Kapitali 1

Atuuffik, siunertaq, nassuiaatit aamma oqartussaasut pillugit aalajangersakkat

 

Atuuffik

 

  § 1.  Inatsisartut inatsisaat nunami imaanilu aalisarnikkut Kalaallit Nunaata oqartussaaffigisaani piniarnermut aallaaniarnermullu atuuppoq.

 

Siunertaq

 

  § 2.  Inatsisartut inatsisaata siunertaraa piniagassat isumalluutit pissusissamisoortumik uumasoqassutsimullu illersorneqarsinnaasumik atorluarneqarnissaasa qulakkeerneqarnissaat. Inatsisartut inatsisaata ingerlanneqarnerani makku pingaartinneqassapput:

1)  piniagassat isumalluutit piujuartinnissaat aamma kinguaassiortuarnissaat,

2) biologit siunnersuinerat nalinginnaasoq aamma piniartut atuisullu ilisimasaat pissarsiarineqarsinnaasut naapertorlugit naapertuuttumik ukiullu qanoq ilinera najoqqutaralugu pitsaanerpaamik atorluaanissaq, nalilersuinernilu oqimaaqatigiissumik naligiissinneqassasut,

3)  piniarnermik inuussutissarsiuteqarnermi inuussutissarsiutinilu tassunga attuumassuteqartuni aningaasaqarnikkut suliffeqarniarnikkullu tunngasut mianerinissaat,

4)  inuussutissarsiornikkut soqutigisat allat,

5)  innuttaasut sukisaarsaarfeqarnikkut kulturikkullu pisariaqartitaat, aamma

6)  nunat marluk,  nunap immikkoortuinut aamma nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutit konventionillu.

  Imm. 2.  Piniarnermut aallaaniarnermullu tunngasutigut ingerlatsinermut atatillugu ilaatigut kattuffiit attuumassuteqartut kiisalu Piniarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit aqqutigalugit piniartut atuisullu ilisimasaasa ilanngunneqarnissaat pingaartinneqassaaq.

  Imm. 3.  Piniarnermut aallaaniarnermullu tunngasunik ingerlatsinermut atatillugu piniartut atuisullu ilisimasaannik ilanngussinissaq, katersinissaq aamma atuinissaq pillugu maleruagassanik ersarinnerusunik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput, tak. imm. 2.

 

Nassuiaatit

 

  § 3.  Inatsisartut inatsisaanni matumani tulliuttut ima paasineqassapput:

1) Ingerlatsineq: Piniakkanik killilersukkanik agguaassineq agguaasseqqinnerlu imaluunniit piniakkanik killilersugaanngitsunik kiisalu piniarsinnaanermut allagartanik tunniussisarneq aamma pisanik nalunaarutit tiguneqarnerannik ingerlatsineq Namminersorlutik Oqartussani kommunimilu pisartoq.

2)  Qinikkatut pisortanillu toqqakkatut suliaqarneq: Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat qinikkatut pisortanillu toqqakkatut suliaqarneq pillugu nalunaarutaannut naapertuuttumik paasineqassaaq.

3)  Piniarnermi aallaaniarnermilu peqataasoq: Inuk kinaluunniit nammineq iliuuseqarnikkut aallaammik imaluunniit piniutinik allanik atuinikkut uumasumik nikeriarsinnaajunnaarsitsisoq, ikiliisoq toqutsisorluunniit.

4)  Inuussutissarsiutigalugu piniarneq aallaaniarnerlu: Piniarneq aallaaniarnerlu, pisap tamakkerlugu ilaannaataluunniit tuniniarnissaa siunertaralugu ingerlanneqartoq.

5)  Piniarnermut aallaaniarnermullu atortut: Atortut akuerisaasut, uumasup toqunnissaa siunertaralugu piniarnermi aallaaniarnermilu atorneqartartut.

6) Angallat imaluunniit "qamutit nunakkoorutit": Assartuutit suulluunniit imaatigut aamma nunakkut piniarnermut aamma aallaaniarnermut atatillugu imaluunniit piniariarfissamukarnermi piniariarfissameereernermilu assartuutitut atorneqartut.

7) Inuiaqatigiinnut kalaallinut aalajangersimasumik attuumassuteqarneq: Inuk kinaluunniit Kalaallit Nunaanni inuit allattorsimaffianni aamma ukiumi ullorsiuteqarfiusumi qaammatit arfinillit sinnerlugit Kalaallit Nunaanniittoq, aamma Kalaallit Nunaannullu akileraartussaatitaasoq.

8)  Aqutsineq: Piniakkanik killilersukkanik aamma killilersugaanngitsunik piniarneq aallaaniarnerlu pillugu aalajangiisoqartillugu pingaarnertut aqutsineq, Naalakkersuisuniit kommunimiillu isumagineqartoq.

9)  Sunngiffimmi piniarneq sunngiffimmilu aallaaniarneq: Piniarneq aallaaniarnerlu tunngaviusumik pisap nammineq atorneqarnissaa siunertaralugu ingerlanneqartartoq.

10) Ataatsimoorluni piniarneq: Piniarneq piniartut arlaqartut peqataaffigisaat, akuersissut ataatsimoorussaq imaluunniit inummut namminermut atugassiaq atorlugu.

11) Akuersissut aamma akuersissuteqarneq: Piniakkamik aalajangersimasumik piniarnissamut aallaaniarnissamullu immikkut ittumik akuersissut, inummut angallammulluunniit ataatsimut Naalakkersuisunit atulersinneqarsimasoq.

12) Pingaarnertut tunisassiortoq: Inuk kinaluunniit pingaarnertut tunisassiornermik isumaginnittoq, ima paasillugu, piniakkanik nujuartanik piniarnermi aallaaniarnermilu pisanik tunisassiortoq. Matumani nioqqutissiat nutaat, taakku inaarlugit tunisassiarineqannginneranni, inunnit nerineqartussatut eqqarsaatigineqartut pineqarput.

13) Uumasut ajornartorsiutaasut: Uumasut kiisortut, qimaasaarneqartaraluarlutik nunap immikkoortuinut inoqarfiusunut takkuttartut, inunnut aamma immikkut aningaasaqarnikkut nalilinnik pigisanut ulorianartorsiortitsisinnaasut. Imaluunniit uumasut kiisortut uumasunik nujuartanik neqissaqarniarnermut iluaqutinut uppernarsarneqarsinnaasumik ajoqusiisinnaasut.

 

Nakkutiginninneq aamma nakkutilliineq

 

  § 4. Inatsisartut inatsisaanni matumani aalajangersakkat malinneqarnersut Naalakkersuisut nakkutigissavaat.

  Imm. 2.  Inatsisartut inatsisaat una malillugu Naalakkersuisut piviusumik aqutsinerat  tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit kommunalbestyrelsinut tunniunneqarsinnaanera pillugu Naalakkersuisut maleruagassanik aalajangersaasinnaapput.

 

  § 5.  Kalaallit Nunaanni Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfiup nakkutilliinermik oqartussaasutut Inatsisartut inatsisaanni matumani aalajangersakkat malinneqarnersut misissugaralugillu nakkutigisassarai.

  Imm. 2.  Kalaallit Nunaanni Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfiup saniatigut nakkutilliinermik oqartussaasussanik allanik Naalakkersuisut toqqaasinnaapput.

 

Kapitali 2

Piniarsinnaanermut aallaaniarsinnaanermullu piumasaqaatit.

 

Piniarnermut allagartat

 

  § 6. Piniarneq aallaaniarnerlu inunnit taakkununnga akuersissutaateqartunit taamaallaat ingerlanneqarsinnaapput. Akuersissut inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagartatut imaluunniit sunngiffimmi piniarnermut allagartatut tunniunneqartarpoq, taamaattorli tak. § 16.

  Imm. 2.  Piniarnermut allagartanik atulersitsisarnermut akisussaaffik Naalakkersuisut kommuninut tunniussinnaavaat.

 

Inuussutissarsiutigalugu piniarsinnaanermut allagartaq

 

  § 7.  Inuussutissarsiutigalugu piniarsinnaanermut aallaaniarsinnaanermullu akuersissut, inunnut 15-inik ukioqalereersimasunut taamaallaat tunniunneqarsinnaavoq taamaallaallu inunnut:

1) inuiaqatigiinnut kalaallinut aalajangersimasumik attuumassuteqartunut;

2)  Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqartunut aamma qaammatini kingullerni 24-ni Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqarsimasunut, taamaattorli takuuk § 10, imm. 1. nr. 1,

3)  Kalaallit Nunaannut tamakkiisumik akileraartussaatitaasunut aamma qaammatini ullorsiuteqarfiusuni kingullerni 24-ni Kalaallit Nunaannut tamakkiisumik akileraartussaatitaasimasunut.

4) nunap immikkoortuani aqutsiveqarfiusumi piniarnikkut aallaaniarnikkullu inuussutissarssiuteqarfiusussami piniarnermut aallaaniarnermullu atortunik pisariaqartunik pigisaqartunut, pisariaqartitsinerlu naapertorlugu angallat imaluunniit assartuut motoorilik ilanngullugu, aamma

5)  pineqartunut isertitaasa tamarmiusut ikinnerpaamik 50 %-iinik, piniarnermit, aallaaniarnermit aalisarnermillu isertitanit tamarmiusuneersunik isertitaqartartunut, tak. § 8.

  Imm. 2.  Imm. 1-imi, nr. 1-5, piumasaqaatit apeqqutaatinnagit Naalakkersuisut inuussutissarsiutigalugu piniarnermut aallaaniarnermullu akuersissuteqarnissamut piumasaqaatit pillugit malittarisassanik sukumiinerusunik aalajangersaasinnaapput.

 

  § 8.  Pineqartup isertitaasa tamarmiusut nalilersuiffigineranni pissutsit tulliuttut ilanngunneqassapput, tak. § 7, imm. 1, nr. 5:

1) Angallatit 25,5 meteri tikillugu tamakkerlugu takissusillit (t.t.) atorlugit aalisarnermit isertitat tamarmiusut, piniarnermit, aallaaniarnermit aalisarnermillu isertitat tamarmiusut nalunaarsornerannut ilanngunneqassapput.

2)  Isertitat tamarmiusut, akiliisitsilluni tammajuitsussarsiniarlunilu aallaaniartitsinermik aaqqissuussinermeersut  imaluunniit akiliisitsilluni tammajuitsussarsiniarlunilu aallaaniartitsinermut atatillugu ilisimasortatut sulinermeersut, piniarnermit, aallaaniarnermit aalisarnermillu isertitatut tamarmiusut nalunaarsornerannut ilanngunneqassapput.

3) Inuussutissarsiutigalugu piniartuunermiit piginnaasat pissarsiarineqarsimasunut  attuumassuteqartumik takornariartitsinermit imaluunniit pinngortitami misissuinermut ilisimatusarnermulluunniit atatillugu sullissinernit isertitat, piniarnermit, aallaaniarnermit aalisarnermillu isertitat tamarmiusut nalunaarsornerannut imaluunniit isertitat tamarmiusut tamakkerlugit nalunaarsornerannut ilanngunneqassanngillat.

4) Qinikkatut pisortanillu toqqakkatut suliassaqartitaanermit aningaasarsiat  aamma akissarsiat imaluunniit inuussutissarsiutigalugu piniartut kattuffiisa/peqatigiiffiisa siulersuisuini sulinermit aningaasarsiat, piniarnermit, aallaaniarnermit aalisarnermillu isertitat tamarmiusut naatsorsorneqarnerannut imaluunniit isertitat tamarmiusut tamakkerlugit naatsorsorneqarnerannut ilanngunneqassanngillat.

 

Sunngiffimmi piniarsinnaanermut allagartaq

 

  § 9.  Sunngiffimmi piniarsinnaanermut aallaaniarsinnaanermullu akuersissut inunnut aqqaneq-marlunnik ukioqalereersimasunut Kalaallit Nunaannilu aalajangersimasumik najugaqartunut tunniunneqarsinnaavoq.

 

Inuussutissarsiutigalugu aamma sunngiffimmi aallaaniarsinnaanermut allagartamut immikkut ittumik akuersissuteqarneq

 

  § 10.  Naalakkersuisut immikkut ittumik akuersissuteqarneq nalunaarutigisinnaavaat:

1) §§-it 7-9-nit, inuk pineqartoq piffissani taaneqartuni ilinniarnermik assigisaannilluunniit peqquteqartumik Kalaallit Nunaata avataaniikkallarsimappat imaluunniit qinnuteqartup Kalaallit Nunaannut attuumassuteqarnera naleqquttutut nalilerneqarpat,

2)  § 7, imm. 1, nr. 5-mit aamma § 8-mit, inunnut manna tikillugu pingaarnertut inuussutissarsiuteqarsimanngitsunut,

3)  § 7, imm. 1, nr. 5-mit aamma § 8-mit, isertitat amerlassusissaat pillugu piumasaqaatit eqquutsinneqannginnerinut sunneeqataasut pissutsit immikkut ittut atuussimanerat uppernarsarneqarsinnaagaangat,

4)  § 7, imm. 1, nr. 5-mit aamma § 8-mit, inunnut siusinnerusukkut piniarnermik, aallaaniarnermik aalisarnermillu pingaarnertut inuussutissarsiuteqarsimasunut, aallaaniartarneq pillugu qarasaasiami toqqorsivimmi digitalinngorlugu uppernarsarneqarsinnaasumik, aamma

5)  § 7, imm. 1, nr. 4-mit, inuk 18-init inorlugit ukiulik piniarnermut aallaaniarnermullu atortunik pisariaqartunik atornissaannut periarfissaqarpat aammalu piniarnermut sunngiffimmi atuuttumik allagartaqarpat.

 

Isumaginninnikkut suliffeqarfinnut atuarfinnullu immikkut ittumik akuersissuteqarneq

 

  § 11.  Inuussutissarsiutigalugu imaluunniit sunngiffimmi piniarsinnaanermut allagartamik atuutilersitsinermut atatillugu §§ 7-imi aamma 9-mi aalajangersakkanit Naalakkersuisut isumaginninnikkut suliffeqarfimmut immikkut ittumik akuersissuteqarnermik tunniussisinnaapput, suliffeqarfiup inunnik perorsaanermik suliaqarnermini piniarneq aallaaniarnerlu periutsit ilaattut atortarpagit aamma atuarfinnut piniarneq aallaaniarnerlu atuartitsinerup ilaattut pingaaruteqartutut ilaappata. Aalajangersagaq una malillugu immikkut ittumik akuersissuteqarnikkut inuussutissarsiutigalugu imaluunniit sunngiffimmi piniarsinnaanermut allagartamik atuutilersitsinermi, piniakkanik killilersukkanik piniarsinnaaneq Naalakkersuisut killiliivigisinnaavaat mattussisinnaallutilluunniit.

  Imm. 2.  Inatsisartut inatsisaat una naapertorlugu maleruagassat atuutilersinneqartut peqataasuniit eqquutsinneqarnissaat suliffeqarfimmi atuarfimmiluunniit pineqartumi aqutsisut akisussaaffigaat.

 

Akuersissuteqarneq aamma akuersissut

 

  § 12.  Piniakkanik assigiinnik assigiinngitsunilluunniit piniarneq aallaaniarnerlu piumasaqaateqarfiusinnaavoq, inuup pineqartup taama iliornissamut akuersissummik peqarnissaanik imaluunniit inuit pineqartut taama iliornissamut akuersissuteqarnissaannik.

  Imm. 2.  Kommuunit pineqartut qinnuteqartunut piniarnermut allagartamik atuuttumik pigisaqartunut aamma aqutsiveqarfimmi inuit allattorsimaffianni najugaqartunut, akuersissutinik akuersissuteqarnernillu tunniussillutillu agguaassisinnaapput. Taamaattorli piniakkat aalajangersimasut ilanngunneqanngitsoorsinnaapput.

  Imm. 3.  Imm. 2-mi aalajangersagaq apeqqutaatinnagu aqutsiveqarfimmi pineqartumi pisassiissutit killilersugaanngippata imaluunniit uumasoqatigiit siaruaassimaffiat kommunini arlaqartuniissimassappat aamma aqutsiveqarfinni arlaqartuniissimassappat, qinnuteqareernermi pissutsini immikkut ittuni inuit aqutsiveqarfimmi allami najugaqartut aqutsiveqarfimmi allami piniarsinnaanerat Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfiup akuerisinnaavaa.

  Imm. 4.   Uumasunut pisassiiffiusartunut akuersissutinik akuersissuteqarnernullu agguaassinermi piniutinik angallatinillu pisariaqartunik peqartoqarnissaanik Naalakkersuisut piumasaqaasiorsinnaapput.

 

  § 13.  Piniakkanik killilersukkanik inuussutissarsiutigalugu piniarnissamut aallaaniarnissamullu akuersissut akuersissuteqarnerlu, inunnut 15-inik ukioqalereersunut inuussutissarsiutigalugulu piniarnermut allagartamik pigisaqartunut qinnuteqarnerup kingorna tunniunneqarsinnaapput.

  Imm. 2.  Qinnuteqaatinut tiguneqarsimasunut sanilliullugu kommuunimi ataatsimi piniakkat killilersukkat piniarnissaannut akuersissutit akuersissuteqarnerillu ikinnerusimappata, tulleriiaarineq malillugu agguataarineq ingerlanneqassaaq tassanilu ukiumi kingullermi pisat kiisalu akuersissutit akuersissuteqarnerillu atunngitsuukkat ilanngullugit nalilersorneqassapput. Tamatuma agguaassineq suli aalajangiiffigisinnaanngippagu, akuersissutit makitsissutigineqarsinnaapput.

  Imm. 3. Aqutsiveqarfinni isorartuuni akuersissutit arlaqartut piniartunut ataasiakkaanut  tunniussorneqarsinnaapput, piniarneq imminut akilersinnaasunngortikkumallugu.

  Imm. 4.  Makitsinermut atatillugu, tak. imm. 2, akuersissutinik tunniussisartutut oqartussaasoq tulleriiaarinermik utaqqisut allattorsimaffiannik  akuersissutinik agguaasseqqinnermi atorneqartussamik makitsissaaq.

  Imm. 5.  Kikkut tamarmik makitsineq malinnaavigisinnaassavaat, tak. imm. 2. Makitsinissaq kingusinnerpaamik sapaatip akunneranik sioqqullugu akuersissutinik tunniussisartutut oqartussaasup pineqartup, makitsinissamut piumasaqaatit, piffissaq aamma sumiiffissaq tamanut saqqummiutissavaa.

  Imm. 6.  Piniakkanik killilersukkanik inuussutissarsiutigalugu piniarsinnaanermut aallaaniarsinnaanermullu akuersissutinik akuersissuteqarnernillu agguaassisarnermut maleruagassanik ersarinnerusunik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

  Imm. 7.  Piniakkanut killilersukkanut akuersissut aamma inuussutissarsiutigalugu piniarsinnaanermut akuersissuteqarneq piumasaqaateqarfiusinnaavoq, inuk pineqartoq akuersissummik tunniussisoqarnissaa sioqqullugu nunap immikkoortuani aqutsiveqarfiusumi qinnuteqarfigineqartumi minnerpaamik qaammatini pingasuni ataannartumik najugaqarsimanerminut uppernarsaateqassasoq.

  Imm. 8.  Meeraq aqqaneq-marlunnik ukioqalereersimasoq sulili 15-inik ukioqalersimanngitsoq piniarnermut aallaaniarnermullu peqataasinnaavoq piumasaqaatit tulliiniittut malillugit:

1)  Meeraq aallaammik nassataqarsimappat aamma meeqqap igeriarnerani, meeqqap angajoqqaavinit nakkutiginnittumilluunniit allaganngorlugu akuersissummik peqarnikkut, meeqqap angajoqqaavisa, nakkutiginnittuata imaluunniit inuup 18-inik ukioqalereersimasup meeraq 1 meterisut qanitsigalugu ilitsersussavaa.

2)  Aallaasip sulloqqortussusia inatsimmi atuutsinneqartoq qaqugukkulluunniit malinneqassaaq. 

3)  Inuk meeqqamik ilitsersuisuusoq, piniarnermut aallaaniarnermullu pineqartumut akuersissummik atuuttumik peqassaaq.

  Imm. 9.  Uumasut meeqqamit pisarineqartut imm. 8-mut ilaasut, inummit piniarnerup nalaani meeqqamut ilitsersuisumit pisatut nalunaarsorneqassapput.

 

  § 14.  Piniakkanik killilersukkanik sunngiffimmi piniarsinnaanermut aallaaniarsinnaanermullu akuersissut, qinnuteqarnerup kingorna inunnut 15-inik ukioqalereersimasunut Kalaallit Nunaannilu aalajangersimasumik najugaqartunut, piffissarlu qinnuteqarfik sioqqullugu ukiuni kingullerni marlunni Kalaallit Nunaanni ataannartumik aalajangersimasumik najugaqareersimasunut tunniunneqarsinnaapput.

  Imm. 2.  Aalajangersagaq imm. 1-imiittoq apeqqutaatinnagu, piniakkanik killilersukkanik sunngiffimmi piniarsinnaanermut aallaaniarsinnaanermullu akuersissut qinnuteqarnerup kingorna inunnut tunniunneqarsinnaavoq, inuk taanna:

1)  Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqarpat, aamma

2)  piffissaq qinnuteqarfik sioqqullugu ukiuni qulini kingullerni sivikinnerpaamik ataavartumik ukiuni marlunni Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqarsimappat.

  Imm. 3.  Meeraq aqqaneq-marlunnik ukioqalereersimasoq sulili 15-inik ukioqalersimanngitsoq piniarnermut aallaaniarnermullu peqataasinnaavoq piumasaqaatit tulliiniittut malillugit:

1)  Meeraq aallaammik nassataqarsimappat aamma meeqqap igeriarnerani, meeqqap angajoqqaavinit nakkutiginnittumilluunniit allaganngorlugu akuersissummik peqarnikkut, meeqqap angajoqqaavisa, nakkutiginnittuata imaluunniit inuup 18-inik ukioqalereersimasup meeraq 1 meterisut qanitsigalugu ilitsersussavaa.

2) Aallaasip sulloqqortussusia inatsimmi atuutsinneqartoq qaqugukkulluunniit malinneqassaaq.

3)  Inuk meeqqamik ilitsersuisuusoq, piniarnermut aallaaniarnermullu pineqartumut akuersissummik atuuttumik peqassaaq.

  Imm. 4.  Uumasut meeqqamit pisarineqartut imm. 3-mut ilaasut, inummit piniarnerup nalaani meeqqamut ilitsersuisumit pisatut nalunaarsorneqassapput.

 

  § 15.  Piniarsinnaanermut allagartanik, akuersissuteqarnernik akuersissutinillu atuutilersitsisarneq, pissarsiniartarneq aamma annaasaqarneq pillugit Naalakkersuisut maleruagassanik ersarinnerusunik aalajangersaasinnaapput. Tamatuma saniatigut akuersissuteqarnermik, akuersissutinik aamma piniarsinnaanermut allagartanik atuutilersitsinermut akiliuteqartoqarnissaa Naalakkersuisut piumasarisinnaavaat.

  Imm. 2.  Naalakkersuisut imm. 1 malillugu maleruagassanik atuutilersitsinermut atatillugu aalajangiisinnaanermut pisinnaatitaanertik kommunalbestyrelsimut tunniussinnaavaat, tak. §§-it 7 aamma 9.

  Imm. 3.  Akiligassap akilerneqarnissaa pisimanngippat, tak. imm. 1, akuersissuteqarnerup imaluunniit akuersissutip atorneqarsinnaanerata killiliiffigineqarneranik kinguneqarsinnaavoq kiisalu pisuni ilungersunartuni imaluunniit pisuni iliuuserisimasanik uteqattaariffiusuni akuersissuteqarnerup imaluunniit akuersissutip atorunnaarsinneqarneranik kinguneqarsinnaavoq, taamatuttaaq akiligassamik akileereertoqartinnagu akuersissummik nutaamik atuutilersitsisoqannginnissamik.

 

Akiliisitsilluni aallaaniartitsineq

 

  § 16.  Inuit piniarnermut aallaaniarnermullu peqataarusuttut, §§-ini 7-mi 9-milu ilaanngitsut, piniarnernut aallaaniarnernullu suugaluartunulluunniit immikkut akuersissummik peqassapput. Aallaaniarsinnaanermut pisinnaatitsissut, akiliuteqarluni aallaaniarnikkut pissarsiarineqarsinnaavoq.

  Imm. 2. Inuit §§-imi 7-mi aamma 9-mi pineqartut kisiannili Inatsisartut inatsisaat una naapertorlugu maleruagassat atuutilersinneqartut malillugit piniakkanik aallaaniarnissamut akuersissummik pissarsisimanngitsut, aallaaniarsinnaanermut pisinnaatitsissummik pissarsisinnaapput, inuit imm. 1-imut ilaasut assigalugit.

  Imm. 3.  Naalakkersuisut akuersissutinik imm. 1-mi aamma 2-mi taaneqartunik atuutilersitsinermut atatillugu akiliummik akiliuteqartoqarnissaanik piumasaqaateqarsinnaapput. Akiliutip annertussusissaa nalunaarut aqqutigalugu aalajangersarneqassaaq.

  Imm. 4.  Imm. 1-mi aamma 2-mi akuersissutinik taaneqartunik atuutilersitsisarneq, pissarsiniartarneq aamma annaasaqarneq pillugit maleruagassanik ersarinnerusunik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput. Maleruagassanik atuutilersitsinermut atatillugu allaffisornikkut ingerlatsinerup pisariaqartup isumagineqarnissaa kommuuninut Naalakkersuisut peqqussutigisinnaavaat taamatuttaaq suliffeqarfiit takornariartitsinermilu peqatigiiffiit  ingerlatsinermik isumaginninnissaannik Naalakkersuisut pisinnaatitsisinnaapput.

 

  § 17.  Aallaaniarnerit ilaat aatsaat akiliisitsilluni aallaaniartitsisartoq akuerisaasoq peqatigalugu ingerlanneqarsinnaasut pillugu  Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput.

 

  § 18.  Akiliisitsilluni aallaaniartitsisartutut akuerineqarnissap angunissaa annaaneqarnissaalu pillugit maleruagassanik ersarinnerusunik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput, matumani akiliisitsilluni aallaaniartitsinermi ilisimasortanik atuisarneq akuersisarnerlu ilanngullugit.

 

Kapitali 3

Eqqissisimatitsineq, piujuaannartitsiniarluni teknikkikkut iliuutsit, atuineq il.il.

 

Eqqissisimatitsinermik, piniarnermik aallaaniarnermillu malittarisassiornermi iliuuserineqartut

 

  § 19.  Piniarnermik aallaaniarnermillu malittarisassiornermut iliuusissat Naalakkersuisut ingerlassinnaavaat matumani ilanngullugu tullinnguuttut pillugit maleruagassat aalajangersaaffigineqarnerat:

1)  Piffissat eqqissisimatitsiffiusut aamma nunap immikkoortui piniarfigeqqusaanatillu aallaaniarfigeqqusaanngitsut kiisalu taakkunani eqqissisimatitaasuni piniarnermut aallaaniarnermullu atatillugu angalasinnaanissamut.

2) Pisanik piniarnermillu inerteqqutit imaluunniit killilersuinerit.

3) Pisarineqarsinnaatitaasunik uumasoqatigiikkuutaartumik, piffissaliussakkuutaartumik aamma aqutsiveqarfikkuutaartumik immikkoortitsineq.

4)  Ukioqatigiiaat, uumasoqatigiiaat, kommuunit, aqutsiveqarfiit, angallatit ataatsimoortut, angallatit ataasiakkaat, assartuutit imaluunniit piniarnermut atortut piniariaatsillu malillugit pisarineqarsinnaatitaasut amerlassusissaannik agguaanneqarnissaannik agguaateqqinneqarnissaannillu §§-ini 7, 9 aamma § 16 naapertorlugit piniakkanut suussusersisanut pisassiissutaasut ersarinnerusumik aalajangersarneqarnerat.

5) Piniakkat angissusaat, utoqqaassusaat suiaassusaallu.

 

Piniakkanik aallaaniarnissamut piumasaqaatit

 

  § 20.  Piniakkanik piniarsinnaanermut aallaaniarsinnaanermullu piumasaqaatit pillugit Naalakkersuisut maleruagassanik atuutilersitsisinnaapput, makku ilanngullugit:

1)  Inunnut §§-it 7, 9 aamma § 16 naapertorlugit piniarnernut suussusersisanut piumasaqaatinik naammassinnittunut, piniakkanik ataasiakkaanik aalajangersimasunik piniarsinnaanerat pillugu piumasaqaatit ersarinnerusut aalajangersaaffiginerat.

2)  Piniarnermi atortulersuutinik aamma piniutinik ilusilersuineq atuinerlu kiisalu angallatinik nunakkoorutinillu, aallaasit imassaasa suunerinik imaluunniit piniariaatsinik atuineq.

3)  Angallatinik nunakkoorutinillu, atortunik, atortulersuutit ilusaannik, aallaasit imassaasa suunerinik imaluunniit piniariaatsinik aalajangersimasunik atuinissamut inerteqquteqarneq killilersuinerlu, aamma

4) Piniarnermi aallaaniarnermilu ileqqorissaarnissamut malittarisassat.

  Imm. 2.  Pisat plombilernissaat pillugu maleruagassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput, matumani ilaatigut aaqqissuussinermik isumaginninneq, plombit atorneqarnissaannut periutsit aamma plombiliinissamik pisussaaffeqarnerup eqquutsinneqannginnerani kinguneqaataasussat ilanngullugit. Plombeliisarnerup atorneqarnissaa pillugu maleruagassat atuutilersinneqarsimappata, plombi ikkunneqarsimasoq uppernarsaatitut ilanngunneqassaaq, tak. § 22, imm. 4 aamma 5.

 

Uumasunik pissanneqarsimasunik toqutsineq

 

  § 21.  Uumasup eqqorneqarluni aallaaneqarnermi kingunitsianngua toqoreersimanissaa piniartup qulakkeertussaavaa.

  Imm. 2.  Inuk piniarnerup aallaaniarnerullu nalaani uumasumik pissataqartoq, sapinngisamik piaarnerpaamik uumasup toqunneqarnissaanut pisussaatitaavoq.

Imm. 3.  Uumasoq pissanneqarsimasoq naneqqinneqanngippat toqunneqarlunilu

piniarnerup naammassineranut atatillugu piniartoq pissutsit piviusut pillugit Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfimmut imaluunniit nakkutilliisutut oqartussaasumut nalunaaruteqartussaavoq.

  Imm. 4.  Inuk uumasumik allap pissataanik sulilu uumasumik takunnittoq,

sapinngisamik uumasumik toqutsissaaq. Toqutsineq piniarnissamut piffissaliussap avataani pippat, pisaq tamarmi Namminersorlutik Oqartussanit tiguneqassaaq. Takunnittup pisussaaffigaa pisoq Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfimmut nalunaarutigissallugu, tassanilu aalajangerneqassaaq uumasoq tamakkerlugu ilaaluunniit qanoq pineqassanersoq.

 

Pisanik atuineq, tunisineq tuniniaanerlu

 

  § 22.  Kommuunip imaluunniit nunaqarfiup allaffiani akuersissummut imaluunniit akuersissuteqarnermut pisarisat naqissuserlugit nalunaarsorneqareersimatinnagit, najukkami kalaalimineerniarfimmi tuniniaaffinniluunniit allani piniakkanik killilersukkaniit akuersissutitalimmillu piniarneqartartuniit pisat tuniniaqqusaanngillat.

  Imm. 2.  Tuniniaaqqinnermi kissaateqartoqarneratigut pisap oqartussaasunit eqqortunit nalunaarsorneqarsimaneranik uppernarsaammik takutitsisoqarsinnaasassaaq, tak. imm. 1.

  Imm. 3.  Suliffeqarfinnut, atorfeqarfinnut neriniartarfinnulluunniit toqqaannartumik piniakkanik killilersukkanik tunisineq inuussutissarsiutigalugu piniartunit inuussutissarsiutigalugulu piniarsinnaanermut allagartamik atuuttumik imaluunniit akuersissuteqaammik pigisaqartunit pisaqarnissamullu akuersissummik naqissusikkamik peqartunit taamaallaat ingerlanneqarsinnaavoq.

  Imm. 4.  Suliffeqarfiit, atorfeqarfiit neriniartarfiillu, tak. imm. 3, pisarineqartoq inuussutissarsiutigalugu piniartunit inuussutissarsiutigalugulu piniarsinnaanermut atuuttumik allagartamik pigisaqartunit pisaqarnissamullu akuersissummik imaluunniit akuersissuteqarnermik naqissusikkamik peqartunit pisiaasoq uppernarsarsinnaassavaat.

  Imm. 5.  Uppernarsaat, imm. 4 takuuk, tassaavoq pisinermut uppernarsaat atsiorsimasoq inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagartap pisaqarnissamullu akuersissutip imaluunniit akuersissuteqarnerup naqissusersimasup assilineranik ilalik.

  Imm. 6.  Inuit inuussutissarsiutigalugu piniarsinnaanermut allagartamik pisaqarnissamullu akuersissummik imaluunniit akuersissuteqarnermik naqissusikkamik peqartut kisimik piniakkat killilersukkat mattaanik, orsuanik, amianik, niaquanik, nassuinik, saarnginik, kukiinik, neqaanik, kigutaanik/tuugaavinik, qiviunik aqajaruanilluunniit tunisiseqqusaapput tuniniaaqqusaallutilluunniit. Pisap ilaanut ataasiakkaanut akuersissutip assilinera imaluunniit akuersissuteqarnerup assilinera pisanut qilerunneqarsimassaaq. Taamaattoq uppernarsaammik imm. 4-mi taaneqartumik peqarsimagunik pisiniarfiit il.il. pisat ilaannik pineqartunik tuniniaaqqissinnaapput.

  Imm. 7.  Unioqqutitsilluni pisarineqarsimasup pisap mattaanik, orsuanik, amianik, qiviunik, niaquanik, nassuinik, saarnginik, kukiinik, kigutaanik/tuugaavinik aqajaruanillu kiisalu avataanik allanik pisineq tunissutisinerlu inerteqqutaavoq.

  Imm. 8.  Naalakkersuisut pisanik tuniniaaneq pillugu malittarisassanik sukumiinerusunik aalajangersaasinnaapput.

 

  § 23.  Inuussutissarsiutigalugu piniarnissamut akuersissummi, uumasup pisap ilivitsup ilaanilluunniit tuniniarnera, uumasut nakorsaqarfianit aamma inuussutissalerinermut oqartussaasunit akuerisaasumut, neqaarniamut imaluunniit tunitsiviusumut ingerlanneqassasoq imaluunniit inuussutissarsiutigalugu piniartoq tunisinissamut akuersissummik atuuttumik peqassasoq piumasaqaatigineqarsinnaavoq.

  Imm. 2.  Sunngiffimmi aallaaniartartut tunisisinnaanerat aamma kalaalimineerniarfimmi tuniniaasinnaanerat pillugit kommuunit ataasiakkaat aalajangersaassapput. Uppernarsaateqarnissamik piumasaqaat, § 22, imm. 1-imi taaneqartoq atuuppoq.

  Imm. 3.  Inuussutissalerinermi inatsimmi qaqugukkulluunniit atuuttumi piumasaqaatit aalajangersarneqarsimasut, aamma maleruagassani taanna malillugu atuutilersitani, kalaalimineerniarfimmi uumasunik tunisinermi tuniniaanermilu eqquutsinneqassapput taamaallaallu tunngaviusumik piffissani piniarfiusuni ingerlanneqaqqusaallutik.

  Imm. 4.  Pisat suliarinissaannut, atorluarnissaannut, tuninissaannut tuniniarnissaannullu maleruagassanik sukumiinerusunik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput, matumani uumasut unioqqutitsinikkut pisat imaluunniit uumasut imminut illersorniarluni pisat ilivitsut ilaannilluunniit, pisortat suliffeqarfiutaannut imaluunniit najukkami innuttaasunut agguaanneqassanersut  aalajangiisinnaanerat ilanngullugu.

  Imm. 5.  Suliffeqarfinnut, atorfeqarfinnut neriniartarfinnullu toqqaannartumik tunisisinnaanermut piumasaqaatitut, pingaarnertut tunisassiortutut pikkorissartoqarnissaa pillugu maleruagassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput, tak. § 22, imm. 3.

 

Ataatsimoorluni piniarneq

 

  § 24.  Ataatsimoorluni piniarnerup ingerlanneqarnissaa pillugu maleruagassanik ersarinnerusunik Naalakkersuisut aalajangersaasarput.

  Imm. 2.  Ataatsimoorluni piniarnermut atatillugu peqatigiiffiit kattuffiillu ataatsimoorluni piniarnermut aqutsisussamik toqqaasinnaanissaannik Naalakkersuisut pisinnaatitsisinnaapput.

  Imm. 3.  Ataatsimoorluni piniarnermi peqataanissaq pillugu piumasaqaatit qaqugukkulluunniit atuuttut naapertorlugit, ataatsimoorluni piniarnermi peqataasutut allatulli, piumasaqaatit ataatsimoorluni piniarnermi aqutsisup eqquutsissavai.

  Imm. 4.  Inatsisartut inatsisaat una malillugu taannalu naapertorlugu maleruagassat aalajangersarneqarsimasut malillugit piniarnerup ingerlanneqarnissaa, ataatsimoorluni piniarnermi peqataasut tamakkerlutik akisussaaffigaat. Inatsisartut inatsisaanni maleruagassat naapertorlugit pisanik nalunaaruteqarnissaq pisimanngippat, nalunaaruteqannginnermut tassunga peqataasut tamakkerlutik akisussaasuupput.

 

Piniariaaseq aallaaniariaaseq atortullu

 

  § 25.  Timmisartut, qulimiguullit qamutillu motoorillit, matumani qamuteralaat ATV-llu ilanngullugit kiisalu angallatit uuttuutaat malillugu 15 meterinit takissusaa tamakkerlugu (t.t.) takinerusut , aallaaniarnerup ingerlanerani imaluunniit piniariarfimmut piniariarfimmiillu assartuinermi uumasunut 500 meterinik qaninnerusumi atoqqusaanngillat. Taamaattoq piniakkanut killilersukkanut immikkuullarissunut atatillugu angallatit takissusissaat pillugu allanik aalajangersagaqarsinnaavoq. Piniarnermi aallaaniarnermilu drone-t atornissaat inerteqqutaavoq.

  Imm. 2.  Uumasunik piniakkanik aalajangiiniarnermi toqunartut, nammineq seqqortussiat, kiisartut, nigarsiniutit teknikkikkulluunniit atortut allat atornissaat inerteqqutaavoq. Tamannali piniakkanut imaaniittunut atuutinngilaq, taakku unaaq tuukkartalik imaluunniit atortulersuut assingusoq atorlugu aalajangersorneqaqqusaammata kiisalu puisinniarnermut aamma qilalukkanik qaqortanik qernertanillu piniarnermut qassutit atoqqusaammata.

  Imm. 3.  Piniarnermi aallaaniarnermilu aallaasit eqiinnartakkat eqittaannartakkallu atornissaat inerteqqutaavoq, taamaattoq tak. imm. 4.

  Imm. 4.  Uumasut piniakkat, nunap immallu immikkoortuisa piffissallu ilaannut § 7 malillugu inuussutissarsiutigalugu piniarnermut aallaaniarnermullu aallaasit eqittaannartakkat atorneqarnissaannut maleruagassanik Naalakkersuisut atuutilersitsisinnaapput.

  Imm. 5.  Piniakkanik aalajangersimasunik aallaaniarnermi piniarnermi atortut suut kiisalu periutsit suut atorneqaqqusaanissaannut maleruagassanik Naalakkersuisut aalajangersaasarput, matumani ileqqutoqqat malillugit atortut periutsillu kiisalu aallaasit kaliberit minnerpaaffissaat kiisalu aallaasit imassaasa suunissaat angissusissaallu ilanngullugit.

  Imm. 6.  Pisap atorneqarsinnaasortai tamaasa soorlu assersuutigalugu neqaa, mattaa, orsua aamma amia piniariarfimmiit angerlaanneqassapput qimatulineqassallutilluunniit. Pisaqarfiup pilaffiulluunniit qimannissaa sioqqullugu perlukut sapinngisamik peerneqassapput.

    Imm. 7.  Naalakkersuisut piniarnermut aallaaniarnermullu atatillugu assartuutit motoorillit atorneqarnerat pillugu aalajangersakkanik atortussanngortitsisinnaapput.

 

Kommuunimi aqutsineq ingerlatsinerlu

 

  § 26. Inatsisartut inatsisaat una malillugu maleruagassanik atuutilersitsinermut atatillugu aqutsinermi ingerlatsinissamik pisariaqartumik isumaginninnissaq Naalakkersuisut kommuuninut suliareqqusinnaavaat, matumani aamma kommuunimi ileqqoreqqusaq aqqutigalugu najukkami  uumasoqatigiiaanik nunap immikkoortuinut killilikkanut  uumasoqatigiiaat siammarfigisimasaanni, ingerlatsineq ilanngullugu.

  Imm. 2.  Pisassiissutit pisarineqarsimanngitsut agguaanneqaqqinnissaannut akisussaaffik Naalakkersuisut kommuuninut tunniussinnaavaat. Agguaasseqqinnerup inernera Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfimmut agguaasseqqereernerup kingusinnerpaamik ullut pingasut kingorna nalunaarutigineqassaaq.

  Imm. 3. Piniarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit kattuffiillu attuumassuteqartut allat tusarniaaffiginerisa kingorna, Inatsisartut inatsisaat una malillugu aqutsineq, nunap immikkoortuanut killilikkamut tunngasoq, tamakkiisuusoq ilaannakuusorluunniit kommuunip aqutsivianut Naalakkersuisut tunniussinnaavaat, tak. imm. 1.

  Imm. 4.  Aqutsinerup kommuunimut tunniunneqarneranut atatillugu Naalakkersuisut piumasaqaatinik aalajangersaasinnaapput, tak. imm. 3.

  Imm. 5.  Naalakkersuisunit piginnaatitsissut malillugu kommuunimut imm. 1 aamma 3 naapertorlugu kommuunip ileqqoreqqusaa aqqutigalugu kommunalbestyrelsit maleruagassiussapput, Naalakkersuisunit akuersissutigineqartunit.

 

Kapitali 4

Pisanik nujuartanillu uumassusililerinikkut misissuinerit aamma statistikki

 

  § 27.  Aalajangersakkat Inatsisartut inatsisaat una imaluunniit taanna naapertorlugu aalajangersakkat atuutilersinneqarsimasut apeqqutaatinnagit, nunap pisuussutaanik uumasunik piniarneqarsinnaasunik imaluunniit ilisimatusarnermi misissuinermut ilaasumik misissuinerup ilaatut, piniarnissamut aallaaniarnissamullu akuersissummik Naalakkersuisut tunniussisinnaapput.

  Imm. 2.  Uumasut nujuartat pisuussutit piujuarnissaat imaluunniit aqutsinermi anguniakkap qulakkeernissaat siunertarineqarsimappat, uumasut aalajangersimasut nunap immikkoortuani killilikkami toqunneqarnissaat pillugit maleruagassanik Naalakkersuisut atuutilersitsisinnaapput.

 

Uumasunik nujuartanik nikeriarsinnaajunnaarsitsineq, ungoorineq, passussineq aamma pinngortitamut inissiineq

 

  § 28.  Uumasunik nujuartanik nikeriarsinnaajunnaarsitsineq, ungoorineq, passussineq aamma pinngortitamut inissiineq kiisalu aallaaniarsinnaaneq imaluunniit allatut inuussutissarsiutigalugu atuinissaq uumasoqatigiiaanillu pilersitsinissaq siunertaralugu uumasunik pinngortitamut inissitanik aqutsineq pillugu maleruagassanik Naalakkersuisut atuutilersitsisinnaapput.

 

Statistikki aamma uumassusililerinikkut misissugassat

 

  § 29.  Naalakkersuisut maleruagassanik atuutilersitsisinnaapput taakkulu malitsigisaannik §§-it 7 aamma 9 malillugit piniarnermut allagartamik kiisalu § 16 malillugu akuersissummik piginnittut pisat pillugit paasissutissanik tunniussaqassapput kiisalu uumassusililerinikkut nalilersuinissamut aqutsinermullu atugassanik misissugassanik pisaneersunik tunniussisassallutik. Nalunaarsuiffik uumasuniillu misissugassat piniakkap pisarineqarfianut kommuunimut tunniunneqassapput, taassuma apuunneqarfissaanut nassiussineq isumagissammagu.

  Imm. 2.   Ataatsimoorluni piniarnermi pisamik nalunaaruteqarnermi, ataatsimoorluni piniarnermut aqutsisutut toqqarneqarsimasumit pisat nalunaarutigineqassapput, piniaqataasimasut tamarmiusut aqqi inuttullu normui nalunaarutigalugit.

 

  § 30.  Ikkuttakkat, ilisarnaatit, radiukkut qaammataasakkullu nassitsissutit kiisalu ilisarnaatit allat uumasunit nassaaneersut pisaneersulluunniit Pinngortitaleriffimmut nassiunneqassapput, tassungalu ilanngunneqassapput uumasoq sumi qangalu pisarineqarsimanngikkuni nassaarineqarsimanersoq pillugit paasissutissat.

 

Kapitali 5

Uumasut ajornartorsiutaasut

 

  § 31.  Uumasut kiisortut, soorlu assersuutigalugu nanoq imaluunniit amaroq qanillisarnissaat, ujartornissaat, malersornissaat imaluunniit allatut akornusersornissaat inerteqqutaavoq.

  Imm. 2.  Imm. 1 apeqqutaatinnagu uumasut kiisortut imm. 1-imi taaneqartut ujartornissaat malersornissaallu inerteqqutaanngilaq, tamanna uumasumik kiisortumik unioqqutitsisuunngitsumik aallaaniarnermut, akiliisitsilluni piniarnertaqanngitsumik takornariartitsinermut imaluunniit inuit najugaqarfianniit qimaatitsiniarnermut atatillugu pisimappat, tak. imm. 3.

  Imm 3.  Politiit, nakkutilliinermut oqartussat, kommunefogedit, inuilluunniit allat Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfimmiit pisinnaatinneqartut uumasunik kiisortunik inoqarfimmiit eqqaaniilluunniit qimaatitsiniarsarinerat akornusersornissaa inerteqqutaavoq.

  Imm. 4.  Uumasut kiisortut drone-t atorlugit piniarnermut aallaaniarnermullu atatillugu filmiliarineqarnissaat allatulluunniit malersornissaat inerteqqutaavoq, drone atorneqartoq uumasunik kiisortunik qimaatitsiniarnermut ilisimatusarnermulluunniit atasumik siunertanut atorneqarsimanngippat.

  Imm. 5.  Uumasut ajornartorsiutaasut qimaasaarnissaannut toqunneqarnissaannullu atugassarititaasut pillugit maleruagassanik Naalakkersuisut atuutilersitsisinnaapput, matumani inuup inuuneranik, peqqissusianik pigisaanillu, nunap immikkoortuani piniagassat killeqarneranik aamma ajortianeranik, pisortat pigisaannik kiisalu angallannikkut attaveqaatitigullu pissutsinik qularnaarinissaq siunertarineqarpat.

 

Allatut ajornartumik iliortariaqarneq imaluunniit imminut illersortariaqarneq

 

  § 32.  Uumasoq allatut ajornartumik iliortariaqarnerup imaluunniit imminut illersortariaqarnerup malitsigisaanik toqunneqarpat, takuuk manna pillugu pinerluttulerinermut inatsimmi maleruagassat, uumasoq tamakkerlugu Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanut tunniunneqassaaq. Allatut ajornartumik iliortariaqarnermi imaluunniit imminut illersortariaqarnermi uumasup toqunneqartup tamarmiusup ilaanilluunniit qanoq passunneqarnissaa pillugu Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfik aalajangiissaaq.

  Imm. 2.  Allatut ajornartumik iliortariaqarnermi imminulluunniit illersortariaqarnermi toqutsisoqartillugu inuk uumasumik toqutsisoq, kinguarsaanertaqanngitsumik Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfimmut tamanna pillugu nalunaaruteqassaaq.

 

Kapitali 6

Piniarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit

 

  § 33.  Kattuffinniit suliffeqarfinniillu, piniarnermut aallaaniarnermullu akuusartunik, inuttaqartumik Piniarneq pillugu Siunnersuisoqatigiinnik Naalakkersuisut pilersitsissapput.

  Imm. 2.  Piniarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit katitigaanerat ilaasortaasullu amerlassusissaat pillugit maleruagassanik Naalakkersuisut aalajangersaassapput.

  Imm. 3.  Sulianut tamatigoortunut qulliunerusunullu § 2, imm. 2mut aamma 3-mut aamma §§-inut 7-mut, 9-mut aamma 14-26-imut tunngassuteqartunut, Piniarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit tusarniaaffiginissaannut Naalakkersuisut pisussaaffeqarput.

  Imm. 4.  Apeqqutini pisariaqavissuni, imm. 3-mut ilaasuni, Piniarneq pillugu Siunnersuisoqatigiinni ilaasortat ataasiakkaat tamakkerlugit allakkatigut tusarniaaffiginissaat Naalakkersuisut ingerlassinnaavaat. Siunnersuisoqatigiit ataatsimiinnermi isummernissamut periarfissaqanngippata allakkatigut tusarniaaneq atorneqarsinnaavoq.

 

Kapitali 7

Nakkutilliineq

 

  § 34.  Nakkutilliisutut oqartussaasoq, matumani piniarnermik aalisarnermillu nakkutilliisut ilanngullugit, piniarnermi aallaaniarnermilu angallatinik nunakkoorutinillu kiisalu piniarnermut aallaaniarnermullu angallassissutinik nunakkoorutinillu unitsitsisinnaavoq angallammullu ikilluni sulinermi iliuusissanik suliaqariartorluni. Nakkutilliisutut oqartussaasup ilaatigut angallatip nunakkoorutillu aamma assingusut uppernarsaatitaanik misissuisinnaavoq aamma piniarnermut aallaaniarnermullu atortunik misissuisinnaalluni. Piniarnermut aallaaniarnermullu atortunik sulinermi misissugassanik pissarsisinneqarnissaq nakkutilliisutut oqartussaasup piumasarisinnaavaa.

  Imm. 2.  Nakkutilliisutut oqartussaasoq angallatinut nunakkoorutinullu umiarsualivimmut aamma sumiiffimmut il.il. toqqakkamut ingerlaqqusilluni peqqusisinnaavoq, misissuinissaq imaluunniit pisanik atortunillu usingiarnissaq siunertaralugit.

  Imm. 3.  Nakkutilliinermik oqartussaasoq inuillu allat pisinnaatitaasut taamalu iliornissamut Naalakkersuisunit toqqarneqarsimasoq, kinaassutsimut uppernarsaammik atuuttumik aamma inummut piniarnermik aallaaniarnermillu ingerlatsinissamut pisinnaatitaasumut akuersissummik saqqummiussinissamik piumasaqaateqarsinnaavoq.

  Imm. 4.  Piginnaatitsissutit imm. 1 - 3-mi taaneqartut, siumoortumik eqqartuussiviup aalajangiussaanik peqanngikkaluarluni kinaassutsimut uppernarsaammik pissusissamisoortumik takutitsinikkut suliarineqarsinnaapput.

  Imm. 5.  Imm. 1-3 malillugit nakkutilliinermik oqartussaasup imaluunniit inuup immikkut pisinnaatitaasup suliassai pillugit maleruagassat sukumiinerusut Naalakkersuisut aalajangersarsinnaavaat.

 

  § 35.  Nakkutilliinermut oqartussaasumut angallatip sumiiffianik, sammivianik sukkassusianillu il.il.nassiussuisartumik, angallatit malinnaaviginerannut atortulersuummik ikkussinissaq angallatinut piniariutinut Nakkutilliinermik oqartussaasup piumasarisinnaavaa.

  Imm. 2.  Angallammik nakkutiginninnermut ataqatigiissumik aaqqissuussinermut taassumalu atorneqarneranut atugassarititaasunut piumasaqaatinut malittarisassat Naalakkersuisut aalajangersarsinnaavaat.

 

  § 36.  Nakkutilliinermut oqartussat nakkutilliinerup ingerlannissaanut pisariaqarpat makku pillugit nalunaaruteqarsinnaapput:

1)  tulaassivissat imaluunniit pilaffissat pillugit naalakkiissutit inerteqqutillu,

2)  tulaassivissatut piffissaliussat imaluunniit pilaffissatut piffissaliussat pillugit naalakkiissutit inerteqqutillu,

3)  piniarnermi, tikinnermi, nuussinermi tulaassinermilu nakkutilliinermik oqartussaasup najuunnissaa pillugu naalakkiissut aamma

4)  siumoortumik pisat oqimaalutarnissaannik nalunaaruteqarnissaq kiisalu oqimaalutaanerup oqimaaluttat uuttuutillu akuerisaasut atorlugit ingerlanneqarnissaa pillugit naalakkiissut.

 

  § 37. Inatsisartut inatsisaannik uuminnga imaluunniit Inatsisartut inatsisaat una naaperto

rlugu maleruagassat atuutilersinneqarsimasut eqquutsinneqarnerannik nakkutilliinissamut pisariaqassappat, suliffeqarfinnut, angallatinut nunakkoorutinullu, siumoortumik eqqartuussiviup aalajangiussaanik peqanngikkaluarluni kinaassutsimut uppernarsaammik pissusissamisoortumik takutitsinikkut, Nakkutilliinermik oqartussaasoq sukkulluunniit ikisinnaavoq.

  Imm. 2.  Pigisat Inatsisartut inatsisaannik uuminnga taannaluunniit naapertorlugu malittarisassanik aalajangersarneqartunik unioqqutitsinermut atorneqartut piviusumik pasitsaassisoqarsimappat, nakkutilliinermut oqartussat kinaassutsimik uppernarsaat pissusissamisoortoq atorlugu aamma eqqartuussisunit  aalajangiiffigineqanngitsumik inuit illuutaannut piffissami sukkulluunniit isersinnaapput.

 

  § 38. Pisanik, Inatsisartut inatsisaat malillugu maleruagassiaanut akerliusumik pisarineqarsimasinnaasunik, tunniussinissap, nassiussinissap tunisinissallu pinngitsoortinnissaat siunertaralugu maleruagassanik Naalakkersuisut atuutilersitsisinnaapput, makku pillugit maleruagassat ilanngullugit:

1) Allat pisaannik pissarsisimaneq pillugu paasissutissiinissamut pisussaaffeqarneq.

2) Inuit allallu piniarnissamut aallaaniarnissamullu piginnaatitaaffeqanngitsut pisarisimasaannik taakkualuunniit ilaannik pissarsinissamut inerteqqutinik.

3)  Pisassiissutit nungunneqareernerisa kingorna, uumasunik eqqissisimatitanik imaluunniit pisanik killilersukkanik pisat taakkualuunniit ilaanik tigusinissaq pillugu inerteqquteqarneq.

  Imm. 2.  Piffissap eqqissisimatitsiffiusup kingorna ullualuit qaangiunnissaasa tungaannut, pisat piffissap eqqissisimatitsiffiup avataani pisarineqarsimasut suliarineqarsimanngitsut pillugit aalajangersaasuusunik maleruagassanik Naalakkersuisut atuutilersitsisinnaapput.

 

Kapitali 8

Pineqaatissiissuteqartarneq

 

  § 39. Makku pissutigalugit akiliisitsinermik kinguneqarsinnaapput:

1) § 6, imm. 1, § 12, imm. 1, § 13, imm. 7-9, § 14, imm. 3-4, § 16, imm. 1 aamma 2, § 21, § 22, imm. 1-4, aamma 6-7, § 23, imm. 3, § 24, imm. 4, § 25, imm. 1-3 aamma imm. 6, § 29, imm. 2, aamma § 30, § 31, imm. 1, 3 aamma 4, § 32, imm. 2, aamma § 40, imm. 2, aamma maligassanik § 15, imm. 1, § 16, imm. 4, §§-it 17-20, § 23, imm. 4 aamma 5, § 24, imm. 1, § 25, imm. 4, 5, aamma 7, § 27, imm. 2, § 28, § 29, imm. 1, § 31, imm. 5, § 35, imm. 2, aamma § 38 naapertorlugit aalajangersarneqarsimasunik unioqqutitsinerit.

2) § 34, imm.1-3, § 35, imm. 1, § 36, aamma § 45 malillugit peqqusissummik nalunaarutigineqarsimasumik malinninnginnerit, kiisalu § 36 malillugu inerteqqussummik nalunaarutigineqarsimasumik unioqqutitsinerit,

3) Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu akuersissuteqarnermut, taassuma ataani immikkut akuersissuteqarnerit, Inatsisartut inatsisaat malillugu maleruagassat atuutilersinneqarsimasut ilaginnarneqarpata, aamma

4) Inatsisartut inatsisaanni piumasarineqartunik imaluunniit Inatsisartut inatsisaat malillugu maleruagassat atuutilersinneqarsimasut naapertorlugit pisortanut oqartussaasunut eqqunngitsunik paatsuungatitsisinnaasunilluunniit paasissutissiisoqarpat, pisortanut oqartussaasunut pisussaaffik malillugu paasissutissiisoqanngippat, aamma

5) § 37 malillugu nakkutilliinermi oqartussanik isertitsinngitsoq.

  Imm. 2.  Inatsisartut inatsisaat imaluunniit najoqqutassat atuutilersinneqartut Inatsisartut inatsisaat akiliisitsissummik aalajangersaanissamik tunngavissaqartitsippata, akiliisitsissut pinerluttulerinermi inatsimmi kapitali 5-imi malittarisassat malillugit inatsisitigut pisinnaatitaasoq pisussaatitaasorlu akiliisitsissummut akileeqqullugu peqquneqarsinnaavoq.

  Imm. 3.  Inatsisartut inatsisaannik uannga imaluunniit taanna naapertorlugu najoqqutassanik atuutilersinneqarsimasunik unioqqutitsinerit angallat imaluunniit nunakkoorut atorlugu piliarineqarsimasunut tunngatillugu, angallammik piginnittoq imaluunniit atuisoq akiligassamut akiliisussatut peqquneqarsinnaavoq, naak unioqqutitsineq piaaraluni mianersuaalliorluniluunniit iliornertut pineqartumut tutsinneqarsinnaanngikkaluartoq.

  Imm. 4.  Akuersissuteqarnermi imaluunniit akuersissummi piumasaqaatinik unioqqutitsineq imaluunniit Inatsisartut inatsisaanni uani aalajangersakkanik imaluunniit taanna naapertorlugu maleruagassanik atuutilersinneqartunik unioqqutitsineq, akuersissuteqarnerup  imaluunniit akuersissutip atorneqarsinnaanerata killiliiffigineqarneranik kinguneqarsinnaavoq kiisalu pisuni ilungersunartuni imaluunniit pisuni iliuuserisimasanik uteqattaariffiusuni akuersissuteqarneq akuersissulluunniit atorunnaarsinneqarsinnaavoq.

 

  § 40.  Inuk § 39, imm. 1-mi aamma 2-mi taaneqartunik maleruagassanik piaaraluni imaluunniit arlaleriarluni mianersuaalliorujussuarnikkut unioqqutitsisarsimasoq, pissutsit iliuuserisimasat malitsigisaannik inuup pineqartup siunissami illersorneqarsinnaasumik aallaaniarnermik ingerlatsisinnaannginneranik isumaqalersitsisimappata, piniarsinnaanermut allagartamik peqarsinnaanermut pissarseqqissinnaanermulluunniit pisinnaatitaaffik annaaneqarsinnaavoq. Tamannattaaq atuuppoq aallaaniartilluni piaaraluni imaluunniit arlaleriarluni mianersuaalliorujussuarnikkut inummik allamik ajoqusiisimasutut imaluunniit tamatumunnga navianartorsiortitsisimasutut pisuussuteqartumut.

  Imm. 2.  Inuup piniarnermut allagartamik pissarsisinnaajunnaartitaasimasup imaluunniit inuup § 15 imaluunniit § 16, imm. 4 naapertorlugu piniarnermut allagartaanik arsaarneqarsimasup, piniarsinnaanermut allagartaq kommunip allaffianut tunniutissavaa.

  Imm. 3.  Piniarsinnaanermut allagartamik arsaagaaneq eqqartuussinermi aalajangeereernermiit naatsorsorlugu ukioq ataatsimiit ukiut tallimat tikillugit sivisussuseqarsinnaavoq, imaluunniit utaqqiisaagallartumik. Allagartaajagaaneq utaqqiisaagallartumik pisimappat, ukiut tallimat qaangiunneranni allagartamik suli sivisunerusumik arsaagaanissaq pillugu suliaq pinerluttulerinermut inatsimmi  § 165-mi malittarisassat malillugit eqqartuussivimmut suliassanngortinneqarsinnaavoq.

 

  § 41.  Eqqartuussisarnermik inatsimmi kapitali 37-mi malittarisassat malillugit Inatsisartut inatsisaanni matumani aalajangersakkanik imaluunniit Inatsisartut inatsisaat una naapertorlugu maleruagassanik atuutilersinneqarsimasunik unioqqutitsisisoqarsimatillugu nakkutilliinermik oqartussaasoq angallatinik aamma assartuutinik kiisalu atortunik aamma pisanik arsaarinnissinnaavoq. 

  Imm. 2.  Nunami allamiut angallataataat Inatsisartut inatsisaannut imaluunniit Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu maleruagassanut atuutilersinneqarsimasunut akerliusumik piniarnermik aamma aallaaniarnermik suliaqarsimasut nakkutilliinermik oqartussaasumiit tigummigallarneqarsinnaapput. Nakkutilliinermut oqartussaasup tigummigallaanermik aallartisaanerat eqqartuussisarnermik inatsimmi § 37-mi malittarisassat naapertorlugit ingerlassaaq.

  Imm. 3.  Iliuuserineqartoq pillugu inuk pineqartup qinnuteqaatigissaguniuk, suliaq piaartumik kingusinnerpaamillu nalunaaquttap akunneri 72-it ingerlaneranni politiit eqqartuussivimmut saqqummiutissavaat taassumalu  iliuuserineqartoq akuerineqarsinnaanersoq aalajangiiffigissavaa. Kalaallit Nunaata eqqartuussivianut suliamik suliassanngortitsisoqassaaq.

 

  § 42. Eqqartuussinerup imaluunniit akiligassiisoqarnissaanik aalajangiinerup kingorna, angallat nunakkoorulluunniit, atortui tamaasa ilanngullugit, § 41 malillugu tigummigallarneqartoq, akiligassiinermut akiligassat arsaarinnissutigineqartullu nalingi suliassallu suliarineranni aningaasartuutaasut akilerneqarnissaasa imaluunniit akiligassat qularnaveeqqusernissaasa tungaannut aamma § 44 malillugu iliuusissat naammassineqareernissaasa tungaannut tigummigallarneqarsinnaavoq. Suliassap inaarutaasumik aalajangiivigineqarnerata kingorna qaammatit marluk qaangiutsinnagit tamanna pinngippat angallat atortullu naammassinnissutiginiarneqarsinnaapput.

  Imm. 2.  Angallammik atuisimasoq taassuminnga pisinnaatitaanani atuisimappat imm. 1-imiittut maleruagassat atorneqarsinnaanngillat.

 

  § 43. Unioqqutitsineq akiliisitsinermit qaffasinnerusumik kinguneqartinneqassanngitsoq isumaqarfigineqarpat, inuk pineqartoq unioqqutitsinermi pisuusutut nassuerpat piffissaliunneqartullu ersarinnerusup ingerlanerani, sivitsuinissap qinnutiginerata kingorna, akiligassap nalunaarummi allanneqarsimasup akilernissaanut piumassuseqarluni nassuerpat, Naalakkersuisut nalunaaruteqarsinnaapput suliaq eqqartuussivimmi suliarineqanngitsumik aalajangiiffigineqarsinnaasoq. Taamatuttaaq arsaarinnittoqarnissaanik piumasaqaateqarneq, tassunga ilanngullugu pigisanik nalilinnik arsaarinnissinnaaneq eqqartuussivikkoortitsinngikkaluarluni aalajangiiffigineqarsinnaapput. Eqqartuussisarnermik inatsimmi malittarisassani unnerluussutip oqaasertaanik pisussaaffeqarnera akiliisitsissummi assinganik atorneqassaaq.

  Imm. 2.    Suliani allaffissornikkut suliarineqartuni eqqartuussisarneq pillugu inatsimmi § 347, imm. 1 aamma § 437, imm. 2, nr. 2-3 aamma imm. 3 taamatuttaaq atorneqartassapput.

  Imm. 3.  Akiligassaq piffissaliussap iluani akilerneqarpat akiliisitsiniaaneq unitsinneqassaaq.

 

  § 44.  Pinerluttulerineq pillugu inatsimmi arsaarinnittarneq pillugu malittarisassat Inatsisartut inatsisaanni uani aamma atorneqassapput.

  Imm. 2.  Taamaattorli angallat nunakkoorulluunniit atorlugu unioqqutitsilluni piniarnermi, piniarnermut atortunik atorneqarsimasunik, angallatip nunakkoorutilluunniit pisaanik tamanik taakkualuunniit nalinginik arsaarinnittoqarsinnaavoq, mininneqarsinnaappulli pisat unioqqutitsinani ingerlatsinermeersutut uppernarsarneqarsinnaasut.

  Imm. 3.  Pisuni pisat pillugit paasissutissanik amigartorujussuarnik imaluunniit arlaleriarluni amigartunik paasissutissanik tunniussisoqarsimatillugu, angallammik nunakkoorummilluunniit taassumaluunniit nalinganik arsaarinninneq pisinnaavoq.

  Imm. 4.  Inatsisartut inatsisaani uani malittarisassat atuutilersinneqartut naapertorlugit aalajangersakkanik unioqqutitsineq arsaarinninnikkut pineqaatissiinermik kinguneqarsinnaasoq aalajangersarneqarsinnaavoq.

 

  § 45.  Pisat imaluunniit pisat nalingi imaluunniit taakku ilaannaat arsaarinnissutigineqarpata, arsaarinninnermut atatillugu piniariarnermit allamit pisanut taarsiullugit pisat immikkoortinnissaat nalunaaqutsernissaallu angallammut nunakkoorummulluunniit aamma nakkutilliinermik oqartussaasumit nalunaaqutserneqarnissaat akuerissagaa peqqussutaasinnaavoq. Taama iliornikkut pisat nalingi arsaarinnissutigineqarsimasut pisallu allat akulerussuunneqarsinnaanerat pinngitsoortinneqarsinnaanngippat, pisat nalingi arsaarinnissutigineqarsimasut sumiiffimmut aalajangerneqareersumut ingerlanneqassasut imaluunniit qaqinneqassasut angallammut nunakkoorummulluunniit peqqussutigineqarsinnaavoq.

  Imm. 2.  Kalaallit Nunaata nunakkut aalisarnikkullu oqartussaaffigisaani angallat nunakkoorulluunniit inissisimappat, pisanik immikkoortiterineq nalunaaqutsiinerlu attatiinnarneqarsimassapput.

 

  § 46.  Inatsisartut inatsisaat una imaluunniit taanna naapertorlugu maleruagassat atuutilersinneqarsimasut naapertorlugit akiligassiinerit arsaarinninnerillu, Nunatta Karsianut tunniunneqassapput.

 

 

Kapitali 9

Atuutilersitsinermut ikaarsaariartitsinermullu aalajangersakkat

 

  § 47.  Inatsisartut inatsisaat juulip aallaqqaataani 2023-mi atortuulissaaq.

  Imm. 2.  Ilutigisaanik Piniarneq aallaaniarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 12, 29. oktober 1999-imeersoq kingusinnerusukkut allannguutinik ilaqartoq atorunnaarsinneqarpoq.

  Imm. 3.  Inatsisartut inatsisaani imm. 2 tunngavigalugu malittarisassat atulersinneqartut imaluunniit ingerlatiinnarneqartut atorunnaarsinneqarnissaasa tungaannut imaluunniit malittarisassanik nutaanik taarserneqarnissaasa tungaannut atuutiinnassapput.

 

 

Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 13. juuni 2023

 

 

Múte Bourup Egede (atsior.)

Naalakkersuisut Siulittaasuat