Pisortanut akiitsut akilersinniarneqartarnerat pinaveersaartinneqarnissaallu pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 3, 2. maj 1996-imeersumi §§ 11, 11 a, imm. 8, 11 b, imm. 1 aamma 5, 11 c, imm. 3, aamma 12 b tunngavigalugit, Pisortanut akiitsut akilersinniarneqartarnerat pinaveersaartinneqarnissaallu pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisaat nr. 13, 15. november 2007-imi kingullermik allanngortinneqartumi aammalu Aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 12, 2. november 2006-imeersumi, § 101, imm. 8 naapertorlugu makku aalajangersarneqarput:

 

Kapitali 1
Akiligassanik tunniussineq utertitsinerlu

§ 1. Kalaallit Nunaanni pisassaqartut pisassatik akilersinniagassat akileraaruseriffiup piumasaqaatai malillugit qarasaasiakkut tunniuttassavaat, akileraaruseriffiup immersugassiai il.il. naapertorlugit, ajornannginnerusumik nalunaarsorlugillu suliarisinnaaniassammagit, taamaattorli takuuk imm. 2.
Imm. 2. Pisassaqartut pisinnaatitaaffeqartut meeqqanut akilersuutit annertusisat imaluunniit aapparmutakilersuutit akiliisitsiniartarfimmut tunniunnerani akileraaruseriffiup ilusiligaat immersugassat atorneqassapput.
Imm. 3. Pisassat akilersinniarneqarnissaat siunertaralugu suliassap akileraaruseriffimmut tunniunneqarnerani paasissutissat uppernarsaatillu suut ilanngullugit tunniunneqassanersut akileraaruseriffiup aalajangissavaa.
Imm. 4. Akileraaruseriffik pisassanik akilersinniagassanik tigusiumanngissinnaavoq piumasaqaatit imm. 1 aamma 2-mi allaqqasut tunngavigalugit eqquuttinneqanngippata imaluunniit aalajangersakkat imm. 3 naapertorlugu naammassineqanngippata. Itigartitsinnginnermi pisassaqartoq qinnuigineqassaaq akileraaruseriffiup piffissaliussaata iluani kukkussutaasimasut amigaatillu iluarseqqullugit.

§ 2. Kommunit pisassaqartut kingusinnerpaamik ulloq akiliiffissaq ullut 14-it missaanik qaangerpagit akiliisitseqqusissut ingerlateqqissavaa, tamanna sioqqullugu akiliinissamik kinguartitsinissamik, naafferartumilluunniit akilersuinissamik isumaqatigiittoqarsimanngippat.
Imm. 2. Namminersorlutik Oqartussat Naatsorsuutit Pillugit Quppersagaanni malitassiami aalajangersakkat naapertorlugit akiliisitsiniartarnerit tunniunneqartassapput.
Imm. 3. Ineqarnermut, kiassarnermut, innaallagissamut imermullu akiligassat akileraartarfimmut ingerlateqqinnginneranni akiitsulik akiligassaanik ikinnerpaamik marloriarlugu allakkanik eqqaasitsissutinik nassinneqassaaq.

§ 3. Akileeqqusinerup akileraaruseriffimmut tunniunneqareernerata kingorna pisassaqartoq akiligassaq pillugu allamik iliuuseqaqqissanngilaq.
Imm. 2. Pisassaqartoq akiitsunik akilersinniagassatut tunniunneqartunut tamakkiisunik ilaannakortumilluunniit akiitsulimmik akiliiffigineqaruni erngerluni akiliutit akileraaruseriffimmut ingerlateqqissavai.
Imm. 3. Pisassaqartoq akiitsulimmut kinguartitsinissamik naafferartumilluunniit akilersuinissamik, imaluunniit pisassaqartoq akitsunut suliakkiutigineqarsimasunut tamakkiisumik ilaannulluunnit akiliutinik nuussinissamut kissaateqarpat, akileraaruseriffimmut akileeqqusineq tamaat ilaannaaluunniit uterteqqusinnaavaa.
Imm. 4. Akiligassat akilersinniaqqusat tamakkiisut ilaannaalluunniit utertinniarneqarpata paasissutissat makku ilanngunneqassapput:
1) Akiitsullip aqqa
2) Akiitsullip CPR-nr.-a, imalt. GER-nr.-a
3) Akileeqqusinerup akileraaruseriffimmut isumagisassanngortinnerani ulloq
4) Akileeqqusissutit sorlermiinneri suunerilu
5) Avataaneersup suliamut normorititaa
6) Akiligassat qanoq annertutigineri, erniarititat akiligassanullu tapiliussat
7) Utertitseqqusinermut peqqutaasoq
Imm.. 5. Utertitsinissamut qinnuteqaatip itigartitsissutigineranut akileraaruseriffimmit tunngavilersorneqassaaq.

§ 4. Akileraaruseriffik qaammammut ataasiarluni akiliutigineqarsimasunik akiligassaqarfigineqartumut isumannaarinnittassaaq, taamaattorli takuuk imm. 2. Nassiussinermi akiitsullit, akileeqqusissutit il.il. qanoq agguataarsimanerat paasissutissatut ilanngullugit nassiunneqassapput.
Imm. 2. Meeqqanut akilersuutit annertusisat imaluunniit aapparisamut akilersuutinik pisartagaqartussaasut akiliutigineqarsimasunik ingerlaavartumik isumannaarinniffigineqartassapput.
Imm. 3. Marsip qaammataata naanerani akileraaruseriffik ukiumi qaangiuttumi naatsorsuutinik pisassaqartoq nassittassavaa.

 

Kapitali 2
Pilersaarusiorneq

§ 5. Akileraaruseriffiup naliliinera naapertorlugu akiitsulik pissakilliorluni ineqarnermut inuuniarnermullu naammaannartunik aningaasaateqarpat akiligassaanik kinguartitsisoqarsinnaavoq.
Imm. 2. Pissutsit immikkut illuinnartut nalaanneqarnerisigut akileraaruseriffik akiligassanik kinguartitsigallarsinnaavoq.
Imm. 3. Akiitsulik, akileraaruseriffimmut suliassanngortinneqarsimasunik arlalinnut akiligassaqarpat aalajangiiffigineqarsinnaavoq akiligassat sorliit kinguartinneqassanersut.
Imm. 4. Imm. 1 aamma imm. 2. tunngavigalugit akiligassanik kinguartitsisoqarsimagaluarpalluunniit akileraaruseriffik akiitsullip pigisaanik qularnaveeqqutitut sillimmasiussisinnavoq tunillugillu, akiligassanut ilanngaatigalugit, pisinnaatitaaffianik  tigusinikkut akiliisillugu il.il., akiligassanik kinguartitsinermut atatillugu tamanna ilisimatitsissutigineqarsimappat.
Imm. 5. Akiligassanik kinguartitsigallarneq atorunnaassaaq akiitsullip aningaasaqarnera pitsanngorpat, paasineqarpalluunniit akiligassanik kinguartitsiniarnerup akuerineqarnerata nalaani akileraaruseriffik paasissutissanik sukumiisunik peqarsimanngitsoq. Akileraaruseriffik akiitsulimmut kinguartitsigallarnerup atorunnaarneranik allakkatigut nalunaaruteqassaaq.

§ 6 . Akiitsulik, akileraaruseriffimmut suliassanngortinneqarsimasunik arlalinnut akiligassaqarpat naafferartumik akilersuinissamut isumaqatigiissut akiligassanut sorlernut akilersuinissaq aalajangiivigineqarsinnaavoq.
Imm. 2. Akiitsulik isumaqatigiissutit malillugit naafferartumik akilersuigaluarpalluunniit akileraaruseriffik akiitsullip pigisaanik qularnaveeqqutitut sillimmasiussisinnaavoq tunillugillu, akiligassanut ilanngaatigalugit, pisinnaatitaaffimmik tigusinikkut akiliisillugu il.il., isumaqatigiissummut atatillugu tamanna ilisimatitsissutigineqarsimappat.

§ 7. Suliat akiliisinnaajunnaarnermut, akuerineqartariaqartumik isumaqatigiissuteqarnermut, akiitsunik isumakkeerinninnermut, ingerlatsisinnaajunnaarnermi isumannaarinninnermut, toqusup pigisaanik isumaginninnermut assigisaannullu attuumassuteqartut isumaqatigiissusiornikkut akileraaruseriffiup, akiitsunut suli akileraaruseriffimmut isumagisassanngortinneqanngitsunik pisassaqartup soqutigisai sinnerlugit akileraaruseriffik iliuuseqarsinnaatitaavoq.

§ 8. Nalunaarutit, ilisimatitsissutit, eqqaasitsissutit, aggeqqusissutit, aalajangiinerit imaluunniit allakkatigut atassuteqarneq il.il. akileraaruseriffimmit isumagineqarsimasut atsiornertaqanngitsumik, maskiinamilluunniit atsiornikkut eqqartuussinerni inuup nammineq uppernarsaalluni atsiorneratuulli atorneqarsinnaapput.

 

Kapitali 3
Ernialersuineq

§ 9. Akiligassat akileraarutinut tunngasut, akilersinniaqqullugit isumagisassanngortinneqareersimasut tunniunneqareersimasullu qaammatip tulliup aallaqqaataanit 1 % - imik ernialerneqartassapput, siornatigulli ernialiunneqarsimasut suli akilerneqarsimanngitsut ernialerneqaqqissanngillat.
Imm. 2. Namminersorlutik Oqartussanut ESU aqqutigalugu atukkanut ernialersukkanut akiitsorilikkat akileqqusaareersullu qaammatip tulliup aallaqqaataanit tamakkiisumik ukiumut 4 % -inik ernialerneqartassapput. Qaammatikkaartumik ernialiisoqartassaaq. Erniat, aningaasartuutit assigisaallu ilanngunnagit pisassarpiat erniaat naatsorsorneqassapput.
Imm. 3. Ilinniagaqarnermi Landskarsimit taarsigassarsiat akilersinniaqqullugit isumagisassanngortitat ukiumut tamakkiisumik ernialerneqartassapput, diskonto-p tamatigut pisortatigoortup nalingata qaavatigut 1 % - imik ilaneqartassapput. Erniat qaammatikkaartumik ilanngunneqartassapput. Erniat pisassarisat nalingi, ernialiissutigineqareersut, aningaasartuutit, assigisaallu ilanngunnagit naatsorsorneqartassapput.
Imm. 4. Ilinniagaqarnersiutit eqqunngitsumik tiguneqarsimasut akilersinniaqqullugillu, isumagisassanngortinneqarnerisa kingorna qaammatit aallartinneri tamaasa tamakkiisumik ukiumut 6 %-inik ernialerneqartassapput, diskonto-p tamatigut pisortatigoortup nalingata qaavatigut. Erniat qaammatikkaartumik ilanngunneqartassapput. Erniat pisassarisat nalingi, ernialiissutigineqareersut, aningaasartuutit, assigisaallu ilanngunnagit naatsorsorneqartassapput.
Imm. 5. Immikkoortuni 1-imiit 4-mut allaqqasut qaammammi akiligassat akilerneqarfianni ernialiisoqassanngilaq.

 

Kapitel 4
Pinngitsaaliissummik naammassisitsineq

§ 10. Pinngitsaaliissummik akiliisitsiniartoqartinnagu akiliisitsiniartartup akiitsulik, akiitsulilluunniit sinnerlugu isumaginnittoq nammineq kajumissuseqarluni akileeqqoqqaassavaa.

§ 11. Akiliisitsiniartartup pinngitsaaliissummik akiliisitsiniarneq kinguartissinnaavaa, makkuninnga peqquteqarpat
1) akiliisitsiniarnerup suliarinerata inerneriumaagassaa eqqartuussinermi allaffissornikkulluunniit suliarineranut sunniuteqassappat, imaluunniit
2) allanik immikkut ittunik peqqutissaqarpat
Imm. 2. Pisassaqartup pinngitsaaliissummik akiliisitsiniarnerup kinguartinneqarnissaa pissutissaqarluni  eqqarsarnartoqartippagu, akiliisitsiniartartup taarsiullugu pigisanik qularnaveeqqutitut sillimmasiussisoqassasoq piumasarisinnaavaa pisassaqartumullu piumasaralugu imaluunniit aalajangiisoqassasoq pigisanik qularnaveeqqusiussanik pinngitsaaliissummik tuniniaasoqassanngitsoq aalajangiineq aalajangersimasoq pitinnagu imaluunniit piffissaliussimasap qaangiutinnginnerani. Piffissaliussaq sivitsorneqarsinnaavoq. 

§ 12. Pinngitsaaliissummik akiliisitsiniarnermi suliaq aallarteqqinneqarsinnaavoq illuatungeriit isumaqatigiissuteqarnerisigut, akiliisitsiniartartulluunniit pisariaqarsorippagu, pingaartumik makku peqqutaatinneqarpata
1) akiligassalik inulluunniit alla pigisanik qularnaveeqqutitut sillimmasiussineq  atorunnaarseqqullugu piumasaqarpat inuup allap pisinnaatitaaffiinut akerliunera peqqutigalugu,
2) qularnaveeqqutitut sillimmasiussanik pisassalik tunniussinissamik aalajangiinermik nutaamik, inissiigallarnermik nakkutilliinermilluunniit piumasaqarpat,
3) pinngitsaaliissummik akiliisitsiniarnermi akiligassalik peqataasimanngippat, akiligassalillu eqqartuussisarnermi inatsisit kapitel 7, §§ 8, imm. 1, 10, imaluunniit 21, imm. 3 tunngavigalugit pisinnaatitaaffini piumasarippagit
4) pisut assigiinngitsut pissutigalugit pigisanik qularnaveeqqutitut sillimmasiussinerup atorunnaarsinneqarnera akiitsulimmit aalajangiiffigeqqullugu kissaatigineqarpat, eqqartuussinikkulluunniit pinngitsaaliissummik naammassisitsineq atorunnaarsinneqarpat, atorsinnaanngitsutulluunniit nalilerneqarpat.

§ 13. Akiliisitsiniartartup pinngitsaaliissummik naammassisitsinera pisussaaqataasumit imaluunniit inummit allamit itigartinneqarsinnaanngitsumik akerlerineqarpat akiliisitsiniartartup pinngitsaaliissummik naammassisitseqquneqarnini unitsillugu suliassaq eqqartuussivimmut  suliassanngortissavaa. Taamatuttaaq pisoqassaaq akiliisitsiniartartoq isumaqarpat pinngitsaaliissummik naammassisitsiniaanermut tunngavigisaq nalorninassutitaqarsimappat. Suliassaq eqqartuussivimmut suliassanngortinneqassaaq akiliisitsiniartartup akerliliissut tunuartikkaluarpaguluunniit.

Pigisanik qularnaveeqqutitut sillimmasiussineq

§ 14. Akiligassat akilersinniarlugit arsaarinnissutinik suliaqartoqassatillugu akiliisitsiniartartup piffissaliussaq pillugu sumilu ingerlanneqassanersoq akiligassalik sapinngisamik nalunaarfigissavaa. Nalunaarutiginninneq aviisitigut pissaaq, imm. 3 tunngavigalugu, imaluunniit akiligassalik pinngitsaaliissummik akiliisitsiniarnermi najuutitinnerani, imm. 4 tunngavigalugu.
Imm. 2. Akiliisitsiniartartup isumaalliorsorinartinngippagu akiitsulik nalunaarfigeqqaarnagu pinngitsaaliissummik akiliisitsiniarneq ingerlassinnaavaa, akiitsullip akileraarutigivallaarsimasaminik siusinaartumik utertitsivigineqarnissaminut allakkatigut qinnuteqarnerminut atatillugu, pinngitsaaliissummik akiliisitsiniarneq siumoortumik nalunaaruteqaqqaarani ingerlanneqarsinnaasoq akuersissutigisimappagu, imaluunniit nalilerneqarpat akiligassanut matusissutissat pissarsiarineqarsinnaanerinut annertuumik innarliisinnaasoq. Peqqutaasumut kingullermut tunngatillugu peqqutigineqartoq akiliisitsiniartartup allattaavianut allanneqassaaq, akiliisitsiniartartullu pisassaqartup siusinnerusukkut qularnaveeqqusiussai naammassisitsissutigineqassasut piumasarisinnaavaa.
Imm. 3. Aviisitigut nalunaaruteqartoqarsinnaavoq akileeqqusissutip piffissaq eqqorlugu akilerneqarfissaa aatsaat qaangiutereerpat, pinngitsaaliissummillu akiliisitsiniarnissaq aatsaat pisinnaavoq nalunaaruteqarnermit ullut arfineq marluk qaangiunnerisigut.
Imm. 4. Piffissaliussat pineqartut naapertorlugit akiliisitsiniartartup akiitsulik pinngitsaaliissummik akiliisitsiniarnermi najuuteqqusinnaavaa illoqarfimmi nunaqarfimmiluunniit akiliisitsiniarfiusussami najugaqarpat, suliffiuteqarpalluunniit. Pinngitsaaliissummik akiliisitsiniarnissaq akiliisitsiniartartup suliffiata avataani pissappat akiliisitsiniarnissaq qaqugu sumilu pissanersoq akiliisitsiniartartup pilersaarusiorneranut naapertuuttumik pilersaarusiorneqassaaq. Aggersaanermi akiitsullip nammineerluni ornigunnissaa piumasarineqarsinnaavoq. Agginngitsoornerup kingunerisinnaasai aggersaanermut atatillugu paasissutissatut ilanngunneqassapput.
Imm. 5. Akiligassalik peqatigiiffiuppat, suliffeqarfiuppat, taakkununngaluunniit assingusuuppat, peqatigiiffiup suliffeqarfiulluunniit pisortaa, pisariaqassappallu peqatigiiffimmi siulersuisuni ilaasortaq maleruagassat siuliani taaneqartut naapertorlugit aggeqquneqarsinnaavoq, peqatigiiffik suliffeqarfilluunniit illoqarfimmi nunaqarfimmiluunniit inuussutissarsiornermik ingerlatsiviusumiippat, aggersarneqarsinnaavoq.
Imm. 6. Pinngitsaaliissummik akiliisitsiniarnermi akiliisitsiniartartup akiligassaqarfigineqartup najuunniissaa pisariaqarsoriguniuk aggersarsinnaavaa. Agginngitsoornerup kingunerisinnaasai aggersaanermut atatillugu paasissutissatut ilanngunneqassapput. Akiligassaqarfigineqartoq peqataanngitsoorpat akiliisitsiniartartup suliassaq itigartitsissutigisinnaavaa.
Imm. 7. Akiligassat akilersinniarlugit arsaarinnissutinik suliaqarnermi akiliisitsiniartartoq uppernarsaasussamik najuutitaqartitsisinnaavoq.

§ 15. Akiitsulik agginngitsooraluarpat, pissarsiarineqarsinnaanngikkaluarpalluunniit pinngitsaaliissummik akiliisitsiniartoqarsinnaavoq. Akiliisitsiniartartulli allaffiani taamaallaat pigisanik qularnaveeqqutitut sillimmasiussisoqarsinnaavoq, qularnaaveeqqutitut sillimmasiussat akiligassallip pigigai qulaarnaarneqarsinnaappat.
Imm. 2. Pinngitsaaliissummik akiliisitsiniarnermi akiitsulik agginngitsuussagaluarpat, pissarsiarineqarsinnaanngippalluunniit akiitsulimmut aappaq, inooqat, inulluunnit 18-it sinnerlugit ukiulik, akiitsullillu akiitsuinik ilisimasaqartoq, pinngitsaaliissummik akiliisitsiniarnerup nalaani isumaginneqqullugit peqquneqassapput.
Imm. 3. Akiitsullip pinngitsaaliissummik akiliisitsiniarnermi najuunnissaa akiliisitsiniartartup piumasarippagu suliaq kinguartinneqarsinnaavoq.

§ 16. Pigisat qularnaveeqqutitut sillimmasiunneqartut akiliisitsiniartartup allattaavimminut allassavai. Naliliisoqarpat nalingi nalunaarsorneqassapput.
Imm. 2. Akiliisitsiniartartup akiitsulik pigisanik qularnaveeqqutitut sillimmasiussinerup inatsisitigut atugassarititaasut pillugit ilisimatissavaa, tassunga ilanngullugit akiitsulik akuerisaanngitsumik pigisanik qularnaveeqqutitut sillimmasiussanik tigumiaqarpat, arsaarinnissutinik pisassalimmut ajoqutaasinnaasumik iliuuseqarsimaneq pinerlussimasutut pineqaatissinneqarsinnaavoq. Akiitsulik najuutinngippat, akiitsulik sinnerlugu najuuttut allakkatigut oqaasiinnakkulluunniit ilisimatinneqassapput.

§ 17. Pinngitsaaliissummik tunisineq Kalaallit Nunaanni eqqartuussisarnermik inatsit naapertorlugu ingerlanneqassaaq.

Akissarsianik ilanngaasarneq

§ 18. Aningaasarsianik ilanngaassisalernissaq akileraaruseriffiup akiitsulimmut allakkatigut siumut ilisimatitsissutigissavaa. Ilisimatitsinermi ilanngaassinissami procentit qassit, aningaasat qanoq amerlatigisut, ilanngaassisarnissap naatsorsornerani procentit qassit imaluunniit aningaasat qanoq amerlatigisut ilanngaatigineqartassanersut aalajangernerani aningaasarsiallu suut toqqammaviusimanersut ilisimatitsissutigineqassapput. Taakku saniasigut isertitanut tunngasut aningaasarsianit ilanngaassisalernerup siorna kingornaluunniit, siumut aammaarluni ilisimatitseqqinnerup kingorna ilanngaassisarnermi procentit ilanngaatigineqartussat, aningaasalluunniit ilanngaatigineqartussat amerlassusaasa allanngortinneqarsinnaaneri akileraaruseriffiup ilisimatitsissutigissavai. Aningaasarsianik ilanngaassisalernissamut atatillugu akileraaruseriffiup ilimasaarinerminut allakkamini siumoortumik missingersuusiornissamut immersugassaq akiitsulimmut nassiutissavaa ilisimatitsissutigalugulu, akiitsullillu immersugassaq immersoriarlugu utertissinnaaga ilisimatitsissutigineqassaaq, paasissutissallu nassiunneqartut akiligassallip akissarsiaanit ilanngaassinissami procentit qassit imaluunniit qanoq annertutigisumik ilanngaasarnissamut aalajangernermi atorneqarnissaat ilisimatitsissutigineqassaaq. Akiitsulik siumoortumik missingersuusiornissamut immersuinissaminut ullunik 14-inik periarfissinneqassaaq.
Imm. 2. Akiitsullip siumoortumik missingersuusiornissamut immersugassaq nassiutinngippagu siumut nalunaaruteqarneq naapertorlugu aningaasarsianik ilanngaassisarneq aallartinneqarsinnaavoq. Akileraaruseriffiup aalajangiineq akiitsulimmut piaartumik nalunaarutigissavaa. Nalunaaruteqarneq allakkatigut pissaaq, akiitsorisallu suuneri, qanorlu annertutigineri nalunaarutigineqassapput.
Imm. 3. Akiitsulik inuit allattorsimaffianni nalunaarsorneqarsimanngippat sumilu najugaqarnerminik, allamulluunniit nassitsiviusinnaasumik ilisimatitsinngippat, aningaasarsianik ilanngaassisalernissaq siumut ilisimatitseqqaarani aallartinneqarsinnaavoq.
Imm. 4. Akiitsullip siumoortumik missingersuusiornissamut immersugassaq nassiuppagu, akissarsianillu ilanngaasarneq aallartinneqarpat, akileraaruseriffiup naliliinera naapertorlugu akiitsulik pissakilliorluni ineqarnermut inuuniarnermullu naammaannartunik atugaqarluni inuusinnaanera qulakkiissavaa. Naliliinerup paasinarsisippagu akiliisinnaassuseqanngitsoq akiligassanik kinguartitsigallartoqarsinnaavoq takuuk § 5.   
Imm. 5. Akileraaruseriffik akiligassamik akilersinniagassamik tigusaqarpat akiitsulillu taassuma saniatigut akissarsiamigut ilanngaanneqartarluni akilersugaqarpat, akileraaruseriffik siumut nalunaaruteqaqqaarani akissarsianik ilanngaasinnaavoq, ilanngaassinissami procenti imaluunniit aningaasat akiliutigineqartartut qaffanneqanngippata.
Imm. 6. Akileraaruseriffik aalajangiisinnaavoq ilanngaassinissami procenti imaluunniit aningaasat qassit ilanngaatigineqartassanersut allanngortillugit, akiitsullip aningaasatigut inissisimanera allannguuteqarpat. Ilanngaatigineqartartup procentia imaluunniit aningaasat ilanngaatigineqartussat qaffanneqarpata akileraaruseriffiup imm. 1-imi ilisimatitsinermi piumasaqaatit malissavai.
Imm. 7. Akileraaruseriffik naliliissaaq akiitsulik pissakilliorluni ineqarnermut inuuniarnermullu naammaannartunik atugaqarluni inuusinnaanini qulakkeerneqaqqulugu qinnuteqarpat, akiitsullip aningaasaqarnikkut atugarisami allanngorluinnarnerisa kingunerisaanik.

§ 19. Unerartitsisussaatitap kingusinnerpaamik qaammatip ulluisa qulinganni, qaammatip unerartitsiviup siuliani akissarsiat ilanngaatigisimasani akileraaruseriffimmut nalunaarutigissavai. Qaammatisiutit malillugit ullut qulingat arfininngorneruppat, sapaataappat imaluunniit nalliuttuuppat piffissarititaq kingulleq ulluinnarmut siullermut kinguartinneqassaaq.
Imm. 2. Akissarsianit ilanngaatit unerartinneqarneri ilutigalugu akileraaruseriffimmut ingerlateqqinneqartassapput. Taanna ilutigalugu unerartitsisussaatitap akiitsulik allakkatigut imaluunniit tusagassiutit atuarneqarsinnaasut arlaat aqqutigalugu, aningaasat unerartitat annertussusaat nalunaarutigissavaa. Aningaasat unerartitat qaammatip unerartitsiviup tulliata aallaqqaataanut akiligassanngortinneqassapput. Piffissaatillugu ulloq akiliiffissaq kingulleq tassaassaaq qaammatip akiliiffissap ulluisa 20-at. Qaammatip ulluisa 20-at arfininngorneruppat, sapaataappat nalliuttuuppalluunniit kingusinnerpaamik nalunaarfissaq ulluinnarmut siullermut kinguartinneqassaaq.
Imm. 3. Unerartitsisussaatitap akileraaruteqaataasussat A-t pillugit akileraartartunut 20-nut amerlanerusunulluunniit qaammammut unerartitsiviusumut nalunaaruteqaatissani, akissarsiat ilanngaatigineqartut pillugit qarasaasiakkut nalunaarutigisassavai. Nalunaarutit akileraaruseriffiup immersugassiatut sanaavi il.il. atorlugit tunniunneqassapput taakkulu akileraaruseriffiup  nalunaarsuinermut maleruagassiai malillugit akiitsullit ataasiakkaarlugit paasissutissat tamaasa ilanngullugit akileraaruseriffimmut tunniunneqassapput.
Imm.4. Akileraaruseriffiup unerartitsisussaatitaq peqqusinnaavaa akileraaruteqaataasussat A-t pillugit qaammami unerartitsiviusumi nalunaaruteqartarnissaa akileraartartunik 20-it inorlugit sulisoqarpat, akissarsiat ilanngaatigineqartut qarasaasiakkut nalunaarutigineqartassapput, paasissutissat qarasaasiami pigineqarpata unerartitsisussaatitarlu qarasaasiaq atorlugu internetsimut atuinissaminut periarfissaqarpat.    
Imm 5. Unerartitsisussaatitat akissarsiat ilanngaatit pillugit qarasaasiakkut nalunaaruteqartussaanngitsut akileraaruseriffiup immersugassiai atorlugit  nalunaaruteqartassapput. Nalunaarut akileraaruseriffiup nalunaarsuinermut maleruagassiai malillugit akiitsullit ataasiakkaarlugit paasissutissat tamaasa ilanngullugit akileraaruseriffimmut tunniunneqassapput.
Imm.6. Akissarsianik ilanngaanermi nalunaarutinut naatsorsuinermi tunngaviit unerartitsisussaatitamit ukiup unerartitsiviusup qaangiunnerata kingorna minnerpaamik ukiut tallimat toqqortarissavai.

§ 20. Unerartitsisussaatitap akiitsulik sulisorinngikkuniuk, suliunnaarsimappalluunniit, aningaasalluunniit unerartitat unippata ullut tallimat qaangiutsinnagit unerartitsisumit akileraaruseriffimmut nalunaarutigineqassaaq.
Imm. 2. Unerartitsisussaatitap qinnuigineqarnini naapertorlugu paasissutissat akiitsullip suliffeqarneranut aningaasaqarneranullu tunngasut unerartitsinissamut attuumassuteqartut tamaasa akileraaruseriffimmut tunniutissavai. Akissuteqarneq qinnuiginninnerup kingorna ullut 14-it qaangiutsinnagit tunniunneqassaaq.

 

Kapitali 5
Pineqaatissiissutit atortuulersitsinerlu

Pineqaatissiissutit

§ 21. Kinaluunniit piaaraluni, mianersuaalliorujussuarluniluunniit §§-inik 19 aamma 20-imik unioqqutitsisut akiliisussanngortinneqarsinnaavoq.
Imm. 2. Imm. 1-imi taaneqartut arlaat aktienik piginneqatigiiffimmit, piginneqataassuteqarluni ingerlatseqatigiiffimmit, piginneqatigiilluni ingerlatseqatigiiffimmit, peqatigiiffimmit, pisortat allaluunniit pigisaat imminut ingerlattumit, aningaasaateqarfimmit taamaaqataanilluunniit  unioqqutinneqarpata inatsisitigut pisinnaatitaasoq pisussaatitaasorlu akiliisussanngortinneqarsinnaavoq. Namminersorlutik Oqartussat, kommunit imaluunniit Kommunit Kattuffiat unioqqutitsisuusimappata, Namminersorlutik Oqartussat, kommunalbestyrelsi imaluunniit Kommunit Kattuffiat akiliisussanngortinneqarsinnaapput.

Atortuulersitsineq

§ 22. Nalunaarut ullormi nalunaarutigineqarnerani atortuulersinneqarpoq.(*)
Imm. 2. Ilutigalugu, pisortanut akiitsut pantefogedenit akilersinniarneqartarnerat pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 10, 18. juni 2004-meersoq atorunnaarpoq.

Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 1. juli 2010

Palle Christiansen

/

Jan H. Lynge-Pedersen

 

(* 5. juli 2010 saqqummiunneqartoq)