Matumuuna Akileraaruserinermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 11, 2. november 2006-imeersoq, akileraaruserinermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 3, 26. april 2007-imeersumi, akileraaruserinermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 12, 15. november 2007-imeersumi, akileraaruserinermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 10, 5. december 2008-meersumi, akileraaruserinermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 2, 18. maj 2010-meersumi, akileraaruserinermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaat 14, 22. november 2011-meersumi, akileraaruserinermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 9, 8. juni 2014-imeersumi, akileraaruserinermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 8, 6. juni 2016-imeersumi, akileraaruserinermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 32, 28. november 2016-imeersumi, akileraaruserinermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 11, 1. juni 2017-imeersumi aamma akileraaruserinermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 38, 28. november 2019-imeersumi allannguutitalinni nalunaarutigineqarpoq.

 

Immikkoortoq I

Ingerlatsinerup aaqqissuussaanera aamma suliassat

 

Kapitali 1

Akileraaruseriffik

 

  § 1. Akileraaruseriffiup akileraarutit, matumani aamma toqqaannartumik toqqaannanngitsumillu akileraarutit pillugit inatsisit ingerlappai.

 

Kapitali 2

Akileraarusiinernik aalajangiisartut

 

  § 2. Akileraaruseriffiup akileraarutit pillugit inatsisinut tunngasuni aalajangiineri pillugit naammagittaalliuutit akileraarusiinernik aalajangiisartut alajangiiffigisarpai. 
  Imm. 2. Imm. 1-imi aalajangersagaq apeqqutaatinnagu akileraarutit pillugit inatsisit naapertorlugit pineqaatissiinernut arsaarinninnernulluunniit tunngasut akileraarusiinermik aalajangiisartut naammagittaalliuutigineqarsinnaanngillat.
  Imm. 3. Imm. 1-imi aalajangersagaq apeqqutaatinnagu apeqqutit suliarinninnermut tunngasut akileraaruseriffiup aalajangiiffigisai tassungalu atatillugu allagaatinik takunnissinnaanermut tunngasut Akileraarusiinernik aalangiisartunut naammagittaalliutigineqarsinnaanngillat.

 

  § 3. Akileraarusiinermik aalajangiisartut arfineq-marlunnik ilaasortaqarpoq. 
  Imm. 2.  Akileraarusiinermik aalajangiisartut siulittaasua Naalakkersuisunit toqqarneqartarpoq. Siulittaasup akileraartarnermut maleruagassanik paasisimasaqassusia, taassumalu allatigut ilisimaneqaataa toqqaanermi pingaartillugit isiginiarneqassapput.
  Imm. 3.  Akileraarusiinermik aalajangiisartut ilaasortai allat arfinillit taakkualu tamarmik immikkut sinniisussaat SIK-p, AK-p, GE-p, NUSUKA-p, KNAPK-p aamma kommunit peqatigiillutik inassuteqareernerisigut Naalakkersuisunit toqqarneqartarput. Kattuffik Naalakkersuisunut inassuteqaateqanngippat ilaasortaq taassumalu sinniisussaa Naalakkersuisunit toqqarneqassaaq.
  Imm. 4. Ilaasortat piffissami ukiunik sisamanik sivisussuseqartumi atuuttarput. Piffissaq atuuffissaq siulleq 1. januar 2007-imi aallartissaaq.

 

  § 4. Akileraarusiinermik aalajangiisartut aalajangissavaat ilaasortaq suliaminik isumaginninnissamut piukkunnassuseqannginnersoq, ilaasortaq: 
1)  nammineerluni nalunaarsuiffimmik, taassuma ataani aamma ingerlatsinermut naatsorsuutinik, imaluunniit akileraarutit pillugit nalunaarummik piffissaagallartillugu nassiussisimanngippat,
2)  akileraarutinik, taassuma ataani aamma akileraarutinik B-nik, akileraarutit sinnerinik akiligassaasinnaasunik aamma akitsuutinik piffissaagallartillugu akiliisimanngippat, 
3)  akileraarutinik A-nik unerartitsisussaanerminik sumiginnaappat, akileraarutit A-t pillugit nassuiaatinik sukumiisunik piffissaagallartillugu nassiussisimanngippat imaluunniit akileraarutinik A-nik unerartitanik piffissaagallartillugu akiliisimanngippat, imaluunniit 
4)  akileraarutit pillugit inatsisinik unioqqutitsisimanerminik nassuerpat imaluunniit pillaammik akiliisussanngortinneqarpat.
  Imm. 2.  Naalakkersuisut aalajangissavaat ilaasortaq, pissutaasut imm. 1-imi taaneqartunit allaasut pissutigalugit suliaminik isumaginninnissamut piukkunnassuseqannginnersoq, taassuma ataani ilaasortaq Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermi inatsit naapertorlugu pineqaatissinneqarpat. 
  Imm. 3.  Ilaasortaq suliaminik isumaginninnissamut piukkunnassuseqanngitsutut isigineqartoq Akileraarusiinernik aalangiisartuni ilaasortaajunnaassaaq. 
  Imm. 4.  Akileraarusiinermik aalajangiisartuni ilaasortaq ilaasortaajunnaarnissaminik qinnuteqarpat Naalakkersuisut akuersissuteqarsinnaapput, ilaasortap suliamik suliaqarunnaarumalluni kissaataa soorlu peqqinngissuteqarneranik, pisortanik sullissinermik allamik isumagisaqarneranik, niuerneranik assigisaannilluunniit pissuteqartumik tunngavissaqavippat. 
  Imm. 5.  Akileraarusiinermik aalajangiisartuni ilaasortaq ilaasortaajunnaarpat piffissap atuuffiusup sinnerani Akileraarusiinernik aalangiisartuni ilaasortassamik nutaamik, § 3, imm. 2-mi 3-milu maleruagassat naapertorlugit toqqaasoqassaaq.

 

  § 5. Akileraarusiinermik aalajangiisartuni ilaasortat siulittaasup tulliatut siullertut aappaattullu akornaminni toqqaassapput. 
  Imm. 2.  Akileraarusiinermik aalajangiisartut aalajangiisinnaanngillat siulittaasoq siulittaasulluunniit tullia ataaseq arlaat peqataanngippat. 
  Imm. 3.  Akileraarusiinermik aalajangiisartut aalajangiisinnaassappat Akileraarusiinermik aalajangiisartuni ilaasortaasa, taakkualuunniit sinniisussaasa minnerpaamik affaat aalajangiinermi peqataassapput. Aalajangiineq amerlanerussuteqarnikkut pissaaq. Taasisut amerlaqatigiippata siulittaasup imaluunniit siulittaasoq aalajangiinermi peqataanngippat siulittaasup tulliata siulliup, taasinera aalajangiisuussaaq. Siulittaasoq imaluunniit siulittaasup tullia siulleq aalajangiinermi peqataanngippata taasisullu amerlaqatigiippata siulittaasup tulliata aappaata taasinera aalajangiisuussaaq. 
  Imm. 4.  Akileraarusiinermik aalajangiisartut immikkoortunut aalajangiisartunut minnerpaamik pingasunik ilaasortaqartunut agguataarnissani aalajangersinnaavaa, taakkunani ilaasortat ilaat tassaassalluni siulittaasoq imaluunniit siulittaasup tullia ataaseq. Suliassap akileraaruserinermik aalajangiisartut tamarmiusumut saqqummiunneqarnissaa akileraarusiinermut aalajangiisartut ilaasortap kialluunniit piumasarisinnaavaa. 
  Imm. 5.  Immikkoortoq aalajangiisartoq aalajangiisinnaassappat ilaasortat minnerpaamik pingasut aalajangiinermi peqataassapput. Aalajangiinermi taasisut amerlaqatigiippata akileraarusiinermik aalajangiisartut tamarmiusut aalajangiissapput. 
  Imm. 6.  Akileraarusiinermut aalajangiisartut sulinermini najoqqutassai Naalakkersuisunit aalajangersarneqassapput. 
  Imm. 7.  Akileraarusiinermut aalajangiisartut allattoqarfeqarnissaa Naalakkersuisut isumagissavaat. Allattoqarfik sulinermini Naalakkersuisunut attuumassuteqanngilaq.

 

Kapitali 3

Piginnaatitaaneq, nipangiussisussaatitaaneq il.il.

 

Imminnut piginnaatinnerat

 

  § 6. Suliassami aalajangiiffigisassami pineqartup assinga akileraarusiinermut aalajangiisartunit aalajangiiffigineqareersimappat akileraaruseriffik suliassami aalajangiisinnaanngilaq.

 

Attuumassuteqannginnissaq

 

  § 7. Akileraaruseriffimmi sulisuusoq akileraarusiinermut aalajangiisartutut ilaasortaasinnaanngilaq sinniisussaasinnaananiluunniit.

 

Kommunalbestyrelsit

 

  § 8. Kommunalbestyrelsit suliassanik, innuttaasunut ilitsersuinertut ittunik aamma ingerlatsinermut tunngasunik assigisaannik, akileraaruseriffiullu § 1 naapertorlugu suliassaanut ilaasunik isumaginninnissaat pillugu maleruagassat Naalakkersuisunit aalajangersarneqarsinnaapput.

 

Nipangiussisussaatitaaneq aamma paasissutissanik ingerlatitseqqiineq

 

  § 9. Akileraaruseriffimmi sulisuusut aamma akileraarusiinermut aalajangiisartuni ilaasortat taakkualu sinniisussaat paasissutissat inuup inatsisilluunniit malillugit inuttut isigineqartup aningaasarsiorneranut, inuussutissarsiorneranut imaluunniit inuup namminerisaminik inuuneranut tunngasut, suliaminnik isumaginninnermikkut ilisimalikkatik, Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermi inatsimmi § 29 malillugu akisussaallutik susassaqanngitsut tungaannut nipangiulluinnartussaavaat. Pisussaaffik aammattaaq atuuppoq suliamik paasisimasalittut ikiortaasunut kiisalu kikkunnulluunniit, pisortanut isumaqatigiissuteqarneq naapertorlugu sulisinneqarnermikkut pissutsinik taamaattunik ilisimasaqalersunut. Isumaqatigiissut pisortatut oqartussaasunut suliffeqarfimmulluunniit isumaqatigiissutaasimappat pisussaaffik oqartussaasumi suliffeqarfimmiluunniit sulisunut, pissutsinik qulaani taaneqartutut ittunik ilisimannilersunut tamanut atuuppoq.

 

  § 10. Katissimallutik aappariit aamma katissimallutik aappariissimagaluarlutik avissimasut tamarmik immikkut periarfissaqarput katissimallugu nammineq aapparisallu nammineerluni nalunaarsuiffiusoq imarisai aamma aningaasarsiaasa angissusilerneqarneri pillugit paasissutissanik akileraaruseriffimmut saaffiginninnermikkut paasitinneqarnissamut.

 

Immikkoortoq II

Suliassat suliarineqarnissaat pillugu maleruagassat

 

Kapitali 4

 

Suliamik saqqummiussissut aamma aalajangiissamaarneq pillugu allakkat

 

Suliamik saqqummiussissut

 

  § 11.  Suliamik saqqummiussissut suliarineqassaaq aalajangiinerni, 
1)  akileraarusiinermut aalajangiisartunut saqqummiunneqartuni. 
2)  siusinnerusukkut angissusiliinernik allannguinermut tunngasuni. 
3)  akileraartarnermut inatsisit naapertorlugit pineqaatissiissuteqarnermut tunngasuni. 
  Imm. 2.  Imm. 1, nr. 2-mi aalajangersagaq atorneqassanngilaq suliamut attuumassuteqartut qinnuteqarnerat malillugu aalajangiisoqartillugu, aammalu qinnutigineqartoq akileraaruseriffiup tamakkiisumik akuerisinnaappagu, imaluunniit akileraaruseriffiup aammalu suliamut attuumassuteqartut aalajangiineq isumaqatigiissutigippassuk. 
  Imm. 3.  Suliamik saqqummiussissut, suliassami pissutsit piviusut aalajangiinissami pingaartinniarneqartut pillugit paasissutissanut tunngasumik nassuiaatitaqassaaq. Aammattaaq paasissutissat taakku, akileraaruseriffiup naliliineratigut aalajangiinermik taassuminnga kinguneqartut tunngavilersuutaat, pisortat ingerlatsineranni suliassat suliarineqartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaat malillugu tunngavilersuinissamut piumasaqaatinik naammassinnittut paasissutissiissutigineqassapput. 
  Imm. 4.  Suliamik saqqummiussissut, akissuteqarnissamut piffissaliilluni tusarniaalluni allakkap ullulerneqarneranit, suliamut attuumassuteqartut akuersiseqqaarnagit sap.ak. sisamanit sivikinnerusinnaanngitsoq piffissaliullugu suliamut attuumassuteqartunut oqaaseqaateqarfigisassanngorlugu nassiunneqassaaq, piffissaliussaq alla inatsisini aalajangersarneqarsimanngippat. Akissuteqarnissamut piffissaliussap nalunaarutigineqartup sivitsorneqarnissaa suliamut attuumassuteqartunit qinnutigineqarpat akileraaruseriffik sivitsuisinnaavoq.
  Imm. 5.  Imm. 4 naapertorlugu tusarniaasoqarpat akileraaruseriffiup suliamut attuumassuteqartunut nalunaarutigisinnaavaa suliamik saqqummiussissut tunngavigalugu aalajangiinissaq, piffissaliussap erseqqinnerusumik taaneqartup tusarniaalluni allakkap ullulerneqarneraniit, suliamut attuumassuteqartut akuersiseqqaarnagit sap.ak. sisamanit sivikinnerusinnaanngitsup ingerlanerani allakkatigut oqaasiinnakkulluunniit tunngavilersukkamik akileraaruseriffimmut akerliliissuteqarlutik oqaaseqaateqanngippata suliamik saqqummiussissummi allassimasutuut aalajangiisoqassasoq, piffissaliussaq alla inatsisini aalajangersarneqarsimanngippat. Aalajangiinissaq akerliuffigalugu allakkatigut oqaasiinnakkullunniit oqaaseqaateqarnissamut piffissaliussap sivitsorneqarnissaa suliamut attuumassuteqartunit qinnutigineqarpat akileraaruseriffik sivitsuisinnaavoq, piffissaliussaq inatsisini aalajangersarneqarsimanngippat. Suliamut attuumassuteqartut piffissaliussaq qaangiutsinnagu oqaaseqaateqanngippata, aalajangiineq kalerriunneqareersutuut ilisimatitseqqeqqaanngikkaluarluni pisinnaavoq.
  Imm. 6. Aalajangiiffigineqartussap allannguutigitinniakkat ilisimalerunigit akileraarutissaminik akiliinngitsoorniarnissaa qularnaappat ilimanaateqarpallu akileraaruseriffik piffissaliussamik imm. 4-mi 5-imilu aalajangersarneqartumit sivikinnerusumik aalajangiisinnaavoq. Piffissaliussaq suliamut attuumassuteqartut suliamik saqqummiussissummik tigusaqarneranniit ullunit pingasunit sivikinnerusinnaanngilaq.

 

Aalajangiissamaarneq pillugu allakkat

 

  § 12. Akileraaruseriffik nammineerluni nalunaarsukkanit imaluunniit nalunaarutigisanit allaasumik tunngaveqarluni akileraarutinik angissusiliinissamik aalajangiissamaarpat, suliamut attuumassuteqartut allakkatigut ilisimatinneqassapput. Tamanna aamma atuutissaaq angissusiliinissaq missingersuinikkut pissappat. Ilisimatitsineq pisortat ingerlatsineranni suliassat suliarineqartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaat malillugu ingerlatsinermi aalajangiinermut tunngavilersuinissamut piumasaqaatinik naammassinnissaaq. 
  Imm. 2. Suliamut attuumassuteqartut tassunga ilutigitillugu ilisimatinneqassapput, pineqartut aalajangiinissaq akerliuffigalugu, piffissaliussap erseqqinnerusumik taaneqartup tusarniaalluni allakkap ullulerneqarneraniit, pineqartut akuersiseqqaarnagit sap.ak. sisamanit sivikinnerusinnaanngitsup ingerlanerani allakkatigut oqaasiinnakkulluunniit tunngavilersukkamik akileraaruseriffimmut oqaaseqaateqanngippata aalajangiinissaq kalerriunneqareersutuut ilisimatitseqqeqqaanngikkaluarluni pissasoq, piffissaliussaq alla inatsisini aalajangersarneqarsimanngippat. Suliamut attuumassuteqartut piffissaliussaq qaangiutsinnagu oqaaseqaateqanngippata, aalajangiineq kalerriunneqareersutuut ilisimatitseqqeqqaanngikkaluarluni pisinnaavoq. 
  Imm. 3. Aalajangiineq suliamut attuumassuteqartut qinnuteqarnerat malillugu pippat, aammalu qinnutigineqartoq akileraaruseriffiup tamakkiisumik akuerisinnaappagu, imaluunniit akileraaruseriffiup aammalu suliamut attuumassuteqartut aalajangiineq isumaqatigiissutigippassuk imm. 1-imi 2-milu taaneqartutuut ilisimatitsinissaq pinngitsoortinneqarsinnaavoq.

 

Immikkoortoq III

 

Aningaasarsianit akileraarutit pillugit suliassat suliarineqartarneri

 

Kapitali 5

Siumoortumik nalunaarsuineq, nammineerluni nalunaarsuineq il.il.

 

Siumoortumik nalunaarsuineq

 

  § 13. Akileraarutaagallartussat akilerneqarnissaannut tunngavissaq akileraaruseriffiup siumoortumik nalunaarsuinermi aalajangersassavaa.
  Imm. 2. Siumoortumik nalunaarsuineq akileraartussaatitaasup aningaasarsiornikkut atugarisai pillugit paasissutissat kingullermik akileraarusiinermi siumoortumilluunniit nalunaarsuinermi tunngavigineqarsimasut naapertorlugit suliarineqassaaq. Akileraartussaatitaasut imaluunniit akileraartussaatitaasut immikkoortui tamarmik aningarsiaannut tunngasut akileraaruseriffiup procentinngorlugit qaffassinnaavai imaluunniit apparlugit. 
  Imm. 3. Akileraartussaatitaasup ukiumi aningaasarsiorfiusumi aningaasarsiatigut atugarisassai kingullermik akileraarusiinermi siumoortumilluunniit nalunaarsuinermi tunngavigineqarsimasunit allaanerungaatsiarnissaat paasissutissat pigineqartut tunngavigalugit ilimagineqarsinnaappat, akileraaruseriffiup siumoortumik nalunaarsuineq aningaasarsiornikkut atugarissangatitat missiliuunneqartut tunngavigalugit suliarisinnaavaa. 
  Imm. 4. Akileraartussaatitaasup ukiumi aningaasarsiorfiusumi aningaasarsiatigut atugarisassai kingullermik akileraarusiinermi siumoortumilluunniit nalunaarsuinermi tunngavigineqarsimasunit allaanerungaatsiarnissaat paasissutissat pigineqartut tunngavigalugit ilimagineqarsinnaappat, akileraaruseriffiup siumoortumik nalunaarsuineq aningaasarsiornikkut atugarissangatitatut missiliuunneqartut tunngavigalugit ukiup aningaasarsiorfiusup ingerlanerani allanngortissinnaavaa.
  Imm. 5. Imm. 3 aamma 4 malillugit aalajangiinissani akileraaruseriffiup akileraartussaatitaasoq nassuiaateqaqqusinnaavaa. 
  Imm. 6. Akileraartussaatitaasoq siusinnerusukkut akileraarusiiffigineqarsimanngippat imaluunniit siumoortumik nalunaarsuiffigineqarsimanngippat akileraartussaatitaasoq aningaasarsiornikkut atugassarissangasani pillugit nassuiaateqassaaq. Akileraartussaatitaasup paasissutissiissutaasa siumoortumik nalunaarsuinermi qanoq annertutigisumik tunngavigineqarnissaannut qanoq missingersersuineq apeqqutaassaaq. 
  Imm. 7. Nassuiaatit imm. 5-imi 6-imilu taaneqartut qanoq ittuunissaannut imaqarnissaannullu maleruagassat Naalakkersuisut aalajangersassavaat. Aammattaaq nassuiaatip imm. 6-imi taaneqartup tunniunneqarnissaanut piffissarititaq pillugu maleruagassat Naalakkersuisut aalajangersarsinnaavaat. 
  Imm. 8.  Akileraarutit, matumanittaaq ilaatigut akileraarutissat sinneri, tapiliussat, akitsuutit aammalu erniat, ukiumi akileraarusiiffimmi imaluunniit tulliani siumoortumik akileraarutaagallartunut ilanngullugit akileqquneqarnissaannut maleruagassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput. Tamatumuuna siumoortumik akileraarutit akileriigassaagaluit ernialersorneqartarnerannut taarsiullugu akileraarutaagallartunut ilanngullugit tapiliussat akileqquneqarsinnaanerat Naalakkersuisut aalajangersarsinnaavaat.

 

  § 14. Akileraartussaatitaasup ukiumi aningaasarsiorfiusumi aningaasarsiornikkut atugassami kingullermik akileraarusiinermi imaluunniit siumoortumik nalunaarsuinermi tunngavigineqarsimasunit allaanerungaatsiarnissaat ilimagiguniuk, akileraartussaatitaasup qinnutigisinnaavaa aningaasarsiarissangasani pillugit paasissutissiissutini tunngavigalugit siumoortumik nalunaarsuisoqassasoq. Akileraartussaatitaasup qinnuteqaammini paasissutissiissutai naammattumik qularnaallisarneqarsimasutut akileraaruseriffimmit isumaqarfigineqarpata, qinnuteqaat siumoortumik nalunaarsuinermi tunngavigineqassaaq. Qinnuteqaatip qanoq ittuunissaanut imaqarnissaanullu maleruagassat Naalakkersuisut aalajangersarsinnaavaat, kiisalu tunniunneqarnissaanut piffissarititaq aalajangersarsinnaallugu. 
  Imm. 2. Siumoortumik nalunaarsukkat siunissami akileraarnissamut sunniutilimmik allanngortinneqarnissaat akileraartussaatitaasup, piumasaqaatit imm. 1-imi taaneqartut tunngavigalugit ukiup aningaasarsiorfiusup ingerlanerani piumasarisinnaavaa.

 

  § 15. Akileraarutaagallartutut akiliutaareersimasut akileraarutissavinnit 5.000 koruuninik imaluunniit taakkunannga amerlanerussappata, akileraaruseriffiup isumaa naapertorlugu akiliutaavallaarsimasut akileraartussaatitaasup qinnuteqarneratigut piaartumik utertinneqassapput. Taamatut utertitsinermi akileraartussaatitaasoq ajunngitsorsiaqartinneqaranilu erniasiaqartinneqassanngilaq.
  Imm. 2. Imm. 1 naapertorlugu utertitsinissamik qinnuteqaat nammineerluni nalunaarsuiffiup akileraaruseriffimmit tiguneqarneraniit kingusinnerpaamik qaammatip ataatsip qaangiunnerani akileraaruseriffimmut saqqummiunneqassaaq. Qinnuteqaatip qanoq isikkoqarnissaanut imaqarnissaanullu maleruagassat Naalakkersuisut aalajangersarsinnaavaat.
  Imm. 3. Akileraartartup inuttut atukkatigut annertuumik naatsorsuutiginngisamik eqqugaasimappat, aningaasanik imm. 1-imi taaneqartunit ikinnerusunik utertoorutissaqarpat, akileraaruseriffiup qinnuteqartoqartillugu akuersissuteqarfigisinnaavaa.

 

Nammineerluni nalunaarsuineq

 

  § 16. Akileraaruseriffiup nammineerluni nalunaarsuiffissat ukiup aningaasarsiorfiusup qaangiunnerani akileraartussaatitaasunit piaartumik tiguneqartussanngorlugit akileraartussaatitaasunut tamanut nassiussussavai. 
  Imm. 2. Akileraartussaatitaasup nammineerluni nalunaarsuiffissamik nassinneqanngitsoornera akileraartussaatitaasup nammineerluni nalunaarsuiffimmik nassiussinissaanut pisussaajunnaarsitsinngilaq.
  Imm. 3.  Nammineerluni nalunaarsuiffik akileraruseriffimmut nassiunneqassaaq ukiumi ukiup aningaasarsiorfiup tulliani, kingusinnerpaamillu: 
1)  kinguliani nr. 2-mi 3-milu pineqanngitsuni tamatigut 1. maj: 
2)  namminersorluni inuussutissarsiummik ingerlataqartunit, akileraaruseriffiup ilitsersuinera malillugu elektroniskiusumik nammineerluni nalunaarsuiffimmik alunaarutiginnittut 15. maj, 
3)  piginneqatigiiffiit, peqatigiiffiit il.il., akileraaruseriffiup ilitsersuinera malillugu elektroniskiusumik nammineerluni nalunaarsuiffimmik nalunaarutiginnittut 15. juni.  
  Imm. 4. Namminersorluni inuussutissarsiummik ingerlataqartut, piginneqatigiiffiit peqatigiiffiillu imm. 3, nr. 2 amma 3-milu pineqartut, ukiup aningaasarsiorfiup siuliani akileraaruseriffimmit missingersuinikkut akileraarutissaminnik angissusiliiffigineqartut nammineerluni nalunaarsuiffimmik nassiussinissamut piffissaraat ulloq 1. maj.
  Imm. 5.  Inuit ataasiakkaat nammineerluni nalunaaruteqarnissamut pisussaaffeqartut, nammineerluni nalunaarsuinermi immersugassamik akileraaruserivimmit immersoriigaasumik tigusaqartut, nammineerluni nalunaarusiamik nassitsinngissinnaapput, paasissutissat atorneqarsimasut eqqortuullutillu tamakkiisuuppata, § 17 naapertorlugu. Nammineerluni nalunaarsuiffimmik nassiussinissamik kinguartitsiniarluni qinnuteqaat tunngavilersugaassaaq, kingusinnerpaamillu ullormi nammineerluni nalunaarsuiffiup nassiunneqarfissaani tunniunneqarsimassalluni, tak. imm. 3-miit 4-mut.
  Imm. 6. Immikkut pissutissaqartillugu akileraaruseriffik nammineerluni nalunaarsuiffimmik nassitsinissap kinguartinneqarnissaanik akuersissuteqarsinnaavoq, tamanna akileraarusiilluni sulinerup aaqqissuunneqarneranut piffissarlu eqqorlugu naammassineqarnissaanut akornutaanngippat. 
  Imm. 7.  Nammineerluni nalunaarsuiffissap qanoq isikkoqarnissaanut nassiussornissaanullu maleruagassat Naalakkersuisut aalajangersarsinnaavaat, aammattaaq immersugassat Naalakkersuisut akuerisaasa akileraartussaatitaasunit qanoq atorneqarnissaannut maleruagassat Naalakkersuisut aalajangersarsinnaavaat.

 

  § 17. Akileraartussaatitaasup ukiumi aningaasarsiorfimmi aningaasarsiani, aningaasarsiat nul-imit anneruppata minneruppataluunniit, nammineerluni nalunaarsuummi nalunaarutigissavai. Aningaasarsiat akissaajaatinik ilanngariikkat qanoq atsiginerisa oqaatigineqarnerata saniatigut nammineerluni nalunaarsuutip imarissavai aningaasarsiat akissaajaatillu paasissutissallu allat akileraarutit angissusilerneqarnissaannut pingaarutillit immikkoortitaarneri Naalakkersuisunit aalajangersarneqartut. Aningaasarsiattaaq aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsornerannut ilanngunneqartussaanngitsut nammineerluni nalunaarsuummi immikkoortitaarlugit allanneqarnissaat piumasarineqarsinnaavoq. Akileraartussaatitaasut ulluinnarni naatsorsuusiortussaatitaanngitsut nammineerluni nalunaarsuinerminnut atatillugu paasissutissanik ulluinnarni atuinerminni akissaajaataanerusunut, matumani aamma namminerisamik (privatimik) ikiorteqarnermut, pequtinut annerusunut assigisaannullu akissaajaataasimasunut tunngasunik nalunaaruteqarnissaat pillugu maleruagassat Naalakkersuisut aalajangersarsinnaavaat. 
  Imm. 2. Aammattaaq nammineerluni nalunaarsuut akileraartussaatitaasup ukiup aningaasarsiorfiup naanerani, aammalu siornatigut nammineerluni nalunaarsuutaasimasumi takuneqarsinnaanngippat ukiup aningaasarsiorfiup aallartinnerani pigisaanut tunngatillugu paasissutissanik imaqassaaq. Pigisat nalunaarutigineqassapput, taakku nul-imit anneruppata minneruppataluunniit, aammalu pigisat akiitsullu Naalakkersuisut aalajangersaanerattut immikkut ersersillugit nalunaarutigineqassallutik. 
  Imm. 3. Akileraartussaatitaasut ulluinnarni naatsorsuusiortussaatitaasut nammineerluni nalunaarsuummut peqatigitillugu nassiutissavaat ukiumi aningaasarsiorfimmi ingerlatsinermut naatsorsuutit ukiullu aningaasarsiorfiup naanerani pigisat akiitsullu, taamatullu aamma siornatigut nammineerluni nalunaarsuutaasimasumi takuneqarsinnaanngippata ukiup aningaasarsiorfiup aallartinnerani naatsorsorneqarfii.

 

  § 18.  Inuussutissarsiummik ingerlatsisut naatsorsuusiorneq pillugu inatsisit malillugit naatsorsuusiortussaanngitsut naatsorsuutinik, piumasarineqartunik minnerpaanik Naalakkersuisunit aalajangersagaasunik naammassinnittussanik suliaqarnissaannut, aammalu naatsorsuutit taakku tunngavigalugit ingerlatsinermut naatsorsuusianik, nammineerluni nalunaarsuutip nassiunneqarnissaanut piffissarititap qaangiutinnginnerani akileraaruseriffimmut nassiussinissaannut maleruagassat Naalakkersuisut aalajangersarsinnaavaat. 
  Imm. 2. Ingerlatsinermut naatsorsuutit taakku imm. 1 imaluunniit § 17, imm. 3 malillugu akileraaruseriffimmut nassiunneqartussat suliarineqarnissaannut maleruagassat Naalakkersuisut aalajangersarsinnaavaat. 
  Imm. 3. Ingerlatsinermut naatsorsuutit piffissaagallartillugu nassiunneqanngippata imaluunniit maleruagassat imm. 1 aamma 2 malillugit aalajangersarneqarsimasut naapertorlugit suliarineqarsimanngippata § 19, imm. 1-imi maleruagassat taamatuttaaq atuutissapput. 
  Imm. 4. Akileraartussaatitaasup imm. 1-imi aalajangersagaq malillugu naatsorsuusiortussaatitaasup naatsorsuutit taakkualu tunngavii (bilagii) ukiup naatsorsuusiorfiup pineqartup naaneraniit ukiuni tallimani paarissavai.
  Imm. 5.  Akileraaruserinermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 11, 2. november 2006-imeersumi § 35 a naapertorlugu malittarisassat atuutsinneqartut malillugit paasissutissanut nalunaarutigineqartussanut tunngavigineqartoq, tassungalu ilanngullugu paasissutissat nalunaarutigineqartussaatitaanersut paasiniarneqarnissaanni atorneqartussatut paasissutissat § 35 a naapertorlugu malittarisassat atuutsinneqartut malillugit nalunaaruteqartussaatitaanermut piffissaritinneqartup naaneranit ukiuni tallimani paarineqartassapput.

 

  § 18 a.  Nioqqutissanik tunisaqarnermi imaluunniit sullissinermi akiligassat allagartaannik suliaqartarnissamik piumasaqaatit Naalakkersuisut maleruagassiuussinnaavaat, matumani aamma akileraarutitigut ilanngaateqarnissap, akiligassat allagartaat pillugit piumasaqaatit annertuumik sumiginnarneqartillugit akileraaruseriffimmit itigartitsissutigineqarsinnaanera pillugu aalajangersakkat aalajangersarsinnaallugit

 

  § 19.  Nammineerluni nalunaarsuisussaatitaasup nammineerluni nalunaarsuut pissusissamisoortoq piffissaagallartillugu nassiussimanngippagu, akileraarutissat nammineerluni nalunaarsuummik nassiussinissamut piffissaliussap ullormik ataatsimik qimmorneqarneri tamaasa 200 kr.-inik qaffanneqassapput, taamaattorli inunnut tunngatillugu katillugit annerpaamik 2.000 kr.-inik, aammalu namminersorlutik inuussutissarsiutinik ingerlataqartunut kiisalu inatsisit naapertorlugit inuttut isigineqarsinnaasunut tunngatillugu katillugit annerpaamik 5.000 kr.-inik. 
  Imm. 2. Immikkut pissutissaqartillugu akileraaruseriffiup qaffaammik imm. 1-imi taaneqartumik tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit qaffaasoqannginnissaa nalunaarutigisinnaavaa
  Imm. 3. Selskabip imaluunniit peqatigiiffiup ilaallu ilanngullugit naatsorsuutit, piffissami nassiussiviusumi suli ataatsimeersuartunit akuerineqanngitsut nammineerluni nalunaarsuummut ilanngullugit nassiussimappagit, ataatsimeersuartoqarnerata kingornagut kingusinnerpaamik ullut 14-it qaangiunnerisigut akileraaruseriffik nalunaarfigineqassaaq ataatsimeersuartut naatsorsuutit pineqartut pillugit aalajangiinerannik. Nalunaarut piffissaagallartillugu nassiunneqanngippat, aammalu aningaasarsiat akileraarutissat naatsorsorneqarfiisa qaffanneqarnissaat ataatsimeersuartut aalajangiinerisa kingunerippassuk, selskabit akileraarutaannut qaffaat taakkununnga naapertuuttoq imm. 1-imi maleruagassat naapertorlugit naatsorsorneqartunik taperlugu akiligassiissutigineqassaaq.

 

  § 20. Naalakkersuisut misiligutitut aalajangersinnaavaat kommunimi ataatsimi arlaqartuniluunniit akileraartussaatitaasut kikkuuneri erseqqinnerusumik aalajangersagaasut nammineerluni nalunaarsuummik nassiussissanngitsut. 
  Imm. 2. Akileraartussaatitaasut misiligummi imm. 1-imi taaneqartumi pineqartut aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat pillugit nalunaarummik ukiumi akileraarusiiffiusumi ulloq 1. juli nallertinnagu nassinneqassapput. 
  Imm. 3. Akileraartussaatitaasoq aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat pillugit nalunaarummik nassinneqarsimasoq, nalunaarut paasissutissanik akileraartussaatitaasup akileraarutissaanut pingaaruteqartunik tamanik imaqarsimanngippat imaluunniit nalunaarut paasissutissanik eqqunngitsunik imaqarpat ukiumi akileraarusiiffiusumi ulloq 15. august nallertinnagu akileraaruseriffimmut allakkatigut ilisimatitsissaaq.

 

Akileraarusiineq

 

  § 21. Akileraarusiineq qaammatisiutit malillugit ukiumi, ukiup aningaasarsiorfiusup angissusiliiffigisap tulliani kingusinnerpaamik ulloq 1. september, naammassineqareersimasariaqarpoq, taamaattorli tak. imm. 2 aamma § 47 aamma § 48.
  Imm. 2. Selskabinik aamma peqatigiiffinnik ilaallu ilanngullugit akileraarusiineq qaammatisiutit malillugit ukiumi, ukiup aningaasarsiorfiusup angissusiliiffigisap tulliani kingusinnerpaamik ulloq 1. november naammassineqareersimassaaq, taamaattorli tak. § 47 aamma § 48. 
  Imm. 3. Naalakkersuisut najoqqutassatut ilitsersuutinik nalinginnaasunik, akileraarusiinermi atugassanik atulersitsisinnaapput.

 

Inaarummik aamma akileraarutissanik naatsorsuineq

 

  § 22. Akileraaruseriffiup akileraarutissaviit, aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat angissusilerneqarnerat tunngavigalugu naatsorsussavai.

 

  § 23. Akileraarutissavinnit ilanngaatigineqassapput akileraarutaagallartut: 
1)  akileraarutitut A-tut unerartitat, 
2)  akileraarutitut B-tut, ukiumi akileraarusiiffimmi kingusinnerpaamik ulloq 1. april akiliutigineqarsimasut, 
3)  aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsimmi § 85 najoqqutaralugu akiliutit, imaluunniit 
4)  aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsimmi § 94 najoqqutaralugu akiliutit. 
  Imm. 2. Aammattaaq aningaasat, aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsimmi §§-it 69-72 najoqqutaralugit appaassutaasut akileraarutissavinnit ilanngaatigineqassapput. 
  Imm. 3. Aningaasat imm. 1 aamma 2, malillugit ilanngaatigineqartussat naatsorsorneranni akileraarutit § 15 najoqqutaralugu utertinneqarsimajunnartut ilanngaatigineqassapput. 
  Imm. 4. Akileraartussaatitaasup aningaasat qanoq amerlatigisut akileraarutaagallartutut unerartinneqarsimanerannik imaluunniit akiliutigineqarsimanerannik akileraaruseriffimmut nalunaarutiginnittussaanera pillugu maleruagassat Naalakkersuisut aalajangersarsinnaavaat.

 

  § 24. Akileraarutissaviit akileraarutaagallartunit § 23 malillugu ilanngaatigineqartussanit anneruppata, aningaasat annerussutaasut akileraartussaatitaasup, akileraarutissat sinnerisut akilissavai. Akileraarutissalli sinneri 100 kr.-init minnerusut akiligassiissutigineqassanngillat. 
  Imm. 2. Akileraarutit sinnerinik akiligassaqarpat tapiliussat akileraarutit sinnerisa 8 procentiinik angissusillit aamma akilerneqassapput. 
  Imm. 3. Akileraarutissat sinneri akileraaruseriffimmit akiligassiissutigineqassapput. Akileraarutissat sinneri imm. 2 malillugu tapiliussanik ilallit pingasunngorlugit avillugit akiligassanngussapput ukiumi akileraarusiiffimmi qaammatit septemberip, oktoberip aamma novemberip aallaqqaataanni, qaammatit akiligassanngorfimmik 20-anni kingusinnerpaamik piffissaagallartillugu akilerneqarsimassallutik. Piffissaagallartillugu akiliiffissaq kingulleq sapaataappat nalliuttuuppalluunniit imaluunniit arfininngorneruppat piffissarititaasoq ulluinnarmut tullermut sivitsorneqassaaq. 
  Imm. 4. Akileraarutissaviit qaffanneqarnissaannik kinguneqartumik kingusinnerusukkut aalajangiineqarpat, akileraarutit aningaasartaat akiliinermi minnaarutaasut imm. 2, malillugu tapeqarlutik, aalajangiinermit qaammatit pingasut qaangiunneranni qaammatip tulliata aallaqqaataani akiligassanngussapput, qaammatillu akiligassanngorfiup ulluisa 20-at tassaalluni ulloq piffissaagallartillugu akiliiffissaq kingulleq. Ulloq piffissaagallartillugu akiliiffissaq kingulleq sapaataappat nalliuttuuppalluunniit imaluunniit arfininngorneruppat piffissarititaasoq ulluinnarmut tullermut sivitsorneqassaaq. Akileraarutit sinneri imaluunniit imm. 1 malillugu akileraarutit sinnerinut amerlissutit imm. 2, malillugu tapillit ukiumi akileraarusiiffimmi ullormit 1. septemberimiit aallartittumik ullup aalajangiineq pillugu nalunaaruteqarfiusup tungaanut qaammatit aallartinneri tamaasa 0,5 procentimik ernialersorneqassapput. 
  Imm. 5.  Inaarutaasumik naatsorsuinermik allanngortitsineq akileraarutit sinnerisa siusinnerusukkut naatsorsorneqartut appartinneqarnerannik imaluunniit akiligassaajunnaarnerannik kinguneqarpat, aningaasat akileraarutit sinnerinik appaassutaasut imm. 2 malillugu tapillit, ullup aalajangiineq pillugu nalunaaruteqarfiusup kingorna qaammatip tulliuttup qaninnerup naannginnerani tunniunneqassapput. Akileraartussaatitaasoq ukiumi akileraarusiiffimmi ullormit 1. septemberimiit aallartittumik qaammatit aallartinneri tamaasa 0,5 procentimik erniasiaqartinneqassaaq. 
  Imm. 6. Aningaasat imm. 3-mit 5-imut, taaneqartut koruuninut ilivitsunut ammut akunnaallineqassapput.

 

  § 25. Akileraarutaagallartut § 23 malillugu ilanngaatigineqartut akileraarutissavinnit anneruppata aningaasat annerussutaat akileraarutit sippuutaattut akileraartussaatitaasumut utertinneqassapput. Akileraarutilli sippuutaat 100 kr.-nit minneruppata utertitsisoqassanngilaq. 
  Imm. 2. Akileraarutit sippuutaannik utertitsinermi akileraartussaatitaasoq aningaasat 2 procentiannik taartisiaqartinneqassaaq. Akileraarutit sippuutaasa aningaasat nammineq piumassutsimik akiliutigineqarsimasut naligippatigit taartisiaqartitsisoqassanngilaq. 
  Imm. 3. Akileraarutit sippuutaat akileraaruseriffimmit utertinneqassapput. 
  Imm. 4. Akileraarutit sippuutaat taartisiallu ukiumi akileraarusiiffimmi ulloq 1. september nallertinnagu utertinneqassapput. Utertitsineq ullormit 1. septemberimit kingusinnerusukkut pippat akileraartussaatitaasoq § 44, imm. 4-mi maleruagassaq malillugu erniasiaqartinneqassaaq. 
  Imm. 5. Akileraarutissaviit apparneqarnernissaannik kinguneqartumik kingusinnerusukkut aalajangiineqarpat, akileraarutit aningaasartaat akiliinermi annaarutaasimasut imm. 2 malillugu taartisiartalerlugit aalajangiinerup kingorna qaammatip ataatsip qaangiutinnginnerani utertinneqassapput. Akileraartussaatitaasoq ukiumi akileraarusiiffimmi ullormit 1. septemberimiit aallartittumik ullup aalajangiineq pillugu nalunaaruteqarfiusup tungaanut aningaasat utertinneqartut 0,5 procentiannik qaammatit aallartinneri tamaasa erniasiaqartinneqassaaq. Utertitassalli aningaasanut § 24, imm. 4 malillugu akiligassiissutigineqarsimasunut tunngasut erniaat aatsaat ulloq akiligassanngorfiat aallarnerfigalugu naatsorsorneqassapput. 
  Imm. 6. Inaarutaasumik naatsorsuinermik allanngortitsineq akileraarutit sippuutaasa akileraartussaatitaasumut utertinneqareersimasut, tak. imm. 1, appartinneqarnissaannik imaluunniit utertinneqartussaajunnaarnerannik kinguneqarpat, aningaasat imm. 2 malillugu taartisiartallit utertinneqassapput. Aningaasat oqaaseqatigiinni siullerni taaneqartut tamarmiusut ukiumi akileraarusiiffimmi ullormit 1. septemberimiit aallartittumik ullup aalajangiineq pillugu nalunaaruteqarfiusup tungaanut qaammatit aallartinneri tamaasa 0,5 procentimik ernialersorneqassapput. Aningaasat akilerneqartussanngussapput aalajangiinermiit qaammatit pingasut qaangiunnerisa kingorna qaammatip tulliuttup aallaqqaataani, piffissaagallartillugulu akiliiffissaq kingulleq tassaavoq qaammatip akiligassanngorfiup ulluisa 20-at. Piffissaagallartillugu akiliiffissaq kingulleq sapaataappat nalliuttuuppalluunniit imaluunniit arfininngorneruppat piffissarititaasoq ulluinnarmut tullermut sivitsorneqassaaq. 
  Imm. 7.  Akileraarutit sippuutaannik utertitsinnginnermi makkununnga akiligassaajunnartut utertitassanit ilanngaatigineqassapput: 
1)  aningaasarsianit akileraarutit, 
2)  akitsuutit Namminersorlutik Oqartussat pisassaat, 
3)  aningaasarsianit akileraarutinut tunngatillugu tapiliussat, ernialiussat aamma akiliisitsissutit il.il, 
4)  akiligassat allat Namminersorlutik Oqartussat pisassaat.
  Imm. 8. Aningaasat imm. 4-miit 6-imut, taaneqartut koruuninut ilivitsunut ammut akunnaallineqassapput.

 

  § 26. Toqusup ukiumi aningaasarsiorfimmi toqquiusumi aningaasarsiaasa akileraarutaannik inaarutaasumik angissusiliinermi § 24, imm. 2 malillugu tapiliussanik naatsorsuisoqassanngilaq, taamatullu § 25, imm. 2 malillugu taartisiassanik akiliisoqassanani. 
  Imm. 2. Akileraaruseriffiup akileraarutit sippuutigiunnagaat akilissavai nammineerluni nalunaarsuutip akileraaruseriffimmit tiguneqarneranit kingusinnerpaamik qaammatit tallimat qaangiunnerisigut. Piffissaagallartillugu utertitsineqanngippat pigisat toqusup qimatai § 44, imm. 4-mi maleruagassiaq malillugu aningaasat erniaannik erniasiaqartinneqassapput. 
  Imm. 3. Pigisat toqusup qimatai akileraarutissat sinneriunnagaannik akiliissapput inaarutaasumik angissusiliineq pillugu nalunaarummik tigusaqarnermit qaammatit pingasut qaangiunneranni qaammatisiutit malillugit qaammammi tulliuttumi, qaammatip akiligassanngorfimmik 20-anni kingusinnerpaamik piffissaagallartillugu akilerneqarsimasussanik. Ulloq piffissaagallartillugu akiliiffissaq kingulleq sapaataappat nalliuttuuppalluunniit imaluunniit arfininngorneruppat piffissarititaasoq ulluinnarmut tullermut sivitsorneqassaaq. 
  Imm. 4. Aningaasat imm. 2-mi 3-milu, taaneqartut koruuninut ilivitsunut ammut akunnaallineqassapput.

 

  § 27. Selskabit peqatigiiffiillu ilaallu ilanngullugit tamakkiisumik imaluunniit killilimmik akileraartussaatitaasut akileraarutissaasa 99 kr.-it sinnersimappatigit, akileraarutit tapiliussanik akileraarutit 6 procentiannik ilallugit akileraaruseriffimmit akiligassiissutigineqassapput. 
  Imm. 2. Akileraarutit tapiilu imm. 1, malillugu ilanngunneqartut ukiumi akileraarusiiffimmi ullormi 1. novemberimi akiligassanngussapput, novemberip 20-ani kingusinnerpaamik piffissaagallartillugu akilerneqarsimassallutik. Ulloq piffissaagallartillugu akiliiffissaq kingulleq sapaataappat nalliuttuuppalluunniit imaluunniit arfininngorneruppat piffissarititaasoq ulluinnarmut tullermut sivitsorneqassaaq. 
  Imm. 3. Akileraarutit qaffanneqarnissaannik kinguneqartumik kingusinnerusukkut aalajangiineqarpat aningaasat akiliinermi minnaarutaasut imm. 1 malillugu taperlugit aalajangiinermit qaammatit pingasut qaangiunneranni qaammatip tulliuttup aallaqqaataani akiligassanngussapput, qaammatillu akiligassanngorfiup ulluisa 20-at tassaalluni ulloq piffissaagallartillugu akiliiffissaq kingulleq. Ulloq piffissaagallartillugu akiliiffissaq kingulleq sapaataappat nalliuttuuppalluunniit imaluunniit arfininngorneruppat piffissarititaasoq ulluinnarmut tullermut sivitsorneqassaaq. Akileraarutit oqaaseqatigiit siulliit malillugit qaffanneqartut imm. 1 malillugu tapillit ukiumi akileraarusiiffimmi ullormit 1. novemberimiit ullup aalajangiineq pillugu nalunaaruteqarfiusup tungaanut qaammatit aallartinneri tamaasa 0,5 procentimik ernialersorneqassapput. 
  Imm. 4. Akileraarutit apparneqarnissaannik kinguneqartumik kingusinnerusukkut aalajangiineqarpat aningaasat akiliinermi annaarutaasut 6 procentimik taperlugit aalajangiinermit qaammat ataaseq qaangiutsinnagu utertinneqassapput. Akileraartussaatitaasoq ukiumi akileraarusiiffimmi ullormit 1. novemberimiit aallartittumik ullup aalajangiineq pillugu nalunaaruteqarfiusup tungaanut qaammatit aallartinneri tamaasa aningaasat utertitat 0,5 procentiannik erniasiaqartinneqassaaq. Utertitassalli aningaasanut imm. 3 malillugu akiligassiissutigineqarsimasunut tunngasut erniaat aatsaat ullormit akiligassanngorfigisamit naatsorsorneqassapput. 
  Imm. 5. Aningaasat imm. 2-miit 4-mut taaneqartut koruuninut ilivitsunut ammut akunnaallineqassapput. 
  Imm. 6. Tapiliussat imm. 1-imi, 3-mi aamma 4-mi taagorneqartut akileraarutinik selskabinut peqatigiiffinnullu ilaallu ilanngullugit akiligassiinermi atorneqannginnissaat akileraaruseriffiup pissutsini immikkut ittuni, suleriaasissat Naalakkersuisunit aalajangersarneqarsimasut naapertorlugit akuersissutigisinnaavaa.

 

  § 28. Pissutsit akileraartussaatitaanermut tunngasut ukiup ingerlanerani allannguuteqarsimappata nammineerluni nalunaarsuutit tunniunneqarnissaannut, akileraarusiinermut, aningaasarsianit akileraarutinik akiliinissamut, akiliisitsiniarnissamut ernialersuinermullu ilaallu ilanngullugit maleruagassianik immikkut ittunik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

 

  § 29. Aalajangiiffigineqartussap akileraarutit sinnerinik, akileraarutissavinnik qaffatanik, aningaasarsianit akileraarutinik, imaluunniit aningaasarsianit akileraarutinik qaffatanik akiliinngitsoorniarnissaa qularnaappat ilimanaateqarpallu, akileraaruseriffik piffissanik akiligassanngorfinnik akiliiffissanillu § 24, imm. 3-mi 5-imilu, § 25, imm. 6-imi aamma § 27, imm. 2-mi 3-milu aalajangersarneqartunit sivikinnerusunik aalajangersaasinnaavoq. Piffissaq akiligassanngorfik ullunit arfineq-marlunnit sivikinnerusinnaanngilaq, piffissalu akiliiffissaq ullunit 14-init sivikinnerusinnaanani.

 

Kapitali 6

Paasissutissanik nalunaaruteqarneq

 

  § 30. Akileraarutinik annertussusiliinermi akileraarutissanillu naatsorsuinermi atugassanik kikkulluunniit akileraarutit pillugit inatsimmi § 75, imm. 1-imi aamma 2-mi taaneqartunik suliffeqarfimmini aningaasarsianik akiliisoq ukiut tamaasa qaammatip januarip naannginnerani aningaasat taamaattut akilerneqartut tamarmiusut kiisalu akileraarutit A-t unerartitat annertussusaannik nalunaaruteqassapput. Aammattaaq paasissutissat uku tunniunneqassapput: 
1)  tigusisut ataasiakkaat aningaasarsiaat tamakkerlugit, 
2)  aningaasarsianit akileraarutit A-t unerartitat,
3)  ajunngitsorsiat tamarmiusut ilaannakortulluunniit soorlu nerisaqarneq ineqarnerlu, najugaqarneq, akunnittarfinniinneq, angalanerit, biilit telefonilu assigisaallu kiisalu malittarisassat Naalakkersuisunit aalajangersagaasut malillugit, tamakkua nalingi, 
4)  tigusisup aqqa, inuttut normua, najugaa aamma kommuni akileraartarfia aamma 
5)  paasissutaasinnaasut allat tigusisup kinaaneranik paasinninnissamut pisariaqartut, 
  Imm. 2. Suliffeqarfik atorunnaarpat ukiumi aningaasarsiorfiusumi ingerlareersumi paasissutissat tunniunneqassapput kingusinnerpaamik aningaasarsititsivimmiit kingullermiit ullut qulit qaangiuppata. 
  Imm. 3. Kikkulluunniit atuakkiortunut, erinniortunut, eqqumiitsuliortunut, oqalugiartartunut assigisaannulluunniit aningaasarsisitsisut, suliffeqarfimmik atornermut attartornermulluunniit, kisermaassilluni atuisinnaanermut imaluunniit patentimik atuisinnaanermut akitsuutinik, ilusilersukkanut, nioqqutissap ilisarnaataanut assigisaannulluunniit akiliisoq, akitsuut ingerlaavartumik akilerneqartaraluarpat ataatsikkulluunniit akilerneqaraluarpat imm. 1-imi aalajangersagaq malillugu paasissutissanik tunniussisussaatitaapput. 
  Imm. 4. Akunnermiliuttoq aqqutigalugu aningaasarsianik akiliisoqarpat, taanna paasissutissiisussaatitaavoq, sulisitsisoq paasissutissanik tunniussisinnaanngippat. Sulisitsisoq, imaluunniit akunnermiliuttoq, ikiortissarsinermini taassuma aqqanik, najugaqarfianik eqqortumik kiisalu inuup normuanik pissarsissaaq. 
  Imm. 5. Paasissutissat akileraaruseriffimmut tunniunneqassapput.

 

  § 30 a.  Suliffeqarfiutiminni kinaluunniit, Aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni § 75, imm. 1-imi 2-milu taaneqartunik akissarsisitsisoq, sulisunut ataasiakkaanut tunngatillugu soraarnerussutisiaqarnissamut imaluunniit inuunermut sillimmasiinermik aaqqissuussinermut akiliutigineqartut ukiut tamaasa januarip qaammataa naatinnagu tamakkerlugit nalunaarutigisassavaat. Tamatuma saniatigut akileraarutit A-t akiliutigineqartumit unerartinneqartut nalunaarutigineqassapput, akiliutigineqartoq soraarnerussutisiaqarnissamut imaluunniit inuunermut sillimmasiinermik aaqqissuussinermut tunngassuteqanngippat, Aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni § 41, imm. 2 naapertorlugu sulisup aningaasarsiaanut akileraaruteqaataasussanut ilanngunneqartussaanngippata.  
  Imm. 2.  § 30-mi, imm. 1, nr. 5 aamma 6-imi, kiisalu imm. 2-5-imi aalajangersakkanut aamma atuutissaaq.

 

  § 31. Tigusisartoq § 30-mi taaneqartunik isertitaqartartoq Kalaallit Nunaanni akileraartussaatitaajunnaarpat, paasissutissiisussaatitaasoq qinnuivigineqarnini malillugu paasissutissiissaaq § 30-mi taaneqartut aningaasat annertussusaannik qaammatisiutit malillugit ukiup aallartineraniit akileraartussaatitaanerup atorunnaarnerata tungaanut pineqartup aningaasarsiaanik kiisalu akileraarutit A-t unerartitat annertussusaannik. 
  Imm. 2. Taamatuttaaq qinnuivigineqarneq malillugu pineqartoq taassumaluunniit sinniisua, imaluunniit toqusup qimataanik aqutsisuusinnaasoq, paasissutissanik tunineqassaaq.

 

  § 32. § 30 aamma § 31, imm. 1 malillugu aningaasarsiaqartoq pillugu paasissutissat assilineranik aningaasariaqartoq tunineqassaaq.

 

  § 33. §§ 30-32 malillugit paasissutissiissutaasussat pillugit malittarisassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput, taassumalu ataani paasissutissanik tunniussisussaatitaasut immikkoortuinut paasissutissiissutaasussanut piumasaqaatit oqilisinnissaannut. Naalakkersuisut aamma malittarisassanik aalajangersaasinnaapput, taassuma kingorna tigusisumut isertitat A-junngitsut eqqarsaatigalugit § 30, malillugu immikkut paasissutissiisoqarsinnaanngortillugu. Akiliutigineqartut piffissap aningaasarsiorfiusup naareernerani akilerneqartut ukiumi sorlermi nalunaarutigineqarnissaat pillugu Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput.

 

  § 33 a.  Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput, kommunit aammalu Namminersorlutik Oqartussat kajumissaarneqanngikkaluarlutik namminneerlutik aalisarnermit, piniarnermit, aallaaniarnermit, savaateqarnermit, eqqumiitsulianik sanalukkanillu tunisassianit tunisat pillugit paasissutissanik ukiut tamaasa akileraaruserivik tunisassagaat, tunisinermi isertitat pissarsisumut B-mik isertitatut isertitaagaangata, aammalu angallammik, qimussimik angallummulluunniit allamut attartornermut aningaasartuutit, attartornermut isumaqatigiissut ingerlatseqatigiiffimmut, peqatigiiffimmut assigisaannulluunniit, isumaqatigiissutaanngikkaangat. 
  Imm.2. Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput, translatørinut, nutserisunut, oqalutsinut assigisaannullu akissarsianik A-mik akileraarusigaasimanngitsunik akiliisimasup, kajumissaarneqanngikkaluarluni nammineq tamanna pillugu paasissutissanik ukiut tamaasa akileraaruserivik tunisassagaa. 
  Imm.3. Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput, akiliunneqarluni angerlarsimaffigisamut angalanermut namminersortumi pisortanilluunniit atorfeqartumut tapiissuteqartup, kajumissaarneqanngikkaluarluni nammineq, tapiissuteqartup tapiissummillu tigusaqartup akornanni atorfinnitsitsineqarsimanngikkaluarpalluunniit, tapiissut akilerneqartoq pillugu paasissutissanik ukiut tamaasa akileraaruserivik tunisassagaa. 
  Imm. 4. Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput, imm. 1-imiit 3-mut pineqartunik nalunaarutit pissarsisup, attartortitsisup, translatørip assigisaasalu tapiissutinik assigisaannillu tigusaqartuusut, Naalakkersuisut naliliinerat malillugu akileraarusiinissamut akileraarutillu naatsorsorneqarnissaannut pisariaqartunik, kinaassutsimut paasissutissanik imaqassasut. Naalakkersuisut tamatumani pissarsisup, attartortitsisup, translatørip assigisaasalu, tapiissutinik tigusaqartuusut kinaassutsimut tunngasunik paasissutissiissutit eqqortuunerannik nalunaaruteqarnissamut pisussaaffeqartumut qularnarunnaarsitsinissamut pisussaaffeqartut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput.

 

  § 33 b.  Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput, kommunit Namminersorlutik Oqartussallu inuuniarnermut tapiissutit, tapiissutinik pisassaqartuusut sinnerlugit akilersinneqarsimasut pillugit paasissutissanik ukiut tamaasa kajumissaarneqanngikkaluarlutik namminneq akileraaruserivimmut tunniussisassasut.

 

  § 33 c. Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput, suliatigut peqatigiiffiit kaammattorneqanngikkaluarlutik namminneq ukiut tamaasa qaamatisiutit malillugit ukiumi kingullermi ilaasortanit akiliutit pissarsiarineqarsimasut pillugit paasissutissanik akileraaruserivimmut tunniussisassasut. 
  Imm. 2. Nalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput, peqatigiiffiit allat suliffeqarfiillu suliffeqarnermi imm. 1-imi taaneqartut saniatigut ukiut tamaasa kajumissaarneqanngikkaluarlutik namminneq qaammatisiutit malillugit ukiup siuliani ilaasortanit akiliutit, aningaasaliisut assigisaallu tapiissutinik tunniussaqartut pillugit paasissutissanik akileraaruserivimmut tunniussisassasut. Nalunaaruteqarnissamut imm. 1 naapertorlugu pisussaaffik pillugu erseqqinnerusumik malittarisassanik aalajangersaasinnaapput, tamatumani nalunaarutit ilaasortat ataasiakkaat kikkuunerinut tunngasumik paasissutissanik imaqassasut aammalu suliatigut peqatigiiffiup nalunaaruteqarneq pillugu ilaasortamut ilisimatitsinissamut pisussaaffeqarnera pillugu. 
  Imm. 3. Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput, imm. 1-imi sulinermi peqatigiiffiit taaneqartut nalunaaruteqarneq pillugu ilaasortaminnut ilisimatitsinissamut pisussaaffeqartut

 

  § 33 d. Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput, Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat qaammatisiutit malillugit ukiup siuliani ilinniarnermut tapiissutit ilinniarnersiutitut tunniunneqartut pillugit paasissutissanik kaammattorneqanngikkaluarlutik namminneq akileraaruserivimmut ukiut tamaasa tunniussisassasut. 
  Imm. 2. Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat nalunaaruteqarneq pillugu ilinniagaqartumut ilisimatitsinissamut pisussaaffeqarnerat pillugu.

 

  § 33 e.  Digitalimik kiffartuussisarfikkoortumik illuutinik aalaakkaasunik attartortitsinernik kiisalu taakkununnga akiliinernut sullissisoq, akileraarutissat annertussusilernissaannut atugassanik ukiut tamaasa kaammattorneqarani akileraartarnermut ingerlatsivimmut sullissinerup imarisai pillugit paasissutissiissaaq, ilanngullugit attartornermut akiliutinik tigusisoq, immikkoortoq attartortinneqartoq, ullut unnuallu attartortitsiviusut, akiliutit ingerlateqqinneqartut annertussusaat, kontunormu attartornermut akiliiffiusoq pillugit paasissutissat, kiisalu attartortitsisoq pillugu paasissutissat, ilanngullugit aqqa, najugaa, cpr nr. assigisaaluunniit attartortitsisup qularnaatsumik kinaassusersinissaanut naleqquttoq.  Paasissutissiisussaatitaaneq akunnittarfinnut, unnuisitsisarfinnut assigisaannullu inuussutissarsiutigalugu ingerlatanut, inimik imaluunniit inissiamik attartortitsinernik taamaallaat sullissivigineqartunut, atuutinngilaq.  
  Imm. 2.  Imm.1 malillugu paasissutissiisussaatitaaneq aamma illuutinik aalaakkaasunik attartortitsinernik sullissinernut, digitalimik kiffartuussisarfikkoortumik ingerlanneqartunut, kiffartuussinermut akiliuteqarneq kiffartuussisarfikkoortumik ingerlanneqarsimappat, atuuppoq.  
  Imm. 3.  Naalakkersuisut imm. 1 aamma 2 malillugit paasissutissanik tunniussisarneq pillugu maleruagassanik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaapput.

 

  § 33 f.  Akilerneqarluni tunisassianik aalisarnermeersunik, piniarnermeersunik, aallaaniarnermeersunik, savaateqarnermeersunik, eqqumiitsuliornermeersunik imaluunniit kusanartulianeersunik tuniniaanernik sullissisoq, tuniniaaneq inuussutissarsiortumut B-tut isertitaqaataappat, akileraarutissat annertussusilernissaannut atugassanik ukiut tamaasa kaammattorneqarani akileraartarnermut ingerlatsivimmut aqqa, najugaa aamma cpr nr. paasissutissiissutigalugit sullissinerup imarisai pillugit paasissutissiissaaq, ilanngullugit tunisassianut akiliutinik tigusisussaq, kiisalu akiliutit ingerlateqqinneqartut annertussusaat pillugit paasissutissat.  
  Imm. 2.  Naalakkersuisut imm. 1 malillugu paasissutissanik tunniussisarneq pillugu maleruagassanik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaapput.

 

  § 34. Malittarisassat Naalakkersuisut aalajangersagaat malillugit unerartitsisussaatitaasut pillugit akileraaruseriffik nalunaarsuissaaq. 
  Imm. 2. Malittarisassani imm. 1-imi taaneqartuni aalajangersarneqarsinnaavoq unerartitsisussaatitaasut akileraaruseriffimmut ukuninnga nalunaaruteqassasut: 
1)  unerartitsisussaatitaanerup aallartinnera taamaatinneralu,
2)  unerartitsisussaatitaasup najugaqarfiata allanngornera aamm 
3)  aningaasarsianik A-nik tigusisartut ilanngunneri ilaajunnaarnerilu.

 

  § 34 a.  Akileraaruseriffiup paasissutissat § 30 a naapertorlugu nalunaarutigineqartut nalunaarsussavai.
  Imm. 2. Inuup aningaasarsiaasa akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni akiliutiminik Danmarkimi, Savalimmiuni imaluunniit Kalaallit Nunaanni tamakkiisumik ilaannakuusumilluunniit ilanngaateqartinneqarsimannginnera up­pernarsarneqarpat, inuup soraarnerussutisiaqarnissamut inuunermulluunniit sillimmasiinermik aaqqissuussinernut § 39 a, imm. 2-mi piumasaqaatinik naammassinnittunut akiliutai pillugit paasissutissat Akileraaruseriffiup qinnuigineqaruni nalunaarsorsinnaavai.
  Imm. 3. Naalakkersuisut nalunaarsuiffik, matumani aamma qarasaasiat atorlugit nalunaaruteqartarneq pillugu, paasissutissanik nalunaarsorneqarsimasunik ingerlatitseqqittarneq il.il. pillugit maleruagassat sukumiinerusut aalajangersarsinnaavaat.

 

  § 35. Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput, aningaaseriviit, sparekarsit, piginneqatigiinnikkut karsit, aningaasaliisarnernik ingerlatsiviit, pisortat karsit, qularnaveeqqusiilluni aningaasanik atorniartarfiit, pappiaqqanik nalilinnut centralit, aningaasaliissuteqartarnermut peqatigiiffiit, aningaasanik nalilinnik nioqquteqartut allallu, aktianik, anpartinik, obligationinik, tammarnaveqqusiinermut allagartanik, aningaasaliissuteqarnermut uppernarsaatinik, naafferartumik akilersukkanut allagartanik pappiaqqanilluunniit nalilinnik allanik paaqqutassatut isumagisassaminnik tigusisartut imaluunniit pappiaqqanik nalilinnik taamaattunik nioqquteqarnikkut kaaviiaartitsisut kaaviiaartitsinermiluunniit akunnermiliuttuusut, tigummisat, erniat, pissarsiat, naligititaasut, akiitsut sinneri, pisinerit, tunisaqarnerit il.il. pillugit paasissutissanik kajumissaarneqanngikkaluarlutik namminneq akileraaruserivimmut ukiut tamaasa tunniussisassasut.

  Imm. 2. Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput, imm. 1-imi pineqartunik nalunaarutit piginnittup, tunisaqartuusup, atortup, atukkiisup il.il, Naalakkersuisut naliliinerat malillugu akileraarusiinissamut akileraarutillu naatsorsorneqarnissaannut pisariaqartumik, kinaassusiinut paasissutissanik imaqassasut. Naalakkersuisut tamatumani piginnittup, tunisaqartuusup, atortup, atukkiisup il.il. kinaassutsimut tunngasunik paasissutissiissutit eqqortuunerannik nalunaaruteqarnissamut pisussaaffeqartumut qularnarunnaarsitsinissamut pisussaaffeqarnerat pillugu.

 

  § 35 a.  Aningaaseriviit qinnuigineqaqqaanngikkaluarlutik, kontut pillugit paasissutissanik makkuninnga imaqartunik akileraaruseriffimmut ukiumoortumik nalunaaruteqartarnissaat Naalakkersuisut maleruagassiuussinnaavaat: 
1)  Ateq, najugaq, cpr-, cvr- imaluunniit IIN-normu aamma kinaanermut paasissutissatut nunani allani normut kiisalu kontoqartut kinaanerannik paasissutissat allat, aammalu taakku nunanut sumiiffinnulluunniit sunut attuumassuteqarnerannik paasissutissat. Kontoqartunut inatsisit malillugit inuttut isigineqartunut, inummik ataatsimik inunnilluunniit arlaqartunik nakkutilliisoqartunut tunngatillugu aamma pineqartut tassaasinnaapput inuit nakkutilliisuusut kikkulluunniit pillugit paasissutissat taamaattut. 
2)  Kontup normua, kontulluunniit normua pigineqanngippat taassuma taamaaqataa alla siunertanut atussallugu naleqquttoq. 
3)  Aningaaseriviup nalunaaruteqartup aqqa kinaaneranullu paasissutissatut normut, matumani aamma kinaanermut paasissutissatut normut nunat allat oqartussaasuinit atulersinneqarsimasut. 
4)  Aningaaserivimmi kontup imarisai nalingaluunniit, matumani aamma, sillimmasiinermik isumaqatigiissut aningaasanngorlugu nalilik imaluunniit taarsigassarsiat assigiiaartumik taarsersorneqarnissaannik isumaqatigiissut pineqartillugu, qaammatisiutit malillugit ukiup pineqartup naanerani imaluunniit kontu qaammatisiutit malillugit ukioq naatinnagu matusimappat matunnginnerani aningaasanngorlugu nalinga utertinneqarnerataluunniit nalinga. 
5)  Kontunut imaaliallaannaq tiguneqarsinnaanngitsunik imaqartunut tunngatillugu: 
a)  Kontumi pigisat pilersitaannik erniat tamarmiusut aningaasartaat, iluanaarutisiat tamarmiusut aningaasartaat aamma aningaasarsiat allat tamarmiusut aningaasartaat, aningaasat qaammatisiutit malillugit ukiup ingerlanerani kontumut akilerneqarsimappata ilanngunneqarsimappataluunniit imaluunniit kontu pillugu akilerneqarsimappata ilanngunneqarsimappataluunniit.
b)  Tunisinikkut imaluunniit nalilinnik aningaasanngortitsinikkut iluanaarutit tamarmiusut, qaammatisiutit malillugit ukiup ingerlanerani kontumut akilerneqarsimasut ilanngunneqarsimasulluunniit, aningaaserivik nalunaaruteqartuusoq tunisinermi aningaasanngortitsinermiluunniit kontoqartumut sinniisuusimappat. 
6)  Aallaqqaatitut akiliutinut kontunut sunulluunniit tunngatillugu erniat tamarmiusut aningaasartaat, qaammatisiutit malillugit ukiup ingerlanerani kontumut akilerneqarsimasut ilanngunneqarsimasulluunniit. 
7)  Kontunut sunulluunniit nr. 5-imi 6-imiluunniit pineqartunut ilaanngitsunut tunngatillugu aningaasat tamarmiusut, aningaaseriviup nalunaaruteqartuusup qaammatisiutit malillugit ukiup akiliiffigisassaata pisassanngortitsiffissaataluunniit ingerlanerani, kontoqartumut kontu pillugu akilerneqarsimasut pisassanngortinneqarsimasulluunniit, matumani ilanngullugit aningaasat aningaasanngortitsinikkut pissarsiarineqarsimajunnartut kontoqartumut qaammatisiutit malillugit ukiup ingerlanerani akilerneqarsimasut. 
  Imm. 2.  Aningaaseriviit aningaaseriviit akiliiffigisimasamik erseqqinnerusumik taaneqartut aqqinik, taakkununngalu tamanut akiliutit taamaattut tamarmiusut aningaasartaannik aammattaaq nalunaaruteqartarnissaat Naalakkersuisut maleruagassiuussinnaavaat. 
  Imm. 3.  Aningaaseriviit nalunaaruteqartussaatitaasut uppernarsaanerminni aningaaserivinnilu kontut kikkunnit pigineqarneri tak. imm. 1, aammalu aningaaserivinnut erseqqinnerusumik taaneqartunut akiliutit pillugit nalunaaruteqarnerminni peqqissaartumik periuseqarnissaat Naalakkersuisut maleruagassiuussinnaavaat, tak. imm. 2. Periusissanut taakkununnga atatillugu aammattaaq nammineq nalunaajaateqartarnissaq Naalakkersuisut maleruagassiuussinnaavaat. 
  Imm. 4. Maleruagassat imm. 1-imiit 3-mut naapertorlugit atulersinneqarsimasut taamaallaat kontoqartunut aamma inatsisit naapertorlugit inuttut isigineqarsinnaasunut inunnik nakkutilliisoqartunut aammalu nunanut sumiiffinnulluunniit, marloriaammik akileraannginnissaq pillugu isumaqatigiissut, nunat tamat isumaqatigiissutaat alla naalagaaffiilluunniit isumaqatigiissutaat imaluunniit allaffeqarfitsigoortumik isumaqatigiissut naapertorlugu akileraarutitigut suliassani ikioqatigiittarnissamik isumaqatigiissuteqarfigineqarsimasunut, aningaaserivinni kontut pillugit paasissutissanik imm. 1-imi 2-milu taaneqartunik ingerlaannartumik paarlaasseqatissanut attuumassuteqartunut, imaluunniit attuumassuteqarneq aalajangerneqarsinnaanngitsillugu atuuttuunissaat Naalakkersuisut aalajangersinnaavaat. Aammattaaq maleruagassat imm. 1-imi 2-milu taaneqartunit piumasaqaatitakinnerusut Naalakkersuisut aalajangersarsinnaavaat, maleruagassallu assigiinngitsunik imaqartinneqarsinnaapput, kontoqartut imaluunniit inuit nakkutilliisuusut nunanut sumiiffinnulluunniit sunut attuumassuteqarnerat, aamma attuumassuteqarnerup aalajangerneqarsinnaannginnera apeqqutaatillugit. Nalunaaruteqartussaatitaanerup atuutsikkiartuaarneqarnissaa aamma Naalakkersuisut maleruagassiuussinnaavaat.
  Imm. 5. Aningaaseriviit aningaaserivinnut allanut akiliinerminni, pisussaaffiit Namminersorlutik Oqartussat aamma nunap sumiiffiulluunniit pineqartup isumaqatigiissutaanni ilaatinneqartut eqquutsinniarlugit, nunanut allanut akileraarutit unerartissinnaavaat. Aningaaseriviit nunanut allanut akileraaruteqaataasussanik aningaaserivinnut allanut akiliisut akunnermiliuttuusulluunniit paasissutissanik, akiliuteqarnissaq sioqqullugu suliaqartussamut, akiliuteqarnermi taamaattumi unerartitsinissamut tamatuminngalu nalunaaruteqarnissamut pisarialinnik ingerlatitseqqittarnissaat Naalakkersuisut maleruagassiuussinnaavaat. 
  Imm. 6. Aningaaserivimmi kontumik pilersitsisup kontoqartut inuillu nakkutilliisuujunnartut cpr-, cvr- imaluunniit IIN-normui aamma kinaanermut paasissutissatut nunani allani normut pigineqarpata normut taakku aningaaserivimmut, maleruagassat erseqqinnerusut Naalakkersuisunit aalajangersarneqartut naapertorlugit nalunaarutigissavai kiisalu paasissutissat allat, kontoqartut inuillu nakkutilliisuujunnartut kinaanerinik paasissutissatut pisariallit tunniutissallugit. Kontut kingusinnerpaamik 31. december 2013-imi pilersinneqartut pillugit paasissutissanik imm. 1-imi taaneqartunik aningaaseriviit pissarsiniarnissamut, kontoqartullu aningaaserivinnut nalunaaruteqarnissamut pisussaaffii Naalakkersuisut maleruagassiuussinnaavaat.
  Imm. 7. Inuk maleruagassat imm. 1 aamma 2 naapertorlugit atuutilersinneqarsimasut malillugit nalunaarutigineqartussaq, paasissutissat isumannaatsuunissaat unioqqutinneqarpat pineqartoq pillugu paasissutissanut tunngatillugu ilisimatinneqassaaq, unioqqutsitsinerup inuk pineqartoq taassumaluunniit inuttut inuunera pillugu paasissutissat illersugaanerannik akornusiisinnaanera ilimanaateqarpat.  
  Imm. 8. Maleruagassat imm. 1 aamma 2 naapertorlugit atuutilersinneqarsimasut malillugit inuit nalunaarutigineqartussat, pineqartut pillugit paasissutissat maleruagassat imm. 1-imiit 6-imut naapertorlugit atuutilersinneqarsimasut malillugit katersorneqarlutillu ingerlateqqinneqarnissaat pillugu tamaasa immikkut Aningaasaqarnikkut ingerlatisiviit nalunaaruteqartussaatitaasut ilisimatissavai, paasissutissanillu inunnut paasissutissat pillugit inatsimmi § 28 § 29-lu naapertorlugit pisinnaasaannik tamanik tunissallugit, taamaalilluni inuk paasissutissat illersorneqarnissaat pillugu pisinnaatitaaffini malillugit iliuuseqarnissamut naammattumik piffissaqaqqullugu, tamannalu tamatigut pisassaaq aningaasaqarnikkut ingerlatsiviup pineqartoq pil-lugu paasissutissanik akileraaruseriffimmut nalunaaruteqannginnerani.

 

  § 36. Suliffeqarfimmik ingerlatsinermut atatillugu, ernianut akiliutinik tigusisartoq imaluunniit ernialerlugit akiligassarsisitsisartoq, akileraarutissat annertussusilernissaannut atugassamik kajumissaarneqarani ukiup ingerlanerani erniat akilerneqartut imaluunniit pissarsisitsissutigineqartut annertussussaannik kiisalu ernialiissutit imaluunniit erniat akiligassanngortinneqartut, ernialiinermi ulloq kiisalu ukiup siuliani aningaasat uninngasuutit akiitsulluunniit annertussusaat pillugit akileraaruseriffimmut paasissutissiissaaq. Paasissutissiisussaatitaaneq kontonut assigisaannullu ukiup ingerlanerani atorunnaarsinneqartunut aamma atuuppoq. 
  Imm. 2. Imm.1 malillugu paasissutissiissutigineqartussat pillugit Naalakkersuisut annertunerusunik malittarisassiorsinnaapput.

 

  § 37. § 36, imm. 1 malillugu kontomik pilersitsoq kontomik piginnittup inuttut normua imaluunniit selskabip nalunaarsorneqarnerani normua paasissutissiissutigissavaa. § 36 malillugu paasissutissiissutissaatitaasut kontomik piginnittup inuttut normuanik imaluunniit nalunaarsorneqarnermi normumik akileraaruseriffiup paasisissinnaavai. 
Imm. 2. Imm. 1 malillugu paasisitsissutigineqartussat pillugit Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput.

 

  § 38. (atorunnaarsinneqarpoq).

 

  § 39. Soraarnerussutisiaqarnissamut aningaasaateqarfiit, inuunermut soraarnerussutisiaqarnissamullu sillimmasiisarfiit, aningaaseriviit allallu soraarnerussutisianik imaluunniit sillimmasiissutinik inuuneq naallugu pisartagaritinneqartussanik tunniussisartut akileraaruseriffimmut makku pillugit paasissutissiissapput: 
1)  akileeqataassutit akiliutillu akilerneqarsimasut, 
2)  soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinernit, aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni §§ 39-mi, 39 a-mi, 40-mi aamma § 47 f-imi taaneqartunit tunniunneqartartut, 
3)  aaqqissuussinernit taamaattunit aninermi ajunngitsorsiatut, utertitsinermi nalingatut aamma bonusitut tunniunneqartut, aamma 
4)  aalajangikkat Inatsisartut inatsisaanni § 46, imm. 2-mi taaneqartutut ittut, soraarnerussutisiaqarnissamut aningaasaateqarfiup, inuunermut soraarnerussutisiaqarnissamullu sillimmasiisarfiup, aningaaseriviulluunniit allalluunniit ilisimasaqarfigisaat.
  Imm. 2.  Soraarnerussutisiassaqarnermik nalunaaruteqarneq imaluunniit sillimmasiinerit allagartaat assigiinngitsunik aaqqiinernik, akiliut imaluunniit sillimmasiinermi akiliut aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaanni § 39-mi ilaanngitsunik imaqarpat, soraarnerussutisiassaqarnermik nalunaarut imaluunniit sillimmasiinermi allagartaq akiliutip imaluunniit sillimmasiinermut akiliutip soraarnerussutisianut sillimasiinernullu ataasiakkaanut qanoq agguataarneqarneranik imaqassaaq, kiisalu soraarnerussutisianut karsi imaluunniit sillimmasiisarfik aningaasat agguataarnerannik paasissutissiissalluni. 
  Imm. 3. Imm. 1 aamma 2 malillugu paasissutissiissutissanut malittarisassat Naalakkersuisut aalajangersarsinnaavaat.

 

Kapitali 7

Aningaasarsianit akileraarutinik agguaaneq isumannaarinerlu

 

  § 40. Nuna tamakkerlugu akileraarutit aamma nuna tamakkerlugu immikkut akileraarutit landskarsip pisassarai.
  Imm. 2. Kommuninut akileraarutit kommunip akileraarfiup pisassarai. 
  Imm. 3. Kommuninut ataatsimut akileraarut kommuninut nakkartinneqartussaq § 41 naapertorlugu assigiissaarinermik aaqqissuussinermut tamakkiisumik ilaavoq. 
  Imm. 4. Iluanaarutisianit akileraarutit landskarsip, kommunip akileraarfiup kommunillu pisassaraat imm. 1-imiit 3-mut aalajangersakkat naapertorlugit.
  Imm. 5. Selskabit suliffeqarfiillu, Kalaallit Nunaanni atortussiassat aatsitassanit pisut il.il. pillugit inatsit naapertorlugu, sermip erngullu avammut nioqqutissatut atorneqarnissaat pillugu inatsisartut inatsisaat, pisinnaatitaaffeqartut aningaasarsianit akileraarutaat, tamatumani ilaallutik iluanaarutisianit akileraarutit, landskarsip pisassarai. Aningaasarsianit iluanaarutisianillu akileraarutinut taamaattunut §§-it 27 aamma 43, naapertorlugit tapiliunneqartartut ernialiunneqartartullu taamatulli landskarsimit pisassarineqarlutillu akilerneqartassapput. 
  Imm. 6. Landskarsip suliffeqarfiutaasa aktie- imaluunniit anpartsselskabinngortinneqarsimasut selskabillu akileraaruseriffimmik kommunitut akileraarfeqartut akileraarutaat, tassani ilaallutik iluanaarutisianit akileraarutit, landskarsip pisassarai. Selskabit akileraarutaannut iluanaarutisianillu akileraarutinut taamaattunut §§-it 27 aamma 43 naapertorlugit tapiliunneqartartut ernialiunneqartartullu taamatulli landskarsimit pisassarineqarlutillu akilerneqartassapput. 
  Imm. 7. Selskabit akileraarutaat landskarsip, kommunip akileraarfiusup kommunillu pisassaraat, taamaattorli tak. imm. 5 aamma 6, aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsimmi § 61 naapertorlugu ukiumi aningaasarsiorfiusumi akileraarusiissutigineqarsimasup, aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsimmi § 62 naapertorlugu ukiumi aningaasarsiorfiusumi 1. januarimi innuttaasut amerlassusiat malillugu akileraarusiissutigineqarsimasup, aammalu aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsimmi § 63 naapertorlugu ukiumi aningaasarsiorfiusumi akileraarusiissutigineqarsimasup assigiinngissutaat naapertorlugu. 
  Imm. 8. Aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni § 46 naapertorlugu akitsuut landskarsip pisassaraa.
  Imm. 9. Imm. 1-imiit 8-mut akileraarutinik taagorneqartunik taakkualu erniaannik tapiliussanullu akiliinngitsoortoqarnerani annaasat landskarsianit nammanneqassapput.

 

  § 41. Kommunit agguaqatigiissillugu inummut ataatsimut akileraarutitigut isertitaasa assigiinngissutaannut matusissutissanik kommunit akileraarutitigut isertitaannik agguaassisarnissamut maleruagassiat Naalakkersuisut kommuninut isumaqatiginninniareerlutik aalajangersassavaat.

 

  § 42. Akileraaruseriffik ukiumi aningaasarsiorfimmi tulliuttumi akileraarutitigut isertitassanut missingersuusiamik ukiut tamaasa ulloq 1. juli nallertinnagu sanasassaaq. 
  Imm. 2. Akileraarutit kommunit akornanni aamma landskarsip kommunillu akornanni isumannaarneqartarnissaat pillugu maleruagassat Naalakkersuisut aalajangersassavaat.

 

Immikkoortoq IV

Erniat, piffissarititat, isumakkeerinnittarneq il.il.

 

Kapitali 8

Erniat, tapiliussat aamma utertitsinissamut piffissarititaq

 

  § 43. Akileraarutit piffissaagallartillugu akilerneqanngippata, imaluunniit akiliinissap kinguartinneqarnissaa akuerineqarsimappat, ullormit akiligassanngorfiannit qaammatit aallartinneri tamaasa qaammammoortumik erniat 1 pct.-it, taamaattorli minnerpaamik 500 kr.-it akilerneqassapput. Tamanna aamma atuuppoq unerartitsisussaatitaasunut aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsimmi § 30-mi imaluunniit § 81-imi pineqartunut. Erniat landskarsip pisassarai. Erniat aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarneranni ilanngaatigineqarsinnaanngillat.
  Imm. 2. Tapiliussat, tak. § 24, imm. 2 aamma § 27, imm. 1, kiisalu taartisiat, tak. § 25, imm. 2, landskarsip pisassaralugillu akiligassarai.

 

  § 44. Inatsimmi matumani imaluunniit akileraartarnermut inatsisini allani allatut aalajangersaasoqarsimanngippat akileraarutinut akiliutaavallaarsimasut kingusinnerpaamik qaammatip, akileraaruseriffiup utertitsinissamik qinnuteqaammik tigusaqarfiata tulliani ulluinnarmi kingullermi utertinneqassapput. Aningaasat 100 kr.-init minnerusut tunniunneqassanngillat. 
  Imm. 2. Akileraaruseriffik utertitsivigineqartussamut tunngasut pissutigalugit qinnuteqaammut tunngaviusumik misissuisinnaanngippat utertitsinissamut piffissarititaq kipitikkallarneqassaaq pissutsit pineqartut misissuinissamut akornutaajunnaarserlugit. 
  Imm. 3.  Utertitsivigineqartussaq nammineerluni nalunaarsuummik aamma/imaluunniit akitsuutit pillugit nalunaarummik piffissaagallartillugu nassiussaqarsimanngippat, akileraaruseriffiup utertitsinissaq kinguartissinnaavaa nammineerluni nalunaarsuutip aamma/imaluunniit akitsuutit pillugit nalunaarutip tiguneqarnissaata tungaanut. Utertitsinissaq kinguartinneqarpat utertitsinissamut piffissarititaq kipitikkallarneqassaaq. 
  Imm. 4. Akileraarutit utertitsinissamut piffissarititamit kingusinnerusumik imaluunniit §§-ini 25, imm. 4-mi aamma 26, imm. 2-mi imaluunniit akileraartarnermut inatsisini allani aalajangersarneqarsimasumit kingusinnerusumik utertinneqarpata, utertitsinissamut piffissarititap qaangiunneraniit qaammatit aallartinneri tamaasa qaammammut 1 procentimik ernialersorneqassapput. Erniat landskarsip akilissavai. Erniat aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni ilanngunneqassapput.

 

  § 45. Akileraarutinut akiligassat ernialersorneqarnerat akileraaruseriffiup unitsissinnaavaa, akiligassalik akiitsuminik akilersuisinnaanngippat ukiunilu qaninnerni taamaaliorsinnaassanngippat. Akiligassallip aningaasarsiornera pitsanngoriaateqarpat imaluunniit akileraaruseriffik ernialersuinerup unitsinneqarnissaanik aalajangiisoqarnerani paasissutissanik pisariaqartunik tamanik pigisaqarsimanngitsoq paasineqarpat, akileraarutinut akiligassat ernialersorneqarnerat akileraaruseriffiup aallarteqqissinnaavaa. 
  Imm. 2. Akiligassallit imm. 1-imi pineqartut taamaallaat tassaapput inuit.
  Imm. 3. Imm. 1-ip atorneqarnissaanut maleruagassat Naalakkersuisut erseqqinnerusumik aalajangersarsinnaavaat.

 

Kapitali 9

Utertitsilluni akiliisoqarnissaanik piumasaqarneq

 

  § 46. Akileraarutinik akiliugitineqarpallaartut utertitsilluni akileeqqusineq utertitsilluni akiliinissamut piffissarititaq sioqqullugu pisinnaanngilaq. Tunniussinerit taamaattut atortussaatitaanngillat.

 

  § 46 a.  Akileraarutaavallaartunik, ernianik, ajunngitsorsiassanik assigisaannilluunniit akiliinermi danskit koruuniinik, akileraartartup kontomut innersuussaanut aningaaserivimmiittumut pisarpoq. Taaneqartutut akileraartartoq nammineq nalunaarsuinikkut, utertoornissamut qinnuteqarnikkut imaluunniit kingusinnerusukkut kontomik innersuussisinnaavoq. Kontomut innersuunneqartumut akiliinermi akileraartarnermut ingerlatsivik akisussaasuujunnaartarpoq.  
  Imm. 2. Kontomik aningaaserivimmi Danmarkimi, Savalimmiuni imaluunniit Kalaallit Nunaanniinngitsumi innersuussisoqarsimappat, akiliinermut atatillugu aningaasartuutaanerusunik aningaasanit ilanngaasoqarsinnaavoq. Aningaasat nuutassat aningaasartuutinit ikinneruppata, akileraartarnermut ingerlatsiviup aningaasat kontomut innersuussamut ikinngitsuuinnarsinnaavai. Kontonut bankini Danmarkimiinngitsuni, Savalimmiuniinngitsuni imaluunniit Kalaallit Nunaanniinngitsuni akiliinerit piffissaq eqqorlugu akiliinertut isigineqartassapput, aamma tigusisussap nunami akiliinerit assigisaasa kinguneranniluunniit tigugaluarpagit, ulloq taanna kontonut Kalaallit Nunaanniittunut akiliinermi assiganik sullinneqarsimappata, taakkulu Kalaallit Nunaanniittut piffissaq eqqorlugu aningaasat tiguppatigit. 
  Imm. 3. Akileraartartoq siusinnerusukkut kontomik innersuussisimappat, akileraartarnermut ingerlatsiviup akileraartartumut nammineerluni nalunaarsuiffissakkut allakkakkulluunniit nalunaarutinik allanik nassiussamigut oqaatigisinnaavaa, akileraarutaavallaartut kontomut sumut ikineqassanersut, akileraartartoq kontomik allamik innersuussinngippat. Akileraartartoq kontomik allamik innersuussinngippat, nammineerluni nalunaarsuiffissami il.il. kontomut taaneqartumut ikineqassapput, tamatumuunalu akileraartarnermut ingerlatsivik akisussaafferutissalluni. 
  Imm. 4.  Akileraartarnermut ingerlatsiviup akileraarutaavallaartut il.il. imm. 1-imi imaluunniit 2-mi taaneqartutut kontomut akilersinnaanngippagit, akileraartarnermut ingerlatsiviup ullormit akiliisinnaaffianit, akileraartartumut ernialersuisoqassanngilaq.
  Imm. 5.  Akileraartarnermut ingerlatsiviup akiliisussaafianit ukiut 5 qaangiuppata, akileraartarnermut ingerlatsivik imm. 1- 3-mi taaneqartutut kontomut suli akiliisinnaanngippat, akileraartartup akileraarutaavallaartunik, ernianik, ajunngitsorsiassanik assigisaanilluunniit piumasaqarsinnaanini annaassavaa. Piumasaqaataasinnaasut uuma siuliani taaneqartut piumasaqaataasinnaajunnaartut Nunatta karsianut ikineqassapput.

 

Kapitali 10

Aningaasarsianit akileraarutit pillugit piffissarititat il.il.

 

Angissusiliineq nalinginnaasoq

 

  § 47. Akileraaruseriffik aningaasarsianit akileraarutinik angissusiliinissamik allannguinissamilluunniit ilimasaarummik § 12, imm. 1-imi taaneqartumik nalunaarutiginnissinnaanngilaq ukiup aningaasarsiorfiusup qaangiunneraniit ukiut tallimassaanni ullormit 31. oktoberimit kingusinnerusukkut. Angissusiliineq kingusinnerpaamik pissaaq ukiup aningaasarsiorfiusup qaangiunneraniit ukiut arfinilissaanni 31. januarimi. 
  Imm. 2. Akileraartussaatitaasup aningaasarsiami akileraarutaannik angissusiliiffigineqarnermi allanngortinneqarnissaanik kissaateqartup, paasissutissat piviusut eqqartuussivikkulluunniit uppernarsarneqartut allannguinissamut tunngaviusinnaasut saqqummiutissavai kingusinnerpaamik ukiup aningaasarsiorfiusup qaangiunneraniit ukiut tallimassaanni 31. oktoberimi. 
  Imm. 3. Ukiumi aningaasarsiorfiusumi, paragraffi una malillugu piffissaritat avataanniittumi nalikilliliinissamut tunngavimmik naliliineq allanngortitaq tunngavigalugu angissusiliineq imm. 1 malillugu suliarineqarsinnaavoq allanngortinneqarsinnaalluniluunniit, angissusiliineq missingersuinermik tunngaveqanngippat. 
  Imm. 4. Amigartoorutinik annaasanilluunniit ukiuni kingusinnerusuni ilanngaatigineqarsinnaasunik ukiumi aningaasarsiorfiusumi, maleruagassaq una malillugu piffissaritat avataanniittumi nammineerluni nalunaarutigineqarsimasunik naliliineq allanngortitaq tunngavigalugu angissusiliisoqarsimappat, angissusiliineq imm. 1, malillugu suliarineqarsinnaanngilaq allanngortinneqarsinnaananiluunniit. 
  Imm. 5. Akileraartussaatitaasumut ukiup aningaasarsiorfiusup qaammatisiutit malillugit ukioq assiginngippagu, piffissarititat ukiup ukiumit aningaasarsiorfiusumit taarserneqartup naaneraniit aallartittumik naatsorsorneqassapput. 
  Imm. 6. Imm. 1 imaluunniit 2, naapertorlugu angissusiliineq naligiissitsinermi kisitsimmik naatsorsuinermut tunngassuteqarpat, ukiup aningaasarsiorfiusup aallartinnerani naatsorsugaq taamaallaat naatsorsorneqarsinnaalluniluunniit allanngortinneqarsinnaavoq ukiup aningaasarsiorfiusup siuliani angissusiliineq, ukiup aningaasarsiorfiusup siuliani tassani ukiup naanerani naatsorsukkamut tunngatillugu taamatulli allanngortinneqarpat.

 

Angissusiliineq immikkut ittoq

 

  § 48. § 47, imm. 1-imi piffissarititaq apeqqutaatinnagu akileraaruseriffik aningaasarsianit akileraarutinik angissusilermik suliaqarsinnaavoq allanngortitsisinnaalluniluunniit, akileraaruseriffik akileraartussaatitaasup qanoq iliornerinik pisuussuteqarani ilisimanninnginnini pissuratigalugu angissusiliinermik suliaqarsinnaasimanngippat allanngortitsisinnaasimanngippalluunniit. Akileraaruseriffiup akileraartussaatitaasup qanoq tigalugu angissusiliinermik suliaqarsinnaasimanngippat allanngortitsisinnaasimanngippalluunniit. Akileraaruseriffiup akileraartussaatitaasup qanoq iliorneri pillugit ilisimannilerneiliorneri pillugit ilisimannilerneniit naliginnaasumilluunniit sissuernermigut ilisimannilersinnaaffianiit kingusinnerpaamik qaammatit arfinillit qaangiunneranni akileraaruseriffik aningaasarsianit akileraarutinik angissusiliinermik suliaqarnissaq allanngortitsinissarluunniit pillugu ilimasaarummik § 12, imm. 1-imi taaneqartumik nassiussaqassaaq. Angissusiliineq kingusinnerpaamik pissaaq ilimasaarutip § 12, imm. 1-imi taaneqartup nassiunneraniit qaammatit arfinillit qaangiunneranni. 
  Imm. 2.  § 47, imm. 2-mi piffissarititaq apeqqutaatinnagu akileraartussaatitaasoq paasissutissanik piviusunik eqqartuussivikkulluunniit uppernarsarneqartunik, aningaasarsiaminit akileraarutinik angissusiliinermik allannguinissamut tunngaviusinnaasunik saqqummiussisinnaavoq, akileraartussaatitaasoq pisuussuteqarani ilisimanninnginnini pissutigalugu paasissutissanik taakkuninnga siusinnerusukkulli saqqummiussisinnaasimanngippat, tak. Akiligassat ilaasa nutaanngilisarnerat pillugu inatsimmi nr. 274, 22. december 1908-meersumi § 3. Akileraartussaatitaasup paasissutissat saqqummiutissavai, akileraartussaatitaasup pissutsinik piviusunik eqqartuussivikkulluunniit uppernarsarneqartunik, akileraartussaatitaasup angissusiliiffigineqarnerata allanngortinneqarnissaanut tunngaviusinnaasunik ilisimannilerneraniit naliginnaasumilluunniit sissuernermigut ilisimannilersinnaaffianiit kingusinnerpaamik qaammatit arfinillit qaangiunneranni.

 

Akileraarutit eqqarsaatigalugit piumasaqaatit

 

  § 49. Iliuuserisap aningaasarsianit akileraarutit angissusilerneqarnissaannut erseqqinnerusumik taaneqartunik sunniuteqarnissaa namminersortup iliuuserisaani piumasaqaataasimappat (akileraarutit eqqarsaatigalugit piumasaqaatit), akileraarutit eqqarsaatigalugit piumasaqaat aningaasarsianit akileraarutinik angissusiliinermut aatsaat atuuttussaatinneqassaaq, akileraarutit eqqarsaatigalugit piumasaqaat erseqqissuuppat, allakkatigoortuuppat kingusinnerpaamillu akileraaruseriffiup iliuuserisap imarisaanik allanik nalunaarfigineqarnera ilutigalugu akileraaruseriffimmut nalunaarutigineqarpat.
  Imm. 2. Akileraaruseriffiup akileraarutit eqqarsaatigalugit piumasaqaatip angissusiliinermi atuutsinneqarnissaa itigartissinnaavaa, namminersortup akileraarutit eqqarsaatigalugit piumasaqaatit sunniutissaattut piumasai erseqqinngippata paasiuminaatsuuppataluunniit.

 

Allanngortitsineq

 

  § 50. Aningaasarsianit akileraarutinik angissusiliineq namminersortup iliuuserisaanik tunngaveqarpat, iliuuserisap kingusinnerusukkut allanngortinneqarnerata aningaasarsianit akileraarutinik angissusiliinermut (allanngortitsinermut) sunniuteqartinneqarnissaa akileraaruseriffiup akuerisinnaavaa piumasaqaatit makku naammassineqarsimappata: 
1)  Iliuuserisaq akileraarutissanik sipaarnissaq kinguartitsinissarluunniit pinerullugit pisimassanngilaq, 
2)  iliuuserisap akileraarutitigut sunniutissanik annertuunik siunertaqarsimannginnissaa qularnaatsuussaaq. 
3)  iliuuserisaq oqartussaasunut erseqqissumik saqqummiunneqarsimassaaq, 
4)  iliuuserisamut allannguutip namminersortumut sunniutissai akileraarutitigut sunniuteqartinniakkat nalorninaatsuullutillu paasiuminartuussapput, aammalu 
5)  allanngortitsinissamik akuersinikkut akileraarutitigut sunnerneqartussat tamarmik allanngortitsinissamik qinnuteqaat akuersissutigissavaat.

 

Kapitali 11

Akitsuutit pillugit piffissarititat il.il.

Akitsuutitut akiligassat aamma akitsuutinit taartisiat

 

Angissusiliineq nalinginnaasoq

 

  § 51. Akileraaruseriffik akitsuutit akilerneqartussanngorneriniit ukiut sisamat qaammatillu pingasut qaangiutereernerinit kingusinnerusukkut akitsuutitut akiligassat angissusilerneqarnissaat allanngortinneqarnissaalluunniit pillugu ilimasaarummik nassiussisinnaanngilaq. Taamatuttaaq aamma akitsuutinut taartisiat allanngortinneqarnissaat pillugu ilimasaarut, taartisianik piumasaqaatip atuutsinneqarfissaata siusinnerpaap kingornatigut ukiut sisamat qaammatillu pingasut, qaangiutereernerinit kingusinnerusukkut nassiunneqarsinnaanngilaq. Akitsuutitut akiligassat aammalu akitsuutinit taartisiat kingusinnerpaamik angissusilerneqassapput oqaaseqatigiit siulliit tulliiluunniit malillugit piffissarititap qaangiunneraniit qaammatit pingasut qaangiunneranni.
  Imm. 2. Akitsuummik akiliisussaatitaasup akitsuutitut akiligassat allanngortinneqarnissaannik kissaateqartup, paasissutissat piviusut eqqartuussivikkulluunniit uppernarsarneqartut allannguinissamut tunngaviusinnaasut kingusinnerpaamik saqqummiutissavai akitsuutit akilerneqartussanngorneriniit ukiut sisamat qaammatillu pingasut qaangiunneranni. Taamatuttaaq aamma suliffeqarfiup inuulluunniit akitsuutinit taartisianik kissaateqartup, paasissutissat piviusut eqqartuussivikkulluunniit uppernarsarneqartut akitsuutinit taartisiaqarnissamut tunngaviusinnaasut kingusinnerpaamik saqqummiutissavai akitsuutinit taartisianik piumasaqaatip atuutsinneqarfissaata siusinnerpaap kingornatigut ukiut sisamat qaammatillu pingasut qaangiunneranni.

 

Angissusiliineq immikkut ittoq

 

  § 52. § 51, imm. 1-imi piffissarititaq apeqqutaatinnagu akileraaruseriffik akitsuutitut akiligassanik angissusiliinermik suliaqarsinnaavoq allanngortitsisinnaalluniluunniit, akileraaruseriffik akitsuutinik akiliisussaatitaasup qanoq iliornerinik pisuussuteqarani ilisimanninnginnini pissutigalugu akitsuutitut akiligassanik angissusiliinermik suliaqarsinnaasimanngippat allanngortitsisinnaasimanngippalluunniit. Akileraaruseriffiup akitsuutinik akiliisussaatitaasup qanoq iliorneri pillugit ilisimannilerneraniit naliginnaasumilluunniit sissuernermigut ilisimannilersinnaaffianiit kingusinnerpaamik qaammatit arfinillit qaangiunneranni akileraaruseriffik akitsuutitut akiligassanik angissusiliinermik suliaqarnissaq allanngortitsinissarluunniit pillugu ilimasaarummik § 12, imm. 1-imi taaneqartumik nassiussaqassaaq. Akitsuutitut akiligassanik angissusiliinermik suliaqarneq allanngortitsinerluunniit kingusinnerpaamik pissaaq ilimasaarutip § 12, imm. 1-imi taaneqartup nassiunneraniit qaammatit arfinillit qaangiunneranni. 
  Imm. 2. § 51, imm. 2-mi piffissarititaq apeqqutaatinnagu akitsuutinik akiliisussaatitaasoq paasissutissanik piviusunik eqqartuussivikkulluunniit uppernarsarneqartunik, akitsuutinik akiliisussaatitaasup akitsuutitut akiligassaanik allannguinissamut tunngaviusinnaasunik saqqummiussisinnaavoq, akitsuutinik akiliisussaatitaasoq pisuussuteqarani ilisimanninnginnini pissutigalugu paasissutissanik taakkuninnga siusinnerusukkulli saqqummiussisinnaasimanngippat, tak. Akiligassat ilaasa nutaanngilisarnerat pillugu inatsimmi nr. 274, 22. december 1908-meersumi § 3. Akitsuutinik akiliisussaatitaasup paasissutissat saqqummiutissavai, akitsuutinik akiliisussaatitaasup pissutsinik piviusunik eqqartuussivikkulluunniit uppernarsarneqartunik, akitsuutinik akiliisussaatitaasup akitsuutitut akiligassaasa allanngortinneqarnissaannut tunngaviusinnaasunik ilisimannilerneraniit naliginnaasumilluunniit sissuernermigut ilisimannilersinnaaffianiit kingusinnerpaamik qaammatit arfinillit qaangiunneranni.

 

Kapitali 12

Isumakkeerineq

 

  § 53. Akileraarutinut akiligassat, erniat, akiliisitsissutit eqqartuussinertaqanngitsumillu pillaammik akiliisitsissutit isumakkeerneqarsinnaapput, akiligassalik akiitsuminik akilersuisinnaannginnerminik ukiunilu qaninnerni taamaaliorsinnaassannginnerminik uppernarsaappat, aammalu ilimagineqarpat isumakkerineq akiligassallip aningaasaqarneranik ataavartumik pitsanngortitsissasoq. Taamatuttaaq aningaasat inuit, selskabit pisortanut akiligassaminnik akiliinnginnerisigut taartaallutik akiliisussaatitaasut akiligassaat isumakkeerneqarsinnaapput. 
  Imm. 2. Isumakkeerineq nalinginnaasumik pisinnaanngilaq: 
1)  akiligassallip aningaasaqarnera erseqqissumik paasineqarsimanngippat, 
2)  akiligassalik aningaasanut tunngasuni mianersuaalliorsimappat, matumani soorlu akiitsut annikinngitsut 
a)  piffissami akiligassallip aningaasatigut pisussaaffimminik naammassinnissinnaanngiffiani pilersinneqarsimappata, 
b)  akiligassallip aningaasatigut pisussaaffimmik, akiligassallip aningaasaqarneranut naapertuutinngitsumik tigusisimaneratigut pinngorsimappata, 
c)  nalinginnaq atornissaat siunertaralugu pilersinneqarsimappata, imaluunniit 
d)  pisortanut akiitsuuppata alliartuinnavissimasut. 
3)  akiitsut annikinngitsut pinerlunnikkut taarsiisussanngortitaanikkulluunniit akiligassanngorsimappata, 
4)  akiligassalik akiitsuminik akilersuisinnaasimagaluarluni akilersuisimanngippat, 
5)  akiligassalik isumakkeerisoqarnissaa siunertaralugu iliuuseqarsimappat, imaluunniit 
6)  akiligassalik isumakkeerisoqarnissaanik suliassap aallartinneqarnerata kingorna pisortanut nutaanik akiitsoqalerpat. 
  Imm. 3. Imm. 2, malillugu aalajangiinermi isiginiarneqassapput akiitsut pisoqaassusiat kiisalu akiligassallip akiitsui pisortanuinnaq pisortanuinnangajalluunniit akiligassaanersut. 
  Imm. 4. Imm. 2, apeqqutaatinnagu isumakkeerinissaq itigartitsissutigineqarsinnaavoq pisut allat tamakkiisumik ilaannakuusumilluunniit isumakkeerinissamut akerliulluinnartut atuuppata. 
  Imm. 5.  Akiligassallit imm. 1 malillugu isumakkeeriffigineqarsinnaasut taamaallaat tassaapput inuit, taamaattorli tak. imm. 6. 
  Imm. 6. Aammattaaq pissutsit immikkut illuinnartut isumakkeerinissamut tunngavissaqartitsippata taamaaliornissaq inunnut, selskabinut, peqatigiiffinnut, suliffeqarfinnut imminut pigisunut, aningaasaateqarfinnut assigisaannulluunniit nalunaarutigineqarsinnaavoq.

 

  § 54. Isumakkeerineq akiligassallip akiitsuinik akiligassaajunnaarsitsinissamik appartitsinissamilluunniit siunertaqarsinnaavoq. Appaanermut atatillugu aalajangersaasoqarsinnaavoq akiitsut ilaat isumakkeerneqanngitsut akilerneqarnissaat kinguartinneqassanersoq imaluunniit naafferartumik akilersorneqassanersut. Akiitsut piffissami kinguartitsiviusumi imaluunniit naafferartumillu akilersuiffiusumi ernialersorneqassanngillat.

 

  § 55. Isumakkeerineq atortussaajunnaarsinneqarsinnaavoq akiligassalik: 
1)  isumakkeerinissamik suliamut atatillugu ilumuunngitsuliornermut pisuusimappat, imaluunniit 
2)  akiitsut ilaasa isumakkeerneqanngitsut akilersornissaannut atatillugu pisussaaffimminik annertuumik sumiginnaappat.

 

Kapitali 13

Digitaliusumik attaveqaqatigiinneq

 

  § 56.  Akileraartarnermut tunngasuni pisortat ingerlatsiviisa saaffiginninnerini pisortallu ingerlatsiviinut saaffiginninnerni digitaliusumik attaveqaqatigiinnissamut, matumani aamma ileqqussat qanoq ittuunissaannik inatsisini piumasaqaatit digitaliusumik attaveqaqatigiinnissamut akornutaasut avaqqunnissaannut maleruagassat Naalakkersuisut aalajangersarsinnaavaat. 
  Imm. 2. Akileraartarnermut tunngasuni uppernarsaatinik atsiornertaqanngitsunik imaluunniit atsiornernik maskiinakkut nuussivigineqarsimasunik sanasoqartarnissaanut maleruagassat Naalakkersuisut aalajangersarsinnaavaat, taamaalillutik uppernarsaatit taamaattut inatsisit eqqarsaatigalugit inuup nammineerluni atsiorneratut sanilliunneqarsinnaasunngorlugit.

 

Immikkoortoq V

 

Misissuineq

 

Kapitali 14

Paasissutissanik il.il. takunnissinnaaneq

 

  § 57. Akileraaruseriffiup uppernarsaatissat qinnutigisinnaavai kiisalu akileraartussaatitaasoq isumaqatigiinniarnissamut aggersarsinnaallugu.

 

  § 58. Inuussutissarsiummik ingerlatsisoq naatsorsuusiortoq kinaluunniit, inuussutissarsiummik ingerlatsisoq inatsisit naapertorlugit naatsorsuusiortussaatitaaguni naatsorsuusiortussaatitaanngikkuniluunniit akileraaruseriffiup qinnuiginninneratigut pisussaavoq ukiunut siusinnerusunut ukiumullu naatsorsuusiorfiusumut pineqartumut naatsorsuutiminik bilagitaannillu aammalu pappialanik allanik akileraarusiinermut, matumani aamma nunamut maanga akileraartussaatitaaneq pillugu aalajangiinissamut, aammalu akitsuutinut akiligassanik angissusiliinissamut pingaaruteqarsinnaasunik nassiussissalluni. Nassiussisussaatitaanermi aamma ilaapput akileraartussaatitaasup akitsuutinilluunniit akiliisussaatitaasup Danmarkimi, Savalimmiuni nunaniluunniit allani suliffeqarfiutaanut naatsorsuutit ilaallu ilanngullugit. 
  Imm. 2. Imm. 1-imi taaneqartutut pisussaavoq kinaluunniit inatsisit malillugit inuttut isigineqarsinnaasoq kinaluunniillu akitsuutit akilernissaannut akisussaasoq, inuussutissarsiummik ingerlataqartuugunik ingerlataqartuunngikkunilluunniit. 
  Imm. 3. Naatsorsuutit ilaallu ilanngullugit inummi pingajuusumiippata taanna, taakkuninnga tunniussinngikkallarsinnaatitaagaluaruniluunniit, qinnuigineqarnermigut paasissutissanik akileraaruseriffimmut, taamaaliortoqarpat naatsorsuutit atorneqareerneranni inummut pingajuusumut pineqartumut utertitsisussamut tunniussissaaq.
  Imm. 4. Akileraaruseriffik, tamanna pisariaqarsoriguniuk, qaqugukkulluunniit kinaassutsimut pissusissamisoortumik uppernarsaateqarluni eqqartuussivimmit akuerineqaqqaanngikkaluarluni inuussutissarsiummik ingerlatsisut imm. 1-imi 2-milu, taaneqartut sumiiffiinut kiisalu suliffinnut inuussutissarsiummik ingerlataqartup iniutaasa avataaniittunut, matumani aamma inuussutissarsiummut atatillugu assartuutaanut isersinnaatitaavoq, taakkulu naatsorsuutaannik bilagiinillu allagaatinillu allanik, akileraarusiinissamut akitsuutilluunnit angissusilernissaannut pingaaruteqarsinnaasunik misissuisinnaalluni aammalu karsimiittuutaannik assigisaannillu naatsorsuisinnaalluni. Maleruagassat taakkuttaaq malillugit akileraaruseriffik inuussutissarsiummik ingerlataqartumut isersinnaatitaavoq toqqorsivimmi uninngasuutinik, uumasuutinik, pequtinik, maskiinanik ingerlatsinermullu atortunik allanik naatsorsuiartorluni naliliiartorlunilu. Piginnittup taassumalu sulisuisa akileraaruseriffik misissuinerani pisariaqartitsinera malillugu ilitsersorlugulu ikiussavaat. Misissuinerli oqaaseqatigiinni siullerni taaneqartoq inini namminerisamik najugaqarfinni sunngiffimmiluunniit najugaqarfinni ingerlanneqarsinnaanngilaq. 
  Imm. 5. Naatsorsuutit pillugit paasissutissat ilaallu ilanngullugit taaneqartut elektroniskiusumik nalunaarsorneqarsimappata pisortat paasissutissanik taakkuninnga takunnissinnaatitaanerat aamma elektroniskiusumik takunnissinnaatitaanermik imaqarpoq. 
  Imm. 6. Imm. 1 imaluunniit 2, tak. imm. 5, malillugu qinnuiginninneq malikkumaneqanngippat akileraarutinik angissusiliineq missingersuinikkut pisinnaavoq. 
  Imm. 7. Akileraaruseriffiup misissuinermik imm. 4-mi, taaneqartumik naammassinninnissaani politiit ikiuuttussaapput maleruagassat Inatsisinik atortitsinermi ministereqarfiup Naalakkersuisullu isumaqatigiissutigisimasaat malillugit.

 

  § 59. Suliffeqarfiuteqarnermigut akileraaruseriffimmut nalunaaruteqartartussap paasissutissanut nalunaarutigineqartussanut tunngavissat, naatsorsuuserinermut inatsimmi naatsorsuutinut tunngasunik ilaallu ilanngullugit toqqortaqarnissaq pillugu maleruagassat malillugit toqqortarissavai. Nalunaaruteqartussaatitaasoq aamma naatsorsuusiortussaatitaappat, aammalu paasissutissat nalunaarutigineqartussat naatsorsuusiortussaatitaasup naatsorsuutaanut ilaappata, naatsorsuutit ima aaqqissugaassapput paasissutissat nassiunneqarsimasut naatsorsuutinut naligiissinneqarsinnaassallutik.
  Imm. 2.  Nalunaaruteqartussaatitaasup akileraaruseriffimmit qinnuigineqarnermigut atortut paasissutissanut nalunaarutigineqartussanut tunngaviusut nassiutissavai.
  Imm. 3. Akileraaruseriffik, tamanna pisariaqarsoriguniuk, qaqugukkulluunniit kinaassutsimut pissusissamisoortumik uppernarsaateqarluni eqqartuussivimmit akuerineqaqqaanngikkaluarluni nalunaaruteqartussaatitaasut sumiiffiinut isersinnaatitaavoq, atortullu tassani misissorsinnaallugit. Piginnittup taassumalu sulisuisa akileraaruseriffik misissuinerani pisariaqartitsinera malillugu ilitsersorlugulu ikiussavaat. 
  Imm. 4. Paasissutissat imm. 1-imi taaneqartut elektroniskiusumik nalunaarsugaappata, akileraaruseriffiup paasissutissat tassani nalunaarsorneqarsimasut elektroniskiusumik takunissaat ammaassiffigineqassaaq. Akileraaruseriffiup misissuinermini qulakkeersinnaavaa paasissutissat atortuniittut pissarsiarinissaat. 
  Imm. 5. Akileraaruseriffiup misissuinermik imm. 3-mi, taaneqartumik naammassinninnissaani politiit ikiuuttussaapput maleruagassat Inatsisinik atortitsinermi ministereqarfiup Naalakkersuisullu isumaqatigiissutigisimasaat malillugit.

 

  § 60. Inuit selskabip aningaasaataasa minnerpaamik 25 procentiinik pigisallit imaluunniit selskabimi taasisinnaassutsip tamarmiusup 50 procentia sinnerlugu taasisinnaassusillit aningaasanut tunngasutigut isumaqatigiissutit pingaarutillit, selskabip pineqartup sunniuteqarfigisaata pineqartullu nammineq imaluunniit katissimallugu aapparisaata, pineqartup piffissami isumaqatigiissutit isumaqatigiissutigineqarfianni inooqatigisaata akornanni isumaqatigiissutaasimasut allanngortinneqarsimasulluunniit pillugit paasissutissiisussaanera akileraaruseriffiup aalajangersinnaavaa. Inunnut, aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsimmi § 2 naapertorlugu tamakkiisumik akileraartussaatitaanngitsunut tunngatillugu paasissutissat taamaattut tunniunneqassapput akileraartussaatitaasup selskabi nunami maani angerlarsimaffeqartoq sunniuteqarfigippagu. Tamanna aamma atuuppoq inunnut tamakkiisumik akileraartussaatitaasunut, marloriaammik akileraannginnissaq pillugu isumaqatigiissut naapertorlugu Danmarkimi, nunani allani Savalimmiuniluunniit angerlarsimaffeqartutut isigineqartussanut (marlunnik angerlarsimaffeqarneq). 
  Imm. 2. Paasissutissat tunniunneqarnissaannut akileraaruseriffik piffissaliisinnaavoq. Illuatungerisamit qinnuivigineqarneq tunngavigalugu akileraaruseriffiup piffissarititap sivitsorneqarnissaanik aalajangiisinnaavoq. Paasissutissat piffissami akileraaruseriffiup aalajangersagaani tiguneqarsimanngippata angissusiliineq missingersuinikkut pisinnaavoq.

 

  § 61. Akileraaruseriffiup Naalakkersuisut erseqqinnerusumik aalajangersagaat malillugit paasissutissat inuit inatsisilluunniit malillugit inuttut isigineqarsinnaasut aningaasarsiornerannut inuussutissarsiornerannulluunniit tunngasut, akileraarutit naatsorsornissaannut imaluunniit Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanut kommuninulluunniit akiligassat akilersinniarneqarnissaannut annertuumik pingaaruteqarsinnaasorineqartut, pisortatut oqartussaasunit allanit elektroniskiusumik piniarsinnaavai nalunaarsukkat ataatsimoortinnissaat siunertaralugu. Oqartussaasut paasissutissanut nalunaarsorneqartunut akisussaasut akileraaruseriffiup paasissutissanik takunnissinnaaneranut atatillugu aningaasartuutit akilissavaat.

 

  § 62. Akileraarutit pisortanullu akiliutaasartut allat pillugit inatsisinik unioqqutitsisoqarsinnaanera pinngitsoortinniarlugu akileraaruseriffik inuit inatsisillu malillugit inuttut isigineqarsinnaasut pisortanut akileraarutitigut annertuunik annaasaqaataasimasut annaasaqartitseriaraluarsimasulluunniit nalunaarsorneqarfissaannik pilersitsisinnaavoq. 
  Imm. 2. Nalunaarsuisoqassanngilaq nalunaarsukkanilluunniit toqqortarinniinnartoqassanngilaq nalunaarsorneqarnissamut pissutaasup paasineqarneraniit ukiut tallimat qaangiutereerneranni.

 

  § 63.  Kinaluunniit inuussutissarsiummik namminersorluni ingerlataqartoq, matumani aamma isumaqatigiissaasartut akitsorterinikkullu tuniniaasarfinni pisortat peqquneqarunik pisussaapput inuussutissarsiutinik ingerlatalinnik allanik aqqisigut taasanik niueqatiginnissimanermikkut taakkuluunniit sinnerlugit niueqatiginnissimanermikkut isertitarisimasatik, imaluunniit inuussutissarsiutinik ingerlatalinnik allanik aqqisigut taasanik sullissisimanitik taakkuluunniit sinnerlugit sullissisimanitik pillugit paasissutissanik akileraaruseriffimmut tunniussaqassallutik. 
  Imm. 2. Nioqqutissiornermik, pisiortornermik tuniniaanermilluunniit siunertalimmik peqatigiiffinnut inuussutissarsiorfeqarfinnullu taakkua assigisaannut tunngatillugu paasissutissiissutigineqartussanut, tak. imm. 1, aamma ilaapput kattuffiup ingerlatat pineqartut eqqarsaatigalugit ilaasortaminut isumannaagassai. Paasissutissat imatut piumaneqarsinnaapput: 
1)  niueqatigiinnerup sulialluunniit suunera, 
2)  nioqqutissat tunineqartut amerlassusii, 
3)  akissarsiat annertussusiat, 
4)  tunisinerup sulialluunniit suliarineqarsimanerata qanga pisimanera, kiisalu 
5)  akissarsiat qanga qanorlu ilillutik tunniunneqarsimanerat. 
  Imm. 3. Taamaaliornissamut tunngavissaqarsorinarpat Naalakkersuisut pisuni ataasiakkaani aalajangersinnaavaat, paasissutissat taamaattut aammattaaq piumasarineqarsinnaassasut inuussutissarsiummik ingerlataqartut aqqisigut taaneqanngitsut eqqarsaatigalugit isumannaagassanut tunngatillugu.

 

  § 64. Pisortatut oqartussaasut aamma selskabit, piginneqatigiilluni umiarsuaatileqatigiiffiit, peqatigiiffiit, iluaqutissiuiffiit, aningaasaatit aalajangersimasunut atugassanngortitat suliffeqarfiillu allat qinnuigineqarnermikkut akileraaruseriffik paasissutissanik, akileraaruseriffiup akileraarusiinissamut akitsuutinillu angissusiliinissamut pingaaruteqarsorisaanik tamanik tunissavaat. Taamaattorli inuit inatsisillu malillugit inuttut isigineqarsinnaasut aqqisigut taaneqanngitsut pillugit paasissutissat taamaallaat Naalakkersuisut aalajangersaanerat malillugu tunniunneqassapput.

 

  § 65. Aningaaseriviit, sparekassit, andelskassit, aningaasanik nioqqutillit, vekselinik nioqqutillit, eqqartuussissuserisut allallu aningaasanik nakkutigisassaqartut tigusaqartartulluunniit inuussutissarsiutigalugu aningaasanik taarsigassarsisitsisartut akileraaruseriffiup piumasaqarneratigut pisussaapput paasissutissiissutigissallugit inuit inatsisillu malillugit inuttut isigineqarsinnaasut aqqisigut taaneqartut: 
1) aningaasanut katersukkanut ilanngussaat, taarsigassarsiaat, peqqumaataat imaluunniit aningaasanik toqqorsivii, 
2)  taarsigassarsiaasa qanoq atsiginerat, toqqortaasa qanoq atsiginerat imaluunniit aningaasat nakkutigisarisaasa taakkualu iluanaarutigitittagaasa qanoq atsiginerat, 
3)  aningaasanut katersukkanut taarsigassarsianulluunniit kontuisa allanngorarneri, matumani aamma paasissutissat checkinut tiguneqarsimasunut ilineqarsimasunulluunniit tunngasut,
4)  vekselit aningaaserivinnut tunisimasaat (diskonterede) aammalu 
5)  taarsigassarsianut akiitsortitsinernullu qularnaveeqqusiineri. 
  Imm. 2. Inuit inatsisillu malillugit inuttut isigineqarsinnaasut aqqisigut taaneqanngitsut eqqarsaatigalugit Naalakkersuisut aalajangiinerat malillugu piumasarineqarsinnaapput paasissutissat aningaasanut uninngasuutinut imaluunniit nakkutigisanut taakkualu iluanaarutigititaannut tunngasut, piginnittup immaqalu tamatuma saniatigut qanoq iliuuseqarsinnaatitaasup inuttut normua, aqqa najugaalu taallugit. 
  Imm. 3. Akileraaruseriffik Naalakkersuisut aalajangersagaat malillugu, inuit inatsisillu malillugit inuttut isigineqarsinnaasut aqqisigut taasat taaneqanngitsullu akileraarutinut tunngatillugu misileraanikkut misissuiffigineqarnissaat siunertaralugu aningaaserivinnut, sparekassinut, andelskassinut, aningaasanik nioqqutilinnut, vekselinik nioqqutilinnut eqqartuussissuserisunullu isersinnaatitaavoq taakkulu suleqatigalugit tassani naatsorsuutinik, bilaginik allagaatinillu misissuisinnaalluni. Akileraaruseriffiup misissuinermini qulakkeersinnaavaa paasissutissat imm. 1-imi taaneqartutut ittut pissarsiarinissaat.

 

  § 66. Aningaaserivinni sparekarsinilu kontunut atatillugu aammalu kontunit aningaasanik akiliutigineqartunit pissarsisut, § 65, imm. 1 aamma 2 malillugu akileraaruseriffiup paasissutissiinissamik piumasaqarfigisinnaasai eqqarsaatigalugit, akileraaruseriffik aalajangiisinnaavoq piffissamit aalajangerneqartumiit qaammatini arfinilinni kontut atorneqassanngitsut, piginnittup aqqa najugaalu akiliiffigineqartup erseqqissumik ilisimanngippagu, kontop matuneqarneraniit siullermik atuisinnaasup kinaassusianik akileraaruseriffiup aalajangersaaganik tunniussisoqarsimatinnagu piginnittuuneq nalunaarutigineqarsimanngippat. 
  Imm. 2. Akileraaruseriffik aalajangiisinnaavoq kontot taamaattut akileraaruseriffiup piginnittuinik ilisimasaqarfiginngisai minnerpaamik ukioq ataaseq matoqqatinneqassasut. Kontot matoqqatinneqarnissaanut piffissarititap aalajangersakkap qaangiunnerani nalunaarutigineqarsimanngitsut piginnittumillu uppernarsaaffigineqanngitsut taassuma kingorna akileraaruseriffimmut nalunaarutigineqassapput. Kontot taamaattut qaammatinik arfinilinnik periarfissiilluni tamanut nalunaaruteqareernermi aammalu tunngavissaqartumik maalaaruteqartoqanngippat nunap karsianut pisassanngortinneqassaput.
  Imm. 3. Kisiannili immikkut pisoqartillugu taamatut arsaarinninnginnissamut akileraaruseriffik immikkut akuersissuteqarsinnaavoq imaluunniit aningaasat arsaarinnissutaasimasut taarserneqarnissaat akuersissutigisinnaallugu.

 

  § 67. Inatsimmi uani akileraarutissanik annertussusiliinissamut atugassanik akileraaruseriffik paasissutissanik piumasaqarsinnaatillugu, Akileraarusiinernik aalangiisartuni naammagittaalliutit suliarinerannut atatillugu aamma taamatut pisinnaatitaaffeqarpoq.

 

Missingersuinikkut angissusiliineq

 

  § 68. Inuussutissarsiummik ingerlataqartup naatsorsuusiortartup akileraarutinut akiligassaasa annertussusiat inuussutissarsiummik ingerlataqartup naatsorsuutai tunngavigalugit naatsorsorneqarsinnaanngippat, inuussutissarsiummik ingerlataqartup akileraarutinut akiligassai akileraaruseriffiup missingersuinikkut angissusilersinnaavai. Aamma akileraarutinut akiligassat annertussusiat akileraaruseriffiup missingersuinikkut angissusilersinnaavaa inuk inatsisilluunniit malillugit inuttut isigineqarsinnaasoq nammineerluni nalunaarsuummik nalunaarummilluunniit nassiussinngippat imaluunniit nammineerluni nalunaarsuut nalunaarulluunniit uppernarsarneqarsinnaanngippat pissusissamisoortumilluunniit takussutissaqartinneqanngippat.

 

Paasissutissanik ingerlatitseqqiineq

 

  § 69.  Nuna tamakkerlugu kommunalbestyrelsit paasissutissanik akileraaruseriffiup nalunaarsugaanik elektroniskiusumik takunnissinnaanissaat pillugu maleruagassat Naalakkersuisut aalajangersarsinnaavaat, paasissutissat kommunalbestyrelsit maleruagassat sukkulluunniit atuuttut naapertorlugit suliassanik isumaginninnissaannut pisariaqartillugit. Pisortat allaffeqarfiini sulianik ingerlatsinermut Inatsisartut inatsisaanni §§-ini 29-31-imut maleruaqqusat naapertorlugit paasissutissanik aallersinnaalernermut periarfissiineq tassanilu piumasaqaatit malillugit taamaallaat pisinnaallunilu pisassaaq. 
  Imm. 2. Akileraaruseriffiup paasissutissanik ingerlatitseqqiinissaq itigartitsissutigisinnaavaa imaluunniit paasissutissanik pissarsisinnaareerneq unitsissinnaallugu, paasineqarpat malittarisassat qaqugukkulluunniit atuuttut naapertorlugit kommunalbestyrelsip sulissanik isumaginninnissaannut siunertat saniatigut paasissutissat siunertanut allanut atornerlunneqartut.

 

Immikkoortoq VI

Naammagittaalliorneq aamma eqqartuussivimmut suliassanngortitsineq

 

Kapitali 15

Akileraarusiinernik aalajangiisartunut naammagittaalliorneq

 

  § 70. Kinaluunniit suliassamut sutigulluunniit attuumassuteqartoq, toqqaannartumik aammalu naammagittaalliutaasumut inuttut namminerisamik inatsisitigut aalajangiinermi soqutigisaqartoq, Akileraarusiinernik aalajangiisartunut naammagittaalliuuteqarsinnaavoq.

 

§ 71.  Akileraarusiinernik aalajangiisartunut naammagittaalliuut allakkatigoortoq tunngavilersugaasorlu nassiunneqassaaq. Naammagittaalliuut Akileraarusiinernik aalajangiisartunut tiguneqarsimassaaq aalajangiinerup naammagittaalliuutigineqartup tiguneraniit kingusinnerpaamik qaammatit pingasut qaangiunneranni. Naammagittaalliuut piffissarititap qaangiutereerneratigut nassiunneqartoq itigartinneqassaaq. Pissutsilli immikkut ittut atuutsillugit piffissarititamik qaangiisimaneq Akileraarusiinernik aalajangiisartut soqutiginngissinnaavaa. 
  Imm. 2. Akileraarusiinernik aalajangiisartut aalajangiitinnatik akileraaruseriffik naammagittaalliuut pillugu oqaaseqaateqartissavaa. Oqaaseqaat peqquneqarluni ullormi qinnuigineqarnermit tigusiffiusumit ullut 14-it qaangiutsinnagit tunniunneqassaaq. Taamaattorli Akileraarusiinernik aalajangiisartut piffissarititaq sivitsorsinnaavaa akileraaruseriffiup tamanna qinnutigippagu, aammalu pissutsit aalajangiinermut naammagittaalliuutigineqartumut pissutaasut taamaaliornissamut pissutissaqartitsippata. 
  Imm. 3.  § 11, imm. 1-imiit 3-mut aalajangersakkat taamatulli atuupput Akileraarusiinernik aalajangiisartut naammagittaalliuummik suliaqarnerani. 
  Imm. 4. Suliap saqqummiunneqarneranut atatillugu tusarniaanermi ilisimatitsissutigineqassaaq suliassamut attuumassuteqartut aammattaaq Akileraarusiinernik aalajangiisartunut allaganngorlugu oqaasiinnakkulluunniit oqaaseqarsinnaatitaasut. Akileraarusiinernik aalajangiisartut oqaaseqaatip nassiunneqarnissaanut piffissarititamik aalajangiisinnaavoq.
  Imm. 5. Naammagittaalliuutip oqaasertalersugaanera apeqqutaatinnagu Akileraarusiinernik aalajangiisartut aningaasarsianik akileraaruteqaataasussanik assigisaannullu allannguutinik allanik aalajangiisinnaavoq.

 

  § 72. Akileraaruseriffik naammagittaalliuut tunngavigalugu pissutissaqarsorinnikkuni, tamannalu naammagittaalliortumit isumaqataaffigineqarpat aalajangiinermik suliarinneqqissinnaavoq.

 

  § 73. Akileraarusiinernik aalajangiisartut suliassaq Akileraarusiinernik aalajangiisartunit aalajangiiffigineqareersoq itigartinneqareersorluunniit naammagittaalliortup akileraaruseriffiulluunniit qinnuteqarneratigut suliareqqissinnaavaa, suliap suliarineqarnerani paasissutissanik saqqummiunneqareersimanngitsunik Akileraarusiinernik aalajangiisartunut saqqummiussisoqarpat, aammalu isumaqartoqarpat paasissutissat nutaat siusinnerusukkut saqqummiunneqarsimasuugunik Akileraarusiinernik aalajangiisartut aalajangiinerata allaanerungaatsiartumik inerneqarneranik kinguneqarsimassagaluartut. 
  Imm. 2. Suliareqqiinissamik qinnuteqaat Akileraarusiinernik aalajangiisartunut imm. 1-imi, piumasaqaatit naammassineqarsimanngikkaluarpataluunniit akuerisinnaavaa, Akileraarusiinernik aalajangiisartut isumaqarpat pissutsit immikkut illuinnartut tamanna pissutissaqartikkaat. 
  Imm. 3.  Imm. 1 aamma 2, naapertorlugit suliareqqiisoqarnissaanik qinnuteqaatit allakkatigoortut tunngavilersugaasullu Akileraarusiinernik aalajangiisartunut nassiunneqassapput. Qinnuteqaat piffissarititaasut § 47, imm. 1-imi 2-milu aamma § 51, imm. 1-imi 2-milu taaneqartut qaangiutinnginneranni tiguneqarsimassapput. 
  Imm. 4. Akileraaruseriffiup suliareqqiinissamik qinnuteqaataa Akileraarusiinernik aalajangiisartut, pissutsit immikkut illuinnartut tamanna pissutissaqartippassuk akuerisinnaavaa, piffissarititaasut imm. 3-miittut qaangerneqarsimagaluarpataluunniit.

 

Kapitali 16

Eqqartuussivimmut suliassanngortitsineq

 

  § 74. Inatsisini allani allatut aalajangersagaqanngippat akileraaruseriffiup § 2-mi taaneqartunut tunngasumik aalajangigaa aatsaat eqqartuussivinnut suliassanngortinneqarsinnaavoq aalajangiineq Akileraarusiinernik aalajangiisartunut suliarineqareerpat itigartitsissutigineqareerpalluunniit, taamaattorli tak. imm. 3. Suliassiissutigineqartut tassaapput Naalakkersuisut.
  Imm. 2. Akileraarusiinernik aalajangiisartunut imm. 1, malillugu aalajangigai akileraartussaatitaasumit Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmut suliarinnittussamut siulliusumut suliassiissutigineqarsinnaapput, aalajangiinermiit qaammatit arfinillit qaangiutsinnagit. Immikkut pissutissaqartillugu Kalaallit nunaanni eqqartuussiviata suliassiineq pisinnaatissinnaavaa taamaaliornissamut piffissarititaasoq qaangerneqarsimagaluarpalluunniit. 
  Imm. 3. Suliassap Akileraarusiinernik aalajangiisartunut suliassiissutigineqarneraniit qaammatit aqqaneqmarluk qaangiutereersimappata suliassaq, Akileraarusiinernik aalajangiisartut aalajangiisimanngikkaluarpalluunniit Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmut suliarinnittussamut siulliusumut suliassiissutigineqarsinnaavoq. 
  Imm. 4. Apeqqummik nutaamik eqqartuussinerup ingerlanerani ilanngussisoqarsinnaanera eqqartuussiviup akuersissutigisinnaavaa, tamanna apeqqummut eqqartuussinermi tunngaviusumut erseqqissumik attuumassuteqarpat, aammalu apeqqutip siusinnerusukkut ilanngunneqarsimannginnera pissutissaqavissorineqarpat, imaluunniit akuerineqarnissamik itigartitsinissaq suliamut attuumassuteqartup eqqartuussivikkut naapertuutinngitsumik ajorsartitaanissaanik kinguneqassangatinneqarpat.

 

  § 75. Akileraarusiinernik aalajangiisartut aalajangigai, Akileraarusiinernik aalajangiisartut aalajangiineraniit kingusinnerpaamik qaammatit arfinillit qaangiunneranni Naalakkersuisunit Kalaallit nunaata eqqartuussiviannut naammagittaalliuutigineqarsinnaapput. 
  Imm. 2. Imm. 1-imi aalajangersagaq, aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni § 30, imm. 4, oqaaseqatigiit aappaanni, naapertorlugu Akileraarusiinernik aalajangiisartutaalajangigaanut atuutinngilaq.

 

Kapitali 17

Naammagittaalliornermut atatillugu kinguartitsineq

 

  § 76. Angissusiliineq pillugu naammagittaalliorneq naammagittaalliortup akileraarutit akiligassanngorfiini akiliinnginnissaanut tunngavigineqarsinnaanngilaq. 
  Imm. 2. Pissutsilli immikkut ittut pisariaqartippassuk akileraarutit ilaannik naammagittaalliuummut tunngasunik akiliinissap tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit kinguartinneqarnissaanik qinnuteqartoqarneratigut Akileraarusiinernik aalajangiisartunut akuersissuteqarsinnaavoq. Akileraarusiinernik aalajangiisartunut aalajangiinera allaffissornermi pisortanut allanut naammagittaalliuutigineqarsinnaanngilaq. 
  Imm. 3.  Akileraarutit akilerneqarnissaannik tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit kinguartitsinissamik qinnuteqaammik nassiussisoqarneratigut akileraaruseriffiup aalajangersinnaavaa, akileraarutit ilaat kinguartitsinissamik qinnuteqaammut tunngasut akiligassiissutigineqarnissaat unitsikkallarneqassasoq Akileraarusiinernik aalajangiisartunut qinnuteqaat pillugu aalajangiinissaata tungaanut. 
  Imm. 4. Kinguartitsineq ukiunit sisamanit sivisunerusinnaanngilaq. Akileraarusiinernik aalajangiisartut kinguartitsinissami piumasarisinnaavaa aningaasat akiligassatut kinguartinneqartut isumannaatsumik qularnaveeqquserneqassasut. 
  Imm. 5. Kinguartitsinissamik nalunaaruteqartoqarsimagaluarpalluunniit akiligassat kinguartinneqartutut nalunaarutigineqarsimasut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit matussuserneqarnissaat siunertaralugu, naammagittaalliortup pisortanit pisassariunnagai ilanngaaffigineqarsinnaapput tamakkerlugilluunniit tiguneqarsinnaapput.

 

Kapitali 17 a

Oqartussaqarfimmut allamut maalaaruteqarneq – aalajangiinermik naammagittaalliuteqarneq

 

  § 76 a.  § 1 naapertorlugu akileraaruserinermut ingerlatsiviup oqartussaaffigisaani aalajangernerit, § 2 naapertorlugu suliat Akileraarusiinernik aalajangiisartunut maalaarutigineqarsinnaagaangata, allaffissornermi oqartussaqarfimmut allamut naammagittaalliutigineqarsinnaanngillat. Tamanna aalajangernerup pisinnaatitsineq naapertorlugu pisimagaluaraangalluunniit atuuppoq.  
  Imm. 2. Akileraaruseriffiup sulisunut tunngatillugu suliassani, arsaarinnissuteqarnissaq pineqaatissiinissarluunniit pillugit suliassani aalajangiineri kiisalu allagaatinik takunnissinnaatitaaneq pillugu aalajangiineri allaffissornikkut oqartussaasumut allamut maalaarutigineqarsinnaanngillat

 

Immikkoortoq VII

Pineqaatissiinerit

 

Kapitali 18

Pineqaatissiinerit

 

  § 77. Kinaluunniit piaaraluni mianersuaalliorujussuarluniluunniit akileraarutit annertussusilernissaannut atugassanik eqqunngitsumik paasinerluutaasinnaasumilluunniit paasissutissiisoq Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermut inatsit naapertorlugu pineqaatissinneqarsinnaavoq.

 

  § 78. Taamatut aamma § 77-imi taaneqartutut pineqatissinneqassaaq kinaluunniit § 13, imm 6 imaluunniit § 14 malillugu qinnuteqaatinut aalajangersakkat taakkunani taaneqartunut malillugit aalajangiinissamut atugassanik piaaraluni imaluunniit mianersuaalliorujussuarluni eqqunngitsunik paasinerluutaasinnaasunilluunniit paasissutissiisoq.

 

  § 79. Kinaluunniit, Iliuuseq § 80-mi pineqartunut ilaanngikkaluartoq, akileraaruserneqarnissani pinngitsoorniarlugu piaaraluni nammineerluni nalunaaruummik nassiussinngitsoq pillaammik Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermut inatsit naapertorlugu pineqaatissinneqarsinnaavoq.

 

  § 80. Kinaluunniit missiliuussinikkut annikippallaamik aningaasarsianik akileraaruteqaataasussanik aalajangiiffigineqarsimasoq aammalu annertussusiliinermik nalunaarfigineqarsimasoq nalunaarfigineqarnermit sap. ak. sisamat qaangiutsinnagit pisortanut akileraarusiisartunut tamanna pillugu nalunaaruteqarsimanngitsoq akiliisitaanermik pineqaatissinneqarsinnaavoq. 
  Imm. 2. Pisortanut akileraaruteqanngitsoorsumalluni piaaraluni imm .1-imi taaneqartutut iliortoqarsimappat sukannernerusumik pillaammik Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermut inatsit naapertorlugu pineqaatissiineqarsinnaavoq. 
  Imm. 3. Imm. 1, malillugu unioqqutitsisoq aktiat anpartilluunniit tunngavigalugit ingerlatseqatigiiffiit, piginneqatigiiffik, peqatigiiffik, suliffeqarfik imminut pigisoq, aningaasaateqarfik taakkuluunniit assigisaat unioqqutitsisuuppat pineqartoq piginneqatigiiffiup ingerlatseqatigiiffiusup tamatumunnga tunngassuteqartoq taamaattuusutut akiliisitaanermik pineqaatissinneqarsinnaavoq.

 

  § 81. Kinaluunniit Naalakkersuisut § 18, imm. 1 naapertorlugu naatsorsuusiortussaanermik nalunaarutaannik naammassinninngitsoq imaluunniit taamaattunik naatsorsuusiornermi peqqissaanngippallaartoq imaluunniit naatsorsuutinik taakkuninnga bilaginillu § 18, imm. 4-mi peqqussutigineqartutut paaqqinninnermi peqqissaanngippallaartoq pillaammik Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermut inatsit naapertorlugu pineqaatissinneqarsinnaavoq.

 

  § 82. Akileraaruseriffik isumaqarpat unioqqutitsineq akilisitaanermit sakkortunerusumik pineqaatissiinertariaqanngitsoq taava Naalakkersuisut taakkualuunniit taamaaliornissamut piginnaatitaata pineqartoq nalunaarfigissavaa suliassaq eqqartuussivikkoortitsinertaqanngitsumik naammassineqarsinnaasoq pineqartup ukioqqutitsisimanini nassuierutigippagu aammalu piffissaatitap erseqqinnerusumik aalajangikkap qinnuteqarnikkut sivitsorneqarsinnaasup qaangiutinnginnerani akiliutissamik nalunaarummi taaneqartumi akiliiumappat.
  Imm. 2.  Paasisitsissut imm. 1-imi taaneqartoq pillugu eqqartuussisarnermut inatsimi kap. 5-imi unnerluussutip allagartaata imarisai pillugit aalajangersakkat taamaallutik atuutissapput. 
  Imm. 3. Piffissaatillugu akiliisitaassut akilerneqarluniluunniit isumaqatigiissuteqaatigineqarneratigut tiguniarneqarsimappat qanoq iliuuseqartoqaqqissanngilaq.

 

  § 83. Maleruagassiani inatsit manna naapertorlu atulersinneqarsimasuni maleruagassiani aalajangersakkanik unioqqutitsinerit akiliisitaanermi pineqaaatissinneqarnissamik aalajangersaasoqarsinnaavoq. 
  Imm. 2. Maleruagassiani inatsit manna tunngavigalugu atulersinneqartuni aktiat anpartilluunniit tunngavigalugit ingerlatseqatigiiffiup, piginneqatigiiffiup, peqatigiiffiup, suliffeqarfiup imminut pigisup, aningaasaateqarfiup taakkuluunniit assigisaasa unioqqutitsinerat pillugu akiliisitaanermi pineqaatissiinissamut malittarisassat aalajangersarneqarsinnaapput. Namminersorlutik Oqartussanit, kommuninit, kommunimiluunniit suleqatigiiffik unioqqutitsisuuppat Namminersorlutik Oqartussat, Kommunit, kommunimiluunniit suleqatigiiffik akiliisitaanermik pineqaatissinneqarsinnaavoq.

 

  § 84.  Politiit akileraartarnermi pisortanut ikiuuttussaapput maleruagassiat Naalakkersuisut inatsisinilu atortitsinermi ministereqarfiup isumaqatigiinniarnerisigut aalajangersarneqarsimasut malillugit.

 

  § 85. §§ 77-81 aamma § 83 najoqqutaralugit akiliutissanngortitat landskarsip pisassarai. 

 

Immikkoortoq VIII

Atueqatigiinnissamik, atuulersitsinissamik ikaarsaariarnermillu aalajangersakkat

 

Kapitali 19

Atueqatigiinnissamik aalajangersakkat

 

  § 86. Akileraaruseriffik ulloq 1. januar 2007 aallarnerfigalugu kommunit akileraaruserinermut atortuinik atuisinnaatitaavoq. 
  Imm. 2. Akileraaruseriffiup kommunit naatsorsuuserinerat akiliisitsiniarnerallu pillugit paasissutissanik, akileraaruseriffiup akileraartarnermut inatsisinik ingerlatsinermut pisariaqartuusorinninnera malillugu takunnissinnaanissaa, matumani aamma elektroniskiusumik, kommunit periarfississavaat.

 

  § 87. Kommunit suliassaannik Inatsisartut inatsisaata uuma kingunerisaanik Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanut nuussinissap ingerlanneqarnissaa pillugu maleruagassat Naalakkersuisut aalajangersarsinnaavaat. Matumani aamma suliassat pappialartaasa toqqortallu qanoq annertutigisut Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanut nuunneqarnissaat Naalakkersuisut erseqqinnerusumik aalajangersarsinnaavaat.

 

  § 88. Aningaasarsianit akileraarutinut akiligassat inatsisip atuutilernera sioqqullugu akiligassanngorsimasut akiliisitsinikkut Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanut nuunneqarnissaat pillugu Naalakkersuisut kommunalbestyrelsinik isumaqatigiissuteqarfiginnissinnaapput. Isumaqatigiissuteqarnerni nakkutigineqassaaq akiligassarineqartunut naliliunneqarsimasoq piviusorsiortuunersoq, tassa akiligassarineqartut ilaasa matussutissaqanngitsut nalikillilerneqarnissaanni landskarsip annaasassai eqqarsaatigalugit, aammalu qanoq annertutigisut akiligassalinnut akilersinniarneqarsinnaanerat naatsorsuutigineqarnersoq.

 

Kapitali 20

Aalajangersakkat atuutilersitsissutaasut ikaarsaarutaasullu

 

  § 89. Inatsisartut inatsisaat 1. januar 2007-imi atuutilissaaq.
  Imm. 2. Aningaasarsianit akileraarutit pillugit suliassat tamarmik inatsisip atuutilernera aallarnerfigalugu kommuniniit akileraaruseriffimmut nuussapput. 
  Imm. 3.  Suliassat Naalakkersuisunut naammagittaalliuutigineqarsimasut aalajangiiffigivinneqarsimanngitsut tamarmik inatsisip atuutilernera aallarnerfigalugu Akileraarusiinernik aalangiisartunut nuussapput, Akileraarusiinernik aalangiisartut suliassanik § 2 naapertorlugu aalajangiisinnaassuseqarpat. 
  Imm. 4. Aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 5, 19. maj 1979-imeersumi § 115, imm. 9 atuutiinnassaaq isumakkeerinissamik qinnuteqaatinut ulloq 1. januar 2007 nallertinnagu Akileraarusiinernik aalangiisartutimit tiguneqarsimasunut. 
  Imm. 5. § 46 nuussiernut atuuppoq 31. december 2002-p kingorna kommunalbestyrelsimut imaluunniit Akileraartarnermut Pisortaqarfimmut anngussimasunut. Nuussinerit 1. januar 2003-p siorna kommunalbestyrelsinut imaluunniit Akileraartarnermut Pisortaqarfimmut anngussimasut eqqarsaatigalugit, akileraaruseriffik 31. december 2007-ip kingorna nuussineq apeqqutaatinnagu tunniussisumut akiligassiisinnaavoq imaluunniit akileraarutinut akiliutaavallaarsimasut utertillugit akilerneqarnissaannut nuussisup piumasaqaataanik tigusinermik nalunaaruteqarluni, akiligassiineq pisussaaffinnilluunniit tigusineq utertilluni akiliinissamut piffissarititaq sioqqullugu pisimappat.

 

 

Akileraaruserinermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisaat nr. 3, 26. april 2007-imeersoq (Skatterådip kalaallisut taaguusernerata allanngortinnera)^[1] piffissaq atuutilerfissaq pillugu aalajangersakkamik imaattumik imaqarpoq:

 

§ 2

 

Inatsisartut inatsisaat atortuulerpoq ulloq 1. juli 2007.

 

Akileraaruserinermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinnera pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 12, 15. november 2007-imeersoq (Aappariinnik ataatsimut akileraarusersuinerup atorunnaarnera naqeriikkamillu namminneerlunilu nalunaarusiorneq)^[2] piffissaq atuutilerfissaq pillugu aalajangersakkamik imaattumik imaqarpoq:

 

§ 2

 

Inatsisartut inatsisaat 1. december 2007-imi atuutilerpoq.

  Imm. 2. Inatsisartut inatsisaani § 1, nr. 1, 1. januar 2008-mi atuutilerpoq.

 

Inatsisartut inatsisaat nr. 10, 5. december 2008-imeersoq. (Akuersissummik peqartut akileraarutaasa ilaasa agguarnerat)^[3] piffissaq atuutilerfissaq pillugu aalajangersakkamik imaattumik imaqarpoq:

 

§ 2

 

 

Inatisartut inatsisaat nr. 2, 18. maj 2010-meersoq (Akileraarpallaarutinut utertoorutisianit erniat appartinneqarnerat)^[4] piffissaq atuutilerfissaq pillugu aalajangersakkamik imaattumik imaqarpoq:

 

§ 2

 

 

Inatsisartut inatsisaat nr. 14, 22. november 2011-imeersoq (Akileraarutit sippuutaannit ilanngaassisinnaaneq pillugu erseqqissaaneq)^[5] piffissaq atuutilerfissaq pillugu aalajangersakkamik imaattumik imaqarpoq:

 

§ 2

 

Inatsisartut inatsisaat nr. 9, 8. juni 2014-imeersoq (Nammineerluni nalunaarsuut kingusinaartumik nassiunneqartillugu akileraarutissanut qaffaassutissap allanngortinneqarnera. Akileraarutit pillugit paasissutissanik nunallu allat paarlaateqatigiittarnissaq.)^[6] piffissaq atuutilerfissaq pillugu aalajangersakkamik imaattumik imaqarpoq:

 

§ 2

 

Inatsisartut inatsisaanni § 1, nr. 1 atuutilissaaq 1. januar 2015-imi.

  Imm. 2. 2014-imut nammineerluni nalunaarsuutit 2015-imi nassiunneqartussat Inatsisartut inatsisaanni pineqartunut ilaassapput.

 

Inatsisartut inatsisaat nr. 8, 6. Juni 2016-imeersoq (Soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussinernik nunanut allanut nuussineq)^[7] piffissaq atuutilerfissaq pillugu aalajangersakkamik imaattumik imaqarpoq:

 

§ 2

 

 

Inatsisartut inatsisissaat nr. 32, 28. november 2016-imeersoq (Nammineerluni nalunaarsuinissamut piffissarititaasumik, kiisalu nunani allani akileraartarnermi oqartussaasunut paasissutissanik tunniussisarnerit pillugit ilisimatitsisussaatitaaneq, taamatullu aningaaserivimmi kontumik tunniussisussaatitaaneq aammalu soraarnerussutisianut tunngasunik paasissutissanik nalunaarsuineq pillugit allannguineq)^[8] piffissaq atuutilerfissaq pillugu aalajangersakkamik imaattumik imaqarpoq:

 

§ 2

 

Inatsisartut inatsisaat 2017-mi januaarip 1-ani atuutilerpoq. 

 

Inatsisartut inatsisaat nr. 11, 1. juni 2017-imeersoq (Akileraaruseriffiup aamma Naalakkersuisut oqartussaaffiinik agguataarineq il.il.)^[9] piffissaq atuutilerfissaq pillugu aalajangersakkamik imaattumik imaqarpoq:

 

§ 2

 

 

Inatsisartut inatsisaat nr. 38, 28. november 2019-imeersoq (Uppernarsaatinik piffissami killilimmi paarinnittussaatitaanerup sivitsorneqarnera kiisalu illuutinik aalaakkaasunik attartortitsinernik kiisalu najukkani kalaalimineerniarfinni tuniniaanernik sullissinerit pillugit paasissutissanik nalunaarutiginnittarneq)^[10] piffissaq atuutilerfissaq pillugu aalajangersakkamik imaattumik imaqarpoq:

 

§ 2

 

Inatsisartut inatsisaat ulloq 1. januar 2020 atuutilissaaq.

 

 

 

Aningaasaqarnermik Naalakkersuisoqarfik, ulloq 1. november 2021

 

 

 

Nikolai Sten Christensen
Pisortaq

 

/ Morten Wenzel Selvejer