Kapitali 1

Siunertaa atuuffissaalu il.il.

 

§ 1. Inatsisikkut siunertarineqarpoq Kalaallit Nunaanni qimmit qitsuillu peqqissuunissaasa qularnaarneqarnissaat, kalaallit qimmiat qimuttoq allanik akuneqatsaaliussallugu kiisalu inuit, uumasut avatangiisillu qimmit qitsuillu ajoqusiisinnaanerinut illersussallugit.

 

§ 2. Inatsimmi pineqarput qimmiutit qitsuutillu suulluunniit, taakku inuussutissarsiutaagaluarpata inuussutissarsiutaanngikkaluarpataluunniit apeqqutaatinnagu.

 

§ 3. Inatsimmi matumani qimminik qimuttoqarfiusutut paasineqassapput Sisimiut Kommunianniit, Kangerlussuarmiit avannamut Qaanaaq ilanngullugu, Nuna Eqqissisimatitaq kiisalu Ittoqqortoormiit Ammassaliullu kommunii.

Imm. 2. Nunat erseqqinnerusumik taaneqartut, qimminik qimuttoqarfiusunut killeqarfillit, qimminik qimuttoqarfiusutut naatsorsuunneqarsinnaanerinik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

 

Kapitali 2

Oqartussaasut

 

§ 4. Piumasaqaatit §-ini 8, 12, 22 aamma 23-imi aalajangersarneqartut taakkuluuniit naapertorlugit malittarissassat aalajangersarneqartut malinneqarnissaat qularnaarniarlugu peqqussutit inerteqqutillu pisariaqartutut isigineqartut Naalakkersuinit nalunaarutigineqassapput.

Imm. 2. Naalakkersuisut pisinnaatitaaffitik tamaasa taakkuluunniit ilaat kommunalbestyrelsimut isumagisassanngortissinnaavaat.

 

§ 5. Piumasaqaatit §-ini 7, 9, 10-mi, aamma 13, imm. 1-mi, kiisalu15, 16, aamma 19-imi aalajangersarneqartut taakkuluuniit naapertorlugit malittarisassat aalajangersarneqartut malinneqarnissaat qularnaarniarlugu peqqussutit inerteqqutillu pisariaqartutut isigineqartut kommunalbestyrelsinit nalunaarutigineqassapput.

 

§ 6. §-it 4 aamma 5 naapertorlugit nakkutilliisutut oqartussaasut inuillu taama immikkut piginnaatitaasut kinaassutsiminnik uppernarsaateqarlutik eqqartuussivimmillu piginnaatitsissuteqaratik qaqugukkulluuniit pisortat namminersortullu illuutaannik, iniutaannik, angallataannik allagaataanillu takusaasinnaapput paasissutissanik inatsit, inatsilluuniit naapertorlugu malittarisassiat tunngavigalugit aalajangiinissanut atugassanik pissarsiniarlutik.

Imm. 2. Pisariaqarnera naapertorlugu politiit taamaaliortoqarnerani ikiuussinnaapput. Naalakkersuisut inatsisinik atortitsinermut ministerimut isumaqatiginninniareernermikkut tamanna pillugu erseqqinnerusunik malittarisassiorsinnaapput.

 

Kapitali 3

Qimmit qitsuutillu

 

§ 7. Sumiiffiit avatangiisinut peqqinnanngitsut imaluunniit nersutaatinut uninngatitsivigissallugit naleqqutinngitsutut isigineqartariaqartut qimmeqarfiginissaat qitsuuteqarfiginissaallu, katersortitsiviginissaalluuniit inerteqqutaavoq.

Imm. 2. Sumiiffiit qimmit qitsuillu katersorneqarfigisartagaat pillugit maleruagassanik immikkut ittunik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

 

§ 8. Naalakkersuisut aatsaat akuersissuteqareernerisigut nersutaatinut sungiusaavinnik, angerlarsimasitsisarfinnik, napparsimmavinnik, paaqqinnittarfinnik assigisaannillu pilersitsisoqarluni ingerlatsisoqarsinnaavoq.

Imm. 2. Tamakku pillugit Naalakkersuisut immikkut maleruagassanik aalajangersaasinnaapput.

 

§ 9. Qimmit arfinilinnik qaammateqalereersimasut kalunnernik pitussimassapput, mattusimaneqarlutik, ungaluukkani mattusimaneqarlutik imaluunniit pituutaqartinneqassallutik.

Imm. 2. Imm. 1-imi aalajangersakkanut ilaatinneqanngillat savaatillit qimmii, qimmit sulisitat naalakkersugaasut kiisalu qimmit illoqarfiup avataani aallaaniarnermut suliffiulluunniit avataatigut sammisaqarnernut atorneqartut aamma naalakkersugaasut, kiisalu qimmit qeqertani qimmilivinni akuerisaniittut.

Imm. 3. Qimmit pitussimanngitsut toqunneqarsinnaapput piginnittumut taarsiinissamut akisussaaffittaqanngitsumik. Tamannali atuutinngilaq imm. 2 naapertorlugu qimminut pitussimasussaatitaanngitsunut.

 

§ 10. Kiisortunik qimmeqarnissaq inerteqqutaavoq.

Imm. 2. Qimmit inunnik saassussisimasut imaluunniit nersutinik allanik toqutsisimasut piaartumik toqunneqassapput.

Imm. 3. Qimmit tuloriaajarneqartarneri pillugit Naalakkersuisut malittarisassiorsinnaapput.

 

§ 11. Qimmiutilik qimmiummi ajoqusigaannut taarsiisussaatitaavoq.

Imm. 2. Qimmit akisussaanerinut sillimmasiisarneq pillugu Naalakkersuisut malittarisassiorsinnaapput.

 

§ 12. Kalaallit Nunaannut imaluunniit sumiiffinnut erseqqinnerusumik taaneqartunut qimminik naggueqatigiinnik aalajangersimasunik aamma qimminik ulorianaateqarsinnaasunik, ersiortitsisinnaasunik imaluunniit paarilluarneqarsinnaanngitsunik pigisaqaqqusinnginnermik Naalakkersuisut maleruagassanik aalajangersaasinnaapput.

 

Kapitali 4

Qimmit qitsuillu pillugit ileqqoreqqusat

 

§ 13. Kommunalbestyrelsi kommunimut qimmit qitsuillu pillugit ileqqoreqqusaliussaaq.

Imm. 2. Ileqqoreqqusat tamakku imarisassaannut Naalakkersuisut erseqqinnerusunik maleruagassanik aalajangersaassapput.

Imm. 3. Imm. 1-imi ileqqoreqqusat taaneqartut atuutilersinneqartinnagit Naalakkersuisunit akuersissutigineqassapput.

 

Kapitali 5

Qimmit qitsuillu paarineqarnerat

 

§ 14. Qimmit qitsuillu isumannaatsumik pineqassapput anniaatinut, naalliuutinut, ersinermut ataavartumik ajoqutinut annertuumillu ajoqutissanut sapinngisamik pitsaanerpaamik illersorneqassallutik.

 

§ 15. Kialluunniit qimmeqarlunilu qitsuuteqartup taakku peqqissaartumik paarineqarnissaat, taamatuttaaq nerukkarneqartarnissaat isumagissavaa, kiisalu imertinneqartarnissaat aamma timimikkut, pissusilersornermikkut peqqinnissamikkullu pisariaqartitaat eqqarsaatigalugit periaatsit akuerisaasut aamma ilisimatuussutsikkut misilittakkat naapertorlugit paarineqarnissaat.

Imm. 2. Qimmit qitsuillu panertumik nallavissaqartinneqassapput.

Imm. 3. Kialluunniit qimmeqarlunilu qitsuuteqartup taakku ikinnerpaamik ullormut ataasiarlugit takusarneqartarnissaat isumagissavaa.

Imm. 4. Qitsuit mattusimajuaannarlugit paarineqassanngillat.

Imm. 5. Meeqqat 16 inorlugit ukiullit taamaallaat nersutaateqarsinnaapput angajoqqaatik paarsisutilluuniit nakkutilliisoralugit akisussaasoralugillu.

 

§ 16. Qimmit uumatillugit piniariartarfinnut aallaaniartarfinnulluuniit, qimussimik sukkaniuffinnut imaluuniit qimussimik angalanerni qimaannarneqarnissaat inerteqqutaavoq.

Imm. 2. Qimmit qitsuillu uumatillugit nuunnermi aallarnermiluunniit naammattumik nakkutilliisoqartinnagit qimaannarneqarnissaat inerteqqutaavoq.

 

§ 17. Qimmiminik qitsuutiminilluuniit toqutsiniartup sapinngisamik sukkasuumik anniartitsinertaqanngitsumillu toqunneqarnissaat qularnaassavaa.

Imm. 2. Imaani imermiluunniit ipititsinikkut, qimitsinikkut nivinngaanikkulluunniit toqutsineq inerteqqutaavoq.

Imm. 3. Naalakkersuisut qimminik qitsunnillu toqutsineq pillugu malittarisassiorsinnaapput.

 

§ 18. Pilattaanissaq utaqqissunneqarsinnaanngippat, kiisalu pilattaanerit annernarpallaanngitsut qaangiukkasuartussallu eqqaasanngikkaani, uumasut nakorsaat kisimi pilattaasinnaatitaavoq.

Imm. 2. Uumasup isikkua allanngortinniarlugu pilattaasoqassanngilaq.

Imm. 3. Pamiut siutilluuniit nuuinik kipisineq inerteqqutaavoq, nappaatit pissutigalugit uumasut nakorsaat taamaaliunngippat.

Imm. 4. Atortulersorluni allatulluunniit iliorluni qimmit erlippaannik ajoqusiinissaq inerteqqutaavoq.

Imm. 5. Qitsuit kukiinik pilattaanikkut allatulluuniit iliorluni peersinissaq inerteqqutaavoq.

 

Kapitali 6

Kalaallit qimmiisa qimuttut akuneqatsaaliorneqarneri

 

§ 19. Qimuttoqarfiusut kalaallit qimmerinngisaannik qimmeqarfigeqqusaanngillat.

Imm. 2. Qimminik qimuttoqarfiusunut qimminik eqqussinissaq sunaluuniit inerteqqutaavoq.

Imm. 3. Imm. 2-mi aalajangersakkat apeqqutaatinnagit qimmit sulisinneqartartut qimmillu innarluutillit ikiortaat qinnuteqaateqartoqarneratigut Naalakkersuisut akuerisinnaavaat tamakkununngalu piumasaqaataasut aalajangersarsinnaallugit - taamatuttaaq qimmit taamaattut kinguaassiorsinnaajunnaarsinneqarnissaat pillugit piumasaqaateqarsinnaallutik.

Imm. 4. Qimmit qimuttut, qimminik qimuttoqarfiusunit anninneqarsimasut aatsaat Naalakkersuisut immikkut akuersissuteqarnerisigut eqquteqqinneqarsinnaapput.

Imm. 5. Sumiiffinnut allanut kalaallit qimmiinik qimuttunik eqqussinissaq inerteqqutaavoq.

 

§ 20. Kalaallit qimmii anisuumik mannissanilluuniit nuutsivigineqassapput aatsaat Naalakkersuisut immikkut akuersissuteqarnerisigut.

 

Kapitali 7

Nakkutilliineq il.il.

 

§ 21. Naalakkersuisut qimminik qitsunnillu nakkutilliilersitsisinnaapput, taamatuttaaq paasissutissanik katersisitsisinnaallutik nalunaarsuisitsisinnaallutillu, misissugassanik peersisitsisinnaallutik kiisalu tamatumunnga atatillugu nalunaaqutsersuisitsisinnaallutik nalunaarsuisitsisinnaallutillu.

Imm. 2. Nersutaatinik imm. 1-imik taaneqartunik piginnittut inatsit naapertorlugu misissuisoqarnerani misiligutissanillu tigusisoqarnerani allatulluuniit iliortoqarnerani pisariaqarnera naapertorlugu akilerneqaratik ikiuutissapput.

 

Kapitali 8

Nersutaatit nioqqutigineqartarnerat il.il.

 

§ 22. Inuit, ingerlatseqatigiiffiit, peqatigiiffiit il.il. inuussutissarsiutigalugu inuussutissarsiutiginaguluuniit qimmeerniartut qitsuerniartullu tuniniaanerminnik oqartussaasunut nalunaarutiginninnissaat, kiisalu pisiaminnik tunisaminnillu nalunaarutiginninnissaat pillugu Naalakkersuisut malittarisassiorsinnaapput.

 

§ 23. Qimmit qitsuillu angallanneqarneri, aamma tamatuma uppernarsaatitaqartinneqarnissaa pillugu Naalakkersuisut malittarisassiorsinnaapput.

 

Kapitali 9

Nakkutilliineq uparuaanerlu

 

§ 24. Kialuuniit qimmeq qitsulluunniit § 14 naapertorlugu eqqunngitsumik pineqarsoriguniuk tamanna uumasut nakorsaanut imaluuniit politiinut imaluuniit kommunefogedimut ingerlaannaq nalunaarutigissavaa.

Imm. 2. Uumasut nakorsaat, politiit kommunefogediluunniit nalunaarut pillugu Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfiup Uumasut Nappataannut immikkoortortaanut ilisimatsissapput.

Imm. 3. Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfiup Uumasut Nappaataannut immikkoortortaata politiit kommunefogediluunniit eqqunngitsumik pinnittoqartutut naatsorsuuteqartoqarsinnaanersoq pillugu nalunaaruteqassaaq.

 

§ 25. Qimmit qitsuilluuniit eqqunngitsumik pineqarpata akisussaasoq uumasup pineqarnera pillugu politimesterimit uparuarneqarsinnaavoq.

Imm. 2. Uumasoq napparsimappat iluarsineqarsinnaanngitsumilluuniit ajoqusersimappat politimesteri uumasup toqunneqarnissaanik peqqusisinnaavoq uumaannassaguni naalliuppallaassappat.

Imm. 3. Peqqussut allaganngorlugu nalunaarutigineqassaaq. Peqqussut nalunaarutigineqartinnagu politimesteri Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfiup Uumasut Nappaataannut immikkoortortaqarfianit nalunaarummik pissarsissaaq. Uumasumullu akisussaasoq oqaaseqarnissaminik periarfissinneqassaaq.

Imm. 4. Uumasup naalliukkunnaarsinneqarnissaa pissutigalugu imaluuniit akisussaasoq aallarsimasutut naatsorsuutigineqarpat pisariaqarnera naapertorlugu imm. 3 atortinnginneqarsinnaavoq.

Imm. 5. Imm. 2 naapertorlugu toqutsineq uumasup piginnittuanut taarsiinertaqanngitsumik pissaaq.

 

§ 26. § 25 naapertorlugu peqqussut malinneqanngippat uumasoq politimesterimit toqutsinneqarsinnaavoq inuttaanut taarsiinertaqanngitsumik.

 

§ 27. § 25 naapertorlugu peqquneqartoq, aamma uumasumik § 26 naapertorlugu toqunneqartumik piginnittoq suliamik eqqartuussivimmut suliassanngortitsisinnaapput. Aalajangiinerup pineqartumut nalunaarutigineqarneranit ullut 14-it qaangiutsinnagit tamanna pillugu qinnuteqaat politimesterimut saqqummiunneqassaaq. Eqqartuussivinnut tunniussineq kingumoortumik sunniuteqarnavianngilaq.

 

Kapitali 10

Pineqaatissiisarneq pillugu aalajangersakkat

 

§ 28. § 7, imm. 1-imi, § 8, imm. 1-imi, § 9, imm. 1-imi 2-milu, § 10, imm. 1 aamma 2-mi, §-ini 14-imiit 18-imi, § 19, imm. 1, 2, 4, aamma 5-imi, § 20-imi kiisalu § 21, imm. 2-mi aalajangersakkanik unioqqutitsisoqartillugu akiliisussanngortitsisoqarsinnaavoq.

Imm. 2. § 7, imm. 2-mi, § 8, imm. 2-mi, § 10, imm. 3-imi, § 11, imm. 2-mi, § 12-mi, § 13, imm. 1-mi, § 19, imm. 3-mi, kiisalu §-ini 22 aamma 23-imi aalajangersakkanik unioqqutitsisoqartillugu akiliisitsisoqarnissaanik aalajangersaasoqarsinnaavoq.

Imm. 3. § 10, imm. 1-imi kiisalu §-ini 14-imiit 18-imi aalajangersakkanik sorraatsumik imaluunniit nangeqqittumik unioqqutitsisoqartillugu sukkulluunniit nersutaateqarnissamut imaluunniit nersutaatinik suliaqarnissamut inerteqqummik pineqaatissiisoqassaaq.

Imm. 4. § 13-mi imm. 1 malillugu aalajangersakkanik sorraatsumik imaluunniit nangeqqittumik unioqqutitsisoqartillugu sukkulluunniit nersutaateqarnissamut imaluunniit nersutaatinik suliaqarnissamut inerteqqummik pineqaatissiisoqassaaq.

Imm. 5. Imm. 3 aamma 4 naapertorlugit nersutaateqarnissamut imaluunniit nersutaatinik suliaqarnissamut inerteqqummik pineqaatissiineq qaqugumulluunniit atuuttussanngorlugu imaluunniit sivikinnerpaamik ukiumik ataatsimik sivisussusilerlugu pisinnaavoq.

 

Kapitali 11

Atuutilerfia il.il.

 

§ 29. Inatsisartut inatsisaat 1. januar 1999 atuutilerpoq qimmit uumasullu illersorneqarnerat pillugu Kalaallit Nunaannut inatsimmik Folketinngip akuersissutiginninnissaa naatsorsuutigalugu.

Imm. 2. 1. januar 1999-ip kingorna aatsaat Folketing akuersissutiginnissappat inatsisartut inatsisaat ullormi Folketingip akuersissutiginniffiani atuutilissaaq.

Imm. 3. Tamatuma peqatigisaanik qimmiuteqarneq pillugu Landsrådit ileqqoreqqusaat 22. juni 1957-imeersoq, landsrådit ileqqoreqqusaatigut 4. marts 1959-imeersukkut allanngortinneqartoq atorunnaarsinneqarpoq. Taamaattorli §-ini 6 aamma 7-imi tuloriaajaasarneq pillugu aalajangersakkat atuutiinnassapput Naalakkersuisut inatsimmi uani § 10, imm. 3 naapertorlugu malittarisassiornissaasa tungaanut. 

Imm. 4. Kommunit qimmit pillugit ileqqoreqqusaat atuutiinnassapput kapitali 4 naapertorlugu qimmit qitsuillu pillugit ileqqoreqqusalianit nutaanit taarserneqarnissamik tungaannut , kingusinnerpaamillu 31. december 1999.

 

 

Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 30. oktober 1998.

 

 

Jonathan Motzfeldt

/

Marianne Jensen