Quppernerup imai iserfigikkit
Oqaatsit toqqakkit
Ujaasinermut uterit
Inatsisit
Nr. 11
1. decembari 2021
Atuuttut

Aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisaat
(Akeqanngitsumik biileqarnerup, akiliunneqarluni angalanerit, akeqanngitsumik oqarasuaateqarnerit, akeqanngitsumik internetseqarneq, akeqanngitsumik nerisaqarnerup, akeqanngitsumik ineqartinneqarnerup akileraarutitigut nalinga, akileraarutini ilanngaatinik il.il. inatsimmi aalajangersaaneq, suliffeqarfiit nunani allani illersornissamut oqartussat sullillugit suliassanik suliarinnittartut Kalaallit Nunaanni akileraarutitigut angerlarsimaffeqarnissamik pisussaaffeqarnerat, transfer pricingimi uppernarsaasiinissamut piumasaqaatinik naammassinninnginnermi pineqaatissiissutit aamma ingerlatseqatigiiffiit akileraarummik akiliigallartarnerat il.il.)

§ 1

 

Aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 12, 2. november 2006-imeersumi, ilaatigut Inatsisartut inatsisaanni nr. 11, 15. november 2007-imeersumi, Inatsisartut inatsisaanni nr. 3, 30. november 2009-meersumi, Inatsisartut inatsisaanni nr. 8, 3. december 2012-imeersumi, Inatsisartut inatsisaanni nr. 18, 26. juni 2017-imeersumi, Inatsisartut inatsisaanni nr. 23, 13. November 2017-imeersumi, Inatsisartut inatsisaanni nr. 22, 28. november 2018-imeersumi, Inatsisartut inatsisaanni nr. 41, 2. december 2019-imeersumi, aammalu kingullermik Inatsisartut inatsisaanni nr. 12, 19. november 2020-meersumi allanngortinneqartumi, makkua allanngortinneqarput:

 

1. § 2, imm. 6, imatut oqaasertalerneqarpoq:
”  Imm. 6.  Imm. 1 malillugu akileraartussaatitaanermi taamaallaat isertitat aamma isertitanut tunngavigineqartussat taaneqartut kisimik pineqartunut ilaatinneqarput, taamatullu aningaasartuutit isertitanut imaluunniit isertitanut tunngavigineqartussanut taakkununnga tunngassuteqarpata, aatsaat taakkua ilanngaatigineqarsinnaallutik. Inunnut imm. 1, nr. 1 malillugu akileraartussaatitaasunut, aningaasarsiarititat 10 procentiinik, taamaattoq ukiumut amerlanerpaamik 1.000 koruuninik, ilanngaasiisoqassaaq.”

 

2.  § 3-p kingorna ilanngunneqarpoq:
”  § 3 a.  Suliffeqarfiit nunani allani illersornissamut oqartussat isumaqatigiissuteqarfigalugit sumiiffinni kommunit aggornerisa avataanni suliassanik suliarinnittut, aktiaatileqatigiiffittut imaluunniit piginneqatigiiffittut Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartutut nalunaarsorsimasuussapput aammalu taakkua aqutsisui Kalaallit Nunaanniissallutik.
  Imm. 2.  Imm. 1 taamatuttaaq suliffeqarfinnut imm. 1 naapertorlugu kommunit aggornerisa avataanni suliassanik suliarinninnissaq pillugu nunani allani illersornissamut oqartussanut isumaqatigiissuteqarsimasunut entreprenøritut, pilersuisutut il.il. suliassanik suliarinnittunut, aammalu taakkua ataanni entreprenørinut, pilersuisunut il.il. entreprenøri, pilersuisoq il.il. sullillugu suliassanik suliaqartunut, taamaaqataanik atuutissaaq, taamaattoq imm 3 takuuk.
  Imm. 3.  Suliffeqarfiit imm. 1-imi aamma 2-mi pineqartunut ilaasut, tamatumunnga pissutsit immikkorluinnaq ittut tunngavilersuutigineqartillugit, imm. 2-mi pineqartunut ilaasunit allaanerusunik entreprenørinik, pilersuisunik il.il. atuisinnaapput.”

 

3. § 18, imm. 3, imatut oqaasertalerneqarpoq:
”  Imm. 3.  Ukiup isertitaqarfiusup tullianut erniat ikinnerpaaffissaannut annertussusiliussaq Akileraartarnermut ingerlatsiviup ulloq 20. december tikitsinnagu aalajangersassavaa.”

 

4.  § 19, imm. 2-mi, ”60.000” allanngortinneqassaaq imaalerlugu: ”70.000 (2022-mi inissisimaneq)”.

 

5.  § 19, imm. 3-mi, ”30.000” allanngortinneqassaaq imaalerlugu: ”35.000 (2022-mi inissisimaneq)”.

 

6.  § 19, imm. 4-mi, ”15.000” allanngortinneqassaaq imaalerlugu: ”17.500 (2022-mi inissisimaneq)”.

 

7.  § 19 a, imatut oqaasertalerneqarpoq:
”  § 19 a.  Ajunngitsorsiassat imm. 2-8-imi taaneqartut, § 75, imm. 1-imi taaneqartutut A-nik isertitaqartunut atugassiissutigineqartut, nalingi imm. 2-8-mi allassimasutut aalajangersarneqassapput, taamaattoq takuuk imm. 9. Taamaaqataa ajunngitsorsiassanut inunnut siulersuisunut, ataatsimiititalianut, isumalioqatigiissitanut, siunnersuisooqatigiinnut, aalajangiisartunut imaluunniit allanut ataatsimoorlutik oqartussanut, ilanngullugit Naalakkersuisut, Inatsisartut aamma kommunalbestyrelsit, ilaasortatut imaluunniit ikiortaasussatut toqqagaasunut atugassiissutigineqartunut, kiisalu pissutsit allatigut immikkoortumi tassani ilaatinneqanngippata, § 86, imm. 3-mi taaneqartutut amerlanerussuteqartunik aktiaatilinnut, ajunngitsorsiassanik ingerlatseqatigiiffimmit pineqartup amerlanerussuteqartunik aktiaateqarfigisaanik atugassiissutigineqartunut, atuuppoq.
  Imm. 2.  Akeqanngitsumik ineqartitaanerup nalinga nr. 1-3-imi aalajangersakkat malillugit ingerlatsinermut akiliummut aningaasaliissutinit iluanaarutit ilanngullugit katinnerisut naatsorsorneqassaaq, taamaattoq takuuk imm. 9:
1) Ingerlatsinermut akiliut ilaqutariinnut ataatsinut illunut aammalu illunut affarleriinnut m2-imut 461 koruuniuvoq (2022-mi inissisimaneq) aammalu inissiarsuarnut aamma illunut uiguleriinnut il.il. m2-imut 512 koruuniulluni (2022-mi inissisimaneq).
2) Aningaasaliissutinit iluanaarut inissiap pissarsiarinerani akiata kingusinnerusukkut allanngortiterinermut imaluunniit pitsanngorsaanermut aningaasartuutit ilanngullugit 1,5 procentianik annertussuseqarpoq. Taamaattoq inissiap pissarsiarinerani akia m2-imut 7.000 koruuninit (2022-mi inissisimaneq) aammalu 2022-mi m2-imut 21.000 koruuninik, 2023-mi m2-imut 28.000 koruuninik aamma 2024-mi m2-imut 35.000 koruuninik appasinnerusinnaanngilaq. Ukioq isertitaqarfiusoq 2025 aallarnerfigalugu pissarsiarinerani akia qaffasinnerpaaq m2-imut 35.000 koruuniusoq (2024-mi inissisimaneq) akigititanik naleqqussaanermut procentiliussamik iluarsineqassaaq, takuuk § 19 c.
3)  M2-imut pissarsiarinerani akia appasinnerpaaq 7.000 koruuniusoq, atortulersuutinut ikkussukkanut il.il. inissiami amigaataasunut makkununnga tamaginnut immikkut m2-imut 1.000 koruunimik annikillisinneqartassaaq (2022-imi inissisimaneq):
a)  Uffarfik imaluunniit anartarfik imermik kuutsittagaq.
b)  Kiassaateqarfimmiit kiassarneq, kiassaat uuliatortoq imaluunniit innaallagissamik kiassarneq.
c)  Innaallagiaq.
d)  Imeq imaluunniit imermut tanki.
e)  Gassi imaluunniit innaallagiaq uunnaanermut atorneqartussaq.
f)  Naternut, qilaamut iikkanullu oqorsaaneq kiffiutissanit mineraluldinit 250 mm-init annikinneruppat. Oqorsaasersuutit allat atorneqarsimappata, oqorsaasinnaassusaa mineraluldinut naatsorsorneqassaaq. 
  Imm. 3.  Inissiamik atuisinnaatitaanermut, takuuk imm. 2, pequtinik tamakkiisumik ilaannaasumilluunniit atuisinnaaneq ilaatinneqarpat, ukiumi isertitaqarfiusumi pequtit nalingi akeqanngitsumik ineqartitaanerup nalingata, imm. 2 malillugu inernerata paasineqartup, 5 procentianut annertussusilerneqassaaq.
  Imm. 4.  Pisortanit atugassiissutigineqartumik akeqanngitsumik najugaqarallartunut utaqqiisaasumik najugaqarallartunulluunniit ineqartitsinerup nalinga inissiap angissusaa malillugu qaammammut makkununnga aalajangersarneqarpoq:
1)  Inoqutigiinni ilaasut saniatigut allat igaffimmi imaluunniit perusuersartarfimmi atortorissaarutinut atorneqartunut atuisinnaatitaappata, inimut imaluunniit ineeqqamut ataatsimut 1.000 kr. (2022-mi inissisimaneq).
2)  Inissiani immikkoortuni 1-imik imaluunniit 2-nik initalinni 2.000 kr. (2022-mi inissisimaneq).
3)  Inissiani immikkoortuni 2.500 kr. (2022-mi inissisimaneq) 3-nik initalinni.
4)  Inissiani immikkoortuni 3.500 kr. (2022-mi inissisimaneq) 4-nik initalinni.
5)  Inissiani immikkoortuni 4.500 kr. (2022-mi inissisimaneq) 5-inik amerlanernilluunniit initalinni.
  Imm. 5. Ineeqqami, inissiaaqqami igaffeeralimmi assigisaanniluunniit akeqanngitsumik ineqartitaanerup nalinga ukiumut 17.500 koruunimut aalajangersarneqarpoq. (2022-mi inissisimaneq), taamaattoq takuuk imm. 2 aamma imm. 9.
  Imm. 6.  Akeqanngitsumik nerisaqartitaanerup nalinga tamakkiisumik nerisaqarnermut ullormut 80 koruunimut, ilaannakortumik ullormut marloriarluni nerilluni nerisaqarnermut ullormut 59 koruunimut, aammalu ataasiarluni nerilluni nerisaqarnermut ullormut 45 koruunimut aalajangersarneqarpoq (2022-mi inissisimaneq), taamaattoq takuuk imm. 9. 
  Imm. 7.  Akeqanngitsumik internetseqarnerup nalinga ukiumut 6.000 koruunimut aalajangersarneqarpoq.
  Imm. 8.  Akeqanngitsumik oqarasuaateqarnerup nalinga ukiumut 6.000 koruunimut aalajangersarneqarpoq.
  Imm. 9.  Ajunngitsorsiassat killilersugaanngitsumik niuernermi nalinga nalinginit aalajangersarneqartunit 20 procentimit appasinnerusoq uppernarsarneqarpat, pisuni imm. 2-8-mi taaneqartuni nalingisa appartinnissaat suliani ataasiakkaani akileraartussaatitaasup imaluunniit unerartitsisussaatitaasup piumasaqarneratigut akileraartarnermut ingerlatsiviup akuerisinnaavaa. Ajunngitsorsiassat pineqartut nalingi, nalinginit aalajangersarneqartunit 20 procentimit qaffasinneruppata, pisuni imm. 2-6-imi taaneqartuni nalingi suliani ataasiakkaani akileraartarnermut ingerlatsiviup qaffassinnaavai.”

 

8. § 19 a kingorna ilanngunneqarpoq:
”  § 19 b.  Akiliunneqarluni angalanerit § 34, imm. 1, nr. 15-imi taaneqartut eqqaassanngikkaanni, akiliunneqarluni angalanerit nalingi aningaasartuutinut sulisitsisup angalanermut akiligaannut, aalajangersarneqassapput, taamaattoq takuuk imm. 2 aamma 4.
  Imm. 2.  Taamaattoq Kalaallit Nunaanni aallarfiup Kalaallit Nunaannut ornigassamut uterlugulu imaluunniit Kalaallit Nunaanni aallarfiup Københavnimut uterlugulu akornanni ataasiarluni akiliunneqarluni angalanerup nalinga, nr. 1-3-mi annertussusiliussanit annertunerusinnaanngilaq. Angalanermi akigitaq Københavnimut angalanerup akianit annertunerunngippat, Københavnimukarnissamut taarsiullugu ornigassaq alla Kalaallit Nunaannut toqqaannartumik timmisartumik attaveqartoq atorneqarsinnaavoq. Angalanermut aningaasartuutinut uppernarsaateqanngippat, takuuk imm. 1, akiliunneqarluni angalanerup nalinga aalajangersakkami matumani ilaatinneqartoq aalajangersarneqassaaq:
1)  Angalanermut ataatsimut 17.680 kr. (2022-mi inissisimaneq).
2)  Meeqqamut 2-nit 11-nut ukiulimmut ataatsimut angalanermut ataatsimut 8.840 kr. (2022-mi inissisimaneq).
3)  Meeqqamut 2-t inorlugit ukiulimmut ataatsimut angalanermut ataatsimut 1.760 kr. (2022-mi inissisimaneq).
  Imm. 3.  Ullut ilai inuussutissarsiornermut siunertanut aammalu ullut allat nammineq inuttut siunertanut atorneqartillugit angalanerit nalingi imm. 1-imituulli akileraaruserneqassapput, nalinga ullunik inuussutissarsiornermut siunertanut atorneqartunut naleqqiussilluni annikillisinneqassalluni. Taamaattoq angalaneq feeriarnerup, qaangiuttoornerit sulinngiffeqarfiginerisa, sulinngiffeqarnerup imaluunniit nammineq inuttut siunertap taamaaqataata sivisussusaa uninngaarnerup 50 procentianit sivisunerusimappat imaluunniit ullunit ataqatigiissuni 5-init sivisunerusimappat, aatsaat angalaneq akileraaruserneqassaaq. Aammattaaq nammineq atukkat nalingi minnerpaamik 1.000 koruuniussasoq piumasaqaataavoq. Oqaaseqatigiit siulliit aappaallu malillugit naatsorsuinermi ullut angalaffiusut, arfininngornerit, sapaatit nalliuttulli ilanngunneqassanngillat. ”Ullut nalliuttut” paasineqassaaq tassaasut ukiutoqqap ullua, ukiortaap ullua, kunngit pingasut ulluat, sisamanngorneq illernartoq, tallimanngorneq tannaartoq, påskip ullua, påskip ulluata aappaa, tussiarfissuaq, qilaliarfik, pinsip ullua, pinsip ulluisa aappaat, Kalaallit Nunaanni inuiattut ullorsiorneq, juullip unnukkuutaava, juullerujussuaq aamma juullip naggataa.
  Imm. 4.  Feeriarnissaq siunertaralugu sulisup nalinginnaasumik najugaqarfiata aammalu suliffiugallartussap, imaluunniit aalajangersimasumik suliffiusussap, pineqartup sulinermini uninngaarfigeqqusaanngisaata akornanni angalanerit, angalanermut ataatsimut 2.000 koruuninik akileraaruserneqassaaq.

 

  § 19 c.  Ukioq isertitaqarfiusoq 2023 aallarnerfigalugu ilanngullugulu § 19, imm. 2-4mi, § 19 a, imm. 2, nr. 1-2-mi, § 19 a, imm. 4-6-imi aamma § 19 b, imm. 2, nr. 1-3-mi naligititat akigititanik naleqqussaanermut procentiliussamik iluarsineqassapput. Nalingi koruunit aningaasartaannut iluitsumut qaninnermut annikillisinneqassapput. Akileraartarnermut ingerlatsiviup ukiup isertitaqarfiusup annertussusiliussat atuuffissaata siuliani kingusinnerpaamik qaammatisiutit malillugit ulloq 10. oktobari ukiumut isertitaqarfiusumut annertussusiliussat atuuttut ukiumoortumik nalunaarutigisassavai.”

 

9. § 20, imm. 2, imatut oqaasertalerneqarpoq:
”  Imm. 2.  Akileraaruteqaataasussaanngitsut aningaasartai 5.000 koruuniupput.”

 

10. § 21, imm. 2, imatut oqaasertalerneqarpoq:
”  Imm. 2.  Ilanngaat aalajangersimasoq 10.000 koruuniuvoq.”

 

11. § 36 b, imm. 2-mi oqaaseqatigiit pingajuata kingornanut oqaaseqatigiittut nutaatut ilanngunneqarpoq:
”Akileraartussaatitaasoq akileraartarnermut ingerlatsiviup piumasaqarneratigut piffissamut killiliussap akileraartarnermut ingerlatsivimmit aalajangersarneqartup, kisianni ullunit 60-init sivikinnerusinnaanngitsup, iluani uppernarsaat nassiutissavaa.”

 

12. § 36 b, imm. 3, imatut oqaasertalerneqarpoq:
”   Imm. 3.  Akileraartussaatitaasoq imm. 1 malillugu paasissutissanik tunniussisimanngippat, akileraaruserinermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 19, atuutsinneqassaaq.”

 

13.  § 38 c, imm. 1, imatut oqaasertalerneqarpoq:
”Suliffeqarnermut ilanngaammut isertitat tunngaviusussat tassaapput isertitat A-t aamma B-t ataatsimut katillugit, aningaasat § 41, imm. 2 aamma § 47 b, imm. 6 malillugit iserititani akileraarusertussani ilanngunneqanngitsut ilassutigalugit.”

 

14. § 38 d, imm. 1, imatut oqaasertalerneqarpoq:
”Isertitanut tunngavissat naatsorsorneqarneranni, tunniussinerit imm. 2, nr. 1-4-mi aalajangersakkami tassani taaneqartut eqqaassanngikkaanni, tunniussinerit soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinermut peqataasussaatitaaneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 2, imm. 2-mi aamma 3-mi taaneqartut ilanngunneqassanngillat.”

 

15. § 63, imm. 2, imatut oqaasertalerneqarpoq:
”  Imm. 2.  Kommunini ataatsimoorussamik akileraarut 6 procentiuvoq.”

 

16. § 67, imm. 1, imatut oqaasertalerneqarpoq:
”Qaammatisiutit malillugit ukioq pineqartoq sioqqullugu ukiup affaani siullermi Inatsisartut ataatsimiinneranni Inatsisartut allatut aalajangiisimanngippata, inummut ilanngaatip annertussusissaa 48.000 koruuninut aalajangersarneqassaaq.”

 

17. § 73, imm. 1-imi oqaaseqatigiit siulliit imatut oqaasertalerneqarput:
”Ingerlatseqatigiiffinnut akileraarutit, nunamut tamarmut akileraarutit, kommuninut ataatsimoortumik akileraarut, kommunimut akileraarutit nunamullu tamarmut akileraarutit immikkut ittut kapitalimi matumani maleruagassanut naapertuuttumik akilersinniarneqassapput.”

 

18. § 75, imm. 1-imi, nr. 4-tut ilanngunneqarpoq:
”4) Ajunngitsorsiassat nalingi § 19, imm. 2-4-mi, §19 a-mi aamma § 19 b-mi pineqartunut ilaatinneqartut, sulitilluni pisuni atugassiissutigineqartut. Taamaaqataani, pineqarput ajunngitsorsiassat uniffik siullermi naaneqartut inunnut siulersuisuni, ataatsimiititaliani, isumalioqatigiissitani, siunnersuisooqatigiinni, aalajangiisartuni imaluunniit allani ataatsimoortuni oqartussani, ilanngullugit Naalakkersuisut, Inatsisartut aamma kommunalbestyrelsit, ilaasortatut imaluunniit ikiortaasussatut toqqagaasunut, kiisalu pissutsit allatigut immikkoortumi tassani pineqartunut ilaatinneqanngippata § 86, imm. 3-imi taaneqartutut amerlanerussuteqarluni aktiaatilinni, ingerlatseqatigiiffimmit pineqartup amerlanerussuteqarluni aktiaateqarfigisaanit ajunngitsorsiassanik atugassiivigineqartut.”

 

19. § 83, imm. 3, imatut oqaasertalerneqarpoq:
 Imm. 3.  Akileraarut B akilersugassani 12-ini qaammatit aallaqqaatai tamaasa akiligassanngortarpoq, qaammammi akiligassanngorfiani ulloq akiliiffissaq eqqortoq kingulleq 20-ani pisussaalluni. Ulloq akiliiffissaq eqqortoq kingulleq sapaataappat, nalliuttuuppat imaluunniit arfininngorneruppat, piffissamut killiliussaq ulluinnaap tullianut sivitsorneqassaaq.”

 

20. § 85 kingorna kapitali 7-imi ilanngunneqarpoq:
Ingerlatseqatigiiffimmut akileraarutaagallartoq

 

§ 85 a. Ingerlatseqatigiiffiit peqatigiiffiillu il.il. kingusinnerpaamik ulloq 31. decembari nammineq kajumissutsiminnik ingerlatseqatigiiffimmut akileraarut ukiumi isertitaqarfiusumi naatsorsuutigineqartoq akilersinnaavaat. Ingerlatseqatigiiffiup ukioq isertitaqarfiusoq qaammatisiutit malillugit ukiumit allaanerutippagu (ukioq isertitaqarfiusoq nikisitaq), kingusinnerpaamik ukiup isertitaqarfiusup atorneqartup naannginnerani akileraarutaagallartoq akilerneqassaaq. Ulloq akiliiffissaq eqqortoq kingulleq sapaataappat, nalliuttuuppat imaluunniit arfininngorneruppat, piffissamut killiliussaq ulluinnaap tullianut sivitsorneqassaaq. Aningaasat akilerneqartut taagorneqarput akileraaruteqarallarneq.”

 

21. § 88, imm. 2-mi oqaaseqatigiit siulliit kingornanut oqaaseqatigiittut nutaatut ilanngunneqarpoq:
”Ingerlatseqatigiiffiit aktiaatiminnik il.il. niuerfimmi maleruagassiiviusumi niuerutigineqartussatut ilanngussisimasut imaluunniit pappiaqqanut nalilinnut sullissivimmi nalunaarsortitsisimasut, iluanaarutinik tigusaqartut taamaallaat ingerlatseqatigiiffiup ilisimasai pillugit paasissutissanik nalunaarutiginninnissamut pisussaaffeqarput.”

 

22. § 104-imi, imm. 2-tut ikkunneqarpoq:
”  Imm. 2.  Pissutsit imm. 1-imi pineqartunut ilaanngitsut, piaaraluni imaluunniit mianersuaalliorujussuarluni pisussaaffimminik § 3 a malillugu pisussaaffigisaminik naammassinninngitsoq, mianersoqquneqarluni imaluunniit akiliisitaalluni pineqaatissinneqarsinnaavoq. Kalaallit Nunaanni Pinerluttulerinermut inatsimmi maleruagassat malillugit pisussaatitaasoq pisinnaatitaasorlu akiliisussanngortinneqarsinnaavoq.”

 

23. § 105, nr. 5-8 imatut oqaasertalerneqarput:
”5) § 46, imm. 2 malillugu akitsuutinik unerartitsinissaminik naammassinninngitsoq,
6) § 46, imm. 1 malillugu akitsuutinik unerartitanik piffissaagallartillugu akiliinngitsoortoq,
7) nakkutigineqartumik nuussinerit pillugit killilimmik uppernarsaasiisussaatitaanermut piumasaqaatit naammassineqarnissaat pillugu eqqunngitsunik paasinerluutaasinnaasunilluunniit nalunaaruteqartoq, takuuk 39 b, imm. 4, imaluunniit
8) akileraartarnermut ingerlatsivimmiit piumaffigineqarluni nakkutigineqartumik nuussineq § 39 b, imm. 2, aamma nunamiit nunamut nalunaarusiaq malillugu suliarineqartussaatitaasoq, takuuk § 39 b, imm. 6-12 pillugu allaganngorlugu uppernarsaammik piffissaq eqqorlugu nassiussinngitsoq.”

 


 

§ 2

 

Inatsisartut inatsisaat ulloq 1. januar 2022 atuutilerpoq, taamaattoq takuuk imm. 2-4.
  Imm. 2.  § 1, nr. 1, 9, 10, 15, 17, 18 aamma 20, 1. januar 2023 atuutilissapput aammalu ukiumut isertitaqarfiusumut 2023-mut atuutissallutik.
  Imm. 3.  § 1, nr. 13 aamma 14, inatsisip atuutilernerata nalunaarutigineqarnerata aqaguani atuutilissapput aammalu ukiumut isertitaqarfiusumut 2021-mut suliffeqarnermut ilanngaatip naatsorsorneqarneranut atuutissallutik.
  Imm. 4.  § 1, nr. 21, inatsisip atuutilernerata nalunaarutigineqarnerata aqaguani atuutilissaaq aammalu 2020-mi ukioq isertitaqarfiusoq aallarnerfigalugu ilanngullugulu atuutissalluni.”

 

 

 

Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 1. december 2021

 

 

 

Múte Bourup Egede
Naalakkersuisut Siulittaasuat