Kapitali 1
Inatsisip siunertaa atuuffialu

§ 1.  Inatsisartut inatsisaat nunap nunataani atuuppoq. Taamatuttaaq nunamit pisumit immami mingutsitsinermi inatsit atuuppoq.

§ 2.  Inatsisartut inatsisaata pinngortitap avatangiisillu illersorneqarnissaat siunertaraa, taamaalilluni inuup inuuniarnikkut atugarisai aamma uumasunik naasunillu piuinnnarnissaat ataqqillugit piujuartitsinermik tunngaveqartinneqarluni inuiaqatigiit ineriartortinneqarlutik. taamaalilluni inuiaqatigiit ineriartornerat piujuartitsinermik tunngaveqartinneqarluni inuup inuuniarnikkut atugarisai aamma uumasunik naasunillu piuinnnarnissaat ataqqillugit.
Imm. 2.  Inatsisartut inatsisaatigut anguniarneqarpoq:
1) Silaannaap, erngup, sermip, qaqqat aamma nunap mingutsinneqartarnerisa pinaveersaartinneqarnissaat mingutsitsinerullu akiorneqartarnissaa.
2) Nipiliortitsinerup pinaveersaartinneqarnissaa akiorneqarnissaalu.
3) Innuttaasut peqqissuunissaannik illersuineq.
4) Mingutsitsinaveersaarnissap pilersaarusiorfigineqarnissaanut iliuuseqarfigineqarnissaanulli tunngavissiuinissaq.
5) Isumalluutinik atuinerup maangaannartitsisarnerullu killilersimaarneqarnissaa.
6) Eqqakkanik igitsisarnermut atatillugu atoqqiisarneq siuarsaavigalugu ajornartorsiutillu killilersimaarlugit.
Imm. 3.  Inuup peqqinnartumik aamma peqqissinartumik inuunissaanut pingaaruteqartut aamma uumasut naasullu assigiinngiiaartut piuinnarnissaannut pingaaruteqartut avatangiisit pitsaasuujuarnissaasa immikkut qularnaarneqarnerannut Inatsisartut inatsisaat tunngavigineqassaaq.

§ 3.  Inatsisartut inatsisaanni pineqarput:
1) Atortussianik issoqqasunik, imerpalasunik silaannartulluunniit pissusilinnik, imaluunniit uumassusilinnit pisunit aniatitsinikkut silaannarmik, imermik, serminik, qaqqanik aamma nunanik mingutsitsinermik kinguneqartitsisinnaasunik sulinerit suulluunniit.
2) Sajuppilutsitsinerit, nipiliornerit aamma tipimit akorngutit.
3) Tunisassiat nioqqutissialluunniit, suliarineqarnerminnut, uninngasuutineqarnerminnut, atorneqarnerminnut, assartorneqarnerminnut imaluunniit iginneqarnerminnut atatillugu mingutsitsinermik kinguneqartitsisinnaasut.
4) Assartuutit aamma atortut nuuttakkat allat, mingutsitsinermik kinguneqartitsisinnaasut.
5) Uumasuuteqarneq aamma uumasut ajoqutaasut, peqqissutsimut avatangiisinullu ajornartorsiutaalersinnaasut imaluunniit avatangiisinut annertuumik akornutaalersinnaasut.
Imm. 2.  Kiisalu sulineq sulianik navianartoqaratarsinnaasunik ilalik aamma atortussianik navianartulinnik toqqortaqarlunilu assartuinernut Inatsisartut inatsisaat tunngasuuvoq, taamaalilluni ingerlatsinermi akornutit imaluunniit ajutoornerit, imm. 1-mi taaneqartuni mingutsitsinermik kinguneqarsinnaaneranik navianartoqaratarsinnaanera pinaveersaartinneqarluni.

§ 4.  Aatsitassat pillugit ingerlatallu tamatumunnga pingaarutillit pillugitInatsisartut inatsisaanut suliat ilaatinneqartut pillugit maleruagassanik aalajangersaasarnerit Inatsisartut inatsisaannut ilaatinneqanngillat.

§ 5.  Inatsisip atortinneqarnerani teknikkip atukkap pitsaanerpaap pissarsiarineqarsinnaasup atorneqarnissaa sapinngisamik pingaartinneqassaaq, tassunga ilanngullugit tunisassiassat annikinnermik mingutsitsisartut, suleriaatsit atortullu sanaartukkat aamma mingutsitsinermik akiuinermi iliuuserineqarsinnaasut sapinngisamik pitsaanerpaat. Taamatut naliliinermi teknikkikkut atortut minguinnerusut atorlugit pinaveersaartitsilluni suliaqarnissaq immikkut pingaartinneqassaaq.
Imm. 2.  Mingutsitsisoqarsinnaaneranik pinaveersaartitsilluni aamma pinngitsoortitsiniarluni iliuuseqarnerup annertussusianik aamma sunaanissaanik naliliinermi pingaartinneqassaaq:
1) Avatangiisit qanoq ittuuneri aamma mingutsitsinerup taakkununnga sunniutaatut ilimanartut aamma
2) Atortussiat atortullu piuneranni aqqusaartagaat tamaat, isumalluutinik maangaannartitsisarnerup aamma siammarterisarnerup sapinngisamik annertunerpaamik killilerneqarnissaa siunertaralugu.

§ 6.  Sulineq § 3-mi taaneqartutut ittoq ima inissinneqassaaq mingutsitsisinnaaneq tamatumalu sunniutigisinnaasaa sapinngisaq tamaat killilerneqarluni.
Imm. 2.  Sumiiffissamik toqqaanermi sumiiffiup eqqaata qanoq issusia qajassuunneqassaaq, tassunga ilanngullugit naasut uumasullu, maannakkut aamma siunissami atuinissaq, kiisalu avatangiisinut isumannaatsumik imermik minguttumik eqqakkanillu igitsisarnissamik periarfissat aamma ajutoornernik akiuinissaq.
Imm. 3.  § 3-mi taaneqartutut sulinermik ingerlatsisoq aallarniiniartorluunniit mingutsitsinerup pinaveersaartinnissaanut pinngitsoortinneqarnissaanullu pisariaqartunik iliuuseqassaaq aamma sulinerup ingerlanneqarnera ima aaqqissuullugu, sulinerup mingutsitsinissaa sapinngisamik pinngitsoortinneqarluni.
Imm. 4.  Sulinerit illutaasa aaqqissuunneqarneranni ingerlatsinerullu aaqqissorneqarnerani, tassunga ilanngullugit nioqqutissiornermi periaatsit, tunisassiassat aamma atortussiat iluaqusersuutit toqqarneqarneranni qularnaarneqassaaq, isumalluutinik atuineq, mingutsitsineq eqqagassaqalertarneralu sapinngisamik killilerneqarlutik.
Imm. 5.  Kinaluunniit silaannarmik, imermik, sermimik, qaqqanik imaluunnit nunamik mingutsitsisoq imaluunniit taamatut mingutsitsisoqaratarsinnaaneranik pilersitsimasoq, mingutsitsinerup kingunerata sunniutai sunniuteqarluartumik pinaveersaartinneqarnissaanik imaluunniit pinngitsoortinneqarnissaanik pisariaqartunik iliuuseqassaaq. Tamatuma saniatigut manna tikillugu pissusiusunik pilersitseqqinnissaq isumaginiarneqassaaq.

§ 7.  Pisortat oqartussat, sullissiviit, sulinerit kiisalu umiarsualiveqarfiit pisortat ingerlataannik sanaartornernik ingerlatsineranillu aamma pisiortortarnermi atuinermilu isumagisaqartut Inatsisartut inatsisaata siunertarisaata malinneqarnissaa immikkut peqataaffigissavaat.

Kapitali 2
Avatangiisit pillugit oqartussat

§ 8.  Avatangiisit pillugit qitiusumik oqartussaaneq Naalakkersuisuniippoq.

§ 9.  Sumiiffinni avatangiisit pillugit sumiiffinni oqartussaaneq kommunalbestyrelsimiippoq.

Kapitali 3
Qitiusumik avatangiisit pillugit oqartussat

§ 10.  § 2-mi siunertap taaneqartup malinneqarnissaa siunertaralugu Naalakkersuisut maleruagassanik aalajangersaasinnaapput, tassunga ilanngullugit akiliutit aamma pissusiusimasunut pilersitseqqinnermut il.il. aningaasartuutinut akiliuteqartarneq aammalu aningaasartuutinut qularnaveeqqusiisarnissaq pillugit, makkununnga tunngasut:
1) Sulinermiit, sanaartukkaniit, maskiinaniit, atortuniit, kiassaateqarfinniit assartuutiniillu kiisalu taakkua aaqqissuunnerannit, ingerlanneqarneranni aserfallatsaalineqarneranniit igitsinermiillu mingutsitsinerit killilersimaarneqarnissaat.
2) Minguiaaveqarfinniit, ikuallaavinniit, eqqaavissuarniit, eqqakkanik inissiivinniit assigisaanniillu aamma taakku aaqqissuunnerannit, ingerlanneqarneranni aserfallatsaalineqartarneranni aamma sanaartukkat taamaattut peerneqarneranni mingutsitsinerit killilersimaarneqarnissaat.
3) Ikummatissanut, kiassarnermut imaluunniit assartuutit maskiinallu ingerlanneqarnerannut atorneqartartut minguissusissaat aamma atortussianut akugisassaat.
4) Naluffiusartuni, naluttarfinni uffartarfinnilu erngup pitsaassusia nakkutigineqarneralu.
5) Suliarinninnerit navianartoqaratarsinnaasut kiisalu § 3, imm. 2-mi atortussiat navianartutut taaneqartut toqqortarineqarnerat assartorneqartarnerallu.
6) Imip, imap, sermip, qaqqat, silaannaap nunallu illersorneqarnissaat kiisalu nipiliornernut illersuinissamut.
7) Atortussiat aalajangersimasut aamma nioqqutissiat, atortussiat aamma nioqqutissiat aalajangersimasunik akuukkat, kiisalu atortut uummassusilinnit pisut, taakku innuttaasut peqqissusiannut imaluunniit avatangiisinut ajoqusiisinnaappata, nunanit allanit eqqunneqarnissaasa, nunanut allanut anninneqarnissaasa, nioqqutissiarineqarnissaasa, uninngasuutigineqarnissaasa, atorneqarnissaasa, assartorneqarnissaasa aamma tunineqarnissaasa inerteqqutigineqarnissaat imaluunniit killilerneqarnissaat kiisalu sunaassusersinissaat, nalunaaqutserneqarnissaat aamma peerneqarnissaat.
8) Nunat pissusianik, naasuinik allanillu ajoqusikkanik iluarsaassineq.
9) Uumasuuteqarneq.
10) Uumasut ajoqutaasut.
11) Immigassat puui, tassunga ilanngullugit puussat aalajangersimasut atorneqarnissaannut inerteqqutit imaluunniit pisussaaffiit kiisalu utertitsisarnissamut aaqqissuussinermik pilersitsinissamut pisussaaffiit.
12) Inuinnaat aamma suliffeqarfiit paasissutissanik, inatsisip matuma allaffissornikkut ingerlanneqarneranut pingaaruteqartutut nalilerneqartunik, qitiusumik aamma sumiiffinni avatangiisit pillugit pisortatut oqartussanit noqqaaffigineqarneq tunngavigalugu tunniussinissamik pisussaaffiat.
13) Naatsorsuutinik piujuartitsinissamut attuumassutilinnik suliaqarneq tamanullu saqqummiussisarnissaq.
14) Avatangiisinut tunngasut pillugit nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutit aqqutigalugit pisussaaffinnik naammassinninneq.
15) Anartarfiit imannik aamma eqqiluisaarnermit pisumit imermik minguttumik katersisarnermik piaasarnermillu aaqqissuussinerit, matumani ilanngullugit kommunalbestyrelsip malittarisassanik suliaqartarnera.
16) Eqqiluisaarnermi pissutsit.
17) Tupersimaartarfiit, kulturikkut, sunngiffimmi aamma timersornermik aaqqissuussinerit.
18) Sumiiffinni immani nunamilu uumasut pilanneqarnissaanik inerteqquteqartarneq imaluunniit pilaffissanik peqartitsineq.
19) Suliffeqarfiit, sanaartukkat aamma aaqqissuussani il.il. nammineq akilerlugu imminut nakkutiginissaannik pisussaaffik imalluunniit nammineq akilerlugu akuerisanit, pisinnaatitanit imaluunniit immikkut suliamik ilisimasalinnit assingusuni misissuisarfinnilu assingusuni imminut nakkutiginerup isumagitinnera.
20) Nakkutilliisutut oqartussat nakkutilliinerat, tassunga ilanngullugit avatangiisit pillugit nakkutilliinermut akiliuteqartarnermut maleruagassat.
21) Sanaartukkat, maskiinat, atortut assartuutillu suussusiinik akuersissuteqartarneq.
22) Imissatut pitsaassusilimmik pilersuiffiup eqqaani ingerlatsineq, sanaartorneq aamma ilusilersuineq, tassunga ilanngullugu atortussanik toqqaaneq.
23) Eqqakkanik perusuersarfinnillu eqqaanermik aaqqissuussinerit.
24) Toqusut inaat, toqusunik ikuallaasarfiit aamma iliveqarfiit.
25) Napparsimmaviit eqqagassaannik igitsisarneq.
26) Pissutsit inuit tamat eqqiluisaarnerannut peqqissusiannullu pingaarutillit.
27) Assartuutit atorlugit angallannerup aaqqiissuteqarfigineqarnera, tassunga ilanngullugu kommunalbestyrelsip asimi assartuinermut aqqutigineqartussanik aamma ingerlaffissanik aalajangersaasinnaatitaanissaa.
28) Nioqqutissiat isumannaatsuunissaat.
Imm 2.  Umiarsuit kasiilikkat passunnissaat pillugit Naalakkersuisut maleruagassanik aalajangersaasinnaapput, tassunga ilanngullugit umiarsuit ingutserlugit aggornissaannut atoqqiinissamullu atuuttussanik pisussaaffiit pillugit.
Imm. 3.  Naalakkersuisut makkua pillugit maleruagassanik aalajangersaasinnaapput:
1)  Sanaartukkani aalajangersimasuni mingutserisartuni inuit aqutsisut taakkununnga teknikkikkut pisariaqartunik ilisimasaqarnissaat tamatumunngalu uppernarsaateqartarnissaat.
2)  Sulisorisat, sanaartukkani aalajangersimasuni mingutserisartuni suliaqartartut, sanaartukkanik avatangiisinut tunngatillugu isumannaatsumik ingerlatsinissamut uppernarsaateqartassasut, tassunga ilanngullugu ilinniartitsissutissat imarisassaat uppernarsaatillu pissarsiarineqarnissaannut piumasaqaatinik naammassinnissimanissaq.
3)  Suliffeqarfiit mingutsitsinerusut qanoq iliorlutik sulisorisaminnik avatangiisit pillugit sulinermut akuutsitsisarnissaat.
Imm. 4.  Sanaartukkani innuttaasut peqqissusianut aamma avatangiisinut immikkut pingaarutilinni inuit aqutsisut taakkununnga pisariaqartumik teknikkikkut ilisimasaqarnissaat aamma tamanna pillugu uppernarsaateqartarnissaat pillugit Naalakkersuisut maleruagassanik aalajangersaasinnaapput.

§ 11.  § 10 naapertorlugu kommunalbestyrelsip maleruaqqusanik erseqqinnerusunik maleruagassaliornissaanut Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

§ 12.  Inatsisip atuuffiata iluani Naalakkersuisut ilitsersuusiorsinnaapput, tassunga ilanngullugit silaannaap, erngup issup, nipiliornerup, eqqakkat, tipip il.il. pitsaassusissaanut piumasaqaatit.

§ 13.  Pissutsinut, Inatsisartut inatsisaannit matumannga malittarisassiuunneqartunut pingaarutilinnik iliuusissanik aallartitseqqullugit kommunalbestyrelsi isumaqatiginiareerlugu Naalakkersuisut kommunalbestyrelsimut peqqusisinnaapput.

§ 14.  Inatsisartut inatsisaata matuma aqunneqarneranut pisortat aningaasartuutaasa matussutissaanik akiliuteqartarnissaq pillugu Naalakkersuisut maleruagassanik aalajangersaasinnaapput.

Kapitali 4
Imap imillu illersorneqarnerat

§ 15.  Imerpalasut atortussiallu imarmik aamma imermik mingutsitsisinnaasut kuummut, tatsinut imaluunniit imaanut kuutsinneqassanngillat, kisiannili ima toqqorsivimmiitsinneqassallutik kuummi, tatsini imarmilu imermik mingutsitsinnaaneq sapinngisamik annertupaamik killilerneqarluni.
Imm. 2.  Atortussiat kinnganeri immamiittut aamma imermiittut imermik mingutsitsillugit sunnerneqassanngillat.

§ 16.  § 15, imm. 1-mi aamma 2-mi aalajangersagaqaraluartoq aniatitsilluni kuutsitsinissamut Naalakkersuisut akuersissuteqarsinnaapput taamaaliornermilu piumasaqaatinik aalajangersaallutik, tak, imm. 2.
Imm. 2.  § 15, imm. 1-mi aalajangersagaqaraluartoq kommunalbestyrelsi, illunit aalajangersimasumik amerlassusilinnit minguiaaveqarfiit inuinnarnit pigineqartut aqqutigalugit kiisalu sullivinnit aalajangersimasumik angissusilinnit, suliffeqarfiit mingutsitsinerusut allattorsimaffiani ilaanngitsut, tak. § 19, imm. 2, kangerlummut aamma immamut aniatitsilluni kuutsitsinissamut akuersissuteqarsinnaavoq.
Imm. 3.  § 15, imm. 1-mi aalajangersagaqaraluartoq, aniatitsilluni kuutsitsinissamut akuersissuteqarsinnaavoq aamma taakkununnga tunngasunik errorfinnit imikoorummik nunamut aamma kussinernut ammasunut kangerlummut imaluunniit immamut kuuttunut aniatitsilluni kuutsitsinissamut piumasaqaatinik aalajangersaasinnaavoq.
Imm 4.  Imm. 1 – 3 malillugu aalajangiisoqannginnerani Nunatsinni Nakorsaaneqarfik tusarniaaffigineqassaaq.

§ 17.  Imermik minguttumik minguiaaveqarfik avatangiisinut tunngatillugu isumannaatsumik ingerlanngippat, avatangiisinut oqartussat § 16, imm. 1 – 3 naapertorlugu akuersissuteqarnermi atugassarititatut piumasaqaatit aalajangersakkat allanngortissinnaavaat imaluunniit peqqusisinnaapput sanaartugaq pisariaqartumik pitsanngorsarneqassasoq imaluunniit nutarterisoqassasoq:
1) § 16, imm. 1 – 3 malillugu piumasaqaatit aalajangersarneqartut minguiaaveqarfimmiit eqqortinneqanngippata imaluunniit isumagineqanngippata.
2) Mingutsitsinerup ajortumik avatangiisinut sunniutai pillugit paasissutissanik nutaanik pingaarutilinnik pissarsisoqarpat.
3) Akuersissutip tunniunneqarnerani ilimaginngisamik mingutsitsineq avatangiisinut annertuumik ajoqusiinermik nassataqarpat.
4) Mingutsitsineq akuersissutip tunniunneqarnerani tunngavigineqartumit annertuumik annertuneruppat.
Imm. 2.  Mingutsitsineq unitsinneqarsinnaanngippat, sanaartukkap ingerlanneqarnerata ingerlaannarnissaata inerteqqutigineqarnera oqartussat nalunaarutigisinnaavaat.
Imm. 3.  Mingutsitsinerup nassataanik peqqissuunissaq annertuumik aamma navianartorsiortinneqarpat inerteqquteqartoqarneq ingerlaannartumik sunniuteqartussangorlugu erniinnaartumik nalunaarutigineqarsinnaavoq.

§ 18.  Naalakkersuisut maleruagassanik aalajangersaasinnaapput, taakkununnga aningaasartuutinik makkuninnga akiliuteqartoqarnissaa ilanngullugu:
1) Erngup minguttup sermimut, nunaannarmut, immamut aamma imermut aniatinneqarluni kuutsinneqarneranut.
2) Erngup minguttup salinneqarnissaanut aamma aniatillugu kuutsineqarneranut.
3) § 16, imm. 1 - 3 naapertorlugit suliassat suliarineqarnerat.
4) Sanaartukkat pioreersut siunissamilu sanaartugassat minguiaaveqarfinnut atassusernerat.
5) Imeq minguttoq pillugu kommunimut pilersaarummik suliaqarnissamik kommunalbestyrelsip pisussaaffia.
6) Kommunimi imeq minguttoq pillugu pilersaarutit akuerineqarnerat.
7) Engup minguttup anitatinneqarnissaa pillugu akiliisoqartarnissaanik aaqqissuussinermik kommunalbestyrelsip maleruagassanik suliaqarsinnanera.

Kapitali 5
Suliffeqarfiit mingutsitsinerusut

§ 19.  Suliffeqarfiit, sanaartukkat imaluunniit aaqqissuussinerit mingutsitsinerusut, imm. 2-mi taaneqartumi allatuiffimmi allattorneqarlutik ilaatinneqartut sananeqaratilluunniit sananerat aallartinneqassanngillat tamatumunnga akuersissut tunniunneqartinnagu.
Imm. 2.  Suliffeqarfiit, sanaartukkat imaluunniit aaqqissuussinerit mingutsitsinerusut imm. 1-mi akuersissummik peqarnissamut pisussaaffeqarlutik ilaasut pillugit Naalakkersuisut allattuiffiliussapput.
Imm. 3.  Suliffeqarfiit, sanaartukkat, imaluunniit aaqqissuussinerit imm. 1-2-mi taaneqartut mingutsitsinerup annertusineranik nassataqartumik illutaat allineqassanngillat imaluunniit allanngortinneqassanngillat ingerlatsinerulluunniit annertusineqaranilu allanngortinneqassanngilaq, allineqarnissaannut allanngortinneqarnissaanulluunniit akuersissummik peqartinnani. Annertusititsineq allannguinerilluunniit annertunerusumik mingutsitsinermik nassataqassanersoq Naalakkersuisut aalajangissavaat.
Imm.4.  Sanaartukkat suliffeqarfiillu pioreersut ingerlatiinnarnissaannut akuersissummik tunineqarnissaq pisariaqanngilaq. Suliffeqarfiit, sanaartukkat imaluunniit aaqqissuussinerit pioreersut imm. 2-mi taaneqartumi allattuiffimmi ilaatinneqartut, piffissap aalajangersimasup iluani allilerneqaratillu allanngortinneqassanngikkaluarunilluunniit, akuerineqarnissaminnut qinnuteqartassaapput.

§ 20.  Naalakkersuisut peqqusisinnaapput, mingutsitsinermik misissuinissaq immikkut pisariaqarsorineqarpat sulliviit aalajangersimasut, sanaartukkat imaluunniit aaqqissuussinerit, taakku § 19, imm. 2-mi taaneqartumi allattuiffimmi ilaappata ilaanngikkaluarpataluunniit, piffissaq aalajangersimasoq qaangiutsinnagu akuersissummik qinnuteqassasut, tak. § 19, imm. 1.

§ 21.  Akuersissummi piumasaqaatit unioqqutinneqarpata, suliffeqarfik, sanaartugaq imaluunniit aaqqissuussineq, Naalakkersuisut isumaat malillugu annertuumik mingutsitsilluni, ikiuutaasussatut iliuutsinik aallartitsisoqarnissaanik Naalakkersuisut peqqusisinnaapput.

§ 22.  Mingutsitsineq ikiorserneqarsinnaanngippat, imaluunniit § 21 malillugu peqqussutaasoq unioqqutinneqarsimappat, ingerlatsinerup ingerlatiinnarnissaanut Naalakkersuisut inerteqquteqarsinnaapput aamma suliffeqarfiup, sanaartukkap imaluunniit aaqqissuussap unitsinneqarnissaa imaluunniit peerneqarnissaa piumasarisinnaallugu.

§ 23.  Mingutsitsineq avatangiisinut imaluunniit peqqinnissamut navianartorsiortitsinermik annertuumik kinguneqassappat, suliffeqarfiup, sanaartukkap imaluunniit aaqqissuussap ingerlaannarnissaanut kommunalbestyrelsip erniinnaartumik inerteqquteqarnissaq nalunaarutigisinnaavaa. Tamatuma malitsigisaanik kommunalbestyrelsi tamanna pillugu Naalakkersuisunut erniinnaartumik ilisimatitsissaaq.
Imm. 2.  Imm. 1 malillugu kommunalbestyrelsip inerteqquteqarluni nalunaaruteqarnerata kingorna kingusinnerpaamik Naalakkersuisunit ullut 14-it iluini aalajangiineq ataannassanersoq pillugu pineqartut nalunaarfigineqanngippata, inerteqquteqarneq atorunnaassaaq.

§ 24.  Akuersissutip tunniunneqarneraniit ukiut arfineq pingasut qaangiutereersimappata,  tamanna avatangiisitigut tunngavissaqarpat, imaluunniit saliinissamut periutsinik pitsaanerusunik ineriartortitsisoqarsimappat imaluunniit nioqqutissiornermi periaatsinik annikinnerusumik mingutsitsisunik ineriartortitsisoqarsimappat, nutaamik akuersissuteqarnikkut piumasaqaatit Naalakkersuisut allanngortissinnaavaat.
Imm. 2.  Imm. 1-mi pineqartoq piffissaliussaq immikkut suliaqarfinnut sivikinnerussasoq Naalakkersuisut maleruagassanik aalajangersaasinnaapput, taamaattorli ukiunik sisamanik sivikinnerunngitsumik.

§ 25.  Piffissami avatangiisinik atuinermik akuersissutip atuuffiani §§ 21–23 naapertorlugit taamaallaat peqqusisoqarsinnaavoq imaluunniit inerteqquteqartoqarsinnaavoq ima pisoqarsimappat:
1)  Akuersissummi piumasaqaatit unioqqutinneqarlutik.
2)  Mingutsitsinerup ajortumik sunniuteqarsinnaanera pillugu paasissutissat pingaaruteqartut nutaat saqqummersimallutik.
3)  Akuersissutip nalunaarutigineqarnerani sillimaffigineqareersinnaangitsunik mingutsitsineq avatangiisinut ajoquseerujussuartunik kinguneqarsimappat, imaluunniit
4)  Akuersissummi tunngavigineqartut annertuumik qaangerlugit mingutsitsisoqarpat.

§ 26.  Suliffeqarfimmit mingutsitsinerusumiit kapitali 4 malillugu kuunnut, tatsinut imaluunniit immamut toqqaannartumik imermik minguttumik aniatitsinissamut akuersissut kapitali manna naapertorlugu akuersissutit aalangiiffigineri peqatigalugit suliarineqassaaq ataatsimullu akuersissuteqarnermut ilaatinneqassalluni. Avatangiisinik atuinermik akuersissutip ilaa imermik minguttumik aniatitsinermut tunngasoq § 24, imm. 1-mi pineqartumi ukiuni arfineq pingasunut imaluunniit § 24, imm. 2-mi pineqartumi piffissaliussamut sivikillisamut ilaanngilaq.

§ 27.  Naalakkersuisut suliffeqarfinnut mingutsitsinerusunut atasumik avatangiisinik atuinermik akuersissutit pillugit maleruagassanik aalajangersaasinnaapput, tassunga ilanngullugit:
1) Qinnuteqarnermi aamma akuersissuteqarnermi aaqqissuussinerup ilusia imarisaalu.
2) Nalunaaruteqartartussaatitaaneq.
3) Akuerisissummut atasumik piumasaqaateqarneq.
4) Akuersissutinut piffissamik killiliineq.
5) Matusineq kingornatigullu suliarinninneq.
6) Qularnaveeqqusiineq.
7) Piumasaqaatinik unioqqutitsineq.
8) Inerteqquteqarneq peqqusinerlu.
9) Imminut nakkutigineq aamma avatangiisinik misissuineq.
10) Suliat taakku suliarineqarnerinut atatillugu oqartussat aningaasartuutaannik matusissutissanik akiliuteqartitsisarneq.

Kapitali 6
Imissaq

§ 28.  Illoqarfinni nunaqarfinnilu imermik pilersuinermut atorneqartut imissamik pissarsiffigineqarsinnaasut eqqaanni assikkanik Naalakkersuisut aalajangersaassapput.
Imm. 2. Imm. 1-mi taaneqartut assikkat iluanni:
1) Qamutit motoorillit assartuutit atorneqaqqusaanngillat.
2) Atortut/sakkut motoorillit atorneqaqqusaanngillat.
3) Illunik, aqqusinernik aamma pisuinnartunut aqqutissianik pilersitsisoqassanngilaq.
4) Illut pioreersut allineqassanngillat.
5) Inuussutissarsiornikkut suliffeqarfinnik, sullissivinnik assigisaanillu ingerlatsisoqassanngilaq.
6) Uumasuuteqaqqusaanngilaq.
7) Atortussianik imermik mingutsitsisinnaasunik atuisaqassanngilaq, assartuisoqassanngilaq imaluunniit uninngasuuteqassanngilaq.
8) Suliat nr. 1-7-mut taaneqanngikkaluartut imermik mingutsitseratarsinnaasut ingerlassassanngillat.
Imm. 3.  Imermik pilersuiveqarfik § 31 malillugu imissap pitsaassusissaanut Naalakkersuisut piumasaqaatigisaanut eqqortitsinermik qulakkeerinnissinnaasumik imermik suliarinniffeqarpat imm. 2-mi sulianik taaneqartunik arlaannik ataatsimik arlalinnilluunniit akuersisunik Naalakkersuisut maleruagassaliorsinnaapput.
Imm. 4.  Killiliussat imm. 2-mi taaneqartut annaassiniarnermi politiillu ujarlerneranni assigisaannilu atasumik angallassinermi atuutinngillat.

§ 29.  Inuiaqatigiinni pissutsit pingaarutillit pisariaqartippassuk Naalakkersuisutqaqutiguinnaq § 28, imm. 2-mi inerteqquteqarnermiit immikkut akuersissuteqarsinnaapput.
Imm. 2.  Imm. 1-mi immikkut akuersissutit qaquguluunniit Naalakkersuisunit taarsiissutitaqanngitsumik allanngortinneqarsinnaapput imaluunniit atorunnaarsinneqarsinnaapput, Naalakkersuisut naliliinerat naapertorlugu imissaqarfiit mingutsinneqarnissamut navianartorsiorpata.

§ 30.  Naalakkersuisut kommunalbestyrelsimut tusarniaareerlutik imissamik imaluunniit siunissami imisssamik pissarsiffigineqarsinnaasunik assinikkut mingutsitsinissamik navianartoqarnera pinaveersaarumallugu inerteqquteqarlutilluunniit peqqussisinnaapput.
Imm.2.  Siunissami imisssamik pissarsiffigineqarsinnaasuni aalisartoqassanngitsoq, angallattoqassanngitsoq, illuliortoqassanngitsoq, aqquserngiortoqassanngitsoq, ingerlaffissanik illiniliortoqassanngitsoq, uninngaartoqassanngitsoq il.il. pillugit Naalakkersuisut piumasaqaatinik aalajangersaasinnaapput.

§ 31.  Erngup imissatut siunertanulluunniit allanut atorneqartup, imissatullu pitsaassuseqartinneqartussap, piumasaqaatit minnerpaaffissaat Naalakkersuisunit aalajangersarneqartut naammassissavai.
Imm. 2.  Imissatut pitsaassusilimmik imissatut siunertanulluunniit allanut atorneqartussamik imermik taratsumillu katersuineq Naalakkersuisunit akuersissutigineqassaaq.

§ 32.  Imissatut pitsaassusilimmik imermik illoqarfinni nunaqarfinnilu pilersuiffiup atulersinnissaa sioqqullugu imermut aamma imermik suliarinninnermut atassuteqartut aamma imip pitsaassusaanut iluaqutaasumik ajortumillu sunniuteqarsinnaasut Naalakkersuisunit akuerineqassapput.
Imm. 2. Imermik pilersuiveqarfiit akuerisat allanngortinneqassanngillat Naalakkersuisut akuersissuteqaqqaartinnagit.
Imm. 3.  Atortut imermik aqqusaarneqartartut annertuut ataatsimut taarserneqarnissaat akuereqqaarneqassanersoq Naalakkersuisut aalajangissavaat.

§ 33.  Kapitali manna naapertorlugu suliani tamani tamanna sioqqullugu kommunalbestyrelsi, Nunatsinni Nakorsaaneqarfik aamma Namminersorlutik Oqartussani Uumasunut Nakorsaqarnermik immikkoortortaq tusarniaaffigereernerisigut Naalakkersuisut aalajangiisassapput.

§ 34.  § 2-mi taaneqartup siunertap isumagineqarnissaa siunertaralugu Naalakkersuisut maleruagassanik aalajangersaasinnaapput, tassunga ilanngullugu siornatigut pissutsinut pilersitseqqinnermut il.il. aningaasartuutinik akiliuteqartarnissaq aamma aningaasartuutinut qularnaveeqqusiisarnissaq, makkununnga tunngasunik:
1) Imissatut allanullu atugassamik imermik imarmillu katersineq aamma maannakkut imeqarfiit siunissamilu imeqarfissat qularnaarneqarneri.
2) Erngup imissap aamma inuussutissanik suliffissuaqarnermi nioqqutissiornermi imermik imissatut pitsaassusilimmik suliat ingerlannerinut atorneqartussap katersorneqartup pitsaassusia aamma nakkutiginera.

Kapitali 7
Eqqakkat

§ 35.  Kialuunniit eqqagassanik pilersitsisup, uninngatitsisup, assartuisup, passussaqartup igitsisartulluunniit peqqinnissamut tunngassuteqartunik ajornartorsiulersitsinnginnissaq imaluunniit silaannarmik, imermik, serminik, qaqqamik aamma nunamik mingutsitsinnginnissaq akisussaaffigaa.
Imm. 2.  Eqqakkat taaguutaat pillugit Naalakkersuisut maleruagassanik aalajangersaassapput.
Imm. 3.  Kialuunniit eqqagassanik pilersitsisup, katersuisartup, suliarinnittartup, ikuallaasartup allatulluunniit eqqagassanik, puukkunik imaluunniit atortut sinnikuinik igitsisartup, Naalakkersuisut noqqaassuteqarnerisigut eqqakkat allaffissornikkut aqunneqarnerannut paasissutissat pingaarutillit suugaluartunilluunniit nalunaarutigisassavai.

§ 36.  Kommunalbestyrelsip eqqakkanik igitsisarnissaq isumagisaraa, atortussiallu imaluunniit tigussaasup suulluunniit eqqagassatut naliliiffigineqartarnissaa aalajangiiffigissallugu. Biilinik, umiatsiaanik, umiarsuarnik, qamuteralannik aamma tigussaasunik sunilluunniit angisuunik assigisaanillu peersinissaq aatsaat pisinnaavoq, taakkua sivikinnerpaamik qaammatini pingasuni inuttassarsiuunneqareeraangata.
Imm. 2.  Kommunalbestyrelsiimm. 1-imi aalajangiineq taaneqartoq aalajangiiffigineqareerpat eqqakkatut isigineqartunik passussinermi igitsinermilu aningaasartuutit matussutissaqartinniarlugit tamakku tuniniarsinnaavai akitsorterussilluniluunniit.
Imm. 3.  Kommunalbestyrelsi eqqakkanut aaqqissuussinerup annertussusia, aaqqissugaanera allallu pillugit najoqqutassatigut maleruagassanik aalajangersagaliussaaq. Malittarisassat Naalakkersuisunit akuerineqassapput.
Imm. 4.  Pinaveersaartinissaq aamma eqqakkat isumannaatsumik uninngasuutigineqarnissaat, passunneqarnissaat iginneqartarnissaallu qulakkeernissaat siunertaralugu kommunalbestyrelsi peqqusisinnaavoq imaluunniit inerteqquteqarsinnaavoq.
Imm. 5.  Kommunalbestyrelsi eqqakkat pillugit pilersaarusiussaaq nalunaarsuillunilu, kommunip eqqakkat pillugit pilersaarutaani eqikkarneqartussanik. Kommunip eqqakkat pillugit pilersaarutaa Naalakkersuisut pingaarnerusutigut eqqakkat pillugit iliuusissatut pilersaarutaannut tamanut atuuttumut aamma maleruagassanut allanut Naalakkersuisunit aalajangersarneqartunut, tak. § 45, imm. 2-4, kiisalu nunaminertat atorneqarnerat pilersaarusiornerlu pillugit Inatsisartut peqqussutaannut naapertuutissaaq.

§ 37.  Atortussiat, nioqqutissiat atortullu, silaannarmik, imermik, sermimik qaqqanik aamma nunamik mingutsitsisinnaasut:
1) Nunamut sermimulluunniit matoorunneqassanngillat.
2) Nunamut, qaqqamut sermimulluunniit aniatinneqassanngillat uninngasuutigineqaratillu.
3) Nunap iluanut kuutsinneqassanngillat.

§ 38.  Nunanit allanit eqqakkanik Kalaallit Nunaannut eqqussuisoqarnissaa inerteqqutaavoq, tamatumani atoqqiinissaq siunertaralugu eqqakkat naviananngitsut pineqanngippata.
Imm. 2.  Eqqakkanik nunanit allanut eqqussuinissaq Naalakkersuisunit akuersissutigineqassaaq.
Imm. 3.  Nunanut, nunat killeqarfii akimorlugit, eqqakkanik navianartunik assartuisarnermi taakkualu iginneqartarnerisa nakkutigineqarnerat pillugit Baselimi isumaqatigiissummut ilaasunut eqqakkanik nunanut allanut taamaallaat aallarussisoqarsinnaavoq.

§ 39.  Makkununnga aningaasartuutinut matussutissatut akiliutissanik kommunalbestyrelsi aalajangersaasinnaavoq:
1)  Eqqakkat pillugit aaqqissuussinerit pilersaarusiorneqarnerannut, pilersinneqarnerannut, ingerlanneqarnerannut, piiarneqarneranut, suliareqqiinernut aamma allaffissornikkut ingerlanneqarnerannut, tassunga ilanngullugit innuttaasunut innersuussinissamut aaqqissuussinerit aamma ilitsersuinerit.
2)  Eqqakkanik allanillu immikkoortiterineq, katersuineq assartuinerlu.
3)  Eqqakkanik atoqqitassanik, eqqakkanik ikuallagassanik eqqakkanillu igitassanik suliarinninnermut suliffeqarfiit sanaartukkallu pilersinneqarnerat ingerlanneqarnerallu.
4)  Paasissutissanik katersuineq nalunaarsuinerlu.
Imm. 2.  Imm. 1 naapertorlugu akiliutit illuutillit, suliffeqarfiit, sullissiviit umiarsualiviulluunniit, nunaminertani atugassanngortinneqartuniittut imaluunniit nunaminertani atorneqartussanngortinneqartuniittut, eqqakkat pilerfianniittut pisussaaffittut isumagisassaraat.

§ 40.  Naalakkersuisut makkua pillugit maleruagassanik aalajangersaassinnaapput:
1) Eqqagassat pillugit maleruagassanut aalajangersakkat ilusilersorneqarnerat.
2) Katersuinissanut innersuussisarnissamullu aaqqissuussinerit.
3) Eqqakkat iginneqarfissaannut periarfissanik innersuussinissamut kommunalbestyrelsip pisussaaffia.
4) Eqqakkat katersorneqartarnissaannut iginneqartarnissaannullu kommunalbestyrelsip isumaginninnissaanut pisussaaffii, tassunga ilanngullugu atortut nioqqutissiallu atoqqinneqartarnissaat.
5) Innuttaasut, illuutillit, suliffeqarfiit, sullissiviit umiarsualivinnilu oqartussat katersuisarnermik aaqqissuussinerit igitsivissatullu periarfissat innersuunneqartut imaluunniit asimi, illoqarfinni nunaqarfinnilu eqqaanissamut aaqqissuussinerit atorneqarnissaannut pisussaaffii.
6) Innuttaasut, illuutillit, suliffeqarfiit, sullissiviit umiarsualivinnilu oqartussat eqqakkat pillugit nalunaaruteqartarnissamut paasissutissiisarnissamullu kiisalu eqqakkat misissuiffigineqartarnissaannut pillugit pisussaaffii, tassunga ilanngullugit Naalakkersuisut kommunillu maleruaqqusaanni allassimasutut nalunaaruteqartarnissat.
7) Asimi aamma illoqarfinni nunaqarfinnilu atortussianik, nioqqutissianik aamma atortunik igitaqarnissamut inerteqqutit.
Imm. 2.  Eqqakkanik passussineq pillugu Naalakkersuisut maleruagassanik aalajangersaasinnaapput, tassunga ilanngullugit:
1) Eqqakkat immikkoortunut suussusersinerat, nalunaarutigineqarnerat, immikkoortiterneqarnerat, pilerfii aallaavigalugit immikkoortiterneqarnerat, uninngasuutigineqarnerat, katersorneqarnerat, assartorneqarnerat, passunneqarnerat suliarineqarnerallu.
2) Eqqagassaqatigiiaat aamma eqqakkat suussuseqatigiikkuutaat.
3) Suliffeqarfiit aamma umiarsualiviit eqqagassaqatigiiaanik aamma eqqakkanik suussuseqatigiikkuutaanik aalajangersimasunik immikkoortiterisartut aamma suliarinnittut.
4) Aningaasartuutit akilernissaat aamma aningaasartuutinut qularnaveeqqusiinerit aamma suliffeqarfiit umiarsualivinnilu oqartussat namminneq akilerlugu avatangiisinut pitsaassutsinullu aqutsinermik aaqqissuussinernik pilersitsinissaanut pisussaaffeqarnerat.
Imm. 3.  Eqqakkat ajornartorsiutigineqarnerisa killilerneqarnissaat imaluunniit atoqqiisarnerup siuarsarneqarnissaa siunertaralugu Naalakkersuisut makku pillugit maleruagassanik aalajangersaasinnaapput:
1) Suliareqqitassat immikkut ittut, atortussiat akuutissat imaluunniit iluaqutigineqartartut eqquteqqusaannginnissaat imaluunniit killilimmik nunanit allanit eqqunneqarsinnaasarnissaat.
2) Suliareqqitassat immikkut ittut, atortussiat akuutissat imaluunniit iluaqutigineqartartut atortuni nioqqutissianiluunniit, Kalaallit Nunaanni sananeqartuni atorneqartuniluunniit, ilanngunneqartannginnissaat aalajangersimasumilluunniit annertussusilerlugit atorneqarsinnaasarnissaat.
3) Nioqqutissianik tunisassianilluunniit aalajangersimasunut siunertalimmik atorneqartussanik nunanit allanit eqqussuinerit imaluunniit nioqqutissiornerit, tassunga ilanngullugit poortuutissiat, Naalakkersuisunit akuersissutigineqassapput.
4) Nioqqutissianik tunisassianilluunniit aalajangersimasunut siunertalimmik atorneqartussanik nunanit allanit eqqussuinerit imaluunniit nioqqutissiornerit, tassunga ilanngullugit poortuutissiat, aalajangersimalluinnartumik nalunaaqutserneqartassapput, kiisalu allatut nalunaaqutsiineq killilersimaarneqassaaq imaluunniit inerteqqutigineqassalluni.

Kapitali 8
Sanaartugassanik anginerusunik sanaartornissamut akuersissuteqarnermut atatillugu avatangiisinut sunniutinik naliliineq

§ 41.  Kinaluunniit annertuumik sanaartorniarluni imaluunniit suliffeqarfimmik pilersitsiniarluni pilersaaruteqartoq, annertuumik avatangiisinut sunniuteqartussatut isumaqarfigineqartumik, tamatumunnga Naalakkersuisut akuerseqqaartinnagit aallartitsissanngilaq.
Imm 2.  Imm. 1 naapertorlugu akuersissummik qinnuteqartoqarneranut atatillugu pilersaarutip avatangiisinut sunniutai pillugit nassuiaat Naalakkersuisunut nassiunneqassaaq.

§ 42.  Naalakkersuisut makku pillugit maleruagassanik aalajangersaasinnaapput:
1) Suliffeqarfiit, sanaartukkat aamma aaqqissuussinerit suut kapitali 8-mut ilaatinneqassasut.
2) Qinnuteqarnermi aamma akuersissuteqarnermi aaqqissuussinerup ilusia imarisaalu pillugit piumasaqaatit.
3) Avatangiisinut sunniutit naliliiffigineqarnerat pillugu nalunaarutip imarisassaanut piumasaqaatit.
4) Nalunaaruteqartartussaatitaaneq.
5) Akuersissuteqarnermut atasumik piumasaqaatit.
6) Matusineq kingornatigullu suliarinninneq.
7) Qularnaveeqqusiineq.
8) Piumasaqaateqarneq.
9) Inerteqquteqarneq peqqusinerlu.
10) Imminut nakkutigineq aamma avatangiisinik misissuineq.
11) Suliat taakku suliarineqarnerinut atatillugu oqartussat aningaasartuutaannik matusissutissanut akiliut.

Kapitali 9
Nalunaarsuineq pilersaarusiornerlu

§ 43.  Naalakkersuisut kommunit erseqqinnerusumik isumaqatiginiareerlutik pissutsinik, kommunini avatangiisinik innarlitsaaliuinermut pingaaruteqartunik nalunaarsuineq pilersaarusiornerlu pillugit maleruagassanik aalajangersaasinnaapput.

§ 44.  Mingutsitsinerup tamarmiusup killilersimaarnissaa siunertaralugu inuussutissarsiornermi immikkoortunut imaluunniit pisortat pilersuinerannut aalajangersimasunut Naalakkersuisut iliuusissanut pilersaarusiorsinnaapput.
Imm. 2.  Naalakkersuisut kommunalbestyrelsinut, pisortat pilersuinerannut aalajangersimasunut peqqusisinnaapput inuussutissarsiornermi suliat erseqqinnerusumik taaneqartut pillugit iliuusissanut pilersaarusioqqullugit.
Imm. 3.  Iliuusissanut pilersaarutit nioqqutissiat, atortussiat imaluunniit atortut erseqqinnerusumik aalajangersimasut atorneqartarnerat, aniatinneqartarnerat imaluunniit iginneqartarnerat annikkillisiniarlugit anguniagassatut aalajangersakkanik, kiisalu avatangiisinut sunniutaasut nalunaarsorneqarnissaannut suliffeqarfiit, pisortat pilersuinermik sulliviutaat imaluunniit inuussutissarsiornermi immikkoortut ataasiakkaat pisussaaffeqarnerannik kiisalu tamanna pillugu paasissutissanik tunniussinissamut piumasaqaatinik imaqarsinnaavoq.
Imm. 4.  Iliuusissanut pilersaarusiani imm. 2-mi taaneqartuni anguniakkat kiisalu imarisaa annertussusialu kommunalbestyrelsit, pisortat pilersuinermik sulliviutaat imaluunniit inuussutissarsiornermi suliatigut suliniaqatigiiffiit isumaqatiginiareerlugit aalajangersarneqassapput.

§ 45.  Naalakkersuisut pingaarnertigut eqqakkat pillugit iliuusissamik pilersaarusiussapput. Pilersaarut ukiut sisamakkaarlugit suliarineqartassaaq, ukiuni aqqaneq-marlunni tulliuttuni eqqagassanik passussinermut tunngasoq.
Imm. 2.  Kommunit eqqakkat pillugit iliuusissanut pilersaarutaasa imaa, suliaqarnermullu tunngatillugu kiisalu pilersaarutit nutartertarnissaannut piffissanik killiliinernik aamma suleriaatsinik Naalakkersuisut maleruagassanik aalajangersaasassapput.
Imm. 3.  Eqqakkat pillugit pilersaarusiornermut piumasaqaatit suut tunngavigineqarnissaat pillugit Naalakkersuisut maleruagassanik aalajangersaassapput.
Imm. 4.  Eqqakkat nalunaarsornissaannut aamma eqqagassat pillugu pilersaarusiornermut ilaasumik paasissutissat suut kommuninit katersorneqarlutik Naalakkersuisunut nassiussaneraat pillugu Naalakkersuisut maleruagassanik aalajangersaassapput.

§ 46.  Naalakkersuisut ukiumoortumik avatangiisit pillugit nalunaarummik suliaqartassapput.

Kapitali 10
Pigisanut il.il. isersinnaaneq

§ 47.  Inatsit naapertorlugu pisortat imaluunniit inuit taamatut piginnaatinneqartut, eqqartuussiviup aalajangigaanik peqanngikkaluarlutik, pissusissamisoortumik kinaassutsimut uppernarsaammik peqarlutik, pigisamut aamma silami nunaminertanut il.il. atuisinnaatitaasutut piginnittup atugaanut isersinnaapput, Inatsisartut inatsisaat manna naapertorlugu pisinnaatitaanertik isumaginiarlugu. Isersinnaaneq sioqqullugu atuisinnaatitaasutut piginnittoq sapinngisamik nalunaarfigineqaqqaassaaq.
Imm. 2.  Eqqartuussiviup aalajangigaanik peqarnani imm. 1 naapertorlugu iserneq aatsaat pissaaq ilimanarpat imaluunniit natsorsuutigineqarpat annertuumik peqqissutsimut ulorianartorsiortitsisoqartoq aamma annertuumik mingutsitsineq imaluunniit mingutsitsinerup siaruarnera pinngitsoortiniarlugu ingerlaannartumik iliuuseqartoqartariaqartoq.
Imm. 3.  Imm. 1-mi isersinnaatitaanerup atorneqarnerani politiit pisariaqartutigut ikiuutissapput.

Kapitali 11
Tamanut saqqummiussisarneq

§ 48.  Naalakkesuisut tamanut saqqummiussisarneq aamma innuttaasut peqataatinneqarnissaat, akuersissutit akuerineqarnerillu allallu inatsit naapertorlugu aalajangiinerit sioqqullugit pisarnissaat pillugit erseqqinnerusunik maleruagassanik aalajangersaasinnaapput. Taamatuttaaq inatsimmi pineqartunut tunngatillugu innuttaasut peqataatinneqarnissaat pillugu pilersaarusiortoqarnissaanik Naalakkersuisut maleruagassanik aalajangersaasinnaapput.

Kapitali 12
Pisortat oqartussat nakkutilliinerat

§ 49.  Kommunalbestyrelsip nalinginnaasumik nakkutigissavaa:
1) inatsisip aamma taanna tunngavigalugu maleruagassat aalajangersarneqartut eqqortinneqarnissaat.
2) peqqusinermik imaluunniit inerteqquteqarnermik aalajangikkat malinneqarnissaat, aamma
3) piumasaqaatit akuersissuteqarnermut atasumik aalajangersarneqartut eqqortinneqarnissaat.
Imm. 2.  § 32-mi imermik pilersuiveqarfiit taaneqartut aamma suliffeqarfiit, § 19. imm. 2-mi pineqartumi allattuiffimmi ilaatinneqartut, aamma kapitali 8-mi suliat taaneqartut Naalakkersuisut nakkutigissavaat.
Imm. 3.  Imermik minguttumik pisortanit pigineqartunit tamanit atorneqartunit aamma suliffeqarfinnit § 19, imm. 2-mi pineqartumi allattuiffimmi ilaatinneqartunit imermik minguttumik aniatitsinerit Naalakkersuisut nakkutigissavaat.
Imm. 4.  Kommunalbestyrelsimik isumaqatiginninniareerlutik Naalakkersuisut suliffeqarfinnik immikkut ittunik nakkutilliineq kommunalbestyrelsinut isumagisassanngortissinnaavaat. Nakkutilliinermi suliassat, Inatsisartut inatsisaat manna malillugu imaluunniit inatsisip matuma kingunerisaanik maleruagassaliat malillugit kommunalbestyrelsimit isumagineqartussat, kommunalbestyrelsimik isumaqatiginninniareernikkut, Naalakkersuisunut isumagissanngortinneqassanersut Naalakkersuisunit maleruagassaliorneqarsinnaavoq.
Imm. 5.  Kommunalbestyrelsi pissutsinut imm. 2-3 malillugu Naalakkersuisut nakkutilliinerannut pingaaruteqartunik paasisaqaruni tamanna Naalakkersuisunut nalunaarutigissavaat. Annertuumik mingutsitsineq taassumaluunniit suli annertunerusumik siaruarnissaa pinngitsoortinniarlugu piaarnerpaamik akuliuttoqarnissaa pisariaqartinneqarpat peqqussutigineqartussat inerteqqutigineqartussalluunniit pisariaqartut kommunalbestyrelsip Naalakkersuisut sinnerlugit ingerlaannarluni nalunaarutigissavai, taamaaliorninilu tamatuma kingorna Naalakkersuisunut ilisimatitsissutigalugu.
Imm. 6.  Kingusinnerpaamik ullut 14-it qaangiutsinnagit, imm. 5 malillugu kommunalbestyrelsip inerteqquteqarluni imaluunniit peqqusilluni nalunaaruteqarneranit pineqartut aalajangiineq ataannassanersoq Naalakkersuisunit nalunaarfigineqanngippata, inerteqquteqarneq imaluunniit peqqusineq atorunnaassaaq.

§ 50.  Nakkutilliisutut oqartussat pissutsinik unioqqutitsisoqarneranik paasisaqarunik, taamaattut unitsinneqarnissaat isumagissavaat. Tamatumunnga tunngatillugu inerteqqutit peqqussutilluunniit pisariaqartut pinaveersaartitsinerit imaluunniit pissutsinik pilersitseqqinnissamik iliuuseqarnissat nakkutilliisutut oqartussat nalunaarutigissavaat.
Imm. 2.  Suliffeqarfiit aamma innuttaasut suliaat, peqqinnissamut imaluunniit avatangiisinut pissutsinut ajornartorsiortitsilernermik kinguneqartitsisut, mingutsitsineq annikilliseqqullugu imaluunniit aalajangersimasunik iliuuseqaqqullugit, nakkutilliisutut oqartussanit peqquneqarsinnaapput.
Imm. 3.  Sulianut mingutsitsinermik imaluunniit peqqissutsimik akornuseeratarsinnaasutut annertuumik navianartutut nalilerneqartunut nakkutilliisutut oqartussat peqqusisinnaapput. Akornusiisoqaratartoqarsinnaanera pinngitsoorneqarsinnaanngippat, suliffeqarfimmut imaluunniit suliarineqartoq pillugu inerteqqussummik nakkutilliisutut oqartussat nalunaaruteqarsinnaapput.

§ 51.  Inatsit manna naapertorlugu peqqussineq imaluunniit inerteqqut nalunaarutigineqartoq piffissaliussap iluani malinneqanngippat, oqartussat peqqussisut imaluunniit inerteqquteqartut akisussaasumut akiligassanngorlugu iliuusereqqusaq isumagitissavaat.
Imm. 2.  Annertuumik mingutsitsineq pinngitsoortinniarlugu imaluunniit taassuma siaruarnissaa pinngitsoortinniarlugu piaarnerpaamik qanoq iliuuseqarnissaq pisariaqarpat, pisortat nakkutilliisut peqqussuteqaqqaaratik iliuusissat pisariaqartut isumagissavaat akisussaasumut akiligassanngorlugu.

§ 52.  Kinaluunniit Inatsisartut inatsisaanni matumani pineqartumi suliffeqarfimmik ingerlataqartoq noqqaaffigineqarnikkut:
1) Mingutsitsisoqaratarsinnaaneranut imaluunniit illersuutissatut qanoq iliuuserineqartussat naliliiffiginissaannut pingaaruteqartunik pisortatut nakkutilliisunut paasissutissiissaaq.
2) Pisortatut nakkutilliisut taakkulu sinniisui sullivimmi sanaartukkanut tamanut isersinnaatitsissaaq kinaassutsimik ilisarnaatip pissusissamisoortup takutinneratigut.
3) Atortunik il.il. pineqartup atugaanik misiligummik tunniussaqassaaq, kiisalu atortussianik igitassanik peqarpat.
4) Pisortatut nakkutilliisunut kinaanerminik ilisimatitsissaaq.

§ 53.  Suliaqarnermi mingutsitsisoqarneranik pissutaasinnaasunut akisussaasoq, ingerlatsinermi akornuteqartoqarpat imaluunniit ajutoorneq annertuumik mingutsitsinermik kinguneqarpat imaluunniit taamaattoqarsinnaanera navianartoqarpat, erngerluni pisortatut nakkutilliisunut nalunaaruteqassaaq.
Imm. 2.  Suliaqarnermi mingutsitsisoqarnernik pissutaasinnaasunut akisussaasoq, mingutsitsinerup annertusinissaa pinngitsoortinniarlugu imaluunniit mingutsitsisoqarnissaanik navianartorsiorneq pitsaaliorlugu, annertuumik mingutsitsisoqarsinnaaneranik navianartoqartillugu atortussianik il.il. mingutsitsisunik aniatitsineq erngerluni unitsissavaa.

§ 54.  Kinaluunniit suliffeqarfimmik, pigisamik nalilimmik pigisalik imaluunniit ingerlataqartoq, imaluunniit pisortat suliffiutaat, pisortat nakkutilliisut noqqaassuteqarnerat naapertorlugu mingutsitsisoqaratarsinnaanera imaluunniit mingutsitsineq pillugu naliliinermut pingaaruteqartunik kiisalu pinaveersaartitsiniarluni imaluunniit ikiorsiissutitut iliuuserineqartut pillugit paasissutissanik tunniussissaaq.
Imm. 2.  Kinaluunniit suliffeqarfimmik, pigisamik nalilimmik siusinnerusukkut pigisaqarsimasoq imaluunniit ingerlataqarsimasoq, imaluunniit pisortat suliffiutaat, pisortat nakkutilliisut noqqaassuteqarnerat naapertorlugu mingutsitsinerup killeqartinnissaanut imaluunniit mingutsitsisoqaratarsinnaanerup pinngitsoortinnissaanut pingaaruteqartunik paasissutissanik tunniussissaaq.
Imm. 3.  Piginnittoq ingerlatsisorluunniit akisussaasoq pisortanit nakkutilliisunit peqquneqarsinnaavoq, imm. 1 naapertorlugu., nammineq akiligassaanik makkuninnga suliaqaqqullugu:
1) Atortussianik avatangiisinut aniatinneqartartunik, nipiliortitsinermik kiisalu sajuppilutsitsinermik misiligutissanik tiguseqqullugu, misissueqqissaaqqullugu uuttortaaqqulugu. Misissuinermit inernerit kinguarsaanertaqanngitsumik nalunaarutigineqassasut nakkutilliisutut oqartussat piumasarisinnaavaat.
2) Atortussianik nioqqutissianillu atorneqartunik suliarineqartunilluunniit kiisalu atortussianik eqqagassanik misiligutissanik tiguseqqullugu aamma misissueqqissaaqqullugu. Misissuinermit inernerit kinguarsaanertaqanngitsumik nalunaarutigineqassasut nakkutilliisutut oqartussat piumasarisinnaavaat.
3) Mingutsitsinerup pisup pinerata sumik pissuteqarneranik aamma sunniutaanik nassuiaaneq.
4) Mingutsitsinerup kingunerisassaasa qanoq ikiorserneqarnissaat imaluunniit pinaveersaartinneqarnissaat qulaajarlugu.

§ 55.  Kommunalbestyrelsi noqqaaffigineqarneq naapertorlugu kommunip pineqartup iluani avatangiisit pillugit pissutsit naliliiffiginissaannut pingaaruteqartunik Naalakkersuisunut sunik tamanik paasissutissiissaaq.

§ 56  Pisortat nakkutilliisut sulinerisa ingerlanneqarnera aamma annertussusia pillugu Naalakkersuisut maleruagassanik aalajangersaasinnaapput.
Imm.2.  Kommunalbestyrelsit nalunaarsuinermik nakkutilliinermilu ingerlatsinerat pillugu nalunaarutinik nassiussisarnissaat pillugu Naalakkersuisut maleruagassanik aalajangersaasinnaapput, tassunga ilanngullugit uuttortaanermi misissuinermilu inernerit, kiisalu nalunaaruteqartarnerit ilusaat pillugit maleruagassanik aalajangersaasinnaallutik.
Imm 3.  Kommunalbestyrelsip ilanngutitinneratigut piffissamut aalajangersimasumut tunngatillugu kommunalbestyrelsip nakkutilliinermi pisussaaffiata annertussusia pillugu Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

Kapitali 13
Peqqussuteqarnermut inerteqquteqarnermullu tunngatillugu najoqqutassat

§ 57.  Suliamut attuumassuteqartut tusarniaaffigereerlugit pisortat peqqussuteqarnermik imaluunniit inerteqquteqarnermik aalajangiinerat allaganngorlugu pineqartunut nalunaarutigineqassaaq Nunatsinni Nakorsaaneqarfik ilisimatillugu. Aalajangiinerit imarissavaat aalajangiinerup malinneqarnissaanut piffissaliussaq.

§ 58.  Peqqinnissamut navianartorsiortitsineqalersillugu kiisalu annertuumik mingutsitsineq imaluunniit mingutsitsinerup siaruaannissaa pinngitsoortinniarlugu ingerlaannartumik akuliunnissaq pisariaqalersillugu, peqqusinermik inerteqquteqarnermilluunniit aalajangerneq oqaasiinnakkut nalunaarutigineqarsinnaavoq ingerlaannartumillu malinneqassalluni.

§ 59.  Nakkutilliinermi suliassani tamani, peqqinnissamut navianartorsiortitsisoqarneranik imaluunniit tamatumunnga navianartorsiortitsisoqaratarsinnaaneranik pinngitsoortitsinissamik tunngaveqartumik peqqussinissami imaluunniit inerteqquteqarnissami Nunatsinni Nakorsaaneqarfik aalajangiinermi peqataatinneqartassaaq.

Kapitali 14
Maalaaruteqarneq aamma eqqartuussivimmi suliassanngortitsineq

§ 60.  Inatsisartut inatsisaat manna imaluunniit inatsimmik matumannga toqqammaveqarluni maleruagassat aalajangersarneqartut naapertorlugit aalajangiinerit tamarmik Avatangiisit Innarlitsaaliorneqarnissaat pillugit Naammagittaalliuuteqartarfimmut suliassanngortinneqarsinnaapput.
Imm. 2. Maalaaruteqarsinnaasut tassaapput:
1) Aalajangiiffigineqartut.
2) Nunatsinni Nakorsaaneqarfik.
3) Kinaluunniit suliap qanoq naammassineqarnissaanut nammineq immikkut annertuumillu soqutigisaqartoq.
4) Peqatigiiffiit suleqatigiiffiillu, malittarisassatik naapertorlugit nunanik peqqissarfiullutik qasuersaarfiusartunik, avatangiisinik pinngortitamillu annertuumik soqutigisanik isumagisaqarnissamik siunertaqartut.
Imm.3.  Maalaaruteqarnissamut piffissaliussaq sapaatit akunneri arfiniliupput, piffissat uku kingulliit aallaavigalugit naatsorsorlugit:
a)  Aalajangiinermut sammitinneqartup ullormiit aalajangiinerup nalunaarutiginerannit.
b)  Akuersissutip ullormi tamanut saqqummiunneqarneraniit, tamanut saqqummiussinissamut pisussaaffik Inatsisartut inatsisaat manna malippagu imaluunniit inatsit manna malillugu maleruagssatigut aalajangersarneqarsimappat.
Imm. 4.  Naammagittaalliuuteqartarfiup aalajangigai pisortat ingerlatsiviinut allanut suliassanngortinneqarsinnaanngillat.

§ 61.  Avatangiisit Innarlitsaaliorneqarnissaat pillugit Naammagittaalliuuteqartarfik pingasunik ilaasortaqarpoq. Inatsisartut inassuteqareernerisigut siulittaasussamik aamma ilaasortanik marlunnik, taakkunannga aappaa Kalaallit Nunaanni Kommuneqarfiit Kattuffiannit inassutigineqartumik, Naalakkersuisut toqqaassapput. Ilaasortanut tamanut sinniisussanik toqqaasoqassaaq.
Imm. 2.  Naammagittaalliuuteqartarfimmiilaasortat Naalakkersuisunut ilaasortaassanngillat.
Imm. 3.  Naammagittaalliuuteqartarfimmi piffissap qinigaaffiup Inatsisartunut qinigaaffik piffissaq assigaa. Ataatsimiititaliaq nutaamik Inatsisartunut qinikkat katersuunneranni siulittaasussamik inassuteqareernissaata tungaanut sulissaaq.
Imm. 4.  Naammagittaalliuuteqartarfimmut ataatsimeeqataasartunik sulianik immikkut ilisimasalinnik aggersaasoqarsinnaavoq.
Imm. 5.  Naammagittaalliuuteqartarfiup suleriaasissani nammineq aalajangersassavaa.

§ 62.  Maalaaruteqarneq peqqussinermut imaluunniit inerteqqussummut kinguartitsisarpoq Avatangiisit Innarlitsaaliorneqarnissaat pillugit Naammagittaalliuuteqartarfiup suliami aalajangiinissaata tungaanut imaluunniit Naammagittaalliuuteqartarfiup allatut aalajangiinissaata tungaanut.
Imm. 2.  Pisortat, pissutsinik immikkut ittunik pisoqartillugu, peqqussinermik imaluunniit inerteqquteqarnermik aalajangiisut, peqqussineq imaluunniit inerteqquteqarneq peqatigalugu aalajangiisinnaapput maalaaruteqartoraluartorluunniit aalajangigaq malinneqassasoq.
Imm 3.  Imm. 2 naapertorlugu aalajangigaq maalaarutigineqaraluartorluunniit peqqusineq imaluunniit inerteqquteqarneq malinneqassaaq Naammagittaalliuuteqartarfiup allamik aalajangiinissaat tungaanut.

§ 63.  Akuersissut, akuerineqarneq imaluunniit immikkut akuersissuteqarneq pillugu maalaarut kinguartitsisinnaanngilaq, Naalakkersuisut allamik aalajangiisimatinnagit. Akuerineqarnerit aamma akuersissutit ilaat maalaaruteqarnissamut piffissaliussap iluani atuutsinnginnissaat aamma maalaarut kinguartitsisinnaasoq pillugit Naalakkersuisut maleruagassanik aalajangersaasinnaapput.
Imm. 2.  Akuersissut, akuerineqarneq imaluunniit immikkut akuersissuteqarneq pillugu maalaarutip naammagittaalliuuteqartarfimmit allanngortinneqarnissaanut imaluunniit atuukkunnaarsinnissaanut imm. 1-mi aalajangersagaq killiliinngilaq.

§ 64.  Inatsisartut inatsisaat manna imaluunniit taassuma malitsigisaanik najoqqutassiarineqarsimasut naapertorlugit akuersissutip, akuerineqarnerup imaluunniit immikkut akuersissuteqarnerup iluaquteqarneq sanaartornissamik ingerlataqarnissamik tunngaveqarpat, suliat taamaattut suliarinerat aallartinneqassanngillat maalaaruteqarnissamut piffissaliussaq § 60, imm. 3-mi taaneqartoq qaangiutsinnagu.
Imm. 2.  Immikkut pisoqartillugu aamma qinnuteqarneratigut maalaaruteqarnissamik piffissaq suli qaangiutinngitsoq sanaartornermi ingerlatat aallartinnissaannut Naalakkersuisut akuersisinnaapput. Taamatut akuersineq maalaarutigineqarsinnaanngilaq.

Eqqartuussivimmi suliassanngortitsineq

§ 65.  Inatsisartut inatsisaat manna imaluunniit Inatsisartut inatsisaat tunngavigalugu maleruagassat naapertorlugit aalajangiinerit eqqartuusivimmi suliassanngortitsinikkut misilinneqarnissaat aalajangiinerup nalunaarutigineqarneraniit qaammatit arfinillit qaangiutsinnagit suliassiissutigineqassapput. Aalajangiineq tamanut ammasumik nalunaarutigineqarsimappat taamaattoq piffissaliussaq nalunaaruteqarnermiit tamatigut naatsorsorneqassaaq.

Kapitali 15
Pineqaatissiinerit pillugit aalajangersakkat il.il.

§ 66.  Akiliisitaasussanngortitaasinnaavoq :
1) § 35, imm 3, § 52 imaluunniit § 54, imm. 1-2 naapertorlugu noqqaaffigineqarnerminik malinninngitsoq.
2) § 53, imm. 1 naapertorlugu nalunaaruteqanngitsoq.
3) § 19, imm. 1 aamma imm. 3, § 31, imm. 2 imaluunniit § 32, imm. 1 naapertorlugu akuersissummik pissarsiniaqqaarsimanngitsoq.
4) § 17, imm. 1-3, §§ 20-23, § 25, § 27, § 30, imm. 1, § 36, imm. 3 aamma § 42, § 49, imm. 5, § 50 imaluunniit § 54, imm. 3 naapertorlugu peqqusinermik, inerteqquteqarnermik imaluunniit piumasaqaatinik unioqqutitsisoq.
5) § 15, imm. 1-2-mi, § 28, imm. 2-mi, §§ 37-38-mi, §41, imm. 1-mi, § 53, imm. 2-mi imaluunniit § 64, imm. 1-imi aalajangersakkanik unioqqutitsisoq.
Imm. 2.  § 35, imm. 1-imik unioqqutitsisoq akiliisitaasussanngortitaasinnaavoq, eqqakkanik pilersitsinermigut, uninngatitsinermigut, passussinermigut imaluunniit peersinermigut
1) allat peqqissusiannik ulorianartorsiortitsisoq, imaluunniit
2) silaannarmik, imermik, sermimik, qaqqamik imaluunniit nunamik mingutsitsinermik pilersitsisoq.
Imm. 3.  § 10, § 18, § 19, imm. 4, § 27, § 34, § 40 aamma § 42 naapertorlugit maleruagassiani atulersinneqartuni aalajangersakkanik unioqqutitsineq akiliisitaasussanngortitsineq pillugu aalajangersaasoqarsinnaavoq.

§ 67.  Inatsisartut inatsisaat imaluunniit Inatsisartut inatsisaat malillugu najoqqutassiat atulersinneqartut akiliisitaasussanngortitsinermik tunngaavissiippata, Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermi inatsimmi maleruagassat malillugit inatsisitigut pisinnaatitaasoq pisussaatitaasorlu akiliisitaasussanngortinneqarsinnaavoq.
Imm. 2.  Inatsisartut inatsisaannik matuminnga unioqqutitsinermi pinerluttulerinermi inatsimmi maleruagassat malillugit aamma arsaarinnittoqarsinnassoq.

§ 68.  Akiliisitsisutissap annertussusilernerani § 2-mi eqqarsaatigisassat taaneqartut pingaartinneqassapput. Unioqqutitsineq inuussutissarsiummut ingerlatsinermut atasumik pippat kinguneqartitsinermi tamanna sukannernerulersitsissutaassaaq.

Kapitali 16
Atortuulersitsineq il.il.

§ 69.  Sakkutooqarfimmi Pituffimmi Inatsisartut inatsisaat atuutinngilaq.

§ 70.  Inatsisartut inatsisaat una atuutilerpoq januarip aallaqqaataani 2012-mi.
Imm. 2. Peqatigissaanik Avatangiisit innarlitsaaliorneqarnissaannik Inatsisartut peqqussutaat nr. 12, 22. december 1988-meersoq, kingusinnerusukkut allannguutai ilanngullugit, atorunnaarpoq.
Imm. 3.  Imm. 2-mi inatsisartut peqqussutaat taaneqartut malillugit maleruagassat maannamut atuuttut atuutiinnassapput, Inatsisartut inatsisaat manna naapertorlugu atortuujunnaarsinneqarnissamik imaluunniit allanngortinneqarnissamik tungaannut.

Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 22. november 2011

Kuupik Kleist