Matumuuna piniarneq aallaaniarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 34 13. juni 2023-meersup, Inatsisartut Inatsisaat nr. 60 25 november 2024-meersumi allannguutai ilanngullugit, nalunaarutigineqassaaq.

 

Kapitali 1

Atuuffia, siunertaq, nassuiaatit aamma oqartussaasut pillugit aalajangersakkat

 

 

Atuuffia

 

  § 1. Inatsisartut inatsisaat Kalaallit Nunaata oqartussaaffiini nunami imaanilu aalisarnikkut piniarnermut aallaaniarnermullu atuuppoq.

 

Siunertaq

 

  § 2. Piniagassatut isumalluutit pissusissamisoortumik uumasoqassutsimullu illersorneqarsinnaasumik atorneqarnissaasa qulakkeerutigineqarnissaat Inatsisartut inatsisaanni siunertaavoq. Inatsisartut inatsisaata aqunneqarnerani tullinnguuttut makku pingaartinneqassapput:

1)  piniagassat piujuartinnissaat aamma kinguaassiortuarnissaat,

2)  uumasorsiuut siunnersuinerat nalinginnaasoq aamma piniartut atuisullu ilisimasaat naapertorlugit piniakkanut naapertuuttumik ukiullu qanoq ilinerani atorluaaneq, nalilersuinermi naligiissinneqartarput,

3)  piniarnermik inuussutissarsiuteqarneq inuussutissarsiutinilu tassunga attuumassuteqartunik tunngaveqarluni aningaasaqarnikkut sulisoqarniarnikkullu tunngasut mianerinninnissat,

4)  inuussutissarsiornikkut soqutigisaqaqatigiit allat,

5) Innuttaasut asiarsinnaanermik kulturikkullu pisariaqartitaat, aamma

6)  nunat marluk, nunap immikkoortuini aamma nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutit.

  Imm. 2. Piniarnermut aallaaniarnermullu tunngasutigut aqutsinermi kattuffiit attuumassuteqartut kiisalu Piniarneq pillugu Siunnersuisooqatigiit aqqutigalugit piniartut atuisullu ilisimasaasa ilanngunneqarnissaat ilaatigut pingaartinneqassapput.

  Imm. 3.  Piniarnermut aallaaniarnermullu tunngasunik aqutsinermi piniartut atuisullu ilisimasaannik katersinikkut ilanngussisinnaanissaq pillugu maleruagassanik erseqqinnerusunik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput, tak, imm. 2.

 

Nassuiaatit

 

  § 3.  Inatsisartut inatsisaanni uku imatut paasineqassapput:

1)  Aqutsineq: Uumasunik pisassiiffiusartunik agguaassineq agguaasseqqinnerlu imaluunniit uumasunik pisassiiffiusanngitsunik kiisalu piniarnermut uppernarsaatinik tunniussisarneq aamma pisarisimasat pillugit nalunaarutit tiguneqarnerannik aqutsineq Namminersorlutik Oqartussat kommunillu isumagisarpaat.

2)  Qinikkatut suliaqarneq: Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat Qinikkatut Pisortanillu Toqqakkatut suliaqarneq pillugu nalunaarutaannut naapertuuttumik paasineqassaaq.

3) Piniarnermi aallaaniarnermilu peqataaneq: Inuk kinaluunniit aallaammik imaluunniit piniummik allamik nammineq iliuuseqarluni atuinilluunniit uumasumik nikeriarsinnaajunnaarsitsisoq, ikiliisoq toqutsisorluunniit.

4)  Inuussutissarsiutigalugu piniarneq aallaaniarnerlu: Pisarisap tamakkerlugu ilaannakortumilluunniit tuniniarneqarnissaa siunertaralugu piniarneq aallaaniarnerlu.

5)  Piniarnermut aallaaniarnermullu sakkut: Sakkut akuerisaasut, uumasup toqunneqarnissaa siunertaralugu piniarnermi aallaaniarnermilu atorneqartartut.

6)  Angallat imaluunniit qamutit nunakkoorutit: Suulluunniit imaatigut, nunakkulluunniit assartuutit, piniarnermut aallaaniarnermullu imaluunniit piniariarfissamukarnermi piniariarfissameereernermilu assartuutit atorneqartut.

7)  Inuiaqatigiinnut kalaallinut aalajangersimasumik attuumassuteqartut: Inuk kinaluunniit ukiumi ullorsiuteqarfiusumi qaammatit arfinillit sinnerlugit Kalaallit Nunaanni inuit allattorsimaffiannut nalunaarsoqqasoq, Kalaallit Nunaanniittoq aamma Kalaallit Nunaannut akileraartussaatitaasoq.

8)  Ingerlatsivik: Uumasut piniakkat pisassiiffiusartut aamma pisassiiffiuneq ajortut pillugit aalajangiisoqarsimatillugu, Naalakkersuisut kommunilu pingaarnertut ingerlatsineq isumagisarpaat.

9)  Saniatigooralugu piniarneq aamma saniatigooralugu aallaaniarneq: Pisap nammineq atorneqarnissaa siunertaralugu piniarneq aallaaniarnerlu.

10)  Ataatsimoorluni piniarneq: Akuersissut ataatsimoorussaq imaluunniit inummut namminermut atugassiaq atorlugu piniartut arlallit piniaqatigiinnerat.

11)  Akuersissut aamma akuerineqarneq: Uumasunik aalajangersimasunik piniarnissamut aallaaniarnissamullu immikkut ittumik akuerineqarneq, inummut ataatsimut angallammulluunniit ataatsimut Naalakkersuisunit tunniunneqartoq.

12)  Pingaarnertut tunisassiortoq: Inuk kinaluunniit pingaarnertut tunisassiornermik isumaginnittoq, ima paasillugu, uumasunik nujuartanik piniagassanik piniarnermi aallaaniarnermilu pisanik tunisassiortoq. Matumani nioqqutissiat nutaat, taakku inaarlugit tunisassiarineqannginneranni, inunnit nerineqartussat pineqarput.

13)  Uumasut ajornartorsiutaasartut: Uumasut kiisortut, qimaatinniarsarineqaraluarlutik nunap immikkoortuinut inoqarfiusunut takkuttartut, inunnut aamma pigisanik immikkut aningaasaqarnikkut nalilinnik ulorianartorsiortitsisinnaasartut. Imaluunniit neqissaqarniarneq eqqarsaatigalugu uppernarsaatilimmik uumasut kiisortut uumasunut nujuartanut ajoqusiinissamut aalerinartorsiortitsisinnaasut.

 

Nakkutilliineq aamma misissuisarneq

 

  § 4.  Inatsisartut inatsisaanni matumani aalajangersakkat malinneqarnersut Naalakkersuisut nakkutigissavaat.

Imm. 2.  Inatsisartut inatsisaat una malillugu Naalakkersuisut ingerlatsinermut naleqquttunik oqartussaaffinnik tamakkiisuusumik ilaannakortumilluunniit kommunalbestyrelsinut tunniussisinnaanerat pillugu Naalakkersuisut maleruagassanik aalajangersaasinnaapput

 

  § 5. Kalaallit Nunaanni Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfiup nakkutilliinermik oqartussaasutut Inatsisartut inatsisaanni matumani aalajangersakkat malinneqarnersut misissugaralugillu nakkutigisassarai.

  Imm. 2.  Kalaallit Nunaanni Aalisarnermut Piniarnermullu Nakkutilliisoqarfiup saniatigut nakkutilliisussanik allanik Naalakkersuisut toqqaasinnaapput.

 

Kapitali 2

Piniarsinnaanissamut aallaaniarsinnaanissamullu piumasaqaatit.

 

Piniarnermut allagartat

 

  § 6. Inuit akuersissutillit kisimik piniarlutillu aallaaniaqqusaapput. Akuersissut inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagartamik imaluunniit sunngiffimmi piniarnermut allagartamik peqartunut tunniunneqartarpoq, taamaattorli tak. § 16.

  Imm. 2.  Piniarnermut allagartanik tunniussisarnermut akisussaaffik Naalakkersuisut kommunalbestyrelsinut tunniussinnaavaat.

 

Inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagartallit

 

  § 7.  Inuussutissarsiutigalugu piniarnissamut aallaaniarnissamullu akuersissut, inunnut 15-inik ukioqalereersimasunut taamaallaat tunniunneqarsinnaavoq aamma taanna:

1)  Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinnut aalajangersimasumik attuumassuteqarpoq,

2)  Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqassaaq aamma qaammatini kingullerni 24-ni Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqarsimassaaq, taamaattorli takuuk § 10, imm. 1. nr. 1,

3)  Kalaallit Nunaannut tamakkiisumik akileraartussaatitaavoq aamma ukiuni ullorsiuteqarfiusuni kingullerni 24-ni Kalaallit Nunaannut tamakkiisumik akileraartussaatitaassaaq.

4)  aqutsiveqarfiusumi piniarnikkut aallaaniarnikkullu inuussutissarsiuteqarfiusussami piniarnermut aallaaniarnermullu atortunik pisariaqartunik pigisaqassaaq, pisariaqartitsinerlu naapertorlugu angallat imaluunniit assartuut motoorilik ilanngullugu pigissallugu, aamma

5)  piniarnermit, aallaaniarnermit aalisarnermillu isertitaqartunut isertitat tamarmiusut ikinnerpaamik 50%-iisa nalinginik isertitaqassaaq, tak. § 8.

  Imm 2.  1-imi, nr. 1-5, piumasaqaatit apeqqutaatinnagit Naalakkersuisut inuussutissarsiutigalugu piniarnermut aallaaniarnermullu akuersissuteqarnissamut atugassartitaasut piumasaqaatillu pillugit maleruagassanik sukumiinerusunik aalajangersaasinnaapput. 

 

  § 8.  Pineqartup isertitaasa tamarmiusut nalilersuiffigineranni pissutsit tulliuttut ilanngunneqassapput, tak. § 7, imm. 1, nr. 5:

1)  Angallatit 25,5 meteri tikillugu takissusillit atorlugit aalisarnermit isertitat tamarmiusut, piniarnermit, aallaaniarnermit aalisarnermillu isertitat tamarmiusut nalunaarsornerannut ilaapput.

2)  Isertitat tamarmiusut, akiliisitsilluni tammajuitsussarsiniarlunilu aaqqissuussamik aallaaniartitsinermut imaluunniit akiliisitsilluni aallaaniartitsinermut atatillugu angallassisutut sulinermeersut, taamatuttaaq piniarnermit, aallaaniartitsinermut imaluunniit akiliisitsilluni aallaaniartitsinermut aalisarnermiillu isertitatut tamarmiusutut ilaatinneqassapput.

3)  Inuussutissarsiutigalugu piniartutut inuussutissarsiornermut attuumassuteqartumik takornariartitsinermit imaluunniit pinngortitami misissuinermut ilisimatusarnermulluunniit atatillugu sullissinernit isertitat, piniarnermit, aallaaniarnermit aalisarnermillu isertitat tamarmiusut nalunaarsornerannut imaluunniit isertitat tamarmiusut tamakkerlugit nalunaarsornerannut ilanngunneqassanngillat.

4)  Qinikkatut pisortanillu toqqakkatut suliassaqartitaanermit aningaasarsiat imaluunniit inuussutissarsiutigalugu piniartut kattuffiisa/peqatigiiffiisa siulersuisuini sulinermit aningaasarsiat, piniarnermit, aallaaniarnermit aalisarnermillu isertitat tamarmiusut naatsorsorneqarnerannut imaluunniit isertitat ilanngaasigaanngitsut tamarmiusut naatsorsorneqarnerannut ilanngunneqassanngillat.

 

Sunngiffimmi piniarnermut allagartallit

 

  § 9.  Sunngiffimmi piniarsinnaanermut aallaaniarsinnaanermullu akuersissut inunnut aqqaneq-marlunnik ukioqalereersimasunut Kalaallit Nunaannilu aalajangersimasumik najugaqartunut tunniunneqarsinnaavoq.

 

Inuussutissarsiutigalugu aamma sunngiffimmi aallaaniarsinnaanermut allagartamut immikkut ittumik akuersissut

 

  § 10.  Naalakkersuisut immikkut akuersissut pillugu nalunaaruteqarsinnaapput:

1)  §§-it 7-9-mit aamma § 16 a, nr. 1-3-mi, inuk pineqartoq piffissani taaneqartuni ilinniarnermik assigisaannilluunniit peqquteqartumik Kalaallit Nunaata avataaniikkallarsimappat imaluunniit qinnuteqartup Kalaallit Nunaannut attuumassuteqarnera naammaginartutut nalilerneqarpat,

2)  § 7, imm. 1, nr. 5-mit aamma § 8-mit, inunnut manna tikillugu inuussutissarsiutigalugu aalisarnermik imaluunniit piniarnermik aallaaniarnermillu pingaarnertut inuussutissarsiutitut ingerlatsisimanngitsunut,

3)  § 7, imm. 1, nr. 5-mit aamma § 8-mit, isertitat amerlassusissaat pillugu piumasaqaatit eqquutsinneqannginnerinut pissutsit immikkut ittut sunniisuusut atuussimanerat uppernarsarneqarsinnaappat,

4)  § 7, imm. 1, nr. 5-mit aamma § 8-mit, inunnut inuussutissarsiutigalugu aalisarnermik, piniarnermik imaluunniit aallaaniarnermik pingaarnertut siusinnerusukkut inuussutissarsiutigalugu ingerlataqarsimasunut, tamanna piniarneq pillugu qarasaasiatigut toqqortaatinit uppernarsarneqarsinnaappat, aamma

5)  § 7, imm. 1, nr. 4-mit inunnut 18-it inorlugit ukiulinnut piniarnermut aallaaniarnermullu atortulersuutinik pisariaqartunik pigisaqartunut sunngiffimmilu piniarsinnaanermut atuuttumik allagartalinnut.

 

Isumaginninnikkut suliffeqarfinnut atuarfinnullu immikkut ittumik akuersissutit

 

§ 11.  § 7-imi aamma 9-mi aalajangersakkanit Naalakkersuisut isumaginninnikkut suliffeqarfimmut immikkut ittumik akuersissummik tunniussisinnaapput, suliffeqarfiup inunnik perorsaanermik suliaqarnerani piniarneq aallaaniarnerlu periutsit ilaattut atorneqarsimappat aamma atuarfinnut piniarneq aallaaniarnerlu atuartitsinerup ilaattut pingaaruteqartutut ilaappata. Aalajangersagaq una malillugu immikkut ittumik akuersissummik inuussutissarsiutigalugu imaluunniit sunngiffimmi aallaaniarsinnaanermut allagartamik tunniussinermi, uumasunik pisassiiffiusartunik aallaaniarsinnaaneq Naalakkersuisut killiliivigisinnaavaat mattussinnaalluguluunniit.

  Imm. 2.  Inatsisartut inatsisaat una naapertorlugu maleruagassat tunniunneqartut peqataasuniit eqquutsinneqarnissaat suliffeqarfimmi atuarfimmiluunniit pineqartumi aqutsisut akisussaaffigaat.

 

Akuerineqarneq aamma akuersissutit

 

  § 12.  Uumasunik assigiinnik assigiinngitsunilluunniit piniarneq aallaaniarnerlu piumasaqaateqarfiusinnaavoq, inuk pineqartoq taama iliornissamut akuersissummik peqarpat imaluunniit inuit pineqartut taama iliornissaminnut akuersissutinik peqarpata.

  Imm. 2.  Piniarnermut allagartamik atuuttumik qinnuteqartumut aamma aqutsiveqarfimmi inuit allattorsimaffianni najugaqartumut, kommuni pineqartoq akuersissutinik tunniussillunilu agguaassisinnaavoq. Taamaattorli uumasut aalajangersimasut minneqarsinnaapput.

Imm. 3.  Imm. 2-mi aalajangersagaq apeqqutaatinnagu aqutsiveqarfimmi pineqartumi pisassiissutit killilersugaanngippata imaluunniit uumasoqatigiit siaruaassimaffiat kommunini arlaqartuniissimassappat aamma aqutsiveqarfinni arlaqartuniissimassappat, qinnuteqareernermi pissutsini immikkut ittuni inuit aqutsiveqarfimmi allami najugaqartut aqutsiveqarfimmi allami piniarsinnaanerat Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfiup akuerisinnaavai.

  Imm. 4. Uumasunut pisassiiffiusartunut akuersissutinik akuerinninnernillu agguaassinermi piniutinik angallatinillu pisariaqartunik peqartoqarnissaanik Naalakkersuisut piumasaqaasiorsinnaapput.

 

  § 13.  Uumasunik pisassiiffiusartunik piniarnissamut aallaaniarnissamullu akuersissutit akuerinninnerillu, inunnut 15-inik ukioqalereersunut inuussutissarsiutigalugulu piniarnermut allagartanik peqartunut qinnuteqarnerup kingorna tunniunneqarsinnaapput.

  Imm. 2. Qinnuteqaatinut tiguneqarsimasunut sanilliullugu kommunimi ataatsimi uumasut pisassiiffiusartut piniarnissaannut akuersissutinik ikinnerusunik peqartoqarsimappat, tulleriiaarineq malillugu agguataarinnitoqassaaq tassanilu ukiup siuliani pisat kiisalu akuersissutit akuerinninnerillu atunngitsuukkat ilanngullugit nalilersorneqassallutik. Agguaassinermut tamanna suli aalajangiisuusinnaanngikkaangat, akuersissutit makitsissutigineqarsinnaassapput.

  Imm. 3.  Aqutsiveqarfinni isorartuuni akuersissutit arlaqartut piniartunut ataasiakkaanut tunniunneqarsinnaapput, piniarneq imminut akilersinnaaqqullugu.

  Imm. 4.  Makitsinermut atatillugu, tak. imm. 2, utaqqisut allassimaffiat pingaarnersiorfiusimasoq akuersissutinillu agguaasseqqinnermi atorneqartoq malillugu akuersissutinik tunniussisartutut oqartussaasoq makitsissaaq.

  Imm. 5.  Kikkut tamarmik makitsineq malinnaavigisinnaatitaavaat, tak. imm. 2. Makitsinissaq kingusinnerpaamik sapaatip akunneranik sioqqullugu akuersissutinik tunniussisartutut oqartussaasup pineqartup, piumasaqaatit, makitsinerup qassinut pinissaa sumiiffissaalu tamanut saqqummiutissavai.

  Imm. 6.  Uumasunik pisassiiffiusartunik inuussutissarsiutigalugu piniarsinnaanermut aallaaniarsinnaanissamullu akuersissutinik akuerinninnerillu agguaassisarnermut maleruagassat erseqqinnerusut Naalakkersuisut aalajangersarsinnaavaat.

  Imm. 7. Inuup pineqartup akuersissummik tunniussisoqarnissaa sioqqullugu aqutsiveqarfimmi qinnuteqarfiusumi najukkami anginerusumi mikinerusumiluunniit sivikinnerpaamik qaammatini pingasuni ataannartumik najugaqarsimassasoq piniakkanut pisassiiffiusartunut akuersissummi aamma inuussutissarsiutigalugu piniarnermut akuersissummi akuersissummilu piumasaqaateqarfiusinnaavoq.

  Imm. 8.  Meeraq aqqaneq-marlunnik ukioqalereersimasoq sulili 15-inik ukioqalersimanngitsoq piniarnermi aallaaniarnermilu peqataasinnaavoq piumasaqaatit tulliiniittut malillugit: 

1)  meeraq aallaammik nassataqarsimappat aamma meeqqap igeriarnerani, meeqqap angajoqqaavinit akuersissummik allaganngorlugu nakkutilliisua, illersuisua imaluunniit inuk alla 18-it sinnerlugit ukiulik peqarluni, meeraq 1 meterisut qanitsigalugu ilitsersussavaa,

2)  Aallaasip sakkortussusaa inatsimmut qaqugukkulluunniit atuuttumut naammassinnissapput.

3)  Inuk meeqqamik ilitsersuisoq, piniarnermut aallaaniarnermullu pineqartumut akuersissummik atuuttumik peqassaaq.

  Imm. 9.  Uumasut meeqqamit pisarineqartut, imm. 8-mut ilaasut, inummit piniarnerup nalaani meeqqamut ilitsersuisumit pisatut nalunaarsorneqassapput.

 

  § 14. Uumasunik pisassiiffiusartunik sunngiffimmi piniarsinnaanermut aallaaniarsinnaanermullu akuersissutit, qinnuteqarnerup kingorna inunnut 15-inik ukioqalereersimasunut Kalaallit Nunaannilu aalajangersimasumik najugaqartunut, qinnuteqarnerullu nalaani ataavartumik ukiuni kingullerni marlunni aalajangersimasumik najugaqareersimasunut tunniunneqarsinnaapput.

  Imm. 2.  Aalajangersagaq imm. 1-imiittoq apeqqutaatinnagu, uumasunik pisassiiffiusartunik sunngiffimmi piniarsinnaanermut aallaaniarsinnaanermullu akuersissut qinnuteqarnerup kingorna inunnut tunniunneqarsinnaavoq, inuk taanna:

1)  Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqarsimappat aamma

2)  piffissaq qinnuteqarfik sioqqullugu ukiuni qulini kingullerni sivikinnerpaamik ataavartumik ukiuni marlunni Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqarsimappat.

  Imm. 3.  Meeraq aqqaneq-marlunnik ukioqalereersimasoq sulili 15-inik ukioqalersimanngitsoq piniarnermi aallaaniarnermilu peqataasinnaavoq piumasaqaatit tulliiniittut malillugit:

1)  meeraq aallaammik nassataqarsimappat aamma meeqqap igeriarnerani, meeqqap angajoqqaavinit akuersissummik allaganngorlugu nakkutilliisua, illersuisua imaluunniit inuk alla 18-it sinnerlugit ukiulik peqarluni, meeraq 1 meterisut qanitsigalugu ilitsersussavaa,

2)  Aallaasip sakkortussusaa inatsimmut qaqugukkulluunniit atuuttumut naammassinnissapput.

3)  Inuk meeqqamik ilitsersuisoq, piniarnermut aallaaniarnermullu pineqartumut akuersissummik atuuttumik peqassaaq.

  Imm. 4.  Uumasut meeqqamit pisarineqartut imm. 3-mut ilaasut, inummit piniarnerup nalaani meeqqamut ilitsersuisumit pisatut nalunaarsorneqassapput.

 

  § 15. Piniarnermut allagartanik akuersissutinillu tunniussisarneq, pissarsiniartarneq aamma tammaasaqartarneq pillugit erseqqinnerusunik maleruagassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput. Tamatuma saniatigut akuerinninnermik, akuersissutinik aamma piniarnermut allagartanik tunniussinermut akiliuteqartoqarnissaa Naalakkersuisut ilanngullugu piumasarisinnaavaat.

  Imm. 2. Naalakkersuisut maleruagassat imm. 1-imiittut malillugit tunniussinermi aalajangiisinnaatitaaffik kommunalbestyrelsimut tunniussinnaavaat, tak. §§ 7 aamma 9.

  Imm. 3.  Akiligassat akilerneqarsimanngippata, tak. imm. 1, akuerineqarnerup imaluunniit akuersissutip killilimmik atorneqarsinnaaneri kiisalu pisuni immikkuullarissuni imaluunniit uteqattaartumik pisuni akuerineqarneq imaluunniit akuersissut atorneqarsinnaajunnaarsitaasinnaapput, matumani akiligassap akilerneqareersimatinnagu akuersissummik nutaamik tunniussisoqannginnissaa ilaalluni.

 

Akiliisitsilluni aallaaniartitsineq

 

  § 16. Inuit piniarnermut aallaaniarnermullu peqataarusuttut, §§-ini 7-mi 9-milu ilaanngitsut, piniarnernut aallaaniarnernullu suugaluartunulluunniit immikkut akuersissummik peqassapput. Aallaaniarsinnaanermut pisinnaatitsissut, akiliuteqarluni aallaaniartitsinikkut pissarsiarineqarsinnaavoq.

  Imm. 2. Inuit §§-imi 7-mi aamma 9-mi pineqartut kisiannili Inatsisartut inatsisaat una naapertorlugu maleruagassat tunniunneqartut malillugit uumasunik aallaaniarnissamut akuersissummik pissarsisimanngitsut, aallaaniarsinnaanermut akuersissummik inuit imm. 1-imut ilaasut assigalugit pissarsillutik aallaaniarsinnaatitaapput.

  Imm. 3.  Naalakkersuisut akuersissutinik imm. 1 aamma 2-mi taaneqartunik tunniussinermut atatillugu akiliummik akiliuteqartoqarnissaanik piumasaqaateqarsinnaapput. Akiliutissap aningaasartaasa amerlassusissai nalunaarut aqqutigalugu aalajangerneqassapput.

  Imm. 4.  Akuerineqarnerit imm. 1 aamma 2-mi taaneqartut tunniunneqartarneri, pissarsiariniarneqartarneri aamma tammaasarneri pillugit maleruagassanik erseqqinnerusunik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput. Naalakkersuisut allaffissornikkut ingerlatsineq kommuninit ingerlanneqaqqusinnaavaat, soorlu aamma Naalakkersuisut suliffeqarfiit peqatigiiffiillu takornariarnermik ingerlataqartut ingerlatsinermik akisussaaffeqarnissaat piumasarisinnaagaat.

 

  § 16 a. Inuit Kalaallit Nunaanni akiliisitsilluni aallaaniarnermik aaqqissuussisartut nammineersinnaassuseqassapput aamma:

1)  Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinnut aalajangersimasumik attuumassuteqassapput,

2)  ukiuni kingullerni tallimani Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqarsimassallutik,

3)  ukiuni kingullerni tallimani kingullerni Kalaallit Nunaannut tamakkiisumik akileraartartussaatitaassallutik aamma

4)  akiliisitsilluni aallaaniarnermik ingerlataqartut, nunap immikkoortuani aqutsiveqarfiusumi namminneq piniartitsinermik aallaaniartitsinermillu suliaqarfissaminni, atortunik pisariaqartunik pigisaqassapput, tamatumani ilaallutik angallat, qamut motoorilik unnuinissamullu periarfissat.

 

  § 17.  Aallaaniarnerit ilaat akiliisitsilluni aallaaniartitsisartut akuerisaasoq peqatigalugu taamaallaat pisinnaassasut Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

 

§ 18.  Akiliisitsilluni aallaaniartitsisartutut akuerineqarnissap anguneqarnissaa aamma akuersissutip annaasarnera pillugit maleruagassanik erseqqinnerusunik Naalakkersuisut aalajangersaasarput, matumani akiliisitsilluni aallaaniarnermi ilisimasortanik atuisarneq akuersisarnerlu ilanngullugit.

 

Kapitali 3

Eqqissisimatitsineq, piujuaannartitsiniarluni teknikikkut iliuutsit, atuineq il.il.

 

Eqqissisimatitsinermik, piniarnermik aallaaniarnermillu maleruagassiornermi iliuuserineqartartut

 

  § 19.  Piniarnermik aallaaniarnermillu malittarisassiorneq pillugu iliuusissat Naalakkersuisut suliarisinnaavaat, matumani maleruagassat makku aalajangersaaffigineqarneri ilanngullugit:

1)  Piffissat eqqissisimatitsiffiusut aamma sumiiffiit piniarfigeqqusaanatillu aallaaniarfigeqqusaanngitsut kiisalu sumiiffinni taakkunani piniarnermut aallaaniarnermullu atatillugu angallannerit.

2)  Piniarnerup aamma piniarnermik ingerlatsinerup inerteqqutaaneri imaluunniit killiliiffigineri.

3)  Pinigassat amerlassusaannut, uumasoqatigiinnut, piffissamut aamma aqutsivikkaartumik agguataarinninnerit.

4)  Ukioqatigiiaat, uumasoqatigiit killeqarfii, kommunit, aqutsiveqarfiit, angallatit ataatsimoortut, angallatit ataasiakkaat imaluunniit piniarnermut atortut piniariaatsillu malillugit pisarineqarsinnaasut amerlassusissaannik agguataarinninneq aamma agguaasseqqinnerit §§ 7, 9 aamma 16 naapertorlugit piniakkanut suussusersisanut pisassiissutaasut erseqqinnerusumik aalajangersarneqarneri.

5) Piniakkat angissusaat, utoqqaassusaat suiaassuseqarnerallu.

 

Piniakkat sorliit aallaaniarneqarnissaannut piumasaqaatit

 

  § 20.  Piniakkanik piniarnermi aallaaniarnermilu aallaaniarneqarsinnaanerannut atugassarititanut piumasaqaatit pillugit maleruagassat Naalakkersuisut makku malittarisassiorsinnaavaat:

1)  Inuit §§-it 7, 9 aamma § 16 naapertorlugit piniakkat immikkoortukkaat piumasaqaatinnik naammassinnittut, piniakkanik ataasiakkaanik aalajangersimasunik piniarsinnaanerat pillugu piumasaqaatit erseqqinnerusut aalajangersaaffigineri.

2)  Piniarnermi sakkunik aamma piniarnermi atortunik ilusilersuineq atuinerlu kiisalu angallatinik motoorilinnillu nunakkoorutinik, aallaasit imassaannik imaluunniit piniariaatsinik atuinerit.

3)  Angallatinik, motoorilinnik nunakkoorutinik, sakkunik, atortunik, aallaasit imassaannik imaluunniit piniariaatsinik aalajangersimasunik atuinissamut inerteqquteqarnerit aamma killilersuinerit, aamma

4)  Piniarnermi aallaaniarnermilu ileqqorissaarnissamut malittarisassat.

  Imm. 2.  Pisat nalunaaqutsernissaat pillugu maleruagassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput, matumani ilaatigut aaqqissuussinermik isumaginninneq, nalunaaqutsiissutit atorneqarnissaannut periutsit aamma nalunaaqutsiinissamik pisussaaffeqarnerup eqquutsinneqannginneranni kinguneqaataasussat ilanngullugit.  Nalunaaqutsiisarnerup atorneqarnissaa pillugu maleruagassat saqqummiunneqarsimatillugit, nalunaaqutsiissut ikkunneqartoq uppernarsaatitut ilaassaaq, tak. § 22, imm. 4 aamma 5.

 

Uumasunik pissatanik toqutsineq

 

  § 21.  Uumasup eqqorneqarluni aallaaneqarnermi kinguninngua toqunissaa piniartup qulakkiissavaa.

  Imm. 2.  Inuk piniarnerup aallaaniarnerullu nalaani uumasumik aallaannittoq, sapinngisamik piaarnerpaamik uumasumik toqutsinissaminut pisussaatitaavoq.

  Imm. 3.  Uumasoq aallaaneqarsimasoq naneqqinneqanngippat toqunneqaranilu

piniarnerup naammassinerani piniartoq pissutsit piviusut pillugit Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfimmut imaluunniit nakkutilliisutut oqartussaasumut pissutsit piviusut pillugit nalunaaruteqassaaq.

  Imm. 4.  Inuk uumasumik allap pissatarisimasaanik sulilu uumasumik takunnittoq,

sapinngisamik periarfissaqaruni uumasumik toqutsissaaq. Toqutsineq piffissap piniarfigeqqusaasup avataani pippat, pisarineqartoq tamarmi Namminersorlutik Oqartussanit pissarsiarineqassaaq. Takunnittup pisussaaffigaa pisoq tamaat Aalisarnermut, Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfimmut nalunaarutigissallugu, tassanngaanniillu  aalajangerneqassaaq uumasoq tamakkerlugu ilaannakorluguluunniit qanoq pineqassanersoq.

 

Pisanik atuineq, tunisineq aamma tuniniaaneq

 

  § 22.  Kommunip imaluunniit nunaqarfiup allaffiani pisassiissutinit akuerineqarnernit aamma akuersissutinik pisarisat naqissuserlugit nalunaarsorneqareersimatinnagit, najukkami kalaalimineerniarfinni tuniniaaffinniluunniit allani uumasunik pisassiiffiusartunit akuersissutitalimmillu pisat tuniniaqqusaanngillat.

  Imm. 2.  Tuniniaaqqinnermi kissaateqartoqarneratigut pisap oqartussaasunit eqqortunit nalunaarsorneqarsimaneranik takutitsisumik uppernarsaammik takutitsisoqarsinnaasassaaq, tak. imm. 1.

  Imm. 3.  Suliffinnut, paaqqinniffittarfinnut neriniartarfinnulluunniit toqqaannartumik pisassiissutaasimasunik tunisineq inuussutissarsiutigalugu piniartunit inuussutissarsiutigalugulu piniarnermut allagartamik pigisaqartunit pisaqarnissamullu akuersissummik naqissusikkamik peqartunit taamaallaat peqqusaavoq.

  Imm. 4.  Suliffeqarfiit, paaqqinnittarfiit neriniartarfiillu, tak. imm. 3, neqi inuussutissarsiutigalugu piniartunit inuussutissarsiutigalugulu piniarnermut allagartamik pigisaqartunit pisaqarnissamullu akuersissutinik naqissusikkanik peqartunit pisiaasoq uppernarsarsinnaassavaat.

  Imm. 5. Imm. 4-mi uppernarsaat naapertorlugu, akiligassaq atsiorneqartoq inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagartamik atuuttumik nuutinneqarsimasumik naqissuserneqarsimasumik akuerineqarnermik akuersissummik allagartamilluunniit ilaqassaaq.

  Imm. 6.  Inuit inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagartamik pisaqarnissamullu akuersissutinik naqissusikkanik peqartut kisimik uumasut pisassiissutigineqartut mattaannik, orsuinik, amiinik, niaquinik, nassuinik, saarnginik, kukiinik, kigutaannik, qiviuinik aqajaruanilluunniit tuniseqqusaapput imaluunniit tuniniaaqqusaapput. Akuersissutip assinga imaluunniit akuerineqarnerup assinga tuniniakkap immikkoortuinut ataasiakkaanut tamarmik immikkut pituttorsimassapput. Taamaattoq uppernarsaammik imm. 4-mi taaneqartumik pisiniarfiit il.il. peqarsimagunik, pisat ilaannik tuniniaaqqissinnaapput.

  Imm. 7.  Uumasup unioqqutitsilluni pisarineqartup mattaanik, orsuanik, amianik, qivianik, niaquanik, nassuanik, saarnganik, kukianik, kigutaanik aqajaruanillu kiisalu avataanik allanik pisineq tunissutisinerlu inerteqqutaapput.

  Imm. 8.  Pisanik tunisineq pillugu maleruagassanik erseqqinnerusunik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

 

  § 23.  Inuussutissarsiutigalugu piniarnissamut akuersissummi, uumasup pisap iluitsup ilaataluunniit, uumasut nakorsaqarfianit akuerisaasumi, neqaarniarfimmi imaluunniit tunitsiviusumi tunineqassasoq imaluunniit inuussutissarsiutigalugu piniartoq tunisinissamut akuersissummik atuuttumik peqassasoq piumasaqaatigineqarsinnaavoq.

  Imm. 2.  Sunngiffimmi aallaaniartartut tunisisinnaanerat aamma kalaalimineerniarfimmi tuniniaasinnaanerat pillugit kommunit ataasiakkaat aalajangersaasassapput. Uppernarsaateqarnissamik piumasaqaat, § 22-mi kiisalu imm. 1-imi taaneqartoq aamma tassani atuuppoq.

  Imm. 3.  Kalaallimineerniarfinnut uumasunik tunisineq tuniniaanerlu piumasaqaatit inuussutissat pillugit inatsimmi qaqugukkulluunniit atuuttumi taannalu naapertorlugu maleruagassani atuutilersinneqartuni aalajangersarneqartut malinneqassapput, aallaaviatigut piffissani piniarfiusuni taamaallaat akuerisaasuni.

  Imm. 4.  Pisat suliarinissaannut, atornissaannut, tuninissaannut tuniniarnissaannullu maleruagassanik erseqqinnerusunik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput, matumani uumasut unioqqutitsilluni pisat imaluunniit imminut illersorniarluni uumasut pisat iluitsut ilanngarnikulluunniit, pisortat suliffeqarfiutaannut imaluunniit najukkami innuttaasunut agguaanneqassanersut aalajangiisinnaanerat ilanngullugit.

  Imm. 5.  Suliffeqarfinnut, paaqqinnittarfinnut neriniartarfinnullu toqqaannartumik tunisisinnaanermut piumasaqaatitut, pingaarnertut tunisassiortutut pikkorissartoqarnissaa pillugu maleruagassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput, tak. § 22, imm. 3

 

Ataatsimoorluni piniarneq

 

  § 24.  Ataatsimoorluni piniarneq pillugu maleruagassanik erseqqinnerusunik Naalakkersuisut aalajangersaasassapput.

  Imm. 2.  Ataatsimoorluni piniarnermut atatillugu peqatigiiffiit kattuffiillu ataatsimoorluni piniarnerup aqutsisussaanik toqqaanissaq Naalakkersuisunit pisinnaatitsissummik tunniussisoqarsinnaavoq.

  Imm. 3.  Ataatsimoorluni piniarnermi peqataaneq pillugu sukkuulluunniit piumasaqaatit atuuttut naapertorlugit, ataatsimoorluni piniarnermi peqataasutut allatulli, piumasaqaatit ataatsimoorluni piniarnermi aqutsisup malissavai.

Imm. 4.  Inatsisartut inatsisaat una malillugu tassanilu maleruagassat aalajangersarneqarsimasut malillugit ataatsimoorluni piniartoqarnissaa, ataatsimoorluni piniarnermi peqataasut tamarmiullutik akisussaaffigaat. Inatsisartut inatsisaanni maleruagassat naapertorlugit nalunaaruteqanngitsoortoqarsimassappat, nalunaaruteqanngitsoorneq peqataasut tamarmik akisussaaffik pigissavaat.

 

Piniariaaseq, aallaaniariaaseq aamma sakkut

 

  § 25.  Timmisartut, qulimiguullit qamutillu motoorillit matumani qamuteralaat ATV-llu ilanngullugit kiisalu angallatit uuttuutaat malillugu 15 meterinit takinerusut piniarnermi imaluunniit piniariartarfimmut/-mit uumasoq 500 meterit sinnerlugit qanileqqusaanngilaat.  Taamaattoq piniakkat pisassiissutigineqartut aalajangersimasut pisuni immikkuullarissuni angallatip angissusaa aamma uumasumut qanoq ungasitsiginissamik piumasaqaatit allatut aalajangersaasoqarsinnaavoq. Piniarnermi aallaaniarnermilu drone-t atornissaat inerteqqutaapput.

  Imm. 2.  Uumasumik piniarneqartumik aalajangiiniarnermi toqunartut, nammineq seqqortussiat, kiisartut, nigarsiniutit imaluunniit teknikikkut atortut allat atornissaat inerteqqutaapput. Tamannali piniakkanut imaaniittunut atuutinngilaq, taakku tuukkaq imaluunniit atortulersuut assingusoq atorlugu aalajangersorneqarsinnaammata kiisalu puisinniarnermut aamma qilalukkanik qaqortanik qernertanillu piniarnermut qassutit atorneqarsinnaammata.

  Imm. 3.  Piniarnermi aallaaniarnermilu aallaasit eqqarasuartaatit eqittaannartakkallu atornissaat inerteqqutaapput, taamaattoq tak. imm. 4.

  Imm. 4.  Uumasut piniakkat, sumiiffiit piffissallu ilaannut § 7 malillugu inuussutissarsiutigalugu piniarnermut aallaaniarnermullu aallaasit eqittaannartakkat atorneqarnissaannut akuersissutinik tunniussisarnermut maleruagassanik Naalakkersuisut saqqummiussisinnaapput.

  Imm. 5.  Piniakkanik aalajangersimasunik aallaaniarnermi piniarnermi atortut suut kiisalu periutsit suut atorneqaqqusaanissaannut maleruagassanik Naalakkersuisut aalajangersaasarput, matumani ileqqutoqqat malillugit atortut periutsillu kiisalu aallaasit kaliberit minnerpaaffissaat kiisalu aallaasit imassaasa suunissaat angissusissaallu ilanngullugit.

  Imm. 6.  Pisap neqaa, mattaa, orsua, amia allallu atorneqarsinnaasortai tamakkerlugit piniariarfimmiit angerlaanneqassapput qimatulineqassallutilluunniit. Piniariarfiup pilaffiulluunniit qimannissaa sioqqullugu perlukut sapinngisamik eqqarneqassapput.

  Imm. 7. Naalakkersuisut piniarnermut aallaaniarnermullu atatillugu assartuutit motoorillit atorneqarnerat pillugu aalajangersakkanik atortussanngortitsisinnaapput.

 

Kommunimi ingerlatsineq aamma aqutsineq

 

  § 26. Inatsisartut inatsisaat una malillugu maleruagassanik saqqummiussinermi aqutsisuusutut ingerlatsinissamik pisariaqartumik isumaginninnissaq Naalakkersuisut kommuninut peqqussutigisinnaavaat, matumani aamma kommunip ileqqoreqqusaa aqqutigalugu najukkami ingerlatsinermi uumasoqatigiiaanik sumiiffinniluunniit erseqqinnerusumik nunat killilikkani immikkoortuanik, uumasoqatigiiaat siammarfigisimasaannik, aqutsineq ilanngullugu.

  Imm. 2.  Pisassiissutit pisarineqanngitsut agguaanneqaqqinnissaannut akisussaaffik Naalakkersuisut kommuninut tunniussinnaavaat. Agguaasseqqinnernermi inernerit Aalisarnermut, Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfimmut nalunaarutigineqassapput kingusinnerpaamik agguaasseqqittoqarneraniit ullut pingasut qaangiutsinnagit.

  Imm. 3  Piniarnermut Siunnersuisooqatigiit kattuffiillu pineqartut allat tusarniaaffiginerisa kingorna, Inatsisartut inatsisaat una malillugu ingerlatsineq, nunap immikkoortuanut killilikkamut tunngasoq, tamakkiisuusoq ilaannakuusorluunniit kommunip ingerlatsivianut Naalakkersuisut tunniussinnaavaat, imm. 1 takuuk.

  Imm. 4.  Ingerlatsinerup kommunimut tunniunneqarneranut piumasaqaatit Naalakkersuisut aalajangersarsinnaavaat, tak. imm. 3.

  Imm. 5.  Naalakkersuisunit piginnaatitsissut malillugu kommunimut imm. 1 aamma 3 naapertorlugu kommunip ileqqoreqqusaa aqqutigalugu kommunalbestyrelsit maleruagassiortarput, Naalakkersuisunit akuerineqartumik.

 

Kapitali 4

Pisat uumasullu nujuartat pillugit misissuinerit aamma kisitsisitigut takussutissat

 

  § 27.  Aalajangersakkat Inatsisartut inatsisaat una imaluunniit aalajangersakkat naapertorlugit saqqummiunneqaraluarpataluunniit, nunap uumasunik piniarneqarsinnaasunik pisuussutaanik imaluunniit ilisimatusarnermi misissuinermut ilaasumik misissuinerup ilaatut, piniarnissamut aallaaniarnissamullu akuersissummik Naalakkersuisut tunniussisinnaapput.

  Imm. 2.  Uumasut nujuartat pisuussutit piujuarnissaat imaluunniit ingerlatsinermi anguniakkap qulakkeerunneqarnissaat siunertarineqarpat, sumiiffimmi aalajangersimasumi uumasut aalajangersimasut toqunneqarnissaat pillugit maleruagassanik Naalakkersuisut saqqummiussisinnaapput.

 

Uumasunik nujuartanik nikeriarsinnaajunnaarsitsisarneq, ungoorinninneq, suliaqarneq aamma pinngortitamut inissiineq

 

  § 28.  Uumasunik nujuartanik nikeriarsinnaajunnaarsitsisarneq, ungoorinninneq aamma pinngortitamut inissiineq kiisalu aallaaniarsinnaaneq imaluunniit allatut inuussutissarsiutigalugu atuinissaq siunertaralugu uumasoqatigiiaanik pilersitsinissaq siunertaralugu uumasunik pinngortitamut inissitanik aqutsineq pillugit maleruagassanik Naalakkersuisut saqqummiussisinnaapput.

 

Naatsorsueqqissaarnerit aamma misiligutissanik tigusinerit

 

  § 29.  Naalakkersuisut maleruagassanik saqqummiussisinnaapput matuma kingorna §-it 7 aamma 9 malillugit piniarnermut allagartamik kiisalu § 16 malillugu akuersissummik piginnittut pisat qassiuneri pillugit paasissutissanik tunniussaqassapput kiisalu uumasoqassutsip nalilersuiffiginissaanut ingerlatsinermullu atugassanik misiligutissanik uumasuneersunik tunniussissallutik. Nalunaarsuiffik uumasuniillu misiligutissat piniakkap pisarineqarfianut kommunimut tunniunneqassapput, taassuma apuunneqarfissaanut nassiussineq isumagissavaa.

  Imm. 2.  Ataatsimoorussamik pisaqarnermi pisaq ataatsimoorussamik pisami aqutsisutut taaneqartumit taamaallaat nalunaarutigineqassaaq, pisaqaqataasulli tamarmik aqqi inuullu normui ilanngunneqassallutik.

 

  § 30.  Ilisarnaatit, meqqit, radiukkut qaammataasakkullu nassitsissutit kiisalu ilisarnaatit allat uumasunit nassaaneersut toqutaneersulluunniit Pinngortitaleriffimmut uumasoq sumi qangalu pisarineqarsimanngikkuni nassaarineqarsimanersoq pillugit paasissutissat ilanngullugit nassiunneqassapput.

 

Kapitali 5

Uumasut ajornartorsiutaasut

 

  § 31.  Uumasut kiisortut, assersuutigalugu nannut amaqqulluunniit, qammarneqarneri, ujartorneqarneri, malersorneqarneri allatigulluunniit akornusersorneqarneri inerteqqutaapput.

  Imm. 2.  Imm. 1 apeqqutaatinnagu imm. 1-imi uumasut kiisortutut taaneqartut ujarneqarsinnaapput malersorneqarsinnaallutillu, tamanna unioqqutitsisuunngitsumik aallaaniarnermut, akiliisitsilluni takornariartitsinermut imaluunniit uumasup kiisortup najugaqarfimmiit qimaatinniarneranut atatillugu pippat, imm. 3 takuuk. 

  Imm 3.  Politiit, nakkutilliinermi oqartussat, kommunefogedip inuilluunniit allat Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfianit piginnaatinneqartut uumasumik kiisortumik najugaqarfinniit taakkualuunniit qanittuannit qimaatitsiniarsarisut unitsinniarneri imaluunniit akornusersorniarneri inerteqqutaapput.

  Imm. 4.  Piniarnermut aallaaniarnermullu atatillugu uumasunik kiisortunik dronet atorlugit filmiliorneq allatigulluunniit malersuineq inerteqqutaavoq, drone uumasumik kiisortumik ersisaarutitut atorneqanngippat imaluunniit ilisimatusarnermut siunertanut atorneqanngippat.

  Imm. 5.  Uumasut akornutaasut qimaatinniarnissaannut toqunneqarnissaannullu atugassarititaasut pillugit maleruagassanik Naalakkersuisut saqqummiussisinnaapput, matumani inuup inuuneranik, peqqissusianik pigisaanillu, pisortat pigisaannik kiisalu angallannikkut attaveqaatitigullu pissutsinik qulakkerinninnissaq siunertarineqarpata.

 

Ajornartorsiornermi pisinnaatitaaffik aamma imminut illersorneq

 

  § 32.  Uumasoq ajornartorsiornermi pisinnaatitaaffeqarnerup imaluunniit imminut illersornerup malitsigisaanik toqunneqartoq, tak. manna pillugu pinerluttulerinermut inatsimmi maleruagassat, uumasoq tamakkerlugu Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanut tunniunneqassaaq. Ajornartorsiornermi pisinnaatitaaffimmik atuinermi imminullu illersornermi uumasup pisap tamarmiusup ilanngarnikulluunniit qanoq suliarineqarnissaa pillugu Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfik aalajangiisarpoq.

  Imm. 2.  Ajornartorsiornermi pisinnaatitaaffimmik atuinermi imminulluunniit illersornermi toqutsisoqartillugu inuk uumasumik toqutsisoq, kinguarsaanertaqanngitsumik Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfimmut tamanna pillugu nalunaaruteqassaaq.

 

Kapitali 6

Piniarnermut siunnersuisooqatigiit

 

  § 33.  Kattuffinniit suliffeqarfinniillu, piniarnermut aallaaniarnermullu akuusartunik inuttaqartumik Piniarneq pillugu siunnersuisooqatigiinnik Naalakkersuisut pilersitsissapput.

  Imm. 2.  Piniarneq pillugu Siunnersuisooqatigiit katitigaanerat ilaasortaasullu amerlassusissaat pillugit maleruagassanik Naalakkersuisut aalajangersaassapput.

  Imm. 3.  Suliat ataatsimut isigalugit Piniarneq aallaaniarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaanni § 2, imm. 2-mut aamma 3-mut, §§ 7-mut 9-mullu kiisalu 14-26-mut tunngassuteqartut pillugit Naalakkersuisut Piniarneq pillugu Siunnersuisooqatigiinnut tusarniaasussaatitaapput.

  Imm. 4.  Apeqqutini kinguartinneqarsinnaanngitsuni, imm. 3-mut ilaasuni, Piniarnermut Siunnersuisooqatigiinni ilaasortat tamakkerlugit Naalakkersuisut allakkatigut tusarniaaffigineqarsinnaapput. Siunnersuisooqatigiit ataatsimiinnissami peqataasinnaanngippata allakkatigut tusarniaaneq atorneqarsinnaavoq.

 

Kapitali 7

Nakkutilliineq

 

  § 34.  Nakkutilliinermi oqartussaasoq, matumani piniarnermik aalisarnermillu nakkutilliisut ilanngullugit, piniarnermi aallaaniarnermilu angallatinik, motoorilinnik nunakkoorutinik kiisalu piniarnermut aallaaniarnermullu angallassissutinik, motoorilinnik nunakkoorutinik unitsitsisinnaavoq angallammullu ikilluni sulinermi iliuusissanik suliaqariartorluni.  Nakkutilliisutut oqartussaasup angallatip motoorilinnillu nunakkoorutip aamma taakkununnga assingusut uppernarsaatitaannik ilaatigut misissuisinnaavoq kiisalu piniarnermut aallaaniarnermullu atortunik misissuisinnaalluni. Piniarnermut aallaaniarnermullu atortunik sulinermi misissugassanik pissarsisinneqarnissaq nakkutilliisutut oqartussaasup piumasarisinnaavaa.

  Imm. 2.  Nakkutilliinermi oqartussaasoq angallatinut motoorilinnillu nunakkoorutit umiarsualimmut aamma sumiiffimmut il.il. toqqakkamut ingerlaqqusilluni peqqusisinnaavoq, misissuinissaq imaluunniit pisanik atortunillu usingiarnissaq siunertaralugit.

  Imm. 3.  Nakkutilliinermik oqartussaasoq inuillu allat Naalakkersuisunit piginnaatitaasut toqqarneqarsimasullu, inuup kinaassusaanut uppernarsaammik aamma piniarsinnaanermut aallaaniarsinnaanermullu pisinnaatitaaffeqarnermut akuersissummik saqqummiussisoqarnissaanik piumasaqarsinnaapput.

  Imm. 4.  Piginnaatitsissutit imm. 1 - 3-mi taaneqartut, siumoortumik eqqartuussiviup aalajangiussaanik peqanngikkaluarluni kinaassutsimut uppernarsaammik pissusissamisoortumik takutitsinikkut isumagineqarsinnaapput.

  Imm. 5.  Imm. 1-3 malillugit nakkutilliinermik oqartussaasup imaluunniit inuup immikkut pisinnaatitaasup suliassai pillugit maleruagassat Naalakkersuisut erseqqinnerusumik aalajangersarsinnaavaat.

 

  § 35.  Nakkutilliinermi oqartussaasumut angallatip sumiiffianik, sammivianik sukkassusianillu il.il. nassiussuisartumik, angallatit malinnaaviginerannut atortulersuummik ikkussinissaq angallatinut piniariutinut Nakkutilliinermik oqartussaasup piumasarisinnaavaa.

  Imm. 2.  Angallammik malinnaaviginninnermut atortulersuut taassumalu atorneqarneranut piumasaqaatinut malittarisassat Naalakkersuisut aalajangersarsinnaavaat.

 

  § 36.  Nakkutilliinermi oqartussat nakkutilliinerup ingerlannissaanut pisariaqarpat uku pillugit nalunaaruteqarsinnaapput:

1)  tulaassivissat imaluunniit pilaffissat pillugit naalakkiissutit inerteqqutiillu,

2)  tulaassivissatut piffissaliussat imaluunniit pilaffissatut piffissaliussat pillugit naalakkiissutit inerteqqutillu,

3)  piniarnermi, tikinnermi, usinik nuussinermi usingiarnermilu nakkutilliinermi oqartussat najuunnissaannik peqqussutit, aamma

4)  siumoortumik pisat oqimaalutarnissaannik nalunaaruteqarnissaq kiisalu oqimaalutaaneq oqimaaluttat uuttuutillu akuerisaasut atorlugit ingerlanneqarnissaa pillugit peqqussuteqarnerit.

 

  § 37.  Inatsisartut inatsisaannik uannga imaluunniit Inatsisartut inatsisaat una naapertorlugu maleruagassat atuutilersinneqarsimasut eqquutsinneqarnerannik nakkutilliinissaq pisariaqartinneqarpat, suliffeqarfinnut, angallatinut motoorilinnullu nunakkoorutinut, siumoortumik eqqartuussiviup aalajangiussaanik peqanngikkaluarluni kinaassutsimut uppernarsaammik pissusissamisoortumik takutitsinikkut, Nakkutilliinermik oqartussaasoq sukkulluunniit ikisinnaavoq.

  Imm. 2.  Pigisat Inatsisartut inatsisaannik uuminnga taannalu naapertorlugu maleruagassanik aalajangersarneqartunik unioqqutitsinermut atorneqartut piviusut tunngavigalugit pasitsaassisoqarpat, nakkutilliinermut oqartussat kinaassutsimik uppernarsaat pissusissamisoortoq atorlugu aamma eqqartuussisunit aalajangiiffigineqanngitsumik inuit illuutaannut piffissami sukkulluunniit isersinnaapput.

 

  § 38. Pisanik, maleruagassanik Inatsisartut inatsisaat malillugu atuutilersinneqartunik akerliusumik pisarineqarsimasinnaasunik, tunniussinissap, nassiussinissap tunisinissallu pinngitsoortinnissaat siunertaralugu maleruagassanik Naalakkersuisut saqqummiussisinnaapput, makkua ilanngullugit:

1)  Pisat tiguneqarsimanerat pillugu paasissutissanik tunniussinissamut pisussaaffik.

2)  Inunnit, piniarnermik aallaaniarnermillu ingerlatsinissamut pisinnaatitaanngitsunit, pisanik taassumaluunniit ilaanik tigusinissaq pillugu inerteqquteqarneq.

3)  Pisassiissutit nungunneqareernerisa kingorna, uumasunik eqqissisimatitanik imaluunniit uumasunik pisassiiffiusartunik pisat taakkualuunniit ilaanik tigusinissaq pillugu inerteqquteqarneq.

  Imm. 2.  Piffissap eqqissisimatitsiffiusup kingorna ullualuit qaangiunnissaasa tungaannut, pisat piffissap eqqissisimatitsiffiup avataani pisarineqarsimasut suliarineqarsimanngitsut pillugit maleruagassanik aalajangersaasuusunik Naalakkersuisut saqqummiussisinnaapput.

 

Kapitali 8

Pineqaatissiissutit

 

  § 39.  Makku pissutigalugit akiliisitsisoqarsinnaavoq:

1)  ukunannga unioqqutitsineq § 6, imm. 1, § 12, imm. 1, § 13, imm. 7-9, § 14, imm. 3-4, § 16, imm. 1 aamma 2, § 21, § 22, imm. 1-4, aamma 6-7, § 23, imm. 3, § 24, imm. 4, § 25, imm. 1-3 aamma imm. 6, § 29, imm. 2, aamma § 30, § 31, imm. 1, 3 aamma 4, § 32, imm. 2, aamma § 40, imm. 2, aamma uku naapertorlugit maleruagassat aalajangersarneqartut § 15, imm. 1, § 16, imm. 4, §§ 17-20, § 23, imm. 4 aamma 5, § 24, imm. 1, § 25, imm. 4, 5, aamma 7, § 27, imm. 2, § 28, § 29, imm. 1, § 31, imm. 5, § 35, imm. 2, aamma § 38.

2)  peqqussutinik § 34, imm. 1-3, § 35, imm. 1, § 36, aamma § 45 malillugit nalunaarutigineqartunik malinninnginneq, kiisalu

peqqussutinik § 36 malillugu nalunaarutigineqartunik unioqqutitsineq,

3)  Inatsisartut inatsisaat imaluunniit Inatsisartut inatsisaat malillugu maleruagassat atuutilersinneqartut naapertorlugit akuersissummut,

tassunga ilanngullugu immikkut akuersissutinut piumasaqaatinik sumiginnaaneq, aamma

4) pisortani oqartussanut paasissutissanik eqqunngitsunik salloqittaataasunilluunniit paasissutissiineq, pisortani oqartussanik paasissutissanik tunniussisussaatitaanermik,

Inatsisartut inatsisaanni imaluunniit Inatsisartut inatsisaat malillugu maleruagassat atuutilersinneqartut naapertorlugit peqqussutigineqartumik sumiginnaaneq, aamma

5)  § 37 malillugu nakkutilliinermi oqartussanik isertitsinnginneq.

  Imm. 2.  Inatsisartut inatsisaat imaluunniit Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu najoqqutassat atuutilersinneqartut akiliisitsissummik aalajangersaanissamut tunngavissiisimappata akiliisitsissut pinerluttulerinermi inatsimmi kapitali 5-imi maleruagassat naapertorlugit inatsisitigut pisinnaatitaasumut pisussaatitaasumullu akileqquneqarsinnaavoq.

  Imm. 3.  Inatsisartut inatsisaannik uannga imaluunniit taanna naapertorlugu maleruagassanik saqqummiunneqarsimasunik unioqqutitsinerit angallat imaluunniit motoorilik nunakkoorut atorlugu piliarineqarsimasunut tunngatillugu, angallammik piginnittoq imaluunniit atuisoq akiligassamut akiliisussatut peqquneqarsinnaavoq, naak unioqqutitsineq piaaraluni mianersuaalliorluniluunniit iliornertut pineqartumut tutsinneqarsinnaanngikkaluartoq.

Imm. 4.  Akuerineqarnermik imaluunniit akuersissummi piumasaqaatinik unioqqutitsineq imaluunniit Inatsisartut inatsisaanni uani aalajangersakkanik imaluunniit taanna naapertorlugu maleruagassanik tunniunneqartunik unioqqutititsineq, akuerineqarnerup imaluunniit akuersissutip atorneqarsinnaanerata killiliiffigineqarneranik kinguneqarsinnaavoq kiisalu pisuni ilungersunartuni imaluunniit pisuni iliuuserisimasanik uteqattaariffiusuni akuersissut atorunnaarsinneqarsinnaalluni.

 

  § 40. Inuk § 39, imm. 1-imi aamma 2-mi taaneqartunik maleruagassanik piaaraluni imaluunniit arlaleriarluni mianersuaalliorujussuarnikkut unioqqutitsisarsimasoq, pissutsit iliuuserisimasat malitsigisaannik inuup pineqartup siunissami illersorneqarsinnaasumik aallaaniarnermik ingerlatsisinnaannginneranik isumaqalersitsisimappata, piniarnermut allagartamik peqarsinnaanermut pissarseqqissinnaanermulluunniit pisinnaatitaaffini annaasinnaavaa. Tamanna aamma atuuppoq aallaaniartilluni piaaraluni imaluunniit arlaleriarluni mianersuaalliorujussuarnikkut inummik allamik ajoqusiisimasutut imaluunniit tamatumunnga navianartorsiortitsisimasutut pisuussuteqartumut.

  Imm. 2.  Inuup piniarnermut allagartamik pissarsisinnaajunnaartitaasup imaluunniit inuup § 15 imaluunniit § 16, imm. 4 naapertorlugu piniarnermut allagartaanik arsaarneqartup, piniarnermut allagartaq kommunip allaffianut tunniutissavaa.

  Imm. 3.  Piniarnermut allagartamik arsaagaaneq pineqaatissinneqarnerup aallartinneranit naatsorsorlugu ukioq ataatsimiit ukiut tallimat tikillugit sivisussuseqassaaq, allatulluunniit aalajangiisoqarnissaata tungaanut. Pinerluttulerinermi inatsimmi § 165-imi maleruagassat malillugit ukiut tallimat qaangiunneranni piffissalerneqanngitsumik piniaqqusaajunnaarneq attatiinnarneqassanersoq nalilersortinniarlugu eqqartuussivimmut suliassanngortitsisoqarsinnaavoq.

 

  § 41.  Inatsimmi uani aalajangersakkanik inatsilluunniit una naapertorlugu maleruagassanik aalajangersarneqartunik unioqqutitsinermi nakkutilliinermi oqartussat eqqartuussisarneq pillugu inatsimmi kapitali 37-mi malittarisassat malillugit angallatinik motoorilinnillu nunakkoorutinik kiisalu sakkunik pisanillu arsaarinnissinnaapput.

  Imm. 2.  Umiarsuit nunanit allaneersut piniarnermi aallaaniarnermilu atorneqarsimasut, inatsimmik uannga imaluunniit inatsit una naapertorlugu maleruagassanik unioqqutitsillutik iliortut nakkutilliinermi oqartussanit tigummigallarneqarsinnaapput. Nakkutilliinermik oqartussaasup suliniutigisaanik tigummigallagaqarneq, eqqartuussisarneq pillugu inatsimmi kapitali 37, arsaarinnittarnermut tunngasoq, naapertorlugu pissaaq.

  Imm. 3  Iliuuserineqartoq pillugu inuk pineqartoq qinnuteqarpat, suliaq piaartumik kingusinnerpaamillu nalunaaquttap akunneri 72-it iluini politiit eqqartuussivimmut saqqummiutissavaat taassumalu iliuuserineqartoq akuerineqarsinnaanersoq aalajangiiffigissavaa. Suliaq Kalaallit Nunaata eqqartuussivianut suliassassanngortinneqassaaq.

 

  § 42.  Eqqartuussinerup imaluunniit akiligassiisoqarnissaanik aalajangiinerup kingorna, angallat motoorililluunnit nunakkoorut, atortui tamaasa ilanngullugit, § 41 malillugu tigummigallarneqartoq, akiligassiinermut akiligassat arsaarinnissutigineqartullu nalingi suliassallu suliarineranni aningaasartuutaasut akilerneqarnissaasa imaluunniit akiligassat qularnaveeqqusernissaasa tungaannut aamma § 44 malillugu iliuusissat naammassineqareernissaasa tungaannut tigummigallarneqarsinnaapput. Suliassap inaarutaasumik aalajangiivigineqarnerata kingorna qaammatit marluk qaangiutsinnagit tamanna pinngippat angallat atortullu naammassiniarneqarsinnaapput.

  Imm. 2.  Angallammik atuisimasoq taassuminnga pisinnaatitaanani atuisimappat imm. 1-imiittut maleruagassat atorneqarsinnaanngillat.

 

  § 43.  Unioqqutitsineq akiliisitsinermit qaffasinnerusumik kinguneqartinneqassanngitsoq isumaqartoqarpat, Naalakkersuisut nalunaaruteqarsinnaapput, inuk pineqartoq unioqqutitsinermi pisuusutut nassuertoq piffissaliunneqartullu erseqqinnerusup ingerlanerani, sivitsuinissap qinnutiginerata kingorna, akiligassap nalunaarummi allanneqartup akilernissaanut piumassuseqarluni nassuerluni, suliaq eqqartuussivimmi suliarineqassanngitsutut aalajangiiffigineqarsinnaavoq. Taamatuttaaq arsaarinnittoqarnissaanik piumasaqaateqarneq, tassunga ilanngullugu pigisanik nalilinnik arsaarinnissinnaaneq, eqqartuussivikkoortitsinngikkaluarluni aalajangiiffigineqarsinnaavoq. Eqqartuussisarneq pillugu inatsimmi allakkap unnerluussutip imarisassaanut piumasaqaatit pillugit maleruagassat eqqartuussivilersuinissap paarlattuanik akileeqqusissummik tunniussinermut atuuppoq.

  Imm. 2.  Suliani allaffissornikkut suliarineqartuni eqqartuussisarneq pillugu inatsimmi § 347, imm. 1 aamma § 437, imm. 2, nr. 2-3 aamma imm. 3 atuupput.

  Imm. 3.  Akileeqqusissut piffissami eqqortumi akilerneqarpat malersueqqinnissaq atorunnaassaaq.

 

  § 44.  Pinerluttulerineq pillugu inatsimmi arsaarinninnermut maleruagassat Inatsisartut inatsisaanni uani aamma atorneqassapput.

  Imm. 2.  Taamaattorli angallat motoorililluunniit nunakkoorut atorlugu unioqqutitsilluni piniarnermi, piniarnermut atortunik atorneqarsimasunik, angallatip motoorililluunniit nunakkoorut pisaanik taakkualuunniit nalinginik arsaarinnittoqarsinnaavoq, mininneqarsinnaappulli pisat unioqqutitsinani pisarineqarsimasutut uppernarsarneqarsinnaasut.

  Imm. 3.  Pisuni pisat pillugit paasissutissanik amigartorujussuarnik imaluunniit arlaleriarluni amigartunik paasissutissanik tunniussisoqarsimatillugu, angallammik motoorilik nunakkoorut taassumaluunniit nalinganik arsaarinninneq pisinnaavoq.

  Imm. 4.  Inatsisartut inatsisaani uani maleruagassat atuutilersinneqartut naapertorlugit aalajangersakkanik unioqqutitsineq arsaarinninnermik kinguneqarsinnaasoq aalajangersarneqarsinnaavoq.

 

  § 45.  Pisat imaluunniit pisat nalingi imaluunniit taakku ilaannaat arsaarinnissutigineqarpata, arsaarinninnermut atatillugu piniariarnermit allamit pisanut taarsiullugit pisat immikkoortinnissaat nalunaaqutsernissaallu angallammut motoorilimmik nunakkoorummit aamma nakkutilliinermik oqartussaasumit nalunaaqutserneqarnissaat akuerissagaa peqqussutaasinnaavoq. Taama iliornikkut pisat nalingi arsaarinnissutigineqarsimasut pisallu allat akulerussuunneqarsinnaanerat pinngitsoortinneqarsinnaanngippat, pisat nalingi arsaarinnissutigineqarsimasut sumiiffimmut aalajangerneqareersumut ingerlanneqassasut angallammut motoorilimmillu nunakkoorummit peqqussutigineqarsinnaavoq.

  Imm. 2.  Kalaallit Nunaata nunakkut aalisarnikkullu oqartussaaffigisaani angallat imaluunniit motoorilik nunakkoorut inissisimappat, pisanik immikkoortiterineq nalunaaqutsiinerlu attatiinnarneqassapput.

 

  § 46.  Inatsisartut inatsisaat una imaluunniit taanna naapertorlugu maleruagassat saqqummiunneqarsimasut naapertorlugit akiligassiinerit arsaarinninnerillu, Nunatta Karsianut tunniunneqassapput.

 

Kapitali 9

 

Atortuulersitsinermi aamma ikaarsaariarnermi aalajangersakkat

 

  § 47.  Inatsisartut inatsisaat 1. juli 2023-mi atuutilissaaq.

Imm. 2.  Ilutigisaanik Piniarneq aallaaniarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 12, 29. oktober 1999-imeersoq kingusinnerusukkut allannguutinik ilaqartoq atorunnaarsinneqarpoq.

  Imm. 3.  Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu maleruagassat atulersinneqartut imaluunniit ingerlatiinnarneqartut, tak. imm. 2, atorunnaarsinneqarnissami imaluunniit maleruagassanik nutaanik taarserneqarnissami tungaannut atuutiinnassallutik.

 

Inatsisartut inatsisaat nr. 60, 25. november 2024 (Akiliisitsilluni aallaaniarnermik aaqqissuussisartunut najugaqartussaatitaanermut piumasaqaatip ukiunit marlunnit ukiunut tallimanut sivitsorneqarnera kiisalu qinnuteqarnermi immikkut ittumik akuersinissamut maleruagassat nutarneqarnerat, kiisalu akuersissummik^[1] qinnuteqarnermi immikkuullarissumik najugarisaq pillugu uppernarsaasiinissamik erseqqissaaneq) atuutilerfissat pillugit aalajangersakkamik imaattumik imaqarpoq:

 

§ 2

 

Inatsisartut inatsisaat ulloq 1. januar 2025-mi atuutilerpoq.

  Imm. 2.  Akiliisitsilluni aallaaniartitsisinnaanermut akuersissutinut Inatsisartut inatsisaata atuuttunngornissaa sioqqullugu unioqqutitsisuunngitsumik pissarsiarineqarsimasunut Inatsisartut inatsisaat atuutinngilaq.

 

 

Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfik, ulloq 24. marts 2025

 

 

Emanuel Rosing (atsior.)

Naalakkersuisoqarfimmi pisortaq

 

 

/ Thomas Rassing (atsior.)