Quppernerup imai iserfigikkit
Oqaatsit toqqakkit
Ujaasinermut uterit
Inatsisit
Nr. 12
2. novembarip 2006
Atuuttut

Aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaat

Kapitali 1
Akileraartussaaneq

 

§ 1. Tamakkiisumik akileraartussaasut makkuupput:
1) Inuit Kalaallit Nunaanni najugaqartut,
2) inuit Kalaallit Nunaanni najugaqavinnatik minnerpaamik qaammatini 6-ini tassaniittut, tamatumani ilanngullugit naatsorsuussaallutik feeriamik assigisaanilluunniit pissuteqarluni Kalaallit Nunaata avataaniillatsiarnerit,
3) aktieselskabit anpartsselskabillu Kalaallit Nunaanniittutut nalunaarsorneqarsimasut,
4) selskabit allat Kalaallit Nunaanniittutut nalunaarsorsimasut selskabit pisussaaffiinut pigisatik tamaasa atorlugit akisussaatinneqarsinnaasunik ilaasortaqanngitsut aamma iluanaarutinik agguaassisartut ilaasortat selskabinut aningaasaliissutinut ilanngussaasa qanoq amerlatigineri tunngavigalugit,
5) sparekasset Kalaallit Nunaanniittutut nalunaarsorneqarsimasut,
6) brugsforeningit Kalaallit Nunaanniittutut nalunaarsorneqarsimasut, tamatumani pineqarlutik peqatigiiffiit nioqqutissanik pisiortornermik pissarsiornermik imaluunniit nioqqutissiornermik imaluunniit ilaasortat nammineerlutik atuinerannut sullissinermik tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit pilersuinissamik siunertaqartut aammalu – aningaasaatit ilaasortat akiliutigisimasaasa pisarnertut erniortitaanerisa saniatigut – iluanaarutinik ilaasortanut qanoq nioqquteqartiginermik tunngaveqartumik agguaassisartut,
7) sulliviit suleqatigiiffiusut Kalaallit Nunaanniittutut nalunarsorneqarsimasut allat,
8) sillimmaseeqatigiiffiiit Kalaallit Nunaanniittutut nalunaarsorneqarsimasut sillimmasiisunik akisussaaqatigiinnermut pinngitsooratik ilaasussaatitaanngitsunik aamma tigusisartut,
9) soraarnerussutisiaqartitsinermi aningaasaateqarfiit Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffillit,
10) peqatigiiffiit allat Kalaallit Nunaanniittut ilaasortaniit akiliutinik tigusisarnissaminnik taakkuninngalu akiliutinik pappiaranik nalilinnik aningaasaliinissaminnik siunertaqartut,
11) kreditforeningit Kalaallit Nunaanniittutut nalunaarsorneqarsimasut,
12) peqatigiiffiit, suleqatigiiffiit, iluaqutissiuiffiit, aningaasaatit aalajangersimasunut atugassanngortitat aamma suliffeqarfiit imminnut pigisut Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartut, aammalu akunnittarfeqarnermik imaluunniit neriniartarfeqarnermik ingerlataqartut. Akileraartussaatitaanermi taamaallaat pineqarput akunnittarfeqarnermik imaluunniit neriniartarfeqarnermik ingerlataqarnikkut aningaasarsiat kiisalu pigisanik nalilinnik, akunnittarfeqarnermik imaluunniit neriniartarfeqarnermik ingerlatami atasunik atasimasunilluunniit tunisaqarnermi, tunniussinermi imaluunniit taamaatitsinermi iluanaarutit annaasaqaatillunniit.
13) aningaasaateqarfiit, iluaqutissiuiffiit (stiftelser), aningaasaatit aalajangersimasunut atugassanngortitat (legatit) suliffeqarfiillu imminnut ingerlattut Kalaallit Nunaanniittutut nalunaarsorneqarsimasut, aammalu
14) peqatigiiffiit suleqatigiillunilu iluanaarniaqatigiiffiit allat Kalaallit Nunaanniittutut nalunaarsorneqarsimasut inuutissarsiummillu ingerlassaqarnermikkut isertitaqartartut,
Imm. 2. Peqatigiiffiilli il.il. imm. 1, nr. 14-imi taaneqartut akileraartussaanerannut taamallaat inuussutissarsiorlutik sulinermikkut aningaasarsiarisimasaat ilaapput. Taamatut isigineqarput inuussutissarsiummik ingerlatsinikkut allatulluunniit iluanaarniarluni ingerlatsinikkut aningaasarsiat, tamatumanilu ilaapput pigisanik aalaakkaasunik (illu nunaalluunniit) ingerlatsinikkut, attartortitsinikkut imaluunniit ukiuni aalajangersimasuni akilimmik attartortitsinikkut aningaasarsiat. Peqatigiiffiit il.il. inuussutissarsiornermi ingerlassap peqatigiiffimmit pineqartumit namminermit ingerlanneqanngitsup iluanaarutaanik pisinnaatitaappat aningaasarsiat tamatumuuna pineqartut aamma inuussutissarsiornermi aningaasarsiatut isigineqassapput. Iluanaarutit peqatigiiffiup il.il. ilaasortaminut pilersuinermigut pissarsiarisai inuussutissarsiummik ingerlatsinikkut aningaasarsiarineqartutut isigineqassanngillat.

 

§ 2. Killilimmik akileraartussaatitaapput inuit, selskabit, aningaasaateqarfiit, peqatigiiffiit il.il. § 1, imm. 1, nr. 3-miit 14-imut, taaneqartutut ittut aammalu toqusut pigisaat Kalaallit Nunaanniunngitsoq isumagineqartut patsisissaatitanik § 1, imm. 1-imiittunit angusisimanatik:
1) Sulisussarsiarineqarsimallutik Kalaallit Nunaanni umiarsuarniluunniit silaannakkoortaatiniluunniillu Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartuni nammineq sulillutik qanorluunniit ittunik akissarsiaqartut - taamaassanngilarli suliaq ataannartumik ullut 60-t inorlugit Kalaallit Nunaanniinnermi suliarineqarsimappat aammalu inuk pineqartoq sulisitsisumini Kalaallit Nunaamiuunngitsumi atorfeqartuaannarpat,
2) sulisussarsiarineqarlutik Kalaallit Nunaanni sulereerlutik qanorluunniit ittunik akissarsiaqartut, matumani unammillertigisanut paasissutissiinnginnissamik piumasaqaatinik isumaqatigiissuteqarnermi akissarsiat ilanngullugit. Tassani apeqqutaanngilaq pisinnaatitaalerneq aamma-/imaluunniit akissarsiat pineqartut amerlassusii eqqartuussinikkut, eqqartuussivimmi isumaqatigiissuteqarnikkut, saqitsaattoqarnerani isumaqatigiissitsiniartarfikkut taakkuluunniit assigisaasigut pissarsiarineqarsimanersut,
3) Kalaallit Nunaanni sulisitsisumit aningaasarsiaqartinneqartut, akissarsiaqartinneqartut taakkuluunniit assigisaannik pisartut, Kalaallit Nunaannut nuunnermi pisattat nuunneqarnerini, angallannermi pissutsit assigisaalluunniit pissutigalugit sivikitsuinnarmik kinguarsarneqarpat,
4) Kalaallit Nunaanni pisortat sulisitsisuannit aningaasarsiaqartinneqartut, akissarsiaqartinneqartut taakkuluunniit assigisaannik pisartut, Kalaallit Nunaannut nuunnermi pikkorissartitsinermut sivikitsumik peqataaneq pissutigalugu kinguarsarneqarpat,
5) Kalaallit Nunaannit aningaasalersorneqartunik ilinniagaqarnersiutisiaqartut, akissarsiaqartut assigisaannilluunniit ilinniagaqarnerup il.il. nalaani tapiissutisisartut,
6) inuussutissarsiutigalugu eqqumiitsuliortut, timersortartut assigisaalluunniit Kalaallit Nunaanni sulinermi aningaasarsisartut, tamatumunngalu ilaallutik aningaasarsiat eqqumiitsuliortumit timersortartumilluunniit tiguneqaratik inunnulli il.il. allanut pisassanngortinneqartut,
7) aningaasarsianik § 75, imm. 1, nr. 2-mi taaneqartutut ittunik siulersuisunut, udvalginut, kommissioninut, rådinut assigisaannullu Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartunut ilaasortaanermi ikiortaanermiluunniit pissarsisartut,
8) aningaasarsianik Kalaallit Nunaanneersunik § 75, imm. 2, nr. 1 naapertorlugu aningaasarsianut A-nut naasorsuunneqartussanik pissarsisartut,
9) aktie-, anparts- imaluunniit andelsselskabimit il.il. Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartutut nalunaarsorneqarsimasumit iluanaarutisianik pissarsisartut,
10) Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik ingerlatsiveqartumik inuussutissarsiuteqarlutilluunniit ingerlatseqataasut imaluunniit ingerlatap taamaattup isertitai, sinneqartoorutaasa taakkualuunniit assigisaasa ilaannik pisassaqartitaasut,
11) Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik sumiiffeqarluni namminersorluni inuussutissarsiummik ingerlataqartut imaluunniit taamaattumik ingerlataqarniarneq pissutigalugu ataannartumik minnerpaamik ullut 90-it Kalaallit Nunaanniittut imaluunniit ingerlatamik taamaattumik ingerlatseqataasut imaluunniit ingerlatap taamaattup isertitaasa, sinneqartoorutaasa taakkualuunniit assigisaasa ilaannik pisassaqartitaasut,
12) umiartornermik timmisartornermillu Kalaallit Nunaata imartaani nunataaniluunniit (territorium) ingerlanneqartumik imaluunniit kalaallit Nunaata ilaanit avataanut aalajangersimasumik pisartumik ingerlanneqartumik inuussutissarsiuteqartut imaluunniit inuussutissarsiummik taamaaattumik ingerlatseqataasut imaluunniit ingerlatap taamaattup isertitaasa, sinneqartoorutaasa taakkualuunniit assigisaasa ilaannik pisassaqartitaasut,
13) pigisanik (atuisinnaatitaanermut akileraarutaasartunik (royalties)) Kalaallit Nunaanneersunik pisartagaqartut, 14) Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiummik (ingerlatamik) attartortitsinikkut isertitaqartartut,
15) pigisamik aalaakkaasumik Kalaallit Nunaanni pigisaqartut imaluunniit tassannga isertitaqartartut, imaluunniit
16) toqukkut qimaguttup pigisaannit Kalaallit Nunaanni aaqqissuussinikkut suliarineqarsimasunit pisassaqarnikkut isertitaqartut.
Imm. 2. Imm. 1, naapertorlugu akileraartussaatitaaneq taamaallaat isertitanut isertitallu tunngaviinut taaneqartunut atuuppoq, aammalu akissaajaatit taamaallaat ilanngaatigineqarsinnaapput isertitanut isertitalluunniit tunngaviinut tunngassuteqarnermissut annertutigisumik. Inunnut imm. 1, nr. 1, naapertorlugu akileraartussaatitaasunut aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsornerini akissarsiat 10 procentiinik, annerpaamillu ukiumut Inatsisartunit aalajangerneqarsimasumik, ilanngaateqarsinnaatitaapput. Ukiumut ilanngaatigineqartussat oqaaseqatigiit aappaanni taaneqartut qaammatisiutit malillugit ukioq atortuuffissaat sioqqullugu ukiup affaani siullermi Inatsisartut ataatsimiinneranni aalajangerneqartassapput.

 

§ 3. Akileraartussaatitaanngillat:
1) Kunngi taassumalu aappaa aammalu kunngikkormiunut ilaasut, danskit kunngiisa qitornarisaat imaluunniit inatsisini tunngaviusuni § 11 naapertorlugu ukiumoortumik aningaasarsiassaqartitaasut taakkualu aapparisaat. Aamma tassani pineqartut toqunerminni qimataannut atuupput.
2) Namminersornerullutik Oqartussat, kommunit, naalagaaffik taakkulu suliffiutaat atorfeqarfiutaallu.
3) Naalagaaffinni takornartani naalakkersuisut maani aallartitaat, aallartitaqarfinni atorfillit, inuit taakkua ilaqutaannut ilaasut kiisalu kiffartortut atorfillit aammalu kiffat akileraaruserneqassapput naalagaaffiit aallartitaat pillugit Wien-imi naalagaaffiit isumaqatigiissutaanni maleruagassat naapertorlugit.
4) Naalagaaffiit takornartat maani konsulii, konsuleqarfinni atorfillit, inuit taakkua ilaqutaannut ilaasut kiisalu kiffartortut atorfillit akileraaruserneqassapput konsuleqarfiit pillugit Wien-imi naalagaaffiit isumaqatigiissutaanni maleruagassat naapertorlugit.
5) Uppeqatigiit akuersaarneqarsimasut ilagiinnilu atorfeqarfiit taakkununnga folkekirkemulluunniit atasumik pilersinneqarsimasut.
6) Atorfeqarfiit ilinniartitsinermut, inunnik isumaginninnermut kultureqarnermullu tunngasut, tassaagunik atorfeqarfiit imminnut ingerlattut aammalu aningaasarsiaat tamarmik taamaallaat atorfeqarfiup pineqartup siunertaanut atorneqarsinnaappata.
7) Inuit, sulliviit il.il. kunngeqarfiup Danmarkip Amerikamilu naalagaaffeqatigiit naalakkersuisuisa Kalaallit Nunaata illersorneqarnissaa pillugu isumaqatigiissutaanni allaaserisami VII-imi ilanngunneqarsimasut.
8) Peqatigiiffiit, suleqatigiiffiit, iluaqutissiuiffiit, aningaasaatit aalajangersimasunut atugassanngortitat aamma suliffeqarfiit imminnut pigisut Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartutut, aammalu timersortarfinni neriniartarfeqarnermik ingerlataqartut.
Imm. 2. Aningaasaateqarfiit, peqatigiiffiit il.il. § 1, imm. 1-imi nr. 13 aamma 14 naapertorlugit akileraartussaatitaasut tamakkiisumik ilaannakuusumilluunniit akileraartussaajunnaarsitaasinnaapput, aningaasaateqarfiup, peqatigiiffiup il.il. malittarisassamikkut anguniagarippassuk tamanut ajunngitsuliorniartuunissaq allatulluunniit iluaqusiiniartuunissaq. Tamatumunnga Naalakkersuisut aalajangiisuussapput.
Imm. 3. Selskabinik suliffeqarfinnillu, Kalaallit Nunaanni atortussiassat aatsitassanit pisut il.il. pillugit inatsit naapertorlugu aatsitassanik iluaqutiginninniarsinnaanermut akuersissuteqarfigineqarsimasunik akileraarusersuineq, aatsitassarsiornissamut pisinnaatitaaffeqalersup akuersissutaani aalajangersakkat malillugit, atorunnaassaaq.

 

§ 4. Aappariit isertitaminnik ataatsimut akileraarusigaassapputukiup aningaasarsiorfiup naanerani tamarmik tamakkiisumik akileraartussaatitaallutillu piffissamilu inooqatigiikkunik imaluunniit ukiup aningaasarsiorfiusup ingerlanerani averusersimaqqaarnatik inooqatigiinnertik taamaatissimagunikku.
Imm. 2. Aappaq qaammatisiutit malillugit ukiup ingerlanerani akileraartussaatitaalerpat akileraartussaatitaajunnaarpalluunniit tamaallaat imm. 1 naapertorlugu ataatsimut akileraarusigaassapput piffissami tamarmik tamakkiisumik akileraartussaaffimminni.

 

§ 5. Meeqqat immikkut akileraartussaapput.
Imm. 2. Meeraq angajoqqaaminit, ataatassaminit/anaanassaminit, angajoqqaarsiaminit imaluunniit aataminit aanaminilluunniit aningaasanik pisuussummilluunniit tunissutitut pisimappat aningaasanik tunissutit pisuussummilluunniit iluanaarutisiat tunisisumi akileraarusigaassapput, tunisisoq tamakkiisumik akileraartussaatitaappat. Tamannali taamaallaat atuuppoq qaammatisiutit malillugit ukiup meeqqap 18-inik ukioqalerfiata naanerata tungaanut imaluunniit meeqqap katinnerata tungaanut.
Imm. 3. Meeraq ukiup aningaasarsiorfiusup aallartinnerani 15-inik ukioqalersimanngitsoq inuussutissarsiorluni sullivimmi angajoqqaaminit, ataatassaminit/anaanassaminit, angajoqqaarsiaminit, aataminit aanaminilluunniit ingerlanneqartumi suliffeqarpat taakkua aningaasarsiamik akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni meeqqap akissarsiai ilanngaatigisinnaanngilaat aammalu meeqqap aningaasarsianik akileraaruteqaataasussanik naatsorsuinermini akissarsiat taakku ilanngutissangilai.
Imm. 4. Angajoqqaat, ataatassap/anaanassap, angjoqqaarsiat, aatap aanalluunniit meeqqamut inuussutissaqartitsissutitut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit akilersuutigisimasaat meeqqap aningaasarsiaanut ilanngullugit naatsorsuunneqassanngillat tassaanngikkunik pilersuutitut akilersuutit imaluunniit akilersuisup inuussutissarsiorluni sulliviutaani sulinermi akissarsiat aammalu akilersuisup aningaasarsiaanit akileraaruteqaataasussanit ilanngaatigineqarsinnaasut.

 

Kapitali 2
Akileraartussaatitaanerup annertussusia, atulernera atorunnaarneralu

 

§ 6. Akileraartussaatitaaneq matuma kinguliini aalajangersakkat tunngavigalugit allannguutaasut (immikkoorutaasut) eqqaassanngikkaanni atuutissaaq akileraartussaatitaanermut patsisissaatitat § 1-imiittut § 2-miittulluunniit eqquussimatillugit.

 

§ 7. Inuk Kalaallit Nunaanni najugassarsisoq tamatumunngali peqatigitillugu tassani najugaqalersimanngitsoq § 1, imm. 1, nr. 1, malillugu akileraartussaatitaalissaaq aatsaat Kalaallit Nunaanni najugaqaleruni, tamatumunnga taamaattutut isigineqanngilaq feeriarnermi assigisaanilluunniit pissuteqarluni Kalaallit Nunaanniillatsiarneq.

 

§ 8. Inunnut § 1, imm. 1, nr. 2-mi taagorneqartunut akileraartussaatitaaneq Kalaallit Nunaanniinnerup akileraartussaatitaanermut pissutaasup aallaqqaataanit atuutilissaaq.
Imm. 2. Inunnut takornariaallutik ilinniarnerluunniit pissutigalugu Kalaallit Nunaanniittunut, Kalaallit Nunaanniinnerminnillu namminersorlutik inuussutissarsiummik ingerlatsinngitsut aammalu Danmarkimut, Savalimmiunut nunagisaminnulluunniit aningaasarsiaminnit nunaminni malittarisassat tunngavigalugit akileraartussaatitaajuaannartut, § 1, imm. 1, nr. 2 malillugu akileraartussaatitaaneq atuutilissaaq aatsaat atasuinnarmik kipeqattaartumilluunniit Kalaallit Nunaanniinneq ukiut marluk ingerlaneranni katilluni ullunik 365-inik amerlanerusunik sivisussuseqarpat.

 

§ 9. Inuk Kalaallit Nunaanni akileraartussaatitaq toquppat akileraartussaatitaaneq toqukkut qimagunnermi atorunnaassaaq.

 

§ 10. Aapparisap toquneranutatatillugu aappaasup qimagaasup aappariinnermi ataatsimut pigisat kingornussisussanut agguaassinertaqanngitsumik pigiinnagassarilerpagit sivisunerusumik inuusup ukiumi aningaasarsiorfimmi toqquiusumi aappariit isertitarisimasaat tamaasa akileraartussaatitaaffigilissavai. Aappariinnit toqukkut qimagaasup toqukkut qimaguttup akileraartarnermut tunngatillugu pisussaaffii tamakkiisumik pisussaaffigilissavai.
Imm. 2. Aapparisap qimagaasup Kalaallit Nunaanni kingornussisarneq pillugu inatsit naapertorlugu immikkut pisinnaatitaaffini atoriigai, kingornussarsiassanik agguaassinertaqanngitsumik pigisanik qimatat qimagaasumut tunniunneqarpata, maleruagassat imm. 1-imiittut taamatuttaaq atuutissapput.

 

§ 11. Kalaallit Nunaanni akileraartussaatitap toquneranut atatiinnarlugu pigisat qimatat kingornussarsiatut agguaanneqarpata toqusup ukiumi aningaasarsiorfimmi toqquigisaani aningaasarsiaanit akileraarutissai aningaasarsianit akileraarutaagallartut toqunerup siornatigut akiligassanngorsimasut imaluunniit aningaasarsianit tamatuma siornagut pisassarineqalersimasunit akileraarutit unerartinneqartussat akilernerisigut inaarutaasumik akilerneqarsimasutut isigineqassapput.
Imm. 2. Taamaakkaluartoq akileraaruseriffimmit toqukkullu qimaguttup pigisanik qimataanik suliaqarnermi piumasaqaatigineqarsinnaavoq ukiup aningaasarsiorfiup aallartinneranit ulloq toqquik tikillugu toqukkut qimaguttup aningaasarsiai inaarutaasumik annertussusilerneqassasut. Ukiup aningaasarsiorfiusup aallartinneranit ulloq toqquik tikillugu akileraarutissatut inaarutaasumik naatsorsorneqartut akileraarutaagallartunit ulloq toqquiup siornatigut akilerneqartussanngorsimasunit imaluunniit tamatuma siornagut aningaasarsianit akileraarutit unerartinneqartussanit minnerpaamik 4.000 koruuninik amerlaneruppata, akileraarutissat amigaataasut pigisanik qimatanit akilerneqassapput. Akileraarutaagallarsimasut tamatumani pineqartut akileraarutissatut inaarutaasumik naatsorsukkanit minnerpaamik 500 koruuninik sinnersimappatigit, aningaasat akilerneqarsimasut amerlavallaarutaasa utertillugit akilerneqarnissaat pigisanik qimatanik suliami piumasaqaatigineqarsinnaavoq.
Imm. 3. Inaarutaasumik annertussusiliinissamik imm. 2 malillugu akileraaruseriffiup piumasaqaataa kingusinnerpaamik pissaaq ulloq toqquimmit qaamatit pingasut qaangiutinginneranni. Ulloq toqquimmit qaammat qaangiutereersoq § 108, imm. 9 malillugu paasissutissat pissarsiarineqarpata annertussusiliinissamik piumasaqarnissaq paasissutissat pissarsiarineqarnerannit qaammatit marluk qaangiunnissaata tungaanut pisinnaavoq.
Imm. 4
. Toqukkut qimaguttup pigisaanik suliaqarnermi piumasarineqarpat imm. 2, naapertorlugu annertussusiliineqassasoq tamanna akileraaruseriffimmut kingusinnerpaamik ulloq toqquimmit qaammatit pingasut qaangiutinnginneranni pissaaq.
Imm. 5.
Imm. 3-mi 4-milu eqqartorneqartutut pisoqartillugu toqukkut qimaguttup pigisaanik suliaqarnermi nammineerluni nalunaarsuut nalinginnaasoq kingusinnerpaamik qaammatit tallimat qaangiutinnginneranni nassiunneqassaaq. Imm. 3-mi oqaaseqatigiit aappaat najoqqutaralugit piumasaqarneq ulloq toqquimmit qaammatit pingasut qaangiutereersut pippat nammineerluni nalunaarsuummik nassitsinissamut piffissarititaasoq kinguartinneqassaaq inaarutaasumik annertussusiliinissamik piumasaqaatip kingorna kingusinnerpaamik qaammatit marluk qaanngiunnerannut.
Imm. 6. Imm. 2 najoqqutaralugu inaarutaasumik annertussusiliinermi pigisat akileraartarnermi malittarisassat malillugit akileraarutitigut nalikillilerneqarsinnaasut akileraartarnermi nalikilliliinermut malittarisassat malillugit suliarineqassapput.
Imm. 7. Inuussutissarsiutigalugu iluanaapallaniutigalugillu pigisat imm. 2 malillugu inaarutaasumik annertussusiliinermi ullormi toqquimmi tunineqarsimasutut isigineqassapput. Tunineqarnermi naligitinneqartutut isigineqassaaq ullormi toqquimmi nalinginnaasumik tunineqartuugunik akigisinnaasaat (nalingat).
Imm. 8. Toqukkut qimaguttup pigisanik qimatai naleqanngingajappata agguaassineqanngippallu maleruagassat imm. 1-imiittut taamaallaat atuutsinneqassapput.

 

Kapitali 3
Aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat

 

§ 12. Aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat ukiumi aningaasarsiorfimmi aningaasarsiat tunngavigalugit naatsorsorneqassapput. Ukioq aningaasarsiorfik tassaavoq qaammatisiutit malillugit ukiup akileraarutissiiviusup siulia. Ukiup ilaannaani akileraartussaaneqarpat ukioq aningaasarsiorfik tassaavoq piffissaq aningaasarsiorfiusoq taaneqartoq. Aningaasarsiat annertussusiligaanerat piffissamut ukiumit sivikinnerusumut tunngasuuppat annertussusiliinermilu akileraartussaasoq ilanngaatissaqartinneqarpat, tamatumani aamma ukiumoortumik annertussusiligaasumik inummoortumik ilanngaammik, taakkua ukiumut ilanngaatissaatitap ilaanik piffissamut naapertuuttumik annertussuseqartitaallutik ilanngaatissaatitaassapput.
Imm. 2. Akileraaruseriffiup selskabit, peqatigiiffiit il.il. qinnuteqarnerisigut akuerisinnaavaa ukiumut aningaasarsiorfiusumut piffissaliussap allap qaammatisiutit malillugit ukiumit allaanerusup atornissaa. Taamatut ukiumut aningaasarsiorfiusumut piffissaliussaq toqqarneqarsimasoq akileraaruseriffimmit akuersissuteqartoqartinnagu allanngortinneqarsinnaanngilaq. Ukiumut aningaasarsiorfiusumut piffissaliussap qaammatisiutit malillugit ukiumit allaanerusup akuerineqarnissaanut piumasaqaataavoq aallartiffia qaammatip aallaqqaataaniussasoq. Taamatut akuersissuteqarnermut atatillugu akileraaruseriffiup nammineerluni nalunaarusiap nassiunnissaanut akileraarutillu akiligassat akilerneqarnissaannut immikkut piffissarititat aalajangersinnaavai.

 

§ 13. Aningaasarsiat akileraaruteqaataasussanut ilaapput, Inatsisartut inatsisaat manna malillugu ilaasussaatitaanngitsut killiliinerillu kisiisa pinnagit, akileraartussaatitaasup ukiumut aningaasarsiai tamarmiusut, Kalaallit Nunaannit pisuuneri pisuunnginneriluunniit, aammalu aningaasaanersut imaluunniit pisuussutaagunik aningaasanik naliliunersut apeqqutaatinnagit.
Imm. 2. Inuup sulisussarsiarineqarsimalluni nammineq sulinermini akissarsiai ukiumi tunniunneqarfianni akileraaruteqaatigineqassapput. Aningaasarsisussaq aningaasarsiassaminik tigusitinnani akileraartussaajunnaarpat aningaasarsiassat akileraaruteqaatigineqassapput kingusinnerpaamik piffissami akileraartussaatitaanerup atorunnaarfiani.

 

§ 14. Aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat soorlu makkuupput:
1) Inuussutissarsiutitut ingerlassamit sumilluunniit aningaasarsiat, s.i.: niuernermit, suliffissuaqarnermit, assassorluni sulinermit, umiartornermit, aalisarnermut, piniarnermit, aallaaniarnermit savaateqarnermillu aningaasarsiat, aamma aningaasarsiat ingerlatseqatigiiffinni (interessentskab), umiarsuaatileqatigiinni, peqatigiinni assigiinngitsunik akisussaassuseqartunik ilaasortalinni (kommanditselskab) imaluunniit aktieselskabini assigiinngitsunik akisussaassuseqartunik peqataasoqarfiusuni peqataanikkut pinertut, imaluunniit aningaasarsiat toqukkut qimaguttup pigisanik qimataasa pisortatigoortumik imaluunniit inuinnartigoortumik agguaanneqartut pisassaqartitsinerisigut pineqartut, ilisimatusarnermi, eqqumiitsuliornermi imaluunniit atuakkiornermi sulinermut akissarsiat, imaluunniit suliaq, kiffartuussineq imaluunniit ikiuineq sunaluunniit aqqutigalugu akissarsiat tamat,
2) akiliisitsilluni attartortitsinikkut aningaasarsiat, soraarnerussutisiat, soraarnerussutisiatut aamma sillimmasiinertigoortumik pisartakkat, ikiorsiissutitigut inuuniarnermullu atugassatut akilersuutitigut aningaasarsiat, akiliinani allat pigisaannik atuinertigut tunissutisiatigullu aningaasarsiat, taamaattoq tak. § 34, imm. 1, nr. 3, obligationinit allanillu pisassanit erniatigut aningaasarsiat,
3) aktianit anpartinillu, taamaattoq tak. § 86, piginneqataanermut uppernarsaatinit (andelsbevis) pappiaranillu aningaasanik nalilinnit iluanaarutisiatigut aningaasarsiat, taamaattoq tak. § 34, imm. 1, nr. 7. Andelsbevisinit iluanaarutisiatut isigineqarput suulluunniit peqatigiinnit sullivimmilluunniit piginneqataasunut ukiumi aningaasarsiorfimmi kingullermi imaluunniit siusinnerusumi iluanaarutinit pisassaqaatitut tunniunneqartut tamarmik, tunniussat iluanaarutinit agguagarsiatut (dividende) imaluunniit peqatigiiffiup ingerlatsiunnaarneratigut agguagarsiatut pineqarsimappata assigiimmik, aammalu
4) nammineq illumi inigisap aningaasatigut nalinga, taamaattoq tak. § 34, imm. 1, nr. 5. Illumi nammineq pigisami inigisap nalinga aalajangerneqassaaq Kalaallit Nunaanni ineqarnermut akiliutinut maleruagassiat il.il. atuuttut naapertorlugit.

 

§ 15. Erniat isertitatut akileraaruserneqassapput ilanngaatigineqassallutilluunniit ukiumi aningaasarsiorfiusumi erniat akilerneqartussaalerfianni. Ernianulli aningaasartuutit siumoortumik akiligassaalersut ukiumi aningaasarsiorfiusumi attuumassuteqarfigisaanni ilanngaatigineqassapput, § 12, imm. 1 naapertorlugu. Akiligassaqartorli erniat akiligassanngortut akilernissaannut akissaqanngippat, erniat ilanngaatigineqassapput isertitatulluunniit akileraaruserneqassapput ukiumi aningaasarsiorfiusumi erniat akilerneqarfigisaanni. Akileraaruseriffiup suliffeqarfiit aningaasalersuinermik ingerlataqartunut suliffeqarfinnullu allanut, taamatut naatsorsueriaaseqarnermik atuisussatut isigisariaqartunut, akuersissuteqarsinnaapput, erniat isertitatut akileraaruserneqassasut ilanngaatigineqarlutilluunniit ukiumi aningaasarsiorfiusumi ernianut attuumassuteqarfiusumi. Taamatut periuseqarnissamik toqqagaasoq kingusinnerusukkut allanngortinneqarsinnaanngilaq.
Imm. 2. Akileraartussaanerup aallartinnerani toqumik patsiseqanngitsumik allamik patseqartumik akileraartussaajunnaarnermi erniatigut isertitat aningaasartuutilluunniit il.il., piffissamut inuup pineqartup akileraartussaanerata nalaanut attuumassuteqartut, akileraarutaasussanik isertitat naatsorsorneqarneranni ilanngunneqassapput ilanngaatigineqassallutilluunniit. Ernianik isertitat ilanngaatissalluunniit il.il. piffissamut attuumassuteqarfigisaannut agguaanneqassapput. Agguaassinermi piffissaq akileraartussaanerup aallartinnerani akileraartussaajunnarfimmiluunniit erniat kisimik pineqarput.
Imm. 3. Ernianut atasunut ilanngunneqartunulluunniit akiliutit, pisassarisanik erniaqartitanik allamut tunniussinermi, isertitat naatsorsorneqarneranni akiliutinik pisassaqartumi ilanngunneqassapput. Akiliutit ilanngaatigineqassapput akiliutinik akiliisussaasup isertitaanik naatsorsuinermi. Akiliutit ilanngunneqassapput ilanngaatigineqarlutilluunniit ukiumi aningaasarsiorfiusumi niueqatigiinnerup piffigisaani. Ernianut atasunut ilanngunneqartunulluunniit akiliutit ukiumi aningaasarsiorfiusumi akiligassanngorfigisaanni erniat akileraarutaasussat naatsorsorneqarneranni ilanngunneqassapput. Immikkoortumi tassani maleruagassat akileraartussaasunut ernianut aningaasartuutinik ernianillu isertitanik § 15, imm. 1, oqaaseqatigiit sisamaanni taaneqartutut agguataarisunut atuutinngillat.
Imm. 4. Illu Kalaallit Nunaata avataani inissisimappat tassunga tunngasunik isertitat aningaasartuutillu, soorlu illu qularnaveeqqusiullugu atukkat erniaannut aningaasartuutit, illumik pigisaqartup akileraarutaasussatut isertitanut ilanngussinnaanngilai. Naalakkersuisut pissutissat immikkorluinnaq ittut ilalersorpassuk, Kalaallit Nunaata avataani illuutigisamut atatillugu amigartoorutit tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit ilanngaatigineqarsinnaanerat akuersissutigisinnaavaat.

 

§ 16. Immikkoortumi uani obligationit pillugit maleruaqqusat inuinnarnit qularnaveeqqusikkanik taarsigassarsinermut allagartanut pisassarisanullu aamma taamatuttaaq atuupput.
1) Selskabit, aningaasaateqarfiit, peqatigiiffiit il.il. § 1, imm. 1, nr. 3-mit – 13-imut taagorneqartutut ittut obligationinik tunisaqarnermi, nalinginik tigusaqarnermi imaluunniit obligationiutigisap makinneqarnerani iluanaarutit annaasaqaatilluunniit akileraarutaasussanik isertitat naatsorsorneqarneranni ilanngutissavaat.
2) Obligationinik tunisaqarnermi, nalinginik tigusinermi imaluunniit makinneqarnerini iluanaarutit annaasaqaatilluunniit naatsorsorneqassapput tunineqarneranni pisiarineqarnerannilu akiisa assigiinngissutaattut.
3) Obligationit nalinginik tigusineq naafferartumik akilersuinikkut pippat, iluanaarutit annaasaqaatilluunniit naatsorsorneqassapput, naafferartumik tigusaqarnerit tamarmik procentii imatut annertussusilerlugit, pisiarinerani naligititamik procentinik qassinik qaangiisimaneri inorsarneriluunniit najoqqutaralugit.
4) Akileraaruseriffiup allatut naatsorsueriaaseqarnissaq akuersissutigisinnaavaa. Akuersissut taamaattoq tunniunneqarsimappat, tamatumani naatsorsueriaaseq akuerineqartoq taamaallaat allanngortinneqarsinnaavoq akileraaruseriffiup akuersineratigut, taamaallaallu pisimasunit immikkorluinnaq ittunit tamanna tapersersorneqarpat.
Imm. 2. Immikkoortumi uani aktiat pillugit maleruaqqusat taamatuttaaq anpartsselskabini piginneqataanernut, piginneqatigiiffinni piginneqataanermut allagartanut pappiaqqanullu aningaasanik nalilinnut assingusunut atuuttuupput.
1) Selskabit, aningaasaateqarfiit, peqatigiiffiit il.il. § 1, imm. 1, nr. 3-mit – 13-imut taagorneqartutut ittut, aktianik tunisaqarnermi iluanaarutit annaasaqaatilluunniit akileraarutaasussanik isertitat naatsorsorneqarnerannut ilanngutissavaat. Tamannattaaq atuuppoq aktianik pisinissamut salliutitaasinnaanerup aammalu aktiasisinnaanermik periarfissaqarnerup tuninerani iluanaarutinut annaasaqaatinulluunniit. Aktianilli tunisaqarnermi annaasaqaatit taamaallaat ilanngaatigineqarsinnaapput aktianit taakkunannga § 34, nr. 11 malillugu akileraaruserneqartussaanngitsunik, aammalu § 27, imm. 4 naapertorlugu pissarsianut ilanngaataasinnaasunut milliliissutaasimanngitsunik, iluanaarutinit annaasaqaatit annertuneruppata.
2) Ingerlatseqatigiiffiup atorunnaarsinnerani pigisanik agguagarsinermi iluanaarutit ajunaarutilluunniit akileraaruserneqassapput ukiumi aningaasarsiorfiusumi ingerlatseqatigiiffiup atorunnaarsivinneqarfiani.
3) Tunisaqarnermi iluanaarutit annaasaqaatilluunniit naatsorsorneqassapput tunisaqarnermi akigititap pisinermilu akiusup nikingassutaattut. Fondsaktianik (ingerlatseqatigiiffiup sillimmataanik tunngaveqartunik) aktianillu pissarsinissamut pisinissamullu pisinnaatitaaffiit qaqugukkut pissarsiarinerinut pissarsiarinerinilu akigisinnaasaannut Naalakkersuisut sukumiinerusumik maleruagassiussapput.
4) Akileraaruseriffiup allatut naatsorsueriaaseqarnissaq akuersissutigisinnaavaa. Akuersissut taamaattoq tunniunneqarsimappat, tamatumani naatsorsueriaaseq akuerineqartoq taamaallaat allanngortinneqarsinnaavoq akileraaruseriffiup akuersineratigut, taamaallaallu pisimasunit immikkorluinnaq ittunit ilalersorneqarpat.
Imm. 3. Selskabit, aningaasaateqarfiit, peqatigiiffiit il.il. § 1, imm. 1, nr. 3-mit – 13-imut taagorneqartutut ittut, illuutinik § 24, imm. 1, nr. 1 naapertorlugu nalikilliliivigineqarsinnaanngitsunik tunisaqarnermi iluanaarutit annaasaqaatilluunniit akileraarutaasussanik isertitat naatsorsorneqarnerannut ilanngutissavaat.
1) Iluanaarutit ajunaarutilluunniit naatsorsorneqassapput tunisinermi akigititap pisinermilu akiusup nikingassutaattut.
2) Tunisinermi akigititap pisinermilu akiusup naatsorsorneqarnissaannut Naalakkersuisut sukumiinerusunik maleruagassiussapput.

 

§ 17. Aningaasanut tunngasunut isumaqatigiissutitigut iluanaarutit isertitat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarnerini ilanngunneqassapput, takuulli imm. 2 aamma 3. Ukiumi aningaasarsiorfiusumi annaasat ukiumi tassani iluanaarutinit ilanngaatigineqarsinnaapput, aammalu § 30, imm. 1-imi, 3-mi aamma 4-mi malittareqqusat naapertorlugit ilanngaatissat peereerlugit annaasat ukiuni kingusinnerusuni ilanngaatissat peereerlugit aningaasanut tunngasunut isumaqatigiissutitigut iluanaarutinit ilanngaatissanngorlugit nuunneqarsinnaapput.
Imm. 2. Imm. 1 makkununnga atorneqassanngilaq:
1) Aktianik il.il. pisinissamut pisinnaatitaaffinnut.
2) Pigisat aalaakkaasut pillugit isumaqatigiissutinut.
3) Realkreditimit, realkreditimulluunniit assingusumit attartornissami atukkalluunniit tamakkerlugit taarsiinissami akiusut nalinginik allanngutsaaliinermut atatillugu piffissami isumaqatigiissutaareersumi imaluunniit siunissami piffissamut aalajangersimasumut isumaqatigiissut malillugu obligationinik tunisinermut pisinermullu.
4) Obligationit, qularnaveeqqusiinermut uppernarsaatit, akiitsunut uppernarsaatit aningaasanillu pisassanut allanut atatillugu uppernarsaatit allanik taarsersinnaanerinut pisinnaatitaaffinnut.
Imm. 3. Inuussutissarsiornermut inuussutissarsiornermiluunniit ingerlatsivimmut atatillugu isumaqatigiissutaasimasunut inatsisartut inatsisaanni aalajangersakkat naliginnaasut naapertorlugit atuutissapput.
Imm. 4. Iluanaarutit annaasalluunniit imm. 1-imi taaneqartut naatsorsorneqartassapput tuniniaanermi periaaseq naapertorlugu tuninerani akiusup pisiarineqarneranilu akiusup assigiinngissutaattut.
Imm. 5. Immikkut pissutissaqartoqartillugu isumaqtigiissutit imm. 1-imi pineqartut Inatsisartut inatsisaanni maleruagassat nalinginnaasut naapertorlugit akileraaruserneqarnissaat Naalakkersuisunit, taakkunanngaluunniit taamaaliornissamut piginnaatinneqartumit akuersissutigineqarsinnaavoq.

 

§ 18. § 1, imm. 1, nr. 1-imi 2-milu inuit pineqartut aningaasarsiaminnik akileraarutaasussanik naatsorsuinerminni iluanaarutinit pisassarisanik tunisinikkut, tamakkiisumik ilaannakuusumilluunniit akiliinikkut imaluunniit makitsinikkut pissarsiarineqartutigut iluanaarutit ilanngullugit naatsorsussavaat, pisassarisat imm. 2-mi taaneqartut eqqarsaatigalugit, pissarsiarineqartut imm. 3-mi aalajangersarneqarsimasutut erniat ikinnerpaaffissaattut amerlatigisunik taakkuninngaluunniit amerlanerusunik ernialersorneqanngikkunik.
Imm. 2. Pisassarisanik oqarnermi pineqartut tassaapput aningaasanik pisassarisat suulluunniit, tamatumani aamma obligationit, qularnaveeqqusiinermut uppernarsaatit, pappiaqqat aningaasanik nalillit (statsgældsbeviser), pappiaqqat aningaasanik nalillit (skatkammerbeviser) aamma suliffeqarfiit akuerineqarnerinut uppernarsaatit (virksomhedscertifikater).
Imm. 3. Erniat ikinnerpaaffiat akileraaruseriffimmiit nalinginnaasunik ukiup affaanut marlunnut, januarimiit junimut aamma julimiit decemberimut aalajangersarneqartassapput.
Imm. 4.
Pisassarisat tunineqarnerisigut utertillugilluunniit akilerneqarnerisigut iluanaarutit naatsorsorneqartassapput tassaatillugit pisiarinerini akiliutigineqartut aamma tunisinermi utertillugilluunniit akiliinermi akigineqartut nikingassutaat. Utertillugit akiliineq naafferartumik akilersuinikkut pippat iluanaarutit naatsorsorneqassapput naafferartumik akiliutigineqartunit tamanit procentiinik pappiaaqat naleqassusiisa pisinermi akiliutigineqartunit qaangiinerup procentiisa amerlaqataannik.
Imm. 5. Pisassarisanit imm. 1-imi taaneqartunit iluanaarutit annaasalluunniit § 34, imm. 1, nr. 2-mi ilaatinneqarsinnaanngillat.

 

§ 19. Aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni biilip, akileraartartup sulisitsisuminit atorfinitsitaanerminut allatulluunniit ikiuulluni sulinissaminik isumaqatigiissuteqarnerminut atatillugu privatimik atorsinnaasaata nalinga ilanngunneqassaaq, tak. Imm. 2-miit 8-mut. Tamanna aamma atuuppoq inunnut siulersuisuni, ataatsimiititaliani, kommissionini, siunnersuisooqatigiinni, immikkut qinikkani allatulluunniit ataatsimoorfiusuni, tamatumani ilanngullugit Naalakkersuisunut, Inatsisartunut kommunalbestyrelsinullu ilaasortatut qinerneqarsimasunut tamakkununngaluunniit ikiortaasunut.
Imm. 2. Illoqarfik biilip privatimik atorneqarfia 75.000 kvadratmeterisut annertutigisumik annertunerusumulluunniit aqqusineqarpat, biilip imm. 1-imi pineqartup akileraarutitigut nalinga ukiumut 40.000 koruuninik annertussusilerneqassaaq.
Imm. 3. Illoqarfik biilip privatimik atorneqarfia 25.000 kvadratmeterinit 75.000 kvadratmeterillu akornanni annertutigisumik aqqusineqarpat, annertussusiliussaq imm. 2-mi taaneqartoq 20.000 koruuninut appartinneqassaaq.
Imm. 4. Illoqarfik biilip privatimik atorneqarfia 25.000 kvadratmeterit inorlugit annertutigisumik aqqusineqarpat, annertussusiliussaq imm. 2-mi taaneqartoq 10.000 koruuninut appartinneqassaaq.
Imm. 5. Biilit sulliviittut aaqqissukkat biilinillu immikkut sanaajusunik allanik privatimik atuineq angissusiliussat imm. 2-miit 4-mut taaneqartut affaannut annertussusilerneqassaaq. Biilit tamaattut sulisitsisup allaganngorlugu peqqussuteqarneratigut angerlarsimaffiup suliffiullu akornanniinnaq atorneqartarpata annertussusiliussat imm. 2-miit 4-mut taaneqartut sisamararterutaannut annertussusilerneqassapput.
Imm. 6. Lastbiilinik 4 tonsit sinnerlugit oqimaassusilinnik kiisalu biilinik tankiminni usisartunik, kraninik kivitsissutinik aammalu eqqaasut biiliinik privatimik atuineq akileraaruserneqartussaanngilaq.
Imm. 7. Biilit ukiup ilaannaani atugassaritinneqarpata nalingat akileraaruteqaataassussaq ullunik biilinik atuiffiunngitsunik ilanngarlugu appartinneqassaaq. Akileraartussaatitaasoq biilit atorsinnaanerinut akiliuteqarpat, nalinga akileraaruteqaataasussaq aningaasanik akiliutigineqarsimasunik ilanngarlugu appartinneqassaaq.
Imm. 8. Sulisitsisup allaganngorlugu peqqussutigisimappagu akileraartussaatitaasoq suliartoqquneqarnermini biilinik atuissasoq, akileraartussaatitaasup angerlarsimaffimmi suliffimmilu akornanni biilimik atuinera privatimik atuineranut isigineqassanngilaq, aatsaalli akileraartussaatitaasup suliartoqquneqarsinnaanermi nalaani biilit privatimik atugassarinngippagit.

 

§ 20. Inunnut tamakkiisumik akileraartussaasunut aningaasarsiat B-t, takuuk § 74, aningaasarsiallu § 75, imm, 2, nr. 2-mi taaneqartut, tamatumani ilaallutik namminersorluni inuussutissarsiornermi aningaasarsiat tamarmiusut, taamaallaat akileraaruserneqassapput aningaasarsiat taakkua katillugit imm. 2-mi aalajangersarneqarsimasut qaangersimappatigit. Aappariinnut aningaasarsiat akileraaruteqaataasussaanngitsunut inummut ilanngaatip aalajangerneqartarneranut malittarisassat najoqqutaralugit aalajangerneqartassapput, takuuk § 67, imm. 2.
Imm. 2. Aningaasarsiat akileraaruteqaataasussaanngitsut annertussusiat Inatsisartunit qaammatisiutit malillugit ukiup pineqartup siornagut ukiup affaani siullermi Inatsisartut ataatsimiinneranni aalajangerneqartassapput.

 

§ 21. Inuit tamakkiisumik akileraartussaatitaasut aningaasarsiaasa akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni ilanngaat aalajangersimasoq (standardfradrag) ilanngaatigineqartassaaq. Aappariinnut ilanngaat aalajangersimasoq inummut ilanngaatip aalajangerneqartarneranut malittarisassat najoqqutaralugit aalajangerneqartassaaq, takuuk § 67, imm. 2.
Imm. 2. Ilanngaatip aalajangersimasup annertussusia Inatsisartunit qaammatisiutit malillugit ukiup pineqartup siuliani ukiup affaani siullermi Inatsisartut ataatsimiinneranni aalajangiunneqartassaaq.
Imm. 3. Akileraartussaatitaasup aningaasarsiaasa naatsorsorneranni ilanngaatigisinnaasani ukiumut aningaasarsiorfiusumut pineqartumut ilanngaatissatut annertussusiliisimanermit annertunerunerat uppernarsarsimappagu, aningaasartuutit amerlanerusut ilanngaatigitinneqarsinnaapput.

 

§ 22. Selskabit il.il. nalikillilerneqarsinnaasutut taasanut attuumassuteqartumut nalikilliliisinnaanermut nalunaarummi § 24, imm. 1, nr. 1 naapertorlugu, pigisat nalilinnik taaneqartunit annerpaamik akileraarutitigut nalikilliliisinnaapput tassani imm. 2-mi nalikillilerneqarsinnaasut angeqqataannik, aammalu ingerlatseqatigiiffiup naatsorsuutimini akileraarutit ilanngaatiginagit sinneqartoorutaata affaanut naapertuuttumik ilasamik, akileraarutitigulli nalikilliliisoqareerneranut naapertuuttunik, takuuk imm. 2 aamma 5.
Imm. 2. Ukiunut ataasiakkaanut akileraarutitigut nalikilliliissutit annertunerpaamik nalinut ukununnga naapertuutissapput:
1) Illuutit atortullu ikkussorneqarsimasut pissarsiarineranni nalingisa ukiumut 5 procentii angullugit nalikillilerneqarsinnaapput.
2) Umiarsuit timmisartullu pissarsiarineranni nalingisa ukiumut 10 procentii angullugit nalikillilerneqarsinnaapput.
3) Nalikillilerneqarsinnaasunut allanut aningaasartuutit il.il. aammalu ingerlatsinermut atortut, pequtit pissarsiarineranni nalingi aammalu pigisanut piffissami killilimmi pisinnaatitaaffinnut akiliutinut il.il. 30 procentii angullugit nalikillilerneqarsinnaapput, ukiup aningaasarsiorfiusup naanerani pigisap nalikillilerneqarsinnaasup nalinganit tunngaveqartumik.
4) Pigisanut nr. 3-mi taaneqartunut aningaasartuutit imaluunniit pissarsiarineranni nali 100.000 koruuniuppata taakkualuunniit ataallugit naleqarpata 100 procentii angullugit nalikillilerneqarsinnaapput.
Imm. 3. Selskabit nr. 3-mi aamma 4-mi taaneqartunik pigisallit, nalikillilerneqarsinnaasunut aningaasaartuutinik aammalu pigisanut nalilinnut il.il. kontomik ataatsimut naatsorsuiffiusussamik naatsorsuuteqassapput. Ukiumi nalikilliliissutit ukiup aningaasarsiorfiusup naanerani nalikillilerneqarsinnaasup nalinga tunngavigalugu nalikilliliissutigineqartassapput. Naliusoq taanna ukiup aallartinnerani naliusup nakilliliissutaasinnaasutut aningaasaartuutinik imaluunniit ingerlatsinermut atortut il.il. pissarsiarinerani nalinginik ilallugit naatsorsorneqartassapput, taakkua ukiumi aningaasarsiorfiusumi pissarsiarineqarsimappata, aammalu ukiumi ingerlatsinermut atortut il.il. ukiumi aningaasarsiorfiusumi tuninerini nalinginik kiisalu nr. 4 naapertorlugu nalikilliliissutaasunik ilanngaateqartillugit. Pitsanngorsaatinut aningaasartuutit pissarsinermi naliusutut suliarineqartassapput. Ukiup aallartinnerani naliusoq tassaavoq ingerlatsinermut atortut il.il. ukiuni siusinnerusuni pissarsiarinerisa nalingi aammalu aningaasartuutit nalikilliliissutinik ilanngareerlugit nalingat.
Imm. 4. Nr. 3-mi aamma 4-mi pigisanik taaneqartunik tunisinikkut naliusut nalikilliliissutigineqarsinnaasup sinnera qimmussimappassuk nikingassut, ukiumi aningaasarsiorfiusumi tassani isertitatut ilanngunneqassaaq. Imm 5. Imm. 2-mi maleruagassaq naatsorsuutiginagu selskabit il.il. akileraarutitigut nalikilliliisinnaapput, pigisap nalikillilerneqarsinnaasup nr. 1-mi aamma 2-mi pineqartup tuninerani akileraarutitigut iluanaarutigineqarnerata naleqqataanik. Selskabit il.il. tamatuma kingorna aningaasarsiai akileraaruteqaataasussat amigartooruteqartumik angusaqarfiuppata taava akileraarutitigut nalikilliliinerit amigaartoorutaasup nalinganut naapertuuttumik annikillilerneqassapput.

 

§ 23. Inuup § 1, imm. 1, nr. 1 aamma 2 naapertorlugit akileraartussaatitaasup, imaluunniit § 2 malillugu killilimmik akileraartussaatitaasup akileraarutitigut nalikilliliissutigisinnaasaasa annertunerpaaffigisinnaavaat namminersorluni inuussutissarsiuteqarnikkut aningaasarsiaasa amerlaqataat, akileraartarnermi nalikilliliinerit pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni malittarisassanut naapertuuttumik, takuuk § 24, imm. 1, oqaaseqatigiit aappaat.

 

§ 24. Aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni ilanngaatigineqarsinnaapput:
1) Ingerlatsinermi aningaasartuutit, tassa imaappoq aningaasarsiat piniarnerannut, isumannaalliniarnerannut allanngutsaaliorniarnerannullu ukiup ingerlanerani akissaajaataasimasut, taakkununnga ilanngullugit akileraartarnermi nalikilliliinerit. Akileraartarnermi nalikilliliinernut maleruagassiat aammalu pigisat nalikillilerneqarsinnaasut allamut tunineranni il.il. iluanaarutit annaasaqaatilluunniit akileraartarnermut tunngasumik suliarineranni maleruagassat naalakkersuisut aalajangissavaat,
2) aningaasat akileraartussaatitap pigisaanik, iluanaarutitaat aningaasarsiatut isigineqartunik, allanngutsaaliuinermut sillimmasiinermulluunniit atorneqarsimasut, aammalu
3) akiitsut erniaat, taakkununngalu atatillugu sullissinermut matusissutissatut ingerlaavartumik ernialiuttakkat (løbende provision).
Imm. 2. Eqqugassat, eqquiniutissatut ileqqaakkat pillugit inatsit naapertorlugu eqquiniutissatut kontolinnut aningaaserivinnit eqqugassiissutigineqartartut, aningaaserviup aningaasarsiaasa akileraaruteqaataasussat naatsorsornerini ilanngaatigineqarsinnaanngillat.

 

§ 25. Akileraartartumut, Kalaallit Nunaanni aatsitassanik, iluaqutiginninniarluni ingerlatsinermi pineqartumi nalinginnaasumit annertunerusumik suliareqqiinermik ingerlataqartumik suliffiuteqartumut, iluaqutiginninniarluni ingerlatsiviup pilersitaanik tunisassiassanik suliareqqiinermut atortunik pigisanut toqqaannartumik aningaasaliissutinit ukiumoortumik 10 procent angullugu immikkut ilanngaatissat pillugit Naalakkersuisut maleruaqqusaliorsinnaapput.

 

§ 26. Akilersuisup aningaasarsiaanit akileraaruteqaataasussanit ilanngaatigineqarsinnaapput akilersuutit, piffissami akileraartussaaffimmi akiligassanngorlutillu akilerneqarsimasut ataani taagorneqartut:
1) Inuuniarnermut atugassatut akilersuutit avinnerup averusernerulluunniit kinguneranik aappaasumit aapparisamut qitornanulluunniit akilersuutigineqartut, aatsaat aapparisaq qitornalluunniit akilersuuteqartumi najugaqanngippata.
2) Aappaasup aappaminut qitornanulluunniit akilersuuteqartumi najugaqanngitsunut inooqatigiinngivinnertik pissutigalugu akilersuutigisai.
3) Inuuniarnermut atugassatut akilersuutit uersakkanut akilersuuteqartumi najugaqanngitsunut tunniunneqartartut.
Imm. 2. Qitornat inuuniarnerannut akilersuutit ilanngaatigineqarsinnaatitaanerannut patsisissaatitaatinneqarpoq akilersuuteqartussaatitap pisortanut akisussaassuseqarluni meeqqamik pilersuisussaalluniluunniit inuuniarnermut akilersuuteqartussaatitaanera.
Imm. 3.
Inuuniarnermut atugassatut akilersuutit imm. 1, nr. 1-imi taaneqartut ulloq aviffik averuserfilluunniit aallarnerfigalugu sunniuteqartumik ilanngaatigineqarsinnaapput. Inuuniarnermut atugassatut akilersuutit imm. 1, nr. 2-mi taaneqartut ulloq inooqatigiinngivilerfik aallarnerfigalugu ilanngaatigineqarsinnaatitaapput.
Imm. 4. Inuuniarnermut akilersuutit aappaasup akilersuutinik pisartup imaluunniit qitornap akilersuutinik pisartup piffissat imm. 3-mi taaneqartut aallartiffigalugit aningaasarsiaannut akileraaaruteqaataasussanut naatsorsuunneqassapput.
Imm. 5. Akileraaruseriffiup inuuniarnermut akilersuutit aappaasumut qitornanullu agguaanneqarnerannut isumaqatigiissut imaluunniit aalajangiineq naatsorsuutiginngitsoorsinnaavaat. Inuuniarnermut atugassatut akilersuutit isumaqatigiissutaasimasut naammaginanngivissutut isigineqartariaqarpata aammalu immikkut pissuteqarluni isumaqatigiissut pilersuinissamik siunertaqarani isumaqatigiissutigineqarsimasutut takussutissiippat, taava isumaqatigiissut akileraaruseriffimmit sumiginnarneqarsinnaavoq.

 

§ 27. Selskabit, brugsforeningit, suliffeqarfiillu suleqatigiinnikkut ingerlassat § 1, imm. 1, nr. 3, 4, 6 aamma 7-imi pineqartut aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni iluanaarutit peqatigiit imaluunniit sulliviup ukiumi aningaasarsiorfimmi kingullermi imaluunniit siusinnerusumi iluanaarutigisimasaanit piginneqataasunut ilaasortanulluunniit tunniunneqarsimasut ilanngaatigisinnaavaat. Taamatuttaaq § 1, imm. 1,nr. 10-mi taaneqartut peqatigiiffiit erniatigut iluanaarutiminnik pissarsiaminnillu ilaasortaminnut ukiumi kingullermi siusinnerusukkulluunniit ukiumi aningaasatigut isertitaqarfimmit sinneqartoorutiminnik pissarsisitsippata.
Imm. 2. Taamaattorli iluanaarutit § 87 naapertorlugu iluanaarutisianit akileraarutinik unerartitsiffigineqarsimasut aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarneranni ilanngaatigineqarsinnaanngillat.
Imm. 3. Iluanaarutisiat ukiumi aningaasarsiorfiusumi kingullermi siusinnerusumiluunniit sinneqartoorutit ilaannit agguagarsiatut aktiaatilinnut, anpartiutilinnut, piginneqataassutilinnut ilaasortanulluunniit tunniunneqartut ukiup aningaasarsiorfiup siuliani aningaasarsianit akileraaruteqaataasussanit ilanngaatigineqarsinnaanerat akileraaruseriffimmut qinnuteqaateqarnikkut akuersissutigineqarsinnaavoq. Akileraaruseriffimmut qinnuteqaat nammineerluni nalunaarsuiffiup tunniunneqarneranut ilutigitillugu tunniunneqassaaq.
Imm. 4. Selskabit il.il. imm. 1-imi taaneqartut iluanaarutisianik § 34, nr. 11 naapertorlugu akileraarusigassaasimanngitsunik pissarsisimappata, iluanaarutisiarititat il.il. imm. 1 aamma 3-miittut ilanngaatigineqarsinnaasut iluanaarutisiatut akileraaruteqaataanngitsumik pissarsiarineqarsimasunik millilerneqassapput. Milliliineq ukiumi aningaasarsiorfiusumi tassani tamakkiisumik pisinnaanngippat, ukiumilu siusinnerusumi iluanaarutisiatut agguaassanit ilanngaatigineqarsinnaanngippat ukiumut aningaasarsiorfiusumut kingusinnerusumut nuunneqassaaq.
Imm. 5. Selskabit il.il. imm. 1-imi taaneqartut iluanaarutisianik § 34, nr. 11 naapertorlugu akileraarusigassaasimanngitsunik pissarsisimasut, iluanaarutisiat annertussusiat kiisalu iluanaarutisiat takkua ilaat qanoq annertutigisut iluanaarutisiarititanut il.il. imm. 1 aamma 2-miittunut ilanngaatigineqarsinnaasunut milliliissutitut atorneqarsimaneri, imaluunniit aktianik tunisaqarnermi annaasanut, § 16, imm. 2, nr. 1 naapertorlugu, ikilisaatitut atorneqarsimaneri pillugit naatsorsuiffimmik nammineerluni nalunaarsuiffimmut ilanngussissapput.
Imm. 6. Imm. 4 aamma § 16, imm. 2, nr. 1 naapertorlugit milliliineq tamakkiisumik pisimanngippat selskabimit pigisamit iluanaarutisiat sippuutaat ukiumi aningaasarsiorfiusumi, selskabip piginnittuusup atorunnaarsivinneqarfiani, imaluunniit kingusinnerpaamik piffissami selskabip piginnittuusup § 1 naapertorlugu akileraartussaatitaanerata kipinerani, imaluunniit § 3, imm. 1 naapertorlugu akileraartussanngorfiani, imaluunniit § 3, imm. 2 imaluunniit 3 naapertorlugit akileraartussaajunnaarfiani selskabip piginnittusup aningaasarsiaanut akileraaruteqaataasussanut ilanngunneqassapput.

 

§ 28. Sillimmasiisarfiit aningaasat sillimmaserneqartut tungaasigut pisussaaffigilikkanut atugassatut toqqorneqartut (akiliutinut sillimmatit aammalu ajunaarutaasinnaasunut sillimmatit) imaluunniit aningaasaateqarfinnut iluanaarutisisitsisartunut atugassatut toqqorneqartut aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarneranni ilanngaatigisinnaavaat. Aamma sillimmasiisarfinnit taakkunannga ilanngaatigineqarsinnaapput aningaasat aningaasaateqarfinnut isumannaallisaataasunut toqqorneqartut, piginneqatigiit malittarisassaanni aalajangerneqarsimappat aningaasaateqarfiup isumannaallisaataasup aningaasaatai taamaallaat atorneqarsinnaasut akiliutinut sillimmatit isumannaallisagaanerannut imaluunniit allatut iliorluni sillimateqartitaasumik iluaqusiiniarnermut.
Imm. 2. Kreditforeningit, § 1, imm. 1, nr. 11-mi taaneqartut Kalaallit Nunaanni kreditforeningit pillugit inatsisiliornissami minnerpaamik sillimmatissatut piumasarineqartut naammassinissaannut immikkoortitatik aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsornerini ilanngaatigisinnaavaat.
Imm. 3. Soraarnerussutisiaqartitsinermi aningaasaateqarfiit § 1, imm. 1, nr. 9-mi taaneqarsimasut aningaasarsiamik akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarnerini ilaasortanut pisussaaffeqarfinnut matussutissatut illuartitatik ilanngaatisiginnaavaat.

 

§ 29. Selskabit suliffeqarfiillu, Kalaallit Nunaanni atortussiassat aatsitassanit pisut il.il. pillugit inatsit naapertorlugu iluaqutiginninniarsinnaanermut akuersissuteqarfigineqarsimasut, aningaasarsianik akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarneranni aningaasat, akuersissut malillugu piiaajunnaarnermut atatillugu saliinissaq aningaasatigut qulakkeerniarlugu immikkoortinneqarsimasut ilanngaatigisinnaavaat.
Imm. 2. Ilanngaateqarsinnaanermut piumasaqaataavoq qularnaveeqqusiinermut il.il. atugassarititaasut akuersissummi aalajangersarneqarsimasut naammassineqarsimanissaat.
Imm. 3. Kingusinnerusukkut paasineqarpat saliinissamut aningaasartuutit ilanngaatigineqarsimasut angivallaartut, taava ilanngaatigivallaarsimasat ukiumi ilanngaataavallaarsimasutut paasineqarfimminni akileraaruserneqassapput.
Imm. 4. Aatsitassarsiornissamut pisinnaatitaaffeqartup akileraartussaanera kipippat ilanngaataavallaarsimasut imm. 3-mi taaneqartut kingusinnerpaamik akileraaruserneqassapput piffissami akileraartussaanerup kipinerani.

 

§ 30. Aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat ukiumi aningaasarsiorfimmi naatsorsorneqartut amigartoorpata, amigaartoorutit taakkua ukiuni aningaasarsiorfinni tullerni qaninnerpaani tallimani aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarneranni ilanngaatigineqarsinnaapput. Piffissami tassani ilanngaatissaq taamaattoq ukiumut aningaasarsiorfimmut kingusinnerusumut aatsaat nuunneqarsinnaavoq ukiumi aningaasarsiorfimmi siusinnerusumi aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni tamakkerluni atorneqarsinnaanngippat.
Imm. 2. Amigartoorutit ukiunut aningaasarsiorfinnut tullernut imm. 1 malillugu nuunneqarsinnaanerat atuutiingilaq akiliisinnaajunnaarnermut atatillugu ingerlassamik unitsitsinermi, akileraarnermik unitsitsinermi allatulluunniit taakkununnga eqqaanartumik amigaartooruteqarnermi ilimagineqarsinnaappat akileraartartup akiitsut amigartoorutinut naapertuuttut akilersinnaanngikkai. Akiitsut taakkualuunniit ilaat kingusinnerusukkut akilerneqarpata akiitsut ilaat akilerneqartunut naapertuuttut amigartoorutit ilaattut ilanngaatigineqarsinnaapput ukiumi akilerneqarfianni.
Imm. 3. Akiitsoqarfiit akiligassat ilaannik isumakkeerinninnerisigut, akiligassat isumakkeerneqarnerisigut, akiligassat nungutinneqarnerisigut assigisaattulluunniit akiligassat isumakkeerneqartut tamarmik imm. 1 naapertorlugu amigartoorutinit ukiunut tulliuttunut ingerlateqqinneqarsinnaasunit ilanngaatigineqassapput, aningaasat isumakkeerneqartut akileraaruteqaataasussaanngippata.
Imm. 4. Selskabit § 1, imm. 1, nr. 3-mi taaneqartut amigartoorutaat imm. 1 naapertorlugu ukiunut tulliuttunut ingerlateqqinneqarsinnaanngillat, piginnittut annertuumik allannguuteqarpata, piginneqatigiit ataasiakkaat aktiaataat taasisinnaaneralluunniit annertuumik allannguuteqarpata, imaluunniit selskabip ingerlatsinera piffissamut amigartooruteqarfimmut sanilliullugu annertuumik allannguuteqarpat. Kinaluunniit, selskabip amigartoorutaasa ukiunut tullernut nuunneqarsinnaanerannik ilisimasariaqartutut isigineqarsinnaasoq taamaaliorsinnaaneq pillugu siumut akuersissummik allanngortinneqarsinnaanngitsumik akileraaruseriffimmut qinnuteqarsinnaavoq.
Imm. 5. Naalakkersuisut imaluunniit Naalakkersuisut tamatumunnga pisinnaatitaat immikkut ittunik pissutissaqartillugu imm. 4-mi aalajangersakkamik tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit immikkut akuersissuteqarsinnaapput.
Imm. 6. Ukiumi aningaasarsiorfiusumi amigaartoorutit imm. 1-imi taaneqartutut ukiuni tallimani tulliuttuni atorneqarsinnaanngippata akileraaruseriffiup akuersissutigisinnaavaa, tamatumunngalu immikkut piumasaqaatinik aalajangersaasinnaalluni, amigartoorutit atorneqanngitsut taamaattut aningaasarsianit akileraaruteqaataasussanit ukiuni aningaasarsiorfinni tallimani siulianeersuni ilanngaatigineqarsinnaasut. Piffissap taassuma iluani ilanngaat taamaattoq taamaallaat ukiumut aningaasarsiorfimmut siusinnerusumut nuunneqarsinnaavoq aningaasarsianut akileraaruteqaataasussanut ukiumi kingusinnerusumi atorneqarsinnaanngippat. Oqaaseqatigiinni siullerni aappaannilu taaneqartut atuupputtaaq akileraartartup uppernarsarsinnaappagu amigartoorutit imm. 1-imi maleruagassat naapertorlugit atorneqarsinnaanngitsut. Imm. 2-miit 5-imut piumasaasut atuupputtaaq amigartoorutit ukiunut aningaasarsiorfiusunut siuliinut nuunneqartillugit. Annertunaarlugit akileraarutinut akiliutit utertinneqarneranni ajunngitsorsiassaqartinneqassanngillat erniaqartinneqassanatillu, takukkit akileraaruserinermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni §§-it 25 aamma 27.
Imm. 7. Imm. 3-miit 6-imut aalajangersakkat atuupputtaaq selskabinut il.il., § 1, imm. 1, nr. 4-miit 13-imut taaneqartutut ittunut.
Imm. 8. Akileraartartumut, Kalaallit Nunaanni atortussiat aatsitassanit pisut il.il. pillugit inatsit naapertorlugu ujarlernissamut imaluunniit iluaqutiginninniarsinnaanermut akuersissuteqarfigineqarsimasumut, imm. 1-imi oqaaseqatigiit siulliat, amigartoorutit ilanngaatigineqarsinnaanerisa ukiunut tallimanut killilerneqarnerannik imaqartoq, atuutinngilaq.

 

§ 31. Inuit, peqatigiinni assigiinngitsunik akisussaassuseqartunik ilaasortalinni (Kommanditselskab) ilaasortat, umiarsuaatileqatigiiffinni assigisaanniluunniit umiarsuaateqaqataasutut Kalaallit Nunaata avataani ingerlatsivinni ingerlataqartuni peqataanerminni amigartoorutaat allatigut aningaasarsiaannit ilanngaatigineqarsinnaangillat. Tamanna aamma atuuppoq ingerlatseqatigiiffinni (interessentskab) qulit sinnerlugit peqataaffigineqartuni piginneqataasunut, akileraartussaatitaasorlu ingerlatsinermi annertuumik peqataanngippat.
Imm. 2. Amigartoorutilli imm. 1-imi pineqartut, § 30, imm. 1, 3 aamma 6-imi maleruagassat naapertorlugit, ukiumut aningaasarsiorfiusumut kingusinnerusumut ingerlatsivimmi tassanerpiaq aningaasarsianit sinneqartoorutaasunit ilanngatissanngorlugit nuunneqarsinnaapput.
Imm. 3. Immikkut pissutissaqartoqartillugu amigartoorutit imm. 1-imi pineqartut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit ilanngaatineqarsinnaanerat Naalakkersuisunit, taakkunanngaluunniit taamaaliornissamut piginnaatinneqartumit akuersissutigineqarsinnaapput.

 

§ 32. Inuup, selskabip il.il. § 2, imm. 1-imi aalajangersakkat arlallit malillugit ukiumut aningaasarsiorfiusumut akileraartussaatitaasup, tamatumani aamma pineqarlutik aalajangersimasumik ingerlatsiviit arlallit, akileraarutaasussanik aningaasarsiai ataatsimoortillugit naatsorsorneqarsinnaanngillat, isertitanulli ataasiakkaanut, sumiiffimmut ataatsimut, suliffeqarfimmut il.il. ataatsimut, akileraartussaanermut tunngavigisaasunut ataasiakkaarlugit naatsorsorneqassallutik.
Imm. 2. Inuunnut allanullu imm. 1-imi pineqartunutamigartoorutinik § 30 naapertorlugu ukiup naatsorsuusiorfiusup kinguliinut siuliinulluunniit nuussineq taamaallaat pisinnaavoq isertitanik akileraarutaasussanik sumiiffimmi, suliffeqarfimmi il.il. amigartooruteqarfiusumi.
Imm. 3. Akileraartussaatitamut, Kalaallit Nunaanni atortussiat aatsitassanit il.il. pillugit inatsit naapertorlugu misissuinissaminnut imaluunniit atuisinnaanissaminnut akuersissuteqartut, akuersissumilu pineqartunik toqqaannartunik ingerlatalimmut imm. 1-imi aamma 2-imi aalajangersakkat pineqartut atuutsinneqassanngillat.

 

§ 33. Akileraaruserinermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni §§-ini 24-mi aamma 27-mi pineqartut akileraarutit sinnerinuttapiliussat aammaakileraarutit, aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarneranni ilanngaatigineqarsinnaanngillat. Akileraarutinut akilerpallaarsimasanut taarsiissutit akileraaruserinermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 25-imi taaneqartut aammalu akileraaruserinermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 27-imi taaneqartut akileraarutit akileraarutaagallartutut annertuallaamik akiliutaareersimasut aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarnerinut ilanngunneqassanngillat.

 

§ 34. Aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarneranni ilanngunneqassan-ngillat:
1) Akileraartussaatitap pigisaasa nalingisa allanngornerisigut pisuussutit allissutaat millissu-taalluunniit,
2) iluanaarutit annaasalluunniit akileraartussaatitap pigisaanik tunisinermit pisut. Tamannali atuutinngilaq pigisanik nalikillilerneqarsinnaasunik tunisaqarnermi kiisalu pigisanut akileraar-tussaasup inuutissarsiornermigut imaluunniit iluanaarniarluni pissarsiaanut,
3) tunisisumut akileraartussaaqataasumut aapparisamut tunissutit, tunisisup qitornaanut, qitornassaanut taakkualu qitornaannut, qitornap qitornassalluunniit toqusimasup aapparisaanut (averusersimanngisaanut avissimanngisaanulluunniit) kiisalu angajoqqaavinut, angajoqqaassaanut aatakkuinut aanakkuinullu tunissutit,
4) pisuussutit amerlissutaat kingornussarsianit imaluunniit kingornussarsiassanit siumuuk-kanit imaluunniit aappariilernermit pisut,
5) nammineq pigisat nammineerluni atugaanerisa nalingat, aamma nammineq illumi inigisap nalinga illuut ataasiinnarmik piginnittup inigisaatut atugassaasumik inissiartaqarpat, kisianni aatsaat illuutip ilangaallussua tamatuma saniatigut piginnittup inuutissarsiorluni sulineranut atugaanngippat,
6) piliat akileraartussaatitap aallaaniarnermik, piniarnermik aalisarnermillu ingerlatsineranit pisut privatimik atugaanerminni nalingat,
7) iluanaarutit agguagarsiat brugsforeninnginit § 1, imm. 1, nr. 6-imi eqqartorneqartunit pisut,
8) ullormusiat (dagpenge) angalanermullu taartisiat angallataasunut aamma angalanermi ineqarnermut nerisaqarnermullu (angerlarsimaffiup avataani najugaqarallarnermi) aningaa-sartuutit allissutaannut matusissutissat Kalaallit Nunaanni pisortatigut isumagisassaatitanik isumaginninnermit pisut imaluunniit Kalaallit Nunaanni tjenestemandinut malittarisassat malillugit tunniunneqartartut,
9) piginneqatigiit § 1, imm. 1, nr. 3-mi 4-miluunniit pineqartut piginneqataanermut allagartanik tunisaqarnermikkut imaluunniit piginneqataasut aningaasaataannik amerlisitsinikkut akit sippuutaagoortumik pisaat,
10) pisortanit ikiuutisiat akuersissutigineqartut:
a) pisuni ataasiakkaani naliliineq tunngavigalugu pisortanit pensionisianut tapiliussatut, matumani aamma meeqqanut tapiliussatut tunniunneqartut,
b) ataasiartumik ikiorsiissutitut, nuunnermi ikiuutisiatut, ilisinermi ikiuutisiatut, angerlarsimaffimmi ikiorteqarnermut aamma angerlarluni angalanermut ikiuutisiatut tunniunne-qartut,
c) ineqarnermut tapiissutitut tunniunneqartut,
d) meeqqanut inuusuttunullu ikiorsiissutitut tunniunneqartut,
e) inunnut annertuumik innarluuteqartunut ikiorsiissutitut tunniunneqartut,
f) piginnaanngorsaqqinneqarnermut atatillugu ataasiartumik ikiorsiissutitut immikkut ittumik tapiissutitut tunniunneqartut.
11) Selskabinit nunani allani, matumani aamma Danmarkimi Savalimmiunilu, angerlarsimaf-feqartuni aktiaatinit anpartiutinilluunniit iluanaarutisiat, selskabinit il.il. § 1, imm. 1, nr. 3, 4, 6, 7 aamma 9-mi taaneqartunit pissarsiarineqartut. Tamannali taamaallaat atuuppoq selskabip iluanaarutisianik pissarsisup, selskabip piginnittuusup, selskabimi iluanaarutisianik tunnius-saqartumi, selskabimi pigineqartumi, aktiatigut anpartitigulluunniit aningaasaatit minnerpaa-mik 25 procentii piffissami ataannartumi sivikinnerpaamik ukiumi ataatsimi, piffissallu taassuma iluani iluanaarutisianik agguaassiffiusimasussami pigisimappagit,
12) meeqqanut tapiissuteqarneq pillugu inatsit malillugu meeqqanut tapiissutisiat, ilinniagaqarnermi tapiissutit pillugu inatsisartut peqqussutaat malillugu meeqqanut tapiissutisiat, atuarfinni klassini qullerni atuartut atuarnermut tapiiffigineqartarnerat pillugu peqqussut naapertorlugu tapisiaat, aammalu meeqqanut ilinniarnermi tapiissutit Kalaallit Nunaanni tjenestemandinut malittarisassat malillugit tunniunneqartartut,
13) nalliuttorsiornermi suliffimmit tunissutisiat namminersortuni pisortaniluunniit atorfilinnut Kalaallit Nunaanni tjenestemandinut malittarisassat malillugit tunniunneqartartut,
14) nuunnermi aningaasartuutinut matussutissat namminersortuni pisortaniluunniit atorfilin-nut Kalaallit Nunaanni tjenestemandinut malittarisassat malillugit tunniunneqartartut,
15) akeqanngitsumik angerlarsimaffittut najukkamut angalanerup nalinga namminersortuni pisortaniluunniit atorfilinnut Kalaallit Nunaanni tjenestemandinut maleruagassat atuuttut malillugit tunniunneqartartoq. Akeqanngitsumik angalasarneq akileraaruserneqarneq ajortoq, aalajangersagaq una malillugu ukiumut angalanermut ataatsimut taamaallaat atuuppoq, aammalu
16) præmieobligationinit, eqquiniaanernit, tipsernernit il.il. eqquinikkut pissarsuat danskit naalagaaffiannut akileraaruserneqartartut.

 

§ 35. Ikisisut qularnaveeqqusiinermut aningaasaateqarfiata aningaasaatit pigisallu aningaa-sanik nalillit aningaaserivimmit ataatsimit aningaaserivimmut allamut nuunneqarnerannut atatillugu naatsorsuutitigut amigartoorutit tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit nalimmassaatissaattut aningaasat akiligai aningaasarsianut akileraaruteqaataasussanut ilanngullugit naatsorsorneqassanngillat. Amigartoorutit ilaat ikisisut qularnaveeqqusiinermut aningaasaateqarfiannit tapiissutitigut qularnaveeqqutitigulluunniit matuneqarsimasimasut tamatuma kingorna aningaaseriviup tigusisup pigisanik aningaasanik nalilinnik tigusinerani akiliutigineqartut ilaattut isigineqarsinnaajunnaassapput.
Imm. 2. Ikisisut qularnaveeqqusiinermut aningaasaateqarfiata aningaasat imm. 1-imi ilaatinneqartut qularnaveeqqutilluunniit aningaasanik imm. 1-imi ilaatinneqartunik tunniussinermik kinguneqartumik tunniussimappagit, ingerlatseqatigiiffiullu imm. 1-imi ilaatinneqartup ingerlatat nutaat aallartippagit, ukiumi aningaasarsiorfiusumi siusinnerusumi amigartoorutit ukiumi aningaasarsiorfiusumi pineqartumi ukiuniluunniit aningaasarsiorfiusuni kingusinnerusuni aningaasarsianut akileraaruteqaataasussanut ilanngaatigineqarsinnaanngillat, taamatuttaarlu ukiumi aningaasarsiorfiusumi pineqartumi amigartoorutit ukiumi aningaasarsiorfiusumi kingusinnerusumi ilanngaatigineqarsinnaanatik.

 

§ 36. Sullivik Kalaallit Nunaanniittoq aamma aalajangersimasumik inissisimasumik inger-lassaqarneq, namminersorluni inuussutissarsiorneq aamma Kalaallit Nunaanni umiarsuartigut timmisartukkullu angallannermik ingerlassaqarneq, tak. § 2, imm. 1, nr. 10-imiit 12-mut, sullivimmit Kalaallit Nunaata avataaniittumit aqunneqartoq niuernikkut aningaasaateqarnikkullu taassumunnga atassuteqarnermigut atugassaatitanik sullivimmut imminut naalakkersortumut atuuttussaagaluanit allaasumik atugassaqartitaappat, Kalaallit Nunaanni sulinikkut iluanaarutinut ilanngunneqassaaq iluanaarut sulliviup taassuma namminersortuusimasuuguni taamalu killilersugaanngitsumik atugassaqartitaalluni sullivimmik takornartamik pineqartumik iluanaarniarnerup tungaatigut isumaqatiginninniarsimasuuguni angusimasassaralua.
Imm. 2. Inuit, selskabillu § 2, imm. 1, nr. 10-imiit 12-mut malillugit akileraartussaatitaasut aningaasartuutit aalajangersimasumik ingerlatsivimmut tunngasut, saniatigut ilanngaatigisin-naavaat ataatsimut aningaasartuutaasimasinnaasut siulersorneqarnermut aamma allaffeqarner-mut tunngasut ilaannut naapertuuttut Kalaallit Nunaanni imaluunniit avataani aningaasartuutaappata assigiimmik.
Imm. 3. Aningaasarsiat § 2, imm. 1, nr. 10-imiit 12-mut malillugit inunnut imaluunniit selskabinut akileraartussaatitaasunut tunngasut toqqaannartumik naatsorsorneqarsinnaanngippata, aningaasarsiat missangersuusiornikkut sullivimmit assingusumit isertitat najoqqutaralugit angissusilerneqassapput sulliviup ataatsimut isertitaasa assigisaasaluunniit immikkoortitereernerisigut. Taamatut aamma atuuppoq aningaasarsiat toqqaannartumik naatsorsorneqarsimasut imm. 2 malillugu ilanngaataasinnaasut ilanngaatigereernerisigut aalajangersimasumik ingerlatsivimmut isertitatut naammattutut isigineqarsinnaanngikkaangata.
Imm. 4. Nunat allat sillimmasiisarfii Kalaallit Nunaanni sillimmasiisarfinnik ingerlatsisut Kalaallit Nunaanni aningaasarsiaat aalajangerneqassapput tassaatillugit piginneqatigiit aningaasarsiaasa tamarmiusut ilaat akileraartarnermi maleruagassiat nalinginnaasut malillugit naatsorsorneqarsimasut Kalaallit Nunaanni aningaasarsiaasa akissaajaatinik ilanngarneqan-ngitsut, aningaasarsiallu tamarmiusut akissaajaatinik ilanngarneqarsimanngitsut imminnut naleqqiullugit Kalaallit Nunaanni isertitanut akissaajaatinik ilanngarsimanngitsunut tuttut. Immikkut ittumik pissutissaqartillugu naatsorsueriaatsip allap atorneqarnissaa akileraaruseriffiup akuersissutigisinnaavaa.
Imm. 5. Kreditforeninngit nunanit allaneersut Kalaallit Nunaanni taarsigassarsisitsiniartartut Kalaallit Nunaanni aningaasarsiaat aalajangerneqassapput tassaatillugit selskabip aningaasar-siaasa tamarmiusut ilaat, akileraartarnermi inatsimmi maleruagassiat nalinginnaasut naapertorlugit naatsorsorneqarsimasut, Kalaallit Nunaanni taarsigassarsiarititaasa taarsigassarsiarititaasalu tamarmiusut imminnut naleqqiunneranni Kalaallit Nunaanni taarsigassarsiarititanut tuttut. Pissutsit immikkut ittut atuutsillugit akileraaruseriffiup akuersissutigisinnaavaa naatsorsueriaatsip allap atorneqarnissaa.

 

§ 37. Inuussutissarsiornermi pigisanut pigisanullu nalinginnaasunut § 34, nr. 2-mi oqaaseqatigiit aappaanni taaneqartuni iluanaarutit ajunaarutilluunniit naatsorsorneqarnerini ilanngaateqartoqassanngilaq, tunisinermi akigititaq ataatsikkut tamarmi akilerneqarsimanngippat.
Imm. 2. Tamannattaaq atuuppoq § 16, imm. 2-miit 4-mut aalajangersakkat naapertorlugit iluanaarutinut ajunaarutinullu akileraaruteqaataasussanut.
Imm. 3. Tamanna § 17 aamma § 18-mi iluanaarutinut akileraaruteqaataasussatut taaneqartunut aamma atuuppoq.

 

§ 38. Pappiaqqat nalillit § 16, imm. 1-imi 2-milu taaneqartut pigisallu, akileraartussaasup inuussutissarsiummigut imaluunniit iluanaarniarnermigut pissarsiarisimasai, takuuk § 34, nr. 2, kingusinnerpaamik tunineqarsimasutut isigineqassapput § 1 imaluunniit § 2, imm. 1 naapertorlugu akileraartussaanerup taamaatinnerani.
Imm. 2. Aningaasaliinermut isumaqatigiissutit § 17, imm. 1-imi pineqartunut ilaasut, kingusinnerpaamik § 1, imm. 1. nr. 1 aamma 2 malillugit akileraartussaanerup atorunnaarnerata nalaani tunineqarsimasutut isigineqassapput.
Imm. 3. Pisassarisat § 18, imm. 1-imi ilaatinneqartut kingusinnerpaamik tunineqarsimasutut isigineqassapput § 1, imm. 1, nr. 1 aamma 2 naapertorlugit akileraartussaanerup atorunnaarnerani.
Imm. 4. Immikkoortuni 1-imiit 3-mut taaneqartunik aningaasaliinermut isumaqatigiissutinik pigisat tunineqarneranni akiusutut isigineqassaaq akileraartussaanerup atorunnaarnerani naliginnaasumik niuernermi nalingat.
Imm. 5. Immikkoortuni 1-imiit 3-mut taaneqartunik aningaasaliinermut isumaqatigiissutit pigineqartut akileraartussaanerup atorunnaarnerani nalinginnaasumik niuernermi nalingat pisiarineranni akiusutut isigineqassaaq.

 

Kapitali 4
Soraarnerussutisiatigut aaqqissuussinerit

 

§ 39. Soraarnerussutisiatigut inuunermullu sillimmasiissutitigut aaqqissuussinernut ingerlaavartumik inuuneq tamaat, toqunikkut unittussanik, pisartagaqarfigineqartartussanut akilersuutit, tamakkununnga ilanngullugit aapparisap imaluunniit inooqatigisap qitornallu soraarnerussutisiassanit pisartagaqartinnissaannut kiisalu innarluutilittut ingerlaavartumik soraarnerussutisiassanut akilersuutit aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni ilanngaatigineqarsinnaapput. Taamaattorli piumasarisat makku naammassineqarsimassapput:
1) Aaqqissuussinerit pilersinneqarsimassapput soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaate-qarfimmi sillimmasiisarneq pillugu inatsimmi ilaatinneqartumi. Aamma aaqqissuussinerit pilersinneqarsinnaapput selskabimi inuunermut soraarnerussutisiaqalernissamullu sillimmasii-sarfimmi ingerlatsinissamut Finanstilsynimit akuerisaasumi.
2) Utoqqalineq pissutigalugu soraarnerussutisiani inuuneq naallugu pisartagassanik aammalu naammaataasunik inuuneq naallugu pisartagassaanngitsunik aningaasartaqartuni, utoqqalineq pissutigalugu soraarnerussutisiat ilaannit naammaataasunit, inuuneq naallugu pisartagaasunit tunniunneqartut 50 procentiinit amerlanerussanngillat.
3) Utoqqalineq pissutigalugu soraarnerussutisiat siusinnerpaamik tunniunneqartalersinnaapput 60-inik ukioqalernermi, taakkuninnga ukiukinnerunissaq akileraaruseriffimmit akuerineqarsimanngippat.
4) Aapparisamut imaluunniit inooqatigisamut soraarnerussutisiatut pisartakkat aappariinnermi toqukkut qimagaasunut, aappariinnermi avissimasamut imaluunniit inooqatigisimasamut pisassanngortinneqarsinnaapput. Inooqatigisaq tassaavoq inuk aterorlugu taasaq akilersuilernermi toqusup najugaqatigisimasaa, imaluunniit inuk toqusup katissimasinnaasaralua imaluunniit pisortatigut nalunaarsukkamik inooqatigisimasinnaasaa, kingornussassat nalunaarsorneqarfiat toqusup toqunissani qaammatinik pingasunik sioqqullugu pilersissimasaa tunngavigalugu kingornutassaqalersimasoq kingornussisarneq pillugu inatsit naapertorlugu aapparisap katissimasap pinngitsoorani kingornutassarisassaraluata minnerpaamik angeqqataanik, aammalu toqusup toqunissaa sioqqullugu ukiuni marlunni najugaqatigisimasaa imaluunniit siusinnerusukkut toqukkut qimaguttumik najugaqateqarsimasoq sivikinnerpaamik atasuinnarmik ukiuni marlunni, ineqarfik najugaqatigiiffigisaq taamaallaat najugaqatigiiffigineqarunnaarsimappat paaqqinniffimmut inissinneqarneq pissutigalugu, tamatumani ilanngullugu utoqqalisut inigisartagaannut nuunneq.
5) Aapparisap katissimasap, aapparisap avissimasap imaluunniit inooqatigisap qimataasup soraarnerussutisiat pisartagarisinnaavai sivikinnerpaamik ukiuni qulini.
6) Taamaattorli qitornanut toqukkut qimagaasunut, aamma qitornarsianut, soraarnerussutisiarititat pisartagaritinneqassapput sivisunerpaamik qitornaasut 24-nik ukioqalernerat tikillugu.
7) Soraarnerussutisiatigut inuunermullu sillimmasiissutitigut aaqqissuussinerit danskit soraarnerussutisiaqalernissamut inuunermullu sillimmasiissutitigut danskit selskabiini pilersinneqarsimasut soraarnerussutisiaqalernissamut ileqqaakkat il.il. akileraaruserneqartarnerat pillugit inatsimmi § 53 A-mi taaneqartunut ilaatinneqarsimassanngillat.
Imm. 2. Inuunermut sillimmasiisoqarpat sillimmasiisoq sillimmasersimassaaq sillimmasiu-tinullu piginnittuussalluni.
Imm. 3. Taamaattorli ingerlaavartumik inuuneq tamaat tunniunneqartartussanut ukiumut 6.000 koruunit sinnersimanngippatigit soraarnerussutisiaqartitsinermi aaqqissuussanit, imm. 1-imi taaneqarsimasunit, atorfinitsitaanermullu atasumik pilersinneqarsimasunit, tunniunneqartussat aningaasanngorlugit ataasiaannartumik tunniunneqarsinnaapput.
Imm. 4. Taamaattorli aningaasat soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinernit soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfinni imaluunniit inuunermut soraarnerussutisiaqalernissamullu selskabini Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartuni pilersinneqarsimasut ukiuni tulleriinni marlunni tunniuttagassat nalingi, aammalu atorfeqarnermut tunngatillugu pilersinneqarsimasut, aningaasanngorlugit ataasiaannartumik tunniunneqarsinnaapput.

 

§ 40. Soraarnerussutisiaqalernissaq siunertaralugu naafferartumik akilersuilluni sillimmasiutitut akiliutit aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni ilanngaatigineqarsinnaapput, aalajangersagaqarpat aningaasat sillimmasiutit sivikinnerpaamik ukiuni qulini amerlaqatigiiaarlugit tunniunneqartassasut aammalu sillimmasersimasoq inuutillugu tunniunneqartut sillimmasersimasumullu tunniunneqartarpata. Taamaattorli piumasaqaatit makkua naammassineqarsimassapput:
1) Isumaqatigiissut pilersinneqarsimassaaq inuunermut soraarnerussutisiaqalernissamullu sillimmasiisarneq pillugu selskabimi Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartumi aammalu inuu-nermut sillimmasiisarfimmik ingerlatsinissamut Finanstilsynimit akuerineqarsimasumi.
2) Sillimmasersimasup 60-inik ukioqalereernerani isumaqatigiissut taamaallaat pilersinneqarsinnaavoq isumaqatigiissummut taamatut ukioqalerneq sioqqullugu pilersinneqarsimasumut ilassutitut, aammalu isumaqatigiissut siulleq eqqarsaatigalugu piffissanut tunniussivissanut tunngatillugu tunniuttakkat sillimmasiutit amerlassusissaata siusinnerusukkut isumaqaatigiissutaasimasup affaa sinnerlugu amerlassuseqassanatik.
3) Sillimmasiutinik pisartoq sillimmasersimassaaq sillimmasiutinillu piginnittuulluni. Sillim-masiutit pilersinneqarsimappata sulisuusup sulisitsisuatalu isumaqatigiissuteqarneratigut aki-liutillu sulisitsisup akilertarpagit sulisuusoq sillimmasersimassaaq sillimmasiutinillu piginnittuulluni.
4) Sillimmasersimasup 80-inik ukioqalereernerani piffissamik tunniussivissamik isumaqatigiissutip siulliup ulluanit kingusinnerusumik tunniussisarnissamik isumaqatigiissuteqartoqarsinnaanngilaq. Naafferarlugu tunniussuineq aallartissinnaavoq siusinnerpaamik sillimma-sersimasup 60-iliineraniit, ukiukinnerunissaq akileraaruseriffimmit akuerineqarsimanngippat. Taammaattorli isumaqatigiissutigineqarsinnaavoq tunniussuineq aallartissinnaasoq sillimmasersimasoq 60-illuunniit angunagit innarluuteqalersimappat imaluunniit toqusimappat.
Imm. 2. Isumaqatigiissummi salliutinneqarsinnaasutuaapput sillimmasersimasup, takuuk sillimmasiutit isumaqatigiissutigineqartarnerat pillugu inatsimmi § 105, imm. 5, "qaniginerpaasai" imaluunniit sillimmasersimasup aapparisaa katissimasaa, avissimasaa, inuk aterorlugu taasaq sillimmasersimasup sillimmasernermi nalaani najugaqatigisimasaa, sillimmasersimasup inuuneq tamaat kingornussisussai, qitornarsiai imaluunniit qitornarsiat inuuneq tamaat kingornussisussai.

 

§ 41. Aaqqissuussinernut §§-ini 39-mi aamma 40-mi taaneqartunut akilersuutit pillugit ilanngaat piffissamut akilersuiffiusumut tunngatinneqassaaq, aammalu ilanngaat ukiup aningaasarsiorfiup ilaani akiliuteqarfiusumi akissarsiat tamarmiusut 15 procentiannit annerusinnaanngilaq. Aappariinnut ataatsimut akileraarusigaasunut imaluunniit inooqatigiittut nalunaarsugaasunut tunngatillugu ilanngaat taaneqartut akissarsiaasa tamarmiusut 15 procentiannit annerussinnaanngilaq. Namminersorlutik inuussutissarsiummik ingerlatsisunut tunngatillugu naatsorsuinermi tunngaviussaaq pissuseqataanik atorfillip akissarsiaasa missingersorneqarnerat.
Imm. 2. Sulisuusup akissarsiaasa akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni ilaassanngillat aningaasat §§-ini 39-mi aamma 40-mi aaqqissuussinernut taaneqartunut sulisitsisup akilersimasai.
Imm. 3. Ukiup aningaasarsiorfiusup ingerlanerani soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinermut ingerlaavartumik tunniussisartussamut, takuuk § 39, imaluunniit naafferartumik akilersuilluni sillimmasiivimmut, takuuk § 40, akiliuit imm. 1 naapertorlugu akissarsiat tamarmiusut 15 procentiat sinnerlugu akiliisoqarsimappat, akileraaruseriffiup akuerisinnaavaa taanna qaangerlugu akiliutit utertinneqarnissaat pillugu tamatumunnga immikkut ittunik patsisissaqarsimappat.

 

§ 42. Aningaasarsianut akileraaruteqaataasussanut ilanngunneqassapput:
1) Soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinermit ingerlaavartumik tunniussisartussamit soraarnerussutisiat, takuuk § 39, imm. 1, kiisalu § 39, imm. 3 aamma 4 malillugit aningaasat tunniunneqartartut piginnittumut namminermut, aapparisaanut katissimasaanut inooqatigisaanulluunniit, tamatumani ilanngullugit aapparisimasamut avissimasamut kiisalu inuuneq naal-lugu kingornussisussanut, qitornarsianut imaluunniit qitornarsianit inuuneq naallugu kingornussisussanut,
2) soraarnerussutisiaqalernissaq siunertaralugu naafferartumik sillimmasiutinit tigusartakkat, takuuk § 40, aaqqissuussinermi atugassarititat naapertorlugit naafferartumik tunniunneqartartut sillimmasersimasumut kiisalu sillimmasersimasup toqoreerneratigut naafferartumik tunniuttakkat, tassa kikkut salliutinneqarnissaat pillugu malittarisassat malillugit tunniunneqartarpata pineqartup aapparisaanut katissimasaanut imaluunniit inooqatigisaanut, tamatumani ilanngullugit aapparisimasamut avissimasamut imaluunniit inuuneq naallugu kingornussisussanut, qitornarsianut imaluunniit qitornarsiat inuuneq naallugu kingornussisussaannut, aamma
3) soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinermit ingerlaavartumik tunniussisartussamit soraarnerussutisiat § 39, imm. 1 kiisalu § 39, imm. 3 aamma 4 malillugit tunniuttakkat aammalu soraarnerussutisiaqalernissaq siunertaralugu naafferartumik sillimmasiutinit tunniuttakkat, § 40 malillugu piginnittup katissimallugu aapparisaanut avissimasaanut averusersima-saanulluunniit tunniunneqarpata, tassa najugaqatigiinnermi pigisat agguarneqarnerata kinguneranik pisassanngortinneqarsimappata.
Imm. 2. Naafferartumik tigusartakkat sillimmasiinermit § 40-mi pineqartumit pisut aningaasarsiatut akileraaruteqaataasussaapput, tigusartakkat inunnut imm. 1, nr. 2-mi taaneqarsimanngitsunut tunniunneqartaraluarpataluunniit.
Imm. 3. Soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinermit ingerlaavartumik tunniussisar-tussamit soraarnerussutisiassat maanaannakkut unitsitat tunniunneqartut, soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfimmi imaluunniit inuunermut soraarnerussutisiaqalernissamullu selskabimi Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqanngitsumi pilersinneqarsimasuneersut, aningaasarsiatut akileraaruteqaataasussaapput, taamaattorli takuuk § 43, imm. 5.
Imm. 4. Naafferartumik sillimmasiutinit inuunermut soraarnerussutisiaqalernissamulluunniit selskabimi pilersinneqarsimasumit sillimmasiinerit maanaannarlu unitsitsinikkut tunniunneqartut, Kalaallit Nunaannilu angerlarsimaffeqanngitsuneersut, aningaasarsiatut akileraaruserneqassapput, taamaattorli takuuk § 43, imm. 5.

 

§ 43. Aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarneranni ilanngunneqartassanngillat tjenestemanditut soraarnerutissanut aamma Arbejdsmarkedets Tillægspensionimut nammineq akilersuutit aamma/imaluunniit sulisitsisup akilersuutai.
Imm. 2. Aningaasat aaqqissuussinernit imm. 1-imi taaneqartunit ingerlaavartumik tunniunneqartartut aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarneranni ilanngunneqartassapput.
Imm. 3. Aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarneranni danskit aningaaseriviini assigisaannilu soraarnerussutisiassanik katersiniarluni aaqqissuussinernit, soraarnerussutisiaqalernissamut ileqqaakkat pillugit aaqqissuussinernut akileraaruserneqartarnerat pillugu inatsimmi kapitali 1-imi pineqartunut ilaatinneqartunit, kiisalu Lønmodtagernes Dyrtidsfondimi uninngasuutinit erniasiat ilanngunneqartassanngillat.
Imm. 4. Aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarneranni ilanngunneqartassanngillat pisortani atorfillit soraarnerussutisiaqalernissamut ileqqaagaannut sulisitsisup akiliutai, soraarnerussutisiaqalernissamut ileqqaakkat makkunatut iluseqartinneqarpata: naafferartumik akilersuilluni sillimmasiinerit, soraarnerussutisiaqalernissaq siunertaralugu naafferartumik akilersuilluni ileqqaakkat naafferartumik tunniunneqartussat, sillimmasiinerit akit nikerarneri najoqqutaralugit iluarsineqartartut, akit nikerarneri najoqqutaralugit ileqqaakkat, ataatsikkut akiliilluni sillimmasiinerit aammalu soraarnerussutisiaqalernissamut ileqqaakkat ataatsikkut tunniunneqartussat, aaqqissuussineq sulisumut pinngitsoorani ileqqaartitsissutaappat akileraartussaanerullu siornatigut pilersinneqarsimappat. Taamaattorli aaqqissuussineq soraarnerussutisiaqalernissamut ileqqaakkat akileraaruserneqarnissaannut inatsimmi § 50 imaluunniit § 53 A naapertorlugu akileraarusigassanngortinneqarsimappata sulisitsisup akiliutai aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarneranni ilangunneqartassapput.
Imm. 5. Aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarneranni soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinerit maanaannaq atorunnaarsinneqartut nalingat ilanngunneqartassanngilaq, aaqqissuussinerit tamakku soraarnerussutisiaqalernissamut ileqqaakkat akileraaruserneqarnissaannut inatsimmi kapitali 1-imi pineqartunut ilaasimappata.

 

§ 44. Aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni inuunermut sillimmasiissutinit soraarnerussutisiatigullu aaqqissuussinernit § 39-mi imaluunniit § 40-mi taaneqanngitsunit iluanaarutit ilanngunneqartassapput. Aningaasarsianit akileraartartussaatitaavoq piginnittoq imaluunniit piginnittup toqunerata kingornagut sillimmasiissutinit pisartagaqartussaatitaasoq. Iluanaarutit naatsorsorneqassapput illuatungaani sillimmasiussat ukiup aningaasarsiorfiup naanerani aningaasanngorlugit nalingata ukiup ingerlanerani sillimmasiisumut tunniunneqarsimasunik tapikkat illuatungaanilu sillimmasiussat ukiup aningaasarsiorfiup aallartinnerani aningaasanngorlugit nalingata ukiup ingerlanerani sillimmasiisumit akiliutigineqarsimasunik tapikkat assigiinngissutaattut. Sillimmasiissutinit amigartoorutit § 30, imm. 1-imi maleruagassat malillugit taamaallaat ukiuni aningaasarsiorfiusuni tallimani tulliuttuni sillimasiissutinit taakkuusunit iluanaarutaasunit ilanngaatissanngorlugit nuunneqarsinnaapput.
Imm. 2. Inuunermut sillimmasiissutinit imm 1-imi pineqartunit, pisassat ingerlaavartumik tunniuttagaanngippata aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni ilanngunneqassanngillat.
Imm. 3. Taamaattorli imm. 1-imi 2-milu maleruagassat inuunermut sillimmasiissutinut sillimmasiisoq piffissap sillimmasiiffiusup isumaqatigiissutaasumik naanissaa nallertinnagu toquppat imaluunniit timimigut innarluuteqalerpat aatsaat tunniunneqarsinnaasunut atussanngillat, isumaqatigiissutaasumik naaffissaq taanna sillimmasiisup 80-inik ukioqalernerata kingornagut sillimmaserneqarnermut allagartami ullormit siullermit kingusinnerunngippat.
Imm. 4. Aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni ilanngunneqassanngillat aningaasat sillimmasiisup toqoreerneratigut pisartagaqartitsiniarluni sillimmasiissutinit, matumani ilaallutik timikkut innarluuteqalernermut taartisiat ataatsikkoortumik inuunermut sillimmasiissutinit imm. 3-mi pineqartunit kiisalu ajunaarnissamut sillimmasiissutinit tunniunneqartut.
Imm. 5. Imm. 1-imi 2-milu maleruagassat taamattaaq aamma atussanngillat naafferartumik akilersuilluni sillimmasiinernut soraarnerussutisiaqalernissarlu siunertaralugu naafferartumik akilersuilluni ileqqaakkanut naafferartumik tunniunneqartussanut, sillimmasiinernut akit nikerarneri najoqqutaralugit iluarsineqartartunut, akit nikerarneri najoqqutaralugit ileqqaakkanut, ataatsikkut akiliilluni sillimmasiinernut soraarnerussutisiaqalernissamullu ileqqaakkanut ataatsikkut tunniunneqartussanut, soraarnerussutisiaqalernissamut ileqqaakkat akileraaruserneqartarnerat pillugu inatsimmi kapitali 1-imi il.il. pineqartunut.
Imm. 6. Inuunermut sillimmasiissutit akileraaruseriffiup imm. 1 aamma 2 malillugit akileraarusigassanngortinngissinnaavai inuunermut sillimmasiineq pilersinneqarsimappat sillimmasiisoq Kalaallit Nunaannut akileraartartussanngorsimatinnagu.

 

§ 45. Soraarnerussutisiaqalernissamik isumaqatigiissutip imaluunniit soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfiit aamma inuunermut soraarnerussutisiaqalernissamullu selskabit Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartut akornanni tunniussinertut akiliutitulluunniit suliarineqassanngillat nuussinermi pineqarpata:
1) Soraarnerussutisiaqarnermut aaqqissuussinerit ingerlaavartumik tunniussisartut akornanni, takuuk § 39.
2) Naafferartumik sillimmasiutiniit, takuuk § 40, soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinermut ingerlaavartumik tunniussisartussamut, takuuk § 39.
3) Naafferartumik sillimmasiummiit taamaaqataanut nuussinerit, takuuk § 40.
Imm. 2. Akileraaruseriffiup akuerisinnaavaa aningaasat nunani allani sillimmasiisarnermut aaqqissuussinerniit nuunneqartut soraarnerussutisiaqalernissaq pillugu aaqqissuussinernut § 39-mi imaluunniit § 40-mi pineqartunut akiliutitut suliarineqassanngitsut.
Imm. 3. Imm. 1-imi aamma 2-mi maleruagassat atortinneqarnissaannut piumasaqaataavoq nuussineq sioqqullugu aningaasat nuutat pillugit aningaasarsianit akileraartussanngortitsisoqarsimassanngitsoq imaluunniit nuunneqartunit akitsuutinik akileraartussanngortitsisoqarsimassanngitsoq.

 

§ 46. Soraarnerussutisiaqalernissamut aaqqissuussinermit ingerlaavartumik tunniussisartussamit aammalu soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfimmi imaluunniit inuunermut soraarnerussutisiaqalernissamulluunniit selskabimi Kalaallit Nunaanni angerlasimaffeqartumi pilersitaasumi maanaannakkut unitsitat tunniutassat akileraaruserneqassapput 45 procentimik.
Imm. 2. Naafferartumik sillimmasiutit maanaannakkut unitsitat tunniunneqalerneranni aammalu inuunermut soraarnerussutisiaqalernissamullu sillimmasiinermut selskabimi Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartumi pilersinneqarsimasut, akileraaruserneqassapput 45 procentimik.
Imm. 3. Imm. 1 aamma 2 malillugit tunniussinernut naligiissitaapput allamut tunniussineq imaluunniit allamut pigisassanngortitsineq qularnaveeqqutissatulluunniit tunniussineq kiisalu iliuutsit il.il. aaqqissuussinerup ilanngaatigineqarsinnaaneranut piumasaqaatitaanik naammassinnissinnaajunnaarnermik kinguneqartut. 45 procentimik akileraaruserneqassapput aningaasat allamut tunniussinerup iliuuseqarnerulluunniit nalaani aaqqissuussinerup atorunnaarnerani tunniunneqarsinnaagaluartut akeqanngitsumik isumaqatigiissutip assigisaataluunniit naligisinnaasaattut.
Imm. 4. Imm. 1-imiit 3-mut maleruagassat atussanngillat pigeqatigisanik aapparisamut agguaassinermi. Agguaassinerup kingornatigut aapparisaq nammineerluni akileraartartunngussaaq imaluunniit pissarseqataassutiminit akileraarutinut akitsuutinullu akiliisussanngussaaq, aammalu § 40, imm. 2-mi maleruagassat malillugit salliutitatut inississinnaalluni.
Imm. 5. Akileraarutinik akiliisussaatitaasup pisussaaffigaa soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfik imaluunniit inuunermut soraarnerussutisiaqalernissamut sillimmasiinermut selskabi iliuutsit imm. 3-mi taaneqartut pillugit piaartumik ilisimatissallugu.

 

§ 47. Soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfiup imaluunniit inuunermut soraarnerussutisiaqalernissamullu selskabip tunniussisussap § 46 malillugu akileraarut unerartissavaa akileraaruseriffimmullu akilerlugu soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfiup imaluunniit inuunermut soraarnerussutisiaqalernissamullu sillimmasiinermut selskabip akileraarummik akiliisussaatitaanermik paasisaqarnerata kingornatigut kingusinnerpaamik qaammatip ataatsip qaangiunnerani.
Imm. 2. Soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfik imaluunniit inuunermut soraarnerussutisiaqalernissamulluunniit sillimmasiinermut selskabi akileraarummik unerartitsisussaanerminik naammassinninngitsoq, imaluunniit aningaasanik ikippallaanik unerartitsisoq aningaasat amigaataasut akilernissaannut toqqaannartumik landskarsimut akisussaasunngussaaq, soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfiup imaluunniit inuunermut soraarnerussutisiaqalernissamullu sillimmasiinermut selskabip uppernarsarsinnaanngippagu inatsimmi matumani aalajangersakkat qarsupissimanagit. Soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfik imaluunniit inuunermut soraarnerussutisiaqalernissamullu sillimmasiinermut selskabip aningaasat unerartitassat landskarsimut akilertussanngussavai. Akiligassat akilersinniarneqarsinnaapput inatsimmi matumani maleruagassat malillugit.
Imm. 3. Akileraarutip akileraaruseriffimmut akilerneqarnissaanut maleruagassat sukumiinerusut Naalakkersuisut aalajangissavaat.

 

Kapitali 5
Kattunneq, avissaarneq aamma kinguaariinnut tullernut nikisitsineq il.il.

 

§ 48. Aktie- imaluunniit anpartsselskabit § 1, imm. 1, nr. 3-mi taaneqartut kattunnerini, kapitalimi uani maleruagassat naapertorlugit selskabit akileraaruserneqarnissaat akileraaruseriffiup akuerisinnaavaa.
Imm. 2. Kattunneq pisarpoq selskabip pigisani tamaasa selskabimut allamut tunippagit imaluunniit tassunga kattuppat.
Imm. 3. Raajartassanik imaluunniit aalisariummik tunniussinermi kapitalimi uani kingoraarsisinnaanermik maleruagassat atorneqarsinnaanerat akileraaruseriffiup akuersissutigisinnaavaa, tunniussaqartoq aammalu aktie- imaluunniit anpartsselskabi tunniussiffigineqartoq § 1, imm. 1, nr. 1 aamma 3 naapertorlugit tamakkiisumik akileraartussaatitaappata. Taamaattorli raajartassanut aalisariummullu akiliutit tamarmiusut selskabimi tunniussiffigineqartumi aktiatut anpartitulluunniit akilerneqassapput.

 

§ 49. Akuersissummut § 48, imm. 1-imi taaneqartumut immikkut piumasarisanik akileraaruseriffik aalajangersaasinnaavoq.
Imm. 2. Akuersissuteqartoqassappat selskabimi unittumi piginneqataasut taamaallaat akiliuteqarfigineqassapput selskabimi ingerlaqqittumi aktianik imaluunniit anpartinik aammalu aningaasanik naammaqusiutissaqassappat pappiaqqat taakku nalingisa, imaluunniit nalingat allassimanngippat taakku naatsorsuutini nalingisa annerpaamik 10 procentiinik tunineqassallutik.
Imm. 3. Imm. 2-mi aalajangersagaq aktianut imaluunniit anpartinut selskabip ingerlaqqittup selskabimi unittumi piginneqataassutaanut atuutinngillat.
Imm. 4. Aammattaaq akuersissuteqartoqassappat ulloq kattuffik tassaassaaq ulloq, selskabip ingerlaqqittup naatsorsuusiorfittut ukiuata killiffia. Akileraarutit tungaasigut ulloq kattuffik tassaatinneqarpoq ulloq kattunnermut atatillugu selskabip ingerlaqqittup aallartiffittut naatsorsuuteqalerfia.

 

§ 50. Selskabip ingerlaqqittup § 48, imm. 1 naapertorlugu kattunniarnermut qinnuteqaammini ilanngutissavaa, selskabit pillugit inatsisit malillugit piumasaqaataasut kattunnermut atatillugu uppernarsaasiat assilineri.
Imm. 2. Tamatuma saniatigut uppernarsaatit suut qinnuteqaammut ilanngullugit selskabip ingerlaqqittup nassiutissanerai akileraaruseriffiup nammineq aalajangissavai.

 

§ 51. Selskabip unittup piffissami, ukiup aningaasarsiorfiusup nalinginnaasup kingulliup naaneraniit ullup kattuffiusup tungaanut aningaasarsiaasa akileraaruteqaataasussat naatsorsornerini, piffissap qanoq sivisutiginera apeqqutaatinnagu aningaasarsiat angissusilerneqas-sapput. Kattunnermut atatillugu selskabip atorunnaarsinneqarnera apeqqutaatinnagu angissu-siliineq pissaaq. Qaammatisiutit malillugit ukiumut aningaasarsiorfiusumut taarsiullugu selskabip ukioq aningaasarsiorfia nalinginnaasoq ulloq 31. december sioqqullugu naappat, ullorlu kattuffiusoq ukiup naliginnaasumik aningaasarsiorfiusup qaangiutereernerani, taamaattorli qaammatisiutit malillugit ukiup pineqartup naannginnerani pippat, taava ukiup kingulliup aningaasarsiorfiusup naatsorsorneqarnera tassaassaaq ukiup aningaasarsiorfiusup aallartinneraniit ulloq kattuffik tikillugu.
Imm. 2. Piffissamut imm. 1-imi pineqartumut nammineerluni nalunaarsuutip tunniunneqarnissaa selskabip ingerlaqqittup isumagisassaraa. Inatsimmi matumani aalajangersakkat malillugit selskabimut unittumut akileraarutinut akiligassiissutigineqarsinnaasut aammalu pillaammik akiliisitsissutit suulluunniit selskabimit ingerlaqqittumit akiligassatut akisussaaffigineqassapput. Selskabip unittup akileraarruseriffimmit tapitigut aammalu akileraarpallaarsimanikkut pissarsiassai selskabimit ingerlaqqittumit pisassarineqassapput, tak. akileraaruserinermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 27, imm. 5.

 

§ 52. Pigisat akiligassallu kattunnerup nalaani selskabimit unittumit pigineqartut, selskabip ingerlaqqittup aningaasarsiaasa akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarnerini piffissani, selskabip unittup pissarsiarinniffiini pissarsiarineqartutut isigineqassapput, aammalu akit selskabip unittup pissarsiarimmagit akiusut atorneqassallutik. Selskabip unittup akileraarutitigut nalikilliliissutigisimasinnaasai aammalu nalinginik appaassutigisimasinnaasai selskabip ingerlaqqittup taamatut pisimasaasut isigineqassapput.
Imm. 2. Pigisat akiligassallu selskabip unittup iluanaarniarluni imaluunniit inuussutissarsiornermut atatillugu pissarsiarisimasai selskabip ingerlaqqittup aningaasarsiaasa akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarnerini, selskabip taassuma iluanaarniarluni imaluunniit inuussutissarsiornermut atatillugu pissarsiarisimasaasut isigineqassapput. Pigisap imaluunniit akiligassap kattunnermut atatillugu selskabimit unittumit selskabimut ingerlaqqittumut nuunneqarsimanera, selskabip ingerlaqqittup aningaasarsiaasa akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarnissaanni iluanaarniarluni imaluunniit inuussutissarsiornermut atatillugu pissarsiarisimasaatut isigissallugu akornutissaqanngilaq.
Imm. 3. Aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsornerini selskabip unittup, pappiaqqanit nalilinnit iluanaarutigiumaagassani annaajumaagassanilu ilanngussimappagit, taava pappiaqqat nalillit selskabip ingerlaqqittup aningaasarsiaasa akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarneranni, selskabimit ingerlaqqittumit iluanaarutitut annaasatullu ilanngunneqarsimasutut isigineqassapput.
Imm. 4. Pigisat akiligassallu selskabip ingerlaqqittup selskabimit unittumit pissarsiarinngisaasa akileraarutitigut pineqartarneri kattunnikkut allannguuteqassanngillat, pigisat akiligassallu pineqartut taassumannga pissarsiaasimaneri uppernarsaatissaqarpata, tassa selskabip ingerlaqqittup naatsorsuutaani aammalu akileraarutissaasa naatsorsorneranni immikkut erser-sillugit allassimappata. Taamaattoqanngippat akileraaruseriffiup aalajangissavaa maleruagassat suut pigisat akiligassallu pineqartut pillugit selskabimut ingerlaqqittumut imaluunniit unittumut atorneqassanersut.
Imm. 5. Kattunnerup nalaani selskabi unittoq ukiunut siuliinut tunngasunik amigartooruteqarsimappat amigartoorutit taakku, selskabip ingerlaqqittup aningaasarsiaasa naatsorsorneqarneranni ilanngaatigineqarsinnaanngillat. Tamannattaaq aningaasaliinermut isumaqatigiissutinit annaasanut atuuppoq. Kattunnerup nalaani selskabi ingerlaqqittoq amigartooruteqarsimappat, amigartoorutit taakku § 30-imi maleruagassat malillugit pineqassapput.
Imm. 6. Selskabip piginnittuusup ingerlatseqatigiiffiullu 100 procentimik pigineqartup, imaluunniit 100 procentimik pigineqarlutik ingerlatseqatigiiffiutigisat akornanni kattunnerni, ingerlatseqatigiiffimmi unittumi ingerlatseqatigiiffimmilu ingerlaqqittumi amigartoorutit § 30-mi maleruaqqusat malillugit pineqassapput.
Imm. 7. Kattunnerup nalaani Selskabit arlaat ukiup kattuffiusup siuliini amigartooruteqarsimappat amigartoorutit taakku, selskabimi unittumi imaluunniit ingerlaqqittumi isertitat akileraaruteqaataasussanit ukiunut siuliinut qaninnernut tallimanut uterluni ilanngaatigineqarsinnaanngillat, tassa § 30, imm. 6-imi aalajangersagaq apeqqutaatinnagu.

 

§ 53. Selskabimi unittumi aktiaatit imaluunniit anpartit selskabip ingerlaqqittumut aktianik imaluunniit anpartinik taarsernagit allatut akilersillugit tunineqarpata, allamut tunisinertut isigineqassapput. Tunisineq ullormi kattuffiusumi § 49, imm. 4-mi taaneqartumi nalinginut tunisinertut isigineqassaaq.
Imm. 2. Selskabimi unittumi aktianik imaluunniit anpartinik tunisinermi imm. 1-imi taaneqartumi iluanaarutit annaasalluunniit § 16, imm. 2-mi aamma § 34, imm. 1, nr. 2-mi maleruaqqusat malillugit pineqassapput.
Imm. 3. Selskabimi piginneqataassutilik, aktiat imaluunniit anpartit tunineqartutut isigineqartut saniatigut selskabimi unittumi suli piginneqataassuteqarpat, taakkulu piffissani assigiinngitsuni pissarsiarineqarsimappata, taava aktiat anpartilluunniit siullerpaatut pissarsiarineqarsimasut tunineqartutut isigineqassapput. Aktiat anpartilluunniit ataatsikkut pissarsiaasimasut, assigiinngitsunillu pisinnaatitsissutillit, ilaalluunniit selskabimit piginneqataasumit inuussutissarsiornermut atatillugu imaluunniit iluanaarniutitut pissarsiarineqarsimasut, ullormi kattuffiusumi § 49, imm. 4-mi taaneqartumi aktiat anpartilluunniit nalingat naapertorlugu tunineqartutut isigineqassapput.

 

§ 54. Aktiat anpartilluunniit kattunnermut atatillugu selskabimit ingerlaqqittumit atorunnaarsinneqartut selskabip aningaasarsiaasa akileraaruteqaataasussat angissusilerneqarneranni ilanngunneqassanngillat, tassa iluanaarutaagaluarpata annaasaqaataagaluarpataluunniit.
Imm. 2. Selskabip ingerlaqqittup selskabimit selskabinilluunniit unittunit pigisanik akiligassanillu tigusinerminut atatillugu nammineq aktiaatini anpartiutiniluunniit pissarsiarippagit, atorunnaarsitsinermut atatillugu iluanaarutit imaluunniit annaasat selskabip aningaasarsiaasa akileraaruteqaataasussat angissusilerneqarnerini ilanngunneqassanngillat.

 

§ 55. Selskabimi ingerlaqqittumi aktiat anpartilluunniit selskabimi piginneqataasut selskab-imi unittumi aktiaatiminnut anpartiutiminnulluunniit taarsiullugit pissarsiaat aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarnerini piffissami, aktiat anpartilluunniit taarserneqartut pissarsiarineqarfigisimasaanni, taakkulu akigisimasaat naapertorlugit pissarsiarineqarsimasutut pineqassapput. Selskabimi ingerlaqqittumi aktiat anpartilluunniit pissarsiarineqartut selskabimi piginnittunit inuussutissarsiornermut atatillugu imaluunniit iluanaarniarluni pissarsiarineqarsimasutut isigineqassapput, aktiat anpartilluunniit taarserneqarsimasut taamatut siunertaqarluni pissarsiaasimappata.
Imm. 2. Aktiat anpartilluunniit taarserneqartut piffissani assigiinngitsuni pissarsiarineqarsimappata imaluunniit ilaat selskabimi piginneqataasut inuussutissarsiornerminnut atatillugu imaluunniit iluanaarniarlutik pissarsiarisimappatigit, taava aktianik anpartinilluunniit pissarsinerit ataasiakkaat selskabimi ingerlaqqittumi aktianik anpartinilluunniit taakku naleqqataannik taarserneqartutut isigineqassapput.Angissusiat aktiat anpartilluunniit ullormi kattuffimmi, § 49, imm. 4-mi taaneqartumi nalingat malillugu naatsorsorneqassaaq. Aktiat anpartilluunniit pissarsiarineqartut assigiinngitsunik pisinnaatitsissutitaqarpata, taava aktiat anpartilluunniit pissarsiarineqartut ataasiakkaat tamarmik immikkut naatsorsorneqassapput.

 

§ 56. Sulliviit suleqatigiiffiusut § 1, imm. 1, nr. 4, 6 aamma 7-imi taaneqartut kattunneranni kapitalimi matumani periaatsit taaneqartut atorneqarsinnaanerat, matumani ilanngullugit tamatumunnga piumasaqaatinik aalajangersaaneq, akileraaruseriffimmit akuerineqarsinnaavoq.
Imm. 2. Aktie- imaluunniit anpartsselskabip Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartup selskabillu nunami allami angerlarsimaffeqartup, imaluunniit selskabit tamarmik nunani allani angerlarsimaffeqartut kattunneranni kapitalimi matumani periaatsit taaneqartut atorneqarsinnaanerat, matumani ilanngullugit tamatumunnga piumasaqaatinik aalajangersaaneq, akileraaruseriffimmit akuerineqarsinnaavoq.
Imm. 3. Aktie- imaluunniit anpartsselskabip aggulunneqarnerani kapitalimi matumani periaatsit taaneqartut atorneqarsinnaanerat, matumani ilanngullugit tamatumunnga piumasaqaatinik aalajangersaaneq, akileraaruseriffimmit akuerineqarsinnaavoq.
Imm. 4. Pigisanik nalilinnik aktie- imaluunniit anpartsselskabimut nuussinermi kapitalimi matumani periaatsit taaneqartut atorneqarsinnaanerat, matumani ilanngullugit tamatumunnga piumasaqaatinik aalajangersaaneq, akileraaruseriffimmit akuerineqarsinnaavoq.

 

§ 57. Naalakkersuisut, Naalakkersuisulluunniit tamatumunnga piginnaatitaata akuersissutigisinnaavaat sulisup akissarsiaasa ilaasa, selskabimi aktianik anpartinilluunniit pisinerminut atugaasa aatsaat ukiumi aningaasarsiorfiusumi, pineqartup aktiaatiminik anpartiutiminilluunniit taaneqartunik tunisiffigisaani aningaasarsianut akileraaruteqaataasussanut ilanngunneqarnissaat, taamaattorli kingusinnerpaamik piffissami pineqartup tamakkiisumik akileraartussaanerata naanerani. Tamanna aamma atuuppoq aktiat anpartilluunniit nalikinnerutillugit pisiarinerisa nalingannut, sulisup aktianik anpartinilluunniit pisinermini akiliutikinnerussutaanut.
Imm. 2. Imm. 1 malillugu akuersissuteqarnissamut piumasaavoq sulisup aamma selskabimi aktianik amerlanernik peqartup imaluunniit anpartinik amerlanernik peqartup akunneranni kinguaariinnut tullernut nikinnissaq pillugu allaganngorlugu isumaqatigiissuteqarsimanissaq kiisalu aamma sulisup selskabillu Kalaallit Nunaannut tamakkiisumik akileraartussaanissaat.
Imm. 3. Imm. 1 naapertorlugu aningaasat annertussusaat kisimiitsillugit akuerineqarsinnaasut ukiumi aningaasarsiorfimmi ataatsimi 50.000 koruuninit annerusinnaanngillat.
Imm. 4. Kinguaariinnut tullernut nikinnissamik isumaqatigiissut eqqortinneqanngippat, imm. 1-imi aalajangersagaq apeqqutaatinnagu sulisup ukiumi aningaasarsiorfiusumi kinguaariinnut tullernut nikinnissamik eqquutsitsiunnaarfiusumi aningaasat ilanngutissavai.

 

§ 58. Akileraaruseriffiup akuerisinnaavaa imm. 2-miit 4-mut maleruagassat atorneqassasut suli inuutilluni suliffeqarfiup ilaataluunniit qitornanut, ernuttanut, qatanngutinut, qatanngutit meeraannut imaluunniit qatanngutit ernutaannut tunniunneqarnissaat, tunniussisoq piginnittunngortorlu § 1, imm. 1, nr. 1 naapertorlugu Kalaallit Nunaanni tamakkiisumik akileraartussaatitaappata. Qitornavissiartaarisimasat qitornarsiallu ilaqutavittut isigineqarput.
Imm. 2. Suliffeqarfiup pigisai nalillit tunniunneqarpata akileraarutitigut nalingannik annerusumilluunniit nalilerlugit, kisiannili nalinginnaasumik nioqqutigissagaanni nalissaraluannit appasinnerusumik, piginnittunngortoq aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni akileraarutitigut nalikilliliissutinut kiisalu iluanaarutit akileraaruserneqarnerannut aamma tunisinermi ajunaarutit ilanngaatigineqarsinnaanerannut tunngatillugu piginnittoq inissisimassaaq soorlulusooq pigisat nalillit piginnittunngortumit pissarsiarineqarsimasut piginnittuusimasup nalimini akiligaatut akeqartillugit. Tunniussisup akileraarutitigut nalikilliliissutigisimasinnaasai piginnittunngortup nalikilliliissutigisimasaatut isigineqassapput. Tunniussisup pigisat nalillit inuuniutiminut iluanaarniarnerminullunniit atatillugu pissarsiarisimappagit iluanaarutit annaasalluunniit pigisat nalillit tunineranni pilersut piginnittuulersumit suliaasut, taassuma aningaasarsiaasa akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarnerannut ilanngunneqassapput imaassimappat iluanaarutit annaasalluunniit tunniussisup aningaasarsiaasa akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarneranni ilanngunneqartussaasimagaluartut taassuma pineqartut tunisarisimappagit.
Imm. 3. Akileraarutitigut kingornussinermut, takuuk imm. 2, taarsiullugu tunniussisup piginnittunngortullu toqqarsinnaavaat suliffeqarfiup allamut tunniunneqarnerani iluanaarutit ajunaarutillu naatsorsussallugit suliffeqarfiit allamut pigisassanngortitaaneranni malittarisassat nalinginnaasut malillugit, suliffeqarfiup pigisai nalillit nalit imm. 2-mi taaneqartut sinnernagit tunniunneqarsimagaluarpataluunniit.
Imm. 4. Ukiumi pigilernerata siulianiittumi amigartoorutit piginnittuulersup suliffeqarfiup tigunerani iluanaarutinit ilanngaatigisinnaanngilai.

 

Kapitali 6
Akileraarutit naatsorsorneqarnissaat

 

§ 59. Kapitalimi uani maleruagassiat naapertorlugit inuit selskabillu il.il. tamakkiisumik ilaannakortumillu akileraartussaasut nuna tamakkerlugu akileraarummik, kommuninut ataatsimut akileraarummik, kommunimut akileraarummik, nuna tamakkerlugu akileraarummik immikkut ittumik, iluanaarutisianit akileraarummik ingerlatseqatigiiffillu akileraarutaannik akiliisartussaapput.

 

§ 60. Selskabit tamakkiisumik ilaannakortumillu akileraartussaasut isertitamik akileraarusigassat 30 procentiinik selskabit akileraarutaannik akiliisassapput.
Imm. 2. Selskabit, Kalaallit Nunaanni atortussiassat aatsitassanit il.il. pisut pillugit inatsit naapertorlugu misissuinissaminnut imaluunniit iluaqutiginninniarnissaminnut akuersissummik peqartut, imaluunniit sermip erngullu avammut nioqqutissatut atorneqarnissaat pillugu Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu akuersissummik peqartut, isertitanik akileraarusigassat 30 procentiinik selskabit akileraarutaannik akiliisassapput.

 

§ 61. Nunamut tamarmut akileraarutissaq akilertussanngortinneqassaaq aningaasarsianit akileraarutissat procentiannik Inatsisartunit aalajangerneqartumik, takuuk § 66.
Imm. 2. Nunamut tamarmut akileraarutinut procenti atugassaq qaammatisiutit malillugit ukioq akileraarfiusoq sioqqullugu 15. november tikitsinnagu Inatsisartut aalajangertassavaat.

 

§ 62. Kommunimut akileraarutissaq akilertussanngortinneqassaaq aningaasarsianit akileraarutissat procentiannik kommunimit akilerarfissamit aalajangerneqarsimasumik, takuuk § 66.
Imm. 2. Procenti kommunimut akileraarutissaq qaammatisiutit malillugit ukioq akileraarfissaq sioqqullugu 1. december tikitsinnagu kommunalbestyrelsip aalajangissavaa. Procenti akileraaruteqaataasussaq annerpaamik 30 procentimut minnerpaamillu 20 procentimut aalajangerneqarsinnaavoq.
Imm. 3. Akileraartussaatitat Akileraartarnermut Pisortaqarfimmik akileraarfittut kommunil-lit, § 68, imm. 2 naapertorlugu kommunimut akileraarutinik akileraassanngillat.

 

§ 63. Kommuninut ataatsimut akileraarutissaq akilerneqartussanngortinneqassaaq Inatsisartut procentimik aalajangiutaanik annertussuseqartumik, takuuk § 66.
Imm. 2. Kommuninut ataatsimut akileraarummut procenti akileraarutissaq Inatsisartunit, Kalaallit Nunaanni Kommuneqarfiit Kattuffiannik isumaqatiginninniareernermi, aalajangerneqassaaq qaammatisiutit malillugit ukioq akileraarutip atuutilerfissaa sioqqullugu ukiup affaani siullermi Inatsartut ataatsimiinneranni.
Imm. 3. Akileraartussaatitat Akileraartarnermut Pisortaqarfimmik akileraarfittut kommunil-lit, § 68, imm. 2 naapertorlugu kommuninut ataatsimut akileraarutinik akileraassanngillat.

 

§ 64. Nunamut tamarmut immikkut akileraarutissaq akilerneqartussanngortinneqassaaq Inatsisartut procentimik aalajangiutaanik annertussuseqartumik, takuuk § 66.
Imm. 2. Nunamut tamarmut immikkut akileraarutit procentia qaammatisiutit malillugit ukioq akileraarfissaq sioqqullugu 15. novemberiutinnagu Inatsisartut aalajangissavaat.
Imm. 3. Akileraartussaatitaasunit § 68, imm. 2 naapertorlugu Akileraartarnermut Pisortaqarfimmik akileraarfittut kommunillit nunamut tamarmut immikkut akileraarutit taamaallaat akilerneqartassapput.

 

§ 65. Iluanaarutisianit akileraarutit atuisinnaatitaanermillu akileraarutit unerartinneqassapput §§-ini 86-imiit 92-imut aalajangersakkat malillugit.

 

§ 66. Inunnut § 1, imm. 1, nr. 1 aamma 2 kiisalu § 2, imm. 1, nr. 1, 3, 4, 5 aamma 6-mi akileraartussaatitaasutut taaneqartunut isertitat akileraarusigassat taassaapput isertitat akileraaruteqaataasussat inummut ilanngaammik ilanngarneqarsimasut, tak. § 67, isertitat 100-mik agguarneqarsinnaasunut ammut akunnaallineqarsimasut. Tamatuma pissuteqataanik inunnut § 2, imm. 1, nr. 2-mi akileraartussaatitaasutut taaneqarsimasunut isertitat akileraarusigassat ikilineqassapput, piffissap soraarniarfiup nalaani aningaasarsiaqarsimanerat naapertorlugu.
Imm. 2. Selskabit il.il. akileraartussaasut inuillu killilimmik akileraartussasut imm. 1-imi pineqanngitsut, isertitaat akileraarusigassat tassaapput isertitat akileraaruteqaataasussat koruuninut 100-mik agguarneqarsinnaasunut qaninnermut ammut akunnaallisat.
Imm. 3. Taamaakkaluartoq akileraartussaatitanut inunnut § 2, imm. 1, nr. 8-mi taaneqartunut aningasarsianit akileraarusigassat malittarisassat imm 1-imiittut malillugit naatsorsorneqarnissaannut Naalakkersuisut aalajangiisinnaapput, tassa imaappoq inummut ilanngaammik akuersissuteqarsinnaapput.

 

§ 67. Inummut ilanngaatip annertussusissaa qaammatisiutit malillugit ukioq akileraarfiusussaq sioqqullugu ukiup affaani siullermi Inatsisartut ataatsimiineranni aalajangerneqartassaaq.
Imm. 2. Aappariit ataatsimut akileraarusigaasut marlunnik inummut ilanngaateqartitaassapput. Ukiumi aningaasarsiorfiusumi aappaasup toqukkut qimagunnera pissutigalugu aappariinneq atorunnaarpat toqukkut qimagaasuusoq ukiumi tassani marlunnik inummut ilanngaateqartitaassaaq.

 

§ 68. Kommune akileraarfissaq tassaavoq Kalaallit Nunaanni kommune akileraartussaatitap ukiup aningaasarsiorfiusup siornagut septemberip aallaqqaataani § 1 imaluunniit § 2 malillugu akileraartussaanermut patsisaasumik atassuteqarfigisaa. Akileraartussaatitaaneq piffissap tamatuma kingorna aatsaat atulerpat kommuni akileraarfissaq tassaassaaq kommune akileraartussaatitap akileraartussaatitaanerup atulernerani oqaaseqatigiinni siullerni taaneqartutut ittumik atassuteqarfigisaa.
Imm. 2. Imm. 1-imi taaneqartutut atassuteqarfik kommunit aggornerisa avataanniippat, imaluunniit akileraartartoq Kalaallit Nunaanni atortussiassat aatsitassanit pisut il.il. pillugit inatsit naapertorlugu aatsitassanik iluaqutiginninniarsinnaanermut akuersissuteqarfigineqarsimappat, taava Akileraartarnermut Pisortaqarfik kommunitut akileraarfigissatut isigineqassaaq. Taamatuttaaq akileraartartunut, Kalaallit Nunaanni atortussiassat aatsitassanit pisut il.il. pillugit inatsit naapertorlugu ujarlersinnaanermut sulliviuteqarsinnaanermullu akuersissuteqarfigineqarsimasunut kiisalu akileraartartut § 32, imm. 3-mi taaneqartut Akileraartarnermut Pisortaqarfik kommunitut akileraarfissaattut isigineqassaaq.
Imm. 3. Kommunalbestyrelsi akileraartussaatitarluunniit isumaqarpata kommune akileraartussaatitamut akileraarfissatut tikkuarneqarsimasoq eqqortuunngitsoq ukiup aningaasarsiorfiup pineqartup naannginnerani kommunimi akileraarfigisassanngukkami kommunalbestyrelsimut akerliliissuteqartoqarsinnaavoq. Kommunitut akileraarfissatut Akileraartarnermut Pisortaqarfik tikkuarneqarsimapput, tak. imm. 2, Akileraartarnermut Pisortaqarfimmut akerliliissuteqartoqassaaq. Nalornisoorneqartillugu Akileraartarnermut Pisortaqarfiup aalajangertassavaa sorleq kommunitut akileraarfissatut isigisariaqarnersoq. Taamaattoq Akileraartarnermut Pisortaqarfik kommunitut akileraarfiutillugu nalornissuteqarnermi Naalakkersuisut aalajangiisassapput.
Imm. 4. Aappariit ataatsimut akileraaruserneqartussat kommuninik assigiinngitsunik akileraarfissaqarpata uiusup kommuniani maleruagassiat najoqqutaralugit akileraarutit naatsorsorneqassapput. Immikkut ittumik pissutissaqartillugu nuliaasup kommuniani malittarisassat najoqqutaralugit akileraarutit naatsorsorneqarnissaat akileraaruseriffimmit taamaattoq akuerineqarsinnaavoq. Tamatuminnga qinnuteqarneq kingusinnerpaamik ukiumi aningaasarsiorfiusumi aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat pillugit nammineerluni nalunaarsuutip nassiunneqarnera peqatigalugu nassiunneqassaaq.

 

§ 69. Akileraarutit naalagaaffimmut takornartamut, Danmarkimut Savalimmiunulluunniit akilerneqarsimasut aammalu aningaasarsianit taakkunannga aallaaveqartunit toqqaannartumik akileraarusiinikkut unerartitsinikkulluunniit tiguniarneqarsimasut aningaasarsianit taakkunannga Kalaallit Nunaannut aningaasarsianit akileraarutinit akilerneqartussanit ilanngaatigineqarsinnaapput. Taamaattorli ilanngaatigineqartut akimorsinnaanngilaat Kalaallit Nunaanni akileraarutigineqartut tamarmiusut ilaat aningaasarsiat ilaasa naalagaaffimmi takornartami, Danmarkimi Savalimmiuniluunniit akileraaruserneqarsimasut aammalu aningaasarsiat Kalaallit Nunaanni akileraaruteqaataasut tamarmiusut imminnut sanilliullugit qanoq amerlatiginerat malillugu aningaasarsianut siulliullugit taaneqartunut tuttussaasut.
Imm. 2. Naalagaaffik takornartaq, Danmarki Savalimmiulluunniit marloriaammik akileraaruteqartitaanissaq pinngitsoorniarlugu isumaqatigiissuteqarfigineqarsimappata taamaattoq naalagaaffiup taassuma, Danmarkip Savalimmiulluunniit isumaqatigiissut malillugu pinngitsooratik pisassarisaanit amerlanerusunik ilanngaatissaqartitsineqassanngilaq.

 

§ 70. Inuk § 1 naapertorlugu akileraartussaatitaasoq umiarsuarmi Dansk Internationalt Skibsregisterimi nalunaarsorsimasumi Kalaallit Nunaatalu imartaani angalasuunngitsumi sulisimanermigut akissarsiaqarsimappat, akileraarutissat tamarmiusut akissaarsiat taakkua akileraarutitaannut naapertuuttumik annertussusilinnik appartinneqassapput.
Imm. 2. Maleruagassamut imm. 1-itimiittumut ilaavortaaq inuk § 1 naapertorlugu akileraartussaatitaasoq umiarsuarmi usinik angallassissummi Dansk Internationalt Skibsregisterimi nalunaarsugaasumi sulinermigut akissarsisimasoq, aammalu Kalaallit Nunaata nunallu allat, tamatumani ilanngullugit Danmarki Savalimmiullu, akornanni aalajangersimasumik usinik angallassinermi inuttaasoq.
Imm. 3. Imm. 1-imi maleruagassamut ilaavortaaq inuk § 1 naapertorlugu akileraartussaatitaasoq umiarsuarmi usinik angallassissummi 1.100 bruttotonnage taannalluunniit qaangerlugu usitussusilimmi Dansk Internationalt Skibsregisterimi nalunaarsugaasumi aammalu umiarsuarni usinik angallassissutini imm. 2-mi taaneqartuni Kalaallit Nunaanni umiarsualivimmiit umiarsualivimmut usinik aalajangersimasumik angallassinermi inuttaanermigut akissarsiaqartoq kiisalu uuliamik assartuutini 450 bruttotonnage taannaluunniit qaangerlugu usitussusilinni.

 

§ 71. Kalaallit umiarsuaataat ilaasartaatit 1.100 taannaluunniit sinnerlugu bruttotonageqartut, takornarianik akuleriisitsineqarnermilluunniit angallassisut, akileraaruseriffiup umiarsuarni inuttat akissarsiaasa akileraarutitaat pillugit aaqqissuussinermut nalunaarsuiffiani ilanngunneqarsinnaapput, umiarsuarni nalunaarsorsimaffimmi tassani nalunaarsorsimasuni inuttaasut akissarsiaat sulinermilu atugassarisaat pillugit isumaqatigiissutini erseqqissumik allassimappat, taamatut sulinermuinnaq atuuttuusut. Naalakkersuisut nalunaarsorsimaffimmut nalunaarnissamut ilaajunnaarniarlunilu nalunaarnissamut erseqqinnerusunik malittarisassanik aalajangersaasinnaapput.
Imm. 2. Akuleriisitsilluni angallassineq tassaavoq ilaasunik timmisartumut umiarsuarmullu ataqatigiissillugit, Danmarkimiit, Savalimmiuniit imaluunniit nunanit allanit angalatitsinermut atatillugu billitsisimasunik angallassineq, aammalu inissaqartillugu ilaasunut Kalaallit Nunaata iluani angallanneqartussanut billitsinik tuniniaaneqarfiusoq.
Imm. 3. Kalaallit umiarsuaat ilaasartaat tassaavoq umiarsuaq Kalaallit Nunaanni nalunaarsugaasoq inuussutissarsiutitut ilaasunik angallassinermut taamaallaat atorneqartoq. Umiarsuaq ilaasartaat Kalaallit Nunaanni nalunaarsugaasoq umiarsuarmut ilaasartaammut Danmarkimi, Savalimmiuni nunani allaniluunniit nalunaarsugaasunut, inuttaqartinnagu ilaasunik angallassissutitut kalaallit umiarsuaateqarfiannit attartorneqarpat, assigitinneqarpoq. Umiarsuup ilaasartaatip Kalaallit Nunaanni nalunaarsugaasup ilaasunik angallassinera, inuttaqartinnaguli qallunaat, savalimmiormiut, nunani allamiulluunniit umiarsuaateqarfiannit ilaasunik angallassinera ingerlanneqalerpat, kalaallit ilaasunik angallassissutaattut isigineqassanngilaq.
Imm. 4. Inuk ilaasunik angallassissummi, akileraaruseriffiup umiarsuarni inuttat akissarsiaasa akileraarutitaat pillugit aaqqissuussinermut nalunaarsuiffiani ilaasumi, sulisimanermigut akissarsiaqarsimappat, akileraarutissat tamarmiusut akissarsiat taakkua akileraarutitaannut naapertuuttumik annertussusilinnik appartinneqassapput.
Imm. 5. Sulinikkut akissarsiat, umiarsuup sananeqarnermini nunamiinnerani, iluarsaanneqarnerani imaluunniit unitsinneqarallarnerani nunamiinnerata nalaani, imm. 4-mi pineqartunut ilaatinneqarput.

 

§ 72. Inuk § 1 naapertorlugu akileraartussaatitaasoq pisariaqavissuinnarnut ikiorsiissutinik imaluunniit pisariaqartitsineq naapertorlugu annertusisanik ikiorsiissutinik § 34, nr. 10 malillugu akileraaruteqaataasussaanngitsutut isigineqanngitsunik pissarsisimappat, akileraarutissat tamarmiusut aningaasarsiat taakkua akileraarutitaannut naapertuuttumik annertussusilinnik appaartinneqassapput.

 

Kapitali 7
Akileraarutinik akiliisitsiniaaneq

 

§ 73. Nunamut tamarmut akileraarutit, kommuninut ataatsimut akileraarut, kommunimut akileraarutit nunamullu tamarmut akileraarutit immikkut ittut kapitalimi uani maleruagassat najoqqutaralugit akilersinniarneqassapput. Iluanaarutisianit akileraarutit aamma atuisinnaanermut akileraarutit akilersinniarneqartassapput maleruagassat kapitali 8-miittut najoqqutaralugit.
Imm. 2. Inuit akileraartussaatitat ukiup aningaasarsiorfiusup ingerlanerani akileraarutaagal-lartunik akiliinikkut akileraarutit akilertassavaat, taamaattoq takukkit § 76, imm. 2, oqaaseqatigiit pingajui, § 86, imm. 1 aammalu § 91, imm. 1.

 

Akileraarutit A-t aamma B-t

 

§ 74. Aningaasat §§-ini 76-imiit 82-imut maleruagassiat najoqqutaralugit unerartitsinikkut akilerneqartartut "akileraarutit A-nik" taagorneqarput. Aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat akileraarutinik A-nik imaluunniit kap. 8 malillugu iluanaarutisianit akileraarutinik unerartitsi-nikkut akileraarusiiffigineqassanngitsut "aningaasarsiat B"-nik taagorneqarput. Aningaasarsianit B-nit akileraarutaagallartut, tak. §§ 83 – 84,"akileraarutit B-nik" taagorneqarput.

 

§ 75. Aningaasarsianut A-nut naatsorsuunneqarput:
1) Sulisussarsiarineqarluni nammineerluni sulinermut aningaasanngorlugit akissarsiat suulluunniit, ilaallutik akissarsiat (nalinginnaasut), feeriarnersiutit, honorarit, iluanaarutinit kajumissaatitut tapisiat, kiffartulussinnarnaveeqqutisiat, drikkepengit akiliutillu taakku assigisaat. Aningaasanngornagit akissarsiat taamaallaat aningaasarsiat A-jussapput tamanna pillugu Naalakkersuisut malittarisassaliorsimanerattut annertutigisumik.
2) Siulersuisunut, ataatsimiititalianut, kommissioninut, siunnersuisoqatigiinnut assigisaannullu ilaasortaanermi ikiortaanermiluunniit akissarsiat.
Imm. 2. Malittarisassiat Naalakkersuisunit aalajangersarneqarsimasut najoqqutaralugit aningaasarsianut A-nut naatsorsuunneqarsinnaapputtaaq:
1) Isertitat allat tassaasut inuussutissarsiutillip aningaasarsiai akissaajaatinik ilanngariikkat, aamma
2) aalisarnermit, piniarnermit, aallaaniarnermit, savaateqarnermit sanalunnermillu tunisassianik Kalaallit Nunaanni tunisinermi isertitat selskabit, peqatigiiffiit assigisaasaluunniit tunisarinngippatigit.
Imm. 3. Isertitat aningaasarsiatut A-tut isigineqassanngillat tunniussisut tassaappata:
1) Naalagaaaffiit takornartat naalakkersuisuisa allartitaat taakkununngalu ilaasut kiisalu naalagaaffiit takornartat konsulii, imaluunniit
2) Inuit, toqusut pigisaat, selskabit, peqatigiiffiit, atorfeqarfiit il.il. Kalaallit Nunaanni eqqartuussisoqarfimmik najugaqarfeqanngitsut, taamaattoq takuuk § 76, imm. 4.
Imm. 4. Naalakkersuisut immikkut ittumik pissutissaqartillugu malittarisassaliorsinnaapput taakku najoqqutaralugit isertitat aalajangersimasut imaluunniit isertitat allat imm. 1-imi 2-miluunniit aalajangersakkanut ilaasut isertitat A-tut isigineqassanngitsunik. Naalakkersuisut malittarisassaliorsinnaapputtaaq taakkua malillugit isertitat ilaat imm. 1-imi 2-milu aalajangersakkani pineqartunut ilaasut pissutissaqartillugu isertitat A-tut isigineqassanngitsunik.
Imm. 5. Nalornisoqartillugu Naalakkersuisut aalajangissavaat aningaasarsiaq aningaasarsi-atut A-tut B-tulluunniit isigineqassanersoq.

 

§ 76. Isertitanik A-nik tunniussinernut tamanut atasumik kinaluunniit tunniussisoqarneratigut akiligassaqartitaasoq aningaasanit tunniunneqartunit akileraarutaagallartunik ilanngaassaaq. Immikkut akissarsiaritittakkanit, soorlu feeriarnersiutinit sapaataanngitsunilu nalliuttuni akissarsianit qaqugukkut akileraarutinik ilanngaanissamut ukiumilu aningaasarsiorfimmi sorlermi akissarsiaritittakkat taakkua akileraarusigaanissaannut immikkut maleruagassat Naalakkersuisut aalajangersarsinnaavaat.
Imm. 2. Akileraarutissanik ilanngaaneq pisassaaq ilanngaasussaatitap aningaasanik akileraarutissanik naatsorsuillunilu taakkuninnga aningaasarsianit A-nit ilanngaaneratigut. Tamakkiisumik akileraartussaatitanut aningaasat taakku tassaapput akileraarutit A-nut akileraarutaagallartut. Killilimmik akileraartussaatitanut akileraarutit A-t ilanngaatigineqartut tassaapput inaarutaasumik akileraarutit.
Imm. 3. Akileraarutinik aningaasarsianit A-nit pineqartunit unerartitsinerit, piumasaqaataasunit allanit, tamatumani aamma unerartitsisussaatitaasunit piumasaqaataasunit, salliutinneqartussaapput.
Imm. 4. Aningaasarsianit pineqartunik akiligassaqartitaasoq Kalaallit Nunaanni eqqartuussisoqarfimmik najugaqarfeqanngippat tunniussinerlu taamaaliornissamut piginnaatitaasumit Kalaallit Nunaanni eqqartuussisoqarfimmik attavigisaqartumit isumagineqarpat piginnaatitaasoq taanna unerartitsisussaavoq.
Imm. 5. Naalakkersuisut malittarisassiorsinnaapput unerartitsisussaatitap akileraarutinik A-nik naatsorsuinermini aningaasat akileraarutit naatsorsorneqarfissaat koruuninut 10-mik agguarneqarsinnaasumut qaninnerpaamut ammut akunnaallissagai.
Imm. 6. Akileraarutit A-t unerartitassat minnerpaamik killissaat Naalakkersuisut aalajangersinnaavaat.

 

§ 77. Aningaasarsiat A-t Lønmodtagernes garantifondikkut tunniunneqaraangata akileraarutinik unerartitsisussaq pisussaavoq – aningaasat aningaasaateqarfimmit tunniunneqarsimanngippata – akileraarutit A-t akileraaruseriffimmut akilissallugit, takuuk akileraaruserinermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 34, aningaasat tassaasut aningaasaateqarfiup Lønmodtagernes Garantifond pillugu inatsimmi § 2, imm. 1, oqaaseqatigiit pingajui malillugit aningaasat tunniutinnginneranni akileraarutit ilanngaatigissavai. Unerartitsinissamut malittarisassiat imarisamikkut siuliini taaneqartunut kattutsinneqarsinnaanermissut atuutissapput.
Imm. 2. Aningaasarsianik A-nik pissarsisumut aningaasaateqarfiup akileraarutitut ilanngaatigisai aningaasarsianit akileraarutinut A-nut taarsiuttuupput.

 

§ 78. Naalakkersuisut danskit naalakkersuisui isumaqatigiiffigisinnaavaat inummit, selskabimit il.il. ilanngullugulu piginnaatitaasumit, naalagaaffeqatigiinnerup ilaani eqqartuussisoqarfimmik attavigisaqartumit aningaasarsianit inummut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit naalagaaffeqatigiinnerup ilaanut allamut akileraartussaatitaasunut tunniunneqartunit akileraarutinik unerartitsisoqassasoq. Taama isumaqatigiissuteqarnermut atatillugu akileraarutinik unerartitsinissamut, unerartitat akilerneqarnissaannut il.il. malittarisassat aalajangersarneqarsinnaapput.
Imm. 2. Isertitat imm. 1-imi isumaqatigiissummi pineqartut inummut Kalaallit Nunaanni tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit akileraartussaatitamut tunniunneqartut inatsisip matuma tungaatigut aningaasarsiatut A-tut isigineqassapput.

 

§ 79. Ilimanarpat inuk akileraartussaatitaq ukiumi aningaasarsiorfiusumi pineqartumi A-nik aningaasarsissasoq akileraarutinik unerartitsinermut atugassamik akileraaruseriffiup inuk taanna skattekortimik bikortimillu tunissavaa. A-nik aningaasarsiallit unerartitsisussaatitamut skattekorti tunniulluguluunniit bikorti takutissavaat.
Imm. 2. Akileraarutinik unerartitsineqalersinnagu qammammut, ullut 14-inut, sapaatip akunneranut ullormullu aningaasarsianit A-nit ilanngaatigineqartussat akileraaruseriffiup skattekortimut allassavai. Inunnut tamakkiisumik akileraartussaatitanut ilanngaatit tassaapput ukiumi pineqartumi aningaasarsiat akileraarutillu naatsorsorneranni ilanngaataassangatinneqartut tamarmik ilaat piffissanut pineqartunut naleqqussakkat. Inunnut killilimmik akileraartussaatitaasunut ilanngaatit tassaapput akileraarutit naatsorsorneranni ilanngaatissaatinneqartussat ilaat piffissanut naleqqussakkat, tak. §§-it 2 aamma 66. Bikortimi ilanngaatissanik allassimasoqassanngilaq.
Imm. 3. Immikkut ittunik pissutissaqartillugu ilanngaatissat skattekortimut allanneqannginnissaannut imaluunniit imm 2-mi taaneqartunit allaanerusumik ilanngaatissap tamarmiusup agguataarneqarnissaanut maleruagassianik Naalakkersuisut aalajangiisinnaapput.
Imm. 4. Akileraaruseriffiup procenti suna atorlugu unerartitsineqartassanersoq skattekortimut bikortimullu allassavaa, tak. §§-it 61-imiit 64-imut.
Imm. 5. Ataasiakkaatigut pissutissaqartillugu ilanngaateqanngitsumik aammalu akileraartussaatitap qanoq akissarsiussangatinneqarnera najoqqutaralugu akileraarutinik unerartitsinermi atugassamik procentitalimmik akileraaruseriffik skattekortiliorsinnaavoq.
Imm. 6. Ataasiakkaani pissutissaqartillugu, soorlu qularnanngippat akileraartussaatitap aningaasarsiai ima annertutigilernavianngitsut aningaasarsianit akileraarutinik akiliissalluni, akileraaruseriffik siunissami atuuttussamik aalajangiisinnaavoq akileraartussaatitap aningaasarsiaanit A-nit akileraarutinik unerartitsineqassanngitsoq. Aalajangiineq taanna A-nik aningaasarsiat ilaannut imaluunniit aningaasarsianut killilimmik aalajangikkanut killilerneqarsinnaavoq. Taamatut aalajangiineqarsimappat A-nik aningaasarsiallip allagartaq unerartitsinnginnissamut uppernarsaat frikorti akileraaruseriffimmit suliarineqarsimasoq aningaasarsianik A-nik akiliisussamut takutissavaa. Immikkut ittutigut taamaaliornissamut pissutissaqaraangat Naalakkersuisut aalajangersinnaavaat frikorti atunngikkaluarlugu aningaasarsiat A-t ilaannit aalajangersimasunit akileraarutinik unerartitsisoqartassanngitsoq.
Imm. 7. Akileraaruseriffiup paasissutissat skattekortimi, bikortimi frikortimiluunniit takuneqarsinnaasut unerartitsissussaatitamut nalunaarutigisinnaavaa. Taamaassappat akileraarutinik A-nik unerartitsineq paasissutissat taakku tunngavigalugit pisassaaq.

 

§ 80. Akileraartussaatitap skattekorti tunniussimanngippagu imaluunniit bikorti imaluunniit frikorti takutissimanngippagu ilanngaateqanngitsumik 45 procentimik akileraarutinik unerartitsineqassaaq, taamaattorli aningaasarsianit § 75, imm. 2, nr. 2-mi pineqartunit 23 procentimik.
Imm. 2. Kiffartuussinermi akileraartussaatitap aningaasanik kiffartuussinermi kinguneranik inummit allamit tigusaminit tigumminniinnarneratigut aningaasarsianik A-nik pissarsisoqarpat akileraartussaatitap sulisitsisuatalu aningaasanik pineqarsimasunik naatsorsuinerit tamaasa aningaasarsiat A-t naatsorsorneqartassapput, taamaattorli minnerpaamik qaammammut ataasi-arluni. Tamatuma peqatigisaanik akileraartussaatitap akileraarutit A-t aningaasarsianut A-nut naleqquttut sulisitsisuminut tunniuttassavai. Akileraartussaatitaq akileraarutinik tunniussin-ngitsoortoq susassaqaqatigiit akornanni siumut ilisimatitsinissaq pillugu isumaqatigiissutaasimasut soqutiginagit erngerluni suliaminit tunuartussatut soraarsitaasinnaavoq.

 

§ 81. Aningaasat unerartitsisussaatitap qaammatisiutit malillugit qaammammi unerartissimasani qaammatip taassuma tulliani akileraaruseriffimmut akilissavai.
Imm. 2. Unerartitsisussaatitap unerartitassat tungaasigut peqqissaanngitsumik imaluunniit sumiginnaasumik ileqqoqarfigisaani akileraarutit akilerneqartarnissaat pillugu Naalakkersuisut immikkut ittunik maleruagassiorsinnaapput.
Imm. 3. Maleruagassiat Naalakkersuisut aalajangersarsimasaat malillugit unerartitat pillugit unerartitsisussaatitat nassuiaateqarlutik nalunaaruteqartassapput.
Imm. 4. Maleruagassani imm. 3-mi pineqartuni aalajangerneqarsinnaavoq piffissaatitaq eqqorlugu nassuiaateqanngitsoortoq piffissami pineqartumi akiligassat 1 procentiannik tapiissutaasumik akiliuteqartassasoq. Akiliutissaq minnerpaamik 500 koruuniussaaq annerpaamillu 1.000 koruuniusinnaalluni. Akiliut akileraaruseriffiup pissavaa.
Imm. 5. Unerartitsisussaatitat paasissutissanik nassuiaatit imm. 3-mi pineqartut tunniunneqarneranni atugassanik pissarsiortussaanerat, ilaatigut aningaasarsianik A-nik pisartut inuttut normuinik, aqqinik najugaanillu il.il. allattuisussaanerat, pillugu Naalakkersuisut malittarisassiorsinnaapput. Aamma naalakkersuisut maleruagassianik aalajangersaasinnaapput unerartit-sisussaatitat aningaasarsianik A-nik tunniussinermut akileraarutinillu A-nik unerartitsinermut naatsorsuusiortarnerannut tunngasunik.
Imm. 6. Nassuiaatit malillugit aningaasat akiliutigineqartussat tapiissutitut akiliutinik ernianillu ilallit, tak. imm. 4 aamma akileraaruserinermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 33, imm. 1, akiliutigineqartunit nikingassuteqassagaluarpata akileeqqinnissamut utertitsivigineqarnissanulluunniit akiliutissat minnerpaaffigisassaat Naalakkersuisut aalajangersarsinnaavaat.

 

§ 82. Unerartitsisussaatitap aningaasarsianik A-nik pisartoq unerartitsinerit pillugit allaganngorlugit ilisimatittassavaa maleruagassiat Naalakkersuisunit aalajangersarneqarsimasut malillugit.
Imm. 2. Unerartitsisussaatitap aningaasarsianik pisartoq taaneqartutut ilisimatittarumanngippagu aningaasarsianik pisartoq akileraaruseriffimmut saaffiginnissuteqarluni piumasaqarsinnaavoq ilisimatitsissutit akileraaruseriffiup akunnermiliunneratigut piniarneqartassasut.

 

§ 83. Inuk akileraartussaatitaq aningaasarsianit A-nit pinnani isertitanik B-nit, akileraarutaagallartunik akilersuissasoq ilimagisariaqarpat, akileraarutissat allagartaatigoortillugit (skat-tebilletikkoorlugit) akileraarutaagallartut akilersinneqassapput. Aningaasarsianit B-nit akileraarutaagallartut naatsorsorneqassapput akileraartussaatitamut ukiumut pineqartumut inaarutaasumik isertitanik akileraarutinillu naatsorsuinermi akileraaruteqataasussatut B-nit aningaasarsiarineqassangatinneqartunit ilanngaatigineqassangatinneqartunik ilanngarneqarsimasut.
Imm. 2. Akileraarutinik B-nik akiliisitsiniarnermi killissat minnerpaafissaatitat Naalakkersuisut aalajangersinnaavaat.
Imm. 3. Akileraarutit B-it akiligassanut qulinut agguataarlugit akiligassanngortussaapput qaammatit januarip, februarip, martsip, aprilip, majip, julip, augustusip, septemberip, okto-berip, novemberillu aallartinneri tamaasa, piffissaagallartillugu akiliiffissaq kingulleq tassaalluni qaammatip akiliiffissap ulluisa 20-at. Piffissaagallartillugu akiliiffissaq kingulleq sapaataalluniluunniit nalliuttuuppat imaluunniit arfininngorneruppat piffissaq ulluinnaasumut tullermut sivitsorneqassaaq.
Imm. 4. Akileraarutit akileraaruseriffimmit akilersinniarneqassapput.

 

§ 84. Akileraartussaatitaq aningaasarsianit A-nit B-nillu akileraarutaagallartunik akiliissasoq ilimagisariaqarpat, qanoq annertutigisumik akileraarutaagallartunik unerartitsinikkut akileraarutissallu allagartaasigut akileraartinneqarnissaannut maleruagassiat Naalakkersuisut aalajangersassavaat.

 

§ 85. Aningaasarsiat A-nit unerartinneqartut imaluunniit akileraarutissat allagartaasigut akilersinneqarsimasut saniatigut akileraartussaatitaq akileraarutinik allanik akileraaruseriffimmut akiliisinnaavoq. Taamaattoq ukiumi aningaasarsianik akileraaruteqaataasussanik naatsorsuiffiusumi 1. aprilimit kingusinnerunngitsumik. Ukiumut aningaasarsiorfimmut akiliiffiusumut akileraarutinik kinguaattoorutinik ernianik immikkullu tapilinnik akiligassaqarpat akiliutinit taakkua matuniarneqaqqaassapput.

 

Kapitali 8
Iluanaarutisianit aamma atuisinnaanermut akileraarutit

 

§ 86. Selskabini aktiatigut piginneqatigiiffiusuni tamatumani aamma anpartsselskabimit Kalaallit Nunaanni nalunaarsorsimasumit iluanaarutinik tunniussinissap aammalu pisassanngortinneqarnissai pillugu aalajangiinernut atatillugu tamatigut selskabip kommunimi nalunaarsorsimaffigisamini § 68 naapertorlugu akileraarutinut procenti tamarmiusoq akileraarutitut ilanngaatigissavaa, takukkit §§-it 61-imiit 63-imut. Aningaasat akileraarutissatut ilanngaatigineqartut, "iluanaarutisianit akileraarutit"-nik taaneqartussat inaarutaasumik akileraarutaapput. Pissutsit taamaattut § 1, imm. 1, nr. 10-mi taaneqartunik peqatigiiffinnut aamma atuuttuupput.
Imm. 2. Suulluunniit aktiaatilinnut iluanaarutitut pisassanngortinneqartut tamarmik iluanaarutisiatut isigineqarput, aktialli akilersinnagit aktiaatilinnut tunniunneqartut aammalu akiliisinnaajunnaarnermi pigisat aningaasanngorlugit naatsorsorneranni iluanaarutit pinnagit. Amerlanerpaanik aktiaateqartup selskabi, selskabimut allamut aamma pineqartup amerlanerpaanik aktiaateqarfigisaanut aktianik tunisisimasumik akiliisinnaajunnaartutut unitsippagu, akiliisinnaajunnaarnermi pigisat aningaasanngorlugit naatsorsorneranni amerlanerpaanik aktiaateqartup iluanaarutai § 16, imm. 2-mi maleruagassiat malillugit, iluanaarutitulli isigalugit, naatsorsorneqassapput. Pissutsit taakku aamma anpartinik piginnittunik iluanaarutisititsinermi atupput.
Imm. 3. Aktiaatilik amerlanerpaanik aktiaateqartutut isigineqassaaq, takuuk imm. 2, pineqartup nammineq imaluunniit aapparisani, angajoqqaani, aatakkuni/aanakkuni aammalu meeqqani, ernguttani taakkualu aapparisaat peqatigalugit, ukiut kingulliit tallimat ingerlaneranni ingerlatseqatigiiffiup aktiaataasa 25 procentii amerlanerusulluunniit pigisarisimappagit, piffissalluunniit tamatuma ingerlanerani taasisinnaassuseqarnerup 50 procentia sinnerlugu taasisinnaassuseqarsimappat. Ernissat/panissat meeravissiartaarisimasallu ilaqutavittut isigineqarput.
Imm. 4. Akileraarutit iluanaarutisianit tamarmiusunit ilanngaateqartinnagit naatsorsorneqassapput.
Imm. 5. Akileraarutinik ilanngaassineq ilunaarutisianit piumasarineqartunit allanit, aamma aktiat anpartilluunniit tunngavigalugit ingerlatseqatigiiffiup piumasaqaataanit, salliutinneqartussaavoq.

 

§ 87. Selskabi sulisorisat aktiaataannik utertitsilluni sulisorisanut allanut tuneqqitassanik pisisoq iluanaarutisianit akileraarutit selskabip akileraarfittut kommuniani, tak. § 68, qaammatisiutit malillugit ukiumi pineqartumi procenti akileraarusiissut tamarmiusoq, tak. §§-it 61-imiit 63-imut, aamma procenti selskabip akileraarutissaata § 60-imi aalajangersarneqartup assigiinngissutaattut annertutigisoq akileraarutinut ilanngaatigissavaa.
Imm. 2. Selskabip aningaasanik niuerfimmi nalunaarsorneqarsimasup nammineq aktiaatini utertillugit pisiarigunigit iluanaarutisianit akileraarutinik imm. 1-imi taaneqartutuulli akileraarutissanut immikkoortitsissaaq.
Imm. 3. Selskabimi aktianik amerlanerpaanik piginnittuusup akiliisinnaajunnaarluni ingerlajunnaarnermi pissarsiai iluanaarutitut isigineqarpata, § 86, imm. 2, oqaaseqatigiit aappaat naapertorlugit, iluanaarutisianit akileraarutinik imm. 1-imi taaneqartutulli akileraarutinut ilanngaassineqassaaq.
Imm. 4. Kinguaariit nikinnerannut atatillugu aningaasanik agguaassineqarpat, selskabip iluanaarutisianit akileraarummik imm. 1-imi taaneqartutuulli immikkoortitsissaaq, tamatumani aamma kinguaariit ingerlaavartumik nikittarneranni atsiornikkut isumaqatigiissuteqartoqarsimatillugu. Isumaqatigiissutit malillugit kinguaariit nikinngitsoorpata iluanaarutisianik akileraarutinik § 86, imm. 1 naapertorlugu, isumaqatigiissutip atorunnaarneraniit qaammat ataaseq qaangiutsinnagu selskabi akileraareersimassaaq, iluanaarutisianit akileraarut imm. 1 naapertorlugu iluanaarutisiat siusinnerusukkut akilerneqarsimasut ilanngaatigereerlugit.

 

§ 88. Iluanaarutisianit akileraarutit immikkoortitat selskabip akileraaruseriffimmut akilissavai ullormit pissarsiap tunniunnissaata pisassanngortinneqarnerataluunniit isumaqatigiissutigineqarneranit qaammat ataaseq qaangiutsinnagu. Aningaasaatinik agguaasineqarpat iluanaarutisianit akileraarutit immikkoortitat nalunaaqqusissummi killiliussamiit qaammat ataaseq qaangiutsinnagu akilerneqareersimassapput. Tunniussinermut peqatigitillugu selskabi Naalakkersuisut inassutigisaattut iluseqartumik aalajangiineq pillugu paasissutissiissummik nalunaaruteqassaaq. Aalajangerneqarsimappat iluanaarutisiaqartitsineqassanngitsoq aamma tamanna pillugu qaammat ataaseq qaangiutsinnagu paasissutissanik nassiussineqassaaq. Paasissutissanik oqaatigineqartunik nassitsineq akiliutinik ullormoortunik Naalakkersuisut imaluunniit Naalakkersuisut tamatumunnga pisinnaatitaata naalakkiuteqarneratigut. Pissutsit taamaattut aamma peqatigiiffinnut § 1 imm. 1, nr. 10-mi taaneqartunut atuuttuupput.

 

§ 89. Kinaluunniit iluanaarutinik tigusilluniluunniit pisassaqartitaasoq naammaginartumik kinaassutsiminik uppernarsaasimaguni piumasaqarsinnaavoq pisassaqartitsisup Nalakkersui-sut pissusissaatitaattut pissuseqartumik tunniussineq pisassaqartitsinerluunniit uppernarsaatigineqassasoq.
Imm. 2. § 82, imm. 2-mi aalajangersakkat akiliuteqarsimanerup pisassaqartitsinerulluunniit uppernarsarneqarneranut matumani pineqartumut tunngatillugu aamma taamatuttaaq atuutissapput.

 

§ 90. Kinaluunniit § 3 naapertorlugu akileraartussaatitaanngitsoq iluanaarutinik § 86 imaluunniit § 87 malillugu iluanaarutisiat akileraarutitaannik ilanngaassissutaasimasunik pissarsisimappat akileraarutitaat akileraaruseriffiup qinnuteqatoqarneratigut utertissavaa. Peqatigiiffiilli piginneqatigiiffiillu § 1, imm. 1, nr. 14-imi taaneqartut § 3, imm. 2 naapertorlugu akileraarusiiffigineqartussaanngikkaluarlutik ilunaarutisianit akileraarutinut ilanngaataasimasut utertissinnaanngilaat.

 

§ 91. Inummut selskabimulluunniit il.il. § 2, imm. 1, nr. 13 malillugu akileraartussaatitaasumut akiliuteqarnernut pisassanngortitsinernulluunniit atatillugu tamatigut akiliuteqartumut pisassanngortitsisumulluunniit atuisinnaanermut akiliutit tamarmiusut 30 procentiannik akileraartitsineqassaaq. Atuisinnaanermut akileraarutinik ilanngaassiinissamut pisussaaffik akiliinissaq atuuppoq inunnut, toqusup pigisaanik, selskabinut, peqatigiiffinnut, suliffeqarfinnut il.il. Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarfinnut atasunut. Akiliisoq pisassaqartitsilersorluunniit Kalaallit Nunaanni eqqartuussisoqarfimmut atasuunngitsumit pisuuppat, akiliinerlu pisassaqartitsilernerluunniit tamatumunnga pisinnaatitaasumit Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarfimmut atasuusumit suliarineqarluni, pisinnaatitaasoq ilanngaassinissamut pisussaavoq. § 76, imm. 3-mi aalajangersagaq taamatuttaaq atuuppoq. Aningaasat ilanngaataasut "atuisinnaanermut akileraarutinik" taaguuteqartinneqarput, inaarutaasumillu akileraarutaallutik.
Imm. 2. Akissarsiat qanorluunniit ittut atuagassiornermi, eqqumiitsuliornermi ilisimatuussutsikkulluunniit sulianik, tamatumani aamma assigiinngitsunik filmiliornernut radiomullu fjernsynimulluunniit aallakaatitassiorluni immiussanik sulianik, suliamik illersuinernut qanorluunniit ittunut, nioqqutissap meqqianut, allalianut ilusiliinermulluunniit, titartakkamut, male-ruagassiissummut sanariaatsimulluunniit isertuussaasumut, tunissassiornermi, iluanaarniarner-mi, ilisimatuussutsikkulluunniit misilittakkanut piginnittussaanermut pisussaatitaanermik atui-niarnermut akissarsiatut tiguneqartut tamarmik atuisinnaatitsinermut akissarsiatut naatsorsuutigineqarput.

 

§ 92. Atuisinnaanermut akileraarut akilerneqartussanngussaaq atuisinnaanermik tunniussi-nermi pisassarilersitsinermiluunniit akileraaruseriffimmut akilerneqassalluni kingusinnerpaamik qaamammi tulliuttumi akileraarutinut A-nut unerartitsisussaatitap nalunaaruteqarnissaanut killigititaq peqatigalugu. Tunniussinermik pisassarilersitsinermilluunniit suliaqartoq atuisinnaanermut akileraarutip akilerneqarneranut peqatigitillugu Naalakkersuisut ilusissamik aalajangigaattut iluseqartoq atorlugu paasissutissiissussaavoq. Paasissutissanik taaneqartunik nassiussinissaq pinngitsaaliissutigineqarsinnaavoq ullormoortunik akiliutinik Nalakksersuisunut imaluunniit Nalakkersuisut tamatumunnga piginnaatitaannit aalajangerneqartunik naalakkiuteqarnikkut.
Imm. 2. §§-ini 89-imi, 93-imi aamma 95-imi aalajangersakkat taamatuttaaq atuupput.

 

Kapitali 9
Akisussaanermut akiliisitsiniartarnermullu aalajangersakkat

 

§ 93. Kinaluunniit akileraarutinik ilanngaassisuunissaminik naammassinninngitsoorluniluunniit minnaakkanik ilanngaassisoq akileraartarnermi pisortanut susassaqartunut, tak. §§-it 81 aamma 88, nammineerluni aningaasat amigaataasut akilernissaannut akisussaavoq, qularnaallisarsinnaanngikkuniuk inatsimmi matumani aalajangersakkanik maleruaaniarnermini sumiginnaasimanani.
Imm. 2. Kinaluunniit inatsit manna malillugu akileraarutinik ilanngaassuisimasoq aningaasat ilanngaataasimasut akileraaruseriffimmut akilernissaanni akiliisussaatitaavoq.
Imm. 3. Ilangaassinissamut piumasaqatit pineqartup atugarisaanik pissuteqartumik eqqortumik naatsorsorneqarsinnaanngippata akileraaruseriffik piumasarineqartunik missingiuinikkut angissusiliigallarsinnaavoq.

 

§ 94. Aningaasarsiat A-t akileraarutinik ilanngaaffigineqarsimanngippata imaluunniit ilanngaatigisat minnaagaasimappata aningaasarsisup piumasaqarnikkut erngerluni aningaasat amigaataasut akileraaruseriffimmut akilissavai.

 

§ 95. § 2 malillugu akileraartussaatitanut sinniisutut piginnaaneqartitat Kalaallit Nunaanniittut akileraarutit akileraartussaatitanit pineqartunit akiligassaatitaasut akilerneqarnissaannut akisussaaqataapput.

 

§ 96. Aappariit ataatsimut akileraartitaasut akileraarutit akilerneqarnissaannut assigiimmik akisussaaqatigiipput.

 

§ 97. Akileraarutit toqukkut qimagussimasumut akiligassaatitaasut toqunerup kingornatigut aatsaat akileraaruserneqarsimasut pillugit pigisat toqukkut qimaguttup qimataanik suliaq imaluunniit kingornussisussat akisussaapput. Kingornussisussat assigiimmik akisussaaqatigiipput taamaallaalli kingornussarsianik tigusaqarnermissut imaluunniit kingornussarsianik siumoortumik tigusaqarsimanermissut annertutigisumik, aappaasorli tamatuma saniatigut aamma pigisanik qimatanik pisassaqartitaanermisut annertutigisumik akisussaassuseqarpoq. Pisussaassuseq toqukkut qimagussimasup akiligassaqarfiinik nalunaarfiginninnermit sunnerneqartussaanngilaq.

 

§ 98. Selskabi peqatigiiffilluunniit il.il. atorunnaarsimappat pigisallu nalingi aktianik anpartinilluunniit piginnittunut ilaasortanulluunniit agguaanneqarsimappata selskabip peqatigiiffiulluunniit aningaasarsianit akileraarutissanut aningaasanik naammattunik ilanngaasiisimanani taava aktianik anpartinilluunniit piginnittut ilaasortallu aammalu akiligassanik isumannaariniarnermi aaqqissuussisoq, imaluunniit taamaattumik toqqaaneqarsimananiluuunniit piginnaatitsisoqarsimanngippat siulersuisut, assigiimmik akisussaassuseqaqatigiillutik akileraarutit akilerneqarnissaannut akisussaapput. Akiligassanik isumannaariniarnermi aaqqissuussisumut imaluunniit siulersuisunut assigiimmik akisussaaqatigiiffiusumik piumasaqartoqarsinnaanngilaq aningaasat aktianik anpartiniluunniit piginnittunut ilaasortanulluunniit agguaanneqarsimasut katinnerannit annerusumik, aammalu aktiatillit, anpartinik piginnittut ilaasortalluunniit taamaallaat pisimasamittut annertutigisumik akisussaassuseqarput.

 

§ 99. Kinaluunniit selskabip aningaasaataasa ilaannik akisunaaraluni tunisisoq tunisinerup nalaani ingerlatseqatigiiffiup akileraarutinut akitsuutinullu akiligassaanik akiligassarisinnaasaanilluunniit akiliinissamut akisussaavoq. Akiliisussanngortitaaneq taamaallaat atortinneqarsinnaavoq selskabi akiliisinniaraluarlugu tamanna iluatsinngitsoorpat. Tunisisoq selskabiuppat il.il. nunamut maanga tamakkiisumik akileraartussaatitaanngitsoq, akiliinissamut akisussaatitsineq inunnut selskabinulluunniit nunamut maanga tamakkiisumik akileraartussaatitaasunut toqqaannartumik tutsinneqarsinnaavoq, taakku selskabimut tunineqartumut aalajangiisinnaassuseqarlutik sunniuteqarnerisa annertussusiat aalajangiisuutillugu. Kinaluunniit tunisinermi inuussutissarsiutitigut siunnersuisuusimasoq aamma tunisisoq kiisalu inuit selskabillu oqaaseqatigiit pingajuanni taaneqartut peqatigalugit akisussaaqataavoq.
Imm. 2. Tunisisoq inuuppat imm. 1, oqaaseqatigiinni siullerni tullerisaannilu aalajangersakkat taamaallaat atorneqarsinnaapput, taassuma piginneqataassutai piginneqataassutitigut aningaasaatit 10 procenterippatigit, taakkunanngaluunniit amerlanerullutik. Tunisisoq selskabiuppat il.il. imm. 1-imi oqaaseqatigiit siulliit pingajuanni aalajangersakkat taamaallaat atorneqarsinnaapput, tunisineq selskabinut ingerlatseqatigiiffissuarnut qilersorsimasunut attuumassuteqarpat, taamaattorli selskabini tamani piginneqataassutitigut aningaasaatini piginneqataassutit selskabimi ataatsimi 10 procentiuppata selskabit ingerlatseqatigiiffissuarnut qilersorsimasutut pineqartutut isigineqassapput.
Imm. 3. Imm. 1-imi aalajangersagaq aamma taamaallaat atorneqassaaq tunisineq selskabimut tunisinerup nalaani inuussutissarsiutitigut ingerlatsinerminik unitsitsisimanermigut amerlanertigut aningaasaqarnermigut ulorianartorsiunngitsutut ingerlasumut attuumassuteqarpat.
Imm. 4. Imm. 1 malillugu akisunaarisoqarsimasutut isigineqassaaq aningaasaatit ilaannut akiliutit selskabip tunineqarnermi nalaani ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit nalinganit erseqqissumik amerlaneruppata.
Imm. 5. Selskabip aningaasaataasa ilaannik tunisineq pilersinnagu akileraaruseriffik imm. 1 tunngavigalugu akiliinissamut akisussaatitsisinnaaneq atorneqassanngitsoq akuersissutigineqassasoq neriorsuuteqarsinnaavoq. Taamatut neriorsuuteqarnermi piumasarineqarsinnaavoq selskabip tunineqarnerata nalaani akileraarutinut akitsuutinullu akiligassaasa akiligassarisinnaasaasaluunniit akilerneqarnissaannut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit qularnaveeqqusiisoqassasoq. Imm. 1-imi oqaaseqatigiinni kingullerni taaneqartutut siunnersuisuusimasoq akiliinissamut akisussaassutsiminit tunuarsinnaavoq tunisineq sioqqullugu allakkatigut qinnuteqaruni akuerineqarnissamik neriorsorneqarnissaminik, qinnuteqaatini tunisinissamik pilersaarutigineqartoq pillugu paasissutissanik pisariaqartunik ilaqartillugu. Akuerineqarnissamik neriorsuutaasimasoq tassungalu atatillugu piumasaqaataasinnaasut pillugit akileraaruseriffiup aalajangiinera naliliinissamut paasissutissat pisariaqartut tiguneqarneriniit qaammatit pingasut qaangiutsinnagit pereersimassaaq.
Imm. 6. Akuersissuteqarnissamik neriorsuuteqarnermi periusaasartussaq pillugu Naalakkersuisut malittarisassanik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaapput. Naammagittaalliortunit, matumani aalajangiinerit pisortatigoortumik oqartussaasunut allanut ingerlateqqinne-qarsinnaannginneri ilanngullugit, pillugit Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaasinnaapputtaaq.

 

§ 100. Akileraarutit piffissaagallartillugu akilerneqarsimangippata aningaasat amigaataasut tapiissutit, erniat immikkullu akiliutissat ilanngullugit Kalaallit Nunaanni akilersinniarneqarsinnaapput maleruagassat Naalakkersuisut aalajangigaat malillugit pigisanik arsaarinnilluni akiliisitsiniartartut (pantefoged) piginnaatitaasut ikiortigalugit, taamatullu aamma Kalaallit Nunanni eqqartuussisarnermik inatsimmi aalajangerneqarsimasutut ittunik eqqartuussutit isumaqatigiinnerilluunniit aningaasanik akiliinissamut tunngasut assinginik iliorluni.
Imm. 2. Akileraartussaasumit namminermit akiliisitsiniarneqalussinnarsimappat pisariaqarpat akiliisitsiniarneq pisinnaavoq § 5, imm. 2 naapertorlugu pigisat (aningaasaatit) iluanaarutigititaat angajoqqaani akileraaruserneqartarpata meeqqat pigisaassa tiguneqarnerisigut. Tamanna atuutinngilaq akileraarutit unerartitsisussaatitap unerartitaasa taassumannga tiguniarneranni.

 

§ 101. Akileraarutit piffissaagallartillugu akilerneqarsimanngippata akileraaruseriffiup akileraartussaatitap ilanngaassisussaatitaasulluunniit Kalaallit Nunaanni sulisitsisua allaffigalugu peqqusinnaavaa atorfeqartup kiffartuussinermini aningaassanngorlugit akissarsiaasa ilaannit aningaasat amigaataasut tapiissutinik, ernianik immikkullu akiliutissanik ilallit matuneqarnissaannut naammattunik ilanngaassilluni ilanngaatigisanik akileraaruseriffimmut akiliuteqaqqullugu. Peqqussut taamaattoq naapertorlugu ilanngaassuisussaaneq aamma akissarsianik il.il. siumoortumik akiliinermut sumulluunniit tunngavoq. Kiffartuussinermi aningaasarsiat pineqartup aningaasanik kiffartuussinermi nassataanik inummit allamit tigusassaminik tigumminniinnarneratigut pineqarpata § 80, imm. 2-mi maleruagassiat taamaallutik atuuttussaapput paragraffi manna malillugu ilanngaassuinerup tungaatigut.
Imm. 2. Maleruagassiat inatsini allani aalajangersakkat allatut ittut apeqqutaatinnagit aamma naalagaaffimmi, Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussani kommuninilu atorfillit akissarsiaannut il.il. atuupput.
Imm. 3. Ilanngaassuiffigeqqusaq peqqusinerup nalaani sulisitsisumi pineqartumi suliffeqanngippat sulisitsisoq pisussaavoq ullut tallimat qaangiutsinnagit tamanna pillugu akileraaruseriffimmut nalunaaruteqarnissamut. Sulisorinninnerup taamaatissimaneranik sulisitsisoq taamatut nalunaaruteqartussaatitaagujortaaq tamanna sioqqullugu ilanngaassuinissamut peqqussummik tigusaqarsimaguni aammalu akileraarutitigut akiitsoq tamatumani pineqartoq sulisorinninnerup taamaatinnerani tamakkiisumik akilerneqarsimanngippat. Suliunnaarnerup kingornagut ullut tallimat qaangiutsinnagit tamanna pillugu akileraaruseriffimmut nalunaaruteqassapput.
Imm. 4. Maleruagassiat imm. 1-imi oqaaseqatigiinni siullerniittut taamaallutik atuuttussaapput aningaasarsianut § 75, imm. 1, nr. 2-mi pineqartutut ittunut aammalu utaqqiisaagallartumik aningaasarsiat, soraarnerussutisiat ikiuutillu assigisaat allat Kalaallit Nunaanni pineqartartut aammalu naalagaaffiup, landskarsip, kommunit, pisortat allat imaluunniit inuit namminerisamik karsiinit akilerneqartartut pillugit, kiisalu Kalaallit Nunaanni tuniniaanermi aningaasarsianut aalisarnikkut, piniarnikkut, aallaaniarnikkut, savaateqarnikkut sanaluttarnikkullu nioqqutinit pineqartartunut.
Imm. 5. Maleruagassiat imm. 1-imiit 4-miittut taamaallutik atuuttussaapput aningaasat ilanngaassisussaatitap imm. 1-imiit 4-mut maleruagassiat malillugit akiligassarisaasa tiguneqarnerannut.
Imm. 6. Imm. 1-imiit 5-imut malillugit ilanngaassuineq pissaaq akiliuteqarneq inatsit manna malillugu akileraarutinik A-nik ilanngaassinertaqaraluarpalluunniit. Ilanngaatigisat annertunerpaamik tunniunneqartunit akileraarutit A-nik ilanngareerlugit 30 procentiinik annertussuseqarsinnaapput.
Imm. 7. § 76, imm. 3-mi aalajangersakkat taamatuttaaq tassani aalajangersagaq naapertorlugu ilanngaassinerni aamma atuutissapput.
Imm. 8. Naalakkersuisut maleruagassiussapput aningaasat paragraffimi matumani aalajangersakkat malillugit ilanngaataasimasut akilerneqarlutillu pisussanut tunniunneqarnissaannut tunngasunik. § 81, imm. 5, oqaaseqatigiit aappaat, § 82, § 93, §100, § 105, imm. 1, aalajangersakkat taamaallutik atuutissapput pissutsit paragraffimi matumani eqqartorneqartut tungaasigut.

 

Kapitali 10
Pineqaatissiissutit il.il.

 

§ 102. Kinaluunniit pisortanut akileraaruteqanngitsoorumalluni piaaraluneerluni imaluun-niit mianersuaalliorujussuarluni eqqunngitsumik paasinerluutaasinnaasumilluunniit inuup akileraartussaatitaaneranut apeqqutip aalajangiiffiginiarneranut atugassanik imaluunniit akileraarusiinissap aalajangiiffigineqarneranut imaluunniit akileraarutit naatsorsornissaannut atugassanik paasissutissiisoq pillaammik pineqaatissinneqassaaq.

 

§ 103. Taamatut aamma § 102-mi taaneqartutut pineqaatissinneqassaaq kinaluunniit piaaraluneerluni imaluunniit mianersuaalliorujussuarluni eqqunngitsunik paasinerluutaasinnaasunilluunniit akileraarusiinermik nakkutilliinermi atugassanik paasissutissiisoq.
Imm. 2. Kinaluunniit iliuuseq imm. 1-imi pineqartunut ilaanngikkaluartoq, piaaraluni mianersuaalliorujussuarluniluunniit § 86 imaluunniit §§-it 88-imiit 98-imut malillugit pisussaaffimminik piffissaagallartillugu naammassinninngitsoq mianersoqqussummik akiliisitaanermilluunniit pineqaatissinneqarsinnaavoq.

 

§ 104. Kialluunniit suliffik sinnerlugu suliffiup akileraartussaatitaaneranik aalajangiiniarnermut imaluunniit akileraarusiiniarnermik aalajangiiniarnermut imaluunniit suliffiup akileraarutissaanik naatsorsuinermut tunngatillugu § 102 unioqqutissimappagu suliffiup piginnittua akiliisitaanissamut akisussaatinneqassaaq, naak piginnittoq unioqqutitsinermut piaaraluneersutut mianersuaalliortutulluunniit pisuutinneqarsinnaanngikkaluartoq. Suliffeqarfik aktieselskabiuppat, anpartselsskabiuppat, andelsselskabiuppat, peqatigiiffiuppat, suliffeqarfiuppat imminut pigisoq, aningaasaateqarfiuppat assigisarippaguluunniit taamatut ittunik pissutissaqarpat inuk inatsisitigut akisussaasuusoq taamatut akiliisitaanermut akisussaatinneqarsinnaavoq. Akiliisitaanermut akisussaassuseq pineqaatissiissummut allamut allanngortinneqarsinnaanngilaq.

 

§ 105. Taamatut § 102-mi oqaatigineqartutut pillarneqassaaq kinaluunniit piaaraluni mianersuaalliorujussuarluniluunniit:
1) akileraarutinik A-nik imaluunniit iluanaarutisianit atuisinnaanermullu akileraarutinik ilanngaassuinissaminik naammassinninngitsoq,
2) piffissaagallartillugu akileraarutinik unerartitanik akiliinngitsoortoq,
3) piffissaagallartillugu § 81, imm. 3-mi, § 88-imi aamma § 92-imi taaneqartutut ittunik paasissutissiinngitsoortoq,
4) pissutsit § 81, imm. 3-mi, § 88-imi aamma § 92-imi taaneqartut pillugit eqqunngitsumik imaluunniit paasinerluisitsisinnaasunik paasissutissiisoq,
5) § 46, imm. 2 naapertorlugu akileraarutinik ilanngaassuinissaminik naammassinninngitsoq, imaluunniit
6) § 46, imm. 1 naapertorlugu akileraarutinik unerartitanik piffissagallartillugu akiliinngitsoortoq.
Imm. 2. Imm. 1-imi taaneqartut ilaat aktiat tunngavigalugit ingerlatseqatigiiffimmit, anpartit tunngavigalugit ingerlatseqatigiiffimmit, piginneqatigiiffimmit, peqatigiiffimmit, suliffeqarfimmit imminut pigisumit, aningaasaateqarfimmit taakkuluunniit assigisaannit unioqqutinneqarsimappat pineqartoq inatsiseqartitsinermi attumassuteqartuusoq taamattutut akiliisitaanermik pineqaatissinneqarsinnaavoq. Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat, kommuni kommunilluunniit suleqatigiiffiat unioqqutitsisuuppat Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat, kommune kommunilluunniit suleqatigiiffiat akiliisitaanermik pineqaatissinneqarsinnaavoq.
Imm. 3. Taamatullu § 102-mi taaneqartutut pineqaatissinneqassaaq kinaluunniit:
1) aningaasarsianik A-nik imminut tunniussisitsisoq nalunngikkaluarlugu peqqussutigineqartutut akileraarutinik ilanngaatissanik ilanngaavigineqarsimanngitsunik,
2) piaaraluni mianersuaalliorujussuarluniluunniit § 75, imm. 4 aamma 5, § 79, imm. 6, § 84 malillugit aalajangiinermi atugassanik eqqunngitsunik paasinerluisitsisinnaasunilluunniit paasissutissiisoq imaluunniit paasissutissanik qinnuteqaatit aalajangersakkani taakkunani taaneqartut ilaannut atasumik apeqqutip aalajangiiffiginiarneranni pingaaruteqarsinnaasunik nipangiussiinnartoq, imaluunniit
3) § 46, imm. 5-imi taaneqartutut nalunaaruteqanngitsoortoq.

 

§ 106. Akileraaruseriffik isumaqarpat unioqqutitsineq akilisitaanermit sakkortunerusumik pineqaatissiinertariaqanngitsoq taava Naalakkersuisut taakkualuunniit taamaaliornissamut piginnaatitaata pineqartoq nalunaarfigissavaa suliassaq eqqartuussivikkoortitsinertaqanngitsumik naammassineqarsinnaasoq pineqartup unioqqutitsisimanini nassuerutigippagu aammalu piffissaatitap erseqqinnerusumik aalajangikkap qinnuteqarnikkut sivitsorneqarsinnaasup qaangiutinnginnerani akiliutissamik nalunaarummi taaneqartumi akiliiumappat.
Imm. 2. Paasisitsissut imm. 1-imi taaneqartoq pillugu eqqartuussisarnermut inatsimmi unnerluussutip allagartaata imarisai pillugit aalajangersakkat taamaallutik atuutissapput.
Imm. 3. Piffissaatillugu akiliisitaassut akilerneqarluniluunniit isumaqatigiissuteqaatigine-qarneratigut tiguniarneqarsimappat qanoq iliuuseqartoqaqqissanngilaq.

 

§ 107. Inuup kialluunnit § 102 unioqqutissimappagu aammalu Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermut inatsimmi maleruagassiat naapertorlugit pineqaatissinneqarsinnaanera pisoqalisoorsimappat, unioqqutitsinerlu tassaappat taamaallaat inuup allap akileraaruteqanngitsoorniarneranut ikiuisimaneq, aningaasarsianit ilanngutinngitsuukkanit tapiliussatut akileraarutit akilertussanngussavai. Taamatut § 108, imm. 5-imiit 7-imut atuutilissapput.

 

§ 108. Inuk kinaluunniit toqukkut qimagussimasoq akileraarutinik ikippallaanik akiliisimappat pigisanik qimataanik suliaq imaluunniit kingornussisussat akileraarutinut ikinaarutinik akiliissapput.
Imm. 2. Toqukkut qimagussimasup § 102 unioqqutissimappagu toqukkullu qimagutinnginnerani pineqaatissiissutissap qanoq ittuunissaa aalajangerneqarsimanngippat aningaasarsianit ilanngutinngitsuukkanut akileraarutissap annertoqataanik toqukkut qimaguttup pigisanik qimataanik suliaq imaluunniit kingornussisussat tapiliussanik akileraartussaapputtaaq.
Imm. 3. Pisimasunut imm. 2-mi taaneqartunut pineqatissiissutissaq pineqartoq toqukkut qimagutinnginnerani naammassineqarsimanngippat pineqaatissiisutissamut taarsiullugu maleruagassiat imm. 2-miittut malillugit tapiliussanik akileraaruteqartitsinissaq aalajangerneqassaaq. Pineqaatissiissut akiliisitsinerinnaappat tapiliussanik akileraarutissat akiliisitsissut aalajangeriigaq akimorsinnaanngilaat.
Imm. 4. Pineqaatissiissut imm. 2-mi taaneqartunut tunngasoq pineqartup toqukkut qima-gunnerani ilaannakuusumik naammassineqarsimappat tamatumunnga naleqquttumik tapiliussatut akileraarutissat appartinneqassapput. Pineqaatissiissut taamaallaat akiliisitsineruppat tapiliussatut akileraarutissat toqukkulli qimaguttup akiliisitsinikkut akilersimasaasa katillugit akiliisitsissut aalajangeriigaq akimorsinnaanngilaat.
Imm. 5. Toqukkut qimaguttup pigisanik qimataanik suliap imaluunniit kingornussarsisussat tapiliussatut akileraarutissaq piumasarineqartut akueriumanngippatigit eqqartuussiveqarnermut inatsimmi kap. 5-imi maleruagassiat naapertorlugit apeqqut tamanna eqqartuussinikkut aalajangiivigineqassaaq. Akileraaruseriffik isumaqatigiinniarnermut siunnersuuteqarnissamut piffissaatitamik aalajangiisinnaavoq.
Imm. 6. Immikkut pissutissaqartillugu akileraaruseriffik tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit tapiliussatut akileraaruteqarnissamut pisussaajunnaarsitsisinnaavoq.
Imm. 7. Kingornussisussat aappaasullu qimagaasup akisussaanerannut aammalu toqukkut qimaguttup akiligassaqarfiinik nalunaartoqaqqusinermut maleruagassiat § 97-imiittut taamatut atuutissapput. Akiliutinut tapiliussat tapiliussatullu akileraarutit imm. 1-imiit 3-mut pineqartut § 100-mi aalajangersakkatut pissuseqartumik tiguniarneqarsinnaapput.
Imm. 8. Eqqartuussivikkoortumik pigisanik qimatat agguaanneqarnerannik suliaqarnermi, toqukkut qimaguttup pigisanik qimataanik isumaginnittussanngortoq imaluunniit kingornussisussat namminneq agguaasisut toqukkut qimaguttup ikinaarlugit akileraaruserneqarsimasin-naaneranik misissuinermi paasissutissanik pingaaruteqartunik tamanik akileraaruseriffimmut qinnuigineqarnermikkut tunniussaqartussaapput. Kingornussisussanit namminneq agguaassisunit paasissutissanik tunniussinissaq pinngitsoortussaajunnaarsinniarneqarsinnaavoq ullormoortunik akiliisussanngortitsineq Naalakkersuisunit imaluunniit taamaaliornissamut piginnaatitanit aalajangerneqartartut atorlugit. Akileraaruseriffik isumaqarpat akileeqqiutinik imaluunniit tapiliussatut akileraarutinik piumasaqartoqarsinnaavoq ulloq toqquvimmiit qaammatit pingasut qaangiutsinnagit toqukkut qimaguttup pigisaanik suliaqartut tamatuminnga nalunaarfigineqassapput. Imm. 9 malillugu naatsorsuineq imaluunniit § 11, imm. 5 malillugu nammineerluni nalunaarsuut ulloq toqquvimmiit qaammatip ataatsip qaangiutereernerani tiguneqarpat taamaattoq tamatuma kingorna qaamatit marluk qaangiutsinnagit nalunaaruteqarnissaq pissaaq. Piffissaq taanna sioqqullugu akileraaruseriffiup eqqartuussisuni pigisat qimatat agguaanneqarnerannik suliaqartuni, pigisanik qimatanik isumaginnittussanngortitami imaluunniit kingornussisussani namminnerlutik agguaasisuni suliassaq paasiniarsimappagu paasissutissat kissaatigineqartut tiguneranniit qaammatit marluk qaangiutsinnagit pigisat toqukkut qimaguttup qimataanik suliaqartut nalunaarfigineqassapput akileeqqinnissamik imaluunniit tapiliussatut akileraaruteqarnissamik piumasaqartoqartussaasoq. Piffissarititat siuliini taaneqartut qaangiutsinnagit, akileraaruseriffik nalunaaruteqarsimanngippat akileeqqusinermik piumasaqartoqassanngitsoq, pigisat toqukkut qimaguttup pigisaasa suliarineqarnerat inaarneqassanngilaq. Akileraaruseriffik piffissaagallartillugu piumasaqarluni nalunaaruteqarsimanngippat pigisanik qimatanik suliaq kingornussisussallu akiliisussaatitaanerat atorunnaassaaq.
Imm. 9. Toqukkut qimaguttup pigisanik qimatai minnerpaamik 50.000 koruuninik naleqarpata kredsrettip akileraaruseriffik kingornussarsisarneq pillugu inatsit malillugu naatsorsukkat imaannik ilisimatissavai.

 

§ 109. Maleruagassiani inatsit naapertorlugu atulersinneqarsimasuni maleruagassiani aalajangersakkanik unioqqutitsinerit akiliisitaanermi pineqaatissinneqarnissamik aalajangersaasoqarsinnaavoq.
Imm. 2. Maleruagassiani inatsit manna tunngavigalugu atulersinneqartuni aktiat anpartilluunniit tunngavigalugit ingerlatseqatigiiffiup, piginneqatigiiffiup, peqatigiiffiup, suliffeqarfiup imminut pigisup, aningaasaateqarfiup taakkuluunniit assigisaasa unioqqutitsinerat pillugu akiliisitaanermi pineqaatissiinissamut malittarisassat aalajangersarneqarsinnaapput. Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat, kommuni kommuniluunniit suleqatigiiffiat unioqqutitsisuuppat Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat, kommuni kommunilluunniit suleqatigiiffiat akiliisitaanermik pineqaatissinneqarsinnaavoq.

 

§ 110. Politiit akileraaruseriffimmut ikiuuttussaapput maleruagassiat Naalakkersuisut inatsisinillu atortitsinermi ministereqarfiup isumaqatigiinniarnerisigut aalajangersarneqarsimasut malillugit.

 

§ 111. § 82, § 88, § 92 aamma §§-it 102-imiit 109-imut najoqqutaralugit akiliutissanngortitat landskarsip pisassarai.

 

Kapitali 11
Aalajangersakkat assigiinngitsut

 

§ 112. Inuit, selskabit, peqatigiiffiillu il.il. akileraartussaatitaasut allattorneqarnissaannik maleruaqqusat Naalakkersuisut aalajangersassavaat.

 

§ 113. Naalakkersuisut maleruagassanik nammineerluni nalunaarsuut erseqqinnerusumik taasanik patsisissaqartillugu oqaaseqaammik, akileraartussaatitaasup isertitaasa pisuussutsinillu pigisaasa ilaannaannut tunngassuteqartumik taarserneqarsinnaasoq aalajangersaaasinnaapput.

 

§ 114. Naalakkersuisut piumasaqaqatigiinnikkut Danmarkimik, Savalimmiunik imaluunniit naalagaaffinnik takornartanik isumaqatigiissusiortoqarsimanersoq najoqqutaralugu pisortanut akileraartussaatitaaneq sakkukillilersinnaavaat taamaalilluni marloriaamik akileraarnissaaga-luaq tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit pinngitsoortinniarlugu.
Imm. 2. Danmarkimik, Savalimmiunik naalagaaffinnilluunnit allanik isumaqatigiissuteqartoqartillugu Naalakkersuisut aalajangersakkanik makkunannga aalajangersaasassapput,
1) qallunaat, savalimmiormiut imaluunniit naalagaaffiup allap pineqartup akileraarusiineranni, akitsuusiineranni akiligassiinerannilu atugassanik Kalaallit Nunaanni oqartussaasut paasissutissanik piniarlutillu paasissutissiisarnissaannik,
2) akileraarutit, akitsuutit akiligassallu, Danmarkimi, Savalimmiuni naalagaaffimmiluunniit allami pineqartumi piniarneqartut, tassalu akilersinniarneqarsinnaasut Kalaallit Nunaanni akilersinniarneqarnissaannik, Kalaallit Nunaanni akileraarutinik, akitsuutinik akiligassanillu akiliisitsiniartarnermi maleruagassat naapertorlugit,
3) inummit, selskabimit il.il. imaluunniit taakkua piginnaatitaannit Kalaallit Nunaanni najugaqartumit aningaasarsiani akilerneqartuni Danmarkimi, Savalimmiuni imaluunniit nunami takornartami pineqartumi pisortanut akileraarutinik ilanngartuineqassasoq, tak. aamma § 78.
Imm. 3. Naalakkersuisut Danmarki, Savalimmiut imaluunniit nuna takornartaq pineqartoq isumaqatigiissuteqarfigisinnaavaat marloriaammik akileraaruteqarnissaq pinngitsoorniarlugu Danmarkimik aamma Savalimmiunik imaluunniit nunamik takornartamik pineqartumik isumaqatigiissutaasoq kiisalu akileraarutitigut suliassatigut ikioqatigiinnissamut isumaqatigiissut tamakkerluni allannguuteqarluniluunniit Kalaallit Nunaanni atulersillugu annertusineqassasoq.

 

Kapitali 12
Atortuulersitsinermi ikaarsaariarnermilu aalajangersakkat

 

§ 115. Inatsisartut inatsisaat 1. januar 2007-imiit atuutilissaaq ukiorlu aningaasarsiorfik 2007 aallarnerfigalugu sunniuteqarlerluni atuutilissalluni.
Imm. 2. Inatsisartut inatsisaat nr. 5, 19. maj 1979-imeersoq, kingusinnerpaamillu Inatsisartut inatsisaatigut nr. 2, 27. marts 2006-imeersutigut allanngortinneqartoq atorunnaarsinneqassanngilaq, taamaattumillu inatsit ukioq aningaasarsiorfik 1980-imiit ukioq aningaasarsiorfik 2006 ilanngullugu atuutiinnassalluniik.
Imm. 3. Imm. 2-mi aalajangersagaq apeqqutaatinnagu Inatsisartut inatsisaanni nr. 5, 19. maj 1979-imeersumi, kingusinnerpaamillu Inatsisartut inatsisaatigut nr. 2, 27. marts 2006-imi allanngortinneqartumi §§ 47, 48, 49, 50, 51, 51a, 51b, 51c, 52, 53, 54, 54 a, 55, 56, 57, 59, 59a, 60, 61, 62, 63, 64, 65, 66, 67, 68, 69, 86, 88, 89, 90, 91, 92, 93, 94, 94a, 94b, 95, 96, 97, 98, 99, 100, 103, 104, 115, 116 aamma 120 atorunnaassapput ukioq aningaasarsiorfik 2007 allarnerfigalugu.
Imm. 4. Maleruagassiat inatsisip matuma naammassineqarnissaanut pisariaqartut allat Naa-lakkersuisut aalajangersassavaat.




Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 2. november 2006




Hans Enoksen

/

Josef Motzfeldt

Atassuteqarnerit
Uunga inatsit tunngaviusussaq

Uani allanngortinneqarpoq

Atorunnaarsippaa

Allakkiat