Tarnimikkut napparsimasunik nammineersinnaajunnaarsitsisarneq allatigullu pinngitsaaliissummik iliuuseqartarneq pillugit Inatsisartut Inatsisaat
Kapitali 1
Inatsisip atuutsinneqarfia
§ 1. Tarnimikkut napparsimasut napparsimmavimmut unitsinneqarnerannut, napparsimmavimmi uninnganerannut aamma katsorsarneqarnerannut atatillugu nammineersinnaajunnaarsitsineq allatigullu pinngitsaaliissummik iliuuseqartarneq taamaallaat Dronning Ingridip Napparsimmavissuata tarnikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfianni pisinnaavoq, taamaattorli tak. imm. 2, 3 aamma 4 kiisalu Inatsisartut inatsisaanni matumani maleruaqqusat naapertorlugit imaluunniit maleruaqqusat tamatuminnga tunngaveqarluni akuersissutigineqarsimasut tunngavigalugit taamaallaat pisinnaapput.
Imm. 2. Pinngitsaaliissummik napparsimmavimmut unitsitsineq, imm. 1 apeqqutaatinnagu, peqqinnissaqarfiup suliffeqarfiini allani aallartinneqarsinnaavoq. Dronning Ingridip Napparsimavissuani tarnikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfianni nakorsaanerup nakorsaq aggersarneqarsimasoq isumasioqatigalugu aalajangiivigissavaa, paasissutissat pigineqartut tunngavigalugit aamma nakorsap aggersarneqarsimasup misissuisimanera tunngavigalugu pinngitsaaliissummik unitsitsinissaq ilumut pisariaqarnersoq. Dronning Ingridip Napparsimavissuani tarnikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfiannut nuussineq nalunaaquttap akunnerisa 48-t ingerlanerini pissaaq, tassa pinngitsaaliissummik unitsitsinerup aallartinneqarnerata kingornatigut, imaanngippat nalinginnaasumik angallannermi pissutsit pissutigalugit tamanna pinngitsoortinneqarluni. Pinngitsaaliissummik iliuuseqarnerit kapitali 6-imi taaneqartut pinngitsaaliissummik unitsitsinerup aallartitsinneqarnerani atorneqarsinnaapput.
Imm. 3. Timikkut anniaatigisamik pinngitsaaliissummik nakorsaanissaq pisariaqarpat timikkut napparsimasunut immikkoortortaqarfimmi tamanna ingerlanneqarsinnaavoq, tak. § 15.
Imm. 4. Napparsimasoq tarnikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfiannut unitsinneqarsimasoq, Kalaallit Nunaata avataani tarnimikkut napparsimasunut immikkoortoqarfimmut matoqqasumut nuutsinneqarsinnaavoq imaappat napparsimasoq avatangiisiminut ima ulorianartigisutut isigineqarluni, napparsimasup Dronning Ingridip Napparsimavissuani tarnikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfianni uninngatinneqarnissaa illersorneqarsinnaanngitsutut isigineqarluni. Nuussineq pinngitsaaliissummik uninngatitsinermi maleruaqqusat naapertorlugit ingerlanneqassaaq, imaappat napparsimasup nuutsinneqarnissamut ilisimatinneqareerluni akuersissuteqarsimanani.
§ 2. Inatsisartut inatsisaanni matumani pinngitsaaliissummik iliuuseqarneq tassaavoq paasissutissinneqareernikkut isumaqataalluni akuersissuteqartoqanngitsoq, tak. napparsimasut inatsisitigut inissisimanerat pillugu Inatsisartut peqqussutaanni kap. 2.
Imm. 2. Napparsimasunut 15-it inorlugit ukiulinnut imaluunniit paasitinneqareerluni isumaqataalluni akuersinissamut piginnaaneqanngitsunut tunngatillugu angajoqqaatut akisussaasumit, angajoqqaatut akisussaatitaasumit imaluunniit qanigisaanit qaninnerpaamit akuersissut pissarsiariniarneqassanngilaq inatsisartut inatsisaat manna naapertorlugu aaqqiissutip ingerlaannartumik naammassinissaa pisariaqassappat napparsimasup ima iliornissaa pitsaaliorniarlugu:
1) imminut ajoqusersinnaanera imaluunniit allanik timaasigut imaluunniit peqqissusiisigut ajoqusiisinnaanera ilimanarluinnarpat, imaluunniit
2) annikigisassaanngitsumik aserorterinissaa.
Imm. 3. Periuseqarnissamut iliuuseqarnerit atorneqartillugit, tak. imm. 2, angajoqqaatut akisussaaffimmik pigisaqartoq, angajoqqaatut akisussaatitaasoq imaluunniit qanigisaasoq qaninnerpaaq tamatuma kingornatigut tamanna pillugu sapinngisamik piaarnerpaamik ilisimatinneqassaaq.
Imm. 4. Napparsimasunut ukiukitsunut 15-inik ukioqalereersimasunut tunngatillugu peqqinnissaqarfimmi sulisup inummik pineqartumik naliliinermi kingornatigut nalileruniuk pineqartup isummernermi kingunerisassai paasisinnaanngikkai, tak. napparsimasut inatsisitigut inissisimanerat pillugu Inatsisartut peqqussutaanni § 8 imm. 2, taava imm. 2 aamma imm. 3 taamatut atuutissapput.
Kapitali 2
Aalajangersakkat nalinginnaasut
§ 3. Peqqinnissaqarfiup immikkoortortaqarfiisa arlaannut unitsitsineq, uninnganeq aamma nakorsarneqarneq sapinngisamik napparsimasup nammineq piumassusia naapertorlugu ingerlanneqassapput.
Imm. 2. Nakorsap, napparsimasoq napparsimavimmut unitsitsinerup, napparsimmavimmiititsinerup aamma nakorsartinnerup siunertaanik kiisalu peqqissutsip pitsaanerulernissaata qanoq inneranik, ilitsersussavaa.
Imm. 3. Dronning Ingridip Napparsimavissuani tarnikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfianni nakorsaanerup immikkoortortaqarfimmut unitsinneqartunut tamanut nakorsartinnissaq pillugu pilersaarusiamik suliaqartoqarnissaa, kiisalu napparsimasup peqataatinneqarnissaa aamma pilersaarutip imarisaa pillugu tusaaniarneqarnissaa akisussaassuseqarfigai, aammattaaq napparsimasup taassuma piviusunngortinneqarnissaanut akuersissuteqarnissaata pissarsiarinneqarnissaata anguniartuarnissaa.
Imm. 4. Nakorsarneqarnissamut pilersaarut ingerlaavartumik naleqqussarneqartassaaq, aamma qanorluunniit ilisukkut nakorsartinnerit suut aallartinneqarnerannik aammattaaq anguniakkat suut anguniarneqarnersut nakorsartinnerit maannakkut ingerlanneqartut aqqutigalugit ersersinneqassallutik.
Imm. 5. Nakorsarneqarnissamut pilersaarutip assilinera napparsimasumut tunniunneqassaaq, imaanngippat pineqartup tamanna piumanagu.
§ 4. Nammineersinnaajunnaarsitsineq aallartinneqartinnagu imaluunniit pinngitsaaliissummik allamik atuilersinnani, taava napparsimasoq pinngitsaaliissummik iliuuseqarnissaq pilersaarutigineqartoq pillugu, taassuma sukumiinerusumik suuneranik, tunngavigineqartumik aamma siunertaanik ilisimatinneqassaaq, taamaattorli tak. imm. 2.
Imm. 2. Taamaattorli, pinngitsaaliissummik sukaterussinerup aamma nukiit atorlugit pissaanermik atuinerup atorneqarnerini, tak. §§ 21-25, immikkut pilertortumik iliuuseqartoqartariaqartillugu ilisimatitseqqaarnissaq pinngitsoorneqarsinnaavoq. Iliuuseqarnerup aallartinneqarneranut tunngavilersuutigineqartoq tamatuma kingornatigut napparsimasumut ilisimatitsissutigineqassaaq.
§ 5. Napparsimasup nammineq kajumissutsiminik peqataanissaa anguniarlugu sapinngisamik iliuuseqartoqareertinnagu pinngitsaaliissummik iliuuseqarneq atorneqassanngilaq. Pissutsit tunngavigalugit tamanna ajornanngippat napparsimasoq piffissamik naleqquttumik sivisussuseqartumik eqqarsarfissaqartinneqassaaq.
Imm. 2. Pinngitsaaliissummik atuineq taamak iliuuseqarnikkut anguniarneqartumut naammaginartumik naleqqutissaaq. Qanoq iliuseqarnerit annikinnerusumik sunniuteqartut naammappata taava taakku atorneqassapput.
Imm. 3. Pinngitsaaliissummik iliuuseqarneq sapinngisamik qajassuartumik ingerlanneqassaaq aamma sapinngisamik annertunerpaamik napparsimasumik qajassuussilluni, taamaaliornikkut kanngunarsaasinnaanerit imaluunniit pisariaqanngitsumik ajoqusiisinnaanerit pinngitsoorniarlugit.
§ 6. Aalajangersakkat ukunaniittut § 1, imm. 2, § 10, imm. 2, § 11, , § 12, imm. 1, § 13, imm. 1 § 14, imm. 2, § 15, imm. 2, § 22, imm. 2 aamma 3, § 30, § 32, imm. 1 aamma 3 aammattaaq § 34, imm. 2-miittut akornutaassanngillat nakorsaanerup peqannginnerani tarnimikkut napparsimasunut immikkoortortaqarfimmi nakorsap allap aalajangiinissaanut. Taamatut pisoqartillugu nakorsaanerup piaarnerpaamik kingusinnerpaamillu nalunaaquttap akunneri 24-t qaangiuppata aalajangiineq isummerfigissavaa.
Imm. 2. Nakorsaanerup qanoq isummersimanera pinngitsaaliissummik iliuuseqarnerit pillugit allattaavimmut allanneqassaaq.
Kapitali 3
Nammineersinnaajunnaarsitsineq
Ataatsimut isigalugu
§ 7. Pinngitsaaliissummik napparsimavimmut unitsitsineq, tak. § 8-10, imaluunniit pinngitsaaliissummik uninngatitsitsineq, tak. § 11 taamaallaat pisinnaapput napparsimasoq pineqartoq silanngajaarpat imaluunniit tamatumunnga sanilliunneqarsinnaasumik pissuseqarpat, kiisalu pineqartup nakorsarneqarnissaa siunertaralugu nammineersinnaajunnaarsinneqannginnissaa illersorneqarsinnaanngippat, makku pissutigalugit:
1) qanoq issusiata ajorunnaarsinneqarnissaata ilimanassusia imaluunniit malunnaateqartumik aamma pingaaruteqartumik taamak iliortoqanngippat peqqissiartornera malunnartumik ajornerulissammat, imaluunniit
2) pineqartup imminut navianartorsiortissinnaanera imaluunniit allanik navianartorsiortitsisinnaanera qanittutut aamma malunnartutut kinguneqarsinnaasutut isigineqarpat.
Napparsimmavimmut pinngitsaaliissummik unitsitsineq
§ 8. Inuk silanngajaartutut isigineqarsinnaasoq nammineq nakorsarneqarnissaminik pisariaqartumik ujartuinngippat, qanigisaasut nakorsamik aggersaanissaq siunertaralugu peqqinnissaqarfimmut attaviginnissallutik pisussaapput.
Imm. 2. Qanigisaasut peqqinnissaqarfik attaviginngippassuk, tak. imm. 1, politiit taamaaliornissaq pisussaaffigivaat.
Imm. 3. Nakorsap aggersarneqartup misissuineq paasissutissallu pissarsiarineqartut tunngavigalugit tarnimikkut napparsimasunut immikkoortortaqarfimmut unitsitsinissaq pisariaqarnersoq nalilissavaa. Napparsimasup paasissutissinneqareernikkut isumaqataalluni taamatut unitsinneqarnissani akuerinngippagu nakorsap napparsimavimmut pinngitsaaliissummik unitsitsineq pisariaqarnersoq aalajangissavaa.
Imm. 4. Napparsimavimmut pinngitsaaliissummik unitsitsineq pissaaq § 7-imi piumasaqaataasut eqqortinneqarpata. Nakorsaq tamanna pillugu uppernarsaammik allagaqassaaq, tak. 9, imm. 2.
§ 9. Napparsimavimmut pinngitsaaliissummik unitsitsinissap aallartinneqarnissaa pillugu politiit aalajangersaassapput taamaaliortoqarneranilu ikiuullutik.
Imm. 2. Napparsimavimmut pinngitsaaliissummik unitsitsineq taamaallaat naammassineqarsinnaavoq nakorsamit uppernarsaat tunngavigalugu, napparsimavimmut unitsitsinissaq taannarpiaq naammassiniarlugu nakorsap nammineq misissuisimanera tunngavigineqassaaq. Dronning Ingridip Napparsimavissuani tarnikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfianni, napparsimavimmut pinngitsaaliissummik unitsitsiviusussami, nakorsamit sulisumit uppernarsaat allanneqarsimassanngilaq. Taamatuttaaq uppernarsaat nakorsamit attuumassuteqarpallaarneq pissutigalugu suliami peqataasinnaanngitsumit allanneqarsimassanngilaq. Tamatuma saniatigut uppernarsaat nakorsamit attuumassuteqarpallaarneq pissutigalugu suliami peqataasinnaanngitsumit allanneqarsimasuussanngilaq. Pisortat ingerlatsineranni suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 3-mi taaneqartutut suliami peqataasinnaannginneq atuuppoq.
Imm. 3. Napparsimavimmut pinngitsaaliissummik § 7, imm. 2, naapertorlugu unitsitsinermi nakorsap misissuinera ulloq unnuallu kingulliup ingerlanerani pisimassaaq, kiisalu napparsimavimmut pinngitsaaliissummik § 7, nr. 1, naapertorlugu unitsitsinermi, unitsitsineq sioqqullugu ullut kingulliit arfineq marluk ingerlanerini pisimassalluni.
§ 10. Napparsimavimmut pinngitsaaliissummik § 7, nr. 2 naapertorlugu unitsitsinermi napparsimasoq peqqinnissaqarfimmit ingerlaannartumik isumagineqalissaaq. Napparsimavimmut pinngitsaaliissummik § 7, nr. 1 naapertorlugu unitsitsinermi napparsimasoq sapinngisamik piaarnerpaamik peqqinnissaqarfimmit isumagineqalissaaq, tassa kingusinnerpaamik piffissarititaasut ullut arfineq marluk, § 9, imm. 3-mi taaneqartut, qaangiutinnginnerini.
Imm. 2. Dronning Ingridip Napparsimmavissuata tarnikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfianni nakorsaanerup napparsimavimmut pinngitsaaliissummik unitsitsinermut piumasaqaatit eqqortinneqarnersut aalajangiiffigissavaa.
Imm. 3. Naalakkersuisut napparsimavimmut pinngitsaaliissummik unitsitsisarnerit naammassiniarlugit periaatsit qanoq ingerlanneqartarnissaannut maleruaqqusanik sukumiinerusunik aalajangersaassapput. Maleruaqqusat politiit peqataasarnerannut tunngasut pillugit Danmarkimi Justitsiministeriap akuersissuteqarneratigut aalajangersarneqassapput.
Napparsimavimmit pinngitsaaliissummik uninngatitsineq
§ 11. Inummik, Dronning Ingridip Napparsimavissuani tarnikkut nappaatilinnut immikkoortoortoqarfianni uninngatinneqartumik pinngitsaaliissummik uninngatitsinissaq pisinnaavoq, nakorsaanerup § 7-imi piumasaqaataasut eqqortinneqarsimasutut nalililerpagit.
Imm. 2. Napparsimasumit Dronning Ingridip Napparsimmavissuata tarnikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfianni uninngasumit angerlartinneqarnissamik noqqaassut saqqummiunneqarpat nakorsaanerup sapinngisamik piaarnerpaamik noqqaassutillu saqqummiunneranit naatsorsorlugu kingusinnerpaamik nalunaaquttap akunneri 24-t qaangiutsinnagit napparsimasoq angerlartinneqarsinnaanersoq imaluunniit pinngitsaaliissummik uninngatinneqassanersoq nalunaarfigissavaa. Pinngitsaaliissummik unitsitsisoqarneranit imaluunniit § 1, imm. 2 naapertorlugu unitsitsinerup aallartinneranit naatsorsorlugu ullup unnuallu ataatsip ingerlanerani Dronning Ingridip Napparsimmavissuata tarnikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfiannit angerlartinneqarnissamik noqqaassut saqqummiunneqarpat nakorsaanerup aalajangiinera pinngitsaaliissummik unitsitsinermit naatsorsorlugu nalunaaquttap akunnerisa 48-t ingerlanerini napparsimasumut tamanna nalunaarutigineqassaaq. Noqqaassut napparsimasumut siunnersortimit saqqummiunneqarsimappat, tak. kapitali 8 aamma 9, taava aamma taanna nalunaarfigineqassaaq.
Oqqussineq
§ 12. Pinngitsaaliissummik napparsimavimmut unitsinneqarsimasup imaluunniit pinngitsaaliissummik uninngatinneqarallartup Dronning Ingridip Napparsimmavissuata tarnikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfia imaluunniit § 1, imm. 2 naapertorlugu pinngitsaaliissummik unitsitsinermi peqqinnissaqarfiup immikkoortortaqarfia alla qimassimappagu pineqartorlu nammineq kajumissutsiminik utersimanngippat Dronning Ingridip Napparsimmavissuata tarnikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfianni nakorsaaneq pineqartup immikkoortortaqarfimmut politiit ikiortigalugit oqqunneqarnissaanik aalajangiisinnaavoq. Taamatut oqqussineq taamaallaat pisinnaavoq takkutinngitsoornerup paasineqarneranit sapaatit akunnerata ataatsip qaangiunnera tikillugu. Pineqartoq aninermi kingornatigut takkutinngitsoorsimappat taamatuttaaq oqqussinissamut piumasaqaataavoq ullut unnuallu pingasut sinnerlugit anisimasinnaanermik akuersissuteqartoqarsimannginnera.
Imm. 2. Naalakkersuisut oqqussinermut atatillugu qanoq periaaseqartoqarnissanik sukumiinerusunik maleruaqqusanik aalajangersaasinnaapput, tassa politiit peqataatinneqarnerannut atatillugu Danmarkimi Justitsiministeriaqarfiup akuersissuteqarnerata kingornatigut.
Nammineersinnaajunnaarsitaanerup atorunnaarsinneqarnera
§ 13. Nakorsaanerup § 7-imi piumasaqaataasut atuukkunnaarsimasut paasiguniuk taava nammineersinnaajunnaarsitsineq ingerlaannartumik unitsinneqassaaq.
Imm. 2. Nammineersinnaajunnaarsitsineq atuukkunnaarpat taava tamanna pillugu napparsimasoq napparsimasumullu siunnersorti ingerlaannaq nalunaarfigineqassapput.
Kapitali 4
Pinngitsaaliissummik nakorsaasoqartarnera
§ 14. Pinngitsaaliissummik nakorsaasoqarnera taamaallaat inunnut napparsimavimmi pinngitsaaliissummik uninngatitsineqarnissamut piumasaqaatinik naammassinnissimasunut, tak. § 11, atorneqarsinnaavoq.
Imm. 2. Pinngitsaaliissummik nakorsaasoqassanersoq Dronning Ingridip Napparsimmavissuata tarnikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfianni nakorsaanerup aalajangiiffigissavaa. Tamatumunnga ilutigitillugu nakorsartinnerup naammassineqarnissaanut pisariaqartitsineq naapertorlugu qanoq annertutigisumik nukiit atorlugit pissaanermik atuisoqassanersoq nakorsaanerup aalajangersaavigisinnaavaa.
Imm. 3. Pinngitsaaliissummik nakorsarneqarnerit taamaallaat Dronning Ingridip Napparsimmavissuani tarnikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfianni aallartinneqarsinnaapput aamma ingerlanneqarsinnaapput, tak. § 1, imm. 1.
Imm. 4. Pinngitsaaliissummik nakorsaatitortitsinermi nakorsaatit misilittarneqareersimasut nalinginnaasumik annertussilerlugit aamma sapinngisamik ikinnerpaanik peruluutaasunik saniatigut sunniuteqartartut atorneqassapput.
Imm. 5. Pinngitsaaliissummik innaallagiaq atorlugu sianiutinik sunniineq taamaallaat aallartinneqassaaq, napparsimasup piumasaqaatit imm. 1-imiittut naammassisimappagit, kiisalu piffissami tassanerpiaq inuunera navianartorsiorluni imaluunniit navianartorsiorsinnaalluni inisisimappat.
Imm. 6. Pinngitsaaliissummik nakorsaasoqarnissaanik nakorsaanerup imm. 2 naapertorlugu aalajangiinissaa sioqqullugu napparsimasoq eqqarsarfissaqartinneqassaaq, tassani eqqarsaatigissallugu napparsimasup nammineq nakorsarneqarnissamut akuersissuteqarnissani kissaatiginerlugu. Piffissaq eqqarsarfissaqartitsiviusoq naammaginartumik sivisussuseqassaaq, taamaattorli sivisunerpaamik ulluni pingasuni.
Imm. 7. Aalajangersagaq manna naapertorlugu pinngitsaaliissummik nakorsaasoqarnissaa pillugu Naalakkersuisut sukumiinerusunik maleruaqqusaliussapput.
§ 15. Inuk nammineersinnaajunnaarsinneqarnissamut piumasaqaatinik naammassinnittoq, tak. § 7, ilisimatinneqareersimanerlu tunngavigalugu timimigut anniaatigisami nakorsarneqarnissaanut akuersissuteqanngitsoq, anniaatigisaa taanna pinngitsaaliissummik nakorsarneqartussanngortinneqarsinnaavoq imaappat anniaatigisaata napparsimasup inuunera imaluunniit peqqissusia malunnaateqarluartumik navianartorsiortillugu. Napparsimasoq Dronning Ingridip Napparsimavissuani tarnikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfianni uninngasuutigineqariinngippat, aammattaaq pinngitsaaliissummik nakorsarneqarnissaanut aalajangersagaq taanna naapertorlugu piumasaqaataavoq, tamanna sioqqullugu pinngitsaaliissummik napparsimavimmut unitsinneqarnissaa pillugu uppernarsaammik suliaqartoqarsimanera, tak. § 9, imm. 2, kiisalu Dronning Ingridip Napparsimavissuani tarnikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfianni nakorsaanerup pinngitsaaliissummik napparsimavimmut unitsitsisoqarnissaanut piumasaqaatit naammassineqarsimanerat pillugu aalajangersaasimassasoq, tak. § 10, imm. 2.
Imm. 2. Pinngitsaaliissummik nakorsartinneqarnissamut, imm. 1-imi taaneqartoq pillugu aalajangiineq, timikkut nappaatinut immikkoortortaqarfimmi pineqartumi nakorsaanermit, Dronning Ingridip Napparsimavissuani tarnikkut nappaatilinnut imikkoortortaqarfianni nakorsaaneq isumasioqatigereerlugu, aalajangerneqassaaq. Pisariaqarpat nakorsarneqarneq timikkut nappaatinut immikkoortortaqarfimmi ingerlanneqarsinnaavoq.
Imm. 3. Aalajangersagaq manna naapertorlugu pinngitsaaliissummik nakorsaasoqarnissaa pillugu Naalakkersuisut sukumiinerusunik maleruaqqusaliussapput.
Kapitali 5
Napparsimavimmit angerlartitsinerup kingornatigut malinnaaffiginninneq
§ 16. Dronning Ingridip Napparsimavissuani tarnikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfianni nakorsaanerup napparsimavimmit angerlartinneqarnerup kingornatigut napparsimasup aamma tarnimikkut napparsimasunut immikkoortortaqarfiup aammattaaq oqartussaasut attuumassutillit, peqqinnissamik suliallit il.il., napparsimasup nakorsarneqarnissaminut aamma isumaginninnikkut neqeroorutinut tunngasut pillugit akornanni isumaqatigiissusiortoqarnissaa akisussaaffigaa, tassa napparsimasut napparsimavimmit angerlartinneqarnermik kingornatigut napparsimasup peqqissusianut pisariaqartunik nakorsarneqarnissaminnik imaluunniit isumaginninnikkut neqeroorutinik namminneq ujartuisinnaanngitsutut ilimagineqarsinnaasunut tunngatillugu.
Imm. 2. Napparsimavimmit angerlartitsinermut isumaqatigiissutinik Nunatsinni Nakorsaaneqarfimmut nalunaarsuisarneq aamma nalunaaruteqartarneq pillugit maleruaqqusanik Naalakkersuisut aalajangersaassapput. Tassunga atatillugu nalunaaruteqartarnerni napparsimasup kinaassusianik paasissutissat ilanngunneqartarnissaat pillugit Naalakkersuisut maleruaqqusanik aalajangersaasinnaapput.
§ 17. Napparsimasoq § 16-imi ilaatinneqartoq napparsimavimmit angerlartinneqarnermi isumaqatigiissummik isumaqatigiissuteqarusunngippat, taava nakorsaanerup tarnimikkut napparsimasunut immikkoortortaqarfiup oqartussaasut attuumassutillit, peqqinnissamik suliallit il.il. suleqatigalugit napparsimasup nakorsarneqarnissaanut aamma isumaginninnikkut neqeroorutit pillugit ataqatigiissakkamik pilersaarusiuunneqarnissaa akisussaaffigaa.
Imm. 2. Pilersaarutinik ataqatigiissakkanik Nunatsinni Nakorsaaneqarfimmut nalunaarsuisarneq aamma nalunaaruteqartarneq pillugit maleruaqqusanik Naalakkersuisut aalajangersaassapput. Tassunga atatillugu nalunaaruteqartarnerni napparsimasup kinaassusianik paasissutissat ilanngunneqartarnissaat pillugit Naalakkersuisut maleruaqqusanik aalajangersaasinnaapput.
§ 18. Tarnimikkut napparsimasunut immikkoortortaqarfiup napparsimasup inuunermini atugarisanut tunngasut paasissutissat oqartussaasunut allanut, peqqinnissamik sullissisunut il.il. ingerlateqqissinnaavai, ingerlatsitseqqinneq tamanna napparsimavimmit angerlartinneqarnermi isumaqatigiissummik isumaqatigiissuteqarnissamut imaluunniit ataqatigiissakkamik pilersaarutip nakkutigineqarneranut aamma eqqortinneqarneranut pisariaqartutut isigineqarpat.
Imm. 2. Taamatuttaaq annertutigisumik soorlu imm. 1-imitut oqartussaasut, peqqissutsikkut sullissisut assigisaallu napparsimasup inuunermini atugai pillugit paasissutissat tarnimikkut napparsimasunut immikkoortortaqarfimmut oqartussaasunullu allanut kiisalu peqqissutsikkut sullissisunut il.il. ingerlateqqissinnaavaat.
§ 19. Dronning Ingridip Napparsimmavissuata tarnikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfianni nakorsaaneq aalajangersinnaavoq napparsimasup angerlartinneqannginnerani angerlartitsinerup kingornatigut pinngitsaaliissummik malinnaaffiginnittoqassasoq unitsitsineq tunngavigalugu napparsimasup angerlartinneqarnermi kingornatigut nakorsarneqarneq napparsimasup peqqissutsiminut pisariaqartoq maleruarunnaassagaa tunngavissaqartumik ernumagineqarpat aamma aarlerigineqarpat, kiisalu
1) napparsimasoq unitsinneqarnini sioqqullugu ukiut pingasut kingulliit napparsimavimmut pinngitsaaliissummik unitsinneqarsimappat imaluunniit pinngitsaaliissummik uninngatinneqarsimappat,
2) napparsimasoq napparsimavimmut unitsinneqarnini taannarpiaq sioqqullugu ukiut pingasut kingulliit ikinnerpaamik ataasiarluni nakorsarneqarnermik, napparsimavimmit angerlartitsinermi isumaqatigiissummi imaluunniit ataqatigiissakkamik pilersaarummi allassimasumik, maleruaasimanngippat, aamma
3) napparsimasoq unitsinneqarnerminut atatillugu napparsimavimmut pinngitsaaliissummik unitsinneqarsimappat pinngitsaaliissummilluunniit tigummigallarneqarsimappat.
Imm. 2. Nakorsaanerup angerlartitsinerup kingornatigut pinngitsaaliissummik malinnaaffiginninnissamik aalajangiussaa napparsimasup peqqinnissaqarfiup immikkoortortaasa ilaannut ataatsimut nakorsaatitoriartortarnissaanik taamaallaat imaqarsinnaavoq.
Imm. 3. Napparsimasoq nakorsaatitoriartorluni agginngippat, tak. imm. 2 nakorsaaneq aalajangersinnaavoq napparsimasoq politiinit aaneqassasoq peqqinnissaqarfiullu immikkoortortaasa ilaanni ataatsimi pinngitsaaliissummik nakorsaatitortinneqassasoq. Aallernermi sapinngisamik peqqinnissamik sulialik najuutissaaq.
Imm. 4. Angerlartitsinerup kingornatigut pinngitsaaliissummik malinnaaffiginninnermut atatillugu nakorsaatit, taakkua napparsimasumut qanoq sunniuteqartarneri nakorsaanermit ilisimaneqassallutit, tassunga ilanngullugit nakorsaatit sivisuumik sunniuteqartartut atorneqassapput.
Imm. 5. Angerlartitsinerup kingornatigut pinngitsaaliissummik malinnaaffiginninnissaq napparsimasumik angerlartitsinerup kingornatigut qaammatit pingasut tungaannut atuussinnaavoq, taamaattorli tak. imm. 6.
Imm. 6. Piffissarititaasut qaammatit pingasut qaangiunnerini, tak. imm. 5, napparsimasup nakorsarneqarnerminik peqqissutsiminut pisariaqartumik maleruaajunnaarnissaa tunngavissaqartumik naatsorsuutigineqarsinnaappat aarleqqutigineqarlunilu nakorsaaneq aalajangersinnaavoq angerlartitsinerup kingornatigut pinngitsaaliissummik malinnaaffiginninneq qaammatinik pingasukkaartunik sivitsorneqassasoq, taamaattorli napparsimasoq angerlartinneqarnermi kingornatigut sivisunerpaamik qaammatit aqqaneq marluk tungaannut pinngitsaaliissummik malinnaaffigineqarsinnaavoq.
§ 20. Angerlartitsinerup kingornatigut pinngitsaaliissummik malinnaaffiginninnermut, tassunga ilanngullugu Danmarkimi Justitsiministeriaqarfiup akuersineratigut napparsimasumik, nammineq kajumissutsiminik nakorsaatitoriartunngitsumik aallernermi politiit peqataanissaannut kiisalu peqqinnissamik sullissisup tamatumunnga ilaaneranut maleruaqqusanik Naalakkersuisunit aalajangersaassapput.
Kapitali 6
Sukaterussineq il.il.
Pinngitsaaliissummik sukaterussineq
§ 21. Pinngitsaaliissummik sukaterussinermi qiterut, paffinnut aamma singernernut ungerutit kiisalu aaqqatit taamaallaat atorneqarsinnaapput.
Imm. 2. Pinngitsaaliissummik sukaterussineq taamaallaat atorneqarsinnaavoq napparsimasup ima iliornissaa pitsaaliorneqartariaqarpata:
1) imminut ajoqusersinnaanera imaluunniit allanik timaasigut imaluunniit peqqissusiisigut ajoqusiisinnaanera ilimanarluinnarpat,
2) napparsimasoqatiminik malersuinissaa imaluunniit assigisaanik peqqarniitsumik ajortumik pinissaa, imaluunniit
3) annikigisassaanngitsumik aserorterinissaa.
§ 22. Nakorsap napparsimasumik misissuinermi kingornatigut pinngitsaaliissummik sukaterussinermik aalajangiisoqassanersoq aalajangissavaa, taamaattorli tak. imm. 2.
Imm. 2. Taamaattorli qiterutip saniatigut paffinnut aamma singernernut ungerutit kiisalu aaqqatit atorneqassanersut Dronning Ingridip Napparsimmavissuata tarnikkut nappaatilinnut Immikkoortortaqarfianni nakorsaanerup aalajangissavaa.
Imm. 3. Peqqinnissaqarfiup immikkoortortaasa ilaanni pinngitsaaliissummik sukaterussinerni nalunaaquttap akunnerinik aqqaneq marlunnik sivisussuseqartussatut imaluunniit sivisunerusinnaasutut naatsorsuutigineqarsinnaasunut tunngatillugu sukaterussinerup atuutiinnarneqarnissaa Dronning Ingridip Napparsimmavissuata tarnikkut nappaatilinnut Immikkoortortaqarfianni nakorsaanermit aalajangerneqassaaq.
Imm. 4. Pisuni soorlu § 21, imm. 2, nr. 1-imi taaneqartuni napparsimasup nammineq imaluunniit allat isumannaatsuunissaat eqqarsaatigalugit nakorsap misissuinissaata utaqqinissaa illersorneqarsinnaanngippat, peqqissutsimik sullissisut namminneq aalajangersinnaavaat pineqartup qiterummik sukaterunneqarnissaa. Taamaattoqartillugu nakorsaq ingerlaannartumik aggersarneqassaaq kiisalu qiterut atorlugu sukaterussineq pillugu aalajangersaalluni.
§ 23. Napparsimasoq pinngitsaaliissummik qiterummik aalajangerlugu sukaterunneqartoq aalajangersimasumik paarsisoqassaaq, taanna taamatut suliaqarnissaminut piginnaaneqassaaq.
Nukiit atorlugit pissaanermik atuineq
§ 24. Inuk peqqinnissaqarfiup immikkoortoqarfiisa arlaanni uninngasoq uninngatinneqarsinnaavoq kiisalu pisariaqarpat pissaaneq atorlugu immikkoortortaqarfimmut uninngatitsivimmut allamut ingerlanneqarluni, § 21, imm. 2-mi piumasaqaatit eqquutsinneqarpata. Inunnut kapitali 3-mi maleruaqqusat naapertorlugit nammineersinnaajunnaarsinneqarsimasunut pissaaneq pisariaqartoq atorneqarsinnaavoq, taakkua immikkoortortaqarfimmi suli uninnganissaat qulakkeerniarlugu.
§ 25. Napparsimasup annertuumik eqqissiviitsutut pissuseqartup pitsanngoriaateqarnissaanut pingaaruteqartumik sunniuteqassappat, taava nakorsaq aalajangiisinnaavoq pisariaqartillugu napparsimasup pissaanermik atuilluni eqqissisaammik nakorsaatitortinneqarnissaanik.
Sernissuiniarluni sukaterussineq
§ 26. Sernissuiniarluni sukaterussineq tassaavoq napparsimasup taama pinianngikkaluarluni imminut annertuumik navianartorsiortinnissaa pinngitsoortinniarlugu atorneqarsinnaasunik sunilluunniit atuineq.
Imm. 2. Nakorsaq napparsimasumik misissuereerpat aamma sernissuiniarluni sukaterussinissamut atugassaq pillugu sukumiinerusumik aalajangersaareerpat taamaallaat sernissuiniarluni nikitsaaliuilluni aalajangiisoqarsinnaavoq.
Inummik immikkut nakkutiginninneq aamma
immikkoortortaqarfimmi matunik parnaarsuineq
§ 27. Inatsisartut inatsisaanni matumani inummik aalajangersimasumik nakkutiginninneq tassaavoq sulisup ataatsip sulisulluunniit arlallit napparsimasup eqqaanniinnerat.
Imm. 2. Aalajangersimasumik nakkutiginninneq, napparsimasup akuerinngisaa, taamaallaat atorneqarsinnaavoq napparsimasup ima iliornissaa pitsaaliorniarlugu:
1) imminut toqunissaa imaluunniit nammineq peqqissutsiminik allalluunniit peqqissussaannik annertuumik ajoqusiinissaa, imaluunniit
2) uninngaqatigisaminik allanilluunniit malersuinissaa allatulluunniit peqqarniitsumik ajoqusiisinnaanera.
Imm. 3. Nakorsap napparsimasoq misissoreerlugu aalajangersimasumik nakkutiginnittoqassanersoq aalajangissavaa.
§ 28. Napparsimasoq immikkoortortaqarfimmut unitsinneqarnerminut atatillugu immikkoortortaqarfiup peqqusersorneqarnera pillugu ilisimatinneqassaaq, tamatumunnga ilanngullugit immikkoortortaqarfimmi immikkoortut mikinerusut matui paarnaarneqarsinnaassut, tassa immikkoortortaqarfimmi immikkoortunik mikinerusunik peqarpat.
§ 29. Nakorsaq immikkoortortaqarfimmi matut parnaarneqarnissaat pillugu aalajangersinnaavoq, taamaattorli napparsimasut inaannut matut pinnagit, makkununnga tunngasut:
1) napparsimasut kapitali 3 naapertorlugu nammineersinnaajunnaarsinneqarsimasut, kiisalu
2) napparsimasunut siunertarinngisaminnik imminnut annertuumik ajoqusernissaminnut navianartorsiortittunut, tak. § 24.
Imm. 2. Taamatuttaaq nakorsaq matut parnaarneqarnissaat pillugu aalajangersinnaavoq, taamaattorli napparsimasut inaannut napparsimasumut imm. 1-imut ilaatinneqanngitsumut, napparsimasumit namminermit tamanna noqqaassutigineqarpat taakku pinnagit. Napparsimasoq noqqaassuteqarpat parnaarsimatitsineq ingerlaannartumik atorunnaarsinneqassaaq.
Imm. 3. Napparsimasut immikkoortortaqarfimmiittut tamarmik ingerlaannartumik ilisimatinneqassapput imm. 1 aamma 2 naapertorlugit parnaarsuiniarluni aalajangertoqarnerata kinguninnguatigut.
Pinngitsaaliissut atorlugu eqqiluisaartitsineq
§ 30. Dronning Ingridip Napparsimavissuani tarnikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfianni nakorsaanerup aalajangersinnaavaa, napparsimasoq tarnimigut napparsimanini pissutigalugu pisariaqartumik imminut eqqiluisaarnissaminut isumaginnissinnaanngitsumik, pinngitsaaliissummik atuilluni eqqiluisaarneqarnissaanut, tamanna napparsimasoq nammineq eqqarsaatigalugu imaluunniit napparsimasoqatai imaluunniit sulisut eqqarsaatigalugu pisariaqarpat.
Pisinnaatitsisoqarnissaanut aalajangersagaq
§ 31. Pinngitsaaliissummik sukaterussineq, nukiit atorlugit pissaanermik atuineq, sernissuiniarluni pinngitsaaliissummik sukaterussineq, immikkut nakkutiginninneq, immikkoortortaqarfimmi matunik parnaarsuineq kiisalu pinngitsaaliissummik inunnik eqqiluisaartitsineq pillugit Naalakkersuisut sukumiinerusumik maleruaqqusaliussapput.
Kapitali 7
Allagarsianik/nassiussarsianik, pigisanik timilu satsillugu misissuisarneq aammattaaq pigisanik arsaarinnissuteqartarneq aamma suujunnaarsitsineq
§ 32. Tunngavissalimmik pasitsaassisoqarpat nakorsaatinik, aanngajaarniutinik imaluunniit atortunik navianartunik napparsimasumut eqqunneqarsimasut imaluunniit eqqunniarneqartut, taava Dronning Ingridip Napparsimavissuani tarnikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfianni nakorsaaneq aalajangersinnaavoq:
1) napparsimasumut allakkat/nassiussat ammarneqarlutik misissorneqassasut,
2) napparsimasup inaa pigisaalu misissorneqassasut imaluunniit
3) napparsimasoq timaatigut satsillugu misissorneqassasoq. Timip ammarngisa misissorneqarnissaat inerteqqutaavoq.
Imm. 2. Napparsimasup allagarsiaanik/nassiussarsiaanik aamma napparsimasup inaanik kiisalu pigisaanik misissuinermi sapinngisamik napparsimasup najuunnerani tamakku ingerlanneqartassapput.
Imm. 3. Nakorsaaneq aalajangersinnaavoq nakorsaatit, aanngajaarniutit aamma atortut navianartut imm. 1 naapertorlugu misissuinermi nassaarineqartut paarineqarnissaannik. Atortut il.il. napparsimasumit pigineqartut inatsisinik nalinginnaasunik unioqqutitsisumik, tamatumunnga ilanngullugit aanngajaarniutit pillugit inatsimmik aamma sakkut pillugit inatsimmik, nakorsaanermik politiinut tunniunneqassapput.
Imm. 4. Naalakkersuisut allagarsianik/nassiussarsianik, napparsimasut inaannik aamma pigisaannik misissuinermut, timimik satsaanermut aammattaaq arsaarinnissuteqarnermut kiisalu atortunik suujunnaarsitsinermut tunngatillugu sukumiinerusumik maleruaqqusanik aalajangersaassapput.
Kapitali 8
Pinngitsaaliissutinik atorneqartunik allattuisarneq aamma pinngitsuugassaanngitsumik nalilersueqqinneq
§ 33. Pinngitsaaliissummik atuinerit tamavimmik, tak. §§ 7-12, § 14, naapertorlugit pinngitsaaliissummik malinnaaffiginninnerit § 19, aamma §§ 21-25, nakorsaatissanik innersuussineq sunaluunniit § 26 tunngavigalugu, § 27, tassani pineqarpoq inummik immikkut nakkutiginninneq, atasuinnarmik nal. akunneri 24 sinnerlugit sivisussuseqartoq aamma § 29, taakkua immikkoortortaqarfiup pinngitsaaliissummik atuinermut allattaavissuanut ilanngunneqassapput iliuuseqarnerup suunera aamma tunngavilersuut sukumiisumik allallugit. Immikkoortortaqarfiup pinngitsaaliissummik atuinermut allattaavissuanut ilanngunneqartoq taamatuttaaq napparsimasoq pillugu allattaavimmut assilillugu ilanngunneqassaaq.
Imm. 2. Naalakkersuisut pinngitsaaliissummik atuinernik allattuinissat pillugit aammattaaq Nunatsinni Nakorsaaneqarfimmut pinngitsaaliissutit atorneqartut pillugit nalunaarsuinermut kiisalu nalunaaruteqartarnermut tunngatillugu sukumiinerusumik maleruaqqusaliussapput. Tamatumunnga atatillugu Naalakkersuisut maleruaqqusanik aalajangersaasinnaapput nalunaaruteqartarnerni napparsimasup kinaassusia ilanngullugu paasissutissiissutigineqassanersoq.
§ 34. Dronning Ingridip Napparsimavissuani tarnikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfianni nakorsaanerup pisussaaffigiuarpaa nakkutigissallugu, nammineersinnaajunnaarsitsinerup aamma pinngitsaaliissummik allamik atuineq Inatsisartut Inatsisaanni matumani maleruaqqusat naapertorlugit atorneqartut pisariaqanngitsumik annertunerusumik atorneqannginnissaat.
Imm. 2. Nammineersinnaajunnaarsitsinerup naliliivigeqqinnissaanut atatillugu nammineersinnaajunnaarsitsinerup aallartinneqarnerata kingornatigut ullut pingasut, qulit, 20-t aamma 30-t qaangiunnerini tamatumalu kingornatigut minnerpaamik sapaatit akunnerisa sisamat qaangiunnerini, nammineersinnaajunnaarsitsinerup suli atuutsinneqarnerani, piumasaqaatinut naapertuuttumik pissutsit suli atuunnersut nakorsaanerup nakkutigisassaraa. Nalileeqqinnerup taassuma inernera pinngitsaaliissuteqarnernik nalunaarsuiffimmut ilanngunneqassaaq.
Imm. 3. Nammineersinnaajunnaarsitsinerup atuutsiinnarneqarneranik aalajangiineq pillugu napparsimasumut siunnersorti aamma napparsimasoq nalunaarfigineqartussaapput.
Imm. 4. Sernissuiniarluni sukaterussinerup suli atuinnarneqarnissaanut apeqqut, pissutsit taamaattussaatitsinerat tunngavigalugu, nakorsamit sapinngisamik akuttunngitsumik nalilersoqqinneqartassaaq, taamaattorli sernissuiniarluni sukaterussinerup aalajangerneqarnerata kingornatigut minnerpaamik ullut pingasut, qulit, 20-t aamma 30-t qaangiunneranni, kiisalu tamatuma kingornatigut minnerpaamik sapaatit akunneri sisamakkaarlugit, taamatut peqqusinerup atuutsinneqarnera tamakkerlugu.
Imm. 5. Pinngitsaaliissummik sukaterussinerup atuutsinneqarnera tamakkerlugu, suli pinngitsaaliissummik sukaterussinerup atuinnarneqarnissaanut apeqqut, pissutsit taamaattussaatitsinerat tunngavigalugu, nakorsamit sapinngisamik akuttunngitsumik nalilersorneqaqqittassaaq, taamaattorli minnerpaamik ullup unnuallu ingerlanerani ataasiarluni.
Kapitali 9
Napparsimasunik siunnersuisartut
§ 35. Napparsimasumut siunnersortimik toqqaasoqassaaq inummut kimulluunniit, imatut pineqartumut:
1) napparsimavimmut pinngitsaaliissummik unitinneqartumut,
2) napparsimavimmi pinngitsaaliissummik uninngatinneqartumut.
Imm. 2. Taamatuttaaq napparsimasumut siunnersortimik toqqaasoqassaaq inummut kimulluunniit imatut pineqartumut:
1) pinngitsaaliissummik nakorsarneqartumut,
2) napparsimavimmit angerlartinneqarnerup kingornatigut pinngitsaaliissummik malinnaaffigineqartumut,
3) pinngitsaaliissummik sukaterunneqartumut,
4) timi atorlugu pissaanermik atuiffigineqartumut,
5) pissaaneq atorlugu nakorsaammik eqqissaatitortinneqartumut,
6) sernissuiniarluni sukaterussineqartumut,
7) nalunaaquttap akunnerinit 24-nit sivisunerusumik inummik immikkut nakkutigineqartumut, kiisalu
8) immikkoortortaqarfimmi matunik paarnaarsinermi, § 29, imm, 1, nr. 2 naapertorlugu.
Imm. 3. Napparsimasumut siunnersuisup suliassarai:
1) napparsimasumik ilitsersuissaaq aamma siunnersuissalluni napparsimmavimmut unitsinneqarnermut, uninnganermut aamma nakorsarneqarnermut peqqinnissaqarfiup napparsimaviini pissutsinut tamanut tunngatillugu,
2) naammagittaalliornissaanut aallartitsinermi aamma naammassinninnermi napparsimasumik ikiuissaaq, aamma
3) sapinngisamik Tarnimikkut Nappaatillit Maalaarutaannik Aalajangiisartut naammagittaalliutigineqartoq pillugu oqaluuserinninneranni najuutissalluni.
§ 36. Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmi eqqartuussisoq qinnuteqartoqarnerup kingorna napparsimasunut siunnersortit akuerissavai. Akuerisanut nalunaarsuut Dronning Ingridip Napparsimmavissuani tarnikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfiannut nassiunneqassaaq. Napparsimasunut siunnersortinngortitat Nuummi najugaqassapput aamma Dronning Ingridip Napparsimmavissuani tarnikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfianni atorfeqartuussanatik.
Imm. 2. Siunnersortinngortitsineq pisumi ataasiakkaami pisassaaq, tassa pinngitsaaliissummik akuliunneq aamma siunnersortinngortitsineq pillugit peqqissaasup pigaartuusup napparsimasumut siunnersorti tuaviornerpaamik nalunaarfigissavaa. Napparsimasumut siunnersorti, nalunaarsuummi allattorneqarfigisaminni tulleriiaarineq malillugu, atorfinitsinneqartassaaq.
Imm. 3. Siunnersortinngortitsiniarneq pillugu oqaaseqarnissaminut napparsimasoq periarfissinneqassaaq. Nalunaarsuummi allassimasumik, napparsimasumut siunnersortimik allamik, napparsimasoq siunnersorteqarusunneq pillugu noqqaassuteqarpat sapinngisamik noqqaassut akuerineqassaaq. Aalajangiineq Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmi eqqartuussisumut maalaarutigineqarsinnaavoq.
Imm. 4. Napparsimasoq, nalunaarsuutini ilaanngitsumik, siunnersorteqarumalluni noqqaassummik saqqummiussaqarpat imm. 2 naapertorlugu inummik tullinnguuttumik siunnersortilerneqarallassaaq. Napparsimasup inuk siunnersuutaa siunnersortinngortinneqarsinnaanersoq Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmi eqqartuussisup aalajangissavaa. Napparsimasup noqqaassutaa inassutigiuminanngitsuunngippat akuerineqassaaq.
§ 37. Siunnersortinngortitsinerup kingornatigut piaarnerpaamik napparsimasumut siunnersortip napparsimasoq pulaassavaa ataavartumillu attavigissallugu. Napparsimasoq Dronning Ingridip Napparsimmavissuaniippat pulaarneq siulleq nalunaaquttap akunneri 24-t qaangiutsinnagit pissaaq. Napparsimasoq peqqinnissaqarfiup immikkoortortaasa ilaanni allamiippat siunnersortinngortitsinerup kingornatigut nalunaaquttap akunneri 24-t qaangiutsinnagit oqarasuaatikkut attavigeqatigiinneq pissaaq. Tamatuma kingornatigut sapaatit akunneranut ikinnerpaamik ataasiarluni aamma pisariaqartitsineq naapertorlugu pulaarneq pisassaaq.
Imm. 2. Napparsimasumut siunnersorti killilersugaanngitsumik akornusersugaanngitsumillu inuttut toqqaannartumik, allakkatigut oqarasuaatikkullu napparsimasumik attaveqarnissaminut pisinnaatitaaffeqarpoq.
§ 38. Immikkoortortaqarfimmi imaluunniit peqqinnissaqarfimmi sulisut paasissutissat suulluunniit napparsimasumut siunnersortip suliami isumannaatsumik suliarinissaanut pisariaqartitai taassumunnga tunniutissavaat.
Imm. 2. Nakorsap nakorsatut suliatigut pissutissaqarluni napparsimasumut paasissutissiissutiginngisaa, napparsimasumut siunnersortimut aamma paasissutissiissutigineqassanngilaq.
§ 39. Napparsimasumut siunnersortitut toqqagaasimaneq atorunnaassaaq pinngitsaaliissummik iliuseqarnerup taamaatinneqarneranut ilutigitillugu. Taamaattorli napparsimasumut siunnersortip napparsimasoq naammagittaalliutinut aallartinneqareersimasunut, imaluunniit tamatumunnga ilutigitillugu aallartinneqartunut, atatillugu ikiussavaa.
§ 40. Naalakkersuisut sukumiinerusumik maleruaqqusanik, napparsimasunik siunnersuisartut atorfinitsinneqarnerannut aamma atuuttussanngortinneqarnerannut, taakkua suliassaannut aamma pisinnaatitaanerannut aammattaaq ajunngitsorsiassaannut tunngasunut, aalajangersaassapput.
Kapitali 10
Naammagittaalliuteqarnissamut ilitsersuineq
§ 41. Pinngitsaaliissummik atuinerni tamani akuliunnerup maalaarutigisinnaanera pillugu napparsimasoq ilitsersorneqassaaq. Tamatuma saniatigut napparsimasumut ilisimatitsissutigineqassaaq naammagittaalliuteqarneq qanoq annertutigisumik kinguartitsinissamut sunniuteqarsinnaaneranik, tak. imm. 2 aamma 3.
Imm. 2. Pinngitsaaliissummik atuinissaq pillugu aalajangiinermut naammagittaalliuuteqarneq aalajangiinermik kinguartitsissutaasinnaanngilaq, taamaattorli tak. imm, 3.
Imm. 3. Taamaattorli pinngitsaaliissummik nakorsarneqarnissamik aalajangiineq, tak. kapitali 4, pillugu naammagittaalliorneq kinguartitsissutaasinnaavoq, imaanngippat ingerlaannartumik nakorsarneqarnissap aallartinneqarnissaa pisariaqarluni napparsimasup inuunera imaluunniit peqqissusia annertuumik navianartorsiortinniarnagu imaluunniit pinngitsoortinniarlugu, napparsimasup allanik timaasigut imaluunniit peqqissusiannik ajoqusiisinnaanera qanippat. Pinngitsaaliissummik malinnaaviginninnissaq § 19 naapertorlugu aalajangiineq taamatuttaaq kinguartitsissutaasinnaavoq.
§ 42. Sapinngisamik naammagittaalliuuteqarnissamut ilitsersuineq napparsimasup pinngitsaaliissummik iliuuseqarfigineqarnissaanut atatillugu saqqummiunneqassaaq.
Imm. 2. Pinngitsaaliissummik nakorsarneqarnissaq pillugu naammagittaalliut, Inatsisartut Inatsisaanni § 41, imm. 3, naapertorlugu kinguartitsissutaasinnaappat, sapinngisamik piaarnerpaamik aamma pinngitsaaliissummik nakorsarneqarnerup aallartinnissaa sioqqullugu naammagittaalliorsinnaanermik ilitsersuisoqassaaq.
§ 43. Pinngitsaaliissummik napparsimavimmut unitsitsinermi, pinngitsaaliissummik uninngatinneqarnermi, pinngitsaaliissummik oqqussinermi, pinngitsaaliissummik nakorsaanermi, napparsimmavimmit angerlareernermi pinngitsaaliissummik malittarinninnermi, pinngitsaaliissummik sukaterussinermi, nukiit atorlugit pissaanermik atuinermi, sernissuilluni sukaterussinermi, inummik immikkut nakkutiginninnermi nalunaaquttap akunnerinik 24-nik ataannartumik sivisunerusumik sivisuuseqartumik, kiisalu immikkoortortaqarfimmi parnaarsuinermi, napparsimasoq Tarnimikkut Nappaatillit Maalaarutaannik Aalajangiisartunut, pinngitsaaliissummik iliuuseqarfigineqarneq pillugu naammagittaalliuteqarsinnaanera pillugu ilitsersorneqassaaq. Taamatuttaaq napparsimasoq ilitsersorneqassaaq naammagittaalliutip Tarnimikkut Nappaatillit Maalaarutaannik Aalajangiisartunut saqqummiunneqarnissaanik, tamanna napparsimasup imaluunniit napparsimasumik siunnersuisartup tamatuminnga kissaateqarneq saqqummiuppagu, tak. § 47.
Imm. 2. Taamatuttaaq napparsimasoq piumasaqarnera naapertorlugu Tarnimikkut Nappaatillit Maalaarutaannik Aalajangiisartunut naammagittaalliornissamut periutsip pillugit ilitsersorneqassaaq, tamatumunnga ilanngullugit napparsimasoq aamma napparsimasumik siunnersortip oqaatitsigut imaluunniit nalunaarasuartaatit atorlugit suliassamik aalajangiisartunut saqqummiussinissamik pisinnaatitaaffiat pillugu, aammattaaq aalajangiisartut aalajangiinissaanut kingusinnerpaamik piffissaliussaq pillugu, tak. § 48.
§ 44. Naammagittaalliornissamut oqaatsit atorlugit ilitsersuisoqassaaq.
Imm. 2. Naammagittaalliornissamut ilitsersuut allaganngorlugu tunniunneqassaaq, taamatut napparsimasoq kissaateqarluni piumasaqaammik saqqummiussippat.
§ 45. Naalakkersuisut naammagittaalliornissamut ilitsersuineq pillugu aalajangersakkanik sukumiinerusunik aalajangersaasinnaapput.
Kapitali 11
Naammagittaalliornissamut periarfissaq aamma eqqartuussivikkut ingerlatitsisinnaaneq
§ 46. Naalakkersuisut naammagittaalliuteqarnermut aalajangiisartunik pilersitsissapput taaguuteqartumik Tarnimikkut Nappaatillit Maalaarutaannik Aalajangiisartut.
Imm. 2. Tarnimikkut Nappaatillit Maalaarutaannik Aalajangiisartunut ilaasortaapput:
1) eqqartuussissuserisoq siulittaasutut,
2) Nunatsinni Nakorsaaneq, aamma
3) napparsimasut peqatigiiffianit sinniisuutitaq, tarnimikkut napparsimasunut sinniisuutitaasussaq.
Imm. 3. Naalakkersuisut ilaasortanut sinniisussanik toqqaassapput.
Imm. 4. Toqqaanerit imm, 2 aamma 3-mi ukiuni sisamani atuupput. Toqqaaqqittoqarsinnaavoq.
Imm. 5. Tarnimikkut Nappaatillit Maalaarutaannik Aalajangiisartut suliassanik ataasiakkaanik aamma aalajangiinernut suliaqarnerminni suliassanut ataasiakkaanut tunngatillugu ilitsersorneqarnissanut attuumassuteqartinneqanngillat.
Imm. 6. Nunatsinni Nakorsaaneqarfik Tarnimikkut Nappaatillit Maalaarutaannik Aalajangiisartut allatseqarnikkut suliassaannik isumaginnittuuvoq.
Imm. 7. Peqqissutsimut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoqarfiup Tarnimikkut Nappaatillit Maalaarutaannik Aalajangiisartut aningaasartuutaat, tassunga ilanngullugit aalajangiisartunik ilaasortat ajunngitsorsiaat akilertassavai.
§ 47. Napparsimmavinni oqartussaasut napparsimasup imaluunniit napparsimasumik siunnersuisup qinnuteqarnera tunngavigalugu naammagittaalliutit Tarnimikkut Nappaatillit Maalaarutaannik Aalajangiisartunut naammagittaalliutit ingerlateqqissavaat, makkununnga tunngasut:
1) napparsimavimmut pinngitsaaliissummik unitsinneqarnermut,
2) napparsimavimmi pinngitsaaliissummik uninngatinneqarnermut,
3) oqqunneqarnermut,
4) pinngitsaaliissummik nakorsarneqarnermut,
5) napparsimavimmit angerlartinneqarnerup kingornatigut pinngitsaaliissummik malinnaaffigineqartunut, § 19 tunngavigalugu
6) pinngitsaaliissummik sukaterunneqarnermut,
7) timi atorlugu pissaanermik atuiffigineqarnermut,
8) pissaaneq atorlugu nakorsaammik eqqissaatitortinneqarnermut,
9) sernissuiniarluni sukaterunneqarnermut,
10) immikkut nakkutigineqartumut nalunaaquttap akunnerinit 24-nit sivisunerusumik, kiisalu
11) immikkoortortaqarfimmi matunik parnaarsuinermut.
Imm. 2. Naammagittaalliuut napparsimasumit imaluunniit napparsimasumut siunnersortaasumit nammineersinnaajunnaarsinneqarnerup imaluunniit pinngitsaaliissummik iliuuseqarfigineqarnerup allap, naammagittaalliornermut tunngasup, kingusinnerpaamik qaammatit arfinillit qaangiutinnginneranni saqqummiunneqareersimassaaq.
§ 48. Naammagittaalliut § 47-imi taaneqartoq Tarnimikkut Nappaatillit Maalaarutaannik Aalajangiisartunut saqqummiunneqarpat suliamut tunngasut Peqqissutsimut Pitsaaliuinermullu Aqutsisoqarfimmut nassiunneqassapput, tamatumunnga ilanngullugit pinngitsaaliissummik iliuuseqarnermik allattaavissuarni allanneqarsimanerat allaganngorlugit, aammattaaq Dronning Ingridip Napparsimavissuani tarnikkut nappaatillit immikkoortortaqarfianni nakorsaanerup uppernarsaanera. Tamatuma saniatigut Aalajangiisartut namminneq isumagissavaat suliap suliarineqarnissaa aamma uppernarsaatinik il.il. amerlanerusunik tamanna pisariaqarpat pissarsiniarnissartik.
Imm. 2. Napparsimasoq aamma napparsimasumut siunnersorti oqaatsit atorlugit imaluunniit nalunaarasuartaatit aqqutigalugit suliamik aalajangiisartunut saqqummiussinissamut pisinnaatitaapput. Immikkut ittunik pisoqartillugu aalajangiisartut aalajangersinnaapput napparsimasup peqqissusianik eqqarsaatiginninneq imaluunniit suliap aalajangiisartuni suliarineqarnera pissutigalugu napparsimasoq tamakkiisumik ilaannakuusumilluunniit suliap suliarineqarneranut peqataatinneqassanngitsoq.
Imm. 3. Tarnimikkut Nappaatillit Maalaarutaannik Aalajangiisartut pinngitsaaliissummik iliuutsit, sulianik naammagittaalliutaasunik kinguartitsissutaasinnaasutut sunniuteqartut pillugit aalajangiisassapput, tak. § 41, imm. 3, naammagittaalliutip tiguneqarnerata kingornatigut ulluinnaat arfineq marluk iluanni. Sulianut allanut tunngatillugu Tarnimikkut Nappaatillit Maalaarutaannik Aalajangiisartut sapinngisamik piaartumik aalajangiisassapput. Aalajangiineq naammagittaalliutip tiguneqarnerata kingornatigut ullut 14 iluanni aalajangiisoqanngippat, aalajangiisartut tamatumunnga pissutaasoq pillugu napparsimasoq aamma napparsimasup siunnersortigisaa ilisimatissavaat, aammattaaq ilisimatitsissutigissavaat aalajangiinerup qaqugu pinissaa naatsorsuutigineqarsinnaanersoq.
Imm. 4. Naalakkersuisut Tarnimikkut Nappaatillit Maalaarutaannik Aalajangiisartut suleriaasissaannik aalajangersaassapput.
§ 49. Napparsimasup imaluunniit napparsimasumut siunnersortaasup piumasaqarneratigut Tarnimikkut Nappaatillit Maalaarutaannik Aalajangiisartut aalajangikkatik Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmut ingerlatissavaat Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermi inatsimmi kapitali 28 naapertorlugu.
Imm. 2. Suliassap saqqummiunnissaa pillugu qinnuteqaat Tarnimikkut Nappaatillit Maalaarutaannik Aalajangiisartut aalajangiineranniit sapaatit akunneri sisamat qaangiutsinnagit saqqummiunneqassaaq. Piffissarititamit saneqqutsinissamik immikkut ittumik pissutissaqarpat Tarnimikkut Nappaatillit Maalaarutaannik Aalajangiisartut aalajangiineranniit qaammatit arfinillit tikillugit kingusinnerusukkut qinnuteqaatip saqqummiunneqarnissaa Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmi akuerineqarsinnaavoq.
Imm. 3. Napparsimasup nammineersinnaajunnaarsitaanissaa Tarnimikkut Nappaatillit Maalaarutaannik Aalajangiisartut akuerippassuk napparsimavimmit angerlartitsineqarnissamut apeqqut pillugu Tarnimikkut Nappaatillit Maalaarutaannik Aalajangiisartuni suliassiissutigeqqinnissaa aalajangiisartut aalajangiinerinit qaammatit marluk ingerlareernerisigut aatsaat saqqummiuteqqinneqarsinnaavoq. Nammineersinnaajunnaarsitsinerup inatsisinut naapertuunnera pillugu apeqqut eqqartuussivimmut tunniunneqarsimappat, tak. imm. 1, piffissarititaq taaneqartoq eqqartuussiviup aalajangiineranit naatsorsorneqassaaq.
Imm. 4. Tarnimikkut Nappaatillit Maalaarutaannik Aalajangiisartut napparsimavimmit angerlartitsinerup kingornatigut pinngitsaaliissummik malittarinninnermik pilersitsisoqarnissaa akuerippassuk, tak. § 19, napparsimavimmit angerlartitsinerup kingornatigut pinngitsaaliissummik malittarinninnissamut apeqqut aatsaat napparsimavimmit angerlartitsinerup kingornatigut pinngitsaaliissummik malittarinninnissaq § 19, imm. 6 naapertorlugu sivitsorneqarpat aalajangiisartunut suliassiissutigeqqinnissaa noqqaassutigineqarsinnaavoq. Tamatuma kingornatigut napparsimavimmit angerlartitsinerup kingornatigut pinngitsaaliissummik malittarinninnissap sivitsorneqarnissaanut suliassiissutigeneqartut ataasiakkaat saqqummiuteqqinneqarsinnaapput.
Kapitali 12
Atuutsitsilernermut, atorunnaarsitsinermut aamma
ikaarsaariarnermut aalajangersakkat
§ 50. Inatsisartut Inatsisaat manna atuutilerpoq ulloq 1. juli 2019 aamma aalajangiinernut kiisalu aalajangersaanernut inatsisartut inatsisaata atuutilernerata kingornatigut aalajangerneqartunut tamanut atuulluni.
Imm. 2. Tamatuma saniatigut Tarnimikkut nappaatilinnik nammineersinnaajunnaarsitsineq allatigullu pinngitsaaliissummik iliuuseqarneq pillugu Inatsisartut inatsisissaat nr. 24, 3. december 2012-imeersoq atorunnaarsinneqarpoq.
Imm. 3. Allaffissornikkut malittarisassiat, tarnimikkut nappaatilinnik nammineersinnaajunnaarsitsinermut allatigullu pinngitsaaliissummik iliuuseqartarneq pillugu inatsisartut inatsisaanni toqqammaveqartut kingusinnerusukkut allannguutaat ilanngullugit, atuutsinneqarunnaarnissamik tungaannut atuutissapput.
Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 12. juni 2019
Kim Kielsen
Uunga inatsit tunngaviusussaq
- Tarnikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfimmi nammineersinnaajunnaarsitsinermit allaasumik pinngitsaaliissummik iliuuseqarneq pillugu Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat - (17/2024)
- Napparsimasunut siunnersortit pillugit Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat - (20/2024)
- Tarnimikkut Nappaatillit Maalaarutaannik Aalajangiisartut suleriaasiat pillugu Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat - (18/2024)
- Pinngitsaaliissummik unitsitsinermi periutsit pillugit Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat - (19/2024)
- Peqqinnissaqarfiup immikkoortuini pinngitsaaliissummik iliuuseqarnernik nalunaarsuiviit nalunaarsukkallu, pinngitsaaliilluni iliuutsinik nalunaarsuineq nalunaarutiginninneq kiisalu angerlartitsinerup kingorna malinnaanerit pillugit, Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat - (21/2024)
- Tarnikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfimmi napparsimasup allagarsiaanik/nassiussarsiaanik, napparsimmavimmi inigisaanik, pigisaanik, timaalu satsillugu misissuineq, kiisalu pigisanik il. il. arsaarinninneq suujunnaarsitsinerlu pillugit Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat - (22/2024)
-
PDF (0.99MB)
-
PDF (0.08MB)