Aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 12, 2. novembari 2006-imeersoq, Inatsisartut inatsisaatigut nr. 2, 26. april 2007-imeersukkut, Inatsisartut inatsisaatigut nr. 11, 15. november 2007-imeersukkut, Inatsisartut inatsisaatigut nr. 9, 5. december 2008-meersukkut, Inatsisartut inatsisaatigut nr. 3, 30. november 2009-meersukkut, Inatsisartut inatsisaatigut nr. 20, 18. november 2010-meersukkut, Inatsisartut inatsisaatigut nr. 9, 3. december 2012-imeersukkut, Inatsisartut inatsisaatigut nr. 10, 29. november 2013-imeersukkut, Inatsisartut inatsisaatigut nr. 37, 9. december 2015-imeersukkut, Inatsisartut inatsisaatigut nr. 7, 6. juni 2016-imeersukkut, Inatsisartut inatsisaatigut nr. 29, 28. november 2016-imeersukkut, Inatsisartut inatsisaatigut nr. 18, 26. juni 2017-imeersukkut, Inatsisartut inatsisaatigut nr. 23, 13. november 2017-imeersukkut, Inatsisartut inatsisaatigut nr. 48, 23. november 2017-imeersukkut, Inatsisartut inatsisaatigut nr. 22, 28. november 2018-imeersukkut, Inatsisartut inatsisaatigut nr. 41, 2. december 2019-imeersukkut, Inatsisartut inatsisaatigut nr. 12, 19. november 2020-meersukkut, Inatsisartut inatsisaatigut nr. 11, 1. december 2021-meersukkut, Inatsisartut inatsisaatigut nr. 30, 25. november 2022-meersukkut, Inatsisartut inatsisaatigut nr. 72, 20. november 2023-meersukkut kiisalu Inatsisartut inatsisaatigut nr. 51, 25. november 2024-meersukkut allanngortinneqartoq matumuuna nalunaarutigineqarpoq.

 

Kapitali 1

Akileraartussaaneq

 

  § 1.  Tamakkiisumik akileraartussaasut makkuupput:

1)  Inuit Kalaallit Nunaanni najugaqartut,

2)  inuit Kalaallit Nunaanni najugaqavinnatik minnerpaamik qaammatini 6-ini tassaniittut, tamatumani ilanngullugit naatsorsuussaallutik feeriamik assigisaanilluunniit pissuteqarluni Kalaallit Nunaata avataaniillatsiarnerit,

3)  aktiaateqarluni aamma piginneqataassuseqarluni ingerlatseqatigiiffiit Kalaallit Nunaanniittutut nalunaarsorneqarsimasut, imaluunniit Kalaallit Nunaanni aqutsisoqartut,

4)  selskabit allat Kalaallit Nunaanniittutut nalunaarsorsimasut selskabit pisussaaffiinut pigisatik tamaasa atorlugit akisussaatinneqarsinnaasunik ilaasortaqanngitsut aamma iluanaarutinik agguaassisartut ilaasortat selskabinut aningaasaliissutinut ilanngussaasa qanoq amerlatigineri tunngavigalugit,

5)  sparekasset Kalaallit Nunaanniittutut nalunaarsorneqarsimasut,

6)  brugsforeningit Kalaallit Nunaanniittutut nalunaarsorneqarsimasut, tamatumani pineqarlutik peqatigiiffiit nioqqutissanik pisiortornermik pissarsiornermik imaluunniit nioqqutissiornermik imaluunniit ilaasortat nammineerlutik atuinerannut sullissinermik tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit pilersuinissamik siunertaqartut aammalu aningaasaatit ilaasortat akiliutigisimasaasa pisarnertut erniortitaanerisa saniatigut iluanaarutinik ilaasortanut qanoq nioqquteqartiginermik tunngaveqartumik agguaassisartut,

7)  sulliviit suleqatigiiffiusut Kalaallit Nunaanniittutut nalunarsorneqarsimasut allat,

8)  sillimmaseeqatigiiffiiit Kalaallit Nunaanniittutut nalunaarsorneqarsimasut sillimmasiisunik akisussaaqatigiinnermut pinngitsooratik ilaasussaatitaanngitsunik aamma tigusisartut,

9)  soraarnerussutisiaqartitsinermi aningaasaateqarfiit Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffillit,

10)  peqatigiiffiit allat Kalaallit Nunaanniittut ilaasortaniit akiliutinik tigusisarnissaminnik taakkuninngalu akiliutinik pappiaranik nalilinnik aningaasaliinissaminnik siunertaqartut,

11)  kreditforeningit Kalaallit Nunaanniittutut nalunaarsorneqarsimasut,

12)  peqatigiiffiit, suleqatigiiffiit, iluaqutissiuiffiit, aningaasaatit aalajangersimasunut atugassanngortitat aamma suliffeqarfiit imminnut pigisut Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartut, aammalu akunnittarfeqarnermik imaluunniit neriniartarfeqarnermik ingerlataqartut. Akileraartussaatitaanermi taamaallaat pineqarput akunnittarfeqarnermik imaluunniit neriniartarfeqarnermik ingerlataqarnikkut aningaasarsiat kiisalu pigisanik nalilinnik, akunnittarfeqarnermik imaluunniit neriniartarfeqarnermik ingerlatami atasunik atasimasunilluunniit tunisaqarnermi, tunniussinermi imaluunniit taamaatitsinermi iluanaarutit annaasaqaatillunniit.

13)  aningaasaateqarfiit, iluaqutissiuiffiit (stiftelser), aningaasaatit aalajangersimasunut atugassanngortitat (legatit) suliffeqarfiillu imminnut ingerlattut Kalaallit Nunaanniittutut nalunaarsorneqarsimasut, aammalu

14)  peqatigiiffiit suleqatigiillunilu iluanaarniaqatigiiffiit allat Kalaallit Nunaanniittutut nalunaarsorneqarsimasut inuutissarsiummillu ingerlassaqarnermikkut isertitaqartartut,

  Imm. 2. aalajangersakkami imm. 1, nr. 2-mi taaneqartutut inunnut atuupportaaq, sulisussarsiarineqarsimallutik umiarsuarni timmisartuniluunniit imaluunniit taakkununnga atatillugu isumagineqartumik nammineq inuttut sulinermigut suugaluartumilluunniit akissarsiaqartoq, umiarsuaq timmisartorluunniit:

1) nunami maani angerlarsimaffeqartutut nalunaarsorsimappat,

2) Danmarkimi, Savalimmiuni nunaniluunniit allani angerlarsimaffeqartutut nalunaarsorsimappat, umiarsuaq timmisartorluunniit inuttaqanngitsoq selskabimit assigisaanilluunniit, § 1, imm. 1, nr. 3-miit 14-imut, § 2, imm. 1, nr. 10-12-imut aamma 14-imi aalajangersakkat malillugit akileraartussaasumit, imaluunniit inuinnarmit imm. 1, nr. 1 aamma 2, § 2, imm. 1, nr. 10-12 aamma 14-imi aalajangersakkat malillugit akileraartussaatitaasumit assartuinermut atorneqarpat,

3) aammalu pigineqarluni ingerlanneqarluniluunniit umiarsuaateqarfimmit timmisartuuteqarfimmilluunniit pisortavii numami maani suliffeqartut, imaluunniit

4) nunami maani aalajangersimasumik inissisimaffeqarluni ukioq tamaat suliffeqartoq.

Malittarisassat nr. 1-miit 3-mut atorneqassanngillat umiarsuaq timmisartorluunniit inuttaqartinnagu danskit, savalimmiormiut nunamiluunniit allamiut umiarsuaatileqatigiiffiannit timmisartuutileqatigiiffiannilluunniit atorneqarpat.

  Imm. 3.  Peqatigiiffiilli il.il. imm. 1, nr. 14-imi taaneqartut akileraartussaanerannut taamallaat inuussutissarsiorlutik sulinermikkut aningaasarsiarisimasaat ilaapput. Taamatut isigineqarput inuussutissarsiummik ingerlatsinikkut allatulluunniit iluanaarniarluni ingerlatsinikkut aningaasarsiat, tamatumanilu ilaapput pigisanik aalaakkaasunik (illu nunaalluunniit) ingerlatsinikkut, attartortitsinikkut imaluunniit ukiuni aalajangersimasuni akilimmik attartortitsinikkut aningaasarsiat. Peqatigiiffiit il.il. inuussutissarsiornermi ingerlassap peqatigiiffimmit pineqartumit namminermit ingerlanneqanngitsup iluanaarutaanik pisinnaatitaappat aningaasarsiat tamatumuuna pineqartut aamma inuussutissarsiornermi aningaasarsiatut isigineqassapput. Iluanaarutit peqatigiiffiup il.il. ilaasortaminut pilersuinermigut pissarsiarisai inuussutissarsiummik ingerlatsinikkut aningaasarsiarineqartutut isigineqassanngillat.

  Imm. 4.  Tamakkiisumik akileraartussaatitaapput danskisut innuttaassuseqartut, § 1, imm. 1, nr. 1-imi 2-milu pineqartunut ilaanngikkaluarlutik Namminersorlutik Oqartussanit, kommuninit pisortalluunniit suliffeqarfiutaannit il.il. allanit, naalagaaffiup avataanut suliartortinneqartut, aammalu nunat tamat isumaqatigiissutaat naapertorlugu nunami najorallakkaminni akileraartussaatitaanngitsut. Oqaaseqatigiit siulliit malillugit akileraartussaatitaasunut ilaapput aappaasut inunnut taakkununnga inooqataasut aamma meeqqat taakkunani najugaqartut, ukiup aningaasarsiorfiusup aallartinnerani suli 18-iliisimanngitsut, aappaasut meeqqallu taakku danskisut innuttaassuseqarpata aammalu aningaasarsianit akileraarutinik, nunami takornartami maleruagassat inunnut tassani najugaqartunut atuuttut naapertorlugit akiliisussaatitaanngippata.

 

  § 2.  Killilimmik akileraartussaatitaapput inuit, selskabit, aningaasaateqarfiit, peqatigiiffiit il.il. § 1, imm. 1, nr. 3-miit 14-imut, taaneqartutut ittut aammalu toqusut pigisaat Kalaallit Nunaanniunngitsoq isumagineqartut patsisissaatitanik § 1, imm. 1-imiittunit angusisimanatik:

1) Sulisussarsiarineqarsimallutik Kalaallit Nunaanni nammineq sulillutik qanorluunniit ittunik akissarsiaqartut - taamaassanngilarli suliaq ataannartumik ullut 14-it inorlugit Kalaallit Nunaanniinnermi suliarineqarsimappat aammalu inuk pineqartoq sulisitsisumini Kalaallit Nunaamiuunngitsumi atorfeqartuaannarpat imaluunniit Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik ingerlatsiveqarluni,

2) sulisussarsiarineqarlutik Kalaallit Nunaanni sulereerlutik qanorluunniit ittunik akissarsiaqartut, matumani unammillertigisanut paasissutissiinnginnissamik piumasaqaatinik isumaqatigiissuteqarnermi akissarsiat ilanngullugit. Tassani apeqqutaanngilaq pisinnaatitaalerneq aamma/imaluunniit akissarsiat pineqartut amerlassusii eqqartuussinikkut, eqqartuussivimmi isumaqatigiissuteqarnikkut, saqitsaattoqarnerani isumaqatigiissitsiniartarfikkut taakkuluunniit assigisaasigut pissarsiarineqarsimanersut,

3) Kalaallit Nunaanni sulisitsisumit aningaasarsiaqartinneqartut, akissarsiaqartinneqartut taakkuluunniit assigisaannik pisartut, Kalaallit Nunaannut nuunnermi pisattat nuunneqarnerini, angallannermi pissutsit assigisaalluunniit pissutigalugit sivikitsuinnarmik kinguarsarneqarpat,

4) Kalaallit Nunaanni pisortat sulisitsisuannit aningaasarsiaqartinneqartut, akissarsiaqartinneqartut taakkuluunniit assigisaannik pisartut, Kalaallit Nunaannut nuunnermi pikkorissartitsinermut sivikitsumik peqataaneq pissutigalugu kinguarsarneqarpat,

5) Kalaallit Nunaannit aningaasalersorneqartunik ilinniagaqarnersiutisiaqartut, akissarsiaqartut assigisaannilluunniit ilinniagaqarnerup il.il. nalaani tapiissutisisartut,

6) inuussutissarsiutigalugu eqqumiitsuliortut, timersortartut assigisaalluunniit Kalaallit Nunaanni sulinermi aningaasarsisartut, tamatumunngalu ilaallutik aningaasarsiat eqqumiitsuliortumit timersortartumilluunniit tiguneqaratik inunnulli il.il. allanut pisassanngortinneqartut,

7) aningaasarsianik § 75, imm. 1, nr. 2-mi taaneqartutut ittunik siulersuisunut, udvalginut, kommissioninut, rådinut assigisaannullu Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartunut ilaasortaanermi ikiortaanermiluunniit pissarsisartut,

8) aningaasarsianik Kalaallit Nunaanneersunik § 75, imm. 2, nr. 1 naapertorlugu aningaasarsianut A-nut naasorsuunneqartussanik pissarsisartut,

9) aktie-, anparts- imaluunniit andelsselskabimit il.il. Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartutut nalunaarsorneqarsimasumit iluanaarutisianik pissarsisartut,

10) Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik ingerlatsiveqartumik inuussutissarsiuteqarlutilluunniit ingerlatseqataasut imaluunniit ingerlatap taamaattup isertitai, sinneqartoorutaasa taakkualuunniit assigisaasa ilaannik pisassaqartitaasut,

11) Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik sumiiffeqarluni namminersorluni inuussutissarsiummik ingerlataqartut imaluunniit taamaattumik ingerlataqarniarneq pissutigalugu ataannartumik minnerpaamik ullut 90-it Kalaallit Nunaanniittut imaluunniit ingerlatamik taamaattumik ingerlatseqataasut imaluunniit ingerlatap taamaattup isertitaasa, sinneqartoorutaasa taakkualuunniit assigisaasa ilaannik pisassaqartitaasut,

12) umiartornermik timmisartornermillu Kalaallit Nunaata imartaani nunataaniluunniit (territorium) ingerlanneqartumik imaluunniit kalaallit Nunaata ilaanit avataanut aalajangersimasumik pisartumik ingerlanneqartumik inuussutissarsiuteqartut imaluunniit inuussutissarsiummik taamaaattumik ingerlatseqataasut imaluunniit ingerlatap taamaattup isertitaasa, sinneqartoorutaasa taakkualuunniit assigisaasa ilaannik pisassaqartitaasut,

13) pigisanik (atuisinnaatitaanermut akileraarutaasartunik (royalties)) Kalaallit Nunaanneersunik pisartagaqartut,

14) Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiummik (ingerlatamik) attartortitsinikkut isertitaqartartut,

15)  pigisamik aalaakkaasumik Kalaallit Nunaanni pigisaqartut tassanngaluunniit isertitaqartut, matumani aamma tunisaqarnikkut, imaluunniit

16) toqukkut qimaguttup pigisaannit Kalaallit Nunaanni aaqqissuussinikkut suliarineqarsimasunit pisassaqarnikkut isertitaqartut.

17) umiarsuarni timmisartuniluunniit imaluunniit taakkununnga atatillugu isumagineqartumik nammineq inuttut sulinermigut suugaluartumilluunniit akissarsiaqartoq, umiarsuaq timmisartorluunniit:

a) nunami maani angerlarsimaffeqartutut nalunaarsorsimappat,

b) Danmarkimi, Savalimmiuni nunaniluunniit allani angerlarsimaffeqartutut nalunaarsorsimappat, umiarsuaq timmisartorluunniit inuttaqanngitsoq inunnik arlaqartunik assigisaanilluunniit, § 1, imm. 1, nr. 3-miit 14-imut, § 2, imm. 1, nr. 10-12-imut aamma 14-imi aalajangersakkat malillugit akileraartussaasumit, imaluunniit inuinnarmit § 1, imm. 1, nr. 1 aamma 2, § 2, imm. 1, nr. 10-12 aamma 14-imi aalajangersakkat malillugit akileraartussaatitaasumit assartuinermut atorneqarpat,

c) aammalu pigineqarluni ingerlanneqarluniluunniit umiarsuaateqarfimmit timmisartuuteqarfimmilluunniit pisortavii numami maani suliffeqartut imaluunniit

d) nunami maani aalajangersimasumik inissisimaffeqarluni ukioq tamaat suliffeqartoq.

Malittarisassat litra a-miit c-mut atorneqassanngillat umiarsuaq timmisartorluunniit inuttaqartinnagu danskit, savalimmiormiut nunamiluunniit allamiut umiarsuaatileqatigiiffiannit timmisartuutileqatigiiffiannilluunniit atorneqarpat.

  Imm. 2.  Suliffeqarfiit Aatsitassat pillugit ingerlatallu tamatumunnga pingaarutillit pillugit Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu akuersissummik nalunaarfigineqarsimasut, aatsitassatigut pisuussutinik misissueqqaarnernut, misissueqqissaarnermut aammalu piiaanermut atatillugu, tamatumani aamma nunamik sajuppillatsitsinertigut misissuinernut, ruujorilersuinermut, pilersuinermik sullissinermut atatillugu kiisalu umiarsuarmik assartuinermut aamma ruujorikkut kulbrintimik pissarsiarineqartumik assartuinikkut, isertitaqartut, taamatut ingerlataqarnikkut imaluunniit suliani Kalaallit Nunaanni, aamma nunap imartaani aammalu Kalaallit Nunaannut atasumik nunavittap immap ataaniittup nalaani, ingerlanneqartutigut, isertitanit killilimmik akileraartussaatitaapput. Isertitat aalajangersimasumik ingerlatsivinnut malittarisassat atuuttuusut, takukkit imm. 1, nr. 10 aammalu imm. 6-imi malittarisassat, malillugit naatsorsorneqassapput.

  Imm. 3.  Suliffeqarfiit aatsitassatigut pisuussutinik misissueqqissaarnermut piiaanermullu attuumassuteqartunik, tamatumani aamma nunamik sajuppillatsitsinertigut misissuinermut, ruujorilersuinermut, pilersuinermik sullissinermut atatillugu kiisalu umiarsuarmik assartuinermut aamma kulbrintinik pissarsiarineqartunik ruujorikkoortitsinermut, isertitaqartut, taamatut ingerlataqarnikkut imaluunniit suliani Kalaallit Nunaanni aamma nunap imartaani aammalu Kalaallit Nunaannut atasumik nunavittap immap ataaniittup nalaani, ingerlanneqartutigut, isertitanit killilimmik akileraartussaatitaapput. Isertitat aalajangersimasumik ingerlatsivinnut malittarisassat atuuttuusut, takukkit imm. 1, nr. 10, aammalu imm. 6-imi malittarisassat, malillugit naatsorsorneqassapput.

  Imm. 4.  Imm. 3-mi aalajangersakkat atuutinngillat isertitat piffissami piffissaniluunniit qaammatit 12-it ingerlaneranni arlaqartuni katillugit ullut 30-t sinnerlugit sivisussuseqartumik  sulinermik, siunnersuinermik assigisaasigulluunniit ingerlatsinikkut isertitaanngippata. Suliat suliffeqarfimmit, suliffeqarfimmut allamut atasuusumik, ingerlataappata, ingerlatat suliffeqarfimmit atasuusumit ingerlanneqartutut isigineqassapput, ingerlatat pineqartut, suliffeqarfimmit kingulliullugu taaneqartumit ingerlatanut annertuutigut assigiissuseqarpata.

  Imm. 5.  Imm. 1, nr. 1-imiit 5-imut, nr. 8, aammalu imm. 6-imi aalajangersakkat taamatut aamma Kalaallit Nunaata imartaani nunavittallu immap ataaniittup nalaani atuupput. Killilimmik akileraartussaatitaaneq aamma inunnut § 1, imm. 1 aamma 2 naammassinngikkaluarlugit umiarsuarni, timmisartuni, uuliasiorfinni il.il., aatsitassatigut pisuussutinik misissueqqaarnerni, misissueqqissaarnerni aammalu piiaanermi, tamatumani aamma nunamik sajuppillatsitsilluni misissuinerni, ruujorilersuinermi, pilersuinermik sullissinermi aammalu umiarsiarmik timmisartumillu assartuinermi aammalu ruujorikkut kulbrintinik pissarsiarineqartunik assartuinikkut Kalaallit Nunaanni, tamatumani aamma nunap imartaani aammalu Kalaallit Nunaannut atasumik nunavittap immap ataaniittup nalaani, ingerlanneqartuni inuttut sulinermut akissarsianut sunulluunniit atuuppoq. Akissarsiat imm. 6-imi malittarisassat malillugit naatsorsorneqassapput.

  Imm. 6. Imm. 1 malillugu akileraartussaatitaanermi taamaallaat isertitat aamma isertitanut tunngavigineqartussat taaneqartut kisimik pineqartunut ilaatinneqarput, taamatullu aningaasartuutit isertitanut imaluunniit isertitanut tunngavigineqartussanut taakkununnga tunngassuteqarpata, aatsaat taakkua ilanngaatigineqarsinnaallutik. Inunnut imm. 1, nr. 1 malillugu akileraartussaatitaasunut, aningaasarsiarititat 10 procentiinik, taamaattoq ukiumut amerlanerpaamik 1.000 koruuninik, ilanngaasiisoqassaaq.

 

  § 3. Akileraartussaatitaanngillat:

1) Kunngi taassumalu aappaa aammalu kunngikkormiunut ilaasut, danskit kunngiisa qitornarisaat imaluunniit inatsisini tunngaviusuni § 11 naapertorlugu ukiumoortumik aningaasarsiassaqartitaasut taakkualu aapparisaat. Aamma tassani pineqartut toqunerminni qimataannut atuupput.

2) Namminersornerullutik Oqartussat, kommunit, naalagaaffik taakkulu suliffiutaat atorfeqarfiutaallu.

3) Naalagaaffinni takornartani naalakkersuisut maani aallartitaat, aallartitaqarfinni atorfillit, inuit taakkua ilaqutaannut ilaasut kiisalu kiffartortut atorfillit aammalu kiffat akileraaruserneqassapput naalagaaffiit aallartitaat pillugit Wien-imi naalagaaffiit isumaqatigiissutaanni maleruagassat naapertorlugit.

4) Naalagaaffiit takornartat maani konsulii, konsuleqarfinni atorfillit, inuit taakkua ilaqutaannut ilaasut kiisalu kiffartortut atorfillit akileraaruserneqassapput konsuleqarfiit pillugit Wien-imi naalagaaffiit isumaqatigiissutaanni maleruagassat naapertorlugit.

5) Uppeqatigiit akuersaarneqarsimasut ilagiinnilu atorfeqarfiit taakkununnga folkekirkemulluunniit atasumik pilersinneqarsimasut.

6) Atorfeqarfiit ilinniartitsinermut, inunnik isumaginninnermut kultureqarnermullu tunngasut, tassaagunik atorfeqarfiit imminnut ingerlattut aammalu aningaasarsiaat tamarmik taamaallaat atorfeqarfiup pineqartup siunertaanut atorneqarsinnaappata.

7) Inuit, sulliviit il.il. kunngeqarfiup Danmarkip Amerikamilu naalagaaffeqatigiit naalakkersuisuisa Kalaallit Nunaata illersorneqarnissaa pillugu isumaqatigiissutaanni allaaserisami VII-imi ilanngunneqarsimasut.

8) Peqatigiiffiit, suleqatigiiffiit, iluaqutissiuiffiit, aningaasaatit aalajangersimasunut atugassanngortitat aamma suliffeqarfiit imminnut pigisut Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartutut, aammalu timersortarfinni neriniartarfeqarnermik ingerlataqartut.

9)  Inuit Atomip nukinganik pissuteqartumik ajutoortoqartillugu imaluunniit qinngornernik ulorianartunik pissuteqartumik ajornartorsiuteqartoqartillugu ikiuinissaq pillugu isumaqatigiissut naapertorlugu ikiuuttut, aatsaalli inuit pineqartut inatsimmi § 1, imm. 1, nr. 1-2-mi pineqartunut ilaanngippata.

  Imm. 2. Aningaasaateqarfiit, peqatigiiffiit il.il. § 1, imm. 1-imi nr. 13 aamma 14 naapertorlugit akileraartussaatitaasut tamakkiisumik ilaannakuusumilluunniit akileraartussaajunnaarsitaasinnaapput, aningaasaateqarfiup, peqatigiiffiup il.il. malittarisassamikkut anguniagarippassuk tamanut ajunngitsuliorniartuunissaq allatulluunniit iluaqusiiniartuunissaq. Tamatumunnga Naalakkersuisut aalajangiisuussapput.

  Imm. 3.  Ingerlatseqatigiiffinnik suliffeqarfinnillu, aatsitassat pillugit ingerlatallu tamatumunnga pingaarutillit pillugit Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu aatsitassanik iluaqutiginninniarsinnaanermut, erngup nukingata innaallagissiornermut atorneqarnera pillugu Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu aamma niuernermik tunngaveqarluni sermimik imermillu iluaquteqarsinnaaneq pillugu Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu akuersissuteqarfigineqarsimasunik akileraarusersuineq, pisinnaatitaaffeqalersup akuersissutaani aalajangersakkat malillugit atorunnaassaaq.

  Imm. 4. Kapitali 4 a naapertorlugu soraarnerussutisiaqalernissaq siunertaralugu ileqqaakkat aamma soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfinni soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqiissutini, § 1, imm. 1, nr. 9-mi taaneqartutut, iluanaarutinit akileraarusersorneqassanngillat §§ 86-87 naapertorlugu ingerlatseqatigiiffinnit kattuffinnillu Kalaallit Nunaanni najugaqartunit tiguneqartut. Akileraartussaatitaasut kapitali 4 a naapertorlugu soraarnerussutisiaqalernissaq siunertaralugu ileqqaagallit, aningaaserivimmik isumaqatigiissuteqarnikkut akileraartussaatitaasoq sinnerlugu iluanaarutinik akileraarutit unerartinneqartut utertinneqarnissaat pillugu § 90 naapertorlugu aningaaserivik qinnuteqartissinnaavaat.

 

  § 3 a.  Suliffeqarfiit nunani allani illersornissamut oqartussat isumaqatigiissuteqarfigalugit sumiiffinni kommunit aggornerisa avataanni suliassanik suliarinnittut, aktiaatileqatigiiffittut imaluunniit piginneqatigiiffittut Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartutut nalunaarsorsimasuussapput aammalu taakkua aqutsisui Kalaallit Nunaanniissallutik.

  Imm. 2.  Imm. 1 taamatuttaaq suliffeqarfinnut imm. 1 naapertorlugu kommunit aggornerisa avataanni suliassanik suliarinninnissaq pillugu nunani allani illersornissamut oqartussanut isumaqatigiissuteqarsimasunut entreprenøritut, pilersuisutut il.il. suliassanik suliarinnittunut, aammalu taakkua ataanni entreprenørinut, pilersuisunut il.il. entreprenøri, pilersuisoq il.il. sullillugu suliassanik suliaqartunut, taamaaqataanik atuutissaaq, taamaattoq imm 3 takuuk.

  Imm. 3.  Suliffeqarfiit imm. 1-imi aamma 2-mi pineqartunut ilaasut, tamatumunnga pissutsit immikkorluinnaq ittut tunngavilersuutigineqartillugit, imm. 2-mi pineqartunut ilaasunit allaanerusunik entreprenørinik, pilersuisunik il.il. atuisinnaapput.

 

  § 4. Aappariit isertitaminnit tamarmik immikkut akileraaruserneqassapput.

  Imm. 2. Aappariinnut inooqatigiittunut tamarmik Kalaallit Nunaannut akileraartussaatitaasunut, aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsimmi malittarisassat malillugit isertitaannik akileraaruteqaataasussanik naatsorsuineqassaaq.

  Imm. 3. Aappariit inooqatigiittut averuserneranni avinneranniluunniit inooqatigiinneq akileraartarnermut tunngatillugu averusernerup avinnerulluunniit pineraniit atorunnaartutut isigineqarpoq.

  Imm. 4. Inooqatigiinnerup averusernertaqanngitsumik avinnerunngitsumilluunniit atorunnaarnerani, inooqatigiinneq akileraartarnermut tunngatillugu ukiup aningaasarsiorfiusup inooqatigiikkunnarfiusup naanerani atorunnaartutut isigineqarpoq.

  Imm. 5. Aappariit averusernerup inooqatigiikkunnaarnerulluunniit kingunerisaanik inooqatigiikkunnaarsimanerup kingornatigut inooqatigeeqqilerpata, akileraartarnermut tunngatillugu piffissami inooqatigeeqqilerfiusumi inooqatigiinneq ingerlanneqaqqilersutut isigineqassaaq.

  Imm. 6. Aappariit arlaata akileraartussaanermut pisussaaffia atorunnaarpat, akileraartarnermut tunngatillugu inooqatigiinneq akileraarnissamut pisussaaffeqarnerup atorunnaarneraniit taamaatinneqartutut isigineqassaaq

 

  § 4 a. Isertitat inuussutissarsiummik suliffeqarfimmut attuumassuteqartut, aappaasumi inuussutissarsiummik suliffeqarfimmik ingerlatsisuusumi akileraaruserneqassapput. Aappariit marluullutik ingerlatsinermi peqataappata, isertitat aappaasumi annertunerpaamik inuussutissarsiummik suliffeqarfimmik ingerlatsisuusumi ilanngunneqassapput.

  Imm. 2.  Aappariit marluullutik aapparisamit aappariinnilluunniit inussutissarsiummik suliffiutigineqartumi ingerlatsinermik peqataasut akornanni akissarsianik isumaqatigiissut, akileraartarnermi sunniuteqartinneqarsinnaavoq aatsaat, Inatsisartut inatsisaat manna aammalu sulisoqarnermut akitsuut pillugu Inatsisartut inatsisaanni pisussaaffiit eqqortinneqarpata. Akissarsianik isumaqatigiissut akileraartarnermut tunngatillugu sunniuteqartinneqalersinnaavoq taamaallaat isumaqatigiissutaasup isumaqatigiissutigineqarneraniit. Aapparisap annertunerpaamik inuussutissarsiummik suliffeqarfimmik ingerlatsisuunngitsup akissarsiai, aapparisap inuussutissarsiummik suliffeqarfimmi sulineranut naleqqutinngitsumik inissisimassanngillat. Aapparisaq imm. 1 malillugu inuussutissarsiummik suliffeqarfimmut tunngasunik isertitanik ilanngussisussaq, aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsimmi malittarisassat malillugit sulisitsisutut pisussaaffinnik pisussaaffeqartutut isigineqassaaq. Tamatumani pineqartumut aappaasoq akissarsiortutut isigineqassaaq.

  Imm. 3.  Aappariit tamarmik aappaasumit aappariinnilluunniit inuussutissarsiummik suliffeqarfimmik ingerlanneqartumi ingerlatsinermi peqataappata, aappariillu suliffeqarfiup pisussaaffiinut assigiimmik akisusaasuuppata, aappariit ataatsimoortumik qinnuteqarneq malillugu inuussutissarsiummik suliffeqarfiup angusarisai akunnerminni avissinnaavaat, avitsineq inuussutissarsiummik suliffeqarfiup ingerlanneqarnerani tunngavissaqartinneqarnera naapertorlugu. Peqataaneq akisussaaffillu allannguuteqaratik ukioq aningaasarsiorfik naallugu atuutsissapput. Akileraarusigaasussanik isertitat naatsorsorneqarneranni inuussutissarsiummik suliffeqarfiup pigisai akiitsuilu aappariit akornanni avinneqassapput, inuussutissarsiummik suliffeqarfiup angusarisaasa aappariinni avinneqarnerisa annertussusiligaaneranut naapertuuttumik.

  Imm. 4.  Aappariit imm. 3-mi malittarisassamik atuiniarnerminnik aalajangernertik allanngortissinnaavaat tamanna aappariinnit tamanit ukiup aningaasarsiorfiusup naannginnerani akileraaruseriffimmut nalunaarutigineqarpat.

 

  § 4 b.  Pisuussutitigut isertitat aapparisap, aappariinneq pillugu inatsiseqartitsinermi pisuussutinik pineqartunik atuisinnaasup imaluunniit, aningaasartuutinut ilanngaatigineqarsinnaasunut tunngatillugu, akiligassamik akiliisussaasup, isertitaanik naatsorsuinermi ilanngunneqassapput. Aappariinni sorlermut akileraarutaasussanik isertitat tunngasuunersut aalajangerneqarsinnaanngippat, aappariit isertitat avissavaat.

 

  § 4 c.  Pigisat nalillit akileraarutitigut nalikilliliissutigineqartut, aappaasumit katissimasamit inuussutissarsiummik suliffeqarfimmi ingerlatsinermi atorneqartut, aappaasumit pineqartumit nalikilliliinerit ingerlanneqassapput, pigisat pineqartumit imaluunniit pineqartup aapparisaanit inooqatigisaanit pigineqarnerat apeqqutaatinnagu.

  Imm. 2.  Aapparisap pigisat taassuma inuussutissarsiummik suliffeqarfiutaani atugassatut tunniuppagit nuuppagilluunniit, iluanaarutit annaasaqaatilluunniit tamatumuuna pinngortut, aapparisap siulliullugu taaneqartup akileraarutaasussanik isertitaasa naatsorsorneranni ilanngunneqassanngillat. Tunniussinerup nuussinerulluunniit kingornatigut pigisat akileraartarnermi nalikilliliinernut tunngatillugu, aapparisamit kingulliullugu taaneqartumit pissarsiarineqarneranni piffissaq akigisimasaalu tungavigalugit pissarsiarineqarsimasutut, siusinnerusukkullu nalikilliliinerusimasinnaasut, pineqartumit atuutsinneqarsimasutut ilanngullugit isigineqassapput.

  Imm. 3.  Malittarisassat matuma siuninnguatigut allaaserineqartut nioqqutissanik, aapparisap tunniussisuusup inuussutissarsiummik suliffeqarfimmik ingerlataanut atasuusunik, tunniussinermi atuutinngillat.
  Imm. 4.  Imm. 2-mi malittarisassat aappaasumit pigisanik aapparisamut tunniussinermi imaluunniit pigisanik nuussinermi atuutinngillat, taassuma pigisanik nalilinnik atuutsitsinermi tamakkiisumik inuussutissarsiutitut ingerlanneraniit atorneqarneri inuttut namminerisamik atugassatut allanngortippagu imaluunniit inuttut namminerisamik atukkatut tamakkiisumik inuussutissarsiutitut allanngortillugu atulissagaluarpagit.

 

  § 4 d.  Aappariit tamarmik immikkut akileraarutaasussanik isertitaat tunngavigalugit isertitaannit akileraarutissaat naatsorsorneqassapput.
  Imm. 2.  Aappariit arlaata akileraarutaasussanik isertitai amigartooruteqarfiuppata aappariillu ukiup aningaasarsiorfiusup naanerani inooqatigiippata, amigartoorutit sapinngisamik annertunerpaamik aapparisap aappaata akileraarutaasussanik isertitaanit ilanngaatigineqassapput. Ilanngaasiineq pissaaq, aapparisap aappaata § 30, imm. 1 naapertorlugu ukiumi aningaasarsiorfimmi siusinnerusumi aningaasarsiat amigartoorutaasut atunngitsuukkat ilanngaatigereernerata kingorna. Tamatumunnga atatillugu aappariit akileraarutaasussanik isertitaanik naatsorsuinermi isertitat nunani allani nunamilu maaniunngitsoq akileraarusigaasut ilanngunneqassanngillat. Oqaaseqatigiinnili siulliit tulliini aalajangersagaq, isertitanit akileraarutit § 69 naapertorlugu isertitanit akileraarutinit appartinneqarsimappata, atuutsinneqassanngilaq.

 

  § 4 e.  Katissimallugu aapparisaminik ukiup aningaasarsiorfiusup naanerani inooqateqartup inummut ilanngaat tamakkiisumik atorsinnaanngippagu, ilanngaatip atorneqanngitsortaa aapparisaasup akileraarutaasussanik isertitaanik appartitsinermut atorneqassaaq.

  Imm. 2.  Katissimalluni aappaqartoq aapparisaminillu inooqateqartoq ukiup isertitaqarfiusup naanerani § 20 naapertorlugu akileraarutaasussaanngitsunik B-nik isertitaqarnissamut periarfissamik iluaquteqarsinnaasimanngippat, iluaqutigineqanngitsortai aappaasup B-nik isertitaanit ilanngaatissatut nuunneqassapput. Taamaattorli akileraaruteqaataasussaangitsut nuutat aapparisap B-nik isertitaanut amigartooruteqaataasinnaanngillat.

 

  § 5. Meeqqat immikkut akileraartussaapput.

  Imm. 2. Meeraq angajoqqaaminit, ataatassaminit/anaanassaminit, angajoqqaarsiaminit imaluunniit aataminit aanaminilluunniit aningaasanik pisuussummilluunniit tunissutitut pisimappat aningaasanik tunissutit pisuussummilluunniit iluanaarutisiat tunisisumi akileraarusigaassapput, tunisisoq tamakkiisumik akileraartussaatitaappat. Tamannali taamaallaat atuuppoq qaammatisiutit malillugit ukiup meeqqap 18-inik ukioqalerfiata naanerata tungaanut imaluunniit meeqqap katinnerata tungaanut.

  Imm. 3. Meeraq ukiup aningaasarsiorfiusup aallartinnerani 15-inik ukioqalersimanngitsoq inuussutissarsiorluni sullivimmi angajoqqaaminit, ataatassaminit/anaanassaminit, angajoqqaarsiaminit, aataminit aanaminilluunniit ingerlanneqartumi suliffeqarpat taakkua aningaasarsiamik akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni meeqqap akissarsiai ilanngaatigisinnaanngilaat aammalu meeqqap aningaasarsianik akileraaruteqaataasussanik naatsorsuinermini akissarsiat taakku ilanngutissangilai.

  Imm. 4.  Angajoqqaat, ataatassap/anaanassap, angajoqqaarsiat, aatap aanalluunniit meeqqamut inuussutissaqartitsissutitut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit akilersuutigisimasaat, taakkua akilersuisup inuussutissarsiorluni sulliviutaani sulinermi akissarsiatut tunniunneqarsimanngippata aammalu taassuma aningaasarsiaanit akileraaruteqaataasussanit ilanngaatigineqarsinnaasimanngippata, meeqqap aningaasarsiaanut ilanngullugit naatsorsuunneqassanngillat.

 

Kapitali 2

Akileraartussaatitaanerup annertussusia, atulernera atorunnaarneralu

 

  § 6. Akileraartussaatitaaneq matuma kinguliini aalajangersakkat tunngavigalugit allannguutaasut (immikkoorutaasut) eqqaassanngikkaanni atuutissaaq akileraartussaatitaanermut patsisissaatitat § 1-imiittut § 2-miittulluunniit eqquussimatillugit.

 

  § 7. Inuk Kalaallit Nunaanni najugassarsisoq tamatumunngali peqatigitillugu tassani najugaqalersimanngitsoq § 1, imm. 1, nr. 1, malillugu akileraartussaatitaalissaaq aatsaat Kalaallit Nunaanni najugaqaleruni, tamatumunnga taamaattutut isigineqanngilaq feeriarnermi assigisaanilluunniit pissuteqarluni Kalaallit Nunaanniillatsiarneq.

 

  § 8. Inunnut § 1, imm. 1, nr. 2-mi taagorneqartunut akileraartussaatitaaneq Kalaallit Nunaanniinnerup akileraartussaatitaanermut pissutaasup aallaqqaataanit atuutilissaaq.

  Imm. 2. Inunnut takornariaallutik ilinniarnerluunniit pissutigalugu Kalaallit Nunaanniittunut, Kalaallit Nunaanniinnerminnillu namminersorlutik inuussutissarsiummik ingerlatsinngitsut aammalu Danmarkimut, Savalimmiunut nunagisaminnulluunniit aningaasarsiaminnit nunaminni malittarisassat tunngavigalugit akileraartussaatitaajuaannartut, § 1, imm. 1, nr. 2 malillugu akileraartussaatitaaneq atuutilissaaq aatsaat atasuinnarmik kipeqattaartumilluunniit Kalaallit Nunaanniinneq ukiut marluk ingerlaneranni katilluni ullunik 365-inik amerlanerusunik sivisussuseqarpat.

 

  § 9. Inuk Kalaallit Nunaanni akileraartussaatitaq toquppat akileraartussaatitaaneq toqukkut qimagunnermi atorunnaassaaq.

 

  § 10. Aappariinnermi toqukkut qimagaasup ataatsimut pigisat kingornussassanik agguaassinertaqanngitsumik pigiinnarpagit, qimagaasoq toqukkut qimaguttup akileraartarnermut tunngatillugu inissisimanerani taarsissavaa.

  Imm. 2. Aapparisap qimagaasup Kalaallit Nunaanni kingornussisarneq pillugu inatsit naapertorlugu immikkut pisinnaatitaaffini atoriigai, kingornussarsiassanik agguaassinertaqanngitsumik pigisanik qimatat qimagaasumut tunniunneqarpata, maleruagassat imm. 1-imiittut taamatuttaaq atuutissapput.

 

  § 11. Pigisanik qimatat toqukkut qimaguttoqarneranut atatillugu agguaanneqarpata imaluunniit aappariinnermi qimagaasumit kingornussarsianik agguaassinertaqanngitsumik pigiinnarneqarpata, toqukkut qimaguttup ukiumi aningaasarsiorfiusumi toqukkut qimaguffigisaani akileraarutigisassai, isertitanit akileraarutaasutut, toqukkut qimagunneq sioqqullugu akilerneqartussanngortut, imaluunniit isertitanit tamanna sioqqullugu pissarsiarisimasanit ilanngaatigineqartussat, akilerneqarneratigut inaarutaasumik aalajangiivineqarput.

  Imm. 2. Taamaakkaluartoq akileraaruseriffimmit toqukkullu qimaguttup pigisanik qimataanik suliaqarnermi piumasaqaatigineqarsinnaavoq ukiup aningaasarsiorfiup aallartinneranit ulloq toqquik tikillugu toqukkut qimaguttup aningaasarsiai inaarutaasumik annertussusilerneqassasut. Ukiup aningaasarsiorfiusup aallartinneranit ulloq toqquik tikillugu akileraarutissatut inaarutaasumik naatsorsorneqartut akileraarutaagallartunit ulloq toqquiup siornatigut akilerneqartussanngorsimasunit imaluunniit tamatuma siornagut aningaasarsianit akileraarutit unerartinneqartussanit minnerpaamik 10.000 koruuninik amerlaneruppata, akileraarutissat amigaataasut pigisanik qimatanit akilerneqassapput. Akileraarutaagallarsimasut tamatumani pineqartut akileraarutissatut inaarutaasumik naatsorsukkanit minnerpaamik 2.000 koruuninik sinnersimappatigit, aningaasat akilerneqarsimasut amerlavallaarutaasa utertillugit akilerneqarnissaat pigisanik qimatanik suliami piumasaqaatigineqarsinnaavoq.

  Imm. 3. Inaarutaasumik annertussusiliinissamik imm. 2 malillugu akileraaruseriffiup piumasaqaataa kingusinnerpaamik pissaaq ulloq toqquimmit qaamatit pingasut qaangiutinginneranni. Ulloq toqquimmit qaammat qaangiutereersoq § 108, imm. 9 malillugu paasissutissat pissarsiarineqarpata annertussusiliinissamik piumasaqarnissaq paasissutissat pissarsiarineqarnerannit qaammatit marluk qaangiunnissaata tungaanut pisinnaavoq.

  Imm. 4. Toqukkut qimaguttup pigisaanik suliaqarnermi piumasarineqarpat imm. 2, naapertorlugu annertussusiliineqassasoq tamanna akileraaruseriffimmut kingusinnerpaamik ulloq toqquimmit qaammatit pingasut qaangiutinnginneranni pissaaq.

  Imm. 5. Imm. 3-mi 4-milu eqqartorneqartutut pisoqartillugu toqukkut qimaguttup pigisaanik suliaqarnermi nammineerluni nalunaarsuut nalinginnaasoq kingusinnerpaamik qaammatit tallimat qaangiutinnginneranni nassiunneqassaaq. Imm. 3-mi oqaaseqatigiit aappaat najoqqutaralugit piumasaqarneq ulloq toqquimmit qaammatit pingasut qaangiutereersut pippat nammineerluni nalunaarsuummik nassitsinissamut piffissarititaasoq kinguartinneqassaaq inaarutaasumik annertussusiliinissamik piumasaqaatip kingorna kingusinnerpaamik qaammatit marluk qaanngiunnerannut.

  Imm. 6. Imm. 2 najoqqutaralugu inaarutaasumik annertussusiliinermi pigisat akileraartarnermi malittarisassat malillugit akileraarutitigut nalikillilerneqarsinnaasut akileraartarnermi nalikilliliinermut malittarisassat malillugit suliarineqassapput.

  Imm. 7. Inuussutissarsiutigalugu iluanaapallaniutigalugillu pigisat imm. 2 malillugu inaarutaasumik annertussusiliinermi ullormi toqquimmi tunineqarsimasutut isigineqassapput. Tunineqarnermi naligitinneqartutut isigineqassaaq ullormi toqquimmi nalinginnaasumik tunineqartuugunik akigisinnaasaat (nalingat).

  Imm. 8. Toqukkut qimaguttup pigisanik qimatai naleqanngingajappata agguaassineqanngippallu maleruagassat imm. 1-imiittut taamaallaat atuutsinneqassapput.

 

Kapitali 3

Aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat

 

  § 12. Aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat ukiumi aningaasarsiorfimmi aningaasarsiat tunngavigalugit naatsorsorneqassapput. Ukioq aningaasarsiorfik tassaavoq qaammatisiutit malillugit ukiup akileraarutissiiviusup siulia. Ukiup ilaannaani akileraartussaaneqarpat ukioq aningaasarsiorfik tassaavoq piffissaq aningaasarsiorfiusoq taaneqartoq. Aningaasarsiat annertussusiligaanerat piffissamut ukiumit sivikinnerusumut tunngasuuppat annertussusiliinermilu akileraartussaasoq ilanngaatissaqartinneqarpat, tamatumani aamma ukiumoortumik annertussusiligaasumik inummoortumik ilanngaammik, taakkua ukiumut ilanngaatissaatitap ilaanik piffissamut naapertuuttumik annertussuseqartitaallutik ilanngaatissaatitaassapput.

  Imm. 2. Akileraaruseriffiup selskabit, peqatigiiffiit il.il. qinnuteqarnerisigut akuerisinnaavaa ukiumut aningaasarsiorfiusumut piffissaliussap allap qaammatisiutit malillugit ukiumit allaanerusup atornissaa. Taamatut ukiumut aningaasarsiorfiusumut piffissaliussaq toqqarneqarsimasoq akileraaruseriffimmit akuersissuteqartoqartinnagu allanngortinneqarsinnaanngilaq. Ukiumut aningaasarsiorfiusumut piffissaliussap qaammatisiutit malillugit ukiumit allaanerusup akuerineqarnissaanut piumasaqaataavoq aallartiffia qaammatip aallaqqaataaniussasoq. Taamatut akuersissuteqarnermut atatillugu akileraaruseriffiup nammineerluni nalunaarusiap nassiunnissaanut akileraarutillu akiligassat akilerneqarnissaannut immikkut piffissarititat aalajangersinnaavai.

 

  § 13. Aningaasarsiat akileraaruteqaataasussanut ilaapput, Inatsisartut inatsisaat manna malillugu ilaasussaatitaanngitsut killiliinerillu kisiisa pinnagit, akileraartussaatitaasup ukiumut aningaasarsiai tamarmiusut, Kalaallit Nunaannit pisuuneri pisuunnginneriluunniit, aammalu aningaasaanersut imaluunniit pisuussutaagunik aningaasanik naliliunersut apeqqutaatinnagit.

  Imm. 2. Inuup sulisussarsiarineqarsimalluni nammineq sulinermini akissarsiai ukiumi tunniunneqarfianni akileraaruteqaatigineqassapput. Aningaasarsisussaq aningaasarsiassaminik tigusitinnani akileraartussaajunnaarpat aningaasarsiassat akileraaruteqaatigineqassapput kingusinnerpaamik piffissami akileraartussaatitaanerup atorunnaarfiani.

 

  § 14. Aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat soorlu makkuupput:

1) Inuussutissarsiutitut ingerlassamit sumilluunniit aningaasarsiat, s.i.: niuernermit, suliffissuaqarnermit, assassorluni sulinermit, umiartornermit, aalisarnermut, piniarnermit, aallaaniarnermit savaateqarnermillu aningaasarsiat, aamma aningaasarsiat ingerlatseqatigiiffinni (interessentskab), umiarsuaatileqatigiinni, peqatigiinni assigiinngitsunik akisussaassuseqartunik ilaasortalinni (kommanditselskab) imaluunniit aktieselskabini assigiinngitsunik akisussaassuseqartunik peqataasoqarfiusuni peqataanikkut pinertut, imaluunniit aningaasarsiat toqukkut qimaguttup pigisanik qimataasa pisortatigoortumik imaluunniit inuinnartigoortumik agguaanneqartut pisassaqartitsinerisigut pineqartut, ilisimatusarnermi, eqqumiitsuliornermi imaluunniit atuakkiornermi sulinermut akissarsiat, imaluunniit suliaq, kiffartuussineq imaluunniit ikiuineq sunaluunniit aqqutigalugu akissarsiat tamat,

2) akiliisitsilluni attartortitsinikkut aningaasarsiat, soraarnerussutisiat, soraarnerussutisiatut aamma sillimmasiinertigoortumik pisartakkat, ikiorsiissutitigut inuuniarnermullu atugassatut akilersuutitigut aningaasarsiat, akiliinani allat pigisaannik atuinertigut tunissutisiatigullu aningaasarsiat, taamaattoq tak. § 34, imm. 1, nr. 3, obligationinit allanillu pisassanit erniatigut aningaasarsiat,

3) Aktianit piginneqataassutinillu, taamaattoq tak. § 86 aamma § 38 j, imm. 1, piginneqataanermut uppernarsaatinit pappiaqqanillu aningaasanik nalilinnit assingusunit iluanaarutitigut aningaasarsiat, taamaattorli tak. § 34, imm. 1, nr. 7. Andelsbevisinit iluanaarutisiatut isigineqarput suulluunniit peqatigiinnit sullivimmilluunniit piginneqataasunut ukiumi aningaasarsiorfimmi kingullermi imaluunniit siusinnerusumi iluanaarutinit pisassaqaatitut tunniunneqartut tamarmik, tunniussat iluanaarutinit agguagarsiatut (dividende) imaluunniit peqatigiiffiup ingerlatsiunnaarneratigut agguagarsiatut pineqarsimappata assigiimmik, aammalu

4) nammineq illumi inigisap aningaasatigut nalinga, taamaattoq tak. § 34, imm. 1, nr. 5. Illumi nammineq pigisami inigisap nalinga aalajangerneqassaaq Kalaallit Nunaanni ineqarnermut akiliutinut maleruagassiat il.il. atuuttut naapertorlugit.

 

  § 15. Erniat isertitatut akileraaruserneqassapput ilanngaatigineqassallutilluunniit ukiumi aningaasarsiorfiusumi erniat akilerneqartussaalerfianni. Ernianulli aningaasartuutit siumoortumik akiligassaalersut ukiumi aningaasarsiorfiusumi attuumassuteqarfigisaanni ilanngaatigineqassapput, § 12, imm. 1 naapertorlugu. Akiligassaqartorli erniat akiligassanngortut akilernissaannut akissaqanngippat, erniat ilanngaatigineqassapput isertitatulluunniit akileraaruserneqassapput ukiumi aningaasarsiorfiusumi erniat akilerneqarfigisaanni. Akileraaruseriffiup suliffeqarfiit aningaasalersuinermik ingerlataqartunut suliffeqarfinnullu allanut, taamatut naatsorsueriaaseqarnermik atuisussatut isigisariaqartunut, akuersissuteqarsinnaapput, erniat isertitatut akileraaruserneqassasut ilanngaatigineqarlutilluunniit ukiumi aningaasarsiorfiusumi ernianut attuumassuteqarfiusumi. Taamatut periuseqarnissamik toqqagaasoq kingusinnerusukkut allanngortinneqarsinnaanngilaq.

  Imm. 2. Akileraartussaanerup aallartinnerani toqumik patsiseqanngitsumik allamik patseqartumik akileraartussaajunnaarnermi erniatigut isertitat aningaasartuutilluunniit il.il., piffissamut inuup pineqartup akileraartussaanerata nalaanut attuumassuteqartut, akileraarutaasussanik isertitat naatsorsorneqarneranni ilanngunneqassapput ilanngaatigineqassallutilluunniit. Ernianik isertitat ilanngaatissalluunniit il.il. piffissamut attuumassuteqarfigisaannut agguaanneqassapput. Agguaassinermi piffissaq akileraartussaanerup aallartinnerani akileraartussaajunnarfimmiluunniit erniat kisimik pineqarput.

  Imm. 3. Ernianut atasunut ilanngunneqartunulluunniit akiliutit, pisassarisanik erniaqartitanik allamut tunniussinermi, isertitat naatsorsorneqarneranni akiliutinik pisassaqartumi ilanngunneqassapput. Akiliutit ilanngaatigineqassapput akiliutinik akiliisussaasup isertitaanik naatsorsuinermi. Akiliutit ilanngunneqassapput ilanngaatigineqarlutilluunniit ukiumi aningaasarsiorfiusumi niueqatigiinnerup piffigisaani. Ernianut atasunut ilanngunneqartunulluunniit akiliutit ukiumi aningaasarsiorfiusumi akiligassanngorfigisaanni erniat akileraarutaasussat naatsorsorneqarneranni ilanngunneqassapput. Immikkoortumi tassani maleruagassat akileraartussaasunut ernianut aningaasartuutinik ernianillu isertitanik § 15, imm. 1, oqaaseqatigiit sisamaanni taaneqartutut agguataarisunut atuutinngillat.

  Imm. 4. Kalaallit Nunaata avataani illumik pigisaqartup akileraarutaasussanik isertitanut ilanngutissanngilai:

1) isertitat aningaasartuutillu,

2) illup pissarsiarineranut ingerlanneranulluunniit atukkanik taarsigassarsiat erniaat,

3) taarsigassarsiat illu qularnaveeqqusiullugu taarsigassarsianut ernianut aningaasartuutit.

 

  § 16. Immikkoortumi uani obligationit pillugit maleruaqqusat inuinnarnit qularnaveeqqusikkanik taarsigassarsinermut allagartanut pisassarisanullu aamma taamatuttaaq atuupput.

1) Selskabit, aningaasaateqarfiit, peqatigiiffiit il.il. § 1, imm. 1, nr. 3-mit – 13-imut taagorneqartutut ittut obligationinik tunisaqarnermi, nalinginik tigusaqarnermi imaluunniit obligationiutigisap makinneqarnerani iluanaarutit annaasaqaatilluunniit akileraarutaasussanik isertitat naatsorsorneqarneranni ilanngutissavaat.

2) Obligationinik tunisaqarnermi, nalinginik tigusinermi imaluunniit makinneqarnerini iluanaarutit annaasaqaatilluunniit naatsorsorneqassapput tunineqarneranni pisiarineqarnerannilu akiisa assigiinngissutaattut.

3) Obligationit nalinginik tigusineq naafferartumik akilersuinikkut pippat, iluanaarutit annaasaqaatilluunniit naatsorsorneqassapput, naafferartumik tigusaqarnerit tamarmik procentii imatut annertussusilerlugit, pisiarinerani naligititamik procentinik qassinik qaangiisimaneri inorsarneriluunniit najoqqutaralugit.

4) Akileraaruseriffiup allatut naatsorsueriaaseqarnissaq akuersissutigisinnaavaa. Akuersissut taamaattoq tunniunneqarsimappat, tamatumani naatsorsueriaaseq akuerineqartoq taamaallaat allanngortinneqarsinnaavoq akileraaruseriffiup akuersineratigut, taamaallaallu pisimasunit immikkorluinnaq ittunit tamanna tapersersorneqarpat.

  Imm. 2. Immikkoortumi uani aktiat pillugit maleruaqqusat taamatuttaaq anpartsselskabini piginneqataanernut, piginneqatigiiffinni piginneqataanermut allagartanut pappiaqqanullu aningaasanik nalilinnut assingusunut atuuttuupput.

1) Selskabit, aningaasaateqarfiit, peqatigiiffiit il.il. § 1, imm. 1, nr. 3-mit – 13-imut taagorneqartutut ittut, aktianik tunisaqarnermi iluanaarutit annaasaqaatilluunniit akileraarutaasussanik isertitat naatsorsorneqarnerannut ilanngutissavaat. Tamannattaaq atuuppoq aktianik pisinissamut salliutitaasinnaanerup aammalu aktiasisinnaanermik periarfissaqarnerup tuninerani iluanaarutinut annaasaqaatinulluunniit. Aktianilli tunisaqarnermi annaasaqaatit taamaallaat ilanngaatigineqarsinnaapput aktianit taakkunannga § 34, nr. 11 malillugu akileraaruserneqartussaanngitsunik, aammalu § 27, imm. 4 naapertorlugu pissarsianut ilanngaataasinnaasunut milliliissutaasimanngitsunik, iluanaarutinit annaasaqaatit annertuneruppata.

2) Ingerlatseqatigiiffiup atorunnaarsinnerani pigisanik agguagarsinermi iluanaarutit ajunaarutilluunniit akileraaruserneqassapput ukiumi aningaasarsiorfiusumi ingerlatseqatigiiffiup atorunnaarsivinneqarfiani.

3) Tunisaqarnermi iluanaarutit annaasaqaatilluunniit naatsorsorneqassapput tunisaqarnermi akigititap pisinermilu akiusup nikingassutaattut. Fondsaktianik (ingerlatseqatigiiffiup sillimmataanik tunngaveqartunik) aktianillu pissarsinissamut pisinissamullu pisinnaatitaaffiit qaqugukkut pissarsiarinerinut pissarsiarinerinilu akigisinnaasaannut Naalakkersuisut sukumiinerusumik maleruagassiussapput.

4) Akileraaruseriffiup allatut naatsorsueriaaseqarnissaq akuersissutigisinnaavaa. Akuersissut taamaattoq tunniunneqarsimappat, tamatumani naatsorsueriaaseq akuerineqartoq taamaallaat allanngortinneqarsinnaavoq akileraaruseriffiup akuersineratigut, taamaallaallu pisimasunit immikkorluinnaq ittunit ilalersorneqarpat.

  Imm. 3. Selskabit, aningaasaateqarfiit, peqatigiiffiit il.il. § 1, imm. 1, nr. 3-mit – 13-imut taagorneqartutut ittut, illuutinik § 24, imm. 1, nr. 1 naapertorlugu nalikilliliivigineqarsinnaanngitsunik tunisaqarnermi iluanaarutit annaasaqaatilluunniit akileraarutaasussanik isertitat naatsorsorneqarnerannut ilanngutissavaat.

1) Iluanaarutit ajunaarutilluunniit naatsorsorneqassapput tunisinermi akigititap pisinermilu akiusup nikingassutaattut.

2) Tunisinermi akigititap pisinermilu akiusup naatsorsorneqarnissaannut Naalakkersuisut sukumiinerusunik maleruagassiussapput.

 

  § 16 a.  Ingerlatseqatigiiffik il.il. § 1, imm. 1, nr. 3-mi 4-miluunniit pineqartunut ilaasoq, kiisalu ingerlatseqatigiiffik il.il. taamaaqataa nunani allani angerlarsimaffeqartoq aningaasanik inummut, toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit atugassaqartitsippat, taarsigassarsisitsippat qularnaveeqqusiippalluunniit, taarsigassarsiat aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsimmi maleruagassat nalinginnaasut naapertorlugit tigusatut taarsigassaanngitsutut isigineqassapput, aatsaalli taarsigassarsisitsisoq taarsigassarsisorlu § 86, imm. 3-mi pineqartutuut imminnut attuumassuteqarpata. Oqaaseqatigiit siulliit taarsigassarsianut il.il. nalinginnaasumik niuernermut atatillugu taarsigassarsiaritinneqartunut il.il., imaluunniit aningaaserivinnit taarsigassarsisitsisarfinnillu taarsigassarsianut nalinginnaasunut atuutinngillat. Oqaaseqatigiit siulliit aamma atuutinngillat Aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffiit pillugit inatsisip Kalaallit Nunaannut atuutilersinneqarnera pillugu peqqussummi § 115 a naapertorlugu aamma Piginneqataassuseqarluni ingerlatseqatigiiffiit pillugit inatsisip Kalaallit Nunaannut atuutilersinneqarnera pillugu peqqussummi § 50 naapertorlugu taarsigassarsianut.

  Imm. 2.  Taarsigassarsiat imm. 1 naapertorlugu akileraaruserneqartut taarserneqarpata, aningaasat taarserneqartut ingerlatseqatigiiffiup aningaasarsiaasa akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni ilanngunneqassanngillat.

 

  § 17. Aningaasanut tunngasunut isumaqatigiissutitigut iluanaarutit isertitat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarnerini ilanngunneqassapput, takuulli imm. 2 aamma 3. Ukiumi aningaasarsiorfiusumi annaasat ukiumi tassani iluanaarutinit ilanngaatigineqarsinnaapput, aammalu § 30, imm. 1-imi, 3-mi aamma 4-mi malittareqqusat naapertorlugit ilanngaatissat peereerlugit annaasat ukiuni kingusinnerusuni ilanngaatissat peereerlugit aningaasanut tunngasunut isumaqatigiissutitigut iluanaarutinit ilanngaatissanngorlugit nuunneqarsinnaapput.

  Imm. 2. Imm. 1 makkununnga atorneqassanngilaq:

1) Aktianik il.il. pisinissamut pisinnaatitaaffinnut.

2) Pigisat aalaakkaasut pillugit isumaqatigiissutinut.

3) Realkreditimit, realkreditimulluunniit assingusumit attartornissami atukkalluunniit tamakkerlugit taarsiinissami akiusut nalinginik allanngutsaaliinermut atatillugu piffissami isumaqatigiissutaareersumi imaluunniit siunissami piffissamut aalajangersimasumut isumaqatigiissut malillugu obligationinik tunisinermut pisinermullu.

4) Obligationit, qularnaveeqqusiinermut uppernarsaatit, akiitsunut uppernarsaatit aningaasanillu pisassanut allanut atatillugu uppernarsaatit allanik taarsersinnaanerinut pisinnaatitaaffinnut.

  Imm. 3. Inuussutissarsiornermut inuussutissarsiornermiluunniit ingerlatsivimmut atatillugu isumaqatigiissutaasimasunut inatsisartut inatsisaanni aalajangersakkat naliginnaasut naapertorlugit atuutissapput.

  Imm. 4. Iluanaarutit annaasalluunniit imm. 1-imi taaneqartut naatsorsorneqartassapput tuniniaanermi periaaseq naapertorlugu tuninerani akiusup pisiarineqarneranilu akiusup assigiinngissutaattut.

  Imm. 5. Immikkut pissutissaqartoqartillugu isumaqtigiissutit imm. 1-imi pineqartut Inatsisartut inatsisaanni maleruagassat nalinginnaasut naapertorlugit akileraaruserneqarnissaat Naalakkersuisunit, taakkunanngaluunniit taamaaliornissamut piginnaatinneqartumit akuersissutigineqarsinnaavoq.

 

  § 18. § 1, imm. 1, nr. 1-imi 2-milu inuit pineqartut aningaasarsiaminnik akileraarutaasussanik naatsorsuinerminni iluanaarutinit pisassarisanik tunisinikkut, tamakkiisumik ilaannakuusumilluunniit akiliinikkut imaluunniit makitsinikkut pissarsiarineqartutigut iluanaarutit ilanngullugit naatsorsussavaat, pisassarisat imm. 2-mi taaneqartut eqqarsaatigalugit, pissarsiarineqartut imm. 3-mi aalajangersarneqarsimasutut erniat ikinnerpaaffissaattut amerlatigisunik taakkuninngaluunniit amerlanerusunik ernialersorneqanngikkunik.

  Imm. 2. Pisassarisanik oqarnermi pineqartut tassaapput aningaasanik pisassarisat suulluunniit, tamatumani aamma obligationit, qularnaveeqqusiinermut uppernarsaatit, pappiaqqat aningaasanik nalillit (statsgældsbeviser), pappiaqqat aningaasanik nalillit (skatkammerbeviser) aamma suliffeqarfiit akuerineqarnerinut uppernarsaatit (virksomhedscertifikater).

  Imm. 3. Ukiup isertitaqarfiusup tullianut erniat ikinnerpaaffissaannut annertussusiliussaq Akileraartarnermut ingerlatsiviup ulloq 20. december tikitsinnagu aalajangersassavaa.

  Imm. 4. Pisassarisat tunineqarnerisigut utertillugilluunniit akilerneqarnerisigut iluanaarutit naatsorsorneqartassapput tassaatillugit pisiarinerini akiliutigineqartut aamma tunisinermi utertillugilluunniit akiliinermi akigineqartut nikingassutaat. Utertillugit akiliineq naafferartumik akilersuinikkut pippat iluanaarutit naatsorsorneqassapput naafferartumik akiliutigineqartunit tamanit procentiinik pappiaaqat naleqassusiisa pisinermi akiliutigineqartunit qaangiinerup procentiisa amerlaqataannik.

  Imm. 5. Pisassarisanit imm. 1-imi taaneqartunit iluanaarutit annaasalluunniit § 34, imm. 1, nr. 2-mi ilaatinneqarsinnaanngillat.

 

  § 19. Aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni biilip, akileraartartup sulisitsisuminit atorfinitsitaanerminut allatulluunniit ikiuulluni sulinissaminik isumaqatigiissuteqarnerminut atatillugu privatimik atorsinnaasaata nalinga ilanngunneqassaaq, tak. Imm. 2-miit 8-mut. Tamanna aamma atuuppoq inunnut siulersuisuni, ataatsimiititaliani, kommissionini, siunnersuisooqatigiinni, immikkut qinikkani allatulluunniit ataatsimoorfiusuni, tamatumani ilanngullugit Naalakkersuisunut, Inatsisartunut kommunalbestyrelsinullu ilaasortatut qinerneqarsimasunut tamakkununngaluunniit ikiortaasunut.

  Imm. 2. Illoqarfik biilip privatimik atorneqarfia 75.000 kvadratmeterisut annertutigisumik annertunerusumulluunniit aqqusineqarpat, biilip imm. 1-imi pineqartup akileraarutitigut nalinga ukiumut 70.000 (2022-mi inissisimaneq) koruuninik annertussusilerneqassaaq.

  Imm. 3. Illoqarfik biilip privatimik atorneqarfia 25.000 kvadratmeterinit 75.000 kvadratmeterillu akornanni annertutigisumik aqqusineqarpat, annertussusiliussaq imm. 2-mi taaneqartoq 35.000 (2022-mi inissisimaneq) koruuninut appartinneqassaaq.

  Imm. 4. Illoqarfik biilip privatimik atorneqarfia 25.000 kvadratmeterit inorlugit annertutigisumik aqqusineqarpat, annertussusiliussaq imm. 2-mi taaneqartoq 17.500 (2022-mi inissisimaneq) koruuninut appartinneqassaaq.

  Imm. 5. Biilit sulliviittut aaqqissukkat biilinillu immikkut sanaajusunik allanik privatimik atuineq angissusiliussat imm. 2-miit 4-mut taaneqartut affaannut annertussusilerneqassaaq. Biilit tamaattut sulisitsisup allaganngorlugu peqqussuteqarneratigut angerlarsimaffiup suliffiullu akornanniinnaq atorneqartarpata annertussusiliussat imm. 2-miit 4-mut taaneqartut sisamararterutaannut annertussusilerneqassapput.

  Imm. 6. Lastbiilinik 4 tonsit sinnerlugit oqimaassusilinnik kiisalu biilinik tankiminni usisartunik, kraninik kivitsissutinik aammalu eqqaasut biiliinik privatimik atuineq akileraaruserneqartussaanngilaq.

  Imm. 7. Biilit ukiup ilaannaani atugassaritinneqarpata nalingat akileraaruteqaataassussaq ullunik biilinik atuiffiunngitsunik ilanngarlugu appartinneqassaaq. Akileraartussaatitaasoq biilit atorsinnaanerinut akiliuteqarpat, nalinga akileraaruteqaataasussaq aningaasanik akiliutigineqarsimasunik ilanngarlugu appartinneqassaaq.

  Imm. 8. Sulisitsisup allaganngorlugu peqqussutigisimappagu akileraartussaatitaasoq suliartoqquneqarnermini biilinik atuissasoq, akileraartussaatitaasup angerlarsimaffimmi suliffimmilu akornanni biilimik atuinera privatimik atuineranut isigineqassanngilaq, aatsaalli akileraartussaatitaasup suliartoqquneqarsinnaanermi nalaani biilit privatimik atugassarinngippagit.

  Imm. 9. Biilit imm. 5-imi taaneqartut atorlugit angerlarsimaffiup suliffeqarfiullu akornanni biilernerit akileraartussaatitaasup namminerisamik atuinerattut isigineqanngillat, sulisitsisup aggersarneqariataarsinnaanermut atatillugu taamatut biilernissaq akileraartussaatitaasumut allaganngorlugu piumasaqaatigisimappagu.

 

  § 19 a.  Ajunngitsorsiassat imm. 2-8-mi taaneqartut, § 75, imm. 1-imi taaneqartutut A-nik isertitaqartunut atugassiissutigineqartut, nalingi imm. 2-8-mi allassimasutut aalajangersarneqassapput, taamaattoq takuuk imm. 9. Taamaaqataa ajunngitsorsiassanut inunnut siulersuisunut, ataatsimiititalianut, isumalioqatigiissitanut, siunnersuisooqatigiinnut, aalajangiisartunut imaluunniit allanut ataatsimoorlutik oqartussanut, ilanngullugit Naalakkersuisut, Inatsisartut aamma kommunalbestyrelsit, ilaasortatut imaluunniit ikiortaasussatut toqqagaasunut atugassiissutigineqartunut, kiisalu pissutsit allatigut immikkoortumi tassani ilaatinneqanngippata, § 86, imm. 3-mi taaneqartutut amerlanerussuteqartunik aktiaatilinnut, ajunngitsorsiassanik ingerlatseqatigiiffimmit pineqartup amerlanerussuteqartunik aktiaateqarfigisaanik atugassiissutigineqartunut, atuuppoq.

Imm. 2.  Akeqanngitsumik ineqartitaanerup nalinga nr. 1-3-mi aalajangersakkat malillugit ingerlatsinermut akiliummut aningaasaliissutinit iluanaarutit ilanngullugit katinnerisut naatsorsorneqassaaq, taamaattoq takuuk imm. 9:

1) Ingerlatsinermut akiliut ilaqutariinnut ataatsinut illunut aammalu illunut affarleriinnut m²-imut 461 koruuniuvoq (2022-mi inissisimaneq) aammalu inissiarsuarnut aamma illunut uiguleriinnut il.il. m²-imut 512 koruuniulluni (2022-mi inissisimaneq).

2) Aningaasaliissutinit iluanaarut inissiap pissarsiarinerani akiata kingusinnerusukkut allanngortiterinermut imaluunniit pitsanngorsaanermut aningaasartuutit ilanngullugit 1,5 procentianik annertussuseqarpoq. Taamaattoq inissiap pissarsiarinerani akia m²-imut 7.000 koruuninit (2022-mi inissisimaneq) aammalu 2022-mi m²-imut 21.000 koruuninik, 2023-mi m²-imut 28.000 koruuninik aamma 2024-mi m²-imut 35.000 koruuninik appasinnerusinnaanngilaq. Ukioq isertitaqarfiusoq 2025 aallarnerfigalugu pissarsiarinerani akia qaffasinnerpaaq m²-imut 35.000 koruuniusoq (2024-mi inissisimaneq) akigititanik naleqqussaanermut procentiliussamik iluarsineqassaaq, takuuk § 19 c.

3) M²-imut pissarsiarinerani akia appasinnerpaaq 7.000 koruuniusoq, atortulersuutinut ikkussukkanut il.il. inissiami amigaataasunut makkununnga tamaginnut immikkut m²-imut 1.000 koruunimik annikillisinneqartassaaq (2022-mi inissisimaneq):

a) Uffarfik imaluunniit anartarfik imermik kuutsittagaq.

b) Kiassaateqarfimmiit kiassarneq, kiassaat uuliatortoq imaluunniit innaallagissamik kiassarneq.

c) Innaallagiaq.

d) Imeq imaluunniit imermut tanki.

e) Gassi imaluunniit innaallagiaq uunnaanermut atorneqartussaq.

f) Naternut, qilaamut iikkanullu oqorsaaneq kiffiutissanit mineraluldinit 250 mm-init annikinneruppat. Oqorsaasersuutit allat atorneqarsimappata, oqorsaasinnaassusaa mineraluldinut naatsorsorneqassaaq.

Imm. 3.  Inissiamik atuisinnaatitaanermut, takuuk imm. 2, pequtinik tamakkiisumik ilaannaasumilluunniit atuisinnaaneq ilaatinneqarpat, ukiumi isertitaqarfiusumi pequtit nalingi akeqanngitsumik ineqartitaanerup nalingata, imm. 2 malillugu inernerata paasineqartup, 5 procentianut annertussusilerneqassaaq.

Imm. 4.  Pisortanit atugassiissutigineqartumik akeqanngitsumik najugaqarallartunut utaqqiisaasumik najugaqarallartunulluunniit ineqartitsinerup nalinga inissiap angissusaa malillugu qaammammut makkununnga aalajangersarneqarpoq:

1) Inoqutigiinni ilaasut saniatigut allat igaffimmi imaluunniit perusuersartarfimmi atortorissaarutinut atorneqartunut atuisinnaatitaappata, inimut imaluunniit ineeqqamut ataatsimut 1.000 kr. (2022-mi inissisimaneq).

2) Inissiani immikkoortuni 1-imik imaluunniit 2-nik initalinni 2.000 kr. (2022-mi inissisimaneq).

3) Inissiani immikkoortuni 2.500 kr. (2022-mi inissisimaneq) 3-nik initalinni.

4) Inissiani immikkoortuni 3.500 kr. (2022-mi inissisimaneq) 4-nik initalinni.

5) Inissiani immikkoortuni 4.500 kr. (2022-mi inissisimaneq) 5-inik amerlanernilluunniit initalinni.

Imm. 5.  Ineeqqami, inissiaaqqami igaffeeralimmi assigisaanniluunniit akeqanngitsumik ineqartitaanerup nalinga ukiumut 17.500 koruunimut aalajangersarneqarpoq. (2022-mi inissisimaneq), taamaattoq takuuk imm. 2 aamma imm. 9.

Imm. 6.  Akeqanngitsumik nerisaqartitaanerup nalinga tamakkiisumik nerisaqarnermut ullormut 80 koruunimut, ilaannakortumik ullormut marloriarluni nerilluni nerisaqarnermut ullormut 59 koruunimut, aammalu ataasiarluni nerilluni nerisaqarnermut ullormut 45 koruunimut aalajangersarneqarpoq (2022-mi inissisimaneq), taamaattoq takuuk imm. 9.

Imm. 7. Akeqanngitsumik internetseqarnerup nalinga ukiumut 6.000 koruunimut aalajangersarneqarpoq.

Imm. 8.  Akeqanngitsumik oqarasuaateqarnerup nalinga ukiumut 6.000 koruunimut aalajangersarneqarpoq.

Imm. 9. Ajunngitsorsiassat killilersugaanngitsumik niuernermi nalinga nalinginit aalajangersarneqartunit 20 procentimit appasinnerusoq uppernarsarneqarpat, pisuni imm. 2-8-mi taaneqartuni nalingisa appartinnissaat suliani ataasiakkaani akileraartussaatitaasup imaluunniit unerartitsisussaatitaasup piumasaqarneratigut akileraartarnermut ingerlatsiviup akuerisinnaavaa. Ajunngitsorsiassat pineqartut nalingi, nalinginit aalajangersarneqartunit 20 procentimit qaffasinneruppata, pisuni imm. 2-6-imi taaneqartuni nalingi suliani ataasiakkaani akileraartarnermut ingerlatsiviup qaffassinnaavai.

 

  § 19 b.  (atorunnaarpoq)

 

  § 19 c.  Ukioq isertitaqarfimmit 2023 aallarnerfigalugu §19, imm. 2-4-mi, §19 a, imm. 2, nr. 1-2-mi aamma § 19 a, imm. 4-6-imit nalit procentimik aaqqiissummik nalimmassarneqarput. Nalingi koruunit aningaasartaannut iluitsumut qaninnermut annikillisinneqassapput. Akileraartarnermut ingerlatsiviup ukiup isertitaqarfiusup annertussusiliussat atuuffissaata siuliani kingusinnerpaamik qaammatisiutit malillugit ulloq 10. oktobari ukiumut isertitaqarfiusumut annertussusiliussat atuuttut ukiumoortumik nalunaarutigisassavai.

 

  § 20. Inunnut tamakkiisumik akileraartussaasunut aningaasarsiat B-t, takuuk § 74, aningaasarsiallu § 75, imm, 2, nr. 2-mi taaneqartut, tamatumani ilaallutik namminersorluni inuussutissarsiornermi aningaasarsiat tamarmiusut, taamaallaat akileraaruserneqassapput aningaasarsiat taakkua katillugit imm. 2-mi aalajangersarneqarsimasut qaangersimappatigit. Ukiumi aningaasarsiorfiusumi aappariit aappaata toqukkut qimagunneratigut aappariikkunnaarfiusumi, aapparisaq qimagaasoq akileraarutaasussaanngitsunik imm. 2-mi aningaasat aalajangerneqartut marloriaataannik ilanngaaserneqarnissamut akuerineqassaaq.

  Imm. 2. Akileraaruteqaataasussaanngitsut aningaasartai 5.000 koruuniupput.

 

  § 21. Inuit tamakkiisumik akileraartussaatitaasut aningaasarsiaasa akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni ilanngaat aalajangersimasoq (standardfradrag) ilanngaatigineqartassaaq. Ukiumi aningaasarsiorfiusumi aappariit aappaata toqukkut qimagunneratigut aappariikkunnaarfiusumi, aapparisaq qimagaasoq aalajangersimasumik ilanngaammik imm. 2-mi aningaasat aalajangerneqartut marloriaataannik ilanngaateqartinneqassaaq.

  Imm. 2. Ilanngaat aalajangersimasoq 10.000 koruuniuvoq.

  Imm. 3. Akileraartussaatitaasup aningaasarsiaasa naatsorsorneranni ilanngaatigisinnaasani ukiumut aningaasarsiorfiusumut pineqartumut ilanngaatissatut annertussusiliisimanermit annertunerunerat uppernarsarsimappagu, aningaasartuutit amerlanerusut ilanngaatigitinneqarsinnaapput.

 

  § 22. Selskabit il.il. § 1, imm. 1, nr. 3-14 naapetorlugit tamakkiisumik akileraartussaatitaasut, imaluunniit § 2 naapertorlugu killilimmik akileraartussaasut, pigisat § 24, imm. 1, nr. 1 naapertorlugu, akileraartarnermi nalikilliliinerit il.il. pillugit nalunaarummi nalikillilerneqarsinnaasutut taasanik, annertunerpaamik imm. 2-mi taaneqartut nalikillilerneqarsinnaasut annertoqataannik akileraarutitigut nalikilliliisinnaapput.

  Imm. 2. Ukiunut ataasiakkaanut akileraarutitigut nalikilliliissutit annertunerpaamik nalinut ukununnga naapertuutissapput:

1) Illuutit atortullu ikkussorneqarsimasut pissarsiarineranni nalingisa ukiumut 5 procentii angullugit nalikillilerneqarsinnaapput.

2) Umiarsuit timmisartullu pissarsiarineranni nalingisa ukiumut 10 procentii angullugit nalikillilerneqarsinnaapput.

3) Nalikillilerneqarsinnaasunut allanut aningaasartuutit il.il. aammalu ingerlatsinermut atortut, pequtit pissarsiarineranni nalingi aammalu pigisanut piffissami killilimmi pisinnaatitaaffinnut akiliutinut il.il. 30 procentii angullugit nalikillilerneqarsinnaapput, ukiup aningaasarsiorfiusup naanerani pigisap nalikillilerneqarsinnaasup nalinganit tunngaveqartumik.

4) Pigisanut nr. 3-mi taaneqartunut aningaasartuutit imaluunniit pissarsiarineranni nali 50.000 koruuniuppata taakkualuunniit ataallugit naleqarpata 100 procentii angullugit nalikillilerneqarsinnaapput.

  Imm. 3. Selskabit nr. 3-mi aamma 4-mi taaneqartunik pigisallit, nalikillilerneqarsinnaasunut aningaasaartuutinik aammalu pigisanut nalilinnut il.il. kontomik ataatsimut naatsorsuiffiusussamik naatsorsuuteqassapput. Ukiumi nalikilliliissutit ukiup aningaasarsiorfiusup naanerani nalikillilerneqarsinnaasup nalinga tunngavigalugu nalikilliliissutigineqartassapput. Naliusoq taanna ukiup aallartinnerani naliusup nakilliliissutaasinnaasutut aningaasaartuutinik imaluunniit ingerlatsinermut atortut il.il. pissarsiarinerani nalinginik ilallugit naatsorsorneqartassapput, taakkua ukiumi aningaasarsiorfiusumi pissarsiarineqarsimappata, aammalu ukiumi ingerlatsinermut atortut il.il. ukiumi aningaasarsiorfiusumi tuninerini nalinginik kiisalu nr. 4 naapertorlugu nalikilliliissutaasunik ilanngaateqartillugit. Pitsanngorsaatinut aningaasartuutit pissarsinermi naliusutut suliarineqartassapput. Ukiup aallartinnerani naliusoq tassaavoq ingerlatsinermut atortut il.il. ukiuni siusinnerusuni pissarsiarinerisa nalingi aammalu aningaasartuutit nalikilliliissutinik ilanngareerlugit nalingat.

  Imm. 4. Nr. 3-mi aamma 4-mi pigisanik taaneqartunik tunisinikkut naliusut nalikilliliissutigineqarsinnaasup sinnera qimmussimappassuk nikingassut, ukiumi aningaasarsiorfiusumi tassani isertitatut ilanngunneqassaaq. Imm 5. Imm. 2-mi maleruagassaq naatsorsuutiginagu selskabit il.il. akileraarutitigut nalikilliliisinnaapput, pigisap nalikillilerneqarsinnaasup nr. 1-imi aamma 2-mi pineqartup tuninerani akileraarutitigut iluanaarutigineqarnerata naleqqataanik. Selskabit il.il. tamatuma kingorna aningaasarsiai akileraaruteqaataasussat amigartooruteqartumik angusaqarfiuppata taava akileraarutitigut nalikilliliinerit amigaartoorutaasup nalinganut naapertuuttumik annikillilerneqassapput.

  Imm. 5. Pigisaq imm. 2, nr. 1-2-mi pineqartoq tunineqarpat akileraartussaasup iluanaarut ukiumi tunisiffiusumi aningaasarsiaminut akileraaruteqaataasussanut ilanngutinngissinnaavaa, ukiup tunisiffiusup kingorna ukiup aningaasarsiorfiusup naanissaa kingusinnerpaamik sioqqullugu pigisap assigisaanik, atorneqarnerminilu siunertaatut atugassamik pisisoqarpat, tunisinermullu atatillugu iluanaarut akileraaruteqaataasussaq pigisap pissarsiarinerata nalinganit nalikillilerneqarsinnaasumit tamakkiisumik ilanngaatigineqarsinnaappat. Oqaaseqatigiinni siullerni taaneqartutut pisoqartillugu iluanaarut akileraaruteqaataasussaq pigisap pissarsiarineqartup nalinganit nalikillilerneqarsinnaasumit ilanngaatigineqassaaq. Oqaaseqatigiit 1-2 aatsaat atorneqassapput piseqqinnissaq akileraartussaasup ukiumut tunisiffiusumut tunngatillugu nammineerluni nalunaarsuiffimmi nalunaarutigisimappagu. Tamatuma saniatigut imm. 1-2 atorneqarnissaannut piumasaqataavoq akileraartussaasup ukiup tunisiffiusup kingorna ukiumi nammineerluni nalunaarsuiffiusumi akileraarutinut imaluunniit akitsuutinut kinguaattoorutinik 100.000 kr.-it sinnerlugit akiitsoqannginnissaa.

  Imm. 6. Pigisap assinga pissarsiarineqartutut isigineqassaaq, pigisamik tunniussinissaq pillugu allaganngorlugu isumaqatigiissut pituttuisoq piffissaliussap imm. 5-imi oqaaseqatigiinni siullerni allassimasup iluani atsiorneqarsimappat, pigisamillu tunniussinissaq ukiup tunisiffiusup kingorna ukiut aningaasarsiorfiusut pingajuannit kingusinnerusumik pissanngippat. Pigisaq ukiumi aningaasarsiorfiusumi ingerlatseqatigiiffiup nalikilliliilluni aallartiffigisinnaasaani tunniunneqartutut isigineqassaaq.

  Imm. 7. Imm. 5-imi imaluunniit imm. 6-imi piffissaliussatut aalajangersakkat iluanni pigisap assi-gisaanik pissarsisoqanngippat, imaluunniit iluanaarut ukiumi pigisamik pissarsiffiusumi pigisap nalinganit nalikillilerneqarsinnaasumit ilanngaatigineqanngippat, iluanaarut ukiup aningaasarsiorfiusup iluanaaruteqarfiusup naaneraniit ukioq paasineqarfia tikillugu qaammatit aallartinneri tamaasa 1,0 procentimik tapeqartillugu, ukiumi aningaasarsiorfiusumi kingullertut taaneqartumi aningaasarsianut akileraaruteqaataasussanut ilanngunneqassaaq.

 

  § 22 a. Selskabi § 1, imm. 1, nr. 3-mi pineqartunut ilaasoq, § 22, imm. 2-mi taaneqartunik annertussutsinit annikinnerusumik akileraartarnermi nalikilliliisarsimappat, selskabip nalikilliliinermi killiffigisai, selskabip pigisaasa § 22, imm. 2-mi annertussutsinut taaneqartunut nalikillilersimasinnaanerinut appartinneqassapput, matuma ataani taaneqartunik pisoqartillugu:

1) Aktiatigut piginneqataassutigulluunniit aningaasaatit 30 procentii amerlanerusulluunniit ukiup aningaasarsiorfiup naanerani ukiup aningaasarsiorfiup pineqartup aallartinneranit aktiaateqartunit imaluunniit peqataasunit allanit pigineqalersimappata,

2) Selskabimi aktiat taasisinnaassuseqarnerilluunniit agguataarsimanerat ukiup aningaasarsiorfiup ingerlanerani, ukiup aningaasarsiorfiup siuliani agguataarsimanerannut sanilliussinermi, annertuumik allannguuteqarsimappat,

3) Selskabip suliai ukiup aningaasarsiorfiup ingerlanerani, ukiup aningaasarsiorfiup siuliani suliarisimasaanit annertuumik allanngorsimappata,

4) Selskabi allanik kattuteqateqarsimappat, agguataarneqarsimappat allatulluunniit assingusumik allannguuteqartinneqarsimappat.

  Imm. 2.  Imm.1-imi aalajangersagaq atuutinngilaq

1) selskabinut børsenimi nalunaarsugaasunik aktiaqartunut, imaluunniit

2) § 57-imi aamma § 58-imi taaneqartutut piginnittuuneq kinguaariinni tullernut nikinneqarsimappat.

  Imm. 3.  Selskabimi imm. 1-imi pineqartunut ilaasumi aningaasaatit 25 procentii amerlanerusulluunniit selskabimit allamit, peqatigiiffimmit imaluunniit taakkununnga assingusumit (selskabimit piginnittuusumit) pigineqarpata, selskabimi piginnittuusumi aktiaateqartut peqataasulluunniit, selskabimi aningaasaatinik piginneqataanermik annertussusii naapertorlugit,  selskabimi pigineqartumi aningaasaatinik piginnittutut isigineqassapput, selskabimi piginnittuusoq pinnani. Tamannali atuutinngilaq selskabip piginnittuusup aktiai børsenimi nalunaarsugaappata.

  Imm. 4. Naalakkersuisut imaluunniit Naalakkersuisut tamatumunnga pisinnaatitaat, pissutsit immikkut ittut tamanna inassutiginartippassuk tamakkiisumik ilaannaasumilluunniit imm. 1-imi aalajangersakkanit allaanerusumik immikkut akuersissuteqarsinnaapput.

 

  § 22 b. § 22-mi malittarisassat apeqqutaatinnagit misissueqqaarnermut, misissueqqissaarnermut imaluunniit aatsitassanik iluaqutiginninnermut akuersissutit pissarsiarineqarnerinut aningaasartuutit, aatsitassat pillugit ingerlatallu tamatumunnga pingaarutillit pillugit Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu, tamatumani aalajangersakkami malittarisassat malillugit, nalikillilerneqassapput.

  Imm. 2. Akuersissutit ataasiakkaat imaluunniit akuersissutip ilaannaa tamaasa immikkoortillugit immikkut nalikillileriffigineqartassapput.

  Imm. 3. Akuersissut ilaannaaluunniit tunineqarpat, ukiumi tunisiffiusumi tunineqartut nalikilliliivigineqarsinnaanngilaq.

  Imm. 4. Pissarsinermi naliusoq ukiumut amerlaqatigiiaartunik nalikilliliivigineqartassaaq. Misissueqqaarnissamut, misissueqqissaarnissamut imaluunniit kulbrintinik iluaqutiginnin­nissamut akuersissutit ukiuni qulini nalikilliliivigineqartassapput, misissueqqaarnissamut, misissueqqissaarnissamut imaluunniit aatsitassanik iluaqutiginninnissamut akuersissutit ukiuni sisamani nalikilliliissutigineqartassallutik. Akuersissummik pissarsisoqarpat, pissarsiarineqarneraniit imm. 2-mi piffisarititaasoq sivikinneruppat pissarsiarineraniit akigitinneqarsimasup piffissarititaasup sinneruttup iluani ukiumut assigiiaamik nalikilliliisoqartassaaq.  Nalikilliliineq ukiumi aningaasarsiorfiusumi akuersissummik tamatumaluunniit ilaanik pissarsiffiusumi aallartinneqassaaq.
  Imm. 5.  Akuersissut taassumaluunniit ilaa pissarsiarineqarnerani akiusumit nalikilliliivigineqanngitsumit annertunerusumik akilersillugu tunineqarpat, iluanaarutaasoq ukiumi tunineqarfigisaani akileraarutaasussanik isertitanut ilanngunneqassaaq.

  Imm. 6. Akuersissut taassumaluunniit ilaa pissarsiarineqarnerani akiusumit nalikilliliivigineqanngitsumit annikinnerusumik akilersillugu tunineqarpat, amigartoorutaasoq ukiumi tunineqarfigisaani akileraarutaasussanik isertitanit ilanngaatigineqassaaq.

  Imm. 7. § 24, imm. 1, nr. 1 naapertorlugu misissueqqaarnernik, misissueqqissaarnernik imaluunniit aatsitassanik iluaqutiginninnermik nalikilliliinerit pillugit erseqqinnerusumik malittarisassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

 

  § 23. Inuk, § 1, imm. 1, nr. 1 aamma 2 naapertorlugit akileraartussaatitaasoq, imaluunniit § 2 malillugu killilimmik akileraartussaatitaasoq namminersorluni inuussutissarsiornermik ingerlataqarnermini isertitaqartoq, pigisat § 24, imm. 1, nr. 1 naapertorlugu, akileraartarnermi nalikilliliinerit il.il. pillugit nalunaarummi nalikillilerneqarsinnaasutut taasanik, annertunerpaamik imm. 2-mi taaneqartut nalikillilerneqarsinnaasut annertoqataannik akileraarutitigut nalikilliliisinnaavoq.

  Imm. 2. Ukiunut ataasiakkaanut akileraarutitigut nalikilliliinerit annertunerpaamik nalinut ukununnga naapertuutissapput:

1) Illuutit atortullu ikkussorneqarsimasut pissarsiarineranni nalingisa ukiumut 5 procentii angullugit nalikillilerneqarsinnaapput.

2) Umiarsuit timmisartullu pissarsiarineranni nalingisa ukiumut 10 procentii angullugit nalikillilerneqarsinnaapput.

3) Nalikillilerneqarsinnaasunut allanut aningaasartuutit il.il. aammalu ingerlatsinermut atortut, pequtit pissarsiarineranni nalingi aammalu pigisanut piffissami killilimmi pisinnaatitaaffinnut akiliutinut il.il. 30 procentii angullugit nalikillilerneqarsinnaapput, ukiup aningaasarsiorfiusup naanerani pigisap nalikillilerneqarsinnaasup nalinganit tunngaveqartumik.

4) Pigisanut nalilinnut nr. 3-mi taaneqartunut aningaasartuutit imaluunniit pissarsiarineranni nali 100.000 koruuniuppata taakkualuunniit ataallugit naleqarpata 100 procentii angullugit nalikillilerneqarsinnaapput.

5) Aquuteralammik, angallatinut 8 meteri ataalluguluunniit (takissusia tamaat) takissusilinnut atugassamik pisinermi aningaasartuutit imaluunniit pisinermi akip 100 procentia tikillugu. Aquuteralammut ataatsimut pisiarineqartumut aningaasartuutit ukiumi isertitaqarfiusumi ataatsimi taamaallaat nalikilliliisoqarsinnaavoq. Aalajangersakkami imm. 1 atuutissappat makku tunngavigineqassapput:

a) angallat inuussutissarsiutigalugu aalisarnermut atorneqassaaq aammalu akileraartussaatitaasoq sinerissamut qanittumi inuussutissarsiorluni aalisarnissamut akuersissuteqassalluni, imaluunniit

b) angallat takornariartitsinermut attartortitsilluniluunniit angallassinermut atatillugu ilaasunik angallassinissamut akuersissuteqassaaq aammalu ukiumi isertitaqarfiusumi akileraartussaatitaasoq takornariartitsilluni attartortitsilluniluunniit angallassinermit taamaattumit 50.000 kr.-it taakkuluunniit sinnerlugit isertitaqartutut ukiumoortumik nalunaarsuisimassaaq.

  Imm. 3. Namminersorluni inuussutissarsiornermik ingerlataqartut imm. 1-imi taaneqartut nalikillilerneqarsinnaasunut aningaasartuutinik aammalu pigisanut nalilinnut il. il. imm. 2, nr. 3-5-imi taaneqartunut kontomik ataatsimut naatsorsuiffiusussamik naatsorsuuteqassapput. Ukiumi nalikilliliissutit ukiup aningaasarsiorfiusup naanerani nalikillilerneqarsinnaasup nalinga tunngavigalugu nalikilliliissutigineqartassapput. Naliusoq taanna ukiup aallartinnerani naliusup nakilliliissutaasinnaasutut aningaasartuutinik imaluunniit ingerlatsinermut atortut il. il. pissarsiarinerani nalinginik ilallugit naatsorsorneqartassapput, taakkua ukiumi aningaasarsiorfiusumi pissarsiarineqarsimappata, aammalu ukiumi ingerlatsinermut atortut il. il. ukiumi aningaasarsiorfiusumi tuninerini nalinginik kiisalu imm. 2, nr. 4-5 naapertorlugit nalikilliliissutaasunik ilanngaateqartillugit. Pitsanngorsaatinut aningaasartuutit pissarsinermi naliusutut suliarineqartassapput. Ukiup aallartinnerani naliusoq tassaavoq ingerlatsinermut atortut il. il. ukiuni siusinnerusuni pissarsiarinerisa nalingi aammalu aningaasartuutit nalikilliliissutinik ilanngareerlugit nalingat.

  Imm. 4. imm. 2, nr. 3-5-imi pigisanik taaneqartunik tunisinikkut naliusut nalikilliliissutigineqarsinnaasup sinnera qimmussimappassuk, nikingassut naatsorsugaq ukiumi aningaasarsiorfiusumi tassani isertitatut ilanngunneqassaaq.

 

  § 24. Aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni ilanngaatigineqarsinnaapput:

1) Ingerlatsinermi aningaasartuutit, tassa imaappoq aningaasarsiat piniarnerannut, isumannaalliniarnerannut allanngutsaaliorniarnerannullu ukiup ingerlanerani akissaajaataasimasut, taakkununnga ilanngullugit akileraartarnermi nalikilliliinerit. Akileraartarnermi nalikilliliinernut maleruagassiat aammalu pigisat nalikillilerneqarsinnaasut allamut tunineranni il.il. iluanaarutit annaasaqaatilluunniit akileraartarnermut tunngasumik suliarineranni maleruagassat naalakkersuisut aalajangissavaat,

2) aningaasat akileraartussaatitap pigisaanik, iluanaarutitaat aningaasarsiatut isigineqartunik, allanngutsaaliuinermut sillimmasiinermulluunniit atorneqarsimasut, aammalu

3) akiitsut erniaat taakkununngalu atatillugu sullissinermut matussutissatut ingerlaavartumik ernialiuttakkat (løbende provision), taamaattorli tak. § 15, imm. 4.

  Imm. 2. Eqqugassat, eqquiniutissatut ileqqaakkat pillugit inatsit naapertorlugu eqquiniutissatut kontolinnut aningaaserivinnit eqqugassiissutigineqartartut, aningaaserviup aningaasarsiaasa akileraaruteqaataasussat naatsorsornerini ilanngaatigineqarsinnaanngillat.

 

  § 25. Aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarneranni § 24, imm. 1 apeqqutaatinnagu, nerisaqarnermut aningaasartuutaanerusut, aningaasarsiaqartup imaluunniit namminersorluni inuussutissarsiummik ingerlatsisup aalisariummi imaluunniit umiarsuarmi sulinini pissutigalugu aningaasartuutigisimasinnaasai, ilanngaatigineqartussaanngillat.

 

  § 26. (Atorunnaarsinneqarpoq).

 

  § 27. Selskabit, brugsforeningit, suliffeqarfiillu suleqatigiinnikkut ingerlassat § 1, imm. 1, nr. 3, 4, 6 aamma 7-imi pineqartut aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni iluanaarutit peqatigiit imaluunniit sulliviup ukiumi aningaasarsiorfimmi kingullermi imaluunniit siusinnerusumi iluanaarutigisimasaanit piginneqataasunut ilaasortanulluunniit tunniunneqarsimasut ilanngaatigisinnaavaat. Taamatuttaaq § 1, imm. 1,nr. 10-mi taaneqartut peqatigiiffiit erniatigut iluanaarutiminnik pissarsiaminnillu ilaasortaminnut ukiumi kingullermi siusinnerusukkulluunniit ukiumi aningaasatigut isertitaqarfimmit sinneqartoorutiminnik pissarsisitsippata.

  Imm. 2. Taamaattorli iluanaarutit § 87 naapertorlugu iluanaarutisianit akileraarutinik unerartitsiffigineqarsimasut aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarneranni ilanngaatigineqarsinnaanngillat.

  Imm. 3. Iluanaarutisiat ukiumi aningaasarsiorfiusumi kingullermi siusinnerusumiluunniit sinneqartoorutit ilaannit agguagarsiatut aktiaatilinnut, anpartiutilinnut, piginneqataassutilinnut ilaasortanulluunniit tunniunneqartut ukiup aningaasarsiorfiup siuliani aningaasarsianit akileraaruteqaataasussanit ilanngaatigineqarsinnaanerat akileraaruseriffimmut qinnuteqaateqarnikkut akuersissutigineqarsinnaavoq. Akileraaruseriffimmut qinnuteqaat nammineerluni nalunaarsuiffiup tunniunneqarneranut ilutigitillugu tunniunneqassaaq.

  Imm. 4. Selskabit il.il. imm. 1-imi taaneqartut iluanaarutisianik § 34, nr. 11 naapertorlugu akileraarusigassaasimanngitsunik pissarsisimappata, iluanaarutisiarititat il.il. imm. 1 aamma 3-miittut ilanngaatigineqarsinnaasut iluanaarutisiatut akileraaruteqaataanngitsumik pissarsiarineqarsimasunik millilerneqassapput. Milliliineq ukiumi aningaasarsiorfiusumi tassani tamakkiisumik pisinnaanngippat, ukiumilu siusinnerusumi iluanaarutisiatut agguaassanit ilanngaatigineqarsinnaanngippat ukiumut aningaasarsiorfiusumut kingusinnerusumut nuunneqassaaq.

  Imm. 5. Selskabit il.il. imm. 1-imi taaneqartut iluanaarutisianik § 34, nr. 11 naapertorlugu akileraarusigassaasimanngitsunik pissarsisimasut, iluanaarutisiat annertussusiat kiisalu iluanaarutisiat takkua ilaat qanoq annertutigisut iluanaarutisiarititanut il.il. imm. 1 aamma 2-miittunut ilanngaatigineqarsinnaasunut milliliissutitut atorneqarsimaneri, imaluunniit aktianik tunisaqarnermi annaasanut, § 16, imm. 2, nr. 1 naapertorlugu, ikilisaatitut atorneqarsimaneri pillugit naatsorsuiffimmik nammineerluni nalunaarsuiffimmut ilanngussissapput.

  Imm. 6. Imm. 4 aamma § 16, imm. 2, nr. 1 naapertorlugit milliliineq tamakkiisumik pisimanngippat selskabimit pigisamit iluanaarutisiat sippuutaat ukiumi aningaasarsiorfiusumi, selskabip piginnittuusup atorunnaarsivinneqarfiani, imaluunniit kingusinnerpaamik piffissami selskabip piginnittuusup § 1 naapertorlugu akileraartussaatitaanerata kipinerani, imaluunniit § 3, imm. 1 naapertorlugu akileraartussanngorfiani, imaluunniit § 3, imm. 2 imaluunniit 3 naapertorlugit akileraartussaajunnaarfiani selskabip piginnittusup aningaasarsiaanut akileraaruteqaataasussanut ilanngunneqassapput.

 

  § 28. Sillimmasiisarfiit aningaasat sillimmaserneqartut tungaasigut pisussaaffigilikkanut atugassatut toqqorneqartut (akiliutinut sillimmatit aammalu ajunaarutaasinnaasunut sillimmatit) imaluunniit aningaasaateqarfinnut iluanaarutisisitsisartunut atugassatut toqqorneqartut aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarneranni ilanngaatigisinnaavaat. Aamma sillimmasiisarfinnit taakkunannga ilanngaatigineqarsinnaapput aningaasat aningaasaateqarfinnut isumannaallisaataasunut toqqorneqartut, piginneqatigiit malittarisassaanni aalajangerneqarsimappat aningaasaateqarfiup isumannaallisaataasup aningaasaatai taamaallaat atorneqarsinnaasut akiliutinut sillimmatit isumannaallisagaanerannut imaluunniit allatut iliorluni sillimateqartitaasumik iluaqusiiniarnermut.

  Imm. 2. Kreditforeningit, § 1, imm. 1, nr. 11-mi taaneqartut Kalaallit Nunaanni kreditforeningit pillugit inatsisiliornissami minnerpaamik sillimmatissatut piumasarineqartut naammassinissaannut immikkoortitatik aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsornerini ilanngaatigisinnaavaat.

  Imm. 3. Soraarnerussutisiaqartitsinermi aningaasaateqarfiit § 1, imm. 1, nr. 9-mi taaneqarsimasut aningaasarsiamik akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarnerini ilaasortanut pisussaaffeqarfinnut matussutissatut illuartitatik ilanngaatisiginnaavaat. Soraarnerussutisiaqartitsinermi aningaasaateqarfiit, uniffimmi siullermi taaneqartut, aammattaaq soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaatit ilaannit pissarsiat akileraaruserneqartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu iluanaarutinut akileraarusiinermut matussutissatut illuartitat ilanngaatigisinnaavaat.

 

  § 29. Selskabit suliffeqarfiillu, Aatsitassat pillugit ingerlatallu tamatumunnga pingaarutillit pillugit Inatsisartut inatsisaat, sermip erngullu avammut nioqqutissatut atorneqarnissaat pillugu inatsisartut inatsisaat naapertorlugit iluaqutiginninniarsinnaanermut akuersissuteqarfigineqarsimasut, aningaasarsianik akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarneranni aningaasat, akuersissut malillugu piiaajunnaarnermut atatillugu saliinissaq aningaasatigut qulakkeerniarlugu immikkoortinneqarsimasut ilanngaatigisinnaavaat.

  Imm. 2. Ilanngaateqarsinnaanermut piumasaqaataavoq qularnaveeqqusiinermut il.il. atugassarititaasut akuersissummi aalajangersarneqarsimasut naammassineqarsimanissaat.

  Imm. 3. Kingusinnerusukkut paasineqarpat saliinissamut aningaasartuutit ilanngaatigineqarsimasut angivallaartut, taava ilanngaatigivallaarsimasat ukiumi ilanngaataavallaarsimasutut paasineqarfimminni akileraaruserneqassapput.

  Imm. 4. Aatsitassarsiornissamut pisinnaatitaaffeqartup akileraartussaanera kipippat ilanngaataavallaarsimasut imm. 3-mi taaneqartut kingusinnerpaamik akileraaruserneqassapput piffissami akileraartussaanerup kipinerani.

 

  § 30. Aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat ukiumi aningaasarsiorfimmi naatsorsorneqartut amigartoorpata, amigaartoorutit taakkua ukiuni aningaasarsiorfinni tullerni qaninnerpaani tallimani aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarneranni ilanngaatigineqarsinnaapput. Piffissami tassani ilanngaatissaq taamaattoq ukiumut aningaasarsiorfimmut kingusinnerusumut aatsaat nuunneqarsinnaavoq ukiumi aningaasarsiorfimmi siusinnerusumi aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni tamakkerluni atorneqarsinnaanngippat. Akileraartussaasunulli ukiup aningaasarsiorfiusup amigartooruteqarfiusup kingorna ukiut aningaasarsiorfiit 5-iat tikillugu ukiuni aningaasarsiorfiusuni tamani nammineerluni nalunaarsuiffimmik tunniussinissamut piffissaliussaq nallertinnagu tamanna pillugu akileraaruseriffimmut nalunaaruteqartartunut aammalu amigartoorutit ilanngaatigineqarsinnaasut sinneruttut pillugit paasissutissanik nalunaaruteqartartunut, kiisalu akileraartussaasup naatsorsuutinut tunngasunik, amigartoorutinik naatsorsuinissamut atugassanik tamanik, amigartoorutit ilanngaatigineqarnerisa kingorna ukiut 2-t tikillugit toqqortarinninnissaanik nalunaaruteqartunut piffissaliussaq oqaaseqatigiinni siullerni taaneqartoq ukiunik 10-nik sivisussuseqarpoq. Oqaaseqatigiit 3-vi malillugit nalunaaruteqarnerit il.il. akileraaruseriffiup innersuussutigisaatut qarasaasiatigut pissapput. Naatsorsuutinut tunngasut qinnuigineqarnermiit kingusinnerpaamik ullut 60-it qaangiunneranni akileraaruseriffimmut tunniunneqassapput. Paasissutissat suut nalunaarutigineqarnissaat, atortut suut akileraartussaasumit toqqortarineqarnissaat pillugit maleruagassanik erseqqinnerusunik, aamma immikkut ittunik pisoqartillugu piffissaliussamik qaangiinerup akuerineqarnissaa pillugu maleruagassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

  Imm. 2. Amigartoorutit ukiunut aningaasarsiorfinnut tullernut imm. 1 malillugu nuunneqarsinnaanerat atuutiingilaq akiliisinnaajunnaarnermut atatillugu ingerlassamik unitsitsinermi, akileraarnermik unitsitsinermi allatulluunniit taakkununnga eqqaanartumik amigaartooruteqarnermi ilimagineqarsinnaappat akileraartartup akiitsut amigartoorutinut naapertuuttut akilersinnaanngikkai. Akiitsut taakkualuunniit ilaat kingusinnerusukkut akilerneqarpata akiitsut ilaat akilerneqartunut naapertuuttut amigartoorutit ilaattut ilanngaatigineqarsinnaapput ukiumi akilerneqarfianni.

  Imm. 3. Akiitsoqarfiit akiligassat ilaannik isumakkeerinninnerisigut, akiligassat isumakkeerneqarnerisigut, akiligassat nungutinneqarnerisigut assigisaattulluunniit akiligassat isumakkeerneqartut tamarmik imm. 1 naapertorlugu amigartoorutinit ukiunut tulliuttunut ingerlateqqinneqarsinnaasunit ilanngaatigineqassapput, aningaasat isumakkeerneqartut akileraaruteqaataasussaanngippata.

  Imm. 4. Selskabit § 1, imm. 1, nr. 3-mi taaneqartut amigartoorutaat imm. 1 naapertorlugu ukiunut tulliuttunut ingerlateqqinneqarsinnaanngillat, piginnittut annertuumik allannguuteqarpata, piginneqatigiit ataasiakkaat aktiaataat taasisinnaaneralluunniit annertuumik allannguuteqarpata, imaluunniit selskabip ingerlatsinera piffissamut amigartooruteqarfimmut sanilliullugu annertuumik allannguuteqarpat. Kinaluunniit, selskabip amigartoorutaasa ukiunut tullernut nuunneqarsinnaanerannik ilisimasariaqartutut isigineqarsinnaasoq taamaaliorsinnaaneq pillugu siumut akuersissummik allanngortinneqarsinnaanngitsumik akileraaruseriffimmut qinnuteqarsinnaavoq.

  Imm. 5. Naalakkersuisut imaluunniit Naalakkersuisut tamatumunnga pisinnaatitaat immikkut ittunik pissutissaqartillugu imm. 4-mi aalajangersakkamik tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit immikkut akuersissuteqarsinnaapput.

  Imm. 6. Imm. 3-miit 5-imut aalajangersakkat atuupputtaaq selskabinut il.il., § 1, imm. 1, nr. 4-miit 13-imut taaneqartutut ittunut.

  Imm. 7. Akileraartartumut, Aatsitassat pillugit ingerlatallu tamatumunnga pingaarutillit pillugit Inatisartut inatisaat naapertorlugu, sermip erngullu avammut nioqqutissatut atorneqarnissaat pillugu inatsisartut inatsisaat, ujarlernissamut imaluunniit iluaqutiginninniarsinnaanermut akuersissuteqarfigineqarsimasumut, imm. 1-imi oqaaseqatigiit siulliat, amigartoorutit ilanngaatigineqarsinnaanerisa ukiunut tallimanut killilerneqarnerannik imaqartoq, atuutinngilaq.

  Imm. 8. Aningaaseriviit aningaasarsiornermik suliaqarneq pillugu inatsimmi pineqartut, taarsigassarsiarititanut annikilliliissutit aamma qularnaveeqqusiissutitigut il.il. annaasassanut immikkoortitat ukiup aningaasarsiorfiusup naanerani aningaasartaat, aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat, naatsorsuuserinermi inatsisitigut maleruagassat aningaaserivimmut atuuttut naapertorlugit naatsorsorneranni ilanngaatigissavaat. Aningaasalli annikilliliissutit immikkoortitallu aatsaat ilanngaatigineqarsinnaapput annaasanut, akileraartarnermi inatsisini maleruagassat nalinginnaasut naapertorlugit ilanngaatigineqarsinnaasunut tunngasuuppata. Aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni ilanngunneqassapput aningaasat ukiup aningaasarsiorfiusup siuliani annikilliliissutit ilanngaatigineqarsinnaasut aamma immikkoortitat, tak. oqaaseqatigiit siulliit. Aalajangersagaq una taarsigassarsiniartarfinnut Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartunut taamatulli atuuppoq.

 

  § 31. Inuit, peqatigiinni assigiinngitsunik akisussaassuseqartunik ilaasortalinni (Kommanditselskab) ilaasortat, umiarsuaatileqatigiiffinni assigisaanniluunniit umiarsuaateqaqataasutut Kalaallit Nunaata avataani ingerlatsivinni ingerlataqartuni peqataanerminni amigartoorutaat allatigut aningaasarsiaannit ilanngaatigineqarsinnaangillat. Tamanna aamma atuuppoq ingerlatseqatigiiffinni (interessentskab) qulit sinnerlugit peqataaffigineqartuni piginneqataasunut, akileraartussaatitaasorlu ingerlatsinermi annertuumik peqataanngippat.

  Imm. 2. Amigartoorutilli imm. 1-imi pineqartut, § 30, imm. 1 aamma 3-mi maleruagassat naapertorlugit, ukiumut aningaasarsiorfiusumut kingusinnerusumut ingerlatsivimmi tassanerpiaq aningaasarsianit sinneqartoorutaasunit ilanngaatissanngorlugit nuunneqarsinnaapput.

  Imm. 3. Immikkut pissutissaqartoqartillugu amigartoorutit imm. 1-imi pineqartut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit ilanngaatineqarsinnaanerat Naalakkersuisunit, taakkunanngaluunniit taamaaliornissamut piginnaatinneqartumit akuersissutigineqarsinnaapput.

 

  § 32. Inuup, selskabip il.il. § 2, imm. 1-imi aalajangersakkat arlallit malillugit ukiumut aningaasarsiorfiusumut akileraartussaatitaasup, tamatumani aamma pineqarlutik aalajangersimasumik ingerlatsiviit arlallit, akileraarutaasussanik aningaasarsiai ataatsimoortillugit naatsorsorneqarsinnaanngillat, isertitanulli ataasiakkaanut, sumiiffimmut ataatsimut, suliffeqarfimmut il.il. ataatsimut, akileraartussaanermut tunngavigisaasunut ataasiakkaarlugit naatsorsorneqassallutik.

  Imm. 2. Inuunnut allanullu imm. 1-imi pineqartunutamigartoorutinik § 30 naapertorlugu ukiup naatsorsuusiorfiusup kinguliinut siuliinulluunniit nuussineq taamaallaat pisinnaavoq isertitanik akileraarutaasussanik sumiiffimmi, suliffeqarfimmi il.il. amigartooruteqarfiusumi.

  Imm. 3. Akileraartussaatitamut, Aatsitassat pillugit ingerlatallu tamatumunnga pingaarutillit pillugit Inatisartut inatisaat naapertorlugu sermip erngullu avammut nioqqutissatut atorneqarnissaat pillugu inatsisartut inatsisaat, misissuinissaminnut imaluunniit atuisinnaanissaminnut akuersissuteqartut, akuersissumilu pineqartunik toqqaannartunik ingerlatalimmut imm. 1-imi aamma 2-imi aalajangersakkat pineqartut atuutsinneqassanngillat.

 

  § 33. Akileraaruserinermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni §§-ini 24-mi aamma 27-mi pineqartut akileraarutit sinnerinuttapiliussat aammaakileraarutit, aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarneranni ilanngaatigineqarsinnaanngillat. Akileraarutinut akilerpallaarsimasanut taarsiissutit akileraaruserinermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 25-mi taaneqartut aammalu akileraaruserinermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 27-mi taaneqartut akileraarutit akileraarutaagallartutut annertuallaamik akiliutaareersimasut aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarnerinut ilanngunneqassanngillat.

 

  § 34. Aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarneranni ilanngunneqassanngillat:

1) Akileraartussaatitap pigisaasa nalingisa allanngornerisigut pisuussutit allissutaat millissutaalluunniit,

2) iluanaarutit annaasalluunniit akileraartussaatitap pigisaanik tunisinermit pisut. Tamannali atuutinngilaq pigisanik nalikillilerneqarsinnaasunik tunisaqarnermi kiisalu pigisanut akileraartussaasup inuutissarsiornermigut imaluunniit iluanaarniarluni pissarsiaanut,

3) tunisisumut akileraartussaaqataasumut aapparisamut tunissutit, tunisisup qitornaanut, qitornassaanut taakkualu qitornaannut, qitornap qitornassalluunniit toqusimasup aapparisaanut (averusersimanngisaanut avissimanngisaanulluunniit) kiisalu angajoqqaavinut, angajoqqaassaanut aatakkuinut aanakkuinullu tunissutit,

4) pisuussutit amerlissutaat kingornussarsianit imaluunniit kingornussarsiassanit siumuukkanit imaluunniit aappariilernermit pisut,

5) nammineq pigisat nammineerluni atugaanerisa nalingat, aamma nammineq illumi inigisap nalinga illuut ataasiinnarmik piginnittup inigisaatut atugassaasumik inissiartaqarpat, kisianni aatsaat illuutip ilangaallussua tamatuma saniatigut piginnittup inuutissarsiorluni sulineranut atugaanngippat,

6) piliat akileraartussaatitap aallaaniarnermik, piniarnermik aalisarnermillu ingerlatsineranit pisut privatimik atugaanerminni nalingat,

7) iluanaarutit agguagarsiat brugsforeninnginit § 1, imm. 1, nr. 6-imi eqqartorneqartunit pisut,

8) ullormusiat (dagpenge) angalanermullu taartisiat angallataasunut aamma angalanermi ineqarnermut nerisaqarnermullu (angerlarsimaffiup avataani najugaqarallarnermi) aningaasartuutit allissutaannut matusissutissat Kalaallit Nunaanni pisortatigut isumagisassaatitanik isumaginninnermit pisut imaluunniit Kalaallit Nunaanni tjenestemandinut malittarisassat malillugit tunniunneqartartut,

9) piginneqatigiit § 1, imm. 1, nr. 3-mi 4-miluunniit pineqartut piginneqataanermut allagartanik tunisaqarnermikkut imaluunniit piginneqataasut aningaasaataannik amerlisitsinikkut akit sippuutaagoortumik pisaat,

10) pisortanit ikiuutisiat akuersissutigineqartut:

a)  innarluuteqarnermut peqqissutsimullu tapiissutitut, utoqqalinersiutit pillugit Inatsisartut inatsisaat malillugu aningaasatigut atugassalluunniit tunngavigalugit tapitut ikiorsiissutigineqartut.

b)  pisortat ikiorsiissutaat pillugit Inatsisartut inatsisaat malillugu ineqarnermut ikiorsiissutinut tapiissutitut, ataasiartumik pinartumik ikiuutisiatut, ataasiartumik aningaasartuutinut ikiuutisiatut, nuunnermut ikiuutisiatut, ilisinermi aningaasartuutinut akiliutinut ikiuutisiatut, angalanermut aningaasartuutinut akiliutinut ikiuutisiatut aamma angerlarluni angalanermut ikiuutitut,

c)  inissiani attartortittakkani ineqarnermut tapiissutit pillugit Inatsisartut inatsisaat malillugu ineqarnermut tapiissutitut,

d)  meeqqat tapersersorneqarnissaannut Inatsisartut inatsisaat malillugu meeqqanut inuusuttunullu ikiorsiissutitut,

e)  inuit innarluutillit tapersersorneqarnissaannut Inatsisartut inatsisaat malillugu inunnut innarluutilinnut ikiorsiissutitut,

f)  siusinaartumik soraarnerussutisiat pillugit Inatsisartut inatsisaat malillugu immikkut pisariaqartitanut matussutitut ataasiartumik ikiorsiissutitut.

11) Iluanaarutit ingerlatseqatigiiffiit il.il. § 1, imm. 1, nr. 3, 4, 6, 7 aamma 9-mi taaneqartut, ingerlatseqatigiiffinni nunani allani angerlarsimaffeqartuni aktiaatiminnit piginneqataassuteqarnermiluunniit pissarsiaat. Tamannali aatsaat atuuppoq ingerlatseqatigiiffik iluanaarutinik pissarsisoq tassaappat piginneqatigiiffik pingaarnerusoq kapitali 3 b-mi pineqartunut ilaanngitsoq, tak. § 38 h, imm. 7, kapitali 3 b-mi ilaanngitsoq.

12) meeqqanut tapiissuteqarneq pillugu inatsit malillugu meeqqanut tapiissutisiat, ilinniagaqarnermi tapiissutit pillugu inatsisartut peqqussutaat malillugu meeqqanut tapiissutisiat, atuarfinni klassini qullerni atuartut atuarnermut tapiiffigineqartarnerat pillugu peqqussut naapertorlugu tapisiaat, aammalu meeqqanut ilinniarnermi tapiissutit Kalaallit Nunaanni tjenestemandinut malittarisassat malillugit tunniunneqartartut,

13) nalliuttorsiornermi suliffimmit tunissutisiat namminersortuni pisortaniluunniit atorfilinnut Kalaallit Nunaanni tjenestemandinut malittarisassat malillugit tunniunneqartartut,

14) nuunnermi aningaasartuutinut matussutissat namminersortuni pisortaniluunniit atorfilinnut Kalaallit Nunaanni tjenestemandinut malittarisassat malillugit tunniunneqartartut,

15) Angalanerit nalingi

a) sulinermut atatillugu, kiisalu inunnut siulersuisuni, ataatsimiititaliani, isumalioqatigiissitani, siunnersuisoqatigiinni, immikkut qinikkani allatulluunniit ataatsimoorfiusuni, tamatumani ilanngullugit Naalakkersuisunut, Inatsisartunut kommunalbestyrelsinullu ilaasortanut ikiortinulluunniit tunniunneqartartut, imaluunniit

b) namminersortuni pisortaniluunniit atorfilinnut Kalaallit Nunaanni tjenestemandinut maleruagassat malillugit atorfeqartunut angerlarsimaffimmut tunniunneqartartut. Akiliunneqarlunili angalaneq akileraaruteqaataasussaanngitsoq litra taanna malillugu ukiumut ataasiinnaavoq.

16) præmieobligationinit, eqquiniaanernit, tipsernernit il.il. eqquinikkut pissarsuat danskit naalagaaffiannut akileraaruserneqartartut.

17) aningaasat sillimmasiisup toqoreerneratigut pisartagaqartitsiniarluni sillimmasiissutinit, matumani ilaallutik timikkut innarluuteqalernermut taartisiat ataatsikkoortumik inuunermut sillimmasiissutinit aamma ajunaarnissamut sillimmasiissutinit tunniunneqartut, tunniunneqar­nerat sillimmasersimanerup naaffissaatut isumaqatigiissutigineqarsimasoq nallertinnagu pippat, atorunnaarfissaatut isumaqatigiissutigineqartoq sillimmasersimasup 80-inik ukioqalernerata kingorna ullormit policep atuuffianit siullermit kingusinnerunngippat.

18) innarluuteqalernermi taarsiissutit ingerlaavartumik tunniunneqartartut, sillimmasiinermut akiliutit ilanngaatigineqarsinnaanerat imaluunniit sulisitsisup akileeqataassutaasa ilanngunne­qartussaannginnerat Danmarkimi, Savalimmiuni imaluunniit Kalaallit Nunaanni aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni tamakkiisumik ilaannakuusumilluunniit atuut­sinneqarsi­manngitsoq sillimmasiisup uppernarsarsinnaappagu.

19) aningaasat navianartumik nappaateqalernissamut sillimmasiinermit ataatsikkut tunniunneqartut, sillimmasiinermut akiliutit ilanngaatigineqarsinnaanerat imaluunniit sulisitsisup akileeqataassutaasa ilanngunneqartussaannginnerat Danmarkimi, Savalimmiuni imaluunniit Kalaallit Nunaanni aningaasar­siat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni tamakkiisumik ilaannakuusumilluun­niit atuut­sinneqarsimanngitsoq sillimmasiisup uppernarsarsinnaappagu.

20) Uummannap eqqaani ulloq 18. juni 2017-imi innuttaasunut eqqutaasunut Namminersorlutik Oqartussanit ataasiaannartumik tapiissutigineqartut.

21) Aningaasat Politiets Efterretningstjenestemi immikkut kukkunersiorneqartussaatitaasut atorlugit akissarsiaritinneqartut.

22) Avataani sulinermi tapit, utimut nuunnermut tapit aamma inissinnermi aningaasat pissarsiat, inunnit Namminersorlutik Oqartussanit naalagaaffiup avataani sulisussatut aallartinneqartunut tunniunneqartut, kiisalu aningaasarsiat allat, nunani allani sulinerup nassatarisaanik aningaasartuutaanerusunut matussutissatut tunniunneqartut.

23)  Avinnermi, averusernermi imaluunniit inooqatigiikkunnaarnermi aapparisamut akilersuutit, aapparisamut akilersuutinit, katissimalluni aappariinnermut inatsisit malillugit akilersuutinik tigusaqartartoq aamma akilersuisoq najugaqatigiinngippata imaluunniit sumiiffimmi ataatsimoortumiinngippata, annerpaatut aalajangersarneqarsinnaasumit, annertunerunngitsut.

24)  Ingerlatseqatigiiffinnut Namminersorlutik Oqartussanit pigineqartunut tapiissutit, ineqarnermut politikkikkut suliniutissat piviusunngortinnissaannut ilaatillugu Namminersorlutik Oqartussanit tunniunneqartartut.

 

  § 35. Ikisisut qularnaveeqqusiinermut aningaasaateqarfiata aningaasaatit pigisallu aningaasanik nalillit aningaaserivimmit ataatsimit aningaaserivimmut allamut nuunneqarnerannut atatillugu naatsorsuutitigut amigartoorutit tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit nalimmassaatissaattut aningaasat akiligai aningaasarsianut akileraaruteqaataasussanut ilanngullugit naatsorsorneqassanngillat. Amigartoorutit ilaat ikisisut qularnaveeqqusiinermut aningaasaateqarfiannit tapiissutitigut qularnaveeqqutitigulluunniit matuneqarsimasimasut tamatuma kingorna aningaaseriviup tigusisup pigisanik aningaasanik nalilinnik tigusinerani akiliutigineqartut ilaattut isigineqarsinnaajunnaassapput.

  Imm. 2. Ikisisut qularnaveeqqusiinermut aningaasaateqarfiata aningaasat imm. 1-imi ilaatinneqartut qularnaveeqqutilluunniit aningaasanik imm. 1-imi ilaatinneqartunik tunniussinermik kinguneqartumik tunniussimappagit, ingerlatseqatigiiffiullu imm. 1-imi ilaatinneqartup ingerlatat nutaat aallartippagit, ukiumi aningaasarsiorfiusumi siusinnerusumi amigartoorutit ukiumi aningaasarsiorfiusumi pineqartumi ukiuniluunniit aningaasarsiorfiusuni kingusinnerusuni aningaasarsianut akileraaruteqaataasussanut ilanngaatigineqarsinnaanngillat, taamatuttaarlu ukiumi aningaasarsiorfiusumi pineqartumi amigartoorutit ukiumi aningaasarsiorfiusumi kingusinnerusumi ilanngaatigineqarsinnaanatik.

 

  § 36. Inuit, selskabillu § 2, imm. 1, nr. 10-miit 12-mut malillugit akileraartussaatitaasut aningaasartuutit aalajangersimasumik ingerlatsivimmut tunngasut, saniatigut ilanngaatigisinnaavaat ataatsimut aningaasartuutaasimasinnaasut siulersorneqarnermut aamma allaffeqarnermut tunngasut ilaannut naapertuuttut Kalaallit Nunaanni imaluunniit avataani aningaasartuutaappata assigiimmik.

  Imm. 2. Aningaasarsiat § 2, imm. 1, nr. 10-miit 12-mut malillugit inunnut imaluunniit selskabinut akileraartussaatitaasunut tunngasut toqqaannartumik naatsorsorneqarsinnaanngippata, aningaasarsiat missangersuusiornikkut sullivimmit assingusumit isertitat najoqqutaralugit angissusilerneqassapput sulliviup ataatsimut isertitaasa assigisaasaluunniit immikkoortitereernerisigut. Taamatut aamma atuuppoq aningaasarsiat toqqaannartumik naatsorsorneqarsimasut imm. 2 malillugu ilanngaataasinnaasut ilanngaatigereernerisigut aalajangersimasumik ingerlatsivimmut isertitatut naammattutut isigineqarsinnaanngikkaangata.

  Imm. 3. Nunat allat sillimmasiisarfii Kalaallit Nunaanni sillimmasiisarfinnik ingerlatsisut Kalaallit Nunaanni aningaasarsiaat aalajangerneqassapput tassaatillugit piginneqatigiit aningaasarsiaasa tamarmiusut ilaat akileraartarnermi maleruagassiat nalinginnaasut malillugit naatsorsorneqarsimasut Kalaallit Nunaanni aningaasarsiaasa akissaajaatinik ilanngarneqanngitsut, aningaasarsiallu tamarmiusut akissaajaatinik ilanngarneqarsimanngitsut imminnut naleqqiullugit Kalaallit Nunaanni isertitanut akissaajaatinik ilanngarsimanngitsunut tuttut. Immikkut ittumik pissutissaqartillugu naatsorsueriaatsip allap atorneqarnissaa akileraaruseriffiup akuersissutigisinnaavaa.

  Imm. 4. Kreditforeninngit nunanit allaneersut Kalaallit Nunaanni taarsigassarsisitsiniartartut Kalaallit Nunaanni aningaasarsiaat aalajangerneqassapput tassaatillugit selskabip aningaasarsiaasa tamarmiusut ilaat, akileraartarnermi inatsimmi maleruagassiat nalinginnaasut naapertorlugit naatsorsorneqarsimasut, Kalaallit Nunaanni taarsigassarsiarititaasa taarsigassarsiarititaasalu tamarmiusut imminnut naleqqiunneranni Kalaallit Nunaanni taarsigassarsiarititanut tuttut. Pissutsit immikkut ittut atuutsillugit akileraaruseriffiup akuersissutigisinnaavaa naatsorsueriaatsip allap atorneqarnissaa.

 

  § 36 a. Aningaasarsianit akileraaruteqaataasussanit naatsorsuinermi, akileraartussaatitaasut

1) inunnit inatsisitigulluunniit pisussaatitaasunit aalajangiisuusumik aqunneqartuusut imaluunniit

2) inatsisitigut pisussaatitaasunut aqutsisuusut imaluunniit

3) inatsisitigut pisussaatitaasumik suliffeqarfissuarmut attaveqartut, imaluunniit

4) nunani allani aalajangersimasumik ingerlatsiviutilik, imaluunniit

5) inuk inatsisitigulluunniit pisussaatitaasoq nunami allamioq Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik ingerlatsiveqartoq il.il, takuuk § 2, imm. 1, nr. 10-miit 12-imut,

matuma Inuit, inatsisitigut pisussaatitaasut aalajangersimasumik ingerlatsiviit ilaalu ilanngullugit Kalaallit Nunaanniittut Kalaallillu Nunaata avataaniittut qulaani taaneqartut niuernikkut imaluunniit aningaasatigut nuussivigeqatigineranni (nakkutigisaasumik aningaasanik nuussineq), illuatungeriit attuumassuteqanngitsut akornanni nuussinerugaluarpat angusarisinnaasimasat naapertorlugit akit piumasaqaataasullu atorneqassasut. Nr.1-imi inatsisitigut pisussaatitaasut imm. 4-milu ingerlatseqatigiiffiit peqatigiiffiit assigisaasalu inissisimaffii assigiilersinneqarput, Kalaallit Nunaanni akileraartarnermut inatsit naapertorlugu akileraartussaatitaasutut taasaanngippata kisiannili pissutsit ingerlatseqatigiiffiit ingerlatsineranni maleruagassanut, ingerlatseqatigiiffiit isumaqatigiissutaasigut imaluunniit peqatigiiffiit maleruaqqusaannit aalajangersarneqarpata.

  Imm. 2. Nakkutiginninneq matumani paasineqassaaq piginnittuuneq taasisinnaanermulluunniit pisinnaatitaanermik atuisinnaaneq, tamatumani toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit aktiatigut aningaasaatigisat 50 procentii sinnerlugit pigineqarpata imaluunniit 50 procentii sinnerlugit taasisinnaassuseqarnermi. Akileraartussaatitaasup inatsisitigut pisussaassuseqartumut nakkutilliisutut isigineqassaneranik, imaluunniit akileraartussaatitaasoq inummit inatsisitigut pisussaassuseqartumit inummilluunniit nakkutigineqarnersoq naliliiffiginninnermi makku ilanngunneqassapput:

1) aktiat imaluunniit taasisinnaanermut pisinnaatitaanerit, suliffeqarfissuarmut atasuusunik ingerlatseqatigiiffinnit, imm. 4 naapertorlugu taasat, aamma

2) aktiat aamma taasisinnaanermut pisinnaatitaanerit, inunnit aktiaateqartuusunit qanigisaannillu pigineqartut,

3) aktiat imaluunniit taasisinnaanermut pisinnaatitaanerit, aningaasaateqarfimmit imaluunniit ingerlatseqatigiiffinnit kattusseqatigiiffimmit piginnittuusumit namminermit pilersinneqartumit imaluunniit ingerlatseqatigiiffinnit suliffeqarfissuarmut atasuusunit taaneqartunit, qanigisanit il.il. imaluunniit aningaasaateqarfinnit taakkuninnga pilersinneqartunit pigineqartut ilanngullugit naatsorsuutigineqassapput,

4) piginneqataassutsit taasisinnaanermullu pisinnaatitaanerit, ingerlatseqatigiiffimmi peqataasunit allanit, ingerlatseqatigiiffimmi peqataasup atuinissamik nakkutilliinissamillu isumaqatigiissuteqarfigisimasaanit, pigineqartut naatsorsuutigineqassapput, aamma

5) piginneqataassutsit aamma taasisinnaanermut pisinnaatitaanerit, inummit § 1-imi ilaasumut pigineqartut, qanigisat imaluunniit aningaasaateqarfiit taakkunannga pilersinneqarsimasut peqatigalugit.
  Imm. 3. Qanigisatut isigineqarput akileraartussaatitaasup katissimallugu aapparisaa, angajoqqaavi aanakkui aatakkui taamatullu meeqqat ernguttallu tamakkualu katissimallugit aapparisaat imaluunniit inuit taagorneqartut toqukkut qimagunneranni pigisanik qimatat. Meerarsiat meeravissiartaallu toqqartumik qanigisarisanut ilaatinneqarput.

  Imm. 4. Selskabit suliffeqarfissuarmut atasuusut tassapput:

1) selskabit peqatigiiffiillu il.il. aktiaateqartuusut taakkuusut, pisassarisap pissarsiarineqarnerani kingusinnerusukkulluunniit toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit selskabini ataasiakkaani taasisinnaanernik 50 procentii sinnerlugit piginnittuuffigisaat.

2) selskabit peqatigiiffillu il.il., aktiaateqartuusut taakkuusut pisassarisap pissarsiarineqarnerani kingusinnerusukkulluunniit toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit selskabini ataasiakkaani taasisinnaanernik 50 procentii sinnerlugit atuisinnaaffigisaat.

3) aningaasaateqarfik selskabillu, aningaasaateqarfiup pisassarisap pissarsiarineqarnerani kingusinnerusukkulluunniit toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit selskabini ataasiakkaani tamani aktiatigut aningaasaatit 50 procentii sinnerlugit pigisaqarfigisai, imaluunniit

4) aningaasaateqarfik selskabillu, aningaasaateqarfiup pisassarisap pissarsiarineqarnerani kingusinnerusukkulluunniit toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit selskabini ataasiakkaani tamani taasisinnaanerit 50 procentii sinnerlugit atuisinnaaffigisai.

  Imm. 5. Aktiaateqartuusut imm. 2, oqaaseqatigiit sisamaanni taaneqartut aktiaateqartuusut naliliiffigineqarneranni aktiaatilittut ataasiusutut isigineqarput. Taasisinnaassutsinik piginneqataassutsit naatsorsorneqarneranni taasisinnaanerit, taasisinnaanermik aktianik qularnaveeqqusiilluni nuussinermut atatillugu pissarsiarineqartut kisimik, naatsorsuutigineqassanngillat.

  Imm. 6. natsisitigut akisussaassuseqartuusoq inulluunniit nunami allamiutut isigineqassaaq, inuk naalagaaffimmi allami, Danmarkimi Savalimmiuniluunniit, nunaqartuuguni, tamatumani aamma marloriaammik akileraannginnissaq pillugu isumaqatigiissummi aalajangersakkat malillugit

  Imm. 7. Akileraarusigaasussanik isertitat annertussusiliiffigineqarnerisa imm. 1 malillugu allanngortinneqarnerini, akileraartussaatitaasup annertunerusumik malitseqartitsinikkut allannguinerit (malitsigisatut iluarsiinerit) pinngitsoortissinnaavai, imm. 1-imi akit piumasaqaatillu naapertorlugit akiliinissamut pisussaalernermigut. Imm. 1 taamaallaat atorneqassaaq nakkutigisaasumik iliuutsimi § 36 b-mi pineqartumik pisoqartillugu, akileraartarnermut oqartussaasoq nunami allamioq pineqartoq akileraarusiissappat, akileraarutaasussanik isertitat imm. 1 naapertorlugu annertussusilerneqarneranni akit piumasaqaatillu tunngavigineqartut naapertorlugit.

 

  § 36 b.  Akileraartussaatitaasut § 36 a-mi pineqartut nammineerluni nalunaarummi, § 36 a-mi taaneqartunik inunnik inatsisitigullu akisussaasuusunik aalajangersimasumillu ingerlatsiviusunik illuatungeqarluni niuernikkut imaluunniit aningaasatigut ingerlatitsinerit (nakkutigisaasunik iliuutsit) suuneri annertussusiilu pillugit paasissutissanik tunniussissapput. Tamanna pillugu paasissutissat akileraaruseriffiup periuseq innersuussutaa atorlugu kingusinnerpaamik 15. juni elektroniskinngorlugit nassiunneqassapput, takujulli akileraaruserinermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 16, imm. 5.

  Imm. 2.  Akileraartussaatitaasoq nuutsinernut aqunneqartunut akit piumasaqaatillu qanoq aalajangersarneqarnerannut allaganngorlugu uppernarsaasiussaaq toqqortaralugillu, takujulli imm. 4. Allaganngorlugu uppernarsaat ukiup naatsorsuusiorfiusup atortuni pineqartup naaneranit ukiuni tallimani isumannaatsumik toqqorneqassaaq. Allaganngorlugu uppernarsaat imatut isikkoqassaaq illuatungeriit imminnut atanngitsut nuussinernik naammassinnissimasinnaanerat naapertorlugu akit piumasaqaatillu qanoq aalajangersarneqarnerannik nalilersuinermut tunngaviusinnaalluni. Nuussinernut aqunneqartunut annertussutsimikkut akulissutsimikkullu pingaaruteqanngitsunut allaganngorlugu uppernarsaasiortoqassanngilaq. Akileraartussaatitaasup akileraaruseriffiup qinnuiviginninneratigut uppernarsaatit sivikinnerpaamik ullunik 60-inik piffissaqartitsilluni piffissarititap akileraaruseriffimmit aalajangerneqartup iluani nassiutissavai. Suliffeqarfiit suliffeqarfissuarni imminnut atasut taakkualuunniit peqatigalugit akileraaruserinermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 16, imm. 3 malillugu nammineerluni nalunaarsuinerup tunniunnissaanut piffissarititap kingorna allaganngorlugu uppernarsaatinik kingusinnerpaamik ullut 60-it qaangiunneranni ingerlaavartumik tunniussisussaatitaanerannut piumasaqaatit minnerpaaffissaat pillugit Naalakkersuisut malittarisassiorsinnaapput. Naalakkersuisut allaganngorlugu uppernarsaatit imarisassaat akileraartussaatitaasullu ilaasa taamaallaat nuussinernut sukumiinerusumik taaneqartunut allaganngorlugu uppernarsaasiornissaat pillugu malittarisassiorsinnaapput.

  Imm. 3.  Akileraartussaatitaasoq imm. 1 malillugu paasissutissanik tunniussisimanngippat, akileraaruserinermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 19, atuutsinneqassaaq.

  Imm. 4.  Akileraartussaatitaasoq nammineq imaluunniit suliffeqarfiit suliffeqarfissuarmut atasut peqatigalugit, tak. § 36 a, imm. 4, 250-it ataallugit sulisoqartoq ukiumut 125 mio. kr. ataallugit oqimaaqatigiissaaruteqartoq imaluunniit ukiumut 250 mio. kr. ataallugit kaaviiaartitaqartoq taamaallaat ukununnga akit piumasaqaatillu qanoq aalajangersarneqarnerannut allanngorlugu uppernarsaasiussaaq toqqortaralugillu:

1)  Inunnut pappiaqqatigullu inunnut nunani allaneersunut iliuutsinut nakkutigisaasunik  nuussinernut, § 36 a, imm. 6 takuuk, Kalaallillu Nunaata naalagaaffiullu allap pineqartup akornanni marloqiusamik akileraartannginnissamut isumaqatigiissuteqarfiunngitsunut.

2)  Iliuutsinut nakkutigisaasunut nunani allani aalajangersimasumik ingerlatsiveqartuni, takuuk § 36 a, imm. 6, Kalaallillu Nunaata naalagaaffiullu allap pineqartup akornanni marloqiusamik akileraartannginnissamut isumaqatigiissuteqarfiunngitsunut.

3)  Iliuutsinut nakkutigisaasunut Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik ingerlatsiveqartuni, tassani akileraartussaatitaasoq, § 36 a, imm. 1, nr. 5 naapertorlugu naalagaaffimmi aallami Kalaallit Nunaannik marloqiusamik akileraartannginnissamik isumaqatigiissuteqanngitsumi angerlarsimaffeqarnera toqqammavissaatillugu.

  Imm. 5.  Imm. 4-mi annertussutsinut killiliussani pappiaqqatigut inuit akileraartussaatitaasumut ingerlatseqatigiiffissuakkut imminnut atasunut, takuuk § 36 a, imm. 4. Ataatsimut oqimaaqatigiissitsinermik naatsorsuinermi taamaattoq akiitsut akiligassallu akileraartussaatitaasup pappiaqqatigullu inuit ingerlatseqatigiiffissuakkut imminnut atasut kiisalu ingerlatseqatigiiffissuakkut imminnut atasunik pappiaqqatigut inunnik akileraartussaatitaasumit pigineqartunit killormullu aningaasatigut agguagarsiat. Kaaviiaartitatigut killigititamik naatsorsuinermi akileraartussaatitaasup ingerlatseqatigiiffissuakkut imminnut atasumik pappiaqqatigut inuup akornanni kaaviiaartitat ilanngunneqassanngillat.

  Imm. 6.  Ingerlatseqatigiiffissuup nunani assigiinngitsuni ingerlatsisup ingerlatseqatigiiffik qullerpaatut aqutsisua, akileraartarnikkut § 1, imm. 1, nr 3-8, 10 aamma 12-14 naapertorlugu Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartoq, ingerlatseqatigiiffissuup ukioq isertitaqarfiusoq nalunaarusiorfissaq sioqqullugu katillugit minnerpaamik 5,6 mia kr.-inik kaaviiaartitaqaruni akileraaruseriffimmut nunamit nunamut nalunaarusiamik suliaqassaaq. Nunamit nunamut nalunaarusiaq ukiup isertitaqarfiusup nunamit nunamut nalunaarusiap nalunaarusiarineqarnerani ukiup ulluata kingulliup kingusinnerpaamik qaammatinik 12-it kingorna tunniunneqassaaq.

  Imm. 7.  Ingerlatseqatigiiffissuaq ingerlatseqatigiiffik qullerpaatut aqutsisuunngitsoq imm. 6 naapertorlugu nunamit nunamut nalunaarummik tunniussissaaq pissutsit makku atuuppata

1)  § 1, imm. 1, nr. 3-8, 10 aamma 12-14 naapertorlugu ingerlatseqatigiiffissuaq akileraarusiisarnikkut Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqarpat, aamma

2)  tunngavissaatitaasut ataaseq arlallilluunniit naammassineqarpata:

a) Ingerlatseqatigiiffissuup ingerlatseqatigiiffik qullerpaatut aqutsisua nunami angerlarsimaffigisaani nunamit nunamut nalunaarusiamik tunniussisussaatitaanermik pisissaaffeqanngippat,

b) nunamit nunamut nalunaarusianik nammineq paarlaateqatigiinneq ajorput, tamanna Kalaallit Nunaanni pisussaallutik oqartussaasut oqartussaaffillu ingerlatseqatigiiffik qullerpaatut aqutsisoq suliffeqarfiup angerlarsimaffigisaani isumaqatigiissuteqartoqannginnerata nassatarisaanik, naak nunarsuarmioqatigiit akornanni akileraartarneq pillugu paasissutissanik paarlaasseqatigiittarnermik isumaqatigiissuteqartoqaraluartoq, imaluunniit

c) oqartussaaffik pillugu tulleriaarlugu kukkusoqartuartarnera ingerlatseqatigiiffik qullerpaatut aqutsisoq akileraartarnikkut angerlarsimaffigisaani, akileraaruseriffiullu ingerlatseqatigiiffissuup tassani nr. 1-imut ilaatinneqarneranik nalunaaruteqareernerani.

  Imm. 8.  Imm. 7, nr. 2-mi tunngavissat ataaseq arlallilluunniit naammassineqarpata, kalaallillu ingerlatseqatigiiffissui ataatsimit amerlaneruppata, takuuk imm. 7, nr. 1, ingerlatseqatigiiffissuit ingerlatseqatigiiffissuarmik ataatsimik imm. 6 naapertorlugu akileraaruseriffimmut nunamit nunamut nalunaarusiamik tunniussinissamik akisussaasussamik toqqaassapput. Toqqaaneq akileraaruseriffimmut nalunaarutigineqassaaq, takuuk imm. 10, uniffik siulleq.

  Imm. 9. Ingerlatseqatigiiffissuaq nunamit nunamut nalunaarusiamik akileraaruseriffimmut tunniussinissamut pisussaanngilaq, naak imm. 7, nr. 2-mi tunngavissaatitat ataaseq arlallilluunniit naammassineqarsimagaluarpata, ingerlatseqatigiiffissuaq nunani tamalaani ingerlatsisoq ukiumi isertitaqarfiusumi ingerlatseqatigiiffiup aqutsisup sinniisaa aqqutigalugu akileraartarnermut oqartussanut, ingerlatseqatigiiffimmut aqutsisumut sinniisoq akileraartarnikkut angerlarsimaffigisaanut nunamit nunamut nalunaarusiamik tunniussippat, tunngavissallu tulliuttut naammassineqarpata:

1)  Oqartussaaffimmi ingerlatseqatigiiffimmut aqutsisumut sinniisup nunami akileraartarnikkut angerlarsimaffigisaani nunamit nunamut nalunaarusiamik tunniussinissaq inatsisitigut pisussaaffiuppat.

2)  Oqartussaaffimmi ingerlatseqatigiiffimmut aqutsisumut sinniisup nunami akileraartarnikkut angerlarsimaffigisaani paasissutissanik Kalaallit Nunaannut paarlaasseqatigiittarnissamik nunat tamat akornanni isumaqatigiissuteqarpat, oqartussaasullu akornanni isumaqatigiissut naapertorlugu nunamit nunamut nalunaarusiat paarlaasseqatigiissutigineqartarpata.

3)  Oqartussaaffik pillugu tulleriiaarlugu kukkusoqartanngippat ingerlatseqatigiiffimmut aqutsisumut sinniisup akileraartarnikkut angerlarsimaffigisaani, imaluunniit akileraaruseriffik tulleriiaarlugu kukkujuartoqartarneranik ingerlatseqatigiiffissuamut nalunaaruteqanngitsoorsimappat.

4)  Oqartussaasoq ingerlatseqatigiiffimmut aqutsisumut sinniisup akileraartarnikkut angerlarsimaffigisaa ingerlatseqatigiiffissuarmit ingerlatseqatigiiffimmut aqutsisumut sinniisup akilerartarnikkut angerlarsimaffigisaani angerlarsimaffeqartumit nalunaarfigineqarnikuuvoq, tak. imm. 10, oqaaseqatigiit siulliat, ingerlatseqatigiiffissuaq ingerlatseqatigiiffimmut aqutsisumut sinniisutut isigineqassasoq.

5)  Nalunaarummik akileraaruseriffimmut tunniussisoqarsimatillugu, takuuk imm. 10, oqaaseqatigiit aappaat.

  Imm. 10.  Ingerlatseqatigiiffissuarmi nunani tamani ingerlatsisumi imm. 6 naapertorlugu ingerlatseqatigiiffik qullerpaatut aqutsisoq , imm. 7-iluunniit naapertorlugu  ingerlatseqatigiiffimmut aqutsisumut sinniisoq kingusinnerpaamik ukiup isertitaqarfiusup naanerani nunamit nunamut nalunaarusiap tunniunneqarfissaani, nalunaarusiamik tunniussinissamut pisussaaffeqarluni akileraaruseriffimmut nalunaaruteqassaaq. Ingerlatseqatigiiffissuaq nunani tamalaani ingerlatseqatigiiffissuarmut qullerpaatut aqutsisuunngippat imaluunniit ingerlatseqatigiiffimmut aqutsisumut sinniisuunngippat, ingerlatseqatigiiffissuaq kingusinnerpaamik ukiup isertitaqarfiusup naanerani akileraaruseriffimmut, ingerlateqatigiiffissuup akileraartarnikkut angerlarsimaffigisaani, nunamit nunamut nalunaarusiap nunami tunniunneqarfissaani, ingerlatseqatigiiffissuup sorliup nunamit nunamut nalunaarusiamik tunniussinissamut pisussaaffeqarneranik nalunaaruteqarnissamut pisussaaffeqarpoq.

  Imm. 11.  Imm. 6-10 oqaatsit tulliuttut ima paasineqassapput:

1)  Ingerlatseqatigiiffissuaq: suliffeqarfiit arlallit piginnittumikkut nakkutigineqarnermikkulluunniit imminnut atassuteqartut, taamaalilluni ataatsimut ingerlatseqatigiiffissuartut ukiumut naatsorsuusiornermut malittarisassat ingerlatseqatigiiffissuarmit atorneqartut naapertorlugit ukiumut suliaqassallutik, imaluunniit suliffeqarfik ataaseq arlallilluunniit aningaasanik nalilinnik niueqatigiiffinni nalunaarsorsimappata taamaattunik suliaqassallutik.

2)  Ingerlatseqatigiiffissuaq nunani tamalaani ingerlatsisoq: ingerlatseqatigiiffissuaq akileraartarnikkut oqartussaaffeqarfinni ataatsimik amerlanerusuni ingerlatseqatigiiffissuarnik ingerlatsisoq.

3)  Ingerlatseqatigiiffissuaq:

a) Ingerlatseqatigiiffissuarmi nunani tamalaani ingerlatsisumi ingerlatseqatigiiffissuaq sunaluunniit ataatsimoortumik ingerlatseqatigiiffissuarmi naatsorsuutini immikkoortutut ingerlatsisoq, imaluunniit ingerlatseqatigiiffissuaq ataatsimoorussamik naatsorsuusiorsimassagaluarpat taamatut ingerlatsisoq, imaluunniit ingerlatseqatigiiffissuaq ataaseq arlallilluunniit aningaasanik nalilinnik niueqatigiiffinni nalunaarsorsimappata.

b) Suliffeqarfik sunaluunniit ataatsimoorussamik ingerlatseqatigiiffissuup naatsorsuutaani suliffeqarfiup annertussusaa pingaaruteqannginneraluunniit pissutigalugu naatsorsuutinut ilanngunneqanngitsoq.

c) Suliffeqarfiup aalajangersimasumik ingerlatsivia sunaluunniit litra a-mut b-mulluunniit ilaatinneqartoq, tamatumani ukiumut naatsorsuusiornermut imaluunniit akileraarusiinikkut naatsorsuusiornermut imaluunniit avataanit nakkutilliinermut siunertaqartunik tunngatillugu imaluunniit ingerlatseqatigiiffissuarmi namminermi aqutsinermik siunertaqartumik immikkut ingerlatsivimmut tunngasumut immikkut naatsorsuusiortoqarnerani.

4)  Ingerlatseqatigiiffik qullerpaatut aqutsisoq: : ingerlatseqatigiiffissuaq, ingerlatseqatigiiffissuarmi nunani tamalaani ingerlatsisumi toqqammavinnik makkuninnga naammassinnittoq:

a) ingerlatseqatigiiffissuarmi nunani tamalaani ingerlatsisuni toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit ingerlatseqatigiiffissuarnik ataatsimik arlalinnilluunniit naammaginartumik sunniuteqartoq, taamaalilluni suliffeqarfik ataatsimoorussamik ingerlatseqatigiiffissuarmut naatsorsuusiornissamut malittarisassat atuuttut naapertorlugit akileraartarnikkut angerlarsimaffigisamini suliaqarnissamut pisussaaffeqarluni, imaluunniit aningaasanik niueqatigiiffinni nalunaarsorsimaguni taamaattunik suliaqartussaalluni.

b) Ingerlatseqatigiiffissuarmi nunani tamalaani ingerlatsisumi ingerlatseqatigiiffissuarmik ingerlatsivimmi allamik litra a-mi taaneqartumi toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit naammaginartumik ingerlatseqatigiiffimmut sunniuteqartumik.

5)  Kaaviiaartitat: isertitat suliffeqarfiup nalinginnaasumik ingerlatsineranut atatillugu pilersut, tassani nioqqutissianik tunisineq, sullississutinik tunisineq, akissarsiat, erniat, iluanaarutisiat ajunngitsorsiallu ilanngullugit.

6)  Ingerlatseqatigiiffik aqutsisumut sinniisoq: Ingerlatseqatigiiffissuaq imm. 8 naapertorlugu nunamit nunamut nalunaarusiamik nunami akileraartarnikkut angerlarsimaffigisamini tunniussisussatut toqqarneqartoq, imm. 7, nr. 2-mi toqqammavissaq ataaseq arlallilluunniit naammassineqarsimappata.

7)  Pisussaasutut oqartussaasut akornanni isumaqatigissut: inatsisit atuuffiini naapertuuttuni akileraartarnikkut oqartussaasut pisussaasut akornanni nunat tamat akornanni isumaqatigiissut, nunamit nunamut nalunaarusianik nunat pineqartut akornanni tamatigut paarlaateqatigiittarnissamik imaqartoq.

8)  Nunat tamat akornanni akileraartarnikkut paasissutissanik paarlaateqatigiittarnissaq pillugu isumaqatigiissut: marloqiusamik akileraartannginnissamik isumaqatigiissut, nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissut imaluunniit nunani tamalaani isumaqatigiissut imaluunniit allaffissornikkut akileraartarnermut suliani ikiuinissaq pillugu isumaqatigiissut sunaluunniit naapertorlugu Kalaallit Nunaata oqartussaaffimmi ataatsimi arlalinniluunniit akileraartarnikkut paasissutissanik paarlaateqatigiittarnermik isumaqatigiissutaa, tassani paasissutissanik paarlaateqatigiinnerit tamaasa ilanngullugit.

9)  Oqartussaaffinni tulleriiaarlugit kukkujuarnerit: Kalaallit Nunaanni pisussaasutit oqartussaasunik oqartussaaffimmilu pineqartumi isumaqatigiissuteqartoqarpat, kisiannili paasissutissanik paarlaateqatigiittarneq pissutsinik oqartussaaffiit akornanni isumaqatigiissummi aalajangersarneqartunit allamik toqqammaveqartumik oqartussaaffimmit atorunaarsitsisoqarsimappat, imaluunniit arlaleriarluni nunamit nunamut nalunaarusianik Kalaallit Nunaannik paarlaassineq pinngitsoorsimappat, nunani tamalaani ingerlatseqatigiiffissuaq Kalaallit Nunaanni ingerlatseqatigiiffissuarnik ingerlatsiffigisaani.

  Imm. 12.  Nunamit nunamut nalunaarusiat pillugit Naalakkersuisut malittarisassanik erseqqinnerusunik malittarisassiorsinnaapput.

 

  § 36 c.  Ernianut aningaasartuutit nalitigullu annaasaqaatit, nakkutigisaasumik akiitsut sinneruttortaanut tunngasut taakkua nakkutigisaasunik iliuuseqarnikkut akiitsut pillugit sinneqartoorutineersuutillugit taakkualu selskabinit peqatigiiffiilluunniit il.il. pigippatigit, taava piginnittuusut ilanngaasiisinnaanngillat

1) selskabi imaluunniit peqatigiiffik § 1, imm.1-imi, nr. 3-mit 14-imut pineqartunut ilaappat

2) selskabi imaluunniit peqatigiiffik inatsisitigut akisussaassuseqartuusumut nunami allamiumut § 36 a, imm. 1-imi (nakkutigisaasumik akiitsut) taaneqartumut akiitsoqarpat aamma

3) selskabip peqatigiiffiulluunniit allanit aningaasaliiffigineqarnerata (akiitsui) ukiup aningaasarsiorfiusup naanerani selskabip namminerisanik aningaasaataanut sanilliullugit 2:1-imit annertunerusumik annertussuseqarpata.

  Imm. 2.  Imm. 1 naapertorlugu nalitigut annaasaqaatit taarsigassarsiani pineqartuni nalitigut annaasaqaatit ukiumi aningaasarsiorfiusumi tulliusumi iluanaarutinit ilanngaatigineqarsinnaapput.

  Imm. 3. Allanit atukkat, aalajangiisuusuullutik piginnittut imaluunniit tamatumuuna suliffeqarfissuarmut atasunit selskabinit toqqaannartumik toqqaannartuunngitsumilluunniit qularnaveeqqusigaasimasut, nakkutigisaasumik akiitsutut isigineqarput.

  Imm. 4. Ilanngaasiisinnaanermut killiliineq, selskabip peqatigiiffiulluunniit, selskabimut piginnittuusumut, tamatumuunalu aamma suliffeqarfissuarmut atasuusunik selskabinut, aningaasaliinerup assingusup atuuttuuneranik uppernarsaasiinera naapertorlugu atuutissanngilaq.

  Imm. 5. Ilanngaasiisinnaanermut killiliineq nakkutigisaasumik akiitsut 5 mio. koruunit sinneqqappatsigit aatsaat pisinnaavoq. Ilanngaasiisinnaanermut killiliineq aamma nakkutigisaasumik akiitsut namminerisamik aningaasaatinut, ukiup aningaasarsiorfiusup naanerani allanit aningaasaliissutit (akiitsut) namminerisamillu aningaasaatinut sanilliullugit 2:1-imut nikingassuseqartinniarlugit, nuunneqartortaannut taamaallaat atorneqassaaq. Suliffeqarfissuup iluani nakkutigisaasunik akiitsoqarlunilu nakkutigisaasunik allanut akiitsoqarpat, ilanngaateqarnermik killiliineq suliffeqarfissuup iluani nakkutigisaasunik akiitsunut siullermik atorneqassaaq tulliullugulu nakkutigisaasunik allanut akiitsunut.

  Imm. 6.  Akiitsutut isigineqarput pisassarisanut § 17, imm. 1-imi aamma § 18, imm. 1-imi pineqartunut tunngatillugu aammalu obligationinut nuunneqarsinnaasunut akiitsut. Akiitsut ukiup aningaasarsiorfiusup naanerani nalitigut naligititaasutut naatsorsorneqassapput.

  Imm. 7.  Namminerisanik aningaasaatit ukiup aningaasarsiorfiusup naanerani pigisat niuernermi naliusumut naatsorsukkatut, imm. 6 malillugu akiitsunik ilanngaaserlugit naatsorsorneqassapput. Namminerisanik aningaasaatigisat piginnittuusunit aningaasaliissutaasut, sivikinnerpaamik ukiuni marlunni selskabimiittussaasut kisimik ilanngunneqassapput.

  Imm. 8.  Kalaallit suliffeqarfissuarmut atasunik selskabiutaat arlaqartut aqunneqarpata, takuuk § 36 a, imm. 4, selskabini taakkunani pigisanut akiligassanullu imm. 1-7 ataatsimoortillugit atorneqassapput, kalaallillu selskabiisa selskabini allani, naatsorsuinermi tamarmiusumi ilaatinneqartuni, aktiaataat ilanngunneqassanngillat, aammalu taakkua akornanni akiitsut pisassarisallu.

  Imm. 9.  Imm.1-imiit 8-mut taamatuttaaq atuupput akileraartussaatitaasunut § 2, imm. 1, nr. 10-mi ilaatinneqartunut. Akiitsut namminerisanillu aningaasaatit imm. 2 aamma 3 malillugit naatsorsorneqarneranni, pigisat akiitsullu nalingi aalajangersimasumik ingerlatsivimmut attuumassuteqartut taamaallaat ilaassapput. Allanit atukkat nakkutigisaasumik akiitsutut isigineqarput, qitiusumik allaffik akiitsunut akiliisussaasuuppat.

 

  § 36 d.  § 1 imaluunniit § 2, imm. 1, nr. 10-miit 12-imut malillugit akileraartussaatitaasoq § 36a, imm. 2 naapertorlugu annikitsumik akileraarusigaasumik inatsisitigut akisussaassuseqartumik (ingerlatseqatigiiffik pigineqartoq), takuuk § 36 a, imm. 6, aningaasaliinertigut pigisat agguaqatigiissitsinermi selskabip pigisaanit tamarmiusunit 10 procenti sinnerlugu amerlassuseqarfigisaanni, akileraartussaatitaasup aningaasarsiai akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarneranni ingerlatseqatigiiffiup pigineqartup CFC-mik isertitai ilanngutissavai.

  Imm. 2.  Nunami allami selskabi pigineqartoq annikitsumik akileraarusigaasutut isigineqassaaq, nunami allami akileraarusiineq Kalaallit Nunaanni malittarisassaat malillugit annertuumik appasinneruppat akileraarusiinerluunniit Kalaallit Nunaanni malittarisassaanut sanilliussinermi annertuumik illuartinneqarpata.

  Imm. 3.  Ingerlatseqatigiiffiup pigineqartup pigisaanik imm. 1 malillugu naatsorsorneqarnerat naatsorsuutini naligititaasut tunngavigalugit ingerlanneqassaaq, tigussaasuunngitsunut niuernermi akigitinneqartut malillugit nalingi tunngavigalugit ilanngunneqassallutik.

  Imm. 4.  CFC-mik isertitat selskabip pigisap isertitaanut, akileraartussaatitaasup selskabip pigineqartup ukiumi aningaasarsiorfiusup pineqartup ingerlanerani aktiatigut aningaasaataanit tamarmiusunit akileraartussaatitaasumit piginneqataassutaanit annertunerpaajusut amerlaqataat, ilaasutut naatsorsorneqassapput. Selskabilli pigineqartup ukiup aningaasarsiorfiusup ilaani, imm. 1-imi piumasaqaatit naammassineqarfigisaasa nalaani isertitanik katersorsimasai, kisimik ilanngunneqassapput.

  Imm. 5.  CFC-mik isertitat, Inatsisartut inatsisaat manna tunngavigalugu naatsorsorneqassapput makkua katinnerattut:

1) Akileraarutaasussanik ernianik isertitat ilanngaatigineqarsinnaasunillu ernianut aningaasartuutit.

2) Pisassarisanit, akiligassanit imaluunniit aningaasaliinermut tunngasunik isumaqatigiissutitigut akileraarutaasussanik iluanaarutit ilanngaatigineqarsinnaasunillu annaasaqaatit.

3) Sullissinermut ernialiuttakkat (provision) assigisaallu, ilanngaatigineqarsinnaasat.
4) Aktianik tunisinerni akileraarutaasussanik iluanaarutit ilanngaatigineqarsinnaasunillu annaasaqaatit.

5) Aktianik tunisinerni akileraarutaasussanik iluanaarutit ilanngaatigineqarsinnaasunillu annaasaqaatit.

6) Akiliutit qanorluunniit ittut, tigussaasuunngitsunik pigisanik atuinermut atuisinnaanermulluunniit akiliutitut pissarsiarineqartut. Oqaaseqatigiilli siulliit atuutinngillat, selskabinit, selskabimik pigineqartumut suliffeqarfissuarmut atasuunngitsumit, § 36 a, imm. 1 naapertorlugu, selskabip pigineqartup nammineq ilisimatuutut misissuinermik ineriartortitsinermillu ingerlataqarneranik patsiseqartumik tigussaasuunngitsunik pigisanik atuinermut atuisinnaanermulluunniit akiliutinut tunngatillugu. Tigussaasuunngitsunik pigisanut ilaapput suulluunniit atuakkamut, eqqumiitsuliornikkut ilisimatuussutsikkulluunniit sulianut, tamatumani aamma filminut aammalu radiomut fjernsynikkulluunniit aallakaatitassiatut filminut, piginnittussaanerit, patentit tamarmik, nioqqutissanut meqqi, allaq iluserluunniit, titartagaq, formeli isertuussaq imaluunniit sanariaaseq isertuussaq suliffissuaqarnermulluunniit tunngasumik paasissutissaq, aningaasarsiornikkut ilisimatuussutsikkulluunniit misilittakkat.

7) Akileraartarnermi ilaanngaatit, nr. 1-imiit 6-imut taagorneqartunik isertitanut tunngasut Akileraarusigaasussanik attartornermut aningaasaliinikkut isertitat.

8) Pigisanik, aningaasaliinikkut attortornermut atugaasimasunik tunisaqarnermi iluanaarutit annaasaqaatillu, aamma ilanngunneqassapput.

9) Akileraarutaasussanik sillimmasiinermik ingerlatsinermut atatillugu, aningaaserivittut realkreditinstitutionitut imaluunniit allatigut aningaasaliinernik ingerlatsinikkut isertitat.

  Imm. 6.  CFC-mik isertitat naatsorsorneranni CFC-mik isertitat amigartoorutitaat § 30-mi malittarisassat naapertorlugit selskabip pigineqartup isertitaanit ilanngaatigineqarsinnaapput.

  Imm. 7.  Nunani allani akileraarutinik akilikkanik appaateqartitsineq § 69 malillugu pissaaq.

 

  § 36 e. Kinaluunniit ingerlatseqatigiiffinnut il.il. imm. 2-mi pineqartunut akiitsut erniaannik akiliinernut pisassanngortitsinernulluunniit tamanut atatillugu akiliisoq pisassanngortitsisorluunniit erniat tamarmiusut 25 procentiannik uninngatitsissaaq. Aningaasat unerartinneqartut taaneqarput ”ernianut akileraarutit”. Ernianut akileraarutinik uninngatitsisussaatitaapput ingerlatseqatigiiffiit il.il. § 1, imm. 1, nr. 3, 4, 6, 7 aamma 10-mi pineqartut. Ernianut akileraarutit unerartinneqartut § 81-imi maleruagassat naapertorlugit akilerneqartussanngussapput. § 76, imm. 3-mi aalajangersagaq taamatuttaaq atuutissaaq. Killilimmik akileraartussaasut § 2, imm. 1, nr. 10, 12, 14, 15, aamma § 2, imm. 2-mi 3-milu pineqartut aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni ernianut aningaasartuutinik ilanngaateqarsinnaassanngillat, erniat inummit oqaaseqatigiinni siullerni pineqartumit akilerneqarsimasuugunik ernianut akileraarutinik uninngatitsiffigineqarsimasussaagaluarpata.

  Imm. 2. Aalajangersagaq atuuppoq inatsisit naapertorlugit inuttut isigineqarsinnaasunut imaluunniit inunnut nunani allani angerlarsimaffeqartunut, Danmark Savalimmiulluunniit ilanngullugit, akiliinernut imm. 1-imi pineqartunut. Ima pisoqarnerani ernianut akileraarutinik akiliisoqassanngilaq:

1) Ernianik akileraarusiineq, marloriaammik akileraarnissaq pinngitsoorniarlugu Kalaallit Nunaata nunallu, ingerlatseqatigiiffiup il.il. tigusisup angerlarsimaffiata akornanni isumaqatigiissut naapertorlugu taamaatiinnarneqarpat appartinneqarpalluunniit.

2)  Kalaallit Nunaanni piginneqatigiiffik pingaarnerusoq il. il., ingerlatseqatigiiffimmi  tigusisumi, tak. § 36 a, imm. 1-2, piffissami atasuinnarmi sivikinnerpaamik ukiumi 1-imi nammineerluni toqqaannartumik toqqaannanngikkaluartumilluunniit aalajangiisinnaassuseqarluni sunniuteqarpat.

3)  Ingerlatseqatigiiffik tigusisoq il. il., piginneqatigiiffimmi pingaarnerusumi il.il. Danmarkimi, Savalimmiuni nunamiluunniit Kalaallit Nunaata marloriaammik akileraarnissaq pinngitsoorniarlugu isumaqatigiissuteqarfigisaani angerlarsimaffeqartumi aalajangiisinnaassuseqarluni sunniuteqarpat, ingerlatseqatigiiffillu il.il. taanna Danmarkimi, Savalimmiuni nunamiluunniit tassani maleruagassat malillugit ernianut tunngatillugu, taamaaliornissamut piumasaqaatit eqquutsinneqarpata CFC-mik akileraartinneqarsinnaappat.

4)  Erniat nunami allami minnerpaamik 15 procentimik akileraaruserneqarnerat, aammalu erniat nunami allami ingerlatseqatigiiffimmut il.il. allamut, erniat 15 procentimit minnerusumik akileraaruserneqarfissaannut ingerlateqqillugit akilerneqannginnerat ingerlatseqatigiiffiup tigusisup il.il., uppernarsarsinnaappagu.

5)  Pineqartut tassaappata nunami allami, matumani aamma qallunaat  savalimmiormiulluunniit naalagaaffimmi oqartussaasumit, naalagaaffiup ataani ingerlatsivimmit, imaluunniit nunat assigiinngitsut kattuffiannit il.il. taarsigassarsiat, taarsigassarsisitsineq niuernermi nalinginnaasumik atugassarititanik tunngaveqarluni pinngippat.

  Imm. 3. Ingerlatseqatigiiffimmut il.il. nunami allami angerlarsimaffeqartumut akiitsut tamakkerlugit akilerneqarneranni tamani tamakkerlugit akiliisup pappiaranit nalilinnit iluanaarutit akileraaruteqaataasussat 25 procentiat unerartissavaa. Tassanili taamaallaat pineqarput pappiaranit nalilinnit iluanaarutit nunami maani pisassarisatigut, ima piumasaqaatitallit akiitsut tamakkerlugit akilerneqalerpata nali, piffissami pilersinneqarfianni nalingannit annertunerusoq siumut annertussusileriigaq tunngavigalugu akilerneqartussatigut pinngortut, akiligassalik tassaappat ingerlatseqatigiiffik imaluunniit peqatigiiffik il.il. § 1, imm. 1, nr. 3, 4, 6, 7 aamma 10-mi pineqartoq, imaluunniit aalajangersimasumik ingerlatsivik § 2, imm. 1, nr. 10, 12, 14, 15, aamma § 2, imm. 2 aamma 3-mi pineqartoq. Pappiaranit nalilinnit iluanaarutit akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqassapput, pisassarisap piffissami pilersinneqarami nalingata aamma tamakkerlugit akilerneqalerpata akiligassat isumaqatigiissutaasut nikingassutaattut. Akiliineq akilersuinikkut pippat ilanngunneqassaaq taassuma ilaa, illua´tungaani tamakkiisumik akilerneqartussat pisiarinerata akianik ilanngakkat illua´tungaanilu tamakkiisumik akilerneqartussat assigiinngissutaannut naapertuuttoq. Imm. 1-imi 2-milu maleruagassat taamatuttaaq atuutissapput.

 

  § 37. Inuussutissarsiornermi pigisanut pigisanullu nalinginnaasunut § 34, nr. 2-mi oqaaseqatigiit aappaanni taaneqartuni iluanaarutit ajunaarutilluunniit naatsorsorneqarnerini ilanngaateqartoqassanngilaq, tunisinermi akigititaq ataatsikkut tamarmi akilerneqarsimanngippat.

  Imm. 2. Tamannattaaq atuuppoq § 16, imm. 2-miit 4-mut aalajangersakkat naapertorlugit iluanaarutinut ajunaarutinullu akileraaruteqaataasussanut.

  Imm. 3. Tamanna § 17 aamma § 18-imi iluanaarutinut akileraaruteqaataasussatut taaneqartunut aamma atuuppoq.

 

  § 38. Pappiaqqat nalillit § 16, imm. 1-imi 2-milu taaneqartut pigisallu, akileraartussaasup inuussutissarsiummigut imaluunniit iluanaarniarnermigut pissarsiarisimasai, takuuk § 34, nr. 2, kingusinnerpaamik tunineqarsimasutut isigineqassapput § 1 imaluunniit § 2, imm. 1 naapertorlugu akileraartussaanerup taamaatinnerani.

  Imm. 2. Aningaasaliinermut isumaqatigiissutit § 17, imm. 1-imi pineqartunut ilaasut, kingusinnerpaamik § 1, imm. 1. nr. 1 aamma 2 malillugit akileraartussaanerup atorunnaarnerata nalaani tunineqarsimasutut isigineqassapput.

  Imm. 3. Pisassarisat § 18, imm. 1-imi ilaatinneqartut kingusinnerpaamik tunineqarsimasutut isigineqassapput § 1, imm. 1, nr. 1 aamma 2 naapertorlugit akileraartussaanerup atorunnaarnerani.

  Imm. 4. Immikkoortuni 1-imiit 3-mut taaneqartunik aningaasaliinermut isumaqatigiissutinik pigisat tunineqarneranni akiusutut isigineqassaaq akileraartussaanerup atorunnaarnerani naliginnaasumik niuernermi nalingat.

  Imm. 5. Immikkoortuni 1-imiit 3-mut taaneqartunik aningaasaliinermut isumaqatigiissutit pigineqartut akileraartussaanerup atorunnaarnerani nalinginnaasumik niuernermi nalingat pisiarineranni akiusutut isigineqassaaq.

 

Kapitali 3 a

Sulinermut ilanngaat

 

  § 38 a. Sulinermut ilanngaat qinnuteqaateqarnani inunnut imm. 2-mi pineqartunut akilerneqartarpoq. Sulinermut ilanngaat kapitalimi matumani aamma akileraaruserinermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni kapitali 5 a-mi malittarisassat naapertorlugit naatsorsorneqartarpoq akilerneqarlunilu.  Imm. 2.  Inuit uku sulinermut ilanngaateqarsinnaatitaapput:

1)  § 1, imm. 1-2 naapertorlugit akileraartussaatitaasut, kiisalu marloqiusamik akileraartarneq pillugu isumaqatigiissummi aalajangersakkat malillugit naalagaaffimmi allami, Danmarkimi imaluunniit Savalimmiuni angerlarsimaffeqartutut isigineqanngitsut, aamma

2)  § 72 a, imm. 1 imaluunniit § 72 b, imm. 1 naapertorlugit ilanngaaseeqqaarani akileraartinneqanngitsut.

 

  § 38 b.  Sulinermut ilanngaatip tunniunneqartup nalinga, aningaasarsianut tunngaviusut, takuuk § 38 c, inummut ilanngaatip, takuuk § 67, aamma ilanngaatip aalajangersimasup, takuuk § 21, imm. 2, katinnerannit annertunerusup, 17,5 procentiattut annertussuseqarpoq.

  Imm. 2.  Taamaattoq sulinermut ilanngaat tunniunneqartoq ukiumi isertitaqarfiusumi ataatsimi 15.750 koruuninit annertunerusinnaanngilaq. (2025-mi annertussusaa).

  Imm. 3.  Sulinermut ilanngaatip nalinga aningaasarsianut tunngaviusut, takuuk § 38 c, ukiumut 250.000 koruuninit annertunerusup 6,3 procentianik annikillisinneqassaaq. (2025-mi annertussusaa). Taamaattoq sulinermut ilanngaat amigartooruteqarfiusinnaanngilaq.

  Imm. 4.  Imm. 2-3-mi aningaasartat aamma aningaasarsianut tunngaviusunut killiliussat ulloq 1. januar 2026 aallarnerfigalugu ilanngullugulu, ukiumut aningaasaliiffiusumut pineqartumut procenti aaqqiissutissaq atorlugu siullermeersumik ukiumut iluarsineqassapput, takuuk procenti aaqqiissutissaq aamma maannakkorpiaq aningaasarsiat pillugit Inatsisartut inatsisaat.

 

  § 38 c.  Sulinermut ilanngaammut aningaasarsianut tunngaviusut tassaapput aningaasarsiat A-t aamma B-t akileraaruteqaataasartut katillugit, aningaasat § 41, imm. 2, aamma § 47 b, imm. 6 malillugit aningaasarsiat akileraaruteqaataasussanut naatsorsuinermi ilanngunneqanngitsut, ilassutigalugit.

  Imm. 2.  Aningaasarsianut tunngaviusuni, aktianit iluanaarutit Kalaallit Nunaanni ingerlatseqatigiiffinnit tiguneqartut, ilaapput. Iluanaarutit tiguneqartut, iluanaarutinit akileraaruteqannginnermi aningaasartaannut naatsorsorneqassapput.

  Imm. 3.  Aningaasarsianut tunngaviusuni tunniussinerit, soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinermut peqataasussaatitaaneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 2, imm. 2-mi aamma 3-mi taaneqartut, ilaatinneqassanngillat tunniussinerit aalajangersakkami imm. 2, nr. 1-4-mi taaneqartut tassani ilaanatik.

  Imm. 4. Aningaasarsianut tunngaviusuni aammattaaq aningaasarsiat § 70, imm. 2-mi, aamma § 71, imm. 4-mi pineqartunut ilaasut, ilaatinneqassanngillat.

 

Tunniussinerugallartut

 

  § 38 d.  Sulinermut ilanngaataagallartumik naatsorsuineq tunniussinerlu aningaasarsiat A-t, akileraaruseriffimmut aningaasarsiatut A-tut nalunaarutigineqartut, pineqartunut ilaatinneqartut, tunngavigalugit qaammatikkaartumik pissapput.

  Imm. 2.  Namminersorluni inuussutissarsiummik ingerlatsisut, imm. 1-imi ilaatinneqartunik isertitaqartanngitsut, sulinermut ilanngaataagallartumik akileraarutaagallartut B-t akiligassanngortut akilerneqartullu aallaavigalugit, qaammatikkaartumik naatsorsuunneqassapput tunniussivigineqassallutillu.

  Imm. 3. Aningaasarsiat, aalisarnermit, piniarnermit savaateqarnermillu tunisassianik Kalaallit Nunaanni tunisassiorfinnut tunisinermit pissarsiarineqartut, aningaasarsiatut imm. 2-mi taaneqartutut, suliarineqassapput. Taamaattoq tunniussinermi tunitsivimmit akileraarutit A-t nalunaarutigineqartut aallaavigineqassapput.

 

  § 38 e.  Ukiumut sulinermut ilanngaammik eqqortumik tunniussisoqarneranit tamanna malitseqassasoq naatsorsuutigineqarpat, sulinermut ilanngaataagallartoq § 38 d-mi taaneqartoq akileraaruseriffiup annikillisissinnaavaa, qaffassinnaavaa imaluunniit pinngitsoortissinnaallugu. Akileraaruseriffiup inuup ataatsimoortumik ukiumut aningaasarsiai ilisimappagit § 38 f malillugu pisuni sulinermut ilanngaammik piumasaqaatigineqartut tunniunneqarsinnaapput. Aammattaaq inuup ukiumut aningaasarsiai taamaakkaluartoq § 38 b, imm. 2-mi akigititanit appasinnerusussaasut naatsorsuutigineqarpat, akileraaruseriffiup qaammatikkaartumik tunniussisarnerit aallarteqqinniarlugit aalajangersinnaavaa.

 

Sulinermut ilanngaatip naatsorsorneqartarnera tunniunneqartarneralu

 

  § 38 f.  Akileraaruseriffiup aningaasarsianut tunngaviusunut, ukiumi sulinermut ilanngaatip katillugu nalinganut aammalu sulinermut ilanngaataagallartumut qaammatikkaartumik tunniunneqartumut naatsorsukkat, kingusinnerpaamik ukiup isertitaqarfiusup kingorna ulloq 1. september nassiutissavai. Sulinermut ilanngaammi annikinaarlugit tunniussisimanermi, naatsorsukkat nassiunneqareernerisa kingorna kingusinnerpaamik qaammatip ataatsip qaangiunnerani, taakkua tunniunneqassapput. Annertunaarlugit sunniussisimanermi § 38 g malillugu akiliisitsisoqassaaq.

  Imm. 2.  Aallartitseqqinnermi sulinermut ilanngaammut 2.000 koruuninik annertunerusumilluunniit tunniussisoqartussanngussappat, imm. 1 malillugu naatsorsuineq aallarteqqinneqarsinnaavoq.

 

Utertillugit akiliisarneq

 

  § 38 g.  Sulinermut ilanngaammut annertunaarlugit tunniussisimanermi, annertunaarlugit tunniunneqarsimasut, inuup kingusinnerusukkut ukiup isertitaqarfiusup pineqartup ingerlanerani imaluunniit ukiumi isertitaqarfiusumi kingusinnerusumiittumi sulinermut ilanngaammik tunniussinissamik piumasaqaataani, ilanngaatigineqassapput.

  Imm. 2.  Sulinermut ilanngaammi annertunaarlugit tunniunneqarsimasut, imm. 1 malillugu akilersinneqarsinnaanngitsut, piumasaqaat katillugu 2.000 koruuninit annertuneruppat, peqqusissuteqarnermi utertillugit akilerneqassasut piumasarineqarsinnaavoq. Tamakkiisumik akileraartussaatitaajunnaarnermi, sulinermut ilanngaat annertunaarlugu tunniunneqarsimasoq oqaaseqatigiit siulliit malillugit akilersinneqassaaq. Utertillugit akiliinissamut piumasaqaatit ulloq akiligassanngorfiat tassaavoq, peqqusissuteqarluni akileeqqusinissamut aalajangiinerup qaammat kingorna qaammammi ulluinnaq siulleq. Ulloq akiliiffissaq kingulleq tassaavoq qaammat akiliiffissami ulluinnaq kingulleq. Ulloq piffissaq eqqorlugu akiliiffissaq kingulleq sapaataappat imaluunniit nalliuttuuppat imaluunniit arfininngorneruppat, killigititaq ulluinnarmut tullermut sivitsorneqassaaq.

  Imm. 3.  Sulinermut ilanngaammut annertunaarlugit tunniussisimanermi akileqqusat akileraartarnermut akiliutissatut isigineqassapput, akileqqusallu Kalaallit Nunaanni eqqartuussisarnermik inatsimmi § 598, imm. 2, nr. 3 aamma Aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni §§ 100 aamma 101 naapertorlugit pinngitsaaliilluni akileqquneqarsinnaapput.

  Imm. 4.  Sulinermut ilanngaatip annertunaarlugu tunniunneqarsimasup akilersinneqartarnera pillugu aammalu sulinermut ilanngaammi kingusinnerusukkut piumasaqaateqarnerup tamakkiisunngortinneqarnissaa pillugu maleruagassanik erseqqinnerusunik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

Kapitali 3 b

Ingerlatseqatigiiffiit iluanaarutiminnik ilanngaateqarsinnaanngitsut

 

  § 38 h.  Ingerlatseqatigiiffiit § 1, nr. 3 naapertorlugu akileraartussaasut, sulianillu imm. 2-3-mi pineqartunik ingerlataqartut kapitalimi matumani maleruagassani pineqartunut ilaanissartik toqqarsinnaavaat. Tamanna aamma ingerlatseqatigiiffinnut imm. 4-mi pineqartunut atuuppoq, tamanna pitinnagu Naalakkersuisut akuersisimappata.

  Imm. 2.  Imm. 1 atuuppoq akileraartussaasunut, akileraartussaasup kaaviiaartitaasa ikinnerpaamik 90 procentii Aatsitassat pillugit ingerlatallu tamatumunnga pingaarutillit pillugit Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu piiaanissamut, Erngup nukingata nukissiornermut atorneqartarnera pillugu Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu atuinissamut imaluunniit Sermip erngullu niuernikkut iluaqutigineqarnissaat pillugu Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu atuinissamut akuersissuteqarfigineqarsimaneri malillugit ingerlataneersuuppata. Akileraartussaasup ingerlataanut aamma ilaasinnaapput ingerlatat imm. 3-mi oqaaseqatigiinni siullerni taaneqartut, akileraartussaasoq Erngup nukingata nukissiornermut atorneqartarnera pillugu Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu atuinissamut akuersissutigineqarsimappat.

  Imm. 3. Imm. 1 aamma atuuppoq akileraartussaasunut, akileraartussaasup kaaviiaartitaasa ikinnerpaamik 90 procentii innaallagiaq Kalaallit Nunaanni erngup nukinga atorlugu nukissiuutineersoq atorlugu suliffissuarmi innaallagissamik annertuumik atuisumi tunisassiornermik, nukissiornermi atortussanik tunisassiornermik, serverit nakkutigineqarfiinik imaluunniit paasissutissat toqqaannartumik toqqorterneqarfiinik isumaginnilluni ingerlataneersuuppata. Akileraartussaasoq ingerlatseqatigiiffimmut ingerlatseqatigiiffiutigisaassaaq imm. 2-mi pineqartumit, akuersissummillu akileraartussaasup ingerlataanut tunngavissiisumik pigisaqartumit pigineqartoq, imaluunniit akileraartussaasoq ingerlatseqatigiiffik taanna peqatigalugu suliffeqarfissuarmut immikkoortortalimmut atasuussaaq, tak. § 36 a, imm. 4.

  Imm. 4. § 1, nr. 3 naapertorlugu akileraartussaasoq piginneqatigiiffimmit imm. 1-3-mut pineqartumi ingerlatseqatigiiffiutigisaaguni, imaluunniit taanna peqatigalugu suliffissuarmut ataguni kapitalimi matumani pineqartunut ilaasinnaavoq, akileraartussaasup suliai ingerlatanut imm. 1-3-mi pineqartunut qanimut attuumassuteqarpata, assersuutigalugu umiarsualivinni atortorissaarutinik, usingiaanermi, usilersuinermi aserfallatsaaliuinermilu atortorissaarutinik ingerlatsinikkut, tunisassiornermi atortussanik pisiortorlunilu tuniniaanermik ingerlatsinikkut. Innaallagissamik imaluunniit nukissiornermi atortussanik Kalaallit Nunaanni tunisassiarineqartunik tuniniaaneq eqqaassanngikkaanni, ingerlataq Kalaallit Nunaanni atuisunut nioqqutissanik sullissinernillu tuniniaanissamik siunertaqassanngilaq. Ingerlatseqatigiiffiuttaaq ingerlatai ingerlatseqatigiiffinnut Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartunut toqqaannartumik unammillertuussanngillat.

  Imm. 5. Ingerlatseqatigiiffiit, imm. 1-4-mi piumasaqaatinik naammassinnittut, ukioq aningaasarsiorfiusoq piumasaqaatinik naammassinniffiusoq siulleq aallarnerfigalugu kapitalimi matumani maleruagassani pineqartunut ilaanissaq toqqarsinnaavaat. Ingerlatseqatigiiffinnut imm. 4-mi pineqartunut tunngatillugu tamanna pitinnagu Naalakkersuisut akuerseqqaarsimassapput, tak. imm. 1. Toqqaaneq akileraaruseriffiup innersuussinera malillugu ukiup aningaasarsiorfiusup aallartinnissaa kingusinnerpaamik qaammammik ataatsimik sioqqullugu akileraaruseriffimmut nalunaarutigineqassaaq. Oqaaseqatigiit siulliit malillugit toqqaaneq ingerlatseqatigiiffimmut piffissami sivikinnerpaamik ukiuni aningaasarsiorfiusuni 5-ini pituttuisuuvoq, taamaattorli tak. imm. 6. Kinaluunniit ingerlatseqatigiiffiup imm. 1-4-mi aalajangersakkani pineqartunut ilaasinnaanera pillugu ilisimannittariaqartutut isigineqassanersoq, siumut akuersissummik allanngortinneqarsinnaanngitsumik akileraaruseriffimmut qinnuteqarsinnaavoq. Siumulli akuersissummik allanngortinneqarsinnaanngitsumik qinnuteqaat ingerlatseqatigiiffimmut imm. 4-mi pineqartumut tunngasuuppat siumut akuersissut Naalakkersuisunit akuerineqassaaq.

  Imm. 6. Akileraaruseriffiup kapitali manna naapertorlugu akileraartinneqarnissamut ilaalernerup ilaajunnaarnerullu qanoq pinissaat aalajangersassavaa, tassungalu ilanngullugu atugassarititaasunik aalajangersaasinnaalluni. Akileraartussaasoq imm. 1-4-mi piumasaqaatinik ukiumi aningaasarsiorfiusumi naammassinnikkunnaarpat, ingerlatseqatigiiffiup kingusinnerpaamik ukiup akileraarusiiffiup kingorna ukiup aningaasarsiorfiusup tulliuttup aallartinneraniit kapitali manna naapertorlugu akileraartinneqarnermut ilaajunnaarnissaa akileraaruseriffiup aalajangiiffigissavaa atugassarititaasullu aalajangersassallugit. Saneqqutsinerilli immikkut ittunik pissuteqarpata, imaluunniit saneqqutsinerit soqutaanngippata qaangiuttussaappataluunniit akileraaruseriffik immikkut akuersissuteqarsinnaavoq.

  Imm. 7. Ingerlatseqatigiiffik pingaarnertut isigineqarpoq ingerlatseqatigiiffiit, ingerlatseqatigiiffimmi iluanaarutisiaqartitsisumi, ingerlatseqatigiiffiutigisami aktiatigut piginneqataassuteqarluniluunniit aningaasaatit minnerpaamik 25 procentiinik, piffissami atasuinnarmi sivikinnerpaamik ukiumik 1-imik sivisussuseqartumi, taassumalu iluani iluanaarutinik agguaassiffiusussami, pigisaqartut.

 

  Imm. 8. Piginneqatigiiffiutigisap iluanaarutisiarititai tassaapput ingerlatseqatigiiffiup ingerlatseqatigiiffimmi pigisami aktiaateqarluni piginneqataassuteqarluniluunniit aningaasaatit minnerpaamik 25 procentiinik, piffissami atasuinnarmi sivikinnerpaamik ukiumik ataatsimik sivisussuseqartumi, taassumalu iluani iluanaarutinik agguaassiffiusussami pigisaqartup, iluanaarutai.

 

  § 38 i. Ingerlatseqatigiiffiit § 38 h, imm. 1-5-imi taaneqartut, kapitalimi matumani maleruagassani pineqartunut ilaasut aningaasarsiaat akileraaruteqaataasussat inatsimmi maleruagassat nalinginnaasut, aalajangersagaq una malillugu allannguuteqartut malillugit naatsorsorneqassapput.

  Imm. 2.  Aningaasarsianut akileraaruteqaataasussanut ilanngunneqassanngillat piginneqatigiiffiutigisami iluanaarutit, tak. § 38 h, imm. 8, imaluunniit iluanaarutit, iluanaarut akileraarutaannik § 86 malillugu inaarutaasumik uninngatitsiffigineqartoq. Oqaaseqatigiilli siulliit taamaallaat atuupput iluanaarutisianut, taamaattorli tak. § 86, ingerlatseqatigiiffiup iluanaarutisiaqartitsisup aningaasarsiaasa akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni iluanaarutinik agguaanneqartunik ilanngaatigisimanngisaanut atuupput. Oqaaseqatigiinni siullermi aalajangersagaq aamma atuutinngilaq iluanaarutisianut, iluanaarutit agguaanneqartut ingerlatseqatigiiffiutigisap annikinnerusumik pigineqartutut ilanngaatigippagit, ilanngaallu iluanaarutit agguaanneqartut akunnattumik annertussusilimmik akileraaruserneqarnerannik illua´tungilerneqanngippat.

  Imm. 3. Ingerlatseqatigiiffiit kapitalimi matumani maleruagassani pineqartut iluanaarutit agguaassaat, § 27 apeqqutaatinnagu, sukkulluunniit ilanngaatigineqarsinnaanngillat.

 

  § 38 j.  Ingerlatseqatigiiffiit § 38 h, imm. 1-4-mi pineqartut, kapitalimi matumani maleruagassani pineqartut § 86, imm. 1 aamma 2 apeqqutaatinnagit, iluanaarutinik tunniussinerminni iluanaarutinit akileraarutit 24 procentiusut uninngatissavaat, taamaattorli tak. imm. 2. Aningaasat uninngatinneqartut iluanaarutinit akileraarutinik taaguuteqartinneqarput, inaarutaasumillu akileraarutaallutik. Uninngatitsineq iluanaarutinit piumasarineqartunit allanit, matumani aamma aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffiup piginneqataassuteqarluni ingerlatseqatigiiffiulluunniit piumasarisaanit, salliutinneqassaaq. Uninngatitsineq akileraaruseriffimmullu il.il. nalunaaruteqarneq § 88-imi maleruagassat naapertorlugit pissaaq.

  Imm. 2. Pisunili imm. 1-imi taaneqartuni iluanaarutinit akileraarutit annertussusii 14,67 procentiussapput, akileraaruseriffik ingerlatseqatigiiffiup iluanaarutinik tunniussisup kommunitut akileraarfigippagu, tak. § 68, imm. 2.

  Imm. 3. Iluanaarutinilli akileraarutit annertussusii 0 procentiussapput, pissarsisoq ingerlatseqatigiiffiuppat alla kapitali 3 b-mi pineqartoq. Oqaaseqatigiit siulliit atuutissanngillat iluanaarutit ingerlatseqatigiiffimmit Kalaallit Nunaanneersumeersut, ingerlatseqatigiiffiup taassuma ingerlatseqatigiiffiutigisat nunami allami angerlarsimaffeqartumi aktiaatiminit toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit pissarsiaanik agguaasseqqinnermit pisuuppata, ingerlatseqatigiiffillu Kalaallit Nunaanneersoq iluanaarutinik pissarsiarineqartunik piginnittuiusimanngippat.

 

Kapitali 4

Soraarnerussutisiatigut aaqqissuussinerit

 

  § 39. Soraarnerussutisiatigut inuunermullu sillimmasiissutitigut aaqqissuussinernut ingerlaavartumik inuuneq tamaat, toqunikkut unittussanik, pisartagaqarfigineqartartussanut akilersuutit, tamakkununnga ilanngullugit aapparisap imaluunniit inooqatigisap qitornallu soraarnerussutisiassanit pisartagaqartinnissaannut kiisalu innarluutilittut ingerlaavartumik soraarnerussutisiassanut akilersuutit aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni ilanngaatigineqarsinnaapput. Taamaattorli piumasarisat makku naammassineqarsimassapput:

1) Aaqqissuussinerit soraarnerussutisiaqarnissamut aningaasaateqarfimmi Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartumi, sillimmasiisarnerlu pillugu inatsimmi pineqartunut ilaasumi pilersinneqarsimassapput. Aaqqissuussinerittaaq inuunermut soraarnerussutisiaqarnissamullu sillimmasiisarfimmi Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartumi, Finanstilsynimit akuersissummik peqarluni sillimmasiisarnermik ingerlatsisumi pilersinneqarsinnaapput.

2) Utoqqalineq pissutigalugu soraarnerussutisiani inuuneq naallugu pisartagassanik aammalu naammaataasunik inuuneq naallugu pisartagassaanngitsunik aningaasartaqartuni, utoqqalineq pissutigalugu soraarnerussutisiat ilaannit naammaataasunit, inuuneq naallugu pisartagaasunit tunniunneqartut 50 procentiinit amerlanerussanngillat.

3) Utoqqalineq pissutigalugu soraarnerussutisiat siusinnerpaamik 60-inik ukioqalernermi, taakkuninnga ukiukinnerunissaq akileraartarnermut ingerlatsivimmit akuerineqarsimanngippat, tunniunneqartarnerat aallartissinnaavoq.

4) Aappaasumut inooqatigisamulluunniit pisartagaritinneqartartut aappaasumut toqukkut qimagaasumut, aappaasumut avissimasamut inooqatigisamulluunniit pisassanngortinneqarsinnaapput. Inooqatigisaq tassaavoq:

a) Inuk aqqatigut taasaq, toqusup pisassanngortitsinerup nalaani najugaqatigisimasaa, imaluunniit

b) Inuk toqusup:

1. katissimasinnaasaralua imaluunniit nalunaarsugaasumik inooqatigisimasinnaasaralua aamma

2. testamentiliornermigut, aappaasup pinngitsoorani kingornussassaasa minnerpaamik angeqqataannik kingornussisussanngortissimasaa. Testamenti toqussaq qaammatinik pingasunik sioqqullugu pilersinneqarsimassaaq, aamma

3. toqussaq sioqqullugu ukiuni kingullerni marlunni najugaqatigisimasaa. Imaluunniit siusinnerusukkut piffissami atasuinnarmi sivikinnerpaamik ukiuni marlunni najugaqatigisimasaa, najugaqatigiinneq paaqqinniffimmut, matumani aamma utoqqaat najugaqarfiannut inissinneqarneq pissutigiinnarlugu kipitinneqarsimappat, imaluunniit

c) Inuk toqusup piffissami toqquimmini najugaqatigisimasaa toqusulluunniit siusinnerusukkut najugaqatigisimasaa, najugaqatigiinneq paaqqinniffimmut, matumani aamma utoqqaat najugaqarfiannut inissinneqarneq pissutigiinnarlugu kipitinneqarsimappat, aamma toqusumit naartusoq, qitornaqartoq qitornaqarsimasorluunniit.

5) Aapparisap katissimasap, aapparisap avissimasap imaluunniit inooqatigisap qimataasup soraarnerussutisiat pisartagarisinnaavai sivikinnerpaamik ukiuni qulini.

6) Taamaattorli qitornanut toqukkut qimagaasunut, aamma qitornarsianut, soraarnerussutisiarititat pisartagaritinneqassapput sivisunerpaamik qitornaasut 24-nik ukioqalernerat tikillugu.

  Imm. 2. Inuunermut sillimmasiineq pineqarpat sillimmasiisoq sillimmasigaassaaq sillimmasiissummillu piginnittuussalluni. Sillimmasiineq sulisuusup taassumalu sulisitsisuata isumaqatigiissuteqarnerat tunngavigalugu pilersinneqarsimappat, aammalu akiliutit akileeqataassutillu sulisitsisumit akilerneqartarpata, taava sulisuusoq sillimmasigaassaaq sillimmasiissummillu piginnittuussalluni.

  Imm. 3. Taamaattorli ingerlaavartumik inuuneq tamaat tunniunneqartartussanut ukiumut 8.000 koruunit sinnersimanngippatigit soraarnerussutisiaqartitsinermi aaqqissuussanit, imm. 1-imi taaneqarsimasunit, atorfinitsitaanermullu atasumik pilersinneqarsimasunit, tunniunneqartussat aningaasanngorlugit ataasiaannartumik tunniunneqarsinnaapput.

  Imm. 4. Taamaattorli aningaasat soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinernit soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfinni imaluunniit inuunermut soraarnerussutisiaqalernissamullu selskabini Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartuni pilersinneqarsimasut ukiuni tulleriinni marlunni tunniuttagassat nalingi, aammalu atorfeqarnermut tunngatillugu pilersinneqarsimasut, aningaasanngorlugit ataasiaannartumik tunniunneqarsinnaapput.

 

  § 39 a. Aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni ilanngunneqassanngillat soraarnerussutisiaqarnissamut imaluunniit inuunermut sillimmasiinermik aaqqissuussinermit ingerlaavartumik, toqunikkut unittussamik tunniussiviusartumit tunniunneqartut, aaqqissuussinermut akiliutit ilanngaatigineqarsinnaanerat imaluunniit sulisitsisup akileeqataassutaasa ilanngunneqartussaannginnerat Danmarkimi, Savalimmiuni imaluunniit Kalaallit Nunaanni aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni tamakkiisumik ilaannakuusumilluunniit atuutsinneqarsimanngitsoq, imaluunniit § 46, imm. 5 imaluunniit 6-i naapertorlugit akitsuut akilerneqarsimasoq soraarnerussutisiaqarsinnaatitaasup sillimmasiisulluunniit uppernarsarsinnaappagu.
  Imm. 2. Imm. 1-imi aalajangersagaq taamaallaat atuutissaaq piumasaqaatit makku eqquutsinneqarpata:

1) Aaqqissuussineq soraarnerussutisiaqarnissamut aningaasaateqarfimmi, sillimmasiisarneq pillugu inatsimmi pineqartunut ilaasumi imaluunniit inuunermut soraarnerussutisiaqarnissamullu sillimmasiisarfimmi, Finanstilsynimit akuersissummik peqarluni sillimmasiisarnermik ingerlatsisumi pilersinneqarsimassaaq. Soraarnerussutisiaqarnissamut aningaasaateqarfik imaluunniit inuunermut soraarnerussutisiaqarnissamullu sillimmasiisarfik Danmarkimi angerlarsimaffeqassaaq.

2)  Utoqqalineq pissutigalugu soraarnerussutisiat siusinnerpaamik 60-inik ukioqalernermi, taakkuninnga ukiukinnerunissaq akileraartarnermut ingerlatsivimmit akuerineqarsimanngippat, tunniunneqartarnerat aallartissinnaavoq

3) Utoqqalineq pissutigalugu soraarnerussutisiani inuuneq naallugu pisartagassanik, naammaataasunillu inuuneq naallugu pisartagassaanngitsunik aningaasartaqartuni, utoqqalineq pissutigalugu soraarnerussutisiat ilaannit naammaataasunit tunniunneqartut, utoqqalineq pissutigalugu soraarnerussutisiat ilaannit inuuneq naallugu pisartagassanit tunniunneqartut 50 pro­centiinit amerlanerussanngillat.

4) Aappaasumut inooqatigisamulluunniit pisartagaritinneqartartut aappaasumut toqukkut qimagaasumut, aappaasumut avissimasamut inooqatigisamulluunniit pisassanngortinneqarsinnaapput. Inooqatigisaq tassaavoq:

a) Inuk aqqatigut taasaq, toqusup pisassanngortitsinerup nalaani najugaqatigisimasaa, ima­luunniit

b) Inuk toqusup:

1. katissimasinnaasaralua imaluunniit nalunaarsugaasumik inooqatigisimasinnaasaralua aamma

2. testamentiliornermigut, aappaasup pinngitsoorani kingornussassaasa minnerpaamik angeqqataannik kingornussisussanngortissimasaa. Testamenti toqussaq qaammatinik pingasunik sioqqullugu pilersinneqarsimassaaq, aamma

3. toqussaq sioqqullugu ukiuni kingullerni marlunni najugaqatigisimasaa. Imaluunniit siusinnerusukkut piffissami atasuinnarmi sivikinnerpaamik ukiuni marlunni najugaqatigisimasaa, najugaqatigiinneq paaqqinniffimmut, matumani aamma utoqqaat naju­gaqarfiannut inissinneqarneq pissutigiinnarlugu kipitinneqarsimappat, imaluunniit
c) Inuk toqusup piffissami toqquimmini najugaqatigisimasaa toqusulluunniit siusinnerusukkut najugaqatigisimasaa, najugaqatigiinneq paaqqinniffimmut, matumani aamma utoqqaat najugaqarfiannut inissinneqarneq pissutigiinnarlugu kipitinneqarsimappat, aamma toqusumit naartusoq, qitornaqartoq qitornaqarsimasorluunniit.

5) Aappaasumut toqukkut qimagaasumut, aappaasumut avissimasamut inooqatigisamulluuniit pisartagaritinneqartartut sivikinnerpaamik ukiuni qulini tunniunneqartassapput.

6) Toqusulli qitornaanut, matumani aamma qitornassaanut toqukkut qimagaasunut pisartagaritinneqartartut qitornat 24-nik ukioqalernerat tikillugu taamaallaat tunniunneqartarsinnaapput.

  Imm. 3.  Inuunermut sillimmasiineq pineqarpat sillimmasiisoq sillimmasigaassaaq sillimmasiissummillu piginnittuussalluni. Sillimmasiineq sulisuusup taassumalu sulisitsisuata isumaqatigiissuteqarnerat tunngavigalugu pilersinneqarsimappat, aammalu akiliutit akileeqataassutillu sulisitsisumit akilerneqartarpata, taava sulisuusoq sillimmasigaassaaq sillimmasiissum­millu piginnittuussalluni.

  Imm. 4. Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut akiliinerit aningaasat akileraarusigaasut akileraarusigaanngitsullu atorlugit pisimappata, aningaasat tunniunneqartut ilaat inuup aningaasat akileraarusigaasut atorlugit akiliuteqarfigineqarsimasutut uppernarsarsinnaa­saanut naapertuuttut aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni ilanngunneqassanngillat. Tunniunneqartut ilaat aningaasat akileraarusigaasut atorlugit akiliuteqarfigineqarsimasut iluanaarutinik, ernianik assigisaannilluunniit taperneqassanngillat.

Imm. 5. Ingerlaavartumik, toqunikkut unittussamik tunniunneqartartut ukiumut 5.000 kr.-it qaangersimanngippatigit, soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinernit imm. 1-imi 2-milu taaneqartunit, atorfinitsitaanermut atatillugu pilersinneqarsimasunit tunniunneqartussat ataasiaannartumik tunniunneqarsinnaapput.

  Imm. 6.  Aningaasat soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinernit imm. 1-imi 2-milu taaneqartunit, soraarnerussutisiaqarnissamut aningaasaateqarfinni imaluunniit inuunermut soraarnerussutisiaqarnissamullu sillimmasiisarfinni Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartuni pilersinneqarsimasunit, aammalu atorfinitsitaanermut atatillugu pilersinneqarsimasunit ukiuni marlunni ingerlaavartumik tunniunneqartartussat amerlaqataat ataasiaannartumik tunniunneqarsinnaapput.

  Imm. 7. Tunniunneqartussat ilaat imm. 1 aamma 2 naapertorlugit akileraarusigassaanngitsut pillugit maleruagassat erseqqinnerusut Naalakkersuisunit aalajangersarneqarsinnaapput.

 

  § 39 b.  Inuit aningaasarsiamik akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinernit tunniunneqartunik ilanngussisussaanngitsut, tak. § 39 a, imm. 1 aamma 2, ernianut aningaasartuutit, tak. § 15, imm. 1, aningaasarsianit akileraaruteqaataasussanit tamakkiisumik ilanngaatigisinnaanngikkunikkit, ilanngaatissap atunngitsuukkap aki­leraarutitigut nalingata tunniunneqarnissaa akileraaruseriffimmut qinnutigisinnaavaat.

  Imm. 2 Imm. 1 naapertorlugu tunniussinermi piumasaqaatit makku eqquutsinneqarsimas­sapput:

1) ernianut aningaasartuutit illuummik Kalaallit Nunaanniittumik pisinermut ingerlatsinermulluunniit tunngasuussapput,

2) taarsigassarsiat illuummik taassuminnga qularnaveeqqusigaassapput,
3) inuup illuut najugaqarfigissavaa, aamma

4) ilanngaat aappaasumut inooqatigisamut § 4 d, imm. 2 naapertorlugu nuunneqarsinnaassanngillat.

  Imm. 3. Tunniunneqartussat annerpaamik amerlaqatigisinnaavaat aningaasat soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinernit pineqartunit tunniunneqartut akileraartussaatitaasup aningaasarsiaanik akileraaruteqaataasussaanngitsunik allanik ilasat, ernianut ilanngaatinut atunngitsuukkanut sanilliullugit naatsorsorneqartut.

  Imm. 4. Tunniussinerit qaammammut kingumoortumik pissapput. Ukiumut aningaasarsiorfiusumut, ernianut ilanngaatit attuumassuteqarfigisaannut inaarummik naatsorsuinerup nassiunneqarnera ilutigalugu, kingusinnerpaamillu ukiumi, ukiup aningaasarsiorfiup tulliani ulloq 1. september, akileraaruseriffiup tunniunneqartut imm. 1-imi taaneqartut naatsorsorsussavai nikingassutaajunnartullu tunniutissallugit akiligassiissutigissallugilluunniit.

 

  § 39 c. Soraarnerussutisianut aaqqissuussinernit soraarnerussutisiassat, soraarnerussutisianut ingerlatseqatigiiffimmit Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartumit, soraarnerussutisianut ingerlatseqatigiiffimmut Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqarani sillimmasiisarfiit pillugit inatsimmi pineqartunut ilaasumut aammalu Finanstilsynip akuerisimasaanut, nuunneqarneranni, naafferartumik annertoqqatigiinnik tunniunneqartartussanik sillimmasiissuteqarneq pilersinneqareersimasoq soraarnerussutisianik pisinnaatitaasup imaluunniit sillimmasertittup uppernarsarsinnaappagu, isertitat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarneranni, soraarnerussutisiaqalernissaq siunertaralugu naafferartumik annertoqqatigiinnik tunniunneqartartussanik sillimmasiissummit, soraarnerussutisianut ingerlatseqatigiiffimmi Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqarani, sillimmasiisarfiit pillugit inatsimmi pineqartunut ilaasumi aammalu Finanstilsynip akuerisimasaani, pilersinneqarsimasumit, tunniunneqartut ilaatinneqassanngillat. Tamanna soraarnerussutisiassanut annertoqqatigiinnik tunniunneqartartussanut toqqorsivimmit tunniunneqartunut, soraarnerussutisianut aaqqissuussinernit soraarnerussutisiassat nuunneqarnerannut ilaatillugu nuunneqartunut taamaallaat atuuppoq, ilanngullugit toqqorsiviup taassuma erniaannit tunniussinerit.

  Imm. 2.  Akiliutit soraarnerussutisianut aaqqissuussinernit soraarnerussutisiassat nuunneqarnerat qaammatinik 4-nik sioqqullugu isumaqatigiissummi allassimasumit akileraaruteqannginnermi qaffasinnerusumik aningaasartaqanngippata, toqqorsiviup soraarnerussutisianut aaqqissuussinernit soraarnerussutisiassat nuunneqarnerannut ilaatillugu nuunneqareernerata kingorna soraarnerussutisianut annertoqqatigiinnik tunniunneqartartussanut toqqorsivimmut akiliuteqartoqarpat, aamma imm. 1 toqqorsiviup ilaanut akiliutinit taakkunannga annertusitinneqartumut atuutissaaq. Ataatsimoorussamik sulisartunut isumaqatigiissuteqarnermi isumaqatigiissutigineqarpat akiliinerit aningaasarsiat procentianik naatsorsorneqartassasut, akiliutit soraarnerussutisianut aaqqissuussinernit soraarnerussutisiassat nuunneqarnerat qaammatinik 4-nik sioqqullugu isumaqatigiissummi allassimasumit aningaasarsianit procentiliussaq qaffasinnerusimanngippat, imm. 1 aamma atuutissaaq. Annertoqqatigiinnik tunniunneqartartussanut sillimmasiissuteqarneq pillugu isumaqatigiissut, soraarnerussutisianut aaqqissuussinernit soraarnerussutisiassat nuunneqannginneranni qaammatinik 4-nik kingusinnerusumi pilersinneqarsimappat, akiliinerit akileraaruteqannginnermi qaffasinnerusunik aningaasartaqassanngillat aamma pilersitsinerup nalaani isumaqatigiissummi allassimasunit aningaasarsianit procentiliussaq qaffasinnerussanani. Soraarnerussutisianut aaqqissuussinernit soraarnerussutisiassat nuunneqannginneranni qaammatinik 4-nik kingusinnerusumi ataatsimoortumik sulisartunut isumaqatigiissuteqarnerup malitsigisaanik aningaasartat imaluunniit procentiliussaq allanngortinneqarsimappat, akiliinerit akileraaruteqannginnermi qaffasinnerusumik aningaasartaqassanngillat imaluunniit aningaasarsianit procentiliussaq isumaqatigiissuteqarnermi allassimasunit qaffasinnerussanani. Isertitat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarneranni annertoqqatigiinnik tunniunneqartartussatut sillimmasiissummit tunniussinerit ilaatinneqarsinnaasimanngippata, § 39 b aamma § 67 a taamaaqataanik atuutissapput.

 

  § 39 d.  Akiliinerit aningaasat akileraarusigaasut atorlugit pisimappata, soraarnerussutisianut aningaasaateqarfinnit, inuunermut soraarnerussutisianullu sillimmasiisarfinnit, aningaaserivinnit il.il. Danmarkimi imaluunniit Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqanngitsunit imaluunniit Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik ingerlatsiveqanngitsunit soraarnerussutisianik tamakkiisumik ilaannaasumilluunniit akileraaruserneqartussaanngitsunik siunissami tunniussisarnissaq, Akileraartarnermut ingerlatsiviup qinnuteqartoqarneratigut akuerisinnaavaa. Piumasaqaatit makkua tamarmik naammassineqarsimassapput:

1) Aaqqissuussineq soraarnerussutisiaqarsinnaatitaasup imaluunniit sillimmasiisup Kalaallit Nunaannut tamakkiisumik akileraartussaatitaalinnginnerani pilersinneqarsimassaaq aammalu aaqqissuussineq nunami Kalaallit Nunaata marloqiusamik akileraarusiinnginnissaq pillugu isumaqatigiissuteqarfigisimasaani pilersinneqarsimappat, soraarnerussutisiaqarsinnaatitaasoq imaluunniit sillimmasiisoq isumaqatigiissummi aalajangersakkat malillugit Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartutut isigineqassalluni.

2) Nunani allani, Danmarkimi, Savalimmiuni imaluunniit Kalaallit Nunaanni isertitanik akileraaruteqartussanik naatsorsuinermi, aaqqissuussinermut akiliinernut tamakkiisumik ilaannaasumilluunniit ilanngaatigineqarsinnaaneri imaluunniit ilanngaasiisoqarsinnaatitaaneri atuussimanngitsoq, soraarnerussutisiaqarsinnaatitaasup imaluunniit sillimmasiisup uppernarsassavaa, taamaattoq takuuk imm. 3.

3) Soraarnerussutisiaqarsinnaatitaasup imaluunniit sillimmasiisup Kalaallit Nunaannut tamakkiisumik akilerartussaatitaalernerata kingorna aaqqissuussinermut akiliisoqarsimassanngitsoq, Norgemi, Savalimmiuni Islandimi imaluunniit nunani allani EU-mut ilaasortaasuni akileraarusiinermut ingerlatsisut soraarnerussutisiaqalertussaatitaaneq pillugu Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu akuerisimasaat eqqaassanngikkaanni.

4) Tamatumunnga Kalaallit Nunaat akileraarusiisinnaatitaasimappat, piffissami soraarnerussutisiaqarsinnaatitaasup imaluunniit sillimmasiisup Kalaallit Nunaannut akileraartussaatitaanerani soraarnerussutisianut aaqqissuussinermit pissarsianit akileraarummik akiliisoqarsimassaaq.

Imm. 2. Aaqqissuussinermik pilersitsinermi imaluunniit aaqqissuussinermut akiliinermi siunertaasut pingaarnerit ilaat Kalaallit Nunaanni imaluunniit Kalaallit Nunaata avataani akileraaruserneqarnissamik pinngitsuuiniarnertut isigineqartariaqartoq, pissusiviusut aammalu pisut tamaasa eqqarsaatigalugit naapertuuttumik aalajangiunneqarsinnaappat, imm. 1-imi piumasaqaatit naammassineqarsimanerat apeqqutaatinnagu, akileraartarnermut ingerlatsiviup qinnuteqaatip akuerinissaa itigartissinnaavaa.

Imm. 3. Soraarnerussutisianut aaqqissuussinermut akiliinerit aningaasat akileraarusigaasut imaluunniit akileraarusigaanngitsut atorlugit pisimappat, imm. 1 naapertorlugu akuersissuteqarnermi tunniussinerit ilai, inuup aningaasat akileraarusigaanngitsut atorlugit akiliinernut tunngassuteqartut uppernarsarsinnaasaattut annertussuseqartut, kisimik ilaatinneqassapput. Pissarsiat, erniat assigisaalluunniit aningaasat akileraarusigaanngitsut atorlugit akilerneqartunut tunngassuteqartut ilanngunneqassanngillat.

 

  § 40. Soraarnerussutisiaqalernissaq siunertaralugu naafferartumik akilersuilluni sillimmasiutitut akiliutit aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni ilanngaatigineqarsinnaapput, aalajangersagaqarpat aningaasat sillimmasiutit sivikinnerpaamik ukiuni qulini amerlaqatigiiaarlugit tunniunneqartassasut aammalu sillimmasersimasoq inuutillugu tunniunneqartut sillimmasersimasumullu tunniunneqartarpata. Taamaattorli piumasaqaatit makkua naammassineqarsimassapput:

1) Isumaqatigiissut pilersinneqarsimassaaq inuunermut soraarnerussutisiaqalernissamullu sillimmasiisarneq pillugu selskabimi Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartumi aammalu inuunermut sillimmasiisarfimmik ingerlatsinissamut Finanstilsynimit akuerineqarsimasumi.

2) Sillimmasersimasup 60-inik ukioqalereernerani isumaqatigiissut taamaallaat pilersinneqarsinnaavoq isumaqatigiissummut taamatut ukioqalerneq sioqqullugu pilersinneqarsimasumut ilassutitut, aammalu isumaqatigiissut siulleq eqqarsaatigalugu piffissanut tunniussivissanut tunngatillugu tunniuttakkat sillimmasiutit amerlassusissaata siusinnerusukkut isumaqaatigiissutaasimasup affaa sinnerlugu amerlassuseqassanatik.

3) Sillimmasiutinik pisartoq sillimmasersimassaaq sillimmasiutinillu piginnittuulluni. Sillimmasiutit pilersinneqarsimappata sulisuusup sulisitsisuatalu isumaqatigiissuteqarneratigut akiliutillu sulisitsisup akilertarpagit sulisuusoq sillimmasersimassaaq sillimmasiutinillu piginnittuulluni.

4) Sillimmasersimasup 80-inik ukioqalereernerani piffissamik tunniussivissamik isumaqatigiissutip siulliup ulluanit kingusinnerusumik tunniussisarnissamik isumaqatigiissuteqartoqarsinnaanngilaq. Naafferarlugu tunniussuineq aallartissinnaavoq siusinnerpaamik sillimmasersimasup 60-iliineraniit, ukiukinnerunissaq akileraaruseriffimmit akuerineqarsimanngippat. Taammaattorli isumaqatigiissutigineqarsinnaavoq tunniussuineq aallartissinnaasoq sillimmasersimasoq 60-illuunniit angunagit innarluuteqalersimappat imaluunniit toqusimappat.

  Imm. 2. Isumaqatigiissummi salliutinneqarsinnaasutuaapput sillimmasersimasup, takuuk sillimmasiutit isumaqatigiissutigineqartarnerat pillugu inatsimmi § 105, imm. 5, "qaniginerpaasai" imaluunniit sillimmasersimasup aapparisaa katissimasaa, avissimasaa, inuk aterorlugu taasaq sillimmasersimasup sillimmasernermi nalaani najugaqatigisimasaa, sillimmasersimasup inuuneq tamaat kingornussisussai, qitornarsiai imaluunniit qitornarsiat inuuneq tamaat kingornussisussai.

 

  § 40 a.  Sillimmasiissutit sillimmaserneqartoq toqugaluarpalluunniit piffissami aalajangersimasumi tunniussaqarfiusartussat (tunniunneqartartussatut qulakkiikkat), aammali § 39-mi, § 39 a-mi § 40-miluunniit piumasaqaatinik eqquutsitsisut, qulakkeerinermut akiliut sillimmasiissuummut tamarmiusumut akiliutip 10 pct.-ianit anginerunngippat soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinernut ingerlaavartumik, toqunikkut unittussamik tunniussiviusartussanut maleruagassat malillugit suliarineqassapput.

Imm. 2.  Taamaattorli sillimmaserneqartup sillimmasiisarneq pillugu inatsisip paasineqartarneratuut “qaniginerpaasaasa” imaluunniit sillimmaserneqartumut aappaasup imaluunniit aappaasup avissimasap, sillimmaserneqartup kingornussisussaasa, qitornassaasa imaluunniit qitornassaasa kingornussisussaasa imaluunniit inuup aqqatigut taaneqartup, pisassanngortitsinerup nalaani sillimmaserneqartumik najugaqateqartup taassumaluunniit kingornussisussaasa saniatigut allanik policemi ilanngussisoqarsimannginnissaa piumasaqaataavoq.

 

  § 41. Aaqqissuussinernut §§-ini 39-mi 40-milu taaneqartunut akileeqataassutit akiliutillu pillugit ilanngaatit piffissamut akiliiffiusumut tunngatinneqassapput, soorluttaaq ilanngaatit ukiup aningaasarsiorfiup ilaani, akileeqataassutit akiliutillu tunngassuteqarfigisaanni akissarsiat tamarmiusut 20 procentiinit amerlanerusinnaanngitsut. Aappariinnut imaluunniit nalunaarsugaasumik inooqatigiinnut tunngatillugu ilanngaatit, taakku akissarsiaasa tamarmiusut 20 procentiinit amerlanerusinnaanngillat. Namminersorlutik inuussutissarsiuteqartunut tunngatillugu naatsorsuinermut tunngavissaq, inuup taakkunatut atorfeqarluni akissarsiassaasut missingersukkat tunngavigalugit angissusilerneqassaaq.

  Imm. 2.  Sulisuusup aningaasarsiaasa akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni ilanngunneqassanngillat aningaasat, sulisitsisup aaqqissuussinernut §§-ini 39-mi 40-milu taaneqartunut akilersimasai.

Imm. 3. Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut ingerlaavartumik tunniussiviusartumut, tak. § 39, imaluunniit naafferartumik akilersuilluni sillimmasiinermut, tak. § 40, ukiumi aningaasarsiorfiusumi akiliutaasimasut akissarsiat tamarmiusut 20 procentiinit amerlanerusimappata, tak. imm. 2, aningaasat akiliivallaarutaasut utertinneqarnissaat akileraaruseriffiup akuerisinnaavaa, pissutsit immikkut ittut taamaaliornissaq pissutissaqartippassuk.

 

  § 42. Aningaasarsianut akileraaruteqaataasussanut ilanngunneqassapput:

1) Soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinermit ingerlaavartumik tunniussisartussamit soraarnerussutisiat, takuuk § 39, imm. 1, kiisalu § 39, imm. 3 aamma 4 malillugit aningaasat tunniunneqartartut piginnittumut namminermut, aapparisaanut katissimasaanut inooqatigisaanulluunniit, tamatumani ilanngullugit aapparisimasamut avissimasamut kiisalu inuuneq naallugu kingornussisussanut, qitornarsianut imaluunniit qitornarsianit inuuneq naallugu kingornussisussanut,

2) soraarnerussutisiaqalernissaq siunertaralugu naafferartumik sillimmasiutinit tigusartakkat, takuuk § 40, aaqqissuussinermi atugassarititat naapertorlugit naafferartumik tunniunneqartartut sillimmasersimasumut kiisalu sillimmasersimasup toqoreerneratigut naafferartumik tunniuttakkat, tassa kikkut salliutinneqarnissaat pillugu malittarisassat malillugit tunniunneqartarpata pineqartup aapparisaanut katissimasaanut imaluunniit inooqatigisaanut, tamatumani ilanngullugit aapparisimasamut avissimasamut imaluunniit inuuneq naallugu kingornussisussanut, qitornarsianut imaluunniit qitornarsiat inuuneq naallugu kingornussisussaannut, aamma

3) soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinermit ingerlaavartumik tunniussisartussamit soraarnerussutisiat § 39, imm. 1 kiisalu § 39, imm. 3 aamma 4 malillugit tunniuttakkat aammalu soraarnerussutisiaqalernissaq siunertaralugu naafferartumik sillimmasiutinit tunniuttakkat, § 40 malillugu piginnittup katissimallugu aapparisaanut avissimasaanut averusersimasaanulluunniit tunniunneqarpata, tassa najugaqatigiinnermi pigisat agguarneqarnerata kinguneranik pisassanngortinneqarsimappata.

  Imm. 2. Naafferartumik tigusartakkat sillimmasiinermit § 40-mi pineqartumit pisut aningaasarsiatut akileraaruteqaataasussaapput, tigusartakkat inunnut imm. 1, nr. 2-mi taaneqarsimanngitsunut tunniunneqartaraluarpataluunniit.

  Imm. 3. Soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinermit ingerlaavartumik tunniussisartussamit soraarnerussutisiassat maanaannakkut unitsitat tunniunneqartut, soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfimmi imaluunniit inuunermut soraarnerussutisiaqalernissamullu selskabimi Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqanngitsumi pilersinneqarsimasuneersut, aningaasarsiatut akileraaruteqaataasussaapput, taamaattorli takuuk § 43, imm. 5.

  Imm. 4. Naafferartumik sillimmasiutinit inuunermut soraarnerussutisiaqalernissamulluunniit selskabimi pilersinneqarsimasumit sillimmasiinerit maanaannarlu unitsitsinikkut tunniunneqartut, Kalaallit Nunaannilu angerlarsimaffeqanngitsuneersut, aningaasarsiatut akileraaruserneqassapput, taamaattorli takuuk § 43, imm. 5.

 

  § 43. Aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarneranni ilanngunneqartassanngillat tjenestemanditut soraarnerutissanut aamma Arbejdsmarkedets Tillægspensionimut nammineq akilersuutit aamma/imaluunniit sulisitsisup akilersuutai.

  Imm. 2. Aningaasat aaqqissuussinernit imm. 1-imi taaneqartunit ingerlaavartumik tunniunneqartartut aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarneranni ilanngunneqartassapput.

 

  § 44. Inuunermut sillimmasiinernit aamma soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinernit iluanaarutit aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni ilanngunneqassapput.

  Imm. 2. Imm. 1 makkununnga atuutinngilaq:

1) aaqqissuussinerit § 39, imm. 1-imi, § 39 a, imm. 1- 2-imi, § 39 c-mi aamma § 40, imm. 1-imi pineqartunut ilaatinneqartut, kiisalu aaqqissuussinerit allat danskit soraarnerussutisianik akileraarusiisarnermut inatsisaanni § 53 A-mi pineqartunut ilaasut, soraarnerussutisianut sullissivimmi Danmarkimi angerlarsimaffeqartumi pilersinneqarsimasut.

2) soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinernut danskit aningaaseriviini, soraarnerussutisiaqarnissamut aningaasaateqarfiini aamma inuunermut soraarnerussutisiaqarnissa­mullu sil­limmasiisarfiini pilersinneqarsimasunut, soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinernik ilaallu ilanngullugit akileraarusiisarneq pillugu inatsimmi kapitali 1-imi pineqartunut kiisalu Lønmodtagernes Dyrtidsfondimi uninngasuutinut ernialiussanut,

3) naafferartumik akilersuilluni sillimmasiinernut aamma soraarnerussutisiaqarnissaq siunertaralugu naafferartumik akilersuilluni ileqqaakkanut, sillimmasiinernut akit nikerarneri najoqqutaralugit iluarsineqartartunut, ileqqaakkanut akit nikerarneri najoqqutaralugit iluarsineqartartunut, ataatsikkut akiliilluni sillimmasiinernut soraarnerussutisiaqarnissamullu ileqqaakkanut ataatsikkut tunniunneqartussanut, soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinernik ilaallu ilanngullugit akileraarusiisarneq pillugu inatsimmi kapitali 1-imi pineqartunut, aamma

4) inuunermut sillimmasiinernut, sillimmaserneqartoq sillimmasersimanerup naaffissaatut isumaqatigiissutigineqarsimasoq nallertinnagu toqussagaluarpat innarluuteqalissagaluarpal­luunniit aatsaat tunniunneqarsinnaasunut, atorunnaarfissaatut isumaqatigiissutigineqartoq sillimmasersimasup 80-inik ukioqalernerata kingorna ullormit policep atuuffianit siullermit kingusinnerunngippat.

5) naafferartumik akilersuilluni soraarnerussutisiaqarnissamut toqqorsivimmit, soraarnerussutisiaqarnissamut ingerlatseqatigiiffimmit Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffilimmit, soraarnerussutisiaqarnissamut ingerlatseqatigiiffimmut Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqarani, sillimmasiisarfiit pillugit inatsimmi ilaasumut, Finanstilsynimit akuerineqartumik, sillimmatit imaannik nuussinermi iluanaarutit, naafferartumik akilersuilluni soraarnerussutisiaqarnissamut nuussereernermi akiliinernit, naafferartumik akilersuilluni soraarnerussutisiaqarnissamut toqqorsivimmi imarisat amerlisimanerannit iluanaarutit imm. 1-imi atuupput.

  Imm. 3. Aningaasarsianit akileraartussaatitaavoq piginnittoq imaluunniit piginnittup toquneratigut sillimmasiissummit tunineqarsinnaatitaasoq. Iluanaarutit sillimmasiinerup, ukiup aningaasarsiorfiup naanerani aningaasanngorlugu nalingata ukiup ingerlanerani tunniunneqarsimasunik taperneqartup aammalu sillimmasiinerup, ukiup aningaasarsiorfiup aallartinnerani aningaasanngorlugu nalingata ukiup ingerlanerani akiliutaasimasunik taperneqartup assigiinngissutaattut naatsorsorneqassapput.

  Imm. 4. Sillimmasiinermit amigartoorutit, § 30, imm. 1-imi maleruagassat naapertorlugit taamaallaat ukiuni aningaasarsiorfiusuni tulliuttuni tallimani sillimmasiinerup taassuma iluanaarutitaanit ilanngaatigineqarsinnaapput.

  Imm. 5.  Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinernit il.il. imm. 1-imi taaneqartunit, tak. imm. 2 aamma 3, ingerlaavartumik iluanaarutit akileraaruserneqarnerannut matussutissatut tunniunneqartut, aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni ilanngunneqassanngillat. Aningaasat akileraarummut matussutissat kingusinnerpaamik tunniunneqassapput ukiumi, ukiup iluanaarutinik pisassaqalerfiup tulliani.

  Imm. 6 Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinernit inuunermullu sillimmasiinernit iluanaarutit nalunaarutigineqartarnerat aammalu iluanaarutit akileraarutitaasa akilerneqartarnerat pillugit maleruagassat erseqqinnerusut Naalakkersuisunit aalajangersarneqarsinnaapput.

 

  § 45. Soraarnerussutisiaqarnissamut isumaqatigiissummik sillimmasiinermilluunniit, soraarnerussutisiaqarnissamut aningaasaateqarfiit aamma inuunermut soraarnerussutisiaqarnissa­mullu sillimmasiisarfiit Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartut akornanni nuussineq tunniussinertut akiliinertulluunniit suliarineqassanngilaq, nuussineq:
1) soraarnerussutisiaqarnissamut aamma inuunermut sillimmasiinermik aaqqissuussinerit ingerlaavartumik, toqunikkut unittussamik tunniussiviusartut akornanni pippat, tak. § 39,
2) soraarnerussutisiaqarnissamut aamma inuunermut sillimmasiinermik aaqqissuussinernit ingerlaavartumik, toqunikkut unittussamik tunniussiviusartunit § 39 a-mi pineqartuniit soraar­nerussutisiaqarnissamut aamma inuunermut sillimmasiinermik aaqqissuussinernut ingerlaavartumik, toqunikkut unittussamik tunniussiviusartunut § 39 a-mi pineqartunut pippat,
3) soraarnerussutisiaqarnissaq siunertaralugu naafferartumik akilersuilluni sillimmasiinerit akornanni pippat, tak. § 40, aamma
4) soraarnerussutisiaqarnissaq siunertaralugu naafferartumik akilersuilluni sillimmasiinermiit, tak. § 40, soraarnerussutisiaqarnissamut aamma inuunermut sillimmasiinernut § 39-mi pine­qartunut pippat.

  Imm. 2 Soraarnerussutisiaqarnissamut isumaqatigiissummik sillimmasiinermilluunniit, soraarnerussutisiaqarnissamut aningaasaateqarfiit aamma inuunermut soraarussutisiaqarnissamullu sillimmasiisarfiit Kalaallit Nunaata avataani angerlarsimaffeqartut akornanni nuussineq tunniussinertut akiliinertulluunniit suliarineqassanngilaq, nuussineq:

1) soraarnerussutisiaqarnissamut aamma inuunermut sillimmasiinermik aaqqissuussinerit ingerlaavartumik, toqunikkut unittussamik tunniussiviusartut akornanni pippat, tak. § 39 aamma

2) soraarnerussutisiaqarnissamut aamma inuunermut sillimmasiinermik aaqqissuussinernit ingerlaavartumik, toqunikkut unittussamik tunniussiviusartunit § 39 a-mi pineqartuniit soraar­nerussutisiaqarnissamut aamma inuunermut sillimmasiinermik aaqqissuussinernut ingerlaa­vartumik, toqunikkut unittussamik tunniussiviusartunut § 39 a-mi pineqartunut pippat.

Imm. 3. Aningaasanut nuunneqartunut tunngatillugu akileraartussaatitaanerup akitsuummil­luunniit akiliisussaatitaanerup nuussineq sioqqullugu atuutilersimannginnissaa maleruagassat imm. 1-imiittut atorneqarnissaanni piumasaqaataavoq.

  Imm. 4. Soraarnerussutisianut aaqqissuussinermit, naafferartumik imaluunniit ataatsikkut tunniunneqartussanit, aammalu danskit soraarnerussutisianik akileraarusiisarnermut inatsisaanni § 53 A-mi pineqartunut ilaasumit aammalu soraarnerussutisianut aningaasaateqarfimmi Danmarkimi angerlarsimaffeqartumi, sillimmasiinermik suliaqarneq pillugu inatsimmi pineqartunut ilaasumit, imaluunniit inuunermut soraarnerussutisianullu sillimmasiisarfimmi Danmarkimi angerlarsimaffeqartumi, sillimmasiinermik suliaqarnermik ingerlatsinissamut Finanstilsynimit akuersissummik tunineqarsimasumi pilersinneqarsimasumit, soraarnerussutisianut aaqqissuussinermut § 39 a imm. 1-imi aamma imm. 2-mi pineqartunut ilaasumut ingerlaavartumik tunniussiviusartumut, nuussineq, tunniussinertut imaluunniit akiliinertut suliarineqassanngilaq. Uniffik siulleq malillugu nuussineq akileraartarnermut ingerlatsivimmit akuerineqassaaq. Aaqqissuussinerup nuussinermi tigusiffigineqartup 2016-ip naanerani atuutilersimanissaa aammalu nuussinerup 2023 naatinnagu akileraartarnermut ingerlatsivimmit akuerineqarsimanissaa, piumasaqaataavoq. Tamatuma saniatigut Kalaallit Nunaanni imaluunniit nunani allani aaqqissuussinermut akiliinerni ilanngaatigineqarsinnaaneri imaluunniit ilanngaasiisoqarsinnaatitaaneq atuussimanngitsut, akileraartussaatitaasut uppernarsassagaat, piumasaqaataavoq. Nuussineq inummut ataatsimut soraarnerussutisianut aaqqissuussinermut pioreersumut imaluunniit pilersinneqaqqammersumut allamut pissaaq. Aaqqissuussinernik allanik, naafferartumik imaluunniit ataatsikkut tunniunneqartussanut annertunerpaatigut sanilliunneqarsinnaasut, immikkoortumi matumani maleruagassat malillugit suliarineqarnissaa Akileraartarnermut ingerlatsiviup akuerisinnaavaa.

 

§ 46. Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermit imaluunniit inuunermut sillimmasii­nermit piffissaq suli nallinngitsoq atorun­naarsinneqartumit tunniunneqartunit akitsuut 55 pro­centiusoq akilerneqassaaq. Aaqqissuussinermut akiliutit ilanngaatigineqarsinnaanerat imaluunniit sulisitsisup akileeqataassutaasa ilanngunneqartussaannginnerat aningaasarsiat akile­raaruteqaataasussat naatsorsorneranni tamak­kiisumik ilaannakuusumilluunniit atuutsinneqarsimanngitsoq, tak. § 39 a, imm. 1, uppernar­sarneqarpat akitsuut 10 procentiusoq akilerneqassaaq. Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut akiliinerit aningaasat akileraarusigaasut akileraarusigaanngitsullu atorlugit pisimappata, aningaasat tunniunneqartut ilaat inuup aningaasat akileraarusigaasut atorlugit akiliuteqarfigineqarsimasutut uppernarsarsinnaasaanut naapertuuttut 10 procentimik akitsuuserneqassapput, tak. § 39 a, imm. 4. Soraarnerussutisianut aaqqissuussineq, imm. 5-6 malillugit akitsuuserneqartussaatitaasoq, aaqqissuussinertut isertitanik akileraaruteqartussanik naatsorsuinermi, aaqqissuussinermut akiliinerni ilanngaatigineqarsinnaanerattut imaluunniit ilanngaasiisoqarsinnaatitaanertut isigineqartoq.

  Imm. 2 Piffissaq suli nallinngitsoq atorunnaarsitsinertut isigineqassapput tunniussineq allatulluunniit pigisassanngortitsilluni qularnaveeqqusiussilluniluunniit tunniussineq kiisalu iliuutsit il.il., aaqqissuussinerup soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinerunerata siunertaanik eqquutsitsiunnaarnermik kinguneqartut. Akitsuusigassaapput aningaasat, aaqqissuussineq tunniussinerup, nuussinerup iliuuseqarnerulluunniit nalaani atorunnaarsinneqartuuppat tunniunneqarsimasinnaagaluartut, imaluunniit fripolicep assigisaataluunniit aningaasanngorlugu nalinga. Iliuutsit taaneqartut soraarnerussutisiaqarnissamut aningaasaateqarfimmut imaluunniit inuunermut soraarnerussutisiaqarnissamulluunniit sillimmasiisarfimmut piaartumik nalunaarutigineqarnissaat akitsuummik akiliisussaatitaasup pisussaaffigaa.

  Imm. 3  Ataatsimut pigisanik agguaanikkut imaluunniit ataatsimut pigisaqarnermik atorun­naarsitsinikkut aappaasumut pisassanngortitsinermi imm. 2-mi maleruagassat atorneqassanngillat. Aappaasoq pisassanngortitsinerup kingorna pigisarilikkaminit nammineerluni akileraartussaatitaalissaaq akitsuummilluunniit akiliisussaatitaalissalluni.

  Imm. 4 Aaqqissuussineq soraarnerussutisianik akileraarusiisarneq pillugu inatsimmi kapitali 1-imi pineqartunut ilaappat imm. 1 aamma 2 atuutissanngillat.

  Imm. 5. Soraarnerussutisiaqarnissamut ingerlatseqatigiiffimmi Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartumit, soraarnerussutisiaqarnissamut Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqarani, sillimmasiisarfiit pillugit inatsimmi ilaasumut Finanstilsynimillu akuerisaasumut soraarnerussutisiaqarnermut aaqqissuussap imaanik nuussinermi imm. 1 aamma 2 atuutinngillat. Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqiissutit imaanik nuussinermi taamaattumi, soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqiissutinut tamanut, ukiumi tassani soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinerup imaanik nuussiffimmi, inuup, soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqiissummik piginnittup, procentit akileraarusiissutissaasa tamarmiusut annertoqqataanik akitsuusiisoqassaaq. Inummut ataatsimut procentit akileraarusiissutissat tamarmiusut tassaasarput kommunimut akileraarutit, nunamut tamarmut akileraarutit, nunamut tamarmut immikkut akileraarutit aamma kommuninut ataatsimut akileraarutit katinneri.

  Imm. 6. Imm. 1 aamma 2 atussanngilaq, soraarnerussutisiaqarnissaq siunertaralugu ileqqaakkanit soraarnerussutisiaqarnissamut aningaasaateqarfinnut, Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqaratik, sillimmasiisarfiit pillugit inatsimmi ilaasuni imaluunniit inuunermut aamma soraarnerussutisiaqarnissamut sillimmasiisarfinni, Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqaratik, sillimmasiisarfimmik ingerlatsinissamut Finanstilsynimit akuersissuteqartunut, nuussinermi, nuussineq aalajangiinerup § 47 f, imm. 2, nr.1-imut ilaasup kingunerippagu. Nuussinermi taamaattumi, ukiumi tassani nuussiffimmi, soraarnerussutisiaqarnissaq siunertaralugu ileqqaakkanik piginnittup, procentit akileraarusiissutissaasa tamarmiusut annertoqqataanik akitsuusiisoqassaaq. Inummut ataatsimut procentit akileraarusiissutissat tamarmiusut tassaasarput kommunimut akileraarutit, nunamut tamarmut akileraarutit, nunamut tamarmut immikkut akileraarutit aamma kommuninut ataatsimut akileraarutit katinneri.

  Imm. 7.  Imm. 1 aamma 2 atuutissanngillat soraarnerussutisiaqarnissamut inuunermulluuniit sillimmasiinermik aaqqissuussinermut imaluunniit soraarnerussutisiaqarnissaq siunertaralugu ileqqaakkanut piffissami qaammatinit 23-nit sivisunerusumi akiliuteqartoqarsimanngippat, imaluunniit aaqqissuussinerup ileqqaakkalluunniit piffissami atorunnaarsitsiffiusumi nalinga 10.000 kr.-init minneruppat.

 

  § 46 a. Pigisanit pissarsiat ilaasa akileraaruserneqartarnerat pillugu Inatsisartut Inatsisaat malillugu akileraarusiinermut matussutissatut soraarnerussutisianut aaqqissuussinernit tunniussinerit, isertitanut akileraaruteqartussanut ilanngunneqassanngillat aammalu piffissaanngitsumi atorunnaarsitsinernut isigineqassanatik.

  Imm. 2  Pigisanit pissarsiat ilaasa akileraaruserneqartarnerat pillugu Inatsisartut Inatsisaat malillugu akileraarummut matussutissatut aningaasanik tunniussineq, kingusinnerpaamik ukiup pissarsiassat pissarsiassanngorfiata kingorna ukiumi pissaaq.

 

  § 47. Soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfiup imaluunniit inuunermut soraarnerussutisiaqalernissamullu selskabip tunniussisussap § 46 malillugu akileraarut unerartissavaa akileraaruseriffimmullu akilerlugu soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfiup imaluunniit inuunermut soraarnerussutisiaqalernissamullu sillimmasiinermut selskabip akileraarummik akiliisussaatitaanermik paasisaqarnerata kingornatigut kingusinnerpaamik qaammatip ataatsip qaangiunnerani. Nuussinermi § 46, imm. 5-imi taaneqartutut, akitsuut akileraartarnermut ingerlatsivimmut nalunaarutigineqassaaq akilerneqassallunilu, nuussinerup kingorna kingusinnerpaamik qaammatit sisamat qaangiuppata ulluinnarmi kingullermi.

  Imm. 2. Soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfik imaluunniit inuunermut soraarnerussutisiaqalernissamulluunniit sillimmasiinermut selskabi akileraarummik unerartitsisussaanerminik naammassinninngitsoq, imaluunniit aningaasanik ikippallaanik unerartitsisoq aningaasat amigaataasut akilernissaannut toqqaannartumik landskarsimut akisussaasunngussaaq, soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfiup imaluunniit inuunermut soraarnerussutisiaqalernissamullu sillimmasiinermut selskabip uppernarsarsinnaanngippagu inatsimmi matumani aalajangersakkat qarsupissimanagit. Soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfik imaluunniit inuunermut soraarnerussutisiaqalernissamullu sillimmasiinermut selskabip aningaasat unerartitassat landskarsimut akilertussanngussavai.

  Imm. 3. Akileraarutip akileraaruseriffimmut akilerneqarnissaanut maleruagassat sukumiinerusut Naalakkersuisut aalajangissavaat.

 

Kapitali 4 a

Soraarnerussutisiaqarnissaq siunertaralugu ileqqaakkat

 

  § 47 a. Kapitali una soraarnerussutisiaqarnissaq siunertaralugu ileqqaakkanut, aningaaseri­vinni Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartuni imaluunniit aalajangersimasumik ingerlatsiveqartuni, Finanstilsynimillu akuersissummik peqarlutik nunami maani aningaaseriveqarnermik ingerlatsisuni pilersinneqarsimasunut atuuppoq.

 

  § 47 b. Soraarnerussutisiaqarnissaq siunertaralugu ileqqaakkanut akiliutit soraarnerussutisia­qarnissaq siunertaralugu aningaaserivimmi pineqartumi uninngasuutit kontuinut immikkut ittunut ikineqassapput.

  Imm. 2.  Kontomut aalajangersakkatut ilaassaaq, aningaasaatit ingerlaavartumik erniallit il.il. kontomik piginnittumut tunniunneqassasut. Aammalu piginnittup toqunerani tunniussinissaq pillugu aalajangersaasoqassaaq. Ileqqaarnissamut aaqqissuussamik pilersitsinermi imaluunniit kingorna, piginnittup kingornussisussani imaluuniit § 39, imm. 1, nr. 4 aamma 6-imi taaneqartut, aapparisaq, najugaqatigisaq imaluunniit meeqqat qimagaasut tigusisussatut ilanngussinnaavai. Piginnittup kingornussisussai tigusisussatut ilanngunneqarsimappata, tamarmik ileqqaakkanik tigusaqassapput, testamentimi imaluunniit inatsimmi allassimasut malillugit piginnittumit kingornussisussaatitaaneq naapertorlugu. Piginnittup ”qaniginerpaasat” tigusisussatut ilanngussimappagit, ilanngussatut isigineqassaa pineqartup aapparisaa imaluunniit, taamaattumik qimagaasoqanngippat, pineqartup meerai imaluunniit, taamaattunik qimagaasoqanngippat, pineqartup kingornussisussai. Piginnittup ilanngussineq utertissinnaavaa, utertitsisinnaannginnermik tigusisussamut isumaqatigiissuteqarsimanngikkuni. Tigusisussamik ilanngussineq taassuminngalu tunuartitsineq taamaallaat atuutissaaq, aningaaserivimmut allakkatigut nalunaarutigineqarpat imaluunniit aningaaserivimmit soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinermut isumaqatigiissummi ilanngunneqarpat imaluunniit uppernarsarlugu atsiorneqarpat.

  Imm. 3 Aamma piginnittoq, Siusinaartumik pensionisiat pillugit Inatsisartut inatsisaanni maleruagassat naapertorlugit siusinaartumik pensionisiaqarlersinneqassagaluarpat imaluunniit piginnittoq nappaammit inuunermut navianartorsiortitsisumik eqqorneqassagaluarpat piginnittumut tunniussinissaq aalajangerneqarsinnaavoq.

Imm. 4.  Kontomut ilanngunneqarsinnaapput aapparisap imaluunniit inooqatigisap soraarnerussutisiaqarnissaanut sillimat, meerarisap soraarnerussutisiaqarnissaanut sillimmat, innarluuteqalernermi soraarnerussutisiaqarnissamut sillimmat ataavartoq § 39, imm. 1-imi taaneqartutut aamma perululluni napparsimanerit ilaat pillugit sillimmat.

Imm. 5.  Akiliutit imm. 1-imi taaneqartut aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni ilanngaatigineqarsinnaapput. Ilanngaateqarsinnaatitaaneq uninngasuutinut kontumik pineqartumik piginnittumut atuuppoq, kina akiliuteqarsimanersoq apeqqutaatinnagu, taamaallaallu atuulluni piginnittoq nunami maani tamakkiisumik akileraartussaatitaatillugu akilerneqarsimasunut.

  Imm. 6. Sulisuusup aningaasarsiaasa akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni ilanngunneqassanngillat aningaasat, sulisitsisup ileqqaakkanut imm. 1-imi taaneqartunut akiligai. Sulisitsisup akileeqataassutaasa ilanngunneqartussaannginnerat sulisuusup nunami maani tamakkiisumik akileraartussaatitaanerani akilerneqarsimasunut taamaallaat atuuppoq.

  Imm. 7. Soraarnerussutisiaqarnissaq siunertaralugu ileqqaakkat iluanaarutitaat piginnittup aningaasarsiaasa akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni ilanngunneqassanngillat.

 

§ 47 c.  Soraarnerussutisiaqarnissaq siunertaralugu ileqqaakkanik aningaaserivimmiittunik piginnittup aalajangersinnaavaa, aningaasat ileqqaakkat tamakkiisumik imaluunniit ilaannakortumik soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfinnut, aningaaserivimmit neqeroorutaasunut inissinneqassanersut. Soraarnerussutisiaqarnissamut ileqqaakkanik piginnittup kapitali manna malillugu ileqqaarnermi pigisani nalilinni, soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfimmut ilaanngitsuni aningaasaliisinnaanngilaq.

  Imm. 2.  Aningaaserivik soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfinnik arlalinnik pilersitsisinnaavoq, soraarnerussutisiaqalernissamut ileqqaartunut neqeroorutigineqarsinnaasunik, taamaasillutik aningaasaataat soqutigisaat sapinngisamik pitsaanerpaamik aningaasaliissutigineqartassallutik. Taamaattumik aningaaseriviup aningaasaliinerit aarlerinaatai paasisinnaassavaat, aqussinnaassavaat, nakkutigisinnaassavaat, misissorsinnaassavaat nalunaarutigisinnaassallugillu kiisalu ingerlatseqatigiiffiup namminermi aarlerinaataani ataatsimut naliliinermi taakku eqqarsaatigisassallugit. Matuma saniatigut aningaaserivik pigisanut nalilinnut aningaasaliiffigineqartunut naleqquttumik paasisimasaqassaaq, soorlu qaqugukkulluunniit aningaasaliinernik aarlerinaatinut misissortuaannassasoq. Naggataatigut aningaaseriviup ukkatarissavaa ataatsimut pigisat nalillit qularnaatsuunerat, pitsaassusaat, akiliisinnaassusaat aamma imminut akilersinnaassusaat sullissat aningaasaataannik aningaasaliinermi.

  Imm. 3.  Aningaaserivik ileqqaarnermut aningaasaateqarfinnik pilersitsisinnaavoq, sullitamut neqeroorutigineqarsinnaasunik, tassani piumasaqaataavoq, aningaaserivik taannaassammat soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaatit sumut pigisanut nalilinnut inissinneqassanersut aalajangiisussaq. Aningaaseriviup taamaalilluni toqqissisimanartumik isumannaatsuuneq, aningaasat nalingat attatiinnarnissaat kiisalu sapinngisamik annertunerpaamik iluanaaruteqarnissaq anguniassavaa.

  Imm. 4.  Aningaaserivik ileqqaarnermut aningaasaateqarfinnik arlalinnik sullitanut neqerooruteqarsinnaavoq, tassani sullitat nammineq ileqqaakkatik pigisanut nalilinnut qanoq ittunut inissinneqassanersut aalajangiinissamut periarfissaqarlutik. Aningaasaateqarfiit taakku aningaasaateqarfimmit, aningaaseriviup aningaasaliinermit aalajangigaannit allaanerusumik aarlerinaateqarsinnaapput. Piumasaqaataavorli, aningaaserivik pigisanik nalilinnik imaluunniit pigisat nalillit suussusaanik arlalinnik, nioqqutissap suussusaa paasiniassallugu ajornakusoortuunngitsunik, imaluunniit nioqqutissanik aningaasanik aningaasaliissutaasunik tamakkiisumik imaluunniit ilaannakortumik annaasaqaataanissaanut aarlerinaateqartunik, nioqqutissalli suussusaanik paasiniassallugu ajornakusoortuunngitsunik toqqaassasoq.

  Imm. 5.  Aningaaserivik ileqqaarnermut aningaasaateqarfinnik ilusilersuinermi, sullitat toqqaanissamut kiffaanngissuseqarfigisaanni, § 47 d, imm. 1 aamma 2 malissavaa, aningaasaateqarfiullu matuma saniatigut aarlerinaatinik siaruaaneq annertooq anguniassavaa.

 

§ 47 d. Aningaasat soraarnerussutisiaqarnissaq siunertaralugu ileqqaakkaniittut pigisamik aalaakkaasumik imaluunniit aktianik il.il., niuerfinni aaqqissuussaasuni imaluunniit niuerfittut aaqqissuussaasuni niuerutissatut ilanngunneqarsimanngitsunik, imaluunniit aktianik il.il., uninngasuutinut kontumik piginnittup atuisinnaanermik piginnaatitaaffinnik, akikillisaatinik assigisaannilluunniit, imaluunniit suliffeqarfimmi namminersorluni inuussutissarsiummi piginneqataassutinik tunineqarnissaanik siunertaqartunik, siunertamilluunniit ilaatut taama siunertaqartunik pisinermut atorneqarsinnaanngillat.

  Imm. 2. Pappiaqqat aningaasanik nalillit, pappiaqqanik aningaasanik nalilinnik atuutilersitsisartumit ataatsimit atuutilersinneqartut piffissami pisiarineqarfimminni nalingat soraarnerussutisiaqarnissaq siunertaralugu ileqqaakkat tamarmiusut 20 procentiannit anginerusinnaanngilaq. Kisianni pappiaqqanut aningaasanik nalilinnut, pappiaqqanik aningaasanik nalilinnik atuutilersitsisartumit ataatsimit atuutilersinneqartunut 50.000 kr.-it tamatigut atorneqarsinnaapput. Aningaasat taaneqartut kisitsisit akinut naleqqersuutit, kisitsisit akinut naleqqersuutit 1. julimeersut qaammatit 12-it kingulliit ingerlaneranni allannguutaattut naatsorsukkat tunngavigalugit Naatsorsueqqis­saartarfimmit naatsorsorneqarsimasut malillugit iluarsineqassapput. Iluarsiineq ukiumoortumik pisassaaq, ukiumi tulliuttumi 1. januar atuuttussanngorlugu. Aningaasat iluarsisat Naalakkersuisut ukiut tamaasa kingusinnerpaamik 1. januar tamanut nalunaarutigisassavaat.

Imm. 3. Aningaasat soraarnerussutisiaqarnissaq siunertaralugu ileqqaakkaniittut selskabini aktianik il.il., piginnittup piginnittullu ilaqutaasa selskabimi aktiat il.il. 25 procentiinik amerlanerusunilluunniit piginnittuuffigisaanni pisinermut atorneqarsinnanngillat. Piginneqataassutit naatsorsorneranni aammattaaq ilanngunneqassapput aktiat il.il., piginnittup soraarnerussutisiaqarnissamik aaqqissuussinerup saniatigut pigisai kiisalu aktiat il.il., pineqartup aapparisaanit, angajoqqaavinit, aataakkuinit/aanakkuinit, qitornaanit, erngutaanit tamakkulu aapparisaannit pigineqartut. Qitornassat qitornavissiartaarisimasallu ilaqutavittut isigineqassapput.

 

§ 47 e.  Soraarnerussutisiaqarnissaq siunertaralugu ileqqaakkanik piginnittoq pigisanik nalilinnik toqqorsivinniittunik, ileqqaarnermut kontumut atassuteqartunik pisisinnaallunilu tunisaqarsinnaavoq, kisiannili aningaasanik pigisanik nalilinnik tunisinikkut pissarsianik ileqqaarnermut kontumeersunik tigusisinnaanani. Aningaasat taakku aningaasaatitut uninngaannassapput imaluunniit toqqorsivimmi atasumi aningaasaliissutaaqqillutik, tak. § 41, imm. 3, aamma § 46 aningaasanik ileqqaakkanik akileraarutaasussanik tigusineq, piginnittoq 60-inik ukioqalersinnagu.

  Imm. 2. Soraarnerussutisiaqarnissaq siunertaralugu ileqqaakkanik, aningaaseriviit § 47 a-mi taaneqartut akornanni, imaluunniit aningaaseriviit § 47 a-mi taaneqartut aamma soraarnerussutisiaqarnissamut aningaasaateqarfiit aammalu inuunermut soraarnerussutisiaqarnissamullu sillimmasiisarfiit Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartut akornanni nuussineq tunniussinertut akiliinertullu isigineqassanngilaq.

 

  § 47 f. Soraarnerussutisiaqarnissaq siunertaralugu ileqqaakkanit piginnittumut tunniussisarnerit siusinnerpaamik aallartissinnaapput ulloq piginnittup 60-inik ukioqalerfia aallarnerfigalugu, ukiukinnerunissaq akileraaruseriffimmit akuerineqarsimanngippat. Tunniussisarnerit kingusinnerpaamik aallartissapput ullormi piginnittup soraarninngornissamut ukiuni anguppa­git, tak. Utoqqalinersiaqarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat § 1.

  Imm. 2. Soraarnerussutisiaqarnissaq siunertaralugu ileqqaakkanit tunniussinissaq siulleq pitinnagu, piginnittup tunniunneqartartussat qanoq agguataagaanissaat aalajangissavaa. Piumasaqaatit makku eqquutsinneqassapput:

1) Piginnittup soraarnerussutisiaqarnissaq siunertaralugu ileqqaagaasa aamma soraarnerussutisiaqarnissamut inuunermullu sillimmasiinermik aaqqissuussinerisa ikinnerpaamik 50 %-ii inuuneq naallugu, toqussaq tikillugu ingerlaavartumik tunniunneqartartussatut tunniunneqassapput.

2) Piginnittup soraarnerussutisiaqarnissaq siunertaralugu ileqqaagaasa aamma soraarnerussutisiaqarnissamut inuunermullu sillimmasiinermik aaqqissuussinerisa amerlanerpaamik 50 %-ii sivikinnerpaamik ukiuni qulini amerlaqatigiiaarlugit tunniunneqartartussatut naafferartumik tunniunneqartarsinnaapput.

Imm. 3.  Imm. 2 naapertorlugu naatsorsuinermi, soraarnerussutisiaqarnissaq siunertaralugu ileqqaakkanit tunniussinissaq siulleq qaammatinik amerlanerpaamik marlunnik sioqqullugu nalingat tunngavigineqassaaq. Naatsorsuinermi ilaassapput soraarnerussutisiaqarnissaq siunertaralugu ileqqaakkat aamma soraarnerussutisiaqarnissamut inuunermullu sillimmasiinermik aaqqissuussinerit tunniussiviusartut soraarnerussutisiaqarnissarluunniit siunertaralugu ileqqaakkanit tunniussinerup siulliup kingorna ukiut pingasut qaangiutinnginneranni tunniussiffiusalersinnaasut.

  Imm. 4. Piginnittup soraarnerussutisiaqarnissaq siunertaralugu ileqqaagaasa aamma soraarnerussutisiaqarnissamut inuunermullu sillimmasiinermik aaqqissuussinerisa nalingat tamarmiusoq, tak. imm. 2 aamma 3, 700.000 kr.-init minneruppat, piginnittup soraarnerussutisiaqarnissaq siunertaralugu ileqqaakkat ilaat 100.000 kr.-it tikillugit ataasiartumik tigusinnaavai. Aningaasat sinneriunnagaat qaammammut 4.500 kr.-ikkaarlugit tunniunneqartassapput.

Imm. 5.  Soraarnerussutisiaqarnissaq siunertaralugu ileqqaartup toqunerani, § 47 b, imm. 2 naapertorlugu aningaasat tunniussivigineqartussamut imaluunniit tunniussivigineqartussanut tussapput. Ileqqaartoq toqussagaluaruni pissat pillugit aalajangiisimanngikkuni, imaluunniit tunniussivigineqartussaq imaluunniit tunniussivigineqartussat toqukkut qimagussimappata, soraarnerussutisiaqarnissaq siunertaralugu ileqqaakkat piginnittup qimataanut tussapput. Tunniussivigineqartussamut ilanngussisimaneq, aningaasat ileqqaakkat amerlassusaat kiisalu aningaasat tunniunneqarsimanersut pillugit aningaaseriviup, piginnittup toqusimanera pillugu kingusinnerpaamik tunniussivigineqartussap nalunaarfiginerani eqqartuussivik toqusup qimataanik suliarinnittoq, nalunaarfigissavaa. Tamatuma kingorna piginnittup aapparisaa inuunermilu kingornussisussai eqqartuussiviup nalunaarfigissavai.

 

  § 47 g. Aningaaseriviit soraarnerussutisiaqarnissaq siunertaralugu ileqqaakkanik piginnittunut ataasiakkaanut tunngatillugu ileqqaakkanut akiliutigineqartut ileqqaakkanillu tunniunneqartut tamarmiusut, ukiut tamaasa januarip qaammataa naatinnagu nalunaarutigisassavaat.

  Imm. 2. Kikkulluunniit soraarnerussutisiaqarnissaq siunertaralugu ileqqaakkanit tunniussisut imaluunniit § 47 b, imm. 3-mi 4-milu aamma § 47 f, imm. 2-mi, 4-mi 5-imiluunniit taaneqartunik tunniussisut unerartitsisussaatitaasutut isigineqarput, tak. § 76, imm. 1 aamma 2, tamannalu malillugu akileraarutinik A-nik, maleruagassat unerartitsisussaatitaasunut atuuttut naapertorlugit unerartitsissapput, akiliissallutik nalunaarutiginnissallutillu.

 

  § 47 h. Aningaasarsianit akileraartussaatitaavoq piginnittoq, imaluunniit piginnittup toquneratigut tunniunneqartussanik pisinnaatitaasoq, tak. § 47 b, imm. 2.

Imm. 2. Piginnittup imaluunniit tunniussivigineqartussap soraarnerussutisiaqarnissaq siunertaralugu ileqqaakkanut pisinnaatitaaffii akiligassaqarfiannit eqqartuussisutigoortumik suliassanngortitsinermut atorneqarsinnaanngillat, kisianni tak. imm. 3 aamma 4.

  Imm. 3. Piginnittoq akiliisinnaajunnaarpat, paasineqarpallu, ukiut pingasut kingulliit akiliiffissaq kingulleq sioqqullugu, piffissami akiliiffimmi aningaasaatimigut inissisimanerminut sanilliullugu, aningaasanik amerlavallaartunik akiliisimappat, akiliisinnaajunnaarnermit piumasarineqarsinnaavoq, piginnittup akiliutigivallaagai aningaaseriviup utertissagai, ileqqaakkat nalingisa sapinngisamik akilersinnaasaanik. Akiliisussaanermut killiliussaasoq sioqqullugu ileqqaakkanik tigusisinnaanermut piffissarititaasoq atuutilersimappat imaluunniit akiliisinnaajunnaarnerup naammassineqannginnerani, soraarnerussutisiaqarnissaq siunertaralugu ileqqaakkat tigusisinnaanermut piffissarititaasoq atuutilersimappat, aningaasallu tiguneqarsimanngippata, akiliisinnaajunnaarnerup imm. 1-imi malittarisassat taaneqartut malillugit ileqqaakkat ilaasa amerlaqataannit akiliisinnaajunnaarnermi pigisanut akiliisoqassasoq piumasaqarsinnaapput.

Imm. 4. Imm. 3 atuuppoq, tunniussivigisassamik ikkussisoqarsimagaluarpalluunniit, aamma piginnittoq tunniussinissamik utertitsisinnaanani pisussanngornikuugaluarpalluunniit. Tunniussivigineqartussaq ikkunneqarnermini akiliisimappat, pineqartoq piginnaatitaavoq akiliutimi akiliisinnaajunnaarnermi pigisanit utertinneqarnissaanut piumasaqassalluni. Tunniussivigineqartussap ileqqaakkat pisimappagit, akiliisinnaajunnaarnermi pigisanit piumasaqaat tassunga atuussinnaavoq.

 

  § 47 i. § 39, imm. 2, § 40 a, imm. 1, § 41, imm. 1 aamma 3, § 46, imm. 1-imiit 3-mut, aam­ma § 47 soraarnerussutisiaqarnissaq siunertaralugu ileqqaakkanut taamatuttaaq atuutissapput.

 

Kapitali 5

Kattunneq, avissaarneq aamma kinguaariinnut tullernut nikisitsineq il.il.

 

  § 48. Aktie- imaluunniit anpartsselskabit § 1, imm. 1, nr. 3-mi taaneqartut kattunnerini, kapitalimi uani maleruagassat naapertorlugit selskabit akileraaruserneqarnissaat akileraaruseriffiup akuerisinnaavaa.

  Imm. 2. Kattunneq pisarpoq selskabip pigisani tamaasa selskabimut allamut tunippagit imaluunniit tassunga kattuppat.

  Imm. 3. Raajartassanik imaluunniit aalisariummik tunniussinermi kapitalimi uani kingoraarsisinnaanermik maleruagassat atorneqarsinnaanerat akileraaruseriffiup akuersissutigisinnaavaa, tunniussaqartoq aammalu aktie- imaluunniit anpartsselskabi tunniussiffigineqartoq § 1, imm. 1, nr. 1 aamma 3 naapertorlugit tamakkiisumik akileraartussaatitaappata. Taamaattorli raajartassanut aalisariummullu akiliutit tamarmiusut selskabimi tunniussiffigineqartumi aktiatut anpartitulluunniit akilerneqassapput.

 

  § 49. Akuersissummut § 48, imm. 1-imi taaneqartumut immikkut piumasarisanik akileraaruseriffik aalajangersaasinnaavoq.

  Imm. 2. Akuersissuteqartoqassappat selskabimi unittumi piginneqataasut taamaallaat akiliuteqarfigineqassapput selskabimi ingerlaqqittumi aktianik imaluunniit anpartinik aammalu aningaasanik naammaqusiutissaqassappat pappiaqqat taakku nalingisa, imaluunniit nalingat allassimanngippat taakku naatsorsuutini nalingisa annerpaamik 10 procentiinik tunineqassallutik.

  Imm. 3. Imm. 2-mi aalajangersagaq aktianut imaluunniit anpartinut selskabip ingerlaqqittup selskabimi unittumi piginneqataassutaanut atuutinngillat.

  Imm. 4. Aammattaaq akuersissuteqartoqassappat ulloq kattuffik tassaassaaq ulloq, selskabip ingerlaqqittup naatsorsuusiorfittut ukiuata killiffia. Akileraarutit tungaasigut ulloq kattuffik tassaatinneqarpoq ulloq kattunnermut atatillugu selskabip ingerlaqqittup aallartiffittut naatsorsuuteqalerfia.

 

  § 50. Selskabip ingerlaqqittup § 48, imm. 1 naapertorlugu kattunniarnermut qinnuteqaammini ilanngutissavaa, selskabit pillugit inatsisit malillugit piumasaqaataasut kattunnermut atatillugu uppernarsaasiat assilineri.

  Imm. 2. Tamatuma saniatigut uppernarsaatit suut qinnuteqaammut ilanngullugit selskabip ingerlaqqittup nassiutissanerai akileraaruseriffiup nammineq aalajangissavai.

 

  § 51. Selskabip unittup piffissami, ukiup aningaasarsiorfiusup nalinginnaasup kingulliup naaneraniit ullup kattuffiusup tungaanut aningaasarsiaasa akileraaruteqaataasussat naatsorsornerini, piffissap qanoq sivisutiginera apeqqutaatinnagu aningaasarsiat angissusilerneqassapput. Kattunnermut atatillugu selskabip atorunnaarsinneqarnera apeqqutaatinnagu angissusiliineq pissaaq. Qaammatisiutit malillugit ukiumut aningaasarsiorfiusumut taarsiullugu selskabip ukioq aningaasarsiorfia nalinginnaasoq ulloq 31. december sioqqullugu naappat, ullorlu kattuffiusoq ukiup naliginnaasumik aningaasarsiorfiusup qaangiutereernerani, taamaattorli qaammatisiutit malillugit ukiup pineqartup naannginnerani pippat, taava ukiup kingulliup aningaasarsiorfiusup naatsorsorneqarnera tassaassaaq ukiup aningaasarsiorfiusup aallartinneraniit ulloq kattuffik tikillugu.

  Imm. 2. Piffissamut imm. 1-imi pineqartumut nammineerluni nalunaarsuutip tunniunneqarnissaa selskabip ingerlaqqittup isumagisassaraa. Inatsimmi matumani aalajangersakkat malillugit selskabimut unittumut akileraarutinut akiligassiissutigineqarsinnaasut aammalu pillaammik akiliisitsissutit suulluunniit selskabimit ingerlaqqittumit akiligassatut akisussaaffigineqassapput. Selskabip unittup akileraarruseriffimmit tapitigut aammalu akileraarpallaarsimanikkut pissarsiassai selskabimit ingerlaqqittumit pisassarineqassapput, tak. akileraaruserinermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 27, imm. 5.

 

  § 52. Pigisat akiligassallu kattunnerup nalaani selskabimit unittumit pigineqartut, selskabip ingerlaqqittup aningaasarsiaasa akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarnerini piffissani, selskabip unittup pissarsiarinniffiini pissarsiarineqartutut isigineqassapput, aammalu akit selskabip unittup pissarsiarimmagit akiusut atorneqassallutik. Selskabip unittup akileraarutitigut nalikilliliissutigisimasinnaasai aammalu nalinginik appaassutigisimasinnaasai selskabip ingerlaqqittup taamatut pisimasaasut isigineqassapput.

  Imm. 2. Pigisat akiligassallu selskabip unittup iluanaarniarluni imaluunniit inuussutissarsiornermut atatillugu pissarsiarisimasai selskabip ingerlaqqittup aningaasarsiaasa akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarnerini, selskabip taassuma iluanaarniarluni imaluunniit inuussutissarsiornermut atatillugu pissarsiarisimasaasut isigineqassapput. Pigisap imaluunniit akiligassap kattunnermut atatillugu selskabimit unittumit selskabimut ingerlaqqittumut nuunneqarsimanera, selskabip ingerlaqqittup aningaasarsiaasa akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarnissaanni iluanaarniarluni imaluunniit inuussutissarsiornermut atatillugu pissarsiarisimasaatut isigissallugu akornutissaqanngilaq.

  Imm. 3. Aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsornerini selskabip unittup, pappiaqqanit nalilinnit iluanaarutigiumaagassani annaajumaagassanilu ilanngussimappagit, taava pappiaqqat nalillit selskabip ingerlaqqittup aningaasarsiaasa akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarneranni, selskabimit ingerlaqqittumit iluanaarutitut annaasatullu ilanngunneqarsimasutut isigineqassapput.

  Imm. 4. Pigisat akiligassallu selskabip ingerlaqqittup selskabimit unittumit pissarsiarinngisaasa akileraarutitigut pineqartarneri kattunnikkut allannguuteqassanngillat, pigisat akiligassallu pineqartut taassumannga pissarsiaasimaneri uppernarsaatissaqarpata, tassa selskabip ingerlaqqittup naatsorsuutaani aammalu akileraarutissaasa naatsorsorneranni immikkut ersersillugit allassimappata. Taamaattoqanngippat akileraaruseriffiup aalajangissavaa maleruagassat suut pigisat akiligassallu pineqartut pillugit selskabimut ingerlaqqittumut imaluunniit unittumut atorneqassanersut.

  Imm. 5. Kattunnerup nalaani selskabi unittoq ukiunut siuliinut tunngasunik amigartooruteqarsimappat amigartoorutit taakku, selskabip ingerlaqqittup aningaasarsiaasa naatsorsorneqarneranni ilanngaatigineqarsinnaanngillat. Tamannattaaq aningaasaliinermut isumaqatigiissutinit annaasanut atuuppoq. Kattunnerup nalaani selskabi ingerlaqqittoq amigartooruteqarsimappat, amigartoorutit taakku § 30-imi maleruagassat malillugit pineqassapput.

  Imm. 6. Selskabip piginnittuusup ingerlatseqatigiiffiullu 100 procentimik pigineqartup, imaluunniit 100 procentimik pigineqarlutik ingerlatseqatigiiffiutigisat akornanni kattunnerni, ingerlatseqatigiiffimmi unittumi ingerlatseqatigiiffimmilu ingerlaqqittumi amigartoorutit § 30-mi maleruaqqusat malillugit pineqassapput.

  Imm. 7. Selskabit kattunneranni taakku arlaat ukiup kattuffiusup siuliini amigartooruteqarsimappat amigartoorutit taakku, selskabip unittup imaluunniit ingerlaqqittup ukiut siuliini tallimani qaninnerni aningaasarsiaanit akileraaruteqaataasussanit ilanngaatigineqarsinnaanngillat.

 

  § 53. Selskabimi unittumi aktiaatit imaluunniit anpartit selskabip ingerlaqqittumut aktianik imaluunniit anpartinik taarsernagit allatut akilersillugit tunineqarpata, allamut tunisinertut isigineqassapput. Tunisineq ullormi kattuffiusumi § 49, imm. 4-mi taaneqartumi nalinginut tunisinertut isigineqassaaq.

  Imm. 2. Selskabimi unittumi aktianik imaluunniit anpartinik tunisinermi imm. 1-imi taaneqartumi iluanaarutit annaasalluunniit § 16, imm. 2-mi aamma § 34, imm. 1, nr. 2-mi maleruaqqusat malillugit pineqassapput.

  Imm. 3. Selskabimi piginneqataassutilik, aktiat imaluunniit anpartit tunineqartutut isigineqartut saniatigut selskabimi unittumi suli piginneqataassuteqarpat, taakkulu piffissani assigiinngitsuni pissarsiarineqarsimappata, taava aktiat anpartilluunniit siullerpaatut pissarsiarineqarsimasut tunineqartutut isigineqassapput. Aktiat anpartilluunniit ataatsikkut pissarsiaasimasut, assigiinngitsunillu pisinnaatitsissutillit, ilaalluunniit selskabimit piginneqataasumit inuussutissarsiornermut atatillugu imaluunniit iluanaarniutitut pissarsiarineqarsimasut, ullormi kattuffiusumi § 49, imm. 4-mi taaneqartumi aktiat anpartilluunniit nalingat naapertorlugu tunineqartutut isigineqassapput.

 

  § 54. Aktiat anpartilluunniit kattunnermut atatillugu selskabimit ingerlaqqittumit atorunnaarsinneqartut selskabip aningaasarsiaasa akileraaruteqaataasussat angissusilerneqarneranni ilanngunneqassanngillat, tassa iluanaarutaagaluarpata annaasaqaataagaluarpataluunniit.

  Imm. 2. Selskabip ingerlaqqittup selskabimit selskabinilluunniit unittunit pigisanik akiligassanillu tigusinerminut atatillugu nammineq aktiaatini anpartiutiniluunniit pissarsiarippagit, atorunnaarsitsinermut atatillugu iluanaarutit imaluunniit annaasat selskabip aningaasarsiaasa akileraaruteqaataasussat angissusilerneqarnerini ilanngunneqassanngillat.

 

  § 55. Selskabimi ingerlaqqittumi aktiat anpartilluunniit selskabimi piginneqataasut selskabimi unittumi aktiaatiminnut anpartiutiminnulluunniit taarsiullugit pissarsiaat aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarnerini piffissami, aktiat anpartilluunniit taarserneqartut pissarsiarineqarfigisimasaanni, taakkulu akigisimasaat naapertorlugit pissarsiarineqarsimasutut pineqassapput. Selskabimi ingerlaqqittumi aktiat anpartilluunniit pissarsiarineqartut selskabimi piginnittunit inuussutissarsiornermut atatillugu imaluunniit iluanaarniarluni pissarsiarineqarsimasutut isigineqassapput, aktiat anpartilluunniit taarserneqarsimasut taamatut siunertaqarluni pissarsiaasimappata.

  Imm. 2. Aktiat anpartilluunniit taarserneqartut piffissani assigiinngitsuni pissarsiarineqarsimappata imaluunniit ilaat selskabimi piginneqataasut inuussutissarsiornerminnut atatillugu imaluunniit iluanaarniarlutik pissarsiarisimappatigit, taava aktianik anpartinilluunniit pissarsinerit ataasiakkaat selskabimi ingerlaqqittumi aktianik anpartinilluunniit taakku naleqqataannik taarserneqartutut isigineqassapput.Angissusiat aktiat anpartilluunniit ullormi kattuffimmi, § 49, imm. 4-mi taaneqartumi nalingat malillugu naatsorsorneqassaaq. Aktiat anpartilluunniit pissarsiarineqartut assigiinngitsunik pisinnaatitsissutitaqarpata, taava aktiat anpartilluunniit pissarsiarineqartut ataasiakkaat tamarmik immikkut naatsorsorneqassapput.

 

  § 56. Sulliviit suleqatigiiffiusut § 1, imm. 1, nr. 4, 6 aamma 7-imi taaneqartut kattunneranni kapitalimi matumani periaatsit taaneqartut atorneqarsinnaanerat, matumani ilanngullugit tamatumunnga piumasaqaatinik aalajangersaaneq, akileraaruseriffimmit akuerineqarsinnaavoq.

  Imm. 2. Aktie- imaluunniit anpartsselskabip Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartup selskabillu nunami allami angerlarsimaffeqartup, imaluunniit selskabit tamarmik nunani allani angerlarsimaffeqartut kattunneranni kapitalimi matumani periaatsit taaneqartut atorneqarsinnaanerat, matumani ilanngullugit tamatumunnga piumasaqaatinik aalajangersaaneq, akileraaruseriffimmit akuerineqarsinnaavoq.

  Imm. 3. Aktie- imaluunniit anpartsselskabip aggulunneqarnerani kapitalimi matumani periaatsit taaneqartut atorneqarsinnaanerat, matumani ilanngullugit tamatumunnga piumasaqaatinik aalajangersaaneq, akileraaruseriffimmit akuerineqarsinnaavoq.

  Imm. 4. Pigisanik nalilinnik aktie- imaluunniit anpartsselskabimut nuussinermi kapitalimi matumani periaatsit taaneqartut atorneqarsinnaanerat, matumani ilanngullugit tamatumunnga piumasaqaatinik aalajangersaaneq, akileraaruseriffimmit akuerineqarsinnaavoq.

 

  § 57. Naalakkersuisut, Naalakkersuisulluunniit tamatumunnga piginnaatitaata akuersissutigisinnaavaat sulisup akissarsiaasa ilaasa, selskabimi aktianik anpartinilluunniit pisinerminut atugaasa aatsaat ukiumi aningaasarsiorfiusumi, pineqartup aktiaatiminik anpartiutiminilluunniit taaneqartunik tunisiffigisaani aningaasarsianut akileraaruteqaataasussanut ilanngunneqarnissaat, taamaattorli kingusinnerpaamik piffissami pineqartup tamakkiisumik akileraartussaanerata naanerani. Tamanna aamma atuuppoq aktiat anpartilluunniit nalikinnerutillugit pisiarinerisa nalingannut, sulisup aktianik anpartinilluunniit pisinermini akiliutikinnerussutaanut.

  Imm. 2. Imm. 1 malillugu akuersissuteqarnissamut piumasaavoq sulisup aamma selskabimi aktianik amerlanernik peqartup imaluunniit anpartinik amerlanernik peqartup akunneranni kinguaariinnut tullernut nikinnissaq pillugu allaganngorlugu isumaqatigiissuteqarsimanissaq kiisalu aamma sulisup selskabillu Kalaallit Nunaannut tamakkiisumik akileraartussaanissaat.

  Imm. 3. Imm. 1 naapertorlugu aningaasat annertussusaat kisimiitsillugit akuerineqarsinnaasut ukiumi aningaasarsiorfimmi ataatsimi 350.000 koruuninit annerusinnaanngillat. Imm. 1 naapertorlugu akuersissut ukiunit qulinit sivisunerusumik atuussinnaanngilaq, aningaasallu akuerineqartut katillutik 3.500.000 kr.-init amerlanerusinnaanatik.

  Imm. 4. Kinguaariinnut tullernut nikinnissamik isumaqatigiissut eqqortinneqanngippat, imm. 1-imi aalajangersagaq apeqqutaatinnagu sulisup ukiumi aningaasarsiorfiusumi kinguaariinnut tullernut nikinnissamik eqquutsitsiunnaarfiusumi aningaasat ilanngutissavai.

 

  § 58. Akileraaruseriffiup akuerisinnaavaa imm. 2-miit 4-mut maleruagassat atorneqassasut suli inuutilluni suliffeqarfiup ilaataluunniit qitornanut, ernuttanut, qatanngutinut, qatanngutit meeraannut imaluunniit qatanngutit ernutaannut tunniunneqarnissaat, tunniussisoq piginnittunngortorlu § 1, imm. 1, nr. 1 naapertorlugu Kalaallit Nunaanni tamakkiisumik akileraartussaatitaappata. Qitornavissiartaarisimasat qitornarsiallu ilaqutavittut isigineqarput.

  Imm. 2. Suliffeqarfiup pigisai nalillit tunniunneqarpata akileraarutitigut nalingannik annerusumilluunniit nalilerlugit, kisiannili nalinginnaasumik nioqqutigissagaanni nalissaraluannit appasinnerusumik, piginnittunngortoq aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni akileraarutitigut nalikilliliissutinut kiisalu iluanaarutit akileraaruserneqarnerannut aamma tunisinermi ajunaarutit ilanngaatigineqarsinnaanerannut tunngatillugu piginnittoq inissisimassaaq soorlulusooq pigisat nalillit piginnittunngortumit pissarsiarineqarsimasut piginnittuusimasup nalimini akiligaatut akeqartillugit. Tunniussisup akileraarutitigut nalikilliliissutigisimasinnaasai piginnittunngortup nalikilliliissutigisimasaatut isigineqassapput. Tunniussisup pigisat nalillit inuuniutiminut iluanaarniarnerminullunniit atatillugu pissarsiarisimappagit iluanaarutit annaasalluunniit pigisat nalillit tunineranni pilersut piginnittuulersumit suliaasut, taassuma aningaasarsiaasa akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarnerannut ilanngunneqassapput imaassimappat iluanaarutit annaasalluunniit tunniussisup aningaasarsiaasa akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarneranni ilanngunneqartussaasimagaluartut taassuma pineqartut tunisarisimappagit.

  Imm. 3. Akileraarutitigut kingornussinermut, takuuk imm. 2, taarsiullugu tunniussisup piginnittunngortullu toqqarsinnaavaat suliffeqarfiup allamut tunniunneqarnerani iluanaarutit ajunaarutillu naatsorsussallugit suliffeqarfiit allamut pigisassanngortitaaneranni malittarisassat nalinginnaasut malillugit, suliffeqarfiup pigisai nalillit nalit imm. 2-mi taaneqartut sinnernagit tunniunneqarsimagaluarpataluunniit.

  Imm. 4. Ukiumi pigilernerata siulianiittumi amigartoorutit piginnittuulersup suliffeqarfiup tigunerani iluanaarutinit ilanngaatigisinnaanngilai.

 

Kapitali 5 a.

Allannguineq allallu

 

  § 58 a. Suliffeqarfik § 2, imm. 2-mi taaneqartoq killilimmik akileraartussaatitaasoq aktieselskabimut anpartsselskabimulluuunniit, Kalaallit Nunaanni nalunaarsugaasumut, allanngortinneqarpat tunineqarpalluunniit, aktieselskabi anpartsselskabiluunniit suliffeqarfiup killilimmik akileraartussaatitaasup akileraartarnermut tunngatillugu killiffigisaaniit ingerlaqqissinnaavoq. Suliffeqarfimmili killilimmik akileraartussaatitaasumi, § 22, imm. 2-mi annertussutsinit taaneqartunit annikinnerusumik nalikilliliineqarsimappat, suliffeqarfiup killilimmik akileraartussaatitaasup nalikillilerinermi killiffigisaa appartinneqassaaq, suliffeqarfiup killilimmik akileraartussaatitaasup pigisaasa § 22, imm. 2-mi taaneqartunik annertussutsit naapertorlugit appartinneqarsinnaasimasaraluannut. Naalakkersuisut, Naalakkersuisulluunniit tamatumunnga pisinnaatitaat, aalajangersakkami oqaaseqatigiit siulliit tulliini aalajangersakkanut tunngatillugu tamakkiisumik ilaannaasumilluunniit immikkut akuersissuteqarsinnaapput, pissutsit immikkut ittut tamanna pisariaqartippassuk.
  Imm. 2.  Akileraartarnermut tunngatillugu ingerlaqqiinnarnissamut piumasaqaataavoq aktieselskabip anpartssekabilluunniit suliffeqarfiup killilimmik akileraartussaatitaasup pisuussutinik pigisai tamakkerlugit pigilissagai, tamatumani aamma suliffeqarfittut ingerlateqqinneqartutut isumaqatigiissuteqarfigisimasanut, pisortani oqartussanut allanullu pisinnaatitaalluni pisussaaffeqarlunilluunniit.

  Imm. 3 Aammattaaq piumasaqaatit imaattut naammassineqarsimassallutik:

1) Naalakkersuisut akuersissummik tunisineq, aatsitassat pillugit ingerlatallu tamatumunnga pingaarutillit pillugit Inatsisartut inatsisaanni aalajangersakkat malillugit akuersissutigereersimassavaat.

2) Allannguinermi tunisinermiluunniit pigisat akiligassallu, suliffeqarfimmut killilimmik akileraartussaatitaasumut § 2, imm. 2 malillugu tunngatinneqarsinnaasut ilaatinneqassapput pigisallu akiligassallu taamaattuinnaat pineqarlutik.

3) Selskabip ingerlaqqittup allannguinerup tunineqarnerulluunniit aalajangiiffigineqarneraniit ullut 30-t qaangiutsinnagit akileraaruseriffik allannguinermik tunineqarnermilluunniit ilisimatitsissuteqarfigissavaa selskabillu ingerlaqqittup nalunaarsugaa­neranut imaluunniit Erhvervs- og Selskabsstyrelsemi nalunaarsorneqarnissaanut nalunaarutigineqarsimaneranut uppernarsaatit nassiullugit.

4) Akileraarutinik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 16, imm. 3-mi piffissaliussaq apeqqutaatinnagu kingusinnerpaamik allannguinerup tunineqarnerulluunniit aalajangiiffigineqarneraniit ullut 90-it qaangiunneranni pisariaqartitsineq naapertorlugu suliffeqarfimmut killeqartumik akileraartussaatitaasumut nammineerluni nalunaarsukkamik nassiussineqassaaq. Suliffeqarfiup killilimmik akileraartussatitaasup nalinginnaasumik ukiup aningaasarsiorfiusup naaneraniit allannguinerup tunineqarnerulluunniit ulluanut isertitanik akileraarutaasussanik naatsorsuinermi isertitat, piffissaq tamaat atorneqassaaq, piffissap pineqartup qanoq sivisutiginera apeqqutaatinnagu. Akileraarutaasussanik annertussusiliineq pissaaq suliffeqarfimmik killilimmik akileraartussaatitaasumik allannguinermut tunineqarneranulluunniit atatillugu atorunnaarneq apeqqutaatinnagu. Selskabip ingerlaqqittup pisussaaffigaa oqaaseqatigiit aappaanni taaneqartumik piffissamut nammineerluni nalunaarummik tunniussissalluni. Selskabip ingerlaqqittup akileraarutit akiligassaajunnarsinnaasut akisussaaffigai aammalu akiliisitsinernut sunulluunniit akisussaasuulluni, inatsimmi matumani aalajangersakkat tunngavigalugit, suliffeqarfimmut killilimmik akileraartussaatitaasumut piumasarineqarsinnaasunut akiliisussaasuuvoq. Selskabi ingerlaqqittoq, suliffeqarfik killilimmik akileraartussaatitaasoq paarlallugu, akileraaruserinermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 27, imm. 5 naapertorlugu akileraaruseriffik, tapisianik akileraarutaavallaarsimasunillu piumasaqarfigisinnaavaa.

5) Suliffeqarfik killilimmik akileraartussaatitaasoq akileraarutinut, akitsuutinut allanilluunniit pisortanut akiligassanik kinguaattooruteqassanngilaq, aammalu allanngornerup tunineqarnerulluunniit ulluaniit ullut 90-it sinnerlugit ukiumi aningaasarsiorfiusumi siulii pillugit pisariaqartumik nammineerluni nalunaarsukkamik tunniussineqarsimassalluni.

  Imm. 4. Imm. 1-imi taaneqartutut allannguinermut tunineqarnermulluunniit atatillugu uppernarsaatinik nassiussisarnissamut aammalu uppernarsaatit taamaattut nassiunneqarnissaannut piffissaliussamik erseqqinnerusumik malittarisassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

 

  § 58 b.  Pigisat nalillit akiligassallu allannguinermut tunineqarnermulluunniit atatillugu pissarsiarineqartut selskabip isertitanik akileraaruteqaataasussanik naatsorsuinermi, suliffeqarfiup killilimmik akileraartussaatitaasup piffissami aningaasarsiorfiusumi selskabimit pissarsiarineqarsimasutut, pissarsiarineqarnerannilu, pigisat nalillit akiligassallu suliffeqarfimmit killilimmik akileraartussaatitaasumit pissarsiarineqarsimaneranni akiusunik pissarsiarineqarsimasutut isigineqassapput. Akileraartarnermi nalikillilerisinnaanerit suliffeqarfimmit killilimmik akileraartussaatitaasumit naammassineqarsimasut, selskabimit ukiumi aningaasarsiorfiusumi pineqartumi naammassineqartutut isigineqarput, taamatullu §§ 16-18-imi aalajangersakkat naapertorlugit annaasaqaatinik iluanaarutinilluunniit naatsorsuineq suliffeqarfiup killilimmik akileraartussaatitaasup pissarsiarineranni akiliutigisimasai tunngavigalugit naatsorsorneqassallutik.

  Imm. 2.  Pigisat nalillit akiligassallu suliffeqarfimmit killilimmik akileraartussaatitaasup iluanaarniapiluutigalugit pissarsiniutigaluguluunniit pissarsiarisimasai, selskabip ingerlaqqittup isertitanik akileraaruteqaataasussanik naatsorsuinermi selskabimit taassuminnga iluanaarniapiluutigalugu pissarsiniutigaluguluunniit pissarsiarineqarsimasutut suliarineqassapput. Allannguinermi tunineqarnermiluunniit pigisat nalillit akiligassalluunniit suliffeqarfimmiit killilimmik akileraartussaatitaasumiit selskabimut ingerlaqqittumut nuussimanerat, selskabip ingerlaqqittup isertitaanik akileraaruteqaataasussanik naatsorsuinermi pigisat nalillit akiligassallu iluanaarniapiluutigalugit pissarsiniarnermiluunniit pissarsiarineqarsimasutut isigineqarsinnaanerannut ajoqutaanngilaq.

  Imm.3. suliffeqarfiup killilimmik akileraartussaatitaasup isertitanik akileraarutaasussanik naatsorsuinermini pappiaqqanik aningaasanik nalilinnit iluanaarutit annaasaqaatilluunniit suli piviusunngortinneqanngitsut ilanngussimappagit, pappiaqqat aningaasanik nalillit selskabip ingerlaqqittup isertitaanik akileraaruteqaataasussanik naatsorsuinermi iluanaarutit amigartoorutillu ilanngunneqarsimasutut isigineqassapput.

  Imm.4 Pigisanik nalilinnik akiligassanillu, selskabip ingerlaqqittup suliffeqarfimmit killilim­mik akileraartussaatitaasumit pissarsiarisimanngisaanik akileraartarnermut tunngatillugu suliaqarneq, allannguinerup tunineqarnerulluunniit kingunerisaanik allannguuteqassanngilaq, pigisat nalillit akiligassallu allannguinermi tunisinermiluunniit pissarsiarineqarsimasutut uppernarsarneqarsinnaasut selskabip ingerlaqqittup naatsorsuutaani aammalu akileraartarnermut naatsorsuusiaani immikkut inissitatut takuneqarsinnaappata. Taamaanngippat killilimmik akileraartussaatitaasumut imalunniit selskabimut ingerlaqqittumut atuuttuusunik malittarisassat pigisanut nalilinnut akiligassanullu tunngatillugu atorneqassanersut akileraaruseriffiup aalajangissavaa.

 

  § 58 c. Aatsitassat pillugit ingerlatallu tamatumunnga pingaaruteqartut pillugit Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu atortussiassanik aatsitassanik pisunik misissueqqaarnermut misissueqqissaarnermulluunniit akuersissut tamatumaluunniit ilaa, pisisup akuersissutip pisiarineranut atatillugu atortussiassanik aatsitassanik pisunik misissueqqaarnermut misissueqqissaarnermulluunniit aningaasartuutit akilerlugit pisiarippagu, tunisisup isertitat akileraarutaasussanik naatsorsorneranni akiliut ilanngutinngitsoorsinnaavaa, piumasaqaatit makkua naammassineqarsimappata:

1) Akiliutigineqartoq tassaappat tunisisup misissueqqaarnermut imaluunniit misissueqqissaarnermut siunissami aningaasartuutigisassaanit isumaqatigiissuteqarnikkut aalajangeriikkamik annertussuseqartumik akileeqataassummik, isumaqatigiissuteqarnerup kingornagut ukiut tunisaqartup isertitaqarfigisaasa ukiut tallimassaat qaangiutsinnagu, akiliuteqarpat. Aningaasartuutinut akileeqataassut annertunerpaaffissarititaasumut annertunerpaaffeqartinneqarsinnaavoq.

2) Aningaasartuutit tamarmik suliffeqarfimmut aningaasartuuteqartumut ingerlatsinermi aningaasartuutitut ilanngaatigineqarsinnaapput.

  Imm. 2.  Imm. 1-imi aalajangersagaq selskabit suliffeqarfissuup aaqqissuussaanerani, § 36 a, imm. 4 aamma 5 naapertorlugit, attaveqartuusut akornanni tunisinerni atuutinngilaq.

  Imm.3. Imm, 1 nr .1-imi oqaatigineqartumik piffissaliunneqartoq akileraaruseriffiup ukiut pingasut tungaannut sivitsorsinnaavaa oqaatigineqarsinnaappat attaveqartitsinermi imaluunniit pinngortitami pissutsinik patsiseqartumik isumaqatigiissut piffissami aalajangigaasumi naammassineqarsinnaanngitsoq.

  Imm. 4.  Imm. 1-imi taaneqartup saniatigut akissarsiat pisiffigineqartup isertitaanik akileraaruteqaataasussanik naatsorsuinermi ilanngunneqassapput.

  Imm.5. Pisisup imm. 1-imi taaneqartumik akiliutip ilaa, imm. 1, nr. 1-imi, takuuk imm. 3, oqaatigineqartumik piffissaliunneqartup qaangiutereernerani akilerpagu, pisiffigineqartup akiliutip ilaa akilerneqartoq taanna, ukiumi akiliutissap ilaata piffissaliunneqartup qaangiutereernerani akilerneqarnissaanik paasinniffiusumi, isertitanit akileraarutaasussanik naatsorsorneranni ilanngutissavaa, kingusinnerpaamilli ukiumi aningaasarsiorfiup piffissaliunneqartup naaffigisaani.

 

Kapitali 6

Akileraarutit naatsorsorneqarnissaat

 

  § 59. Kapitalimi uani maleruagassiat naapertorlugit inuit selskabillu il.il. tamakkiisumik ilaannakortumillu akileraartussaasut nuna tamakkerlugu akileraarummik, kommuninut ataatsimut akileraarummik, kommunimut akileraarummik, nuna tamakkerlugu akileraarummik immikkut ittumik, iluanaarutisianit akileraarummik ingerlatseqatigiiffillu akileraarutaannik akiliisartussaapput.

 

  § 60. Selskabit tamakkiisumik ilaannakortumillu akileraartussaasut isertitamik akileraarusigassat 25 procentiinik selskabit akileraarutaannik akiliisassapput.

  Imm. 2. Selskabit, Aatsitassat pillugit ingerlatallu tamatumunnga pingaarutillit pillugit Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu misissuinissaminnut imaluunniit iluaqutiginninniarnissaminnut akuersissummik peqartut, imaluunniit sermip erngullu avammut nioqqutissatut atorneqarnissaat pillugu Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu akuersissummik peqartut, isertitanik akileraarusigassat 25 procentiinik selskabit akileraarutaannik akiliisassapput.

 

  § 61. Nunamut tamarmut akileraarutissaq akilertussanngortinneqassaaq aningaasarsianit akileraarutissat procentiannik Inatsisartunit aalajangerneqartumik, takuuk § 66.

  Imm. 2. Nunamut tamarmut akileraarutinut procenti atugassaq qaammatisiutit malillugit ukioq akileraarfiusoq sioqqullugu 15. november tikitsinnagu Inatsisartut aalajangertassavaat.

 

  § 62. Kommunimut akileraarutissaq akilertussanngortinneqassaaq aningaasarsianit akileraarutissat procentiannik kommunimit akilerarfissamit aalajangerneqarsimasumik, takuuk § 66.

  Imm. 2. Procenti kommunimut akileraarutissaq qaammatisiutit malillugit ukioq akileraarfissaq sioqqullugu 1. december tikitsinnagu kommunalbestyrelsip aalajangissavaa. Procenti akileraaruteqaataasussaq annerpaamik 30 procentimut minnerpaamillu 20 procentimut aalajangerneqarsinnaavoq.

  Imm. 3. Akileraartussaatitat Akileraartarnermut Pisortaqarfimmik akileraarfittut kommunillit, § 68, imm. 2 naapertorlugu kommunimut akileraarutinik akileraassanngillat.

 

  § 63. Kommuninut ataatsimut akileraarutissaq akilerneqartussanngortinneqassaaq Inatsisartut procentimik aalajangiutaanik annertussuseqartumik, takuuk § 66.

  Imm. 2. Kommunini ataatsimoorussamik akileraarut 6 procentiuvoq.

  Imm. 3. Akileraartussaatitat Akileraartarnermut Pisortaqarfimmik akileraarfittut kommunillit, § 68, imm. 2 naapertorlugu kommuninut ataatsimut akileraarutinik akileraassanngillat.

 

  § 64. Nunamut tamarmut immikkut akileraarutissaq akilerneqartussanngortinneqassaaq Inatsisartut procentimik aalajangiutaanik annertussuseqartumik, takuuk § 66.

  Imm. 2. Nunamut tamarmut immikkut akileraarutit procentia qaammatisiutit malillugit ukioq akileraarfissaq sioqqullugu 15. novemberiutinnagu Inatsisartut aalajangissavaat.

  Imm. 3. Akileraartussaatitaasunit § 68, imm. 2 naapertorlugu Akileraartarnermut Pisortaqarfimmik akileraarfittut kommunillit nunamut tamarmut immikkut akileraarutit taamaallaat akilerneqartassapput.

 

  § 65. Iluanaarutisianit akileraarutit atuisinnaatitaanermillu akileraarutit unerartinneqassapput §§-ini 86-imiit 92-imut aalajangersakkat malillugit.

 

  § 66. § 1, imm. 1, nr. 1-imi aamma 2, imm. 2-mi, aammalu § 2, imm. 1, nr. 1, 3, 4, 5, 6, 17, aamma imm. 5, oqaaseqatigiinni siulliit tulliini oqaatigineqartut inuit akileraartussaatitaasutut taaneqartuni isertitat akileraarusigassat tassaapput isertitat akileraaruteqaataasussat inummut ilanngaammik ilanngarneqareersimasut, tak. § 67, isertitat koruunit 100-mik agguarneqarsinnaasunut ammut akunnaallineqarsimasut. Tamatuma pissuteqataanik inunnut § 2, imm. 1, nr. 2-mi akileraartussaatitaasutut taaneqarsimasunut isertitat akileraarusigassat ikilineqassapput, piffissap soraarniarfiup nalaani aningaasarsiaqarsimanerat naapertorlugu.

  Imm. 2. Selskabit il.il. akileraartussaasut inuillu killilimmik akileraartussasut imm. 1-imi pineqanngitsut, isertitaat akileraarusigassat tassaapput isertitat akileraaruteqaataasussat koruuninut 100-mik agguarneqarsinnaasunut qaninnermut ammut akunnaallisat.

  Imm. 3. Taamaakkaluartoq akileraartussaatitanut inunnut § 2, imm. 1, nr. 8-mi taaneqartunut aningasarsianit akileraarusigassat malittarisassat imm 1-imiittut malillugit naatsorsorneqarnissaannut Naalakkersuisut aalajangiisinnaapput, tassa imaappoq inummut ilanngaammik akuersissuteqarsinnaapput.

 

  § 67. Qaammatisiutit malillugit ukioq pineqartoq sioqqullugu ukiup affaani siullermi Inatsisartut ataatsimiinneranni Inatsisartut allatut aalajangiisimanngippata, inummut ilanngaatip annertussusissaa 60.000 koruuninut aalajangersarneqassaaq.

  Imm. 2. Ukiumi aningaasarsiorfiusumi aappaasup toqukkut qimagunnera pissutigalugu aappariinneq atorunnaarpat toqukkut qimagaasuusoq ukiumi tassani marlunnik inummut ilanngaateqartitaassaaq.

 

  § 67 a. Inuit aningaasarsiamik akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinernit tunniunneqartunik ilanngussisussaanngitsut, tak. § 39 a, imm. 1 aamma 2, inummut ilanngaat § 67, imm. 1-imi taaneqartoq tamakkiisumik ilanngaatigisin­naanngikkunikku, ilanngaatissap atunngitsuukkap akileraarutitigut nalingata tunniunneqarnissaa akileraaruseriffimmut qinnutigisinnaavaat. Uppernarsaatissat pisariaqartut qinnuteqaatinut ilanngullugit nassiunneqassapput. Tunniunneqartussat annerpaamik amerlaqatigisinnaavaat aningaasat soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinernit pineqartunit tunniunneqartut akileraartussaatitaasup aningaasarsiaanik akileraaruteqaataasussaanngitsunik allanik ilasat, inum­mut ilanngaammut atunngitsuukkamut sanilliullugit naatsorsorneqartut.

  Imm. 2. Imm. 1 naapertorlugu tunniussineq qaammammut kingumoortumik pissaaq.

  Imm. 3   Ukiumut aningaasarsiorfiusumut, inummut ilanngaatip attuumassuteqarfigisaanut inaarummik naatsorsuinerup nassiunneqarnera ilutigalugu, kingusinnerpaamillu ukiumi, ukiup aningaasarsiorfiup tulliani ulloq 1. september, akileraaruseriffiup tunniunneqartut imm. 1-imi taaneqartut naatsorsorsussavai nikingassutaajunnartullu tunniutissallugit akiligassiissutigissal­lugilluunniit.

 

  § 68. Kommune akileraarfissaq tassaavoq Kalaallit Nunaanni kommune akileraartussaatitap ukiup aningaasarsiorfiusup siornagut septemberip aallaqqaataani § 1 imaluunniit § 2 malillugu akileraartussaanermut patsisaasumik atassuteqarfigisaa. Akileraartussaatitaaneq piffissap tamatuma kingorna aatsaat atulerpat kommuni akileraarfissaq tassaassaaq kommune akileraartussaatitap akileraartussaatitaanerup atulernerani oqaaseqatigiinni siullerni taaneqartutut ittumik atassuteqarfigisaa.

  Imm. 2. Akileraaruseriffik kommunitut akileraarfittut isigineqassaaq, imaattoqartillugu:

1) Imm. 1-imi oqaatigineqartunik attaveqarneq tassa sumiiffimmut kommunit aggornerisa avataanni inissisimasumut attaveqarneq.

2) Akileraartussaatitaasoq aatsitassat pillugit ingerlatallu tamatumunnga pingaaruteqartut pillugit Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu akuersissummik tunineqarsimappat,

3) Akileraartussaatitaasoq misissueqqaarnermut misissueqqissaarnermullu akuersissummik tunineqarsimappat taamaallaallu suliffeqarfimmik ingerlatsilluni aatsitassat pillugit ingerlatallu tamatumunnga pingaaruteqartut pillugit Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu akuersissutip kingunerisaanik,

4) Akileraartussaatitaasoq § 32, imm. 3-mi pineqartunut ilaappat,

5) Akileraartussaatitaasoq sermip erngullu avammut nioqqutissatut atorneqarnissaat pillugu Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu akuersissummik tunineqarsimappat,

6) Akileraartussaatitaasoq misissueqqaarnissamut misissueqqissaarnissamullu akuersissummik tunineqarsimappat taamaallaallu sermip erngullu avammut nioqqutissatut atorneqarnissaat pillugu Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu akuersissutip kingunerisaanik suliffeqarfimmik ingerlatsilluni,

7) inuk atorfeqarnerminut ilaatillugu illoqarfiit nunaqarfiillu avataanni imaluunniit Namminersorlutik Oqartussat sinnerlugit mittarfiliornerni sanaartugassanut pilersaarusiornermut suliassanut, illuliortiternermut sanaartornermullu suliassanut kiisalu innaallagialersuinermut ikkussuinermullu suliassanut atatillugu suliassanik suliaqartoq, takuuk § 72 a, imm. 1, aammalu sulisoq taanna nunami maani qaammatini siuliini 6-inik kingullerni kommunimut akileraartussaatitaasimanngitsoq, imaluunniit

8) Inuk nr. 2-4-mi pineqartumik akileraartussaatitaasumi atorfeqartitaasoq atorfeqartitaasorlu qaammatip siuliini arfinilinni kingullerni nunami maanni kommunimut akileraartussaasimanani.

  Imm. 3. Kommunalbestyrelsi imaluunniit akileraartussaatitaasoq isumaqarpata akileraartussaatitaasumut kommune akileraarfissaq toqqarneqartoq eqqortuunngitsoq ukiup aningaasarsiorfiusup pineqartup naannginnerani akerliliissut kommunimi akileraarfittut toqqarneqartumi kommunalbestyrelsimut tunniunneqarsinnaavoq. Kommunitut akileraarfittut toqqarneqartoq akileraaruseriffiuppat, imm. 2 naapertorlugu, akerliliissut akileraaruseriffimmut tunniunneqassaaq. Nalornisoortoqartillugu akileraaruseriffiup aalajangiiffigissavaa kommuni sorleq akileraarfittut isigineqassanersoq. Taamaattorli akileraaruseriffik kommunitut akileraarfittut toqqarneqarsimatillugu nalornisoortoqarpat Naalakkersuisut aalajangiisuusussaapput.

 

  § 69. Akileraarutit naalagaaffimmut takornartamut, Danmarkimut Savalimmiunulluunniit akilerneqarsimasut aammalu aningaasarsianit taakkunannga aallaaveqartunit toqqaannartumik akileraarusiinikkut unerartitsinikkulluunniit tiguniarneqarsimasut aningaasarsianit taakkunannga Kalaallit Nunaannut aningaasarsianit akileraarutinit akilerneqartussanit ilanngaatigineqarsinnaapput. Taamaattorli ilanngaatigineqartut akimorsinnaanngilaat Kalaallit Nunaanni akileraarutigineqartut tamarmiusut ilaat aningaasarsiat ilaasa naalagaaffimmi takornartami, Danmarkimi Savalimmiuniluunniit akileraaruserneqarsimasut aammalu aningaasarsiat Kalaallit Nunaanni akileraaruteqaataasut tamarmiusut imminnut sanilliullugit qanoq amerlatiginerat malillugu aningaasarsianut siulliullugit taaneqartunut tuttussaasut.

  Imm. 2. Naalagaaffik takornartaq, Danmarki Savalimmiulluunniit marloriaammik akileraaruteqartitaanissaq pinngitsoorniarlugu isumaqatigiissuteqarfigineqarsimappata taamaattoq naalagaaffiup taassuma, Danmarkip Savalimmiulluunniit isumaqatigiissut malillugu pinngitsooratik pisassarisaanit amerlanerusunik ilanngaatissaqartitsineqassanngilaq.

 

  § 69 a.  Akileraartussaatitaasut marloriaammik akileraarnissaq pinngitsoorniarlugu isumaqatigiissummik iluaquteqassanngillat, pissutsit pisullu soqutiginaatillit tamaasa eqqarsaatigalugit aalajangerneqarsinnaasorinarpat iluaqutiginninniarneq, aaqqissuussinerni suniluunniit imaluunniit nuussinerni suniluunniit toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit iluaqutiginninnermik kinguneqartoq siunertat pingaarnerit ilagigaat, aatsaalli pisut taakku apeqqutaatillugit iluaqutiginninnissamik akuerineqarnissap, isumaqatigiissummi aalajangersakkap pineqartup imarisaanut siunertaanullu naapertuuttuunera uppernarsarneqanngippat.

 

  § 70. Inuk § 1 naapertorlugu akileraartussaatitaasoq umiarsuarmi Dansk Internationalt Skibsregisterimi nalunaarsorsimasumi Kalaallit Nunaatalu imartaani angalasuunngitsumi sulisimanermigut akissarsiaqarsimappat, akileraarutissat tamarmiusut akissaarsiat taakkua akileraarutitaannut naapertuuttumik annertussusilinnik appartinneqassapput.

  Imm. 2. Maleruagassamut imm. 1-itimiittumut ilaavortaaq inuk § 1 naapertorlugu akileraartussaatitaasoq umiarsuarmi usinik angallassissummi Dansk Internationalt Skibsregisterimi nalunaarsugaasumi sulinermigut akissarsisimasoq, aammalu Kalaallit Nunaata nunallu allat, tamatumani ilanngullugit Danmarki Savalimmiullu, akornanni aalajangersimasumik usinik angallassinermi inuttaasoq.

  Imm. 3. Imm. 1-imi maleruagassamut ilaavortaaq inuk § 1 naapertorlugu akileraartussaatitaasoq umiarsuarmi usinik angallassissummi 1.100 bruttotonnage taannalluunniit qaangerlugu usitussusilimmi Dansk Internationalt Skibsregisterimi nalunaarsugaasumi aammalu umiarsuarni usinik angallassissutini imm. 2-mi taaneqartuni Kalaallit Nunaanni umiarsualivimmiit umiarsualivimmut usinik aalajangersimasumik angallassinermi inuttaanermigut akissarsiaqartoq kiisalu uuliamik assartuutini 450 bruttotonnage taannaluunniit qaangerlugu usitussusilinni.

 

  § 71. Kalaallit umiarsuaataat ilaasartaatit 1.100 taannaluunniit sinnerlugu bruttotonageqartut, takornarianik akuleriisitsineqarnermilluunniit angallassisut, akileraaruseriffiup umiarsuarni inuttat akissarsiaasa akileraarutitaat pillugit aaqqissuussinermut nalunaarsuiffiani ilanngunneqarsinnaapput, umiarsuarni nalunaarsorsimaffimmi tassani nalunaarsorsimasuni inuttaasut akissarsiaat sulinermilu atugassarisaat pillugit isumaqatigiissutini erseqqissumik allassimappat, taamatut sulinermuinnaq atuuttuusut. Naalakkersuisut nalunaarsorsimaffimmut nalunaarnissamut ilaajunnaarniarlunilu nalunaarnissamut erseqqinnerusunik malittarisassanik aalajangersaasinnaapput.

  Imm. 2. Akuleriisitsilluni angallassineq tassaavoq ilaasunik timmisartumut umiarsuarmullu ataqatigiissillugit, Danmarkimiit, Savalimmiuniit imaluunniit nunanit allanit angalatitsinermut atatillugu billitsisimasunik angallassineq, aammalu inissaqartillugu ilaasunut Kalaallit Nunaata iluani angallanneqartussanut billitsinik tuniniaaneqarfiusoq.

  Imm. 3. Kalaallit umiarsuaat ilaasartaat tassaavoq umiarsuaq Kalaallit Nunaanni nalunaarsugaasoq inuussutissarsiutitut ilaasunik angallassinermut taamaallaat atorneqartoq. Umiarsuaq ilaasartaat Kalaallit Nunaanni nalunaarsugaasoq umiarsuarmut ilaasartaammut Danmarkimi, Savalimmiuni nunani allaniluunniit nalunaarsugaasunut, inuttaqartinnagu ilaasunik angallassissutitut kalaallit umiarsuaateqarfiannit attartorneqarpat, assigitinneqarpoq. Umiarsuup ilaasartaatip Kalaallit Nunaanni nalunaarsugaasup ilaasunik angallassinera, inuttaqartinnaguli qallunaat, savalimmiormiut, nunani allamiulluunniit umiarsuaateqarfiannit ilaasunik angallassinera ingerlanneqalerpat, kalaallit ilaasunik angallassissutaattut isigineqassanngilaq.

  Imm. 4. Inuk ilaasunik angallassissummi, akileraaruseriffiup umiarsuarni inuttat akissarsiaasa akileraarutitaat pillugit aaqqissuussinermut nalunaarsuiffiani ilaasumi, sulisimanermigut akissarsiaqarsimappat, akileraarutissat tamarmiusut akissarsiat taakkua akileraarutitaannut naapertuuttumik annertussusilinnik appartinneqassapput.

  Imm. 5. Sulinikkut akissarsiat, umiarsuup sananeqarnermini nunamiinnerani, iluarsaanneqarnerani imaluunniit unitsinneqarallarnerani nunamiinnerata nalaani, imm. 4-mi pineqartunut ilaatinneqarput.

 

  § 72. (Atorunnaarpoq)

 

  § 72 a. Inuit akileraartussaatitaasut, illoqarfiit nunaqarfiillu avataanni imaluunniit Namminersorlutik Oqartussat sinnerlugit mittarfiliornerni sanaartugassanut pilersaarusiornermut suliassanut, illuliortiternermut sanaartornermullu suliassanut kiisalu innaallagialersuinermut ikkussuinermullu suliassanut atatillugu suliassanik suliaqartut aammalu nunami maani qaammatini siuliini 6-inik kingullerni kommunimut akileraartussaatitaasimanngitsut atorfeqarnerminni isertitamik 35 procentiannik Nunap karsianut inaarutaasumik akileraaruteqassapput (ilanngaasiinnginnermi akileraarut). Aningaasarsianit ilanngaateqartoqarsinnaanngilaq, tamatumani aamma ukiuni siusinnerusuni aningaasarsiorfiusuni amigartoorutinik, taamatullu § 4, imm. 2, aamma § 4 e atorneqarsinnaanatik. Aningaasarsiat pissarsiarinerannut, qulakkeerneqarnerannut aammalu ingerlaannarnissaannut aningaasartuutit akileraartussaatitaasumi aningaasarsianut allanut ilanngaatigineqarsinnaanngillat. Aningaasarsianit pissarsiarineqartunut tunngatillugu akileraartussaatitaaneq inaarutaasumik naammassineqassaaq akileraarutinut akiliutaasutigut.

  Imm. 2. Isertitat atorfeqartitaanermi isertinneqartut, tak. imm. 1, A-tut B-tullu isertitanut ilaapput, taamaattorli sulisitsisut soraarnerussutisianut katersivinnut inuunermilu sillimmasiinernut aaqqissuussanut akiliutai, § 39-mi, § 40-mi, § 43-mi imaluunniit kapitali 4 a-mi aalajangersakkanut ilaasut ilanngunneqassanngillat.

  Imm. 3. Imm. 1-imi aalajangersagaq atuutissanngilaq, inuk peqatigitillugu aningaasarsianik A-nik allanik isertitaqarpat, Kalaallit Nunaanni akileraarutaasussanik.

  Imm .4. Inuk imm. 1-imi taaneqartoq, imm. 3 naapertorlugu atorfeqartitaanermi aningaasarsiat saniatigut isertitaqarpat, taakkua saniatigut isertitat inatsisip matuma aalajangersagarisai allat malillugit akileraaruserneqassapput.

  Imm. 5. Inuk imm. 1-imi taaneqartoq atorfeqartitaanerminut atatillugu ukiumi aningaasarsiorfiusumi 350.000 kr.-init ikinnerusunik aningaasarsiaqarpat, Kalaallit Nunaata avataaneersuneersunit erniatigut isertitat, ernianut aningaasartuutit aamma iluanaarutisiat, imm. 4 apeqqutaatinnagu akileraaruserneqassanngillat.

  Imm. 6. Inuk imm. 1-imi imaluunniit 5-imi aamma § 15, imm. 4-mi taaneqartuinnarnik aningaasarsiaqaruni, akileraaruserinermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 16 apeqqutaatinnagu nammineerluni nalunaarsuiffimmik nassiussinngissinnaavoq.

  Imm. 7. Inuup ukiumi aningaasarsiorfiusumi akileraarutaasussanik isertitai tamarmiusut, imm. 1-imi aalajangersakkat malillugit 50 procentii amerlanerusulluunniit akileraaruserneqarpata, § 4 d, imm. 2-mi aamma § 4 e-mi aalajangersakkat atorneqassanngillat.

 

  § 72 b. Inuit akileraartussaatitaasut atorfeqartitaanerminnut atatillugu annertunerpaamik suliassanik, aatsitassat pillugit ingerlatallu tamatumunnga pingaaruteqartut pillugit Inatsisartut Inatsisaat naapertorlugu misissueqqaarnermut, misissueqqissaarnermut imaluunniit aatsittas­sa­nik iluaqutiginninnermut attuumassuteqartunik, aalajangersimasuunerusunik suliaqartut, qaammatillu siuliini qaamatini arfinilinni nunami maani kommunimut akileraartussaatitaasimanngitsut, atorfeqartitaanermi akissarsiat 35%-iinik, nunatta karsianut inaarutaasumik akileraartassapput (tamakkiisumik akileraarutit). Aningaasarsianit ukiuni aningaasarsiorfiusuni siusinnerusuni amigartoorutinik ilanngaateqartoqarsinnaanngilaq, taamatuttaaq § 4 d, imm. 2, aamma § 4 e, atorneqassanatik. Aningaasarsiat akissarsiarineqartartut pissarsiarinerannut, qulakkeerneqarnerannut ingerlaannarnissaannullu aningaasartuutit akileraartussatitaasup allatigut aningaasarsianit ilanngaatigineqarsinnaanngillat. Atorfeqarnermi aningaasarsiarisartakkanut tunngatillugu akileraartussaatitaaneq inaarutaasumik naammassineqassaaq akileraarutinut akiliutinik akilersinneqartutigut.

  Imm. 2. § 72, imm. 2-7-imi aalajangersakkat taamatulli atorneqassapput.

 

Kapitali 7

Akileraarutinik akiliisitsiniaaneq

 

  § 73. Ingerlatseqatigiiffinnut akileraarutit, nunamut tamarmut akileraarutit, kommuninut ataatsimoortumik akileraarut, kommunimut akileraarutit nunamullu tamarmut akileraarutit immikkut ittut kapitalimi matumani maleruagassanut naapertuuttumik akilersinniarneqassapput. Iluanaarutisianit akileraarutit aamma atuisinnaanermut akileraarutit akilersinniarneqartassapput maleruagassat kapitali 8-miittut najoqqutaralugit.

  Imm. 2. Inuit akileraartussaatitat ukiup aningaasarsiorfiusup ingerlanerani akileraarutaagallartunik akiliinikkut akileraarutit akilertassavaat, taamaattoq takukkit § 76, imm. 2, oqaaseqatigiit pingajui, § 86, imm. 1 aammalu § 91, imm. 1.

 

Akileraarutit A-t aamma B-t

 

  § 74. Aningaasat §§-ini 76-imiit 82-imut maleruagassiat najoqqutaralugit unerartitsinikkut akilerneqartartut "akileraarutit A-nik" taagorneqarput. Aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat akileraarutinik A-nik imaluunniit kap. 8 malillugu iluanaarutisianit akileraarutinik unerartitsinikkut akileraarusiiffigineqassanngitsut "aningaasarsiat B"-nik taagorneqarput. Aningaasarsianit B-nit akileraarutaagallartut, tak. §§ 83 – 84,"akileraarutit B-nik" taagorneqarput.

 

  § 75. Aningaasarsianut A-nut naatsorsuunneqarput:

1) Sulisussarsiarineqarluni nammineerluni sulinermut aningaasanngorlugit akissarsiat suulluunniit, ilaallutik akissarsiat (nalinginnaasut), feeriarnersiutit, honorarit, iluanaarutinit kajumissaatitut tapisiat, kiffartulussinnarnaveeqqutisiat, drikkepengit akiliutillu taakku assigisaat. Aningaasanngornagit akissarsiat taamaallaat aningaasarsiat A-jussapput tamanna pillugu Naalakkersuisut malittarisassaliorsimanerattut annertutigisumik.

2) Siulersuisunut, ataatsimiititalianut, kommissioninut, siunnersuisoqatigiinnut assigisaannullu ilaasortaanermi ikiortaanermiluunniit akissarsiat.

3)  § 46, imm. 7 naapertorlugu tunniunneqartut.

4) Ajunngitsorsiat § 19, imm. 2-4-mi aamma § 19 a-mi pineqartut, atorfeqarnermi atugassiissutigineqartut nalingi. Taamaaqataani, pineqarput ajunngitsorsiassat uniffik siullermi naaneqartut inunnut siulersuisuni, ataatsimiititaliani, isumalioqatigiissitani, siunnersuisooqatigiinni, aalajangiisartuni imaluunniit allani ataatsimoortuni oqartussani, ilanngullugit Naalakkersuisut, Inatsisartut aamma kommunalbestyrelsit, ilaasortatut imaluunniit ikiortaasussatut toqqagaasunut, kiisalu pissutsit allatigut immikkoortumi tassani pineqartunut ilaatinneqanngippata § 86, imm. 3-mi taaneqartutut amerlanerussuteqarluni aktiaatilinni, ingerlatseqatigiiffimmit pineqartup amerlanerussuteqarluni aktiaateqarfigisaanit ajunngitsorsiassanik atugassiivigineqartut.

  Imm. 2. Malittarisassiat Naalakkersuisunit aalajangersarneqarsimasut najoqqutaralugit aningaasarsianut A-nut naatsorsuunneqarsinnaapputtaaq:

1) Isertitat allat tassaasut inuussutissarsiutillip aningaasarsiai akissaajaatinik ilanngariikkat, aamma

2) aalisarnermit, piniarnermit, aallaaniarnermit, savaateqarnermit sanalunnermillu tunisassianik Kalaallit Nunaanni tunisinermi isertitat selskabit, peqatigiiffiit assigisaasaluunniit tunisarinngippatigit.

  Imm. 3. Isertitat aningaasarsiatut A-tut isigineqassanngillat tunniussisut tassaappata:

1) Naalagaaaffiit takornartat naalakkersuisuisa allartitaat taakkununngalu ilaasut kiisalu naalagaaffiit takornartat konsulii, imaluunniit

2) Kingornussarsiassat, peqatigiiffiit tamat iluaqutissaattut tamanulluunniit ajunngitsuliuutaasutut ingerlatsiviit, Kalaallit Nunaanni nalunaarsugaanngitsut, takuulli § 76, imm. 5.

Imm. 4. Naalakkersuisut immikkut ittumik pissutissaqartillugu malittarisassaliorsinnaapput taakku najoqqutaralugit isertitat aalajangersimasut imaluunniit isertitat allat imm. 1-imi 2-miluunniit aalajangersakkanut ilaasut isertitat A-tut isigineqassanngitsunik. Naalakkersuisut malittarisassaliorsinnaapputtaaq taakkua malillugit isertitat ilaat imm. 1-imi 2-milu aalajangersakkani pineqartunut ilaasut pissutissaqartillugu isertitat A-tut isigineqassanngitsunik.

  Imm. 5. Nalornisoqartillugu Naalakkersuisut aalajangissavaat aningaasarsiaq aningaasarsiatut A-tut B-tulluunniit isigineqassanersoq.

 

  § 76. Isertitanik A-nik tunniussinernut tamanut atasumik kinaluunniit tunniussisoqarneratigut akiligassaqartitaasoq aningaasanit tunniunneqartunit akileraarutaagallartunik ilanngaassaaq. Immikkut akissarsiaritittakkanit, soorlu feeriarnersiutinit sapaataanngitsunilu nalliuttuni akissarsianit qaqugukkut akileraarutinik ilanngaanissamut ukiumilu aningaasarsiorfimmi sorlermi akissarsiaritittakkat taakkua akileraarusigaanissaannut immikkut maleruagassat Naalakkersuisut aalajangersarsinnaavaat.

  Imm. 2. Akileraarutissanik ilanngaaneq pisassaaq ilanngaasussaatitap aningaasanik akileraarutissanik naatsorsuillunilu taakkuninnga aningaasarsianit A-nit ilanngaaneratigut. Tamakkiisumik akileraartussaatitanut aningaasat taakku tassaapput akileraarutit A-nut akileraarutaagallartut, takuulli § 72 a, imm. 1, 2 aamma 5 aammalu § 72 b. Killilimmik akileraartussaatitanut akileraarutit A-t ilanngaatigineqartut tassaapput inaarutaasumik akileraarutit.

  Imm. 3. Akileraarutinik aningaasarsianit A-nit pineqartunit unerartitsinerit, piumasaqaataasunit allanit, tamatumani aamma unerartitsisussaatitaasunit piumasaqaataasunit, salliutinneqartussaapput.

  Imm. 4.  Inummut, suliffeqarfimmit nunami maani angerlarsimaffeqanngitsumit nunami maani sulisussatut atukkiunneqarsimasumut akissarsianik tunniussinermi unerartitsisussaatitaaneq suliamik sullinneqartup isumagisassaraa. Tamannali taamaallaat atuuppoq suliaq suliffeqarfiup nunami maani ingerlataata ilagippagu. Suliffeqarfik nunami maani angerlarsimaffeqanngitsoq inuup aningaasarsiai A-t, paasissutissallu allat pineqartup akileraarutaasa A-t nalunaarutigineqarnissaannut, unerartinneqarnissaannut akilerneqarnissaannullu pingaarutillit pillugit uppernarsaatinik tunniussaqanngippat, suliamik sullinneqartup akileraarutit A-t akiligassanit tamarmiusunit naatsorsussavai. Oqaaseqatigiit siulliit atuutissanngillat suliffeqarfik nunami, Namminersorlutik Oqartussat akileraarutinik unerartitsisarneq pillugu ikioqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarfigisaani angerlarsimaffeqarpat, tak. § 114, imm. 2, nr. 3.

  Imm. 5. Aningaasarsianit pineqartunik akiligassaqartitaasoq Kalaallit Nunaanni eqqartuussisoqarfimmik najugaqarfeqanngippat tunniussinerlu taamaaliornissamut piginnaatitaasumit Kalaallit Nunaanni eqqartuussisoqarfimmik attavigisaqartumit isumagineqarpat piginnaatitaasoq taanna unerartitsisussaavoq.

  Imm. 6. Naalakkersuisut malittarisassiorsinnaapput unerartitsisussaatitap akileraarutinik A-nik naatsorsuinermini aningaasat akileraarutit naatsorsorneqarfissaat koruuninut 10-mik agguarneqarsinnaasumut qaninnerpaamut ammut akunnaallissagai.

  Imm. 7. Akileraarutit A-t unerartitassat minnerpaamik killissaat Naalakkersuisut aalajangersinnaavaat.

 

§ 77. Aningaasarsiat A-t Lønmodtagernes garantifondikkut tunniunneqaraangata akileraarutinik unerartitsisussaq pisussaavoq – aningaasat aningaasaateqarfimmit tunniunneqarsimanngippata – akileraarutit A-t akileraaruseriffimmut akilissallugit, takuuk akileraaruserinermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 34, aningaasat tassaasut aningaasaateqarfiup Lønmodtagernes Garantifond pillugu inatsimmi § 2, imm. 1, oqaaseqatigiit pingajui malillugit aningaasat tunniutinnginneranni akileraarutit ilanngaatigissavai. Unerartitsinissamut malittarisassiat imarisamikkut siuliini taaneqartunut kattutsinneqarsinnaanermissut atuutissapput.

  Imm. 2. Aningaasarsianik A-nik pissarsisumut aningaasaateqarfiup akileraarutitut ilanngaatigisai aningaasarsianit akileraarutinut A-nut taarsiuttuupput.

 

  § 78. Naalakkersuisut danskit naalakkersuisui isumaqatigiiffigisinnaavaat inummit, selskabimit il.il. ilanngullugulu piginnaatitaasumit, naalagaaffeqatigiinnerup ilaani eqqartuussisoqarfimmik attavigisaqartumit aningaasarsianit inummut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit naalagaaffeqatigiinnerup ilaanut allamut akileraartussaatitaasunut tunniunneqartunit akileraarutinik unerartitsisoqassasoq. Taama isumaqatigiissuteqarnermut atatillugu akileraarutinik unerartitsinissamut, unerartitat akilerneqarnissaannut il.il. malittarisassat aalajangersarneqarsinnaapput.

  Imm. 2. Isertitat imm. 1-imi isumaqatigiissummi pineqartut inummut Kalaallit Nunaanni tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit akileraartussaatitamut tunniunneqartut inatsisip matuma tungaatigut aningaasarsiatut A-tut isigineqassapput.

 

  § 79. Ilimanarpat inuk akileraartussaatitaq ukiumi aningaasarsiorfiusumi pineqartumi A-nik aningaasarsissasoq akileraarutinik unerartitsinermut atugassamik akileraaruseriffiup inuk taanna skattekortimik bikortimillu tunissavaa. A-nik aningaasarsiallit unerartitsisussaatitamut skattekorti tunniulluguluunniit bikorti takutissavaat.

  Imm. 2. Akileraarutinik unerartitsineqalersinnagu qammammut, ullut 14-inut, sapaatip akunneranut ullormullu aningaasarsianit A-nit ilanngaatigineqartussat akileraaruseriffiup skattekortimut allassavai, takuulli § 72 a, imm. 1, 2 aamma 5, aammalu § 72 b. Inunnut tamakkiisumik akileraartussaatitanut ilanngaatit tassaapput ukiumi pineqartumi aningaasarsiat akileraarutillu naatsorsorneranni ilanngaataassangatinneqartut tamarmik ilaat piffissanut pineqartunut naleqqussakkat. Inunnut killilimmik akileraartussaatitaasunut ilanngaatit tassaapput akileraarutit naatsorsorneranni ilanngaatissaatinneqartussat ilaat piffissanut naleqqussakkat, tak. §§-it 2 aamma 66. Bikortimi ilanngaatissanik allassimasoqassanngilaq.

  Imm. 3. Immikkut ittunik pissutissaqartillugu ilanngaatissat skattekortimut allanneqannginnissaannut imaluunniit imm 2-mi taaneqartunit allaanerusumik ilanngaatissap tamarmiusup agguataarneqarnissaanut maleruagassianik Naalakkersuisut aalajangiisinnaapput.

  Imm. 4. Akileraaruseriffiup procenti suna atorlugu unerartitsineqartassanersoq skattekortimut bikortimullu allassavaa, tak. §§-it 61-imiit 64-imut, § 72 a, imm. 1 aamma § 72 b, imm. 1.

  Imm. 5. Ataasiakkaatigut pissutissaqartillugu ilanngaateqanngitsumik aammalu akileraartussaatitap qanoq akissarsiussangatinneqarnera najoqqutaralugu akileraarutinik unerartitsinermi atugassamik procentitalimmik akileraaruseriffik skattekortiliorsinnaavoq.

  Imm. 6. Ataasiakkaani pissutissaqartillugu, soorlu qularnanngippat akileraartussaatitap aningaasarsiai ima annertutigilernavianngitsut aningaasarsianit akileraarutinik akiliissalluni, akileraaruseriffik siunissami atuuttussamik aalajangiisinnaavoq akileraartussaatitap aningaasarsiaanit A-nit akileraarutinik unerartitsineqassanngitsoq. Aalajangiineq taanna A-nik aningaasarsiat ilaannut imaluunniit aningaasarsianut killilimmik aalajangikkanut killilerneqarsinnaavoq. Taamatut aalajangiineqarsimappat A-nik aningaasarsiallip allagartaq unerartitsinnginnissamut uppernarsaat frikorti akileraaruseriffimmit suliarineqarsimasoq aningaasarsianik A-nik akiliisussamut takutissavaa. Immikkut ittutigut taamaaliornissamut pissutissaqaraangat Naalakkersuisut aalajangersinnaavaat frikorti atunngikkaluarlugu aningaasarsiat A-t ilaannit aalajangersimasunit akileraarutinik unerartitsisoqartassanngitsoq.

  Imm. 7. Akileraaruseriffiup paasissutissat skattekortimi, bikortimi frikortimiluunniit takuneqarsinnaasut unerartitsissussaatitamut nalunaarutigisinnaavaa. Taamaassappat akileraarutinik A-nik unerartitsineq paasissutissat taakku tunngavigalugit pisassaaq.

 

  § 80. Akileraartussaatitap skattekorti tunniussimanngippagu imaluunniit bikorti imaluunniit frikorti takutissimanngippagu ilanngaateqanngitsumik 45 procentimik akileraarutinik unerartitsineqassaaq, taamaattorli aningaasarsianit § 75, imm. 2, nr. 2-mi pineqartunit 23 procentimik.

  Imm. 2. Kiffartuussinermi akileraartussaatitap aningaasanik kiffartuussinermi kinguneranik inummit allamit tigusaminit tigumminniinnarneratigut aningaasarsianik A-nik pissarsisoqarpat akileraartussaatitap sulisitsisuatalu aningaasanik pineqarsimasunik naatsorsuinerit tamaasa aningaasarsiat A-t naatsorsorneqartassapput, taamaattorli minnerpaamik qaammammut ataasiarluni. Tamatuma peqatigisaanik akileraartussaatitap akileraarutit A-t aningaasarsianut A-nut naleqquttut sulisitsisuminut tunniuttassavai. Akileraartussaatitaq akileraarutinik tunniussinngitsoortoq susassaqaqatigiit akornanni siumut ilisimatitsinissaq pillugu isumaqatigiissutaasimasut soqutiginagit erngerluni suliaminit tunuartussatut soraarsitaasinnaavoq.

 

  § 81. Aningaasat unerartitsisussaatitap qaammatisiutit malillugit qaammammi unerartissimasai qaammatip tulliata aallaqqaataani akiligassanngussapput, piffissaagallartillugu akiliiffissaq kingulleq tassaalluni qaammatip akiligassanngorfiup tulliani qaammatip ulluisa aallaqqaataat. Piffissaagallartillugu kingusinnerpaamik akiliiffissaq sapaataappat nalliuttuuppalluunniit imaluunniit arfininngorneruppat, piffissarititaasoq ulluinnaasumut tullermut sivitsorneqassaaq.

  Imm. 2. Unerartitsisussaatitap unerartitassat tungaasigut peqqissaanngitsumik imaluunniit sumiginnaasumik ileqqoqarfigisaani akileraarutit akilerneqartarnissaat pillugu Naalakkersuisut immikkut ittunik maleruagassiorsinnaapput.

  Imm. 3. Malittarisassat Naalakkersuisunit aalajangersagaasut malillugit unerartitsisussaatitaasup qaammatisiutit malillugit qaammatip ingerlanerani unerartissimasat pillugit nassuiaateqassaaq, kingusinnerpaamik qaammatisiutit malillugit qaammatip tulliuttup ulluisa qulingani. Nassuiaatit Kalaallit Nunaanni suliarineqassapput. Paasissutissat sukumiisumik nassuiaatip suliarineqarneranut tunngaviusut kiisalu paasissutissat akileraaruseriffiup aningaasarsiat A-nik tunniunneqartunik misissuinissaanut pisariaqartut Kalaallit Nunaanni toqqortaatigineqassapput. Oqaaseqatigiinni siullermi aappaanilu taaneqartut atuutinngillat nunap akileraarutinik unerartitsinissamut pisussaaffeqartup nunagisaa Kalaallit Nunaatalu akornanni Kalaallit Nunaannut akileraarutinik unerartitsinissamik isumaqatigiissuteqartoqarsimatillugu. Piffissaagallartillugu kingusinnerpaamik nassuiaammik tunniussivissaq sapaataappat nalliuttuuppalluunniit imaluunniit arfininngorneruppat, piffissarititaasoq ulluinnaasumut tullermut sivitsorneqassaaq. 

  Imm. 4. Maleruagassani imm. 3-mi pineqartuni aalajangerneqarsinnaavoq piffissaatitaq eqqorlugu nassuiaateqanngitsoortoq piffissami pineqartumi akiligassat 1 procentiannik tapiissutaasumik akiliuteqartassasoq. Akiliutissaq minnerpaamik 500 koruuniussaaq annerpaamillu 1.000 koruuniusinnaalluni. Akiliut akileraaruseriffiup pissavaa.

  Imm. 5. Unerartitsisussaatitat paasissutissanik nassuiaatit imm. 3-mi pineqartut tunniunneqarneranni atugassanik pissarsiortussaanerat, ilaatigut aningaasarsianik A-nik pisartut inuttut normuinik, aqqinik najugaanillu il.il. allattuisussaanerat, pillugu Naalakkersuisut malittarisassiorsinnaapput. Aamma naalakkersuisut maleruagassianik aalajangersaasinnaapput unerartitsisussaatitat aningaasarsianik A-nik tunniussinermut akileraarutinillu A-nik unerartitsinermut naatsorsuusiortarnerannut tunngasunik.

  Imm. 6. Nassuiaatit malillugit aningaasat akiliutigineqartussat tapiissutitut akiliutinik ernianillu ilallit, tak. imm. 4 aamma akileraaruserinermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 33, imm. 1, akiliutigineqartunit nikingassuteqassagaluarpata akileeqqinnissamut utertitsivigineqarnissanulluunniit akiliutissat minnerpaaffigisassaat Naalakkersuisut aalajangersarsinnaavaat.

 

  § 82. Unerartitsisussaatitap aningaasarsianik A-nik pisartoq unerartitsinerit pillugit allaganngorlugit ilisimatittassavaa maleruagassiat Naalakkersuisunit aalajangersarneqarsimasut malillugit.

  Imm. 2. Unerartitsisussaatitap aningaasarsianik pisartoq taaneqartutut ilisimatittarumanngippagu aningaasarsianik pisartoq akileraaruseriffimmut saaffiginnissuteqarluni piumasaqarsinnaavoq ilisimatitsissutit akileraaruseriffiup akunnermiliunneratigut piniarneqartassasut.

 

  § 83. Inuk akileraartussaatitaq aningaasarsianit A-nit pinnani isertitanik B-nit, akileraarutaagallartunik akilersuissasoq ilimagisariaqarpat, akileraarutissat allagartaatigoortillugit (skattebilletikkoorlugit) akileraarutaagallartut akilersinneqassapput. Aningaasarsianit B-nit akileraarutaagallartut naatsorsorneqassapput akileraartussaatitamut ukiumut pineqartumut inaarutaasumik isertitanik akileraarutinillu naatsorsuinermi akileraaruteqataasussatut B-nit aningaasarsiarineqassangatinneqartunit ilanngaatigineqassangatinneqartunik ilanngarneqarsimasut.

  Imm. 2. Akileraarutinik B-nik akiliisitsiniarnermi killissat minnerpaafissaatitat Naalakkersuisut aalajangersinnaavaat.

  Imm. 3. Akileraarut B akilersugassani 12-ini qaammatit aallaqqaatai tamaasa akiligassanngortarpoq, qaammammi akiligassanngorfiani ulloq akiliiffissaq eqqortoq kingulleq 20-ani pisussaalluni. Ulloq akiliiffissaq eqqortoq kingulleq sapaataappat, nalliuttuuppat imaluunniit arfininngorneruppat, piffissamut killiliussaq ulluinnaap tullianut sivitsorneqassaaq.

  Imm. 4. Akileraarutit akileraaruseriffimmit akilersinniarneqassapput.

 

  § 84. Akileraartussaatitaq aningaasarsianit A-nit B-nillu akileraarutaagallartunik akiliissasoq ilimagisariaqarpat, qanoq annertutigisumik akileraarutaagallartunik unerartitsinikkut akileraarutissallu allagartaasigut akileraartinneqarnissaannut maleruagassiat Naalakkersuisut aalajangersassavaat.

 

  § 85. Aningaasarsiat A-nit unerartinneqartut imaluunniit akileraarutissat allagartaasigut akilersinneqarsimasut saniatigut akileraartussaatitaq akileraarutinik allanik akileraaruseriffimmut akiliisinnaavoq. Taamaattoq ukiumi aningaasarsianik akileraaruteqaataasussanik naatsorsuiffiusumi 1. majimit kingusinnerunngitsumik. Ukiumut aningaasarsiorfimmut akiliiffiusumut akileraarutinik kinguaattoorutinik ernianik immikkullu tapilinnik akiligassaqarpat akiliutinit taakkua matuniarneqaqqaassapput.

 

Ingerlatseqatigiiffimmut akileraarutaagallartoq

 

  § 85 a. Ingerlatseqatigiiffiit peqatigiiffiillu il.il. kingusinnerpaamik ulloq 31. decembari nammineq kajumissutsiminnik ingerlatseqatigiiffimmut akileraarut ukiumi isertitaqarfiusumi naatsorsuutigineqartoq akilersinnaavaat. Ingerlatseqatigiiffiup ukioq isertitaqarfiusoq qaammatisiutit malillugit ukiumit allaanerutippagu (ukioq isertitaqarfiusoq nikisitaq), kingusinnerpaamik ukiup isertitaqarfiusup atorneqartup naannginnerani akileraarutaagallartoq akilerneqassaaq. Ulloq akiliiffissaq eqqortoq kingulleq sapaataappat, nalliuttuuppat imaluunniit arfininngorneruppat, piffissamut killiliussaq ulluinnaap tullianut sivitsorneqassaaq. Aningaasat akilerneqartut taagorneqarput akileraaruteqarallarneq.

 

Kapitali 8

Iluanaarutisianit aamma atuisinnaanermut akileraarutit

 

  § 86. Selskabini aktiatigut piginneqatigiiffiusuni tamatumani aamma anpartsselskabimit Kalaallit Nunaanni nalunaarsorsimasumit iluanaarutinik tunniussinissap aammalu pisassanngortinneqarnissai pillugu aalajangiinernut atatillugu tamatigut selskabip kommunimi nalunaarsorsimaffigisamini § 68 naapertorlugu akileraarutinut procenti tamarmiusoq akileraarutitut ilanngaatigissavaa, takukkit §§-it 61-imiit 63-imut. Aningaasat akileraarutissatut ilanngaatigineqartut, "iluanaarutisianit akileraarutit"-nik taaneqartussat inaarutaasumik akileraarutaapput. Pissutsit taamaattut § 1, imm. 1, nr. 10-mi taaneqartunik peqatigiiffinnut aamma atuuttuupput.

  Imm. 2. Suulluunniit aktiaatilinnut iluanaarutitut pisassanngortinneqartut tamarmik iluanaarutisiatut isigineqarput, aktialli akilersinnagit aktiaatilinnut tunniunneqartut aammalu akiliisinnaajunnaarnermi pigisat aningaasanngorlugit naatsorsorneranni iluanaarutit pinnagit. Amerlanerpaanik aktiaateqartup selskabi, selskabimut allamut aamma pineqartup amerlanerpaanik aktiaateqarfigisaanut aktianik tunisisimasumik akiliisinnaajunnaartutut unitsippagu, akiliisinnaajunnaarnermi pigisat aningaasanngorlugit naatsorsorneranni amerlanerpaanik aktiaateqartup iluanaarutai § 16, imm. 2-mi maleruagassiat malillugit, iluanaarutitulli isigalugit, naatsorsorneqassapput. Pissutsit taakku aamma anpartinik piginnittunik iluanaarutisititsinermi atupput.

  Imm. 3. Aktiaatilik amerlanerpaanik aktiaateqartutut isigineqassaaq, takuuk imm. 2, pineqartup nammineq imaluunniit aapparisani, angajoqqaani, aatakkuni/aanakkuni aammalu meeqqani, ernguttani taakkualu aapparisaat peqatigalugit, ukiut kingulliit tallimat ingerlaneranni ingerlatseqatigiiffiup aktiaataasa 25 procentii amerlanerusulluunniit pigisarisimappagit, piffissalluunniit tamatuma ingerlanerani taasisinnaassuseqarnerup 50 procentia sinnerlugu taasisinnaassuseqarsimappat. Ernissat/panissat meeravissiartaarisimasallu ilaqutavittut isigineqarput.

  Imm. 4. Akileraarutit iluanaarutisianit tamarmiusunit naatsorsorneqassapput. Taamaattorli selskabi, aatsitassat pillugit ingerlatallu tamatumunnga pingaarutillit pillugit Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu misissueqqaarnissamut, misissuinissamut imaluunniit piiaanissamut akuersissummik nalunaarfigineqarsimasoq, akileraarutissanik naatsorsuinermi, selskabip iluanaarutisianik agguaassaasa akileraarusersorneqartut, selskabip iluanaarutinik agguaassat ilanngaatigitinnagit akileraaruteqaataasussanik sinneqartoorutaannit, amerlanerussutaat ilanngaatigisinnaavaat. Oqaaseqatigiit aappaanni taaneqartunik ilanngaatit aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsimmi § 27, imm. 1 naapertorlugu aningaasarsianik akileraaruteqaataasussanik naatsorsuinermi ilanngaatigineqarsinnaanngillat.

  Imm. 5. Akileraarutinik ilanngaassineq ilunaarutisianit piumasarineqartunit allanit, aamma aktiat anpartilluunniit tunngavigalugit ingerlatseqatigiiffiup piumasaqaataanit, salliutinneqartussaavoq.

 

  § 87. Selskabi sulisorisat aktiaataannik utertitsilluni sulisorisanut allanut tuneqqitassanik pisisoq iluanaarutisianit akileraarutit selskabip akileraarfittut kommuniani, tak. § 68, qaammatisiutit malillugit ukiumi pineqartumi procenti akileraarusiissut tamarmiusoq, tak. §§-it 61-imiit 63-imut, aamma procenti selskabip akileraarutissaata § 60-imi aalajangersarneqartup assigiinngissutaattut annertutigisoq akileraarutinut ilanngaatigissavaa.

  Imm. 2. Selskabip aningaasanik niuerfimmi nalunaarsorneqarsimasup nammineq aktiaatini utertillugit pisiarigunigit iluanaarutisianit akileraarutinik imm. 1-imi taaneqartutuulli akileraarutissanut immikkoortitsissaaq.

  Imm. 3. Selskabimi aktianik amerlanerpaanik piginnittuusup akiliisinnaajunnaarluni ingerlajunnaarnermi pissarsiai iluanaarutitut isigineqarpata, § 86, imm. 2, oqaaseqatigiit aappaat naapertorlugit, iluanaarutisianit akileraarutinik imm. 1-imi taaneqartutulli akileraarutinut ilanngaassineqassaaq.

  Imm. 4. Kinguaariit nikinnerannut atatillugu aningaasanik agguaassineqarpat, selskabip iluanaarutisianit akileraarummik imm. 1-imi taaneqartutuulli immikkoortitsissaaq, tamatumani aamma kinguaariit ingerlaavartumik nikittarneranni atsiornikkut isumaqatigiissuteqartoqarsimatillugu. Isumaqatigiissutit malillugit kinguaariit nikinngitsoorpata iluanaarutisianik akileraarutinik § 86, imm. 1 naapertorlugu, isumaqatigiissutip atorunnaarneraniit qaammat ataaseq qaangiutsinnagu selskabi akileraareersimassaaq, iluanaarutisianit akileraarut imm. 1 naapertorlugu iluanaarutisiat siusinnerusukkut akilerneqarsimasut ilanngaatigereerlugit.

 

  § 88.  Iluanaarutisianit akileraarutit unerartitat ingerlatseqatigiiffiup, qaammatip iluanaarutisianik tunniussinissamik pisassanngortitsinissamilluunniit aalajangiiffiusup tulliani kingusinnerpaamik qaammatip ulluisa aallaqqaataanni akileraaruseriffimmut akilissavai. Aningaasaatinik agguaassineqarpat iluanaarutisianit akileraarutit unerartitat, nalunaaqqusilluni killiliussap qaangiunnerata kingorna ullut qulit amerlanerusulluunniit qaangiunneranni qaammatip tulliuttup kingusinnerpaamik ulluisa aallaqqaataanni akilerneqassapput. Piffissaagallartillugu ulloq akiliiffissaq sapaataappat nalliuttuuppalluunniit imaluunniit arfininngorneruppat, piffissaliunneqartoq ulluinnaasumut tullermut sivitsorneqassaaq.

  Imm. 2. Iluanaarutinik tunniussinissamik pisassanngortitsinermilluunniit aalajangiinerup, nalunaaqqusinermiluunniit nalunaarnissamut piffissaliunneqartup naanerata ulluata qaammataata tulliani kingusinnerpaamik ullut qulinganni, ingerlatseqatigiiffikNaalakkersuisut aalajangigaannik iluseq atorlugu aalajangiineq pillugu pissarsisullu pillugitpaasissutissanik nalunaaruteqassaaq. Ingerlatseqatigiiffiit aktiaatiminnik il.il. niuerfimmi maleruagassiiviusumi niuerutigineqartussatut ilanngussisimasut imaluunniit pappiaqqanut nalilinnut sullissivimmi nalunaarsortitsisimasut, iluanaarutinik tigusaqartut taamaallaat ingerlatseqatigiiffiup ilisimasai pillugit paasissutissanik nalunaarutiginninnissamut pisussaaffeqarput. Aalajangiinermi iluanaarummik nalunaaruteqartoqannginnissaa pineqarpat, taamatuttaaq tamanna pillugu selskabi paasissutissanik kingusinnerpaamik qaammatip aalajangiiviusup tulliani qulinganiutinnagu nalunaarneqassaaq. Tamannattaaq atuuppoq § 1, imm. 1, nr. 10-mi taagorneqartunik peqatigiiffinnut. Piffissaagallartillugu kingusinnerpaamik paasissutissanik tunniussivissaq sapaataappat nalliuttuuppalluunniit imaluunniit arfininngorneruppat, piffissarititaasoq ulluinnaasumut tullermut sivitsorneqassaaq. Paasissutissanik eqqartorneqartunik tunniussinissaq ullumoortunik akiliisitsissutinik, Naalakkersuisunit Naalakkersuisunilluunniit tamatumunnga piginnaatitaasunit aalajangigaasunik, akiliisitsinikkut pinngitsaaliissutigineqarsinnaavoq.

 

  § 89. Kinaluunniit iluanaarutinik tigusilluniluunniit pisassaqartitaasoq naammaginartumik kinaassutsiminik uppernarsaasimaguni piumasaqarsinnaavoq pisassaqartitsisup Nalakkersuisut pissusissaatitaattut pissuseqartumik tunniussineq pisassaqartitsinerluunniit uppernarsaatigineqassasoq.

  Imm. 2. § 82, imm. 2-mi aalajangersakkat akiliuteqarsimanerup pisassaqartitsinerulluunniit uppernarsarneqarneranut matumani pineqartumut tunngatillugu aamma taamatuttaaq atuutissapput.

 

  § 90. Kinaluunniit § 3 naapertorlugu akileraartussaatitaanngitsoq iluanaarutinik § 86 imaluunniit § 87 malillugu iluanaarutisiat akileraarutitaannik ilanngaassissutaasimasunik pissarsisimappat akileraarutitaat akileraaruseriffiup qinnuteqatoqarneratigut utertissavaa. Peqatigiiffiilli piginneqatigiiffiillu § 1, imm. 1, nr. 14-imi taaneqartut § 3, imm. 2 naapertorlugu akileraarusiiffigineqartussaanngikkaluarlutik ilunaarutisianit akileraarutinut ilanngaataasimasut utertissinnaanngilaat.

 

  § 91. Inummut selskabimulluunniit il.il. § 2, imm. 1, nr. 13 malillugu akileraartussaatitaasumut akiliuteqarnernut pisassanngortitsinernulluunniit atatillugu tamatigut akiliuteqartumut pisassanngortitsisumulluunniit atuisinnaanermut akiliutit tamarmiusut 30 procentiannik akileraartitsineqassaaq. Atuisinnaanermut akileraarutinik ilanngaassiinissamut pisussaaffik akiliinissaq atuuppoq inunnut, toqusup pigisaanik, selskabinut, peqatigiiffinnut, suliffeqarfinnut il.il. Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarfinnut atasunut. Akiliisoq pisassaqartitsilersorluunniit Kalaallit Nunaanni eqqartuussisoqarfimmut atasuunngitsumit pisuuppat, akiliinerlu pisassaqartitsilernerluunniit tamatumunnga pisinnaatitaasumit Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarfimmut atasuusumit suliarineqarluni, pisinnaatitaasoq ilanngaassinissamut pisussaavoq. § 76, imm. 3-mi aalajangersagaq taamatuttaaq atuuppoq. Aningaasat ilanngaataasut "atuisinnaanermut akileraarutinik" taaguuteqartinneqarput, inaarutaasumillu akileraarutaallutik.

  Imm. 2. Akissarsiat qanorluunniit ittut atuagassiornermi, eqqumiitsuliornermi ilisimatuussutsikkulluunniit sulianik, tamatumani aamma assigiinngitsunik filmiliornernut radiomullu fjernsynimulluunniit aallakaatitassiorluni immiussanik sulianik, suliamik illersuinernut qanorluunniit ittunut, nioqqutissap meqqianut, allalianut ilusiliinermulluunniit, titartakkamut, maleruagassiissummut sanariaatsimulluunniit isertuussaasumut, tunissassiornermi, iluanaarniarnermi, ilisimatuussutsikkulluunniit misilittakkanut piginnittussaanermut pisussaatitaanermik atuiniarnermut akissarsiatut tiguneqartut tamarmik atuisinnaatitsinermut akissarsiatut naatsorsuutigineqarput.

 

  § 92. Atuisinnaanermut akileraarut akilerneqartussanngussaaq atuisinnaanermik tunniussinermi pisassarilersitsinermiluunniit akileraaruseriffimmut akilerneqassalluni kingusinnerpaamik qaamammi tulliuttumi akileraarutinut A-nut unerartitsisussaatitap nalunaaruteqarnissaanut killigititaq peqatigalugu. Tunniussisoq pisassanngortitsisorluunniit Naalakkersuisut ilusissamik aalajangersagaannik iluseq atorlugu tamanna pillugu, unerartitsisussaatitaasup akileraarutinik A-nik unerartitat pillugit nassuiaateqarneranut peqatigitillugu, paasissutissanik tunniussissaaq. Paasissutissanik taaneqartunik nassiussinissaq pinngitsaaliissutigineqarsinnaavoq ullormoortunik akiliutinik Nalakksersuisunut imaluunniit Nalakkersuisut tamatumunnga piginnaatitaannit aalajangerneqartunik naalakkiuteqarnikkut.

  Imm. 2. §§-ini 89-imi, 93-imi aamma 95-imi aalajangersakkat taamatuttaaq atuupput.

 

Kapitali 9

Akisussaanermut akiliisitsiniartarnermullu aalajangersakkat

 

  § 93. Kinaluunniit akileraarutinik ilanngaassisuunissaminik naammassinninngitsoorluniluunniit minnaakkanik ilanngaassisoq akileraartarnermi pisortanut susassaqartunut, tak. §§-it 81 aamma 88, nammineerluni aningaasat amigaataasut akilernissaannut akisussaavoq, qularnaallisarsinnaanngikkuniuk inatsimmi matumani aalajangersakkanik maleruaaniarnermini sumiginnaasimanani.

  Imm. 2. Kinaluunniit inatsit manna malillugu akileraarutinik ilanngaassuisimasoq aningaasat ilanngaataasimasut akileraaruseriffimmut akilernissaanni akiliisussaatitaavoq.

  Imm. 3. Ilangaassinissamut piumasaqatit pineqartup atugarisaanik pissuteqartumik eqqortumik naatsorsorneqarsinnaanngippata akileraaruseriffik piumasarineqartunik missingiuinikkut angissusiliigallarsinnaavoq.

 

  § 94. Aningaasarsiat A-t akileraarutinik ilanngaaffigineqarsimanngippata imaluunniit ilanngaatigisat minnaagaasimappata aningaasarsisup piumasaqarnikkut erngerluni aningaasat amigaataasut akileraaruseriffimmut akilissavai.

 

  § 95. § 2 malillugu akileraartussaatitanut sinniisutut piginnaaneqartitat Kalaallit Nunaanniittut akileraarutit akileraartussaatitanit pineqartunit akiligassaatitaasut akilerneqarnissaannut akisussaaqataapput.

 

  § 96. (Atorunnaarpoq)

 

  § 97. Akileraarutit toqukkut qimagussimasumut akiligassaatitaasut toqunerup kingornatigut aatsaat akileraaruserneqarsimasut pillugit pigisat toqukkut qimaguttup qimataanik suliaq imaluunniit kingornussisussat akisussaapput. Kingornussisussat assigiimmik akisussaaqatigiipput taamaallaalli kingornussarsianik tigusaqarnermissut imaluunniit kingornussarsianik siumoortumik tigusaqarsimanermissut annertutigisumik, aappaasorli tamatuma saniatigut aamma pigisanik qimatanik pisassaqartitaanermisut annertutigisumik akisussaassuseqarpoq. Pisussaassuseq toqukkut qimagussimasup akiligassaqarfiinik nalunaarfiginninnermit sunnerneqartussaanngilaq.

 

  § 98. Selskabi peqatigiiffilluunniit il.il. atorunnaarsimappat pigisallu nalingi aktianik anpartinilluunniit piginnittunut ilaasortanulluunniit agguaanneqarsimappata selskabip peqatigiiffiulluunniit aningaasarsianit akileraarutissanut aningaasanik naammattunik ilanngaasiisimanani taava aktianik anpartinilluunniit piginnittut ilaasortallu aammalu akiligassanik isumannaariniarnermi aaqqissuussisoq, imaluunniit taamaattumik toqqaaneqarsimananiluuunniit piginnaatitsisoqarsimanngippat siulersuisut, assigiimmik akisussaassuseqaqatigiillutik akileraarutit akilerneqarnissaannut akisussaapput. Akiligassanik isumannaariniarnermi aaqqissuussisumut imaluunniit siulersuisunut assigiimmik akisussaaqatigiiffiusumik piumasaqartoqarsinnaanngilaq aningaasat aktianik anpartiniluunniit piginnittunut ilaasortanulluunniit agguaanneqarsimasut katinnerannit annerusumik, aammalu aktiatillit, anpartinik piginnittut ilaasortalluunniit taamaallaat pisimasamittut annertutigisumik akisussaassuseqarput.

 

  § 99. Kinaluunniit selskabip aningaasaataasa ilaannik akisunaaraluni tunisisoq tunisinerup nalaani ingerlatseqatigiiffiup akileraarutinut akitsuutinullu akiligassaanik akiligassarisinnaasaanilluunniit akiliinissamut akisussaavoq. Akiliisussanngortitaaneq taamaallaat atortinneqarsinnaavoq selskabi akiliisinniaraluarlugu tamanna iluatsinngitsoorpat. Tunisisoq selskabiuppat il.il. nunamut maanga tamakkiisumik akileraartussaatitaanngitsoq, akiliinissamut akisussaatitsineq inunnut selskabinulluunniit nunamut maanga tamakkiisumik akileraartussaatitaasunut toqqaannartumik tutsinneqarsinnaavoq, taakku selskabimut tunineqartumut aalajangiisinnaassuseqarlutik sunniuteqarnerisa annertussusiat aalajangiisuutillugu. Kinaluunniit tunisinermi inuussutissarsiutitigut siunnersuisuusimasoq aamma tunisisoq kiisalu inuit selskabillu oqaaseqatigiit pingajuanni taaneqartut peqatigalugit akisussaaqataavoq.

  Imm. 2. Tunisisoq inuuppat imm. 1, oqaaseqatigiinni siullerni tullerisaannilu aalajangersakkat taamaallaat atorneqarsinnaapput, taassuma piginneqataassutai piginneqataassutitigut aningaasaatit 10 procenterippatigit, taakkunanngaluunniit amerlanerullutik. Tunisisoq selskabiuppat il.il. imm. 1-imi oqaaseqatigiit siulliit pingajuanni aalajangersakkat taamaallaat atorneqarsinnaapput, tunisineq selskabinut ingerlatseqatigiiffissuarnut qilersorsimasunut attuumassuteqarpat, taamaattorli selskabini tamani piginneqataassutitigut aningaasaatini piginneqataassutit selskabimi ataatsimi 10 procentiuppata selskabit ingerlatseqatigiiffissuarnut qilersorsimasutut pineqartutut isigineqassapput.

  Imm. 3. Imm. 1-imi aalajangersagaq aamma taamaallaat atorneqassaaq tunisineq selskabimut tunisinerup nalaani inuussutissarsiutitigut ingerlatsinerminik unitsitsisimanermigut amerlanertigut aningaasaqarnermigut ulorianartorsiunngitsutut ingerlasumut attuumassuteqarpat.

  Imm. 4. Imm. 1 malillugu akisunaarisoqarsimasutut isigineqassaaq aningaasaatit ilaannut akiliutit selskabip tunineqarnermi nalaani ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit nalinganit erseqqissumik amerlaneruppata.

  Imm. 5. Selskabip aningaasaataasa ilaannik tunisineq pilersinnagu akileraaruseriffik imm. 1 tunngavigalugu akiliinissamut akisussaatitsisinnaaneq atorneqassanngitsoq akuersissutigineqassasoq neriorsuuteqarsinnaavoq. Taamatut neriorsuuteqarnermi piumasarineqarsinnaavoq selskabip tunineqarnerata nalaani akileraarutinut akitsuutinullu akiligassaasa akiligassarisinnaasaasaluunniit akilerneqarnissaannut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit qularnaveeqqusiisoqassasoq. Imm. 1-imi oqaaseqatigiinni kingullerni taaneqartutut siunnersuisuusimasoq akiliinissamut akisussaassutsiminit tunuarsinnaavoq tunisineq sioqqullugu allakkatigut qinnuteqaruni akuerineqarnissamik neriorsorneqarnissaminik, qinnuteqaatini tunisinissamik pilersaarutigineqartoq pillugu paasissutissanik pisariaqartunik ilaqartillugu. Akuerineqarnissamik neriorsuutaasimasoq tassungalu atatillugu piumasaqaataasinnaasut pillugit akileraaruseriffiup aalajangiinera naliliinissamut paasissutissat pisariaqartut tiguneqarneriniit qaammatit pingasut qaangiutsinnagit pereersimassaaq.

  Imm. 6. Akuersissuteqarnissamik neriorsuuteqarnermi periusaasartussaq pillugu Naalakkersuisut malittarisassanik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaapput. Naammagittaalliortunit, matumani aalajangiinerit pisortatigoortumik oqartussaasunut allanut ingerlateqqinneqarsinnaannginneri ilanngullugit, pillugit Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaasinnaapputtaaq.

 

  § 100. Akileraarutit piffissaagallartillugu akilerneqarsimangippata aningaasat amigaataasut tapiissutit, erniat immikkullu akiliutissat ilanngullugit Kalaallit Nunaanni akilersinniarneqarsinnaapput maleruagassat Naalakkersuisut aalajangigaat malillugit pigisanik arsaarinnilluni akiliisitsiniartartut (pantefoged) piginnaatitaasut ikiortigalugit, taamatullu aamma Kalaallit Nunanni eqqartuussisarnermik inatsimmi aalajangerneqarsimasutut ittunik eqqartuussutit isumaqatigiinnerilluunniit aningaasanik akiliinissamut tunngasut assinginik iliorluni.

  Imm. 2. Akileraartussaasumit namminermit akiliisitsiniarneqalussinnarsimappat pisariaqarpat akiliisitsiniarneq pisinnaavoq § 5, imm. 2 naapertorlugu pigisat (aningaasaatit) iluanaarutigititaat angajoqqaani akileraaruserneqartarpata meeqqat pigisaassa tiguneqarnerisigut. Tamanna atuutinngilaq akileraarutit unerartitsisussaatitap unerartitaasa taassumannga tiguniarneranni.

 

  § 101. Akileraarutit piffissaagallartillugu akilerneqarsimanngippata akileraaruseriffiup imaluuniit sumiiffimmi akiliisitsiniartartoq piginnaasaqarluartoq akileraartussaatitap ilanngaassisussaatitaasulluunniit Kalaallit Nunaanni sulisitsisua allaffigalugu peqqusinnaavaa atorfeqartup kiffartuussinermini aningaassanngorlugit akissarsiaasa ilaannit aningaasat amigaataasut tapiissutinik, ernianik immikkullu akiliutissanik ilallit matuneqarnissaannut naammattunik ilanngaassilluni ilanngaatigisanik akileraaruseriffimmut akiliuteqaqqullugu. Peqqussut taamaattoq naapertorlugu ilanngaassuisussaaneq aamma akissarsianik il.il. siumoortumik akiliinermut sumulluunniit tunngavoq. Kiffartuussinermi aningaasarsiat pineqartup aningaasanik kiffartuussinermi nassataanik inummit allamit tigusassaminik tigumminniinnarneratigut pineqarpata § 80, imm. 2-mi maleruagassiat taamaallutik atuuttussaapput paragraffi manna malillugu ilanngaassuinerup tungaatigut.

  Imm. 2. Maleruagassiat inatsini allani aalajangersakkat allatut ittut apeqqutaatinnagit aamma naalagaaffimmi, Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussani kommuninilu atorfillit akissarsiaannut il.il. atuupput.

  Imm. 3. Unerartitsivigineqarnissamik peqqussutigineqartoq piffissami peqqussutip tiguneqarnerani sulisitsisumi pineqartumi sulinngippat, sulisitsisup ullut tallimat qaangiutsinnagit peqqusisoq tamassuminnga nalunaarfigissavaa. Taamatuttaaq sulinerup taamaatinneranik sulisitsisoq ilimatitsisussaatitaavoq, taanna nallertinnagu unerartitsinissamik peqqussut sulisitsisup tigusimappagu, sulinerullu taamaatinnerani akileraarutinit akiitsut pineqartut tamakkerlugit akilerneqarsimanngippata. Suliunnaarnermiit ullut tallimat qaangiutsinnagit unerartitsinissamik peqqusisoq nalunaarfigineqassaaq.

  Imm. 4. Maleruagassiat imm. 1-imi oqaaseqatigiinni siullerniittut taamaallutik atuuttussaapput aningaasarsianut § 75, imm. 1, nr. 2-mi pineqartutut ittunut aammalu utaqqiisaagallartumik aningaasarsiat, soraarnerussutisiat ikiuutillu assigisaat allat Kalaallit Nunaanni pineqartartut aammalu naalagaaffiup, landskarsip, kommunit, pisortat allat imaluunniit inuit namminerisamik karsiinit akilerneqartartut pillugit, kiisalu Kalaallit Nunaanni tuniniaanermi aningaasarsianut aalisarnikkut, piniarnikkut, aallaaniarnikkut, savaateqarnikkut sanaluttarnikkullu nioqqutinit pineqartartunut.

  Imm. 5. Maleruagassiat imm. 1-imiit 4-miittut taamaallutik atuuttussaapput aningaasat ilanngaassisussaatitap imm. 1-imiit 4-mut maleruagassiat malillugit akiligassarisaasa tiguneqarnerannut.

  Imm. 6. Imm. 1-imiit 5-imut malillugit ilanngaassuineq pissaaq akiliuteqarneq inatsit manna malillugu akileraarutinik A-nik ilanngaassinertaqaraluarpalluunniit. Ilanngaatigisat annertunerpaamik tunniunneqartunit akileraarutit A-nik ilanngareerlugit 1/3 annertussuseqarsinnaapput.

  Imm. 7. § 76, imm. 3-mi aalajangersakkat taamatuttaaq tassani aalajangersagaq naapertorlugu ilanngaassinerni aamma atuutissapput.

  Imm. 8. Naalakkersuisut maleruagassiussapput aningaasat paragraffimi matumani aalajangersakkat malillugit ilanngaataasimasut akilerneqarlutillu pisussanut tunniunneqarnissaannut tunngasunik. § 81, imm. 5, oqaaseqatigiit aappaat, § 82, § 93, §100, § 105, imm. 1, aalajangersakkat taamaallutik atuutissapput pissutsit paragraffimi matumani eqqartorneqartut tungaasigut.

 

Kapitali 10

Pineqaatissiissutit il.il.

 

  § 102. Kinaluunniit pisortanut akileraaruteqanngitsoorumalluni piaaraluneerluni mianersuaalliorujussuarluniluunniit eqqunngitsumik paasinerluutaasinnaasumilluunniit inuup akileraartussaatitaaneranut apeqqutip aalajangiiffiginiarneranut atugassanik, imaluunniit akileraarusiinissap aalajangiiffigineqarneranut imaluunniit akileraarutit naatsorsornissaannut atugassanik paasissutissiisoq Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermik inatsit naapertorlugu pillaammi pineqaatissinneqassaaq.

 

  § 103. Taamatut aamma § 102-mi taaneqartutut pineqaatissinneqassaaq kinaluunniit piaaraluneerluni imaluunniit mianersuaalliorujussuarluni eqqunngitsunik paasinerluutaasinnaasunilluunniit akileraarusiinermik nakkutilliinermi atugassanik paasissutissiisoq.

  Imm. 2. Kinaluunniit iliuuseq imm. 1-imi pineqartunut ilaanngikkaluartoq, piaaraluni mianersuaalliorujussuarluniluunniit § 86 imaluunniit §§-it 88-imiit 98-imut malillugit pisussaaffimminik piffissaagallartillugu naammassinninngitsoq mianersoqqussummik akiliisitaanermilluunniit pineqaatissinneqarsinnaavoq.

 

  § 104. Kialluunniit suliffik sinnerlugu suliffiup akileraartussaatitaaneranik aalajangiiniarnermut imaluunniit akileraarusiiniarnermik aalajangiiniarnermut imaluunniit suliffiup akileraarutissaanik naatsorsuinermut tunngatillugu § 102 unioqqutissimappagu suliffiup piginnittua akiliisitaanissamut akisussaatinneqassaaq, naak piginnittoq unioqqutitsinermut piaaraluneersutut mianersuaalliortutulluunniit pisuutinneqarsinnaanngikkaluartoq. Suliffeqarfik aktieselskabiuppat, anpartselsskabiuppat, andelsselskabiuppat, peqatigiiffiuppat, suliffeqarfiuppat imminut pigisoq, aningaasaateqarfiuppat assigisarippaguluunniit taamatut ittunik pissutissaqarpat inuk inatsisitigut akisussaasuusoq taamatut akiliisitaanermut akisussaatinneqarsinnaavoq. Akiliisitaanermut akisussaassuseq pineqaatissiissummut allamut allanngortinneqarsinnaanngilaq.

  Imm. 2.  Pissutsit imm. 1-imi pineqartunut ilaanngitsut, piaaraluni imaluunniit mianersuaalliorujussuarluni pisussaaffimminik § 3 a malillugu pisussaaffigisaminik naammassinninngitsoq, mianersoqquneqarluni imaluunniit akiliisitaalluni pineqaatissinneqarsinnaavoq. Kalaallit Nunaanni Pinerluttulerinermut inatsimmi maleruagassat malillugit pisussaatitaasoq pisinnaatitaasorlu akiliisussanngortinneqarsinnaavoq.

 

  § 105. Taamatut § 102-mi oqaatigineqartutut pillarneqassaaq kinaluunniit piaaraluni mianersuaalliorujussuarluniluunniit:

1) akileraarutinik A-nik imaluunniit iluanaarutisianit atuisinnaanermullu akileraarutinik ilanngaassuinissaminik naammassinninngitsoq,

2) piffissaagallartillugu akileraarutinik unerartitanik akiliinngitsoortoq,

3) piffissaagallartillugu § 81, imm. 3-mi, § 88-imi aamma § 92-imi taaneqartutut ittunik paasissutissiinngitsoortoq,

4) pissutsit § 81, imm. 3-mi, § 88-imi aamma § 92-imi taaneqartut pillugit eqqunngitsumik imaluunniit paasinerluisitsisinnaasunik paasissutissiisoq,

5) § 46, imm. 2 malillugu akitsuutinik unerartitsinissaminik naammassinninngitsoq,

6) § 46, imm. 1 malillugu akitsuutinik unerartitanik piffissaagallartillugu akiliinngitsoortoq,

7)  nuussinerit aqunneqartut pillugit killilimmik uppernarsaasiortussaatitaanermut piumasaqaatit eqqortinnerat pillugu eqqunngitsunik salloqittaalluniluunniit paasissutissiineq, tak. § 36 imm. 4, imaluunniit

8)  nuussinerit aqunneqartut pillugit allaganngorlugu uppernarsaatinik § 36 b, imm. 2 malillugu aamma nunamit nunamut nalunaarutinik suliarineqartussaatitaasunik piffissaq eqqorlugu tunniussinngitsoq, tak. § 36, imm. 6-12.

  Imm. 3. Taamatullu § 102-mi taaneqartutut pineqaatissinneqassaaq kinaluunniit:

1) aningaasarsianik A-nik imminut tunniussisitsisoq nalunngikkaluarlugu peqqussutigineqartutut akileraarutinik ilanngaatissanik ilanngaavigineqarsimanngitsunik,

2) piaaraluni mianersuaalliorujussuarluniluunniit § 75, imm. 4 aamma 5, § 79, imm. 6, § 84 malillugit aalajangiinermi atugassanik eqqunngitsunik paasinerluisitsisinnaasunilluunniit paasissutissiisoq imaluunniit paasissutissanik qinnuteqaatit aalajangersakkani taakkunani taaneqartut ilaannut atasumik apeqqutip aalajangiiffiginiarneranni pingaaruteqarsinnaasunik nipangiussiinnartoq, imaluunniit

3) § 46, imm. 5-imi taaneqartutut nalunaaruteqanngitsoortoq.

 

  § 106. Akileraaruseriffik isumaqarpat unioqqutitsineq akilisitaanermit sakkortunerusumik pineqaatissiinertariaqanngitsoq taava Naalakkersuisut taakkualuunniit taamaaliornissamut piginnaatitaata pineqartoq nalunaarfigissavaa suliassaq eqqartuussivikkoortitsinertaqanngitsumik naammassineqarsinnaasoq pineqartup unioqqutitsisimanini nassuerutigippagu aammalu piffissaatitap erseqqinnerusumik aalajangikkap qinnuteqarnikkut sivitsorneqarsinnaasup qaangiutinnginnerani akiliutissamik nalunaarummi taaneqartumi akiliiumappat.

  Imm. 2. Paasisitsissut imm. 1-imi taaneqartoq pillugu eqqartuussisarnermut inatsimmi unnerluussutip allagartaata imarisai pillugit aalajangersakkat taamaallutik atuutissapput.

  Imm. 3. Piffissaatillugu akiliisitaassut akilerneqarluniluunniit isumaqatigiissuteqaatigine-qarneratigut tiguniarneqarsimappat qanoq iliuuseqartoqaqqissanngilaq.

 

  § 107. Inuup kialuunniit § 102 unioqqutissimaguniuk, pineqaatissiisinnaanerlu Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermik inatsimmi maleruagassat naapertorlugit pisoqalisimappat, unioqqutitsinerlu tassaannaasimanngippat inuup allap akileraaruteqanngitsoorniarneranut ikiuussimaneq, tapiliussatut akileraarutit aningaasarsianut ilanngutinngitsuukkat akileraarutitaasa angeqatai akiligassarai. § 108, imm. 5-imit 7-imut taamatuttaaq atuutissapput.

 

  § 108. Inuk kinaluunniit toqukkut qimagussimasoq akileraarutinik ikippallaanik akiliisimappat pigisanik qimataanik suliaq imaluunniit kingornussisussat akileraarutinut ikinaarutinik akiliissapput.

  Imm. 2. Toqukkut qimagussimasup § 102 unioqqutissimappagu toqukkullu qimagutinnginnerani pineqaatissiissutissap qanoq ittuunissaa aalajangerneqarsimanngippat aningaasarsianit ilanngutinngitsuukkanut akileraarutissap annertoqataanik toqukkut qimaguttup pigisanik qimataanik suliaq imaluunniit kingornussisussat tapiliussanik akileraartussaapputtaaq.

  Imm. 3. Pisimasunut imm. 2-mi taaneqartunut pineqatissiissutissaq pineqartoq toqukkut qimagutinnginnerani naammassineqarsimanngippat pineqaatissiisutissamut taarsiullugu maleruagassiat imm. 2-miittut malillugit tapiliussanik akileraaruteqartitsinissaq aalajangerneqassaaq. Pineqaatissiissut akiliisitsinerinnaappat tapiliussanik akileraarutissat akiliisitsissut aalajangeriigaq akimorsinnaanngilaat.

  Imm. 4. Pineqaatissiissut imm. 2-mi taaneqartunut tunngasoq pineqartup toqukkut qimagunnerani ilaannakuusumik naammassineqarsimappat tamatumunnga naleqquttumik tapiliussatut akileraarutissat appartinneqassapput. Pineqaatissiissut taamaallaat akiliisitsineruppat tapiliussatut akileraarutissat toqukkulli qimaguttup akiliisitsinikkut akilersimasaasa katillugit akiliisitsissut aalajangeriigaq akimorsinnaanngilaat.

  Imm. 5. Toqukkut qimaguttup pigisanik qimataanik suliap imaluunniit kingornussarsisussat tapiliussatut akileraarutissaq piumasarineqartut akueriumanngippatigit eqqartuussiveqarnermut inatsimmi kap. 5-imi maleruagassiat naapertorlugit apeqqut tamanna eqqartuussinikkut aalajangiivigineqassaaq. Akileraaruseriffik isumaqatigiinniarnermut siunnersuuteqarnissamut piffissaatitamik aalajangiisinnaavoq.

  Imm. 6. Immikkut pissutissaqartillugu akileraaruseriffik tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit tapiliussatut akileraaruteqarnissamut pisussaajunnaarsitsisinnaavoq.

  Imm. 7. Kingornussisussat aappaasullu qimagaasup akisussaanerannut aammalu toqukkut qimaguttup akiligassaqarfiinik nalunaartoqaqqusinermut maleruagassiat § 97-imiittut taamatut atuutissapput. Akiliutinut tapiliussat tapiliussatullu akileraarutit imm. 1-imiit 3-mut pineqartut § 100-mi aalajangersakkatut pissuseqartumik tiguniarneqarsinnaapput.

  Imm. 8. Eqqartuussivikkoortumik pigisanik qimatat agguaanneqarnerannik suliaqarnermi, toqukkut qimaguttup pigisanik qimataanik isumaginnittussanngortoq imaluunniit kingornussisussat namminneq agguaasisut toqukkut qimaguttup ikinaarlugit akileraaruserneqarsimasinnaaneranik misissuinermi paasissutissanik pingaaruteqartunik tamanik akileraaruseriffimmut qinnuigineqarnermikkut tunniussaqartussaapput. Kingornussisussanit namminneq agguaassisunit paasissutissanik tunniussinissaq pinngitsoortussaajunnaarsinniarneqarsinnaavoq ullormoortunik akiliisussanngortitsineq Naalakkersuisunit imaluunniit taamaaliornissamut piginnaatitanit aalajangerneqartartut atorlugit. Akileraaruseriffik isumaqarpat akileeqqiutinik imaluunniit tapiliussatut akileraarutinik piumasaqartoqarsinnaavoq ulloq toqquvimmiit qaammatit pingasut qaangiutsinnagit toqukkut qimaguttup pigisaanik suliaqartut tamatuminnga nalunaarfigineqassapput. Imm. 9 malillugu naatsorsuineq imaluunniit § 11, imm. 5 malillugu nammineerluni nalunaarsuut ulloq toqquvimmiit qaammatip ataatsip qaangiutereernerani tiguneqarpat taamaattoq tamatuma kingorna qaamatit marluk qaangiutsinnagit nalunaaruteqarnissaq pissaaq. Piffissaq taanna sioqqullugu akileraaruseriffiup eqqartuussisuni pigisat qimatat agguaanneqarnerannik suliaqartuni, pigisanik qimatanik isumaginnittussanngortitami imaluunniit kingornussisussani namminnerlutik agguaasisuni suliassaq paasiniarsimappagu paasissutissat kissaatigineqartut tiguneranniit qaammatit marluk qaangiutsinnagit pigisat toqukkut qimaguttup qimataanik suliaqartut nalunaarfigineqassapput akileeqqinnissamik imaluunniit tapiliussatut akileraaruteqarnissamik piumasaqartoqartussaasoq. Piffissarititat siuliini taaneqartut qaangiutsinnagit, akileraaruseriffik nalunaaruteqarsimanngippat akileeqqusinermik piumasaqartoqassanngitsoq, pigisat toqukkut qimaguttup pigisaasa suliarineqarnerat inaarneqassanngilaq. Akileraaruseriffik piffissaagallartillugu piumasaqarluni nalunaaruteqarsimanngippat pigisanik qimatanik suliaq kingornussisussallu akiliisussaatitaanerat atorunnaassaaq.

  Imm. 9. Toqukkut qimaguttup pigisanik qimatai minnerpaamik 50.000 koruuninik naleqarpata kredsrettip akileraaruseriffik kingornussarsisarneq pillugu inatsit malillugu naatsorsukkat imaannik ilisimatissavai.

 

  § 109. Maleruagassiani inatsit naapertorlugu atulersinneqarsimasuni maleruagassiani aalajangersakkanik unioqqutitsinerit akiliisitaanermi pineqaatissinneqarnissamik aalajangersaasoqarsinnaavoq.

  Imm. 2. Maleruagassiani inatsit manna tunngavigalugu atulersinneqartuni aktiat anpartilluunniit tunngavigalugit ingerlatseqatigiiffiup, piginneqatigiiffiup, peqatigiiffiup, suliffeqarfiup imminut pigisup, aningaasaateqarfiup taakkuluunniit assigisaasa unioqqutitsinerat pillugu akiliisitaanermi pineqaatissiinissamut malittarisassat aalajangersarneqarsinnaapput. Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat, kommuni kommuniluunniit suleqatigiiffiat unioqqutitsisuuppat Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat, kommuni kommunilluunniit suleqatigiiffiat akiliisitaanermik pineqaatissinneqarsinnaavoq.

 

  § 110. Politiit akileraaruseriffimmut ikiuuttussaapput maleruagassiat Naalakkersuisut inatsisinillu atortitsinermi ministereqarfiup isumaqatigiinniarnerisigut aalajangersarneqarsimasut malillugit.

 

  § 111. § 82, § 88, § 92 aamma §§-it 102-miit 109-mut najoqqutaralugit akiliutissanngortitat landskarsip pisassarai.

 

Kapitali 11

Aalajangersakkat assigiinngitsut

 

  § 112. Inuit, selskabit, peqatigiiffiillu il.il. akileraartussaatitaasut allattorneqarnissaannik maleruaqqusat Naalakkersuisut aalajangersassavaat.

 

  § 113. Naalakkersuisut maleruagassanik nammineerluni nalunaarsuut erseqqinnerusumik taasanik patsisissaqartillugu oqaaseqaammik, akileraartussaatitaasup isertitaasa pisuussutsinillu pigisaasa ilaannaannut tunngassuteqartumik taarserneqarsinnaasoq aalajangersaaasinnaapput.

 

  § 114. Naalakkersuisut piumasaqaqatigiinnikkut Danmarkimik, Savalimmiunik imaluunniit naalagaaffinnik takornartanik isumaqatigiissusiortoqarsimanersoq najoqqutaralugu pisortanut akileraartussaatitaaneq sakkukillilersinnaavaat taamaalilluni marloriaamik akileraarnissaagaluaq tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit pinngitsoortinniarlugu.

  Imm. 2. Danmarkimik, Savalimmiunik naalagaaffinnilluunnit allanik isumaqatigiissuteqartoqartillugu Naalakkersuisut aalajangersakkanik makkunannga aalajangersaasassapput,

1) qallunaat, savalimmiormiut imaluunniit naalagaaffiup allap pineqartup akileraarusiineranni, akitsuusiineranni akiligassiinerannilu atugassanik Kalaallit Nunaanni oqartussaasut paasissutissanik piniarlutillu paasissutissiisarnissaannik,

2) akileraarutit, akitsuutit akiligassallu, Danmarkimi, Savalimmiuni naalagaaffimmiluunniit allami pineqartumi piniarneqartut, tassalu akilersinniarneqarsinnaasut Kalaallit Nunaanni akilersinniarneqarnissaannik, Kalaallit Nunaanni akileraarutinik, akitsuutinik akiligassanillu akiliisitsiniartarnermi maleruagassat naapertorlugit,

3) inummit, selskabimit il.il. imaluunniit taakkua piginnaatitaannit Kalaallit Nunaanni najugaqartumit aningaasarsiani akilerneqartuni Danmarkimi, Savalimmiuni imaluunniit nunami takornartami pineqartumi pisortanut akileraarutinik ilanngartuineqassasoq, tak. aamma § 78.

  Imm. 3. Naalakkersuisut Danmarki, Savalimmiut imaluunniit nuna takornartaq pineqartoq isumaqatigiissuteqarfigisinnaavaat marloriaammik akileraaruteqarnissaq pinngitsoorniarlugu Danmarkimik aamma Savalimmiunik imaluunniit nunamik takornartamik pineqartumik isumaqatigiissutaasoq kiisalu akileraarutitigut suliassatigut ikioqatigiinnissamut isumaqatigiissut tamakkerluni allannguuteqarluniluunniit Kalaallit Nunaanni atulersillugu annertusineqassasoq.

 

Kapitali 12

Atortuulersitsinermi ikaarsaariarnermilu aalajangersakkat

 

  § 115. Inatsisartut inatsisaat 1. januar 2007-imiit atuutilissaaq ukiorlu aningaasarsiorfik 2007 aallarnerfigalugu sunniuteqarlerluni atuutilissalluni.

  Imm. 2. Inatsisartut inatsisaat nr. 5, 19. maj 1979-imeersoq, kingusinnerpaamillu Inatsisartut inatsisaatigut nr. 2, 27. marts 2006-imeersutigut allanngortinneqartoq atorunnaarsinneqassanngilaq, taamaattumillu inatsit ukioq aningaasarsiorfik 1980-imiit ukioq aningaasarsiorfik 2006 ilanngullugu atuutiinnassalluniik.

  Imm. 3. Imm. 2-mi aalajangersagaq apeqqutaatinnagu Inatsisartut inatsisaanni nr. 5, 19. maj 1979-imeersumi, kingusinnerpaamillu Inatsisartut inatsisaatigut nr. 2, 27. marts 2006-imi allanngortinneqartumi §§ 47, 48, 49, 50, 51, 51a, 51b, 51c, 52, 53, 54, 54 a, 55, 56, 57, 59, 59a, 60, 61, 62, 63, 64, 65, 66, 67, 69, 86, 88, 89, 90, 91, 92, 93, 94, 94a, 94b, 95, 96, 97, 98, 99, 100, 103, 104, 115, 116 aamma 120 atorunnaassapput ukioq aningaasarsiorfik 2007 allarnerfigalugu.

  Imm. 4. Maleruagassiat inatsisip matuma naammassineqarnissaanut pisariaqartut allat Naalakkersuisut aalajangersassavaat.

 

 

 

Inatsisartut inatsisaat nr. 2, 26. april 2007-imeersoq (Ullut 60-it pillugit maleruagassap allanngortinneqarnera, akileraarutit pillugit nassuiaammik tunniussinissamut akiliinissamullu il.il. piffissaliunneqartut)^[1] atuutilerfissaq pillugu ima aalajangersagaqarpoq:

 

§ 2

 

  Imm. 1. Inatsisartut inatsisaat 1. maj 2007-mi atuutilissaaq, takuulli imm. 2.

  Imm. 2.  § 1, nr. 3-miit nr. 7-imut ulloq 1. januar 2008 atortuulissapput.

  Imm. 3.  § 1, nr. 1, inatsisissatut siunnersuutip saqqummiunneqarnerani atuutilissaaq.

  Imm. 4.  § 1, nr. 10, ulloq 1. januar 2007-imiit atuuppoq.

 

 

Inatsisartut inatsisaat nr. 11, 15. november 2007-imeersoq (Aappariit ataatsimut akileraartussaatitaanerannik atorunnaarsitsineq, aammalu selskabit piginneqatigiissut iluminni nuutsinerinut akeqartitsinermut, aamma selskabit imminnut pigisut aningasanik attartortarnerinut CFC-mik akileraarusiineq pillugit malittarisassanik atuutilersitsineq)^[2] atuutilerfissaq pillugu ima aalajangersagaqarpoq:

 

§ 2

 

Imm. 1. Inatsisartut inatsisaat 1. januar 2008 atuutilerpoq ukiorlu aningaasarsiorfiusoq 2008 aallarnerfigalugu sunniuteqalerluni, taamaattorli takuuk imm. 2.

Imm. 2. § 1, nr. 9 aamma 10, 1. maj 2007-imiit atuutilerput. Aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni § 36, imm. 1-imi aalajangersagaq, inatsimmilu matumani § 1, nr. 9-kkut atorunnaarsinneqartoq 1. maj 2007 sioqqullugu nuussinernut atuutiinnassaaq.

 

Inatsisartut inatsisaat nr. 9, 5. december 2008-meersoq (Umiarsuarni timmisartunilu nammineq inuttut sulinerup akileraartussaatitaassutaanerata, nunami allami illuutinut atasumik taarsigassarsiat erniaasa ilanngaataasarnerisa killilerneqarnerata erseqqissarnerat kiisalu akuersissutinik pigisaqartut ilaasa il.il. amigartoorutinik kinguartiterisinnaatitaanerisa annertusineqarnera)^[3] atuutilerfissaq pillugu ima aalajangersagaqarpoq:

 

§ 2

 

Inatsit atortuulerpoq ulloq 1. januar 2009.

 

Inatsisartut inatsisaat nr. 3, 30. november 2009-meersoq (Aatsitassatigut pisuussutinik suliaqarnermut atatillugu akileraartussaatitaaneq, akeqanngitsumik biileqartitaanermik annertunerusumik akileraarusiineq, akileraartarnermi nalikilliliissutinik niuerneq aammalu akileraarutinik unerartitsisussaatitaasut ilaneqarneri)^[4] atuutilerfissaq pillugu ima aalajangersagaqarpoq:

 

§ 2

 

Inatsit 1. januar 2010-miit atuutilissaaq, takuulli imm. 2.

  Imm. 2.  Inatsisissatut siunnersuummi nr. 5 ullormi 25. september 2009-mi atuutilissaaq.

  Imm. 3.  Suliffeqarfiit, aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni § 2, imm. 2-mi pineqartunut ilaasut, takuuk inatsimmi tassani § 1, nr. 1, inatsisip atuutilinnginnerani Kalaallit Nunaanni aatsitassatigut pisuussutinik misissueqqaarnermut, misissueqqissaarnermut aammalu piiaanermut, matumani aamma Kalaallit Nunaata imartaani aammalu Kalaallit Nunaata nunavittaata immap ataaniittup nalaani, aningaasartuuteqarsimasut ukiumut aningaasarsiorfiusumut 2009-mut ukiunilu aningaasarsiorfinnut siuliinut aningaasarsiatik akileraaruteqaataasussat ataatsimoortillugit naatsorsorsinnaavaat. Aningaasarsiat malittarisassat aalajangersimasumik ingerlatsivinnut atuuttuusut malillugit naatsorsorneqassapput, takuuk § 2, imm. 1, nr. 10,  aammalu § 2, imm. 6-imi malittarisassat malillugit. Taamaaliornikkut amigartoorutit naatsorsorneqartut § 30-mi malittarisassat malillugit saqqummiunneqarsinnaapput, aningaasarsianillu akileraaruteqaataasussanit naatsorsorneqartunit ilanngaatigineqarsinnaallutik. Aammattaaq aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni kiisalu akileraaruserinermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni aalajangersakkat taamatulli atuupput.

 

 

Inatsisartut inatsisissaat nr. 20, 18 november 2010-meersoq (Aggersarneqariataarsinnaanermut atatillugu akeqanngitsumik biileqartitaaneq, suliffeqarfinnik killilimmik akileraartussaatitaasunik allannguineq, akuersissutinik piginneqataassutinik nalikilliliineq, siunissami misissueqqaarnermut aningaasartuutissanut atugassanik akuersissutinik piginneqataassutit ilaannik akilersillugit tunniussineq, avataaneersunut kommunit akileraarfissat aamma tamakkiisumik akileraaruteqartitsinermut aaqqissuussineq kiisalu iluanaarutisiaqartitsinermi malittarisassanik erseqqissaaneq)^[5] atuutilerfissaq pillugu ima aalajangersagaqarpoq:

 

§ 2.

 

Inatsisartut inatsisaat atuutilissaaq ulloq 1. December 2010, takuulli imm. 2 aamma 3.

  Imm. 2. § 1, nr. 2-6 ukiumi aningaasarsiorfiusumit 2010-miit atuutilissapput.

  Imm. 3. § 1, nr. 7-11 ukiumi aningaasarsiorfiusumit 2011-miit atuutilissapput.

 

Inatsisartut inatsisaat nr. 9, 3. december 2012-imeersoq (Utaqqiisaasumik inissiat nalingisa akileraarusersorneqarnerat, akileraartarnermi nalikilliliinerit pillugit maleruagassat sukaterneqarnerat)^[6] atuutilerfissaq pillugu ima aalajangersagaqarpoq:

 

§ 2

 

Inatsisartut inatsisaat 15. december 2012-imiit atuutilissaaq ukiorlu aningaasarsiorfiusoq 2013 aallarnerfigalugu sunniuteqalissalluni, takuulli imm. 2.

  Imm. 2.  Inatsisissatut siunnersuummi nr. 3 aamma 4 ukioq aningaasarsiorfiusoq 2012 aallarnerfigalugu atuutilerput. Ukiumut aningaasarsiorfiusumut 2012-imut, aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsimmi § 22, imm. 2 naapertorlugu nalikilliliissutaasut katinnerannut, selskabip, akileraarutit ilanngaatigitinnagit sinneqartoorutaasa akileraaruteqaataasussat 25 procentiinut naapertuuttut qaavatigut ilassutigisinnaavai, aatsaalli aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsimmi § 22, imm. 2 aamma 5 malillugit nalikilliliisoqareerneratigut. Ukiumi aningaasarsiorfiusumi 2012-imi § 22, imm. 2, nr. 4-mi nalikilliliissutaasinnaasutut killiussaq 75.000 koruuniuvoq. Selskabinut il.il., ukiumik kipingasumik aningaasarsiorfeqartunut, piffissaq naatsorsuusiorfik 31. august 2012-imut siusinnerusumiluunniit killeqarpat, inatsit sunniuteqartumik aatsaat atuutilissaaq ukioq aningaasarsiorfik 2013 aallarnerfigalugu.

 

Inatsisartut inatsisaat nr. 10, 29. november 2013-imeersoq (Erniat ilanngaatigineqarsinnaanerisa killilerneqarnerannik atorunnaarsitsineq, ”carry back”-imik atorunnaarsitsineq aamma akileraarutit A-t iluanaarutisianillu akileraarutit akilerneqar­fissaattut killiliussap sivitsorneqarnera)^[7] atuutilerfissaq pillugu ima aalajangersagaqarpoq:

 

§ 2

 

Inatsisartut inatsisaat atortuulissaaq ulloq 1. januar 2014, taamaattorli tak. imm. 2.

  Imm. 2.  § 1, nr. 3-miit 6-imut, akuersissutinut 1. december 2013 sioqqullugu nalunaarutigineqarsimanngitsunut atuutissapput.

 

 

Aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisaat nr. 37, 9. december 2015-imeersoq (Selskabit akileraarutaannik akiliisussaatitsinnginnissaq, aningaaseriviit annaasassanut im­mikkoortitsisarnerat aamma tamakkiisumik akileraaruteqartitsinermut aaqqissuussinerup allanngortinneqarnera)^[8] atuutilerfissaq pillugu ima aalajangersagaqarpoq:

 

§ 2

 

Inatsisartut inatsisaat ulloq 1. januar 2016 atortuulissaaq.

 

Inatsisartut inatsisaat nr. 7, 6. juni 2016-imeersoq (Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinernut nunani allaniittunut akiliutit akileraaruserneqartarnerat)^[9] atuutilerfissaq pillugu ima aalajangersagaqarpoq:

 

§ 2

 

Inatsisartut inatsisaat 1. januar 2017-imi atortuulissaaq.

  Imm. 2.  Piffissami 2017-imit 2021-mut, soraarnerussutisiaqarnissamut, taakku § 39 a, imm. 1 aamma 2-mut piumasaqaatinut taaneqartunut naapertuuttuni, akiliinermi Namminersorlutik Oqartussat tapiissuteqartassapput.

  Imm. 3.  Tapiissutit, tigusisunut akileraaruteqaataasussat, soraarnerussutisiaqarnissamut aamma inuunermut sillimmasiissutinut aaqqiissutinut, soraarnerussutisiaqarnissamut aningaasaateqarfimmi imaluunniit inuunermut aamma soraarnerussutisiaqarnissamut sillimmasiisarfimmi, Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqanngitsumi, akileraarusigaanngitsumik akilerneqarsimasunit, ukiuni 2017-imit 2019-imut 5 procentpointiussapput kiisalu ukiuni 2020 aamma 2021-mi 3 procentpointiussallutik. Piffissami 2017-2019-imut tapiissut qaammammut inummut ataatsimut annerpaamik 420 kr.-ussaaq. Piffissamilu 2020-2021-mut qaammammut annerpaamik 250 kr.-ussalluni.

  Imm. 4.  Tapiissutit inunnut, 31. december 2016-imi tamakkiisumik akileraartussaatitaasunut kiisalu § 39 imaluunniit § 41, imm. 2, naapertorlugu 2016-imi soraarnerussutisiaqarnissamut aningaasaateqarfimmut imaluunniit inuunermut aamma soraarnerussutisiaqarnermut sillimmasiisarfimmut Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqanngitsumut akiliinermi, ilanngaatigineqarsinnaasunik imaluunniit sulisitsisut akileeqataassutaanik ilanngunneqartussaannginnerannik ilaasimasunut tunniunneqassapput.

  Imm. 5. Tapisisinnaatitaaneq atorunnaassaaq inuk Kalaallit Nunaanni tamakkiisumik akileraartussaajunnaarpat.

  Imm. 6. Namminersorlutik Oqartussani, taakkulu suliffeqarfiini ataaniittuni kiisalu kommunini atorfilinnut, tapiissutit atorfillip akissarsineranut atatillugu akilerneqartassapput.

  Imm. 7.  Inuk tapiissutinik pisinnaatitaasoq, kisiannili imm. 6-imi ilaanngitsoq, ukiup tulliani piffissami 1. julimit 30. septemberip tungaanut, akileraartarnermut ingerlatsivimmut elektroniskimik qinnuteqarsinnaavoq, ukiup siuliani akiliinermut tapiissutinik piumalluni. Akileraartarnermut ingerlatsivik tapiissutit tunniunneqarnissaannut sukumiinerusumik piumasaqaateqarsinnaavoq, matuma ataani uppernarsaatinik piumasaqarsinnaalluni.

 

Inatsisartut inatsisaat nr. 29, 28. november 2016-imeersoq (Soraarnerussutisiaqarnissaq siunertaralugu ileqqaakkat, kinguaariinnut tullernut nikisitsinermi aningaasanut killiliussamik qaffaaneq)^[10] atuutilerfissaq pillugu ima aalajangersagaqarpoq:

 

§ 2

 

Inatsisartut inatsisaat 1. januar 2017-imi atortuulissaaq, taamaattorli tak. imm. 2.

  Imm. 2.  § 47 c, imm. 2 aamma 3 atortuulissapput 1. januar 2020-mi.

  Imm. 3.  Maannakkorpiaq aningaasarsiat Inissiani attartortittakkani ineqarnermut tapiissutit pillugit Inatsisartut inatsisaat, Utoqqalinersiaqarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat aamma Siusinaartumik pensionisiat pillugit Inatsisartut inatsisaat naapertorlugit naatsorsorneranni ilanngunneqassanngillat soraarnerussutisiaqarnissamut inuunermulluunniit sillimmasiinermut aaqqissuussinernut, inuuneq naallugu ingerlaavartumik tunniussiviusartussanut akileraaruteqarnani akiliutit, pensionisiaqarsinnaatitaasup imaluunniit sillimmasiisup aaqqissuussinermut akiliutit aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni ilanngaatigisinnaanngippagit imaluunniit sulisitsisup akileeqataassutai ilannguttussaappagit, tak. § 39 a, imm. 1 aamma 2.

 

Inatsisartut inatsisaat nr. 18, 26. juni 2017-imeersoq (Aktiaatillit taarsigassarsiaasa akileraaruserneqartalernissaat, atornerluisoqarsinnaanera akior­niarlugu maleruagassaq, sulisorisanik atukkiussinermi akileraarutinik unerartitsisussaatitaaneq il.il.)^[11] atuutilerfissaq pillugu ima aalajangersagaqarpoq:

 

§ 2

 

  Imm. 1.  Inatsit 1. juli 2017-imi atortuulissaaq. 

  Imm. 2.  § 1, nr. 1, nr. 3, 4 aamma 9 ukioq aningaasarsiorfiusoq 2017 aallarnerfigalugu aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni atuutissapput.

  Imm. 3.  § 1, nr. 5 taarsigassarsianut 1. februar 2017 aallarnerfigalugu taarsigassarsiaritinneqartunut atuutissaaq.

  Imm. 4.  § 1, nr. 12, 1. januar 2018 aallarnerfigalugu atuutissaaq.

 

Inatsisartut inatsisaat nr. 23, 13. november 2017-imeersoq (§ 63, imm. 2-mi kukkunermik naqqiut)^[12] atuutilerfissaq pillugu ima aalajangersagaqarpoq:

 

§ 2

 

Inatsisartut inatsisaat 1. januar 2018-imi atortuulissaaq.

 

Inatsisartut inatsisaat nr. 48, 23. november 2017-imeersoq (Soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaatit Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartut akileraaruserneqartarnerat, soraarnerussutisiassanit naafferartumik annertoqqatigiimmik tunniunneqartartussanit soraarnerussutisiassanik nuussineq, akileraarutitigut sumut attuumassuteqarnermut tunngasut aamma avataaneersunut sulisussanut, Namminersorlutik Oqartussat sinnerlugit mittarfiliassanik suliaqartunut, ilanngaasiinnginnermi akileraarutinut aaqqissuussineq)^[13] atuutilerfissaq pillugu ima aalajangersagaqarpoq:

 

§ 2

 

Inatsisartut inatsisaat ulloq 1. december 2017 atuutilerpoq.

 

Inatsisartut inatsisaat nr. 22, 28. november 2018-imeersoq (Kalaallit Nunaanni soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfinni soraarnerussutisiaqalernissamut ileqqaakkanit iluanaarutit akileraarusersorneqartarunnaarnissaat, aquuteralannut inuussutissarsiutigalugu umiatsiaararsorluni aalisarnermi atorneqartunut nalikilliliinermut malittarisassani allannguutit, takornariartitsilluni imaluunniit attartorluni imaatigut angalaneq, kiisalu nuussinernik nakkutigisanik uppernarsaanissamut il.il. piumasaqaatit aamma nunamit nunamut nalunaarusiornerit il.il.)^[14] atuutilerfissaq pillugu ima aalajangersagaqarpoq:

 

§ 2

 

Inatsisartut inatsisaat 1. januar 2019-imi atuutilissaaq, taamaattorli takuuk imm. 3.

  Imm. 2. Inatsisartut inatsisaat ukioq isertitaqarfiusoq 2019 aallarnerfigalugu ilanngullugulu atuutilissaaq.

  Imm. 3. Inatsisartut inatsisaanni § 1, nr. 5 ulloq 1. januar 2018-imi atuutilissaaq aammalu ulloq 1. januar 2020-mi atorunnaassalluni.

 

Inatsisartut inatsisaat nr. 41, 2. december 2019-imeersoq (Sulinermut ilanngaat, akissarsiat Politiets Efterretningstjenestemik immikkut kukkunersiuinermut ilaasut aamma soraarnerussutisiaqalernissaq siunertaralugu ileqqaakkat akileraaruserneqannginnerat)^[15] atuutilerfissaq pillugu ima aalajangersagaqarpoq:

 

§ 2

 

Inatsisartut inatsisaat ulloq 1. januar 2020 atuutilerpoq, taamaattoq takukkit imm. 5-6.

  Imm. 2.  § 1, nr. 2, nr. 9 aamma nr. 10, tamanut saqqummiussinerup aqaguani atuutilissapput.

  Imm. 3.  § 1, nr. 7, ulloq 1. januar 2020 atuutilissaaq, ukiorlu isertitaqarfik 2020 aallarnerfigalugu atulissalluni.

    Imm. 4.  Sulinermut ilanngaat ukiumit aningaasarsiorfiusumit 2020-mit § 1, nr. 3-4-mi aalajangersakkat malillugit siullermeerluni naatsorsorneqassaaq.

    Imm. 5.  Naalakkersuisut § 1, nr. 1-ip ulloq atuutilerfissaanik nalunaarusiornikkut aalajangiinissamik piginnaatinneqarput.

    Imm. 6.  § 1, nr. 4-ip, § 38 f-ip aamma 38 g-p piffissaq atuutilerfissaat nalunaarummi aalajangersarnissaanut Naalakkersuisut piginnaatinneqarput. § 38 f aamma 38 g atuutilerneranni, § 38 e atorunnaarsinneqassaaq.

    Imm. 7.  Soraarnerussutisiaqalernissaq siunertaralugu ileqqaakkanik piginnittoq, Aningaasarsianik akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaata nr. 12, 2. november 2006-imeersup allanngortinneqarnera pillugu Inatsisartut inatsisaani nr. 29, 28. november 2016-imeersumi § 47 c naapertorlugu pigisanik nalilinnik aningaasaliisimasoq, piffissaq qaammatit 24-t iluanni pigisat nalillit soraarnerussutisiaqarnermut aningaasaateqarfimmut, aningaaserivimmit neqeroorutigineqartumut nuussavai, pigisat nalillit aalajangersakkat soraarnerussutisiaqarnermut aningaasaateqarfimmut atuuttut naammassippagit.

   Imm. 8.  Pigisat nalillit, soraarnerussutisiaqarnissaq siunertaralugu ileqqaakkanik piginnittumit toqqorsivimmut ilineqartut, soraarnerussutisiaqarnermut aningaasaateqarfimmut, aningaaserivimmit neqeroorutigineqartumut piumasaqaatinik naammassinninngitsut, uuma Inatsisartut inatsisaata atuutilerneranit piffissaq qaammatit 24-t qaangiutsinnagit, tunineqassapput kiisalu tunisinermi pissarsiat soraarnerussutisiaqarnermut aningaasaateqarfimmut, aningaaserivimmit neqeroorutigineqartumut inissinneqassallutik.

 

Inatsisartut inatsisaat nr. 12, 19. november 2020-meersoq (Ingerlatseqatigiiffiit akileraarutaanik appaaneq soraarnerussutisianullu maleruagassat ilaannik allannguineq)^[16] atuutilerfissaq pillugu ima aalajangersagaqarpoq:

 

§ 2

 

Inatsisartut inatsisaat ulloq 1. januar 2021 atuutilerpoq aammalu ukioq isertitaqarfiusoq 2021 aallarnerfigalugu atuulluni.

 

Inatsisartut inatsisaat nr. 11, 1, december 2021-meersoq (Akeqanngitsumik biileqarnerup, akiliunneqarluni angalanerit, akeqanngitsumik oqarasuaateqarnerit, akeqanngitsumik internetseqarneq, akeqanngitsumik nerisaqarnerup, akeqanngitsumik ineqartinneqarnerup akileraarutitigut nalinga, akileraarutini ilanngaatinik il.il. inatsimmi aalajangersaaneq, suliffeqarfiit nunani allani illersornissamut oqartussat sullillugit suliassanik suliarinnittartut Kalaallit Nunaanni akileraarutitigut angerlarsimaffeqarnissamik pisussaaffeqarnerat, transfer pricingimi uppernarsaasiinissamut piumasaqaatinik naammassinninnginnermi pineqaatissiissutit aamma ingerlatseqatigiiffiit akileraarummik akiliigallartarnerat il.il.)^[17] atuutilerfissaq pillugu ima aalajangersagaqarpoq:

 

§ 2

 

Inatsisartut inatsisaat ulloq 1. januar 2022 atuutilerpoq, taamaattoq takuuk imm. 2-4.

  Imm. 2.  § 1, nr. 1, 9, 10, 15, 17, 18 aamma 20, 1. januar 2023 atuutilissapput aammalu ukiumut isertitaqarfiusumut 2023-mut atuutissallutik.

  Imm. 3.  § 1, nr. 13 aamma 14, inatsisip atuutilernerata nalunaarutigineqarnerata aqaguani atuutilissapput aammalu ukiumut isertitaqarfiusumut 2021-mut suliffeqarnermut ilanngaatip naatsorsorneqarneranut atuutissallutik.

  Imm. 4.  § 1, nr. 21, inatsisip atuutilernerata nalunaarutigineqarnerata aqaguani atuutilissaaq aammalu 2020-mi ukioq isertitaqarfiusoq aallarnerfigalugu ilanngullugulu atuutissalluni.”

 

Inatsisartut inatsisaat nr. 30, 25. november 2022-meersoq (Suliffeqarfiit suliffeqarfissuarni imminut atasut akornanni akinik aalajangiineq pillugu pisut ilaanni uppernarsaatinik ingerlaavartumik nassiussisarneq suliffeqarfinnillu atorunnaarsitsinermi iluanaarutit akileraaruserneqartarnerat kiisalu pisortanit ikiorsiissutit pillugit inatsit allanngortinneqarnerisa kingunerisaattut aaqqiinerit)^[18] atuutilerfissaq pillugu ima aalajangersagaqarpoq:

 

§ 2

 

Inatsisartut inatsisaat ulloq 1. januar 2023 atuutilersinneqarpoq.

  Imm. 2.  Inatsisartut inatsisaat ukioq isertitaqarfiusoq 2023 aallarnerfigalugu ilanngullugulu atuutilissaaq.

  Imm. 3.  § 1, nr. 5-ip atuutilerfissaanut ulloq Naalakkersuisut nalunaarummi aalajangersassavaat.

 

Inatsisartut inatsisaat nr. 72, 20. november 2023-meersoq (Sulisitsisup akiligaanik angalanerit akileraaruteqaataannginnissaat, nalikilliliisarneq pillugu maleruagassanik allannguinerit, amigartoorutit ukiuni tulliuttuni ilanngaatigineqarsinnaanerannik sivitsuineq, ingerlatseqatigiiffiit piginnittuusut iluminni nuussisarnerat pillugu maleruagassamik qasukkaaneq, erniat nunanut allanut akilikkat ilaasa akileraarutaannik atulersitsineq, kapitali 3 b nutaaq, ingerlatseqatigiiffiit iluanaarutisiarititaminnik ilanngaateqarsinnaannginnerannik, iluanaarutit ilaasa ilanngaatigineqarsinnaanerannik atorunnaarsitsinermik, iluanaarutit ilaasa akileraarutaannik appaanermik aamma ingerlatseqatigiiffiutigisap iluanaarutisiarititaasa ilaasa akileraarutaannik atorunnaarsitsinermik imaqartoq il. il.)^[19] atuutilerfissaq pillugu ima aalajangersagaqarpoq:

 

§ 2

 

Inatsisartut inatsisaat 1. januar 2024-mi atuutilissaaq, ukiorlu aningaasarsiorfiusoq 2024 aallarnerfigalugu atuutissalluni.

  Imm. 2. Amigartoorutit akileraaruteqaataasussat ilanngaatigineqanngitsut taamaallaat § 1, nr. 4 malillugu ukiut aningaasarsiorfiusut tallimaat qaangerlugu ilanngaatigineqarsinnaapput, ukiumi aningaasarsiorfiusumi ulloq 1. januar 2018-imi kingusinnerusumiluunniit pinngortuugunik.

  Imm. 3. § 1, nr. 8 akiitsunit ernianut iluanaarutinulluunniit ulloq 1. januar 2024 sioqqullugu pilersimasunut, atuutinngilaq. Tamannali erniat iluanaarutillu, § 1 imaluunniit § 2 Aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu, akileraartussaasup inatsisit naapertorlugit inuttut isigineqarsinnaasunut § 36 a, imm. 1-2-mi taaneqartunut, akiitsuinut (nakkutigisaasumik akiitsut) tunngasuuppata, atuutissanngilaq.

 

 

Inatsisartut inatsisaat nr. 51, 25. november 2024-meersoq (Akileraarusiisarnermi iluarsaaqqinnerup piviusunngortinneqarnera il.il.)^[20] atuutilerfissaq pillugu ima aalajangersagaqarpoq:

 

§ 4

 

Inatsisartut inatsisaat ulloq 1. januar 2025 atuutilerpoq.

  Imm. 2.  Inatsisartut inatsisaat ukioq isertitaqarfiusoq 2025 aallarnerfigalugu atuutilerpoq, taamaattoq imm. 3-5 takuuk.

  Imm. 3.  2024-mi ukioq isertitaqarfiusoq pillugu sulinermut ilanngaammut tunngatillugu akileraaruseriffik ulloq 1. september 2025 tikitsinnagu aningaasarsianut tunngaviusunut naatsorsuissaaq aammalu sulinermut ilanngaat naatsorsussallugu. Aningaasarsianut tunngaviusut amigartooruteqarfiuppata, sulinermut ilanngaat 0 koruuniussaaq. Ukiumut isertitaqarfiusumut 2024-mut sulinermut ilanngaatip nalinga, akileraaruserinermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 25 malillugu akiliutaavallaarsimasoq tunniunneqassaaq allatigullu suliarineqassalluni. Taamaattoq akileraaruserinermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 25, imm. 2 malillugu ajunngitsorsiassaqartitsisoqassanngilaq. Akileraaruseriffiup ukiumi sulinermut ilanngaatip naatsorsorneqarnera nassiutissavaa.

  Imm. 4. § 3 aningaasarsianut allanullu akissarsianut akitsuuserneqartussaatitaasunut, ulloq 1. januar 2025 kingusinnerusumiluunniit tunniunneqartunut, tunngatillugu atuutissaaq.

  Imm. 5.  § 1, nr. 4-mi, § 34, nr. 24 siunnersuutigineqartoq, ukiumut isertitaqarfiusumut 2024-mut kingornanullu atuutissaaq.

 

 

 

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfik, ulloq 26. august 2025

 

 

 

Nikolai Sten Christensen (atsior.)

Naalakkersuisoqarfimmi Pisortaq

 

 

 

/ Simon Mogensen (atsior.)