Matumuuna qimmit qimuttut kiisalu qimmeqarneq qitsuuteqarnerlu pillugit inatsisartut inatsisaat nr. 18 30. oktober 1998-meersup allannguutai Inatsisartut inatsisaat nr. 28 18. november 2010-meersoq, Inatsisartut inatsisaat nr. 23 22. november 2011-meersoq kiisalu Inatsisartut inatsisaat nr. 24 28. november 2016-meersoq matumuuna nalunaarutigineqarpoq.

 

Kapitali 1

Siunertaa atuuffissaalu il.il.

 

  § 1. Kalaallit Nunaanni qimmit qitsuillu peqqissuunissaasa qulakkeernissaat inatsimmi siunertarineqarput, kalaallit qimmiata qimuttup qimminit allanit akuneqatsaaliorlugu illersorneqarnera kiisalu inuit, uumasut avatangiisillu qimminit qitsunnillu ajoquserneqannginnissaannik illersuinissaq siunertarineqarluni.

 

  § 2. Inatsimmi qimmit qitsuillu  inuussutissarsiutigalugu inuussutissarsiutiginaguluunniit uumasuutigineqartut tamarmik pineqarput.

 

  § 3 Qimuttunik qimmeqarfiit inatsimmi uani ima paasineqassapput Kalaallit Nunaata kitaani avannarpasissutsip 66-p avannaaniittoq, Kalaallit Nunaata Avannaa aamma Tunumi tamarmi Nunap Isuata Kangiani, kippasissutsip 44-iata kangianiittoq.

 

Kapitali 2

Oqartussat

 

  § 4. Piumasaqaatit §§-ni 8, 12, § 21 imm. 8, aamma §§-ini 22  23-milu aalajangersarneqartut taakkuluunniit naapertorlugit malittarisassat aalajangersarneqartut malinneqarnissaat qulakkeerniarlugit peqqussutitut inerteqqutitullu pisariaqartinneqartutut isigisat Naalakkersut nalunaarutigaat.

  Imm. 2  Naalakkersuisut pisinnaatitaaffitik tamaasa taakkualuunniit ilaat kommunalbestyrelsimut isumagisassanngortissinnaavaat.

 

  § 5. Piumasaqaatit §§-it 7, 9, 10, 13, imm. 1, §§-it 15, 16,19, § 21, imm. 1-3-mi aalajangersarneqartut taakkuluunniit naapertorlugit malittarisassat aalajangersarneqartut malinneqarnissaat qulakkeerniarlugit peqqussutit inerteqqutillu pisarialittut isigineqartut kommunalbestyrelsip nalunaarutigissavai.

 

  § 6. §§-it 4 aamma 5 naapertorlugit nakkutilliisutut oqartussat inuillu immikkut taamatut pisinnaatitaasut kinaassutsiminnik uppernarsaateqarlutik eqqartuussivimmillu pisinnaatitsissuteqaratik qaqugukkulluuniit pisortat namminersortullu illuutaannik, iniutaannik, angallataannik allagaataataannillu takusaasinnaapput paasissutissanik inatsit inatsimmiluuniit malittarisassat aalajangersarneqartut naapertorlugit  aalajangiinissamut atugassanik pissarsiniarlutik.

  Imm. 2 Pisariaqartillugu politiit ikiuussinnaapput. Naalakkersuisut inatsisinik atuutitsinermut ministerimik isumaqatiginninniareerlutik taakkua pillugit itinerusunik malittarisassiorsinnaapput.

 

Kapitali 3

Qimmeqarneq qitsuuteqarnerlu

 

  § 7. Sumiiffiit avatangiisinut peqqinnanngitsut imaluunniit uumasuutinik uumasuusivigissallugit naleqqutinngitsutut isigineqartut qimmeqarfiginissaat qitsuuteqarfiginissaallu taakkunanngalu ataatsimoortitsiviginissaat inerteqqutaapput.

  Imm 2.  Sumiiffiit qimmit qitsuillu ataatsimoorfigisinnaasaat pillugit maleruagassanik Naalakkersuisut aalajangersaavigisinnaavaat.

 

  § 8. Naalakkersuisut aatsaat akuersiseqqaarlugit qimmit inaannik, qimmit qitsuillu inissiiviinik, napparsimmaviinnik, qimmit qitsuillu inuttaqanngitsut angerlarsimaffiinik assigisaannillu ilusilersuisoqaqqusaavoq ingerlatsisoqaqqusaallunilu.

  Imm. 2. Naalakkersuisut akuersissutit atugassarititaat pillugit malittarisassanik aalajangersaasinnaapput.

 

  § 9. Qimmit arfinilinnik qaammateqalereersimasut kalunnernik pitussimassapput, isersimatinneqarlutik, ungaluniillutik imaluunniit pituuttami isassimasumi pituuttarineqassallutik.

  Imm 2.  Imm. 1-imi aalajangersakkanut ilaatinneqanngillat savaatillit qimmii, sulinermut atatillugit qimmit  naalakkersugaasut, qimmit illoqarfiup avataani aallaaniarnermut suliffiulluunniit avataatigut sammisaqarnernut atatillugu atorneqartut aamma naalakkersugaasut kiisalu qimmit qeqertani qimmilivittut akuerisaniittut.

  Imm 3.  Qimmit pituussaaqqasut, allanut navianartorsiortitsisut, piginnittumut taarsiinnissamik akisussaaffittaqanngitsumik toqunneqarsinnaapput. Tamannali imm. 2 naapertorlugu qimminut pituussaaqqasunut akuerisanut atuutinngilaq.

 

  § 10. Kiisortunik qimmeqarnissaq inerteqqutaavoq.

  Imm. 2. Qimmit inunnik uumasunilluunniit allanik upannillutik kiiserujussuarsimasut politiit peqqusineratigut erngertumik toqunneqartassapput piginnittumit akilerneqartussamik.

  Imm. 3. Qimminik paannitsitsisarneq inerteqqutaavoq.

  Imm. 4. Namminerisamik qimmeqarnissamut pisinnaatitaaffik eqqartuussinikkut naassaanngitsumik imaluunniit piffissami aalajangersimasumi arsaarinnissutigineqarsinnaavoq, pineqartoq

1) qimmimik saassutsitsisimappat imaluunniit inummut uumasumulluunniit siorasaarutitut qimmeq atorsimappagu,

2) qimmip inuit uumasulluunniit saassukkai piginnittup malugereerlugu qimmini noqissimanngippagu imaluunniit
3) qimminik paannitsitsisimappat.  

 

  § 11. Qimmiutilik qimmiutimi ajoqusigai pillugit taarsiisussaatitaavoq.

  Imm. 2. Qimmit pillugit akisussaanermut sillimmasiisarneq pillugu Naalakkersuisut malittarisassiorsinnaapput.

 

  § 12. Kalaallit Nunaanni imaluunniit sumiiffinni aalajangersimasuni qimminik naggueqatigiinnik aalajangersimasunik aamma qimminik navianartorsiortitsisinnaasunik, ersiortitsisinnaasunik imaluunniit illersorneqarsinnaasumik paarilluarneqarsinnaanngitsunik uumasuuteqaqqusaannginneq pillugu Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput.

  Imm 2. Qimminik makkuninnga qimmeqarneq, eqqussineq piaqqiortitsinerlu inerteqqutaavoq:

1) Pitbull terrier.

2) Tosa inu.

3) Amerikamiut staffordshire terrieriat.

4) Fila brasileiro.

5) Dogo argentino.

6) Amerikamiut bulldogiat.

7) Boerboel.

8) Kangal.

9) Aasiap qiterpasissuanit ovtcharka.

10) Kaukasiamit ovtcharka.

11) Ruslandip kujataanit ovtcharka.

12) Tornjak.

13) Sarplaninac.

  Imm. 3. Imm. 2-mi inerteqqut qimminut qimminit qulaani taaneqartunit akuneqarsimasunut aamma atuuppoq.

 

  § 12 a.  Qimmit § 12, imm. 2 unioqqutillugu pigineqartut, eqqunneqartut imaluunniit piaqqiortinneqartut qimmimik piginnittumut taarsiissuteqarfiunngitsumik piginnittumiillu akilerneqartussamik politiit iliuuseqarneratigut toqunneqartassapput.

  Imm. 2. Qimmeq qimminut § 12, imm. 2-mut ilaanersoq imaluunniit taakkuninnga akusaanersoq nalornissutigineqarpat qimmip qimmeqatigiinnit sorlerneersuuneranik suuneranilluunniit piginnittup uppernarsaanissaa politiit piumasarisinnaavaat.

  Imm. 3. Piginnittoq imm. 2 naapertorlugu erngerluni naammattumik uppernarsaammik saqqummiussisinnaassanngippat, qimmip piginnittumit arsaarinnissutigigallarnissaa siunertaralugu politiit iliuuseqarnissamik aalajangiissapput.

  Imm. 4.  Arsaarinnissuteqarallarnermut atatillugu aningaasartuutit piginnittumit akilerneqassapput.

  Imm 5. Politiit uppernarsaanissamik piumasaqarsimatillugit tigumminnittoq piginnittorlu assigiinngikkaangata qimmip qimminut § 12, imm. 2-mut ilaatinneqartunut ilaannginneranik imaluunniit taakkuninnga akusaannginneranik piginnittup naammattumik uppernarsaasiinissaanut pisut apeqqutaatillugit naapertuuttumik politiit piffissaaliissapput.

  Imm. 6 Piginnittoq politiit piffissaliussaata iluani qimmip qimminut § 12, imm. 2-mut ilaatinneqartunut ilaannginneranik imaluunniit taakkuninnga akusaannginneranik naammattumik uppernarsaasiisinnaasimanngippat qimmeq §12, imm. 2-mi inerteqqummut ilaasutut isigineqassaaq.

 

  § 12 b.  Inuit 1. januar 2012-mi qimminik § 12, imm. 2-mi taaneqartunik imaluunniit taakkuninnga akusanik qimmeqartut qimmiutitik tigummiinnarsinnaavaat.

Piumasaqaatit makkua eqquutsinneqassapput:

1)  Qimmit pineqartut allanut tunniunneqassanngillat.

2) Qimmit 2 meterinik takinerpaamik pituutaqartinneqassapput aamma tamanit tikinneqarsinnaasuniitsillutik ersaquteqartinneqartassapput.

 

Kapitali 4

Qimmit qitsuillu pillugit ileqqoreqqusat

 

  § 13. Kommunalbestyrelsi qimminut qitsunnullu kommunimi ileqqoreqqusanik suliaqassaaq.

  Imm 2.  Ileqqoreqqusat imm. 1-mi taaneqartut imarisaat pillugit Naalakkersuisut erseqqinnerusunik malittarisassanik aalajangersaassapput.

  Imm 3.  Imm. 1-imi ileqqoreqqusat taaneqartut atuutilersinneqartinnagit Naalakkersuisunit akuerineqaqqaassapput.

 

Kapitali 5

Qimmit qitsuillu katsorsarneqartarneri

 

  § 14. Qimmit qitsuillu illersorneqarsinnaasumik katsorsarneqartassapput aamma anniaatinut, naalliuutinut, annilaanganermut, inuunermik sinnerani ajoqutinut malunnaatilimmillu ajoqutinut sapinngisamik pitsaanerpaamik illersorneqassallutik.

 

  § 15. Kinaluunniit qimmiuteqarlunilu qitsuuteqartoq  taakkunannga qajassuartumik isumassorneqarnissaannik isumaginnissaaq, matumani nerisitsineq, imertitsineq aamma timimikkut, pissusilersornermikkut peqqissuunissaminnik pisariaqartitaat eqqarsaatigalugit suleriutsit akuerineqarsimasut aamma ilisimatuussutsikkut misilittakkat naapertorlugit paarsisassapput.

  Imm 2.  Qimmit qitsuillu panertumik nallavissaqarnissaminnut periarfissaqartinneqassapput.

  Imm 3.  Kinaluunniit qimmeqarlunilu qitsuuteqartup taakkua ullormut ikinnerpaamik ataasiarlutik takusarneqartarnissaat isumagissavai.

  Imm. 4. Qitsuit qitsuit inaanni  anisissanagit mattusimaneqartuaannassanngillat.

  Imm 5.  Meeqqat 16-it inorlugit ukiullit uumasuuteqaqqusaapput angajoqqaatik imaluunniit paarsisutik nakkutilliisoralugit akisussaasoralugillu.

 

  § 16. Qimmit uumatillugit piniariartarfinnut aallaaniartarfinnulluunniit imaluunniit qimussimik angalanerni sukkaniunnerniluunniit qimaannarneqarnissaat inerteqqutaapput.

  Imm. 2. Nuunnermi aallaqqanermiluunniit qimmit qitsuillu uumatillugit naammattumik nakkutilliisoqartinnagit qimannissaat inerteqqutaapput.

 

  § 17. Qimmimik qitsummilluunniit toqutsiniartup sapinngisamik sukkasuumik anniartitsinertaqanngitsumik uumasup toqunneqarnissaa qulakkiissavaa.

  Imm 2.  Imermut/imaanut ipititsilluni, qimitsilluni imaluunniit nivinngaalluni toqutsinerit inerteqqutaapput.

  Imm. 3. Naalakkersuisut qimminik qitsunnillu toqutsisarnerit pillugit malittarisassiorsinnaapput.

 

  § 18. Qimminik imaluunniit qitsunnik anniartunik pilaanissaq pinngitsoorneqarsinnaatinnagu pilaanissaq uumasut nakorsaannit taamaallaat suliarineqarsinnaavoq, sivikitsumik annikitsumik anniartinnissaat minillugu, pilaanissap kinguartinneqarsinnaanera utaqqissunneqarsinnaanngippat.

  Imm 2.  Uumasuutip isikkuata allanngortinnissaanik siunertaqarluni pilattaasoqassanngilaq assigisaanilluunniit iliuuseqartoqassanani.

  Imm 3.  Pamiut siutilluuniit nuuinik kipisineq inerteqqutaavoq, nappaatit peqqutigalugit uumasut nakorsaata suliarisimanngippagit.

  Imm 4.  Atortulersorluni allatulluunniit iliorluni qimmit kigutaannik ajoqusiinissaq inerteqqutaavoq.

  Imm. 5 Qitsuit kukiinik pilattaanikkut allatulluunniit iliorluni peersinissaq inerteqqutaavoq.

 

Kapitali 6

Kalaallit qimmianik qimuttumik akuneqatsaaliuilluni illersuineq

 

  § 19. Qimuttoqarfiit kalaallit qimmiinik qimmeqarfiupput.

  Imm 2.  Qimminik qimuttoqarfinnut qimminik eqqussinissaq inerteqqutaavoq.

  Imm. 3. Imm. 2-mi aalajangersakkat apeqqutaatinnagit qimmit sulinermut atatillugu qimmerineqartut qimmillu innarluutillit ikiortaat qinnuteqarnerup kingorna Naalakkersuisut akuersisinnaapput taakkualu pillugit piumasaqaatit aalajangersarsinnaallugit, matumani qimmit taamaattut kinguaassiorsinnaajunnaarnissaannik piumasaqaatit ilanngullugit.

  Imm 4.  Qimmit qimuttut, qimminik qimuttoqarfinnit anninneqarsimasut Naalakkersuisut immikkut akuersinerisigut taamaallaat eqquteqqinneqarsinnaapput.

  Imm 5.  Sumiiffinnut allanut kalaallit qimmiinik qimuttunik eqqussineq inerteqqutaavoq.

 

  § 20. Naalakkersuisut immikkut akuersinerisigut taamaallaat kalaallit qimmiisa anisuuinik manniinillu nuussisoqaqqusaavoq.

 

Kapitali 7

Nakkutilliineq, nalunaaqutsersuineq akiuussusersuinerillu

 

  § 21. Qimmimik, matumani qimminik qimuttunik savallu qimmiinik tigumminnittup qimmeq ima isumagisassavai:

1) Naalakkersuisut akiuussuersuinissamik pilersaarutitut aalajangersagaasa ilaat malissavaa, qimmit nappaataannut parvovirusimullu akuttunngitsumik akiuussuserneqartarlutik, aamma

2) qimmit ataasiakkaarlutik inuunermi sinnerani atuuttussamik, siullermeerlutik akiuussusertinnginnerminni imaluunniit akiuussutissamik kapitinnermik nalaanni, nalunaaqqutsersorneqassasut nalunaarsorneqarlutillu.

Imm 2. Qimmeq inuunermini ukiumi siullermi pingasoriarluni akiuussutissanik kapineqassaaq aamma tamatuma kingorna ukiut pingasukkaarlugit akiuussutissanik kapeqqinneqartassalluni.

  Imm. 3. Imm. 1 malillugu akiuussutissamik kapuinerit nalunaaqutsersuinerilluunniit uumasut nakorsaattut ilinniarnikumit imaluunniit qimminut akiuussutissanik kapuisinnaatitaasumit taamaallaat suliarineqarsinnaapput.

  Imm. 4. Kommunalbestyrelsip kommunimi qimminut akiuussutissanik kapuisinnaasutut allagartallit uumasulluunniit nakorsaat pisariaqartitat naapertorlugit atorfillit amerlassusaat nakkutigissavai.

  Imm. 5. Kommunalbestyrelsip inassuteqarnera naapertorlugu  Naalakkersuisut kommunini qimminik akiuussutissiisartutut sulisussat ilinniartillugillu allagartalersussavaat.

  Imm. 6. Qimmit kommunimi akiuussutissannik kaporneqartut, nalunaaqutserneqartut nalunaarsorneqartullu pillugit nalunaarutiginninnerit Naalakkersuisut piumasaqarneratigut kommunalbestyrelsip nassiuttassavai.

  Imm. 7. Qimmit nakkutigineqarneri Naalakkersuisut aallartissinnaavaat, matumani qimmit qimuttut savallu qimmii aamma qitsuit ilanngullugit. Naalakkersuisut nakkutiginninnerni misissugassanik tigooqqaallutillu katersisinnaapput kiisalu immikkut nalunaaqutsersuillutik nalunaarsuillutillu.

Imm. 8.  Qimminik tigumminnittoq, matumani qimminik qimuttunik savallu qimmiinik aamma qitsunnik tigumminnittut ilanngullugit, Naalakkersuisunut imaluunniit kommunalbestyrelsimut pisuni imm. 7-mi allaaserineqartutut ittuni pisariaqartitsineq  naapertorlugu aningaasarsiaqaatiginagu ikiuutissaaq/-ssapput.

  Imm. 9. Imm. 6 naapertorlugu nalunaarutiginninnerit pillugit Naalakkersuisut sukumiinerusunik malittarisassiorsinnaapput, matumani  kommunalbestyrelsip paasissutissat suut nalunaarutigissaneraat, paasissutissat qanoq  nalunaarutigineqartassanersut kiisalu nalunaarutiginninnerit qanoq akulikitsigissanersut ilanngullugit.

 

  § 21 a.  Qimminik tigumminnittoq, matumanilu qimminik qimuttunik savallu qimmiinik tigumminnittoq, qimmit ataasiakkaat immikkut akiuussutissanik kaporneqarnissaannik, imaluunniit nalunaaqutserneqarnissaannik aamma nalunaarsorneqarnissaannik peqqussummut akerliusoq kommunalbestyrelsip peqqusineratigut  qimmeq pinngitsaalillugu akiuussutissaanik kaporneqassaaq, nalunaaqutsersorneqarluni kiisalu  nalunaarsorneqassalluni.

  Imm. 2. Imm.1 naapertorlugu qimmit pinngitsaaliissummik akiuussutissanik kaporneqarsinnaanngippata, nalunaaqutsersorneqarsinnaanngippata kiisalu  nalunaarsorneqarsinnaanngippata kommunalbestyrelsip suliniutigissavaa tigumminnittup akiligaanik tigumminnittumullu taarsiinertaqanngitsumik qimmit toqunneqarnissaat.

 

§ 21 b. Qimmit nappaataannik parvovirusimillu annerusumik tuniluuttoqarluni nappaalasoqarnerani Naalakkersuisut innersuussinerisigut akuersinerisigullu akiuussusersuineq taamaallaat annertusineqarsinnaavoq.

 

§ 21 c. Qimmit qimuttut savallu qimmiisa qimmit nappaataannut parvovirusimullu akiuussutissamik kaporneqarnerinut kiisalu nalunaaqutsersortinnerinut aningaasartuutit Nunatta karsiata akilertassavai.

  Imm. 2.  § 21-imi aalajangersakkat saniatigut akiuussusersuinermut nalunaaqutsersuinermullu aningaasartuutit kiisalu uumasunik allanik imm. 1-mi allassimanngitsunik akiuussusersuinerit nalunaaqutsersuinerillu tigumminnittumit akilerneqartassapput.

 

Kapitali 8

Qimminik qitsunnillu niuerneq il.il.

 

  § 22. Inuit, ingerlatseqatigiiffiit, peqatigiiffiit il.il. inuussutissarsiutigalugu inuussutissarsiutiginalu qimmeerniartut qitsuerniartullu tuniniaanerminnik oqartussaasunut nalunaarutiginnittarnissaannik aamma pisiaminnik tunisaminnillu nalunaarutiginnittarnissaat pillugit Naalakkersuisut malittarisassiorsinnaapput.

 

  § 23. Qimmit qitsuillu angallanneqarneri pillugit Naalakkersuisut malittarisassiuussisinnaapput, matumani ingiaqataasut uppernarsaasersorneqartarnissaannik piumasaqaatit ilanngullugit.

 

Kapitali 9

Nakkutilliineq aamma uparuaaneq

 

  § 24. Kinaluuniit qimmip qitsulluunniit § 14 naapertorlugu illersorneqarsinnaanngitsumik pinnittoqarneranik pasitsaassisoq tamanna pillugu uumasut nakorsaannut imaluuniit politiinut imaluuniit kommunefogedimut erngertumik  nalunaarutiginnissaaq.

  Imm. 2. Uumasut nakorsaat, politiit imaluunniit kommunefogedi nalunaarut pillugu Naalakkersuisunut erngerluni nalunaarutiginnissaaq.

  Imm. 3. Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfiup Uumasut nakorsaqarfia politiit imaluunniit kommunefogedi illersorneqarsinnaanngitsumik pinnittoqarsorinninneq pillugu nalunaaruteqassaaq.

 

  § 25. Qimmit qitsuilluuniit illersorneqarsinnaanngitsumik pineqartillugit uumasup pineqarnera pillugu akisussaasoq politimesterimit peqqussuteqarsinnaavoq.

  Imm. 2. Uumasoq napparsimappat imaluunniit aaqqinneqarsinnaanngitsumik ajoqusersimappat politimesteri uumasup pisariaqanngitsumik naalliutsinneqarnera pinngitsoorniarlugu toqutseqqusisinnaavoq.

  Imm. 3. Peqqussut allaganngorlugu nalunaarutigineqassaaq. Peqqusissutip nalunaarutiginnginnerani politimesteri Naalakkersuisunit uppernarsaammik piniassaaq. Aamma uumasumut akisussaasoq oqaaseqaateqarnissaminik periarfissinneqassaaq.

  Imm. 4. Uumasup naalliorujussuarnera pinngitsoortinniarlugu imaluuniit akisussaasoq aallarsimassagatinneqarpat imm. 3 avaqqunneqarsinnaavoq.

  Imm. 5. Imm. 2 naapertorlugu toqutsineq uumasup piginnittaanut taarsiinertaqanngitsumik pissaaq.

 

  § 26. § 25, imm. 1 naapertorlugu peqqussut malinneqanngippat uumasoq politimesterimit toqutsinneqarsinnaavoq piginnittaanut taarsiinertaqanngitsumik.

 

  § 27. § 25 imm. 1 naapertorlugu peqquneqartup aamma § 26 naapertorlugu uumasumik toqutsisoqarsimatillugu, piginnittup suliaq eqqartuussivimmut suliassanngortissinnaavaa. Aalajangiinerup pineqartumut nalunaarutigineqarneranit ullut 14-it qaangiutsinnagit tamanna pillugu qinnuteqaat politimesterimut saqqummiunneqassaaq. Eqqartuussivimmut tunniussineq suliamik unitsitsinerunngilaq.

 

Kapitali 10

Pineqaatissiisarneq pillugu aalajangersakkat

 

  § 28. § 7, imm. 1-imi, § 8, imm. 1-imi, § 9, imm. 1-2-mi, § 10, imm. 1-3-mi, § 12, imm. 2-3-mi, § 12 b-imi, §§-ini 14-18-ini, § 19, imm. 1-imi, 2-mi, 4-mi imaluunniit 5-imi, § 20-mi aamma § 21-mi, imm. 1, 2, 3-ni imaluunniit imm. 8-mi aalajangersakkanik unioqqutitsinerit akiliisitsinermik kinguneqarsinnaapput.

  Imm. 2. § 7, imm. 2-mi, § 8, imm. 2-mi, § 11, imm. 2-mi, § 12-mi, § 13, imm. 1-imi, § 19, imm. 3-mi, kiisalu §§-ini 22-mi aamma 23-mi aalajangersakkanik unioqqutitsinerit akiliisitsinermik kinguneqarsinnaapput.

  Imm. 3.  § 10, imm. 1-imi aamma 3-mi, § 12, imm. 2-mi aamma 3-mi, § 12 b-mi kiisalu §§-ini14-18-ini aalajangersakkat sakkortuumik utikattumilluunniit unioqqutitsinerit sunilluunniit uumasuuteqarsinnaanermik imaluunniit uumasuutinik sammisaqarsinnaanermik  inerteqqutitut pineqaatissiissutaasinnaapput.

  Imm 4.  § 13 imm. 1 naapertorlugu aalajangersakkanik sakkortuumik imaluunniit utikattumik  unioqqutitsinerit sunilluunniit uumasuuteqarsinnaanermik imaluunniit uumasuutinik sammisaqarsinnaanermik inerteqqutinngortillugit  pineqaatissiissutaasinnaapput.

  Imm 5.  Imm. 3 aamma 4 naapertorlugit uumasuuteqarnissamut imaluunniit uumasunik  sammisaqarnissamut inerteqqummik pineqaatissiineq qaqugumulluunniit atuuttussanngorlugu imaluunniit sivikinnerpaamik ukiumik ataatsimik sivisussusilerlugu pisinnaavoq.

  Imm 6. Inatsit una naapertorlugu akiligassiilluni pineqaatissiissutit Nunatta Karsianut nakkartinneqartassapput.

 

Kapitali 11

Atuutilerfia il.il.

 

  § 29. Inatsisartut inatsisaat 1. januar 1999 atuutilerpoq Kalaallit Nunaanni qimmit uumasullu illersorneqarneri pillugit Kalaallit Nunaannut inatsimmik Folketingip akuersinissaanik tamanna piumasaqaatitaqarpoq.

  Imm. 2 1. januar 1999-ip kingorna Folketingimit aatsaat akuerineqarpat Inatsisartut inatsisaat ullormi Folketingip akuerinniffiani atuutilissaaq.

  Imm. 3.  Qimmiuteqarneq pillugu Landsrådit ileqqoreqqusaat 22. juni 1957-imeersoq, landsrådit ileqqoreqqusaatigut 4. marts 1959-imeersoq aqqutigalugu allanngortinneqartoq ilutigalugu atorunnaarsinneqassaaq. Taamaattorli §§-ini 6-imi aamma 7-imi tuloriaajaasarneq pillugu aalajangersakkat atuutiinnassapput, Naalakkersuisut inatsimmi uani § 10, imm. 3 naapertorlugu malittarisassanik aalajangersaanissaasa tungaannut.

  Imm. 4. Kommunit qimmit pillugit ileqqoreqqusaat kapitali 4 naapertorlugu qimmit qitsuillu pillugit ileqqoreqqusalianit nutaanit taarserneqarnissamik tungaannut atuutiinnassapput, taamaattorli kingusinnerpaamik 31. december 1999-ip tungaanut atuutissallugit.

 

 

 

Qimmit qimuttut kiisalu qimmeqarneq qitsuuteqarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaata nr. 28, 18. november 2010-meersup allanngortinnissaanut Inatsisartut inatsisaata (Qimuttunik qimmeqarfiit killeqarfilerneri, qimmit tavaannartut taarsiiffiginertaqanngitsumik toqunneqartarnerat, aamma tuloriaajaanermut inerteqqusiineq) atuutilersitsinissamik aalajangersakkat tulliuttut makkua imarai:

 

§ 2

 

Inatsisartut inatsisaat ulloq 1. januar 2011-mi atuutilissaaq.

 

Qimmit qimuttut kiisalu qimmeqarneq qitsuuteqarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisaat nr. 23 22. november 2011-meersoq

(Qimmit paatinneqartartut nukittuullu eqquteqqusaajunnaarnerat) atuutilersitsinermut aalajangersakkanik makkunannga imaqarpoq:

 

§ 2

 

Inatsisartut inatsisaat 1. januar 2012 atuutilerpoq, taamaattorli  imm. 2. aamma imm. 3 takukkit.

  Imm. 2. § 12, imm. 2-mi qimmit Inatsisartut inatsisaata atuutilernerata kingorna Kalaallit Nunaannut eqqunneqartut imaluunniit piaqqiarineqartut taamaallaat pineqarput.

  Imm. 3 Qimmit § 12, imm. 2-mi pineqartut Inatsisartut inatsisaata atuutilernerata kingorna piaqqiorteqqusaanngillat.

 

Qimmit qimuttut kiisalu qimmeqarneq qitsuuteqarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisaat nr. 24 28.november 2016-meersoq (Inatsisitigut piumasaqaataasumik akiuussutissaliineq, nalunaaqutsersuineq nalunaarsuinerlu pillugit allannguutit) atuutilersitsinermut aalajangersakkanik makkunannga imaqarpoq:

 

§ 2

 

Inatsisartut inatsisaat atuutilerpoq ulloq 1. januar 2017, taamaattorli imm. 2. takuuk.

Imm. 2.  Qimminik tigumminnittup, matumani qimminik qimuttunik aamma savat qimmiinik, inatsisip atuutilernerani qimmeq ataatsimik ukioqalereersimasoq, inatsisip atuutilerneranit ukioq ataaseq qaangiutsinnagu qimmeq § 21-imi aalajangersakkat naapertorlugit nalunaaqutserlugulu nalunaarsorneqarnissaa isumagissavaa.

 

 

 

 

Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermut Imminullu Pilersornermut Naalakkersuisoqarfik, ulloq 23 september 2025

 

 

 

Emanuel Rosing (atsior.)

Naalakkersuisoqarfimmi pisortaq

 

 

 

/ Thomas Rassing (atsior.)