Eqqakkat pillugit Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat
Avatangiisit innarlitsaaliorneqarnissaanik Inatsisartut inatsisaanni nr. 9-mi, 22. novembari 2011-meersumi (avatangiisinut inatsit) § 10, imm. 1-imi, nr. 5, 6, 12, 20, 23 aamma 25, § 40, imm. 1 aamma 2, § 45, imm. 2-4, § 56, imm. 1 aamma § 66 imm. 3 naapertorlugit aalajangersarneqarpoq:
Kapitali 1
Atuuffia
§ 1. Nalunaarummi eqqagassanik, tassungalu ilanngullugu immikkoortiterisarnerit, iluaqutissanngortitsisarnerit, igitsisarnerit atueqqittarnerillu, inatsimmi allami malittarisassiunneqanngitsut suliarinnittarneri pineqarput.
Imm. 2. Nalunaarummi atortut piffissami eqqagassanngorneriniit piffissamut eqqagassaajunnaarnissaat tikillugu pilersaarusiorneqartarnerinut suliarineqartarnerinullu malittarisassat
aalajangersarneqarput.
Kapitali 2
Nassuiaatit il. il.
§ 2. Nassuiaatit kapitalimi matumani saqqummiunneqartut nalunaarummut matumunnga, avatangiisinut inatsimmut eqqakkallu pillugit maleruagassanut allanut, taakku tunngavigalugit aalajangersarneqartunut, kiisalu kommunit eqqagassalerinerinut, tassungalu ilanngullugu kommunit eqqagassat pillugit maleruagassiaannut atuutsinneqarput.
§ 3. Eqqaaneq imatut paasineqassaaq, ilanngussaq 1 naapertorlugu atortussiaq pequlluunniit tigussaasoq, piginnittup igitaa, igissallugu siunniussaa imaluunniit igissallugu pissussaaffigisaa.
Imm. 2. Nalunaarummi matumani maleruagassat aamma avatangiisinut inatsimmi § 36, imm. 1 naapertorlugit atortussiat pigisalluunniit igitassaanersut kommunalbestyrelsip aalajangiffigisassavaa. Tassunga ilanngullugu kommunalbestyrelsi pisussaavoq, atortussiaq pigisarluunniit qanoq inissinneqassanersoq aalajangiissalluni.
Imm. 3. Taamaattorli nioqqutissiornerup ingerlanerani atortussianik pigisanilluunniit
inuussutissarsiutigalugu tunisassiornerup inerneri eqqakkatut isigineqassanngillat, atortussiamik pigisamilluunniit taassuminnga sanaartorneq pingaarnertut siunnerfigineqanngippat, aamma:
1) atortussiaq pigisarluunniit atoqqinneqassasoq qularnanngippat,
2) atortussiap pequlluunniit nalinginnaasumik suliffissuarmi suliaasunut naleqqiullugu annertunerusumik suliarinngikkaluarlugu toqqaannartumik atorneqarsinnaappat,
3) atortussiaq pequlluunniit nioqqutissiornermut ilagitillugu sananeqarpat, aamma
4) atoqqinneqarnissaa akuerisaappat, tassalu atortussiap pigisalluunniit atorneqarnerani tunisassiornermik, avatangiisinik peqqissutsimillu illersuinermut piumasaqaatit attuumassutillit tamarmik naammassineqarpata, aammalu avatangiisit inuilluunniit peqqissusaannut ataatsimut sunniuteqarnerlussanngippat.
Imm. 4. Atortussiap pequtilluunniit eqqakkanut piumasaqaatinik ukuninnga naammassinnikkunnaarnerat pillugu kommunalbestyrelsi aalajangiisassaaq:
1) atortussiaq pequlluunniit iluaqutaalersinneqarluni naammassineqarpat, tassunga atoqqinneqarnera ilaatinneqarluni,
2) atortussiaq pequlluunniit siunertamut immikkoortumut nalinginnaasumik atorneqarpat,
3) atortussiamut peqummulluunniit taamaattumut niuerfimmik peqarpat imaluunniit piumaneqarpat,
4) atortussiaq pequtilluunniit siunertanut immikkut ittunut teknikkikkut piumasaqaatit naammassineqarpata, aammalu tunisassiamut tunngatillugu inatsisit najoqqutassallu atuuttut naammassineqarpata, aammalu
5) atortussiamik peqummilluunniit atuineq avatangiisinut inuilluunniit peqqissusaannut tamarmiusumut sunniuteqarnerlussanngippat.
Imm. 5. Kommunalbestyrelsip aalajangersakkami tassani imm. 3-4 naapertorlugit aalajangiinerit pillugit Naalakkersuisut ilisimatittassavaa.
§ 4. Atuisinnaatitaasoq tassaavoq nunaminertamik atuisinnaasoq, nalinginnaasumik nunaminertamik atuinissamik akuerineqartoq. Akuersissummik atuukkallartussamik imaluunniit ataavartussamik tunniussinermut, kiisalu nunaminertanut sanaartorfiunngitsunut eqqaasoqassappat tamanna atuutissaaq.
Imm. 2. Atuisinnaatitaanermut nallersuunneqassapput:
1) inissianik, illunik sumiiffinnillu inuussutissarsiutinik ingerlataqarfiusunik attartortut atuisullu, aamma
2) inissianik illunillu ineqarfissanik attartortut atuisullu, illuni attartortitakkani inissiat pingasuuppata ikinneruppataluunniit.
3) illunik attartortittakkanik, attartortittakkanik pingasut sinnerlugit inissiartaqartunik attartortitsisarpata, attartortitsisut atuisussaatitaanermik piginnittutut isigineqassaaq.
Imm. 3. Aamma atuisinnaatitaasoq suliffeqarfinnut, peqatigiiffinnut aammalu ataavartumik imaluunniit atuukkallartussamik inunnut katersuuffissianik aaqqissuussinernut aaqqissuussisunut nallersuunneqassaaq.
§ 5. Atuisinnaatitaasoq kinaluunniit inoqutigiittut suliffeqarfittulluunniit aalajangigaassaaq. Atuisinnaatitaasoq inoqatigiinnut suliffeqarfimmulluunniit nallersuunneqarsinnaanersoq kommunalbestyrelsimit aalajangiiffigineqassaaq.
Imm. 2. Sullissiviit, umiarsualiviit assigisaallu suliffeqarfittut immikkoortinneqassapput.
Imm. 3. Nunaateqarfiit, nersutaateqarfiit, akunnittarfiit neriniartarfiillu, aammalu asimi inuussutissarsiutigalugu suliat allat suliffeqarfittut immikkoortinneqassapput.
Imm. 4. Kommunalbestyrelsip imm. 1 naapertorlugu, minnerpaamik aalajangiinermini tunngavissat uku tamarmiusut ilaatissavai:
1) Eqqagassat tamarmiusut amerlassusissaattut suussusissaattullu naatsorsuutigisat.
2) Suliassap piffissaq eqqarsaatigalugu sivisussusissaa.
3) Suliassami siunertaq.
§ 6. §§ 3-mi aamma 4-mi nassuiaatigineqartut saniatigut, nassuiaatit uku ukuunnga atorneqassapput:
1) Eqqakkani iluaqutissanngortinneqarsinnaasut: Eqqakkat atoqqitassanngorlugit piareersarneqarsinnaasut, atoqqinneqarsinnaasut inaarutaasumik iluaqutissanngortitsinissamut atorneqarsinnaasut, imaluunniit passusseriaatsit taaneqartut arlaannik siunertaqarluni piareersarneqarsinnaasut.
2) Eqqagassalerinermut atortut: Atortut eqqakkanik iluaqutissanngortitsiviusartut piaaffiusartullu, taakkununnga atortut iluaqutissanngortitsinissaq piiaanissarluunniit sioqqullugu eqqakkanik piareersaaffiusartut ilaatinneqarlutik.
3) Eqqaaviit: Eqqaavik, eqqakkat kommunip eqqakkanik katersuisarnerani katersuinissaq sioqqullugu igitsiviusussaq.
4) Eqqakkanik immikkoortiterisarneq: Eqqakkat suuneri, katitigaaneri imaluunnit aallaavii tunngavigalugit immikkoortiterneqartarneri, soorlu asfalti, pappiaqqat, pappiaqqat qeratasuut, assakaasukut, saviminikut, atortut elektroniskiusut, batteriit akkumulatorillu, PVC-t, plastikkit, igalaamernit, eqqakkat annoraaminernik gumminillu akullit, issut qisuillu.
5) Eqqakkanik piginnittoq: Eqqagassanik pilersitsisoq, imaluunniit inuk suliffeqarfilluunniit eqqakkanik piginnittoq.
6) Eqqakkanik pilersitsisoq: Kinaluunniit suliaqarnermigut eqqakkanik pilersitsisoq imaluunniit piareersaanermi, akoorinermi allatulluunniit suliaqarnermi eqqakkat suussusiinik katitigaanerinilluunniit allannguisoq.
7) Eqqakkat suussusii: Eqqakkat ilanngussaq 1-imi eqqakkat allattorsimaffianni allassimasut, aammalu EAK-kode-lerlugit allaaserineqartut.
8) Eqqakkanik assartuisoq: Kinaluunniit inuussutissarsiutigalugu allap akiligaanik eqqakkanik assartuisoq.
9) Uumasuneersunit eqqakkat: Eqqakkat uumasuneersut aamma uumasut toqungasut, taakkununngalu uumasut perlukui ilaatinneqarput.
10) Innersuussisarneq: Aaqqissuussineq maleruagassatigut aalajangigaasoq, tassanilu eqqakkanik pilersitsisoq eqqakkanik kommunalbestyrelsip innersuussinera malillugu eqqaavimmut akuerisamut tunniussinissamut akisussaaffeqarpoq.
11) Suliarinninneq: Iluaqutissanngortitsinerit piiaanerillu, tassungalu iluaqutissanngortitsinissaq piiaanissarluunniit sioqqullugu piareersaanerit ilanngullugit.
12) Atuisussaatitaaneq: Pisussaaffeqarfiupput:
a) katersuisarnermut innersuussisarnermulluunniit aaqqissuussinermut malittarisassanik aalajangersarneqartunik atuinissaq, imaluunniit
b) eqqakkanik passussinissamut kommunalbestyrelsip innersuussutaanik aalajangersimasunik, katersuisarnermut innersuussisarnermulluunniit aaqqissuussinernut ilaatinneqanngitsunik malinninnissaq.
13) Uumassusilinnit eqqakkat: Angerlarsimaffinnit, neriniartarfinnit, nerisassiuussisarfinnit aamma niuertarfinnit nerisassat igaffimmiillu eqqakkat arrorsinnaasut, kiisalu suliffeqarfinnit inuussutissaleriffiusunit eqqakkat assingusut, taakkunungalu naatsiivinnit eqqakkat, aalisakkanit aammalu uumasunit allanit eqqakkat ilaatinneqarput.
14) Eqqakkanik piiaasarneq: Suliaq iluaqutissanngortitsiviunngitsoq sunaluunniit, aamma suliaq kingunerisassat ilaattut atortussianik katersueqqinnermik.
15) Illulianit sanaartukkanillu eqqakkat: Eqqakkat illulianit sanaartukkanillu pisut, taakkununngalu nutarterinerit, iluarsaassinerit isaterinerillu ilaatinneqarput.
16) Angerlarsimaffinnit eqqakkat: Eqqakkat angerlarsimaffinni pilersinneqartut, aaqqissuussinernut allanut ilaatinneqanngitsut, aammalu pingaartumik tassaasut igaffimmit eqqakkat, eqqiluisaarnermi eqqakkat atortullu atorunnaakkanik minnerusunik ilaqartut, taakkununngalu nerisassat igitat sinnikullu allat, soorlu pappiaqqat, pappiaqqat qeratasuut, plastikkit poortuutissallu, kiisalu aalisakkanit piniakkanillu, nammineq atugassatut pisanit piniakkanit eqqakkat.
17) Eqqakkat angerlarsimaffinnit eqqakkanut assingusut: Eqqakkat suliffeqarfinnit pilersinneqartut, katitigaanermikkullu inuinnaat angerlarsimaffiinit eqqakkanut assingusut.
18) Inissiiveqarfik: Sumiiffik eqqakkanik ataavartussamik utaqqiisaagallartumilluunniit inissiiviusoq, avatangiisinut inatsimmi kapitali 5 naapertorlugu avatangiisit pillugit
akuersissuteqarfiusimasoq.
19) Eqqakkat inissinneqarnissamut naleqquttut: Eqqakkat iluaqutissanngortitsinissamut imaluunniit ikuallaanissamut naleqqutinngitsut.
20) Toqqaannartumik atueqqiineq: Tunisassianik atortunillunniit, piareersaaqqaarani killiffik atorneqarsinnaasunik atueqqittarneq.
21) Eqqaavissuaq: Sumiiffik eqqakkanik piujuartussamik inissiiffiusussaq, avatangiisinut inatsimmi kapitali 5 naapertorlugu avatangiisit pillugit akuersissuteqarfiusimanngitsoq.
22) Atortunit elektroniskiusunit saviminikut: Eqqakkat atortunit innaallagiamoortunit elektroniskiusunillu pisut, taakkununnga støvsugerit, qulliit elektroniskiusut, peerit sipaarutitallit, kissamik supoortut, kaffiliorutit, qillerutit, TV-kkut isiginnaarutit, qarasaasiat, radiut, mobiltelefonit kissarsuutillu ilaatinneqarlutik.
23) Poortuutit: Tunisassiat qanorluunniit ittut atortullu poortuinermut, illersuinermut, passussinermut, tunisassiortumiit tunisassiassanik nioqqutissanilluunniit piareersakkanik nassiussinermut, imaluunniit taakkuninnga saqqummiussinermut atorneqartut. Atortut siunertamut ataatsimut ataasiaannarluni atorneqartut taamatuttaaq poortuutissatut isigineqassapput. Poortuutissanut taamaallaat ilaapput:
a) Tuniniaanermi poortuutit imaluunniit poortuutit pingaarnerit, tassalu tunitsivimmi poortuutit ataatsitut atuisussamut inaarutaasumut imaluunniit atuisartumut tunisassatut ilusiligaasut.
b) Tamanut poortuutit imaluunniit poortuutit pingaannginnerusut, tassalu tunitsivimmi poortuutit arlalinngorlugit tunisassatut ilusiligaasut, tassani atuisussamut inaarutaasumut imaluunniit atuisartumut tunisassatut ilineqarnerat imaluunniit tunitsivimmi ilisivinnik ulikkaarutaannartut atorneqarnerat apeqqutaatinnagu. Tassalu imaappoq, nioqqutissanit nioqqutissap piginnaanera allanngortinngikkaluarlugu peerneqarsinnaavoq.
c) Assartuinermut poortuutit imaluunniit sullissinermut atatillugu poortuutit, tassalu poortuutit tunitsivinni arlalinni imaluunniit poortuutinik tamanut atorsinnaasunik atuinermi passussinissamik assartuinermillu oqinnerulersitsisussanngorlugit ilusiligaasut, taamaalillunilu inuup nammineerluni passussinerani assartuineraniluunniit ajoqusiinissat pinngitsoortinneqarsinnaallutik. Assartuinermut poortuutissanut containerit aqqusinertsigut, qimuttuitsut aqqutaasigut, umiarsuakkut silaannakkullu assartorneqartartut ilaatinneqanngillat.
24) Poortuutit igitassat: Poortuutit imaluunniit poortuutinut atortut suulluunniit, § 3 naapertorlugu eqqakkanut nassuiaatinut ilaatinneqartut, tassani tunisassiornermit igitassat kisimik pineqaratik.
25) Inuussutissarsiutinik ingerlataqarnermit eqqakkat: Eqqakkat suliffeqarfinnit pilersinneqartut, taakkununnga eqqakkat angerlarsimaffinnit eqqakkanut assingusut, igitassat angisuut, inissialiornermit sanaartornermillu eqqakkat, tunisassiornermut eqqakkat, suliffissuarnit eqqakkat, eqqakkat immikkoortitikkat, issut nunalerinermiillu eqqakkat ilaallutik. Inuussutissarsiutinik ingerlataqarnermit eqqakkat ulorianartuusinnaapput uloriananngitsuusinnaallutilluunniit.
26) Eqqakkat ulorianaatillit: Eqqakkat ilanngussaq 1-imi eqqakkat allattorsimaffianni eqqakkatut ulorianaatilittut allassimasut nalunaaqutsersimasullu, aammalu ilanngussaq 2-mi allassimasutut ulorianaammik ataatsimik arlalinnilluunniit ersersitsisut. Aamma eqqakkat, ilanngussaq 2-mi allassimasutut ulorianaammik ataatsimik arlalinnilluunniit ersersitsiviusut eqqakkatut ulorianaatilittut isigineqarput.
27) Piareersaaneq: Iluaqutissanngortitsinissaq piiaanissarluunniit sioqqullugu timi, kissaq, akuutissat. arrortitsinerit imaluunniit iluaqutissanngortitsinissaq piiaanissarluunniit sioqqullugit suliat allat, taakkununngalu ilaatinneqarput immikkoortiterineq, sequtserineq, eqiterineq, atortunik naqigussineq, panersiineq, aserorterineq, kissaatigisaq
malillugu ilusiliineq, immikkoortiterineq ilaallutik, aammalu iluaqutissanngortitsinissaq sioqqullugu piiaaneq, poortueqqinneq, sequtserineq imaluunniit akulerussineq, taamaalillunilu eqqakkat annertussutsimikkut ulorianassutsimikkullu annikillisinneqarnissaat imaluunniit allatut iliorluni passukkuminarnerulersinneqarnissaat siunertaralugu piginnaasaannik allanngortitsineq.
28) Atueqqinnissaq siunertaralugu piareersaasarneq: Atueqqinnissaq siunertaralugu piareersaaneq: Iluaqutissanngortitsinermik suliaqarnerit suulluunniit nakkutilliinertut,
saliinertut iluarsaassinertulluunniit ittut, tassanilu nioqqutissiat imaluunniit nioqqutissiat atortui eqqagassanngorsimasut piareersarneqartarput, taamaalillutillu allatut piareersarneqaratik atoqqinneqarsinnaasunngortinneqartarlutik.
29) Eqqakkat ikuallanneqarsinnaasut: Eqqakkat iluaqutiginneqarsinnaanngitsut aammalu ikuallaanikkut peerneqarsinnaasut, ikuallanneqanngikkunik ikuallaavimmut piumasaqaatinik unioqqutitsiviusinnaasut, imaluunniit akuutissanik avatangiisinut peqqissutsimullu akuerineqarsinnaanngitsunik annertussusilinnik aniatitsisinnaasut.
Eqqakkanut ikuallanneqarsinnaasunut ilaatinneqanngillat:
a) Eqqakkat, inatsisit malillugit ikuallanneqarnissaanut inerteqqutaasut.
b) Eqqakkat inatsisit malillugit, tassungalu malittarisassat kommunalbestyrelsimit akuerineqartut ilanngullugit katersorneqassapput imaluunniit suliarinniffissamut allamut piiaanermiluunniit aaqqissuussinermut allamut innersuunneqassallutik, taakkununngalu iluaqutissanngortitsinerit inissiinerilluunniit ilaatinneqarput.
30) Isumaqatiginninniartoq: Inuk suliffeqarfilluunniit, niuernermik tunngaveqarluni eqqakkanik niueruteqartoq.
31) Misileraanermik tunngaveqarluni immikkut aaqqissuussineq: Aaqqissuussineq, piffissami sumiiffimmiluunniit killilikkami immikkoortunik ataatsinik arlalinnilluunniit aaqqissuussinerup sumiiffimmut annertunerusumik siaruarneqarsinnaaneranik ataavartunngortinneqarsinnaaneranilluunniit misissuinissaq siunertaralugu atorneqartoq.
32) Eqqakkat atoqqinneqarsinnaasut: Eqqakkat atoqqinneqarnissaminnut naleqquttut, imaluunniit inatsisit malillugit atoqqinneqartussat.
33) Atoqqiineq: Iluaqutissanngortitsiniarluni suliaqarneq sunaluunniit, eqqakkanik tunisassiassanut, atortussanut akuutissanulluunniit allanngortillugit piareersarneqarfiat, taakku aallaqqaammut siunertaasumut siunertanulluunniit allanut atorneqarnissaat apeqqutaatinnagu. Tassunga atortunik arrorsinnaasunik, kisiannili nukissiornermut atorneqartussaanngitsunik piareersaaneq aamma atortunik ikummatissatut immiissutissatulluunniit atorneqartussanik piareersaaneq ilaatinneqarput.
34) Atoqqitassanik katersivik: Atortoq atoqqitassanik suliaqarnermut atorneqartoq.
35) Atoqqiisarneq: Suliaq sunaluunniit, nioqqutissiat atortulluunniit siunertamut ilusilerneqarfimminnut atoqqinneqarnissaannik suliaqarfiusoq.
36) Angerlarsimaffinnit eqqakkat: Eqqakkat angerlarsimaffinni pilersinneqartut, taakkununnga angerlarsimaffinnit eqqakkat, eqqakkat angisuut, naatsiivinnit eqqakkat, eqqakkat immikkoortitikkat issuillu ilaallutik. Angerlarsimaffinnit eqqakkat ulorianartuusinnaapput uloriananngitsuusinnaallutillulluunniit.
37) Passussineq: Eqqakkanik katersuisarneq, iluaqutissanngortitsisarneq piiaasarnerlu, taakkununnga tamatumunnga atatillugu aammalu inissiiveqarfimmi suliareqqiisarnermut
kiisalu tuniniaasut akunnermuliuttullu suliaannut nakkutilliinerit ilanngullugit.
38) Katersuineq: Eqqakkanik aallerneq, tassungalu eqqakkanik ikuallaavimmut assartuussinissaq siunertaralugu aallarniutaasumik inissititerineq ilanngullugit.
39) Katersuisarnermi aaqqissuussineq: Aaqqissuussineq malittarisassatigut aalajangersagaasoq, tassanilu eqqakkat tunniussivissamut katersuivimmulluunniit tunniunneqarpata passussinerup ingerlateqqinneqarnissaanut akisussaaffik kommunalbestyrelsip tigussavaa.
40) Suliffeqarfik katersuisartoq: Suliffeqarfik niuernermik siunnerfeqarluni eqqakkanik katersuisartoq.
41) Akuutissat igitassat: Suliffissuarmi suliffinnit kukkusumik tunisassiornermi igitassat aamma akuutissat atornikut, aammalu laboratorianit igitassat akuleriit assigisaallu, kiisalu angerlarsimaffinnit akuutissat naliginnaasut, soorlu arrorsaatit qalipaatillu sinnikui.
42) Eqqakkanik immikkoortiterisarneq: Sumiiffimmi eqqakkat aqqusaagaanni immikkoortiterisarneq, tassungalu atortut atuuffissallu malillugit immikkoortiterisarneq ilaatinneqarpoq.
43) Nakorsiartarfinnit eqqakkat ulorianartut: Eqqakkat tunillaanneqarnissamut ulorianartorsiorfiusinnaasut allatulluunniit peqqissutsimut immikkut ittumik ulorianartorsiorfiusinnaasut.
44) Kommunip eqqagassanik passussisarfia: Kommunip eqqakkanik passussisarfia, kommunalbestyrelsip ataatsip amerlanerusulluunniit passussiasarfiup annersaanik piginneqataaffigisaat, imaluunniit ingerlatseqatigiiffimmi assigisaanilluunniit eqqakkanik suliaqarnermi atortumik pigisaqartumi aningaasaatit annersaannik toqqaannartumik toqqaannanngitsumillunniit pigisaqarfigisaa.
45) Akunnermuliuttoq: Suliffeqarfik sunaluunniit, allat sinnerlugit, taakkununngalu akunnermuliuttut namminneerlutik eqqakkanik tigusisussaanngitsut ilanngullugit, eqqakkanik suliaqarnissamik aaqqissuussisoq.
46) Iluaqutissanngortitsineq: Suliaq sunaluunniit, eqqakkanik atoqqiinermi, atueqqinnermi allatulluunniit suliaqarnermi atortunik allanik atuinermik taarsiinikkut iluaqutissanngortitsiviusoq, taakkununngalu suliat eqqakkanik taamatut iluaqutissanngortitsinissamut piareersarfiusut ilaatinneqarput.
47) Uuliakut: Suliffissuarnit uuliat imaluunniit uuliat atortussianit inuilluunniit pilersitaannit pisut suulluunniit, siunertanut aallaqqaammut atuuffigisaminnut naleqqukkunnaarsimasut, soorlu motoorinut ikummatitsivinnut aqqusersuutinullu uuliat, kiisalu maskiinanut, turbininut atortunullu hydraulik-imik ingerlatilinnut uuliat.
48) Eqqakkat angisuut: Eqqakkat anginerit, soorlu pequtit, sisoraatit, sikkilit, igaffimmi atortut innaallagiamoortut, savimernit saffiugassallu, dunkit madrassillu. Tassanili illuliornernit sanaartornernillu eqqakkat pineqanngillat.
Kapitali 3
Eqqagassanik pilersitsisartut
§ 7. Eqqagassanik pilersitsisut pisussaapput, nalunaarut manna kommunit
eqqagassalerinermut malittarisassiaat kommunalbestyrelsillu inassuteqaataat malillugit eqqakkanik isumaginnissallutik, immikkoortiterissallutik piaassallutillu.
Kapitali 4
Eqqagassanik tunngaviusumik pilersaarusiornermi tulleriissaarineq il.il.
§ 8. Eqqakkanik passussinermi eqqagassanik tunngaviusumik tulleriiaarisarneq uku aallaavigineqartassapput:
1) Eqqagassanngortitsinaveersaarneq.
2) Atueqqinnissaq siunertaralugu piareersaaneq.
3) Atoqqiisarneq.
4) Allatut iluaqutissanngortitsineq.
5) Piiaaneq.
Imm. 2. Eqqakkanik passussinermi eqqagassanik tunngaviusumik tulleriiaarisarneq saneqqunneqarsinnaavoq, tunngavissat immikkut ittut, soorlu teknologi nutaaq,
aningaasaqarnermi eqqarsaatigisassat amerassutsikkullu eqqarsaatigisassat tamatumunnga tunngavissiippata, aammattaaq tak. imm. 3-mi tunngavissat.
Imm. 3. Eqqakkanik passussinermi eqqagassanik tunngaviusumik tulleriiaarisarnermik atuineq taassuminngalu saneqqutsineq avatangiisini inuiaqatigiillu aningaasaqarneranni
tamarmiusumi angusassat pitsaanerpaat anguneqarnissaat siunertaralugu.
Kapitali 5
Mingutsitsinermut atatillugu akisussaaffiit pisussaaffiillu
§ 9. Kinaluunniit eqqakkanik passussisoq passussinermi silaannarmut, imermut, sikumut, qaqqamut nunamulluunniit mingutsitsinnginnissamut tamatumunngaluunniit ulorianartorsiortitsilinnginnissamut akisussaasuuvoq.
§ 10. Kinaluunniit silaannarmut, imermut, sikumut, qaqqamut nunamulluunniit uuliamik, akuutissanik igitassanilluunniit allanik mingutsitsisoq erngerluni tamanna pillugu
kommunalbestyrelsimut nalunaaruteqassaaq.
Imm.2. Mingutsitsinermut akisussaasuusup mingutsitsinerup kingunissaannik pinngitsoortitsiniaassaaq, imm. 1 naapertorlugu nalunaaruteqartoqarsimagaluarpalluunniit.
Imm. 3. Mingutitsinermut akisussaasuusoq uuliap, akuutissat eqqakkalluunniit ulorianaatillit katitigaaneri, amerlassusaat il.il. pillugit paasissutissanik attuumassutilinnik tamanik kommunalbestyrelsimut ilisimatitsissuteqassaaq.
Kapitali 6
Eqqakkat pillugit pilersaarusiortarneq nalunaarsuisarnerlu
§ 11. Kommunalbestyrelsi ukiut sisamakkaarlugit kommunimi eqqakkanik passussisarnermut ukiunut 12-inut pilersaarusiortassapput. Pilersaarut, Naalakkersuisunut akuerisassanngorlugu saqqummiunneqartussaq ukuninnga imaqassaaq,
1) Immikkoortoq nalunaarsuinermut tunngasoq, ukiumut ilivitsumut qaangiuttumut kommunimi eqqagassalerinerup killiffianik allaaserisaqarfiusoq, tak. § 12,
2) Immikkoortoq anguniakkanut tunngasoq, kommunalbestyrelsip eqqagassalerinermi anguniagaannut pingaarnernut nassuiaateqarfiusoq, aamma
3) Immikkoortoq pilersaarusiornermut tunngasoq, piffissami nalunaarusiorfiusumi ukiunut sisamanut siullernut pilersaarusianik immikkut aallussiviusoq, tak. § 13.
Imm. 2. Kommunit eqqagassalerinermut pilersaarutaat nuna tamakkerlugu eqqagassalerinermut pilersaarutit aallaavigalugit suliarineqassapput, taakkulu taakkununnga uniuutissanngillat.
Imm. 3. Kommunalbestyrelsi nalunaarsuinissanut piumasarineqartunut paasissutissanik peqanngippat, Naalakkersuisut saneqqutsitsinissamut immikkut ittumik akuersissuteqarsinnaapput, taannalu malillugu kommunalbestyrelsi sapinngisaminik pitsaanerpaamik naliliilluni nalunaarsuissaaq. Taamatut pisoqartillugu aamma kommunalbestyrelsi paasissutissat piumasarineqartut siunissami qanoq iliorluni pissarsiniartarnissaminik eqqarsaateqarnerluni nassuiaateqartussaavoq.
Imm. 4. Immikkut ittunik eqqarsaatigisassaqartoqarpat, Naalakkersuisut anguniagaqarnissamut pisussaaffimmik saneqqutsitsinissamut immikkut ittumik akuersissuteqarsinnaapput.
Imm. 5. Immikkut ittunik eqqarsaatigisassaqartoqarpat, Naalakkersuisut pilersaarusiornissamut pisussaaffimmik saneqqutstsinissamut immikkut ittumik akuersissuteqarsinnaapput.
§ 12. Kommunip eqqagassanik passussinerata immikkoortua nalunaarsuinissamut tunngasoq ukuninnga imaqassaaq:
1) Kommunimi eqqakkat pilersinneqartut amerlassusiisa ataatsimut nalunaarsorneri aammalu qanoq eqqagassat iluaqutissanngortinneqarnersut iginneqarnersulluunniit pillugu allaaserinninneq, imatut agguarlugit
a) eqqakkat inuussutissarsiutinik ingerlataqartunit aamma inuinnarnit pisut,
b) ilanngussaq 1 naapertorlugu eqqakkat suuneri (EAK-kodit), imaluunniit
c) eqqakkat immikkoortitikkat.
2) eqqakkat kommunimut tikisinneqartut imaluunniit kommunimiit nassiunneqartut amerlassusaannut nalunaarsukkat, suussusaannut agguarlugit,
3) eqqakkanik katersuisarnermut innersuussisarnermullu aaqqissuussinermi nalunaarsukkat nassuiaatillu,
4) tigooraavinnut, inissiivinnut ikuallaavinnullu il.il. kommunimi inissisimasunut nalunaarsukkat nassuiaatillu, taakkununnga qanoq issusii, pisinnaasaat il.il. inissaqartitsisoqarsimasinnaanera ilanngullugit, aamma
5) kommunip eqqagassalerinermut aningaasartuutaat pillugit nassuiaat, taakkununnga ingerlatsinermut aserfallatsaaliuinermullu aningaasartuutit ilanngullugit.
§ 13. Immikkoortoq pilersaarusiornermut tunngasoq minnerpaamik uku pillugit nassuiaammik ilaqartinneqassaaq:
1) Siunissami kommunimi eqqagassat amerlassusissaannut missiliuineq.
2) Eqqakkanik immikkoortunik katersuisarnermut aaqqissuussinerit suut kommunalbestyrelsimit aallartitassatut eqqarsaatigineqarnersut.
3) Kommunimi eqqagassalerinermut atueqqittarnermullu atortut ingerlanneqarnissaannut aserfallatsaaliorneqarnissaannullu pilersaarutit.
4) Eqqagassalerinermut atueqqittarnermullu atortut suut sananeqartussatut, aamma suut atorunnaarsinneqartussatut pilersaarutigineqarnersut. Taakkununnga siunissami eqqakkat
amerlassusissaatut naatsorsuutigisat tunngavigalugit pisinnaasat ilassutissaannik sananissamut pisariaqartitat, atortut atorneqartut pisinnaasaannut piffissamullu atasinnaaffiinut
sanilliunneqarneri ilanngullugit.
5) Pilersaarutip kommunalbestyrelsip missingersuutaanut eqqagassanullu akiliutit amerlassusaannut aningaasaqarnikkut kingunerisassai.
6) Siunissami iluarsaassinissamut, allanngortiterinissamut imaluunniit passussivinnik nutaanik sananissamut aningaasaliissutissatut pilersaarutigineqartut.
7) § 8 naapertorlugu eqqagassanik tunngaviusumik pilersaarusiornermi tulleriiaarineq naapertorlugu iliuusissatut pilersaarusiat qanoq annertutigisumik atorneqarnissaannik
naliliineq.
§ 14. Kommunalbestyrelsip kisimiilluni imaluunniit kommunalbestyrelsit allat suleqatigalugit kommunit ataatsimoorlutik eqqakkanut ingerlatseqatigiiffimmut eqqakkanut pilersaarut, § 11-mi taaneqartoq tamakkerlugu ilaannaaluunniit suliariniarlugu aalajangiutissappagu, eqqakkanut pilersaarut kommunalbestyrelsinit ataasiakkaanit akuerineqassaaq.
Imm. 2. Aamma kommunalbestyrelsit ataasiakkaat eqqakkanut pilersaarummi, kommunit ataatsimoorlutik eqqakkanut ingerlatseqatigiiffiannit suliarineqartumi kommunini eqqakkanut pilersaarusiornissamut piumasaqaatit sukkulluunniit atuuttut malinneqarnissaasa qulakkeerneqarnissaa akisussaaffigaat.
Kapitali 7
Nalunaarsuisussaatitaanermut- paasissutissiisussaatitaanermut nalunaaruteqartussaatitaanerlu
§ 15. Eqqagassanik assartuisartut eqqagassanik assartuinissamut pilersaaruteqarunik piffissat qanoq ilinerini assartuinissamik pilersaaruteqarnerlutik kommunalbestyrelsimut nalunaarutigissavaat. Eqqagassanik assartuisartut akuttunngitsumik eqqagassanik assartuisarunik piffissap qanoq ilinerani eqqagassanik assartuisassanerlutik nalunaarutigiinnarsinnaavaat.
Imm. 2. Sulliffeqarfiit § 6, imm. 37 naapertorlugu eqqakkanik passussisartut, aammalu avatangiisinut inatsimmi kapitali 5 naapertorlugu akuerineqartussaatitaanngitsut, piffissat qanoq ilinerini eqqakkanik passussinissaq pilersaarutiginerlugu kommunalbestyrelsimut nalunaarutigissavaat.
Imm. 3. Suliffeqarfiit imm. 1-imi aamma 2-mi taaneqartut kommunalbestyrelsimit qinnuigineqarnerminni eqqagassat assartorneqartut suliarineqartullu amerlassusaat, katitigaanerat immikkoortitigaanerallu pillugu paasissutissanik tunniussissapput.
§ 16. Kommunalbestyrelsip suliffeqarfiit paasissutissanik, kommunalbestyrelsip malittarisassiamini allaaserisaanik tamanik, eqqagaatimik katitigaanerinut suliarineqartarnerinullu tunngasunik, kommunalbestyrelsip avatangiisinut illersorsinnaasumik suliaqarnissaanut qulakkeerisinnaasunik tunniussinissamut pisussaaffilersinnaavai.
Imm. 2. Eqqakkat amerlassutsimikkut, katitigaanermikkut piginnaaneqarnermikkullu annertuumik allannguuteqarpata, suliffeqarfiit imm. 1-imi pineqartut erngerlutik tamanna
pillugu kommunalbestyrelsimut nalunaaruteqassapput.
§ 17. Kommunalbestyrelsip minnerpaamik ukiumut ataasiarluni kommunip ukiumoortumik eqqagassalerinermut aningaasartuutai tamarmiusut pillugit paasissutissat Naalakkersuisunut nassiuttassavai.
Kapitali 8
Malittarisassiortussaatitaaneq
§ 18. Kommunalbestyrelsi malittarisassanik ataatsinik amerlanerusunilluunniit suliaqassapput, eqqakkat kommunimi atuisinnaatitaasunit pilersinneqartut katersorneqartarnerinut innersuunneqartarnerinullu aaqqissuussinernik allaaserisaqarfiusunik.
§ 19. Kommunalbestyrelsi eqqakkanut katersuisarnermut aaqqissuussinermut malittarisassanut ilaasunut najoqqutassanik imaattunik aalajangersaassaaq:
1) Katersisarnermut aaqqissuussinerit annertussusaat.
2) Katersisarnermut aaqqissuussinerup piareersagaanera.
3) Eqqakkat immikkoortuini taaneqartuni immikkoortiterinissamut piumasaqaatit.
4) Eqqakkanik ulorianaatilinnik angerlarsimaffinnit eqqakkanut naliginnaasunut ilanngullugit igitsinissamut inerteqquteqarneq.
5) Aaqqissuussinermut peqataanermut akiliutip akilerneqartarnera.
Imm. 2. Tamatuma saniatigut kommunalbestyrelsi makku pillugit najoqqutassanik aalajangersaasinnaavoq:
1) Atuisinnaatitaasup eqqaavinnik pisinissamut, ikkussinissamut aserfallatsaaliuinissamullu pisussaaffeqarnera.
2) Eqqakkanik pilersitsisartunut ataasiakkaanut eqqaaviit ilusissaat suussusissaallu.
3) Eqqaaviit amerlassusissaat, tassungalu inissiffissaat ilanngullugit.
4) Eqqaavinnik immiisarneq.
5) Eqqaavinnik eqqaanilu eqqiluisaartitsineq, taakkununnga aputaajaasarneq ilaalluni.
6) Eqqaavinnik imaarsisarneq.
7) Eqqakkat angisuut.
8) Eqqakkanik atoqqinneqarsinnaasunik passussineq.
9) Eqqakkat pillugit paasissutissat, taakkununnga eqqakkanik ikuallanneqarsinnaasunut eqqakkanillu atoqqinneqarsinnaasunut immikkoortiterisoqarsimanersoq ilaatinneqarluni.
10) Eqqakkanik passussinissamut maleruagassat immikkut ittut, sullivimmi avatangiisini passussisarnermilu ajornartorsiutinik tunngavilersugaasut.
11) Misiliummik aaqqissuussinerit.
Imm. 3. Aammattaaq kommunalbestyrelsi eqqakkanut innersuussisarnermi aaqqissuussinermut ilaasunut makkununnga piumasaqarsinnaavoq:
1) Eqqakkat poortorneqarnissaat.
2) Eqqaaviit nalunaarsorneqarnissaat.
3) Eqqakkat uninngatinneqarnissaat.
4) Piareersarnissaat.
5) Eqqakkanut utaqqiisaannaagallartumik toqqorsinissamut imaluunniit inissiinissamut innersuussisarneq.
6) Eqqakkanik nalunaarutiginnittarneq.
Kapitali 9
Eqqakkanut aaqqissuussinerit
§ 20. Kommunalbestyrelsi eqqakkanut aaqqissuussinernik pilersitsissaaq, kommunip eqqakkanut malittarisassaani allassimasussanik, takuuk kapitali 8.
Imm. 2. Aaqqissuussineq imm. 1 naapertorlugu pilersinneqartoq katersuisarnermut innersuussisarnermullu aaqqissuussinertut pilersinneqassanersoq kommunalbestyrelsip
aalajangissavaa. Katersuisarnermut aaqqissuussineq, aasassatut- tunniussivittullu aaqqissuussineq pilersinneqarsinnaavoq.
Imm. 3. Kommunip aaqqissuussinera aallartinneqarpat, aaqqissuussinermut peqataasut tamarmik aaqqissuussinermik atuinissaq pisussaaffigilissavaat.
§ 21. Kommunalbestyrelsip illoqarfinni nunaqarfinnilu tamani ukununnga katersuisarnermut innersuussisarnermullu aaqqissuussinermi, aasassatuttunniussivissatullu pilersitsinissaq qulakkiissavaa:
1) Angerlarsimaffinnit eqqagassat aamma eqqagassat angerlarsimaffinnit eqqakkanut assingusut.
2) Eqqakkat ulorianaatillit.
3) Eqqakkat angisuut.
4) Ujaqqat, issuit ujaraaqqat, sanaartornermi atortut immiissutissallu allat iluaqutissanngortinneqarsinnaasut.
5) Saviminikut saffiugassakullu.
6) Toqqaannartumik atoqqitassat.
7) Qimmit uumasullu minnerit allat timaanniit igitassat.
Imm. 2. Kommunalbestyrelsi katersuisarnermi aaqqissuussinernik imm. 1-imi allassimasut saniatigut allanik pilersitsisinnaapput.
Imm. 3. Atuisinnaatitaasup eqqakkat, aaqqissuussinerit kommunip eqqakkanut malittarisassaani allassimasut naapertorlugit immikkoortiterneqarnissaat qulakkiissavaa.
§ 22. Kommunalbestyrelsi eqqakkanik, kommunimi eqqakkanik katersuisarnermut innersuussisarnermullu aaqqissuussinernut ilaatinneqanngitsunik tunniussivissanikinnersuussissaaq. Innersuussut eqqakkanik passussinissamut piumasaqaatinik, kommunalbestyrelsimit pisariaqartutut isumaqarfigineqartunik imaqarsinnaavoq, taakkununngalu eqqakkat immikkoortunut immikkoortiterneqarnissaat piumasaqaat ilaatinneqarpoq.
Imm. 2. Eqqakkat piginnaanerinik aalajangersimasunik naliliineq tunngavigalugu innersuussisoqassaaq.
Imm. 3. Passusseriaatsit innersuunneqartut atorneqassapput. Tamatumanili pappiaqqat eqqakkat, paasissutissanik isertuussanik imaqartut pineqanngillat. Qanoq ilinerani pappiaqqat eqqakkat paasissutissanik isertuussanik imaqartussaanersut suliffeqarfiit namminneerlutik aalajangissavaat.
Imm. 4. Eqqakkat kommunalbestyrelsip innersuussutai naapertorlugit immikkoortiterneqarsimanerat passunneqarsimanerallu atuisinnaatitaasup kommunalbestyrelsimut
uppernarsassavaa.
Imm. 5. Eqqakkat eqqortumik suussusersineqartarnissaat passunneqartarnissaallu qulakkeerniarlugu, kommunalbestyrelsip suliffeqarfiit peqqusinnaavai, eqqakkanik taakkulu
katitigaanerinik misissueqqullugit.
Imm. 6. Kommunalbestyrelsi eqqakkanik innersuunneqartunik suliaqarnissaq pillugu tigooraavimmut avatangiisit pillugit akuerisamut isumaqatigiissuteqarsinnaavoq, taakkununngalu eqqakkanik atoqqitassatut innersuunneqartussanik tigooraasarnissaq pillugu isumaqatigiissutit ilaatinneqarput.
Kapitali 10
Kommunit eqqakkanik aaqqissuussinerannik atuisussaatitaanermut pisussaaffeqarunnaartitaaneq
§ 23. Suliffeqarfiit eqqakkanut ulorianaatilinnut tunngatillugu atuinissamut pisussaaffeqarunnaartitaanissaq pillugu qinnuteqarsinnaapput.
Imm. 2. Qinnuteqartoqareernerani suliffeqarfiup nammineerluni iliuuseqarnermini suliffeqarfiup eqqakkat ulorianaatillit avatangiisinut illersorneqarsinnaasumik isumagisinnaallugit uppernarsarsinnaappagu, suliffeqarfik § 20, imm. 3 aamma § 22, imm. 3 naapertorlugu atuisussaatitaanermut pisussaaffeqarunnaarsinneqartoq kommunalbestyrelsi suliffeqarfimmut nalunaaruteqarsinnaavoq.
Imm. 3. Kommunalbestyrelsi uppernarsaatissatut atortumut eqqakkanik pineqartunik suliaqarsinnaasumut, avatangiisit pillugit akuersissuteqarfiusumut isumaqatigiissutip assilineranik piniassaaq.
Imm. 4. Pisussaaffeqarunnaarsitaaneq ukiuni tallimani, imaluunniit atortumut avatangiisit pillugit akuersissuteqarfiusumut pineqartumut isumaqatigiissutip atorunnaarnissaata, atortulluunniit avatangiisit pillugit akuersissummik annaasaqarnissaata tungaanut atuutissaaq.
Imm. 5. Suliffeqarfik pissutsinik imm. 4-mi allaaserineqartunik allannguuteqartoqartillugu kommunalbestyrelsimut ilisimatitsinissamut pisussaaffeqarpoq.
Kapitali 11
Kommunalbestyrelsip akiliutinik aalajangersaasarnerani akiligassiisarneranilu tunngaviusut
§ 24. Eqqakkanut akit akit allattorsimaffianni aajangersarneqassapput. Akit allattorsimaffiat kommunalbestyrelsimit akuerineqassaaq aammalu kommunip nittartagaatigut tamanut ammasumik saqqummiunneqassalluni.
§ 25. Akiligassat, nalunaarummi matumani taaneqartut avatangiisinut inatsimmi kapitali 7-imi akiliutinut malittarisassat naapertorlugit akilersinneqartassapput.
§ 26. Kommunalbestyrelsi akiliutinut tunngaviusunut atuisinnaatitaasumut akileeqqusissaaq.
Imm. 2. Akiliutinut tunngaviusut - akiliutit agguaqatigiissinneqarnerat tunngavigalugu aaliangersarneqassapput. Kommunalbestyrelsip akiliutinut tunngaviusut ukununnga
aningaasartuutinik matussutissanik imaqartissinnaavai:
1) Allaffissorneq.
2) Misileraanermi aaqqissuussinerit
3) Malittarisassanik aalajangersaaneq.
4) Eqqagassalerinermi paasissutissanik katersineq.
5) Paasititsiniaaneq.
6) Piumasaqaatit § 30-mi allassimasut tunngavigalugit immikkoortitsineq.
7) Angerlarsimaffinnit eqqakkanik passussinissamut innersuussutit aalajangersimasut.
8) Pilersaarutit aqutsinerillu, aaqqissuussinernut ataasiakkaanut tutsinneqarsinnaanngitsut.
9) Kommunit eqqaaveqarfiinik nakkutilliineq, matusineq suliareqqiinerlu.
§ 27. Kommunalbestyrelsi kommunimi atuisinnaatitaasunut, aaqqissuussinernut ilaatinneqartunut tamanut katersuisarnermut innersuussisarnermullu aaqqissuussinernut
akiligassanik aalajangersaassaaq akiliisitsisassallunilu. Aallersinnaanermik oqqussisinnaanermillu aaqqissuussineq ilaalluni
Imm. 2. Katersuisarnermut aaqqissuussinerni aallertarnermut aaqqissuussinernut akiliutissaq, kiffartuussineq angerlarsimaffinnut atugassiissutigineqartoq, eqqakkat
aaneqartartut oqimaassusaannik, eqqaaviit imartussusaannik, imaarsisarnerup akulikissusianik tunngavissalluunniit taakku ataatsimoortinnerinik tunngaveqartoq tunngavigalugu aalajangersarneqassaaq. Kommunalbestyrelsi tunngavissanut ilaliussassanik, atuisinnaatitaasut ataasiakkaat aaqqissuussinermut artukkiisarneranut, soorlu eqqakkat suussusaannut amerlassusaannulluunniit tunngasunut naleqquttunik aalajangersaasinnaavoq. Kommunalbestyrelsi – immikkut aaqqissuussaanut tunngatillugu immikkut ittumik akileeqqusisinnaanngilaq.
§ 28. Kommunalbestyrelsi akit allattorsimaffianni suliffeqarfinnit eqqakkanut, tigooraavinni, eqqaavissuarni, inissiivinni nakkutigisani, ikuallaavinni kommunimiluunniit avatangiisit pillugit suliaqarfinni allani tiguneqartunut tigusisarnermut akiliutinik aalajangersaassaaq.
Imm. 2. Akiliut eqqakkat immikkoortiterneqarnerisa pitsaassusaannut, amerlassusaannut suussusaannullu naapertuutissaaq.
Imm. 3. Eqqakkat ulorianaatillit tamatigut eqqakkanit allanit immikkoortinneqartassapput, aammalu kommunip eqqakkat suliarineqarnissaannut qulakkeeriniarluni aningaasartuutissai eqqarsaatigalugit immikkut akilersinneqartassallutik.
Imm. 4. Eqqakkat ulorianaatillit eqqakkanit allanit immikkoortinneqarnissaat suliffeqarfiup qulakkeersimanngippagu, eqqakkat suliffeqarfiup akiligaanik kommunalbestyrelsimit isumagineqarlutik immikkoortiterneqassapput.
§ 29. Kommunalbestyrelsi saniatigut aningaasartuutinut, eqqakkanik pilersitsisunit ataasiakkaanit kommunalbestyrelsimut akiligassanngortitsisunut immikkut ittumik
akiliutissanik aalajangersaasinnaapput akiliisitsisinnaallutillu, taakkununngalu atuisinnaatitaasup eqqunngitsumik immikkoortiterineranut aningaasartuutit imaluunniit atuisinnaatitaasumut eqqagassanik aallernermut tunngasunik saniatigut aningaasartuutit ilaatinneqarput.
Imm. 2. Kommunalbestyrelsi atuisussaatitaanermut piginnittunut nalunaajaatigissallugu, akiliutissaq qanoq iliorluni naatsorsorneqarsimanersoq atuisinnaatitaasumut
nassuiaateqarfigissallugu.
§ 30. Akiliutissanik aalajangersaanermi kommunalbestyrelsi aningaasaliiffissanut pilersaarutaasunut immikkoortitanut ilaatitsisinnaavoq,
1) kommunalbestyrelsi atortunik iluarsaassinissamut, allanngortiterinissamut imaluunniit nutaanik sananissamut aalajangiisimappat,
2) kommunalbestyrelsi aningaasaliiffissat annertussusaannut missingersuutit aningaasaliiffissamullu aningaasalersuinissamut pilersaarut tunngavigalugu aalajangiisimappat, aamma
3) aningaasaliiffissaq kommunimi eqqagassalerinermut pilersaarummi atuuttumi allassimappat.
Kapitali 12
Nunaminertat silamiittut saligaatsuutinneqarnerat aamma eqqaavinnik atuisarneq il.il.
§ 31. Illuni ataasiakkaani eqqagassat eqqaavinnut, illut pigisalluunniit ataasiakkaat qanitaannut inissinneqarsimasunut katersorneqartassapput.
Imm. 2. Eqqakkat sumiiffimmut, eqqaavilerisunit ukioq kaajallallugu tikikkuminartunngorlugit aqqusineqartumut inissinneqassapput.
Imm. 3. Eqqaavinnik quimut immikkut ittumut assigisaanulluunniit, pisortat aqqusinniutaasa illullu akornanni qaninnerpaamiittumut inissiinissaq kommunalbestyrelsip akuerisinnaavaa piumasaqaatigisinnaallugulu.
Imm. 4. Eqqaaviit imaat uumasunit tikinneqannginnissaat qulakkeerniarlugu eqqaaviit ilusiligaassapput.
Imm. 5. Katersuisarnermut aaqqissuussinernut atatillugu kommunalbestyrelsip malittarisassani eqqaavinnik aalajangersimasunik atuinissaq peqqussutigisinnaavaa. Eqqaavinnik puussiartalinnik atuinissaq peqqussutigineqarpat, puussiat katersuisarnermi aaqqissuussineq aqqutigalugu tunniunneqartassapput.
§ 32. Eqqakkanik qanorluunniit ittunik inissiisoqassanngilaq tamaangaannarluunniit igitsisoqassanngilaq..
Imm. 2. Atuisinnaatitaasut tamarmik pisussaapput, illuutimik eqqaani avataaniluunniit nunaminertap atorneqartup killinganiit siumut uuttorlugu 25 meterit tikillugit, imaluunniit illup saniliusup kussernulluunniit sinaanut ungasissutsip qeqqanut akuttunngitsumik saliisassallutik. Illuni namminerisamik biilinut unittarfeqartuni, pinnguartarfeqartuni
assigisaanilluunniit peqartuni piginnittoq nammineerluni saliisussaavoq.
Imm. 3. Aamma kommunalbestyrelsip illumik suliffeqarfimmilluunniit piginnittoq, eqqakkat illumit pineqartumit pisut peqqullugit peqqusinnaavaa.
Imm. 4. Kommunalbestyrelsip kommunimi sumiiffiit imm. 2-mi aamma imm. 3-mi ilaatinneqanngitsut tamarmik eqqiluisaartinneqarnissaat qulakkeertussaavaa.
Imm. 5. Igitassanik inissiisup imaluunniit tamaangaannaq eqqaasup eqqakkat peernissaat akisussaaffigaa. Kommunalbestyrelsi igitassanik inissiisoq imaluunniit tamaangaannaq eqqaasoq eqqakkat peeqqullugit peqqusinnaavaa.
Imm. 6. Imm. 5-imi atuisinnaatitaasup imm. 2 naapertorlugu saliinissamut pisussaaffeqarnera, imm. 3 naapertorlugu peqqussuteqasinnaatitaaneq imaluunniit imm. 4 naapertorlugu kommunalbestyrelsip saligaatsuutitsinissamut akisussaaffeqarnera killilerneqanngillat.
§ 33. Kommunalbestyrelsip illoqarfiup nunaqarfiullu iluani sumiiffinni tamanit atorneqartuni tamani eqqaavilersuinissaq qulakkeertussaavaa.
Imm. 2. Kommunalbestyrelsip illoqarfiup nunaqarfiullu iluani sumiiffinni tamanit atorneqartuni tamani arsakoorfilersuinissaq qulakkeertussaavaa. Arsakoorfiit eqqaavinnut, imm. 1-imi taaneqartunut ilagitillugit aaqqiissutigineqarsinnaapput imaluunniit immikkoortillugit aaqqiissutigineqarsinnaallutik.
§ 34. Kommunalbestyrelsi upernaakkut nunap aattulernerani ukiakkullu sapinnginnerani tamatigut kommunimi silami nunaminertanik inuinnaat pisortat ataatsimut saliinissaat pillugu allagarsiisassaaq aallartitsisassallunilu.
Imm. 2. Imm. 1 naapertorlugu kommunalbestyrelsip allagarsiussaa piffissamut ataatsimoorluni saliiffissamut paasissutissanik imaqassaaq. Saliineq sumiiffinnut
assigiinngitsunut agguarneqarsinnaavoq.
Imm. 3. Ataatsimoorluni saliinissaq kommunalbestyrelsip piffissaliussaata ingerlanerani maleruagassat, imm. 1-imi aamma imm. 2-mi taaneqartut malillugit ingerlanneqartassaaq.
Imm. 4. Tamatumunnga atatillugu eqqakkat, eqqakkat angisuut eqqakkallu assingusut katersorneqartut kommunalbestyrelsip allagarsiinera naapertorlugu piumasaqaatitut nalunaarutigineqartumut inissinneqassapput.
Kapitali 13
Eqqakkanik ikuallajasunik ikuallaaneq, inissitassanillu toqqortuinerit kiisalu kommunip eqqakkanik aaqqissuussineranut tunngasunik aqutsinera.
§ 35. Eqqakkat tamarmik atortuni tamatumunnga atorneqarnissaanik akuerisaasuni suliarineqartassapput.
§ 36. Eqqakkat ikuallanneqarnissaminnut naleqqutinngitsut ikuallanneqannginnissaat kommunalbestyrelsip qulakkiissavaa.
§ 37. Eqqakkat ikuallanneqarnissamut naleqquttut taamaallaat atortumi tamatumunnga akuerisami ikuallanneqarsinnaapput.
Imm. 2. Eqqakkat ikuallanneqarnissamut naleqquttut, kommunip eqqagassanut aqqissuussineranut ilaasut aammalu eqqakkat aalajangersimasumik innersuuneqartut atortumi
tamatumunnga akuerisami ikkuallatassanngorlugit innersuunneqarnissaat kommunalbestyrelsip qulakkiissavaa.
Imm. 3. Kommunalbestyrelsimit qinnuteqartoqarneratigut sivisunerpaamik qaammatini pingasuni ammaannartumik ikuallaasarallarnissamut imaluunniit eqqakkanik ikuallanneqarsinnaasunik toqqorsigallarnissamut, aammalu atugassarititaasut piumasaqaatillu uku naammassineqarsimanissaat apeqqutaatillugit Naalakkersuisut immikkut ittumik akuersissuteqarsinnaapput:
1) Najukkami, nunap immikkoortuani nunaluunniit tamakkerlugu eqqakkanik ikuallaavimmik avatangiisinut akuerisamik peqartinnagu, ikuallaavik akuerineqartoq ingerlatinnagu imaluunniit allanik peqquteqartumik ikuallaavik atorneqarsinnaatinnagu.
2) Piffissami atuisinnaanngiffiusumi kommunalbestyrelsi eqqagassalerinermi aaqqiissutissanik tamakkiisunik sulissuteqassapput.
3) Kommuni eqqagassalerinermut pilersaarummik akuerisamik peqassaaq.
Imm. 4. Naalakkersuisut immikkut ittumik akuersissummi imm. 3 naapertorlugu piumasaqaatinik sukumiinerusunik aalajangersaasinnaapput, taakkununngalu piumasaqaatit piffissamut ikuallaaviusussamut, ikuallaariaatsinut atorneqartunut, kiisalu sanaartukkanut imeqarfiillu killeqarfiinut ungasissusissat minnerpaaffiinut tunngasut ilaatinneqarput.
Imm. 5. Imm. 3 naapertorlugu immikkut ittumik akuersissuteqartoqannginnerani, nakorsaaneqarfimmut nunaqarfimmilu siulersuisunut tusarniaasoqaqqaassaaq.
Imm. 6. Imm. 3 naapertorlugu immikkut ittumik akuersissutit nuna tamakkerlugu tusagassiuutitigut, kiisalu sumiiffimmi pineqartumi periaaseq atorneqartoq nalinginnaasoq malillugu tamanut ammasumik saqqummiunneqassapput.
Kapitali 14
Eqqakkat ulorianaatillit
§ 38. Suliffeqarfiit eqqakkanik ulorianaatilinnik pilersitsisut eqqakkat pillugit kommunalbestyrelsimut nalunaaruteqassapput.
Imm. 2. Nalunaarut, suliffeqarfimmit nalunaarutigineqartoq eqqakkat suunerinut paasissutissanik ilaqassaaq, tak. ilanngussaq 1-imi amerlassutsit, poortuutit katitigaanerallu.
Imm. 3. Eqqakkanik pilersitsisut, imm. 1-imi taaneqartut kommunalbestyrelsimit qinnuigineqarnerminni eqqakkat eqqortumik immikkoortiterneqarnerat poortorneqarnerallu pillugu uppernarsaammik tunniussissapput.
Imm. 4. Eqqakkat ulorianaatillit kommunimi aaqqissuussinernut pilersinneqarsimasunut tunniunneqassapput, imaluunniit innersuussutit naapertorlugit passunneqassallutik.
Imm. 5. Suliffeqarfiit eqqakkanik ulorianaatilinnik pilersitsisut, eqqakkat katitigaanerat, amerlassusaat, oqimaassusaat, annertussusaat il.il. malillugit pisariaqartitsineq naapertorlugu nalunaarsorneqarnissaat isumannaatsumillu poortorneqarnissaat qulakkiissavaat.
§ 39. Suliffeqarfiit eqqakkanik ulorianaatilinnik pilersitsisut passussisulluunniit avatangiisinut inatsimmi imaluunniit avatangiisinut inatsimmi maleruagassat tunngavigalugit maleruagassiarineqartut naapertorlugit tamatumunnga akuersissuteqartoqarsimanngippat, eqqakkat kimikinnerulersinneqannginnissaat qulakkiissavaat.
Kapitali 15
Nakkutilliineq
§ 40. Kommunalbestyrelsip eqqakkat suulluunniit, inaarutaasumik peerneqarnissaat, atoqqinneqarnissaat, iluaqutissanngortinneqarnissaat avammulluunniit nassiunneqarnissaat, imaluunniit eqqakkap eqqagaajunnaarsinneqarnissaa tikillugu passunneqarnissaat nakkutigissavaa.
Imm. 2. Tamakkiisumik ilaannakuusumilluunniit passussineq suliffeqarfimmit kommunimit ingerlanneqanngitsumit suliarineqarpat, passussinerup nalunaarut manna kommunillu innersuussutai naapertorlugit ingerlanneqarnissaa kommunalbestyrelsimit nakkutigineqassaaq.
Imm. 3. Kommunalbestyrelsip suliffeqarfiit eqqagassanik passussinermi, assartuinermi, piiaanermi atueqqinnermilu paasissutissanik, nakkutilliinerup ingerlanneqarnerani
pisariaqartinneqartunik tamanik saqqummiusseqqullugit pisussaaffilersinnaavai.
Imm. 4. Kommunalbestyrelsi eqqakkanut nalunaarut manna kommunillu eqqakkanut malittarisassiai kiisalu innersuussutai naapertorlugit passunneqarnissaat immikkoortiterneqarnissaallu qulakkeerniarlugu peqqussuteqarsinnaavoq inerteqquteqarsinnaalluniluunniit kiisalu innersuussutit.
Imm. 5. Nakkutilliinermut atuutsitsinermullu maleruagassat, avatangiisinut inatsimmi kapitali 12-imi aalajangersarneqartut atuutsinneqarput.
Kapitali 16
Naammagittaalliornissamut, pineqaatissiinissamut atortuulersitsinermullu aalajangersakkat.
§ 41. Nalunaarut manna imaluunniit eqqagassanut malittarisassat taanna tunngavigalugu aalajangersarneqartut naapertorlugit aalajangiinerit, avatangiisinut inatsimmi kapitali 14-imi maleruagassat naapertorlugit maalaarutigineqarsinnaapput.
§ 42. Pillaammik akiliisussanngortitsisoqarsinnaavoq, pineqartoq:
1) kommunalbestyrelsimut nalunaarutiginninnissamik pinngitsuuippat, tak. § 15,
2) paasissutissanik nalunaaruteqarnissamut, nalunaarutiginninnissamut imaluunniit uppernarsaatinik tunniussinissamut pinngitsuuippat, tak. §§ 10, 15, imm. 3, 16, 22, imm. 4 aamma 23, imm. 5,
3) eqqagassanik ulorianaatilinnik nalunaaruteqarnissamut, immikkoortiterinissamut, poortuinissamut nalunaaqutsersuinissamullu piumasaqaatinik unioqqutitsippat, tak. § 36,
4) § 18 tunngavigalugu peqqussutinik, kommunalbestyrelsimit aalajangersarneqartunik unioqqutitsippat, tassunga katersuisarnermut aaqqissuussinernik imaluunniit passussinissamut periarfissamut innersuunneqartumik atuinngitsoorneq ilanngullugu, tak. §§ 20, imm. 3, 21, imm. 3 aamma 22, imm. 3,
5) §§ 31, 32, imm. 2 saliinissamut pisussaaffinnik unioqqutitsippat,
6) § 32, imm. 1 unioqqutillugu igitassanik inissiippat tamaangaannarluunniit eqqaappat, imaluunniit § 32, imm. 5-imi immikkoortumi siullermi piumasarineqartutut eqqakkanik piaanngitsoorpat,
7) §§ 22, imm. 5, 23, imm. 3, 32, imm. 3, § 32, imm. 5-ip immikkoortuisa aappaat aamma 40, imm. 4 naapertorlugit qinnuteqaatinik peqqussutinilluunniit malinninngitsoorpat,
8) § 9 naapertorlugu silaannarmik, imermik, sikumik, qaqqamik nunamilluunniit mingutsitsippat,
9) § 37, naapertorlugu akuersissummik pissarseqqaarani eqqakkanik ulorianaatilinnik kimikinnerulersitsippat akulerussippalluunniit, imaluunniit
10) nalunaarut naapertorlugu kommunillu eqqagassanut malittarisassai naapertorlugit eqqakkanik, immikkoortiterinissamik igitsinissaminillu isumaginninnissaminik pinngitsuuppat/iliuuseqanngippat,
11) § 37, imm. 3 naapertorlugu immikkut ittumik akuersissuteqarnermut piumasaqaatinik unioqqutitsippat.
Imm. 2. Suliffeqarfiit, kommunit kommunillu suleqatigiiffii imm. 1 naapertorlugu pineqaatissinneqarsinnaapput.
§ 43. Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermut inatsimmi kapitali 5-imi maleruagassat naapertorlugit suliffeqarfimmut pillaammik akiliisussanngortitsisoqarsinnaavoq.
Imm. 2. Aamma nalunaarummik matuminnga unioqqutitsisoqarnerani pinerluttulerinermut inatsit naapertorlugu arsaarinnittoqarsinnaavoq. Arsaarinninnermi arsaarinnissutit Nunap Karsianut iluaqutissanngortinneqassapput.
§ 44. Nalunaarut 8. januar 2021 atuutilersinneqarpoq.
Imm. 2. Tamatuma peqatigisaanik igitassanik eqqaasarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 28, 17. september 1993-imeersoq, oliakunit akuutissanillu imalinnik eqqagassat pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 29, 17. september 1993-imeersoq aamma igitassanik eqqaasarnermut piumasaqaatinit immikkut akuersissuteqarnissaat pillugu Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 2, 5. februar 2020-imeersoq atorunnaarsinneqarput.
Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 7. januar 2021
Jess Svane
/
Mette Skarregaard Pedersen
Inatsit tunngaviusussaq
Uunga inatsit tunngaviusussaq
Uani allanngortinneqarpoq
Atorunnaarsippaa
- Igitassanik eqqaasarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat - (28/1993)
- Oliakunit akuutissanillu eqqagassat pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat - (29/1993)
- Igitassanik eqqaasarnermut piumasaqaatinit immikkut akuersissuteqarnissaat pillugu Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat - (2/2020)
-
PDF (0.83MB)
-
PDF (0.32MB)