Piniarneq aallaaniarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 12, 29. oktober 1999-imeersumi § 2, imm. 4, § 8, §§ 11-13, § 15, imm. 4 aamma §§ 17-21, kingullermik Inatsisartut inatsisaata allanngortinnera pillugu Inatsisartut inatsisaatigut nr. 1, 16. maj 2008-meersumi aamma Pinngortitamik illersuineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 29, 18. december 2003-meersumi § 5, imm. 1, § 6, imm. 2, § 35, §§ 60-61 naapertorlugit aalajangersarneqarpoq:

Kapitali 1

Atuuffia

  § 1.  Nalunaarummi uani nunami immamilu Kalaallit Nunaata oqartussaaffigisaani aarrup (Odobenus rosmarus) illersorneqarnera piniarneqarneralu pineqarpoq.
  Imm. 2.  Kalaallit Nunaata Avannaarsuani Tunumilu nunamik uumasuinillu eqqissisimatitsinissaq pillugu aammalu Qimusseriarsuarmi uumasunik eqqissisimatitsivimmut isernissamut immikkut aalajangersagaqarpoq. Aalajangersakkat taakkunani nalunaarutini marlunni aalajangersarneqarnikuupput.

Kapitali 2

Nassuiaatit

  § 2.  Nalunaarummi matumani uku imatut paasineqassapput:
1)  Piaqqat: Aarrup piarai 2 meterimik imaluunniit inorlugu angissusillit, imaluunniit tuugaavi kakkiviaanit nuisasut 10 cm-inik takissusillit imaluunniit naannerit, arnavissanik inersimasunik ingiaqateqartut.
2)  Arnavissat inersimasut:  Arnavissat tuugaavi kakkiviaanit nuisasut 15 cm-inik takissusillit imaluunniit takinerit.
3)  Aqutsiveqarfiit ilanngussaq 2-mi aalajangersarneqarnikuupput.
4)  Ileqqutoqqat atorlugit piniarneq: Aaffanniarneq angallat, qajaq imaluunniit qimusseq assartuutitut atorlugu, kiisalu piniutit assersuutigalugu unaaq.
5)  Pisiortorfik siulleq: Inuk inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagartalik aavermik pisaminit tunisassianik tunisaqartoq. Pineqarput tunisassiat nutaat, inunnut nerisassatut eqqarsaatigineqartut, suli suliarineqanngitsut.
6)  Sanalukkanik eqqumiitsuliat: Eqqumiitsuliaq aavermik tunisassiamit nammineq (illumi) suliaq nammineq angerlarsimaffimmi atugassiaq aammalu tuniniaqqinnissaa siunertaralugu suliaq.
7)  Siloq: Aaveq immami, sikumi sissamiluunniit nassaarineqartoq toqungasoq.

Kapitali 3

Eqqissisimatitsineq

  § 3.  Aarrit nunami aalisarnikkullu imartami Kalaallit Nunaata oqartussaaffigisaani eqqissisimatitaapput, nunami qassimaffii ilanngullugit, taamaattorli § 5 takuuk. 
  Imm. 2.  Aarrit nunamiittut imaluunniit nunami qassimaffimmiittuniit 300 meterit iluanni aallaammik seqqorneq, ajoqusersuineq angalanerluunniit inerteqqutaavoq, taamaattoq imm. 3 takuuk.
  Imm. 3.  Naak imm. 2-mi aalajangersagaqarluartoq, aqqutit nalunaaqutsikkat aqqutigalugit angallammik angalasoqaqqusaavoq.
  Imm. 4.  Dronit aavernik filmiliornermut allatulluunniit malersuinermut atornissaat inerteqqutaapput, taamaattorli § 28 takuuk.
  Imm. 5.  Angallatit, angallatip angissusianut uppernarsaat malillugu 15 meterinik takissuseq tamakkerlugu (t.t.) takitigisut tassanngaluunniit anginerusunut, aarrit nunamiittut imaluunniit nunami qassimaffimmiittuniit 1000 meterit iluanni ajoqusersuineq angalanerluunniit inerteqqutaavoq.
  Imm. 6.  Aarrit nunamiittut imaluunniit nunami qassimaffimmiittut qulaallugit timmisartorneq minnerpaamik 1000 fod-imik (304,8 meter) qutsitsigisumik ingerlanneqassaaq.

  § 4.  Piaqqat piaqqallu arnavissanik inersimasunik ilaqartut nunami aalisarnikkullu imartami Kalaallit Nunaata oqartussaaffigisaani eqqissisimatitaapput, taamaattorli imm. 2 takuuk. 
  Imm. 2.  Aqutsiveqarfik 1-imi 3-milu piaqqat arnavissanik ingiorteqartut arnavissallu inersimasut piniaqqusaapput, taamaattorli § 6 aamma § 28 takuuk. Piaqqat arnaminnik pisariaqartitsisut ilanngullugit toqunneqassapput, arnaa pisarineqarsimappat, pisallu immikkoortillugit marluusutut nalunaarutigineqassallutik.

Kapitali 4

Piniagassanut pisassiissutinik aalajangersaaneq

  § 5.  Naalakkersuisut aavernik ukiumut  ataatsimut imaluunniit ukiunut arlalinnut pisassiis­sutinik aaveqatigiikkuutaartumik aalajangersaasinnaapput. Pisassiissutinik aalajangersaaneq makkua eqqarsaatigalugit pissaaq:
1) nunat tamalaat akornanni isumaqatigissutit
2) ilisimatuussutsikkut siunnersuutit
3) piniartut atuisullu ilisimasaat, aamma
4) Kommunit aamma Piniarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit ilaasortaanik tusarniaasimaneq.
  Imm. 2.  Pisassiissutit aarrinut tunngassutilinnik pissuteqartumik aarrillu amerlassusaat eqqarsaatigalugit aarrit aalajangersimasumik suiaassusilinnut ukioqatigiinnullu piniarnissamullu piffissanut, sumiiffinnut aalajangersimasunut piniariaatsinullu aalajangersimasunut killilerneqarsinnaapput.
  Imm. 3.  Pisassiissutinik taakkununngalu piumasaqaatinik aalajangersaaneq pillugu nalunaarut nittartakkami www.naalakkersuisut.gl-imi aamma tusagassiutitigut nalunaarutikkut tamanut saqqummiunneqassapput.

Kapitali 5

Piniakkat killeqarfii piffissallu piniarfiit aalajangersarnerat

§ 6.  Piniakkat nunap immikkoortuinik killeqarfeqarput, ilanngussarlu 2 naapertorlugu nassuiarneqarlutik.
  Imm. 2.  Nunami sumiiffinnut killiliilluni uumasoqatigiinnut pisassiissutit kommunimut, aqutsiveqarfimmut nunaqarfinnulluunniit aalajangersarneqarsinnaapput.
  Imm. 3.  Uumasoqatigiit  nunap immikkoortuini qanoq killeqarfeqarnerat pillugu ilisimatuussutsikkut ilisimasat nutaanerpaat tunngavigalugit piniarfissat aalajangersarneqassapput.

  § 7.  Ilanngussaq 2 naapertorlugu killilersukkamik piniarfiit aqutsiveqarfiillu nassuiakkat iluanni aaffanniartoqarsinnaavoq, ukioq pisassiiffiusoq januarip 1-aniit decembarip 31-anut atuuppoq, ullut taaneqartut ilanngullugit.

Kapitali 6

Tusarniaaneq aamma piniagassanut pisassiissutinik agguaassineq

  § 8.  Kommuninut pisassiissutinik, § 5, imm. 1 naapertorlugu aalajangersakkanik agguaassineq § 5, imm. 1, nr. 4 naapertorlugu tusarniaareernerup kingornatigut, agguaassineq Naalakkersuisumit sulianerineqassaaq.
  Imm. 2.  Piniagassatut pisassiissutit kommunikkaarlugit, aqutsiveqarfikkaarlugit, illoqarfikkaarlugit  aamma nunaqarfikkaarlugit aalajangersaavigineqarsinnaapput.
  Imm. 3.  Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfiup kommuninut pisassiissutinut atatillugu pisariaqartumik allaffissornikkut aqutsineq kommuninut isumagisassanngortissinnaavaa.
  Imm. 4.  Paasineqarpat kommunimi pineqartumi unioqqutitsilluni aaffattoqarsimasoq ukiumi pineqartumi ukiumiluunniit pisassiivimmi tullermi aqutsiveqarfimmut pisassiissutit Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfiup ikilisissinnaavai. Piaraq pisarineqartoq aavermik inersimasumik ataatsimik amerlassusiliinertut atuuppoq.
  Imm. 5.  Aarrinik nunap immikkoortuani aaveqatigiit ataatsip killeqarfiata iluani pisassiissutit atunngitsuukkat pisassiissutinut tamarmiusunut nunap immikkoortuani pineqartumi ukioq pisassiiffiusup tullianut nuunneqarsinnaapput. Pisassiissutinik atorneqanngitsoortunik nuusseriaaseq tassaavoq ukiumiit ukiumut amerliartuutaanngitsumik nuussineq.

Kapitali 7

Piniarsinnaatitaasut, akuersissutinik tunniussineq agguaassinerlu

  § 9.  Nalunaarummi matumani pineqartut naapertorlugit inuit akuersissummik tunineqarsimasut kisimik aaffanniarsinnaatitaapput. Tamanna aamma ataatsimoorluni piniarnermi atuuppoq.
  Imm. 2.  Akuersissut ataaseq ukiumi pisassiiviusumit ataatsimit aqutsiveqarfimmi akuersissutip tunniunneqarfiani, aavermik ataatsimik pisaqarnissamut periarfissiivoq. Piffissaq piniarfiusoq akuersissummi takuneqarsinnaavoq.  
  Imm. 3.  Akuersissut aallaaniarsinnaanermullu allagartaq atuuttoq piniarnermi aallaaniarnermilu nassarneqartassaaq nakkutilliinermullu atatillugu politiit, piniarnermik aalisarnermillu nakkutilliisut, taakku ikiortaasa imaluunniit inuit tamatumunnga piginnaatitaasut piumasaqarnerisigut takutinneqartassalluni.
  Imm. 4.  Nunap immikkoortuini uumasoqatigiit killeqarfiisut nassuiarneqarsimaneri akimorlugit piniarnissaq inerteqqutaavoq, ilanngussaq 2 takuuk.
  Imm. 5.  Piniarneq aallartitsinnagu kommunalbestyrelsi pisassiissutit aqutsiveqarfiit iluini illoqarfinnut nunaqarfinnullu tamanut agguaatissavai.
  Imm. 6.  Pisassiissutit aalajangerneqarnikut aqutsiveqarfinnut agguaanneqareerpata kommunalbestyrelsi Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfimmut piaartumik ilisimatitsissaaq.

  § 10.  Akuersissut inummut atiatigut taasamut taamaallaat atuuppoq allanullu tunniunneqarsinnaanani imaluunniit tuniniarneqassanani.
  Imm. 2.  Piniartut akuersissummik tunineqarsimasut akuersissummilli atuisinnaanngitsut imaluunniit atuerusunngitsut, piaarnerpaamik akuersissut atorneqanngitsoq kommunalbestyrelsimut utertissavaat.

  § 11.  Aaffanniarsinnaanermut akuersissutit normulersukkat kommunimi qinnuteqartup inuit nalunaarsorsimaffianni angerlarsimaffeqarfigisaani kommunalbestyrelsimit qinnuteqartoqareerneratigut tunniunneqassapput.
  Imm. 2.  Akuersissutinik agguaassinermi peqataasinnaajumalluni piffissami qinnuteqaateqarfiusussami aamma piniarnerup nalaani qinnuteqartoq inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagartamik atuuttumik peqassaaq, piffissaq qinnuteqarfimmilu minnerpaamik 15-inik ukioqalereersimassalluni akuersissutit agguaanneqarnerani peqataanissamut.
  Imm. 3.  Akuersissummik tunniussinerminut peqatigitillugu kommunalbestyrelsip aaffassimanermut nalunaaruteqarnermi immersugassaq akuersissummik pissarsisumut tunniutissavaa. Aaffassimanermut  nalunaaruteqarnermi immersuiffissaq nalunaarummi ilanngussaq 1-imi takuneqarsinnaavoq.

  § 12.  Kommunalbestyrelsip aaffanniarsinnaanermut akuersissutit agguaassinnaasai aaffanniarsinnaanermut qinnuteqartoqarsinnaanermut naammassinnittut akuersissutiniit ikinneruppata, § 11, imm. 1 takuuk, kommunalbestyrelsip aalajangersinnaavaa akuersissutit  illoqarfinnut/nunaqarfinnut tulleriiaarinermi imaluunniit pisortatigoortumik makitsinikkut imaluunniit piniartut akornanni aaqqissuussissalluni.
  Imm. 2.  Kommunalbestyrelsi piniartumut ataatsimut akuersissummik ataasiinnaanngitsumik tunniussisinnaavoq.

  § 13.  Kommunalbestyrelsi pisaqarnissamut akuersissutit aaneqarnissaannut piffissamik killiliisinnaavoq.
  Imm. 2.  Akuersissutit piffissamik killiliilluni aalajangersakkap ingerlanerani aaneqarsimanngitsut, imm. 1 takuuk, pisortatigoortumik utaqqisut allattorsimaffiat kommunalbestyrelsimit pilersinneqartoq naapertorlugu aqutsiveqarfiup iluani agguaateqqinneqarsinnaapput.
  Imm. 3.  Agguaasseqqinnissamut piffissaliussaq kommunalbestyrelsimit nalunaarutigineqassaaq.
  Imm. 4.  Kommunimi aamma sumiiffinni aqutsiveqarfinni pineqartuni najukkani aalisartut piniartullu peqatigiiffiinik kiisalu susassaqartut tamaasa najukkani aalisartut piniartullu peqatigiiffeqanngitsut ilanngullugit tusarniaareernerup kingornatigut agguaasseqqinneq ingerlanneqassaaaq.

  § 14.  Kommunalbestyrelsip pisassiissutigineqartut isumannaatsumik malinnaavigissavai piniarnerlu ingerlaannartumik unitsinneqassalluni tusagassiorfinnut nalunaaruteqarnikkut kommunimut imaluunniit aqutsiveqarfimmut pisassiissutit tamakkerneqarpata.
  Imm. 2.  Kommunalbestyrelsi kommunimut imaluunniit aqutsiveqarfimmut pisassiissutigineqartut tamakkerlugit pisarineqarpata Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfik allakkatigut saaffigissavaa tusagassiorfinnut nalunaarut imm. 1-imi taaneqartup assilinera ilanngullugu.

Kapitali 8

Piniariaatsit atuinerlu

  § 15.  Affanniarnermi taamaallaat qoorortuut minnerpaamik 30.06-imik (7,62x63 mm) sulloqqortussusillit atorneqaqqusaapput. Qoorortuut eqqarasuartartut nutsuinnartakkalluunniit aaffanniarnermi atoqqusaanngillat.

  § 16.  Timmisartut helikopterit qamutillu motoorillit, taamatuttaaq qamuteralaat All-terrain vehicles (ATV-it) ilanngullugit, kiisalu angallatit, angallatip angissusianut uppernarsaat malillugu 15 meterinik takissuseq tamakkerlugu (t.t.) takitigisut tassanngaluunniit anginerusut, aaffanniarnermut atatillugu  imaluunniit piniarfissamut piniarfissamiillu angalanermut atorneqaqqusaanngillat.

  § 17.  Qimusseriarsuarmi eqqissisimatitsivik 1-imi aaffanniarneq ileqqutoqqat atorlugit ingerlanneqassaaq, taassuma ataani qaannamik aaffanniarneq. Sumiiffik eqqissisimatitsivik 1-ip aamma eqqissisimatitsivik 2-p akornanniippoq.

  § 18.  Aarrup pisarineqartup neqaa, amia atorneqarsinnaasortaalu allat tamaasa piniarfimmiit angerlaanneqassapput qimatulineqarlutilluunniit. Pisaqarfik qimatsinnagu sinnikut peerneqarnissaat sapinngisamik isumaginiarneqassaaq.

Kapitali 9

Akuerineqareernerup kingornatigut toqutsineq

  § 19.  Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfimmit akuerineqareernikkut aarrinik nappaatilimmik, annertuumik ikilerneqarsimasunik imaluunniit aarrit qassutit aalisarnermut atortunut allanullu nuiguussimasunik toqutsisoqarsinnaavoq.
  Imm. 2.  Aaffattamik akuerisaasumik pisaqareernerup kingunerisaanik paasineqarpat pisaq nappaammik imaluunniit assigisaanik pissuteqartumik inunnut nerisassatut naleqquttuunngitsoq, tamatuma kingunerisaanik Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfiup pisap toqunneqartutut isigineqarnera akuerisinnaavaa. Akuersissut atorneqarsimappat taanna suli atuutissaaq.
  Imm. 3.  Imm. 1 naapertorlugu aarrit toqunneqartut najukkami innuttaasunut agguaanneqarsinnaapput, pisaq nerisassatut naleqquppat. Niaquata saarnga, kigutit (tuugaaq), baculum (usuata saarnga) Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfiup pigisarai, toqunneqarneratalu kingornatigut kingusinnerpaamik ullut 14-it qaangiunneranni nassiunneqassallutik uunga Postboks 269, 3900 Nuuk. Nassitsinermut aningaasartuutit Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfimmit akilerneqassapput.

Kapitali 10

Pissaaneq aamma saniatigut pisarisuukkat

  § 20.  Aarrit pissatat saniatigullu pisarisuukkat Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfimmut nalunaarutigineqassapput. Aavernik pissaasoqartillugu saniatigulluunnit pisarisoorisoqartillugu sapinngisamik piaarnerpaamik piniarnermik aalisarnermillu nakkutilliisoq tamanna pillugu attavigineqassaaq. Pissataq saniatigulluunniit pisarisuugaq piniartup akuersissutaanut imaluunniit aqutsiveqarfimmi aaffattassanut sunniuteqassanngilaq.
  Imm. 2.  Aaveq saniatigut pisarisuugaq sumiiffimmi innuttaasunut agguaanneqarsinnaavoq, pisaq nerisassatut naleqquppat.
  Imm. 3.  Siloq siumorneqarpat – Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfimmut nalunaarutigineqassaaq. Siloq iluaqutigineqarsinnaassappat sumiiffimmi qanoq passunneqarnissaa Naalakkersuisoqarfiup aalajangissavaa. Silormik naammattoorsinermi ilanngussaq 1-ikkut nalunaarutigineqarsinnaavoq, siloq iluaqutigineqarsinnaappat.
  Imm. 4.  Tunngaviusumik niaquata saarnga, kigutit (tuugaaq) aamma baculum Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfiup pigisarai, Naalakkersuisoqarfiup aalajangissavaa pineqartoq qanoq passunneqassanersoq. Nassitsinermut atatillugu aningaasartuutaasinnaasutAalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfiup akilissavai.

Kapitali 11

Tunisinermi piumasaqaatit

  § 21.  Inuussutissarsiutigalugu piniartunit atuuttumik inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagartalinnit pisaqarnissamullu akuersissummik naqissusikkamik peqartut kisimik neqinik, niaquata saarnganik, baculum aamma tuugaavinik pisiortorfittut siullertut tuniniaasinnaapput.
  Imm. 2.  Aaffattat tuniniaqqusaanngillat akuersissut naqissuserlugu kommunip allaffia nunaqarfimmiluunniit immikkoortortaq pisamik nalunaarsuereertinnagu, taamaattorli imm. 3 takuuk.
  Imm. 3.  Kommunip allaffiata nunaqarfimmiluunniit immikkoortortap ammanerata avataatigut suli naqissuserneqanngitsumik tuniniaaneq aallartissinnaavoq allaffik ammarniariartoq nalunaarsuisoqarpat.
  Imm. 4.  Pisanik aaffattalluunniit ilaanik tunisineq imaluunniit pisineq aatsaat pisinnaavoq akuersissummik piginnittup akuersissutip assilinerani uppernarsarlugu atsiorpagu. Taanna tuniniaasoqartillugu qinnuigineqarnikkut takutinneqarsinnaassaaq. Assilinerani takuneqarsinnaassaaq pisap kommunimi oqartussaasumit nalunaarsorneqarsimanera. Aarrup niaquata saarnganik, kigutaanik, baculum kiisalu saarnganik tuniseqqinnermi tunisinermiluunniit tunisinermut atatillugu akuersissutip assilinera atsiorneqarsimasoq naqissuserneqarsimasorlu ilaatinneqassaaq. Taamaattoq sanalukkanik eqqumiitsulianut atatillugu tuniniaaqqinneq akuerisaavoq.
  Imm. 5.  Unioqqutitsilluni aaffattaasimasup neqaa, baculum, saarnga, kigutaai pisataalu allat tunissutitut tigoqqusaanatillu pisiareqqusaanngillat.
  Imm. 6.  Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfik aalajangiisinnaavoq aaveq inatsisinik unioqqutitsilluni pisarineqartoq tamakkerluni taassumaluunniit ilai pisortat suliffeqarfiutaannut imaluunniit nunaqqatigiinnut agguaanneqassasut.

Kapitali 12

Nalunaaruteqarneq nakkutilliinerlu

  § 22.  Aaffattat, saniatigut pisarisuukkat pissatallu sapinngisamik piaarnerpaamik kommunimut angerlarsimaffigisamut, illoqarfimmi nunaqarfimmiluunniit immikkoortortaqarfimmut nalunaaru­tigi­neqassapput.
  Imm. 2.  Nalunaaruteqarneq piniartumit pisaqartumit namminermit isumagineqassaaq. Ataatsimoorluni piniarnermi pisat nalunaarutigineqassapput taamaallaat akuersissummik piginnittumit. 
  Imm. 3.  Nalunaaruteqarnermi immersugassaq nalunaarummi ilanngussaq 1 naapertorlugu pisanik nalunaaruteqartoqassaaq. Pisanut, pissatanut saniatigulluunniit pisarisuukkanut ataasiakkaanut tamanut immer­suiffissaq ataaseq immersorneqassaaq. Akuersissut kommunimit naqissusikkap assilinera pisanik pissatanillu nalunaarutiginninnermi ilanngunneqassaaq, aaveq tuniniarneqassappat, § 21 imm. 1 takuuk. Immersuivissaq immersugaq akuersissutip naqissuserneqarneranut peqatigitillugu tunniunneqassaaq, taamaattorli § 20, imm. 1 takuuk.
  Imm. 4.  Pisaq nalunaaqutaqarsimappat normulimmik radiukkut imaluunniit qaammaataasakkut nassitsissute­qarpat, taanna aaffassimanermillu nalunaaruteqarnermi immersukkap assilinera ilanngullugu Pinngortitaleriffimmut nassiunneqassapput. Aaffassimanermik nalunaaruteqarnermi immersugassaq immersorneqartup original-ia Piniarnermut Aalisarnermullu Naalakkersuisoqarfimmut nassiunneqassaaq, tassani normuqarnerani, radiukkut qaammataasakkulluunniit nassitsissut Pinngortitaleriffimmut nassiunneqarnera nalunaarutigineqassaaq.
  Imm. 5.  Kommunalbestyrelsip uani nalunaarummi ilanngussaq 1-imi immersuiffik kiisalu akuersissutit naqissusikkat assingi tiguneqarnerisa kinguninngua piaarnerpaamik Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfimmut nassiutissavai.

  § 23.  Inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagartaq atuuttoq aamma akuersissut imaluunniit tunisisinnaanermut akuersissut politiit, piniarnermik aalisarnermillu nakkutilliisut imaluunniit tamatumunnga piginnaatitaasut piumasaqarnerisigut takutinneqarsinnaassaaq.

Kapitali 13

Allatut ajornartumik imminullu illersorniarluni aaffanneq

  § 24.  Pinerluttulerineq pillugu inatsimmi tamanna pillugu malittarisassat naapertorlugit imminut illersortariaqarluni iliortoqartariaqarluniluunniit aaffattoqarpat aaffattaq tamarmi Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfimmut pigisassanngortinneqassaaq. Naalakkersuisoqarfiup pisaq qanoq pineqassanersoq aalajangissavaa. Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfiup sumiiffimmi neqip il.il. agguaannissaata isumaginissaa aallartisarsinnaavaa.
  Imm. 2.  Allatut ajornartumik imminullu illersorniarluni aaffattup tamanna ingerlaannaq Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfimmut nalunaarutigissavaa.

Kapitali 14

Kommunimi ileqqoreqqusat

  § 25.  Kommunalbestyrelse kommunip ileqqoreqqusaatigut nalunaarummi § 7, § 11, imm. 1 aamma imm. 3, § 12, § 13, imm. 1-3, § 14, § 15, imm. 1, § 16, § 18, § 21, imm. 1-5-imi aalajangersakkanit sakkortunerusunik aalajangersaasinnaapput kiisalu kommunip iluani sumiiffinni aalajangersimasuni piniarnerup qanoq ingerlanneqarnissaanut najoqqutassiorsinnaallutik.
  Imm. 2.  Kommunit ileqqoreqqusaat Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisumit akuerineqartassapput.

Kapitali 15

Nalunaaqutsiineq annissinerlu

  § 26.  Aavernik nalunaaqutsiineq suliallu allat aavernik ilisimatuussutsikkut misissuinernut attuumassuteqartunut atatillugu nikinnaveersaartitsineq taamaallaat Pinngortitaleriffimmit ingerlanneqarsinnaapput.
  Imm. 2.  Immikkoortoq 1 naapertorlugu siunertaanngitsumik toqutsineq Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfimmut nalunaarutigineqassapput. Naalakkersuisoqarfiup siunertaanngitsumik toqutaq qanoq pineqassanersoq aalajangersaavigissavaa.

  § 27.  Aarrit, nukallut ilanngullugit, Naalakkersuisut akuersissuteqarsimatinnagit uumasuutigeqquneqanngillat imaluunniit Kalaallit Nunaanniit anniseqqusaanngillat.

Kapitali 16

Immikkut akuersissuteqarneq piniarnermullu piumasaqaatit sukumiinerusut

  § 28.  Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfik ilisimatusarnermut imaluunniit Kalaallit Nunaata piniagassatigut pisuussutaasa nalunaarsorneqarnerannut atatillugu nalu­naarummi matumani aalajangersakkanik atortinneqannginnissaannik immikkut akuer­sissu­teqarsinnaavoq.

  § 29.  Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfik aaffanniarsinnaanermut atatillugu piumasaqaatinik aalajangersaasinnaavoq, ilisima­tuussutsikkut misissuinernut atugassanik aarrup pisarineqarsimasup amimernganik, neqimernganik, saanimernganik imaluunniit kigutimernganik tunniussisarnissamut. Ilisimatuussutsikkut misissugassaq pisap paasissutissartai aammalu pisanut nalunaarutip assilinera ilanngullugit kommunep allaffianut tunniunneqassaaq aamma Nunatsinni Pinngortitaleriffiup plastik-imik puussarititaanut tunniunneqarsimasumut asiunaveersaammik imerpalasortalimmut ikineqassapput. 
  Imm. 2.  Kommunip allaffiata misissugassat pisanillu nalunaaruteqarnermi immersugassaq immersorsimasup assilinera tiguneqareernerisa kinguninnguatigut Pinngortitaleriffik, Postboks 570, 3900 Nuummut nassiutissavai. Nassiussinermut aningaasartuutit Pinngortitaleriffiup akilissavai.

Kapitali 17

Pineqaatissiissutit

  § 30.  § 3-4, § 7, § 9, imm. 1-3. § 10, §§ 15-21, § 22, imm. 1-4, §§ 23-24, §§ 26-27, § 29, imm. 1-imik unioqqutitsisoqartillugu akiligassiinermik pineqaatissiisoqarsinnaavoq aamma arsaarinnittoqartarnissaq pillugu pinerluttulerinermi inatsimmi aalajangersakkat atuupput.
  Imm. 2.  Nalunaarut malillugu kommunimi ileqqoreqqusat unioqqutinneqartillugit pinerluttulerinermi inatsit malillugu kommunimi ileqqoreqqusani akiliisitsisoqartarnissaa arsaarinnittoqartarnissaalu aalajangersarneqarsinnaapput.
  Imm. 3.  Aarrup ilaasa arsaarinnissutigineqartut atorneqarnissaat Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfimmit aalajangerneqartassaaq.
  Imm. 4.  Inatsisitigulluunniit pisussaatitaasuttaaq imm. 1  malittarissanik ilaatinneqarput, pinerluttulerinermi inatsimmi aalajangersakkat naapertorlugit.
  Imm. 5.  Nalunaarut manna malillugu akiliisitsinermik pineqaatissiissutit Nunap Karsianut nakkartinneqassapput.

Kapitali 18

Atuutilersitsinermut ikaarsaariarnermullu aalajangersakkat

  § 31.  Nalunaarut ulloq 7. oktobari 2022 atuutilerpoq. 
  Imm. 2.  Peqatigitillugu Namminersornerullutik Oqartussat aavernik illersuineq piniarnerlu pillugit nalunaarutaat nr. 20, 27. oktober 2006-imeersoq atorunnaarpoq. Taamaakkaluartoq kommunip ileqqoreqqusai nalunaarut malillugu atulersinneqartut allanngortinneqarnissamik atorunnaarsinneqarnissamilluunniit tungaannut atuutiinnarallassapput.

Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 7. oktobari 2022

Karl Tobiassen
Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoq

/ Jørgen Isak Olsen