Kapitali 1
Inatsisip atortuuffia

  § 1.  Inatsit atortussaatinneqarpoq kommuninut aamma Namminersorlutik Oqartussanut, taakku­nunnga ilanngullugit ingerlatsiveqarfinnut, naalakkersuisoqarfinnut, paaqqinnittarfinnut, suliffeqar­finnut il. il., taakku missingersuutaat kommunit ukiumoortumik missingersuutaannut imaluunniit Namminersorlutik Oqartussat aningaasanut inatsisaannut ilanngunneqarsimappata.
  Imm. 2.  Naalakkersuisut aalajangersinnaavaat inatsimmi malittarisassat aamma inatsit naapertor­lugu malittarisassat tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit suliffeqarfinnut, peqatigiiffinnut, ani­ngaasaateqarfinnut il. il. atuutsinneqassasut:
1) taakku ingerlatsinermi imaluunniit naatsorsuutitigut amigartoorutaat kommuninit Namminersor­lutilluunniit Oqartussanit tapiissutitigut imaluunniit inatsit naapertorlugu tapersiilluni tunissuteqar­toqarneratigut, akitsuutitigut allatigulluunniit isertitatigut matussuserneqassappata, imaluunniit
2) kommuninit, Namminersorlutik Oqartussanit imaluunniit suliffeqarfinnit il. il. nr. I-imi ilaatinne­qartunit aningaasaliiffigineqartartunut, tapiissutisisartunut, taarsigassarsisinneqartunut, qularna­veeqqusiiffigineqartunut allatigulluunniit taperneqartunut, tassa aningaasaliissutit il. il. tigusisussap ingerlatsineranut annertuumik pingaaruteqarpata.
  Imm. 3.  Imm. 2 atuutsinneqassanngilaq inatsimmi allami suliffeqarfiup, peqatigiiffiup imaluunniit aningaasaateqarfiup missingersuusiornissaanut naatsorsuusiornissaanullu malittarisassanik aalaja­ngersaasoqarsimappat.

Kapitali 2
Missingersuutinik oqimaaqatigiissitsineq taarsigassarsinerlu

Missingersuutinik oqimaaqatigiissitsineq

  § 2.  Missingersuutit tamarmiusut pisortat aningaasaqarneranni tamarmiusuni ukiut sisamat inger­laneranni oqimaaqatigiissinneqassapput imaluunniit sinneqartoorfiussapput.
  Imm. 2.  Missingersuutit oqimaaqatigiissinneqarnissaannik piumasaqaat imm. 1-imi pineqartoq naammassineqarsimassaaq:
1) kommunip ukiumoortumik missingersuutaani imaluunniit Namminersorlutik Oqartussat aningaa­sanut inatsisaanni isertitat, ingerlatsinerit sanaartornerillu nalinginnaasut inerneri tamarmiusut ukiut sisamat ingerlaneranni amigartoorfiunngippata,
2) kommunit imaluunniit Namminersorlutik Oqartussat ingerlatsinermut aningaasartuutaat tamarmi­usut ukiumut annerpaamik 1,5 procentinik qaffassimappata aamma ukiut sisamat ingerlaneranni qaffariaataat annerpaamik 2,00 procentiuppat, aamma
3) kommunit imaluunniit Namminersorlutik Oqartussat ingerlatsinermut nuussisarnermullu ani­ngaasartuutaat tamarmiusut ukiut sisamat ingerlaneranni isertitassatut naatsorsuutigineqartut anner­paamik 93 procentiisut annertutigippata.
  Imm. 3.  Nalinginnaasumik isertitat tassaapput § 18, imm. 3-mi isertitanut pineqartunut sanilliullu­gu isertitat allat.

§ 3.  Nikingassutaagallartup piffissami ungasinngitsumi aningaasaqarnikkut atasinnaassuseq ulorianartorsiortissanngippagu immikkorluinnaq pisoqartillugu § 2, imm. 1-mi piumasaqaatip taaneqartup saneqqunnissaanut Naalakkersuisut inassuteqareernerisigut Inatsisartut Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliaat akuersissuteqarallarsinnaavoq.
  Imm. 2.  Pissutsit immikkut illuinnartut tassaapput pisut nalinginnaasuunngitsut Namminersorlutik Oqartussat nakkutigisinnaanngisaat aamma pisortat aningaasaqarnerannut tamarmiusumut pingaaru­teqarluinnartumik sunniuteqartartut imaluunniit piffissat ilaanni aningaasaqarnikkut annertuumik kinguariartitsisartut.

  § 4.  Naalakkersuisoq taanna Naalakkersuisut Siulittaasuata erseqqinnerusumik aalajangersaaneratigut tamatumunnga piginnaatinneqartoq ukiut tamaasa apriilip naalernerani ukiuni aningaasanut inatsiseqarfiusuni 4-ni tulliuttuni inerniliunneqartunut § 2, imm. 2, nr. 2 aamma 3-mi taaneqartunut missingersuusianut killiliussanullu naatsorsuutinik suliaqassaaq.  

Piginnaatitsissut

   § 5.  Missingersuutinik naatsorsueriaasissaq pillugu Naalakkersuisut erseqqinnerusumik malittari­sassaliorsinnaapput.

Taarsigassarsineq

§ 6.  Naalakkersuisut inissianut, inuussutisssarsiutinut attaveqaatinullu suliniutinut aatsaat  taarsigassarsisinnaallutilluunniit taarsigassarsinissamut akuersisinnaapput, atuisut akiliutaat, pisortat aningaasartuutaasa annikillisat pisortalluunniit kinguneqaatitut isertinneruligassaasa minnerpaamik taarsigassarsiamut atasumik erniat taarsersuutitullu akiliutit matussusersinnaappasigit. Taamattaaq aningaasaliissutit taneqartut ungasissumik isigisumik aningaasarsiornermut politikip attanneqarsinnaaneranut ikiorfartuisuussapput.
  imm. 2.  Imm. 1 aamma aningaasalersueriaatsini tulliuttuni atoneqassaaq:
1) akiitsunik pisussaaffinnik tigusinerni
2) qularnaveeqqutinik pisussaaffinngoratarsinnaasunik allanik tigusinerni,
3) aningaasatigut attartornermik isumaqatigiissuteqarnermi, imaluunniit
4) pisortat namminersortullu suleqatigiinnerannik il.il. isumaqatigiissusiornerni
Imm. 3.  Imm. 1-imi 2-milu taaneqareersutut taarsigassarsititsisoqarnissaani taarsigassarsinissaq taarsigassarsianillu akuersinissaq il.il. pillugit malittarisassanik erseqqinnerusunik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

Kapitali 3
Aningaasaliissuteqarnermi tunngaviit

  § 7.  Ukioq aningaasanut inatsiseqarfiusoq 1. januaarimiit 31. decembarip tungaanut sivisussuse­qarpoq. 

  § 8.Aningaasaliissuteqartoqaqqaartinnagu aningaasartuuteqartoqassanngilaq aamma isertitaqarto­qassanngilaq, taamaattoq tak. § 23, imm. 2

Kapitali 4
Aningaasanut inatsit, ukiumoortumik missingersuutit il. il.

Namminersorlutik Oqartussat aningaasanut inatsisaat

§ 9.  Naalakkersuisut  aningaasanut inatsisissatut siunnersuut ukioq aningaasanut inatsiseqarfiusus­saq sioqqullugu kingusinnerpaamik ulloq 1. september saqqummiutissavaat.
  Imm. 2.  Aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip imarissavai Nunatta Karsiata ukiumi aningaasa­nut inatsiseqarfiusumi aningaasartuutai isertitaalu tamaasa.

  § 10.  Ilanngaatitaqanngitsumik naatsorsuisarneq tunngavigalugu aningaasartuutissanut isertitassa­nullu missingersuutit aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi immikkoortinneqassapput.
  Imm. 2.  Aningaasartuutissat missingersuutaanni ingerlatsinermi aningaasartuutit kiisalu isertitat tamarmik ilanngunneqassapput.
  Imm. 3.  Isertitassat missingersuutaanni naalagaaffiup Namminersorlutik Oqartussanut tapiissutai aamma akileraarutitigut akitsuutitigullu isertitat ilanngunneqassapput. Aamma iluanaarutit, pigisa­nik nalilinnik tunisinerit, sanaartorneq il. il. isertitassatut aningaasaliissutinut ilanngunneqassapput.

  § 11.  Aningaasanut inatsisitigut aningaasaliissutit naalakkersuisup aalajangersakkat erseqqinneru­sumik aalajangersarneqarsimasut malillugit atuinissaanut piginnaatitsissutaapput.
  Imm. 2.  Naalakkersuisoq oqartussaaffimmi aningaasaliissutaanut akisussaasuuvoq. Naalakkersui­sup akisussaasuusup aningaasaliissutit atorluarneqarnissaat qulakkiissavaa.

 § 12.  Aningaasaliissutinut oqaasertaliisoqarsinnaavoq. Oqaasertaliussat taamaallaat aningaasaliis­sutit aqunneqarnissaannut tapertaassapput.
  Imm. 2.  Oqaasertaliussat ukiumi aningaasanut inatsiseqarfiusumi aningaasanut inatsimmut oqaa­sertaliiffiusumi taamaallaat atuutissapput.
  Imm. 3.  Oqaasertaliussat aqqutigalugit inatsimmut atuuttumut aalajangersakkanik tigussaasunik allanik ilanngussisoqarsinnaavoq.  Oqaasertaliussat aqqutigalugit inatsisinik atuuttunik allannguineq immikkorluinnaq pisoqartillugu, allannguutissallu piffissamut aalajangersimasumut atuuppata aatsaat pisinnaavoq.
  Imm. 4.  Oqaasertaliinikkut ataavartumik nalinginnaasumilluunniit inatsimmik allannguisoqarsin­naanngilaq.
  Imm. 5.  Oqaasertaliussat ukiumi aningaasanut inatsiseqarfiusumi tullermi aningaasaliissuteqarnis­samut siuarsaasuussanngillat.

§ 13.  Naalakkersuisut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip suliarineqarnissaanut aaqqissuun­neqarnissaanullu malittarisassaliorsinnaapput.
  Imm. 2.  Naalakkersuisut aningaasat atorneqanngitsut ukiup tullianut nuutassat pillugit malittari­sassaliorsinnaapput.
  Imm. 3.  Naalakkersuisut immikkoortunut pilersaarusiornissamut immikkoortup pineqartup iluani periusissianik sukkulluunniit atuuttunik takutitsisunut malittarisassaliorsinnaapput.

Sanaartornerit, iluarsagassat il.il.

  § 14.  Aningaasanut Inatsisissatut Siunnersuut Namminersorlutik Oqartussat sanaartugassaasa iluarsagassaasalu pilersaarusiornissaannut aningaasaliissutissanut siunnersuutinik imaqarpoq.
  Stk. 2.  Aningaasanut Inatsisissatut Siunnersuut Namminersorlutik Oqartussat sanaartugassaasa iluarsagassaasalu suliarinissaannut aningaasaliissutissanut siunnersuutinik imaqarpoq.

  § 15.  Aningaasanut Inatsisissatut Siunnersuut Namminersorlutik Oqartussat illuutinut aalaakkaasunut, sanaartortitsinernut suliassanullu allanut aningaasaliissutissanut siunnersuutinik imaqarpoq.
  Imm. 2.  Aningaasanut Inatsisissatut Siunnersuut Namminersorlutik Oqartussat sanaartortitsinissanut iluarsagassanullu taarsigassarsititsisoqarnissaanut neriorsuutaannut aningaasaliissutissanut siunnersuutinik imaqarpoq.
  Imm. 3.  Aningaasanut Inatsisissatut Siunnersuut Namminersorlutik Oqartussat sanaartortitsinissanut iluarsagassanullu tapiissuteqarnissaannut aningaasaliissutinut siunnersuutinik imaqarpoq.

  § 16.  Aningaasaliissutit § 14 aamma § 15-imi taaneqartut atornissaat pillugit Naalakkersuisut ukiumoortumik nassuiaammik Inatsisartunukartussamik suliaqartassapput.  Nassuiaat ilaatigut suliniutit nutaat, suliniutit aallartinneqartut aamma suliniutit naammassineqartut unitsinneqartulluunniit pillugit immikkut killiffimmik imaqassaaq.

§ 17.  Atuinikinnerusoqarneranut sanaartortitsinerit imaluunniit iluarsaanerit kinguaattoorfiusimanerat pissutaasimappata aningaasaliissutit taaneqartut ukiunut aningaasanut inatsiseqarfiusunut tulliuttunut § 14 aamma § 15-imi taaneqartunut nuunneqarnissaat pillugit malittarisassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

Piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu aningaasaliissuteqarnissamut Aningaasaateqarfik

  § 18.  Piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu aningaasaliissuteqarnissamut Aningaasaateqarfik missingersuusioriaatsimut naatsorsuusioriaatsimullu aningaasaateqarfiuvoq Nunatta Karsianut ilaa­tinneqartoq.
  Imm. 2.  Aningaasaateqarfiup siunertarivaa piffissamut ungasinnerusumut aningaasaateqarnissaq eqqarsaatigalugu aningaasaateqarfiup aningaasaataanik aningaasaliissuteqartarnissaq. Aningaasaa­teqarfiup aningaasaatai piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu toqqissisimanartumik, iluanaaru­taanerpaaffiusumik pitsaanerpaamillu inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut sunniuteqarnissaat anguni­arlugu aningaasaliissutigineqassapput.
  Imm. 3.  Aningaasaateqarfimmut akiliutit nuunneqartassapput immikkut ittumik isertitanit ukunan­nga:
1) Ingerlatseqatigiiffiit nunanit allaneersut aatsitassarsiornermi misissuinerannut sanaartornerannul­lu atatillugu ingerlatseqatigiiffiup akileraarutaanit 30 mio. kr.-nik amerlanerusunit Nunatta Karsiata iluanaarutaanit pissarsiat.
2) Aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut Inatsisaanni § 72 b naapertorlugu akileraarutit A-t. 
3) Namminersorlutik Oqartussat pigisaannik 50 mio. kr.-t sinnerlugit nalilinnik tunisaqarnermit ilu­anaarutit.
4) Soraarnerussutisiassanik imaluunniit inuunermut sillimmasiisimanernik Danmarkimi, Savalim­miuni nunaniluunniit allani soraarnerussutisiassanut aningaasaateqarfinnut nuussinernit imaluunniit inuunermik soraarnerussutiassanillu sillimmasiisarfimmit Kalaallit Nunaanni najugaqartumit akile­raarutinit akitsuutinillu iluanaarutit.
5) Nunatta Karsiata naatsorsuutaanit sinneqartoorutit ukiup aningaasanut inatsiseqarfiusup kingorna ukiup naannginnerani atorneqarsimanngitsut.
  Imm. 4.  Imm. 3 naapertorlugu iluanaarutit tiguneqarnerannit kingusinnerpaamik qaammatip ataat­sip qaangiunnerani aningaasaateqarfimmut nuunneqassapput.
  Imm. 5.  Imm. 3 malillugu akiliutigineqartut Kalaallit Nunaata Aatsitassarsiornermi Aningaasaate­qarfia pillugu Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu isertitanut Kalaallit Nunaata Aatsitassarsiornermi Aningaasaateqarfianut ikineqartussanut imaluunniit Namminersorlutik Oqartussat aatsitassanit iser­titaqarsinnaatitaanerat aamma ataatsimoortumik tapiissutisisinnaatitaanerat pillugu inatsit naapertor­lugu isertitanut ilaatinneqanngitsut naalagaaffiup Namminersorlutik Oqartussanut ataatsimoortumik tapiissutaannik ikilisitsissapput.
  Imm. 6.  Ukiut aningaasanut inatsiseqarfiusut akornanni akiliutigineqartut nikingassutaat aningaa­saateqarfimmi nalimmassarneqassapput.
  Imm. 7.  Piffissaq Ungasinnerusoq Eqqarsaatigalugu Aaningaasaliissuteqarnissamut Aningaasaateqarfiup ingerlaavartumik aqunneqarnera Naalakkersuisut Siulittaasuata erseqqinnerusumik aalajangersaaneratigut naalakkersuisumut tunniunneqassaaq.
  Imm. 8.  Naalakkersuisut aningaasaateqarfiup missingersuusiortarnissaanut naatsorsuusiortarnis­saanullu  malittarisassaliorsinnaapput.
  Imm. 9.  Naalakkersuisut minnerpaamik ukiumut ataasiarlutik Piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaati­galugu aningaasaliissuteqarnissamut Aningaasaateqarfiup suliai pillugit Inatsisartunut nassuiaasior­tassapput, tassunga ilanngullugu suliniutit nutaat, suliniutit ingerlanneqartut naammassineqarsima­sullu imaluunniit unitsiinnarneqarsimasut killiffii immikkut naatsorsussavaat.  Nassuiaat kingusin­nerpaamik Nunatta Karsiata naatsorsuutaasa saqqummiunneqarnerani naammassineqarsimassaaq naatsorsuutinullu ilanngullugu suliarineqassalluni.
  Imm. 10.  Naalakkersuisut aningaasaateqarfiup aningaasaataanik aningaasaliissuteqartarnissaq pil­lugu erseqqinnerusumik aalajangersagaliorsinnaapput.

Aningaasaliissutit nutaat allanngortitalluunniit

  § 19.  Naalakkersuisut ilassutitut aningaasaliiffigineqarnissamik qinnuteqaasiornissamut erseqqin­nerusunik aalajangersagaliorsinnaapput.

Kommunit ukiumoortumik missingersuutaat, ukiunut arlalinnut missingersuutaat il. il.  

  § 20.  Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq kommunip ukiumut aningaasanut inatsiseqarfiusus­samut tullermut ukiumoortumik missingersuutissaanik kommunalbestyrelsimut siunnersuusiussaaq. Siunnersuutit ukiunut tulliuttunut minnerpaamik pingasunut missingersuusianik imaqassapput.
  Imm. 2.  Ukiumoortumik missingersuusiap imarissavai kommunipisertitassai aningaasartuutissaalu tamarmiusut kiisalu kommunip aningaasaataasa tigoriaannaat aamma aningaasaqarnikkut naatsor­suutaasa nikingassutaat.
  Imm. 3.  Ukiumoortumik missingersuutit aningaasartuutissatut isertitassatullu aamma nikerartussanut allanut ilimagineqartunut tamatigut takussutissaassaaq. Kommuninut ataatsimoortumik tapiissutinik tunniussisoqarneranut atatillugu siunertanut aalajangersimasunut erseqqinnerusunut aningaasanik immikkoortitsisoqarnissaanut isumaqatigiissuteqartoqarsimappat ukiumoortumik missingersuutini ikinnerpaamik aningaasanik taakkuninnga siunertamut pineqartumut immikkoortitsisoqassaaq.
  Imm. 4.  Ukiumoortumik missingersuusiaq tunngavissiissanngilaq taarsigassarsinissamut, attartor­nissamut imaluunniit attartortitsinissamut, tassa Naalakkersuisunit akuersissummik pisariaqartinne­qartumik tunniussisoqarsimatinnagu imaluunniit kommunalbestyrelsip malittarisassat atuuttut naa­pertorlugit Naalakkersuisunit akuersissummik pissarseqqaarani taarsigassarsinissaanut, attartornis­saanut imaluunniit attartortitsinissaanut.
  Imm. 5.  Naalakkersuisut missingersuusiornissamut aamma ilassutitut aningaasaliissuteqarnissa­mut malittarisassaliorsinnaapput kiisalu kommunit aningaasaatissaannut tigoriaannarnut minnerpaa­mik piumasaqaasiorsinnaallutik.

  § 21.  Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap ukiumoortumik missingersuutissatut ukiunullu arla­linnut missingersuutissatut siunnersuutai kommunalbestyrelsimi minnerpaamik sapaatit akunnerisa marluk akornanni marloriarlugit suliarineqassapput.
  Imm. 2.  Ukiumoortumik missingersuutinut siunnersuut kommunip nittartagaatigut tamanut saqqummiunneqassaaq peqatigitillugulu siunnersuut siullermeerneqartussanngorlugu aappassaaneerneqartussanngorlugulu kommunalbestyrelsip ilaasortaanut nassiunneqarluni.  Siunnersuut aamma Naalakkersuisunut ilisimatitsissutitut nassiunneqassaaq.
  Imm. 3.  Ukiumoortumik missingersuutissatut aamma ukiunut arlalinnut missingersuutissatut siun­nersuutit marloriarlugit suliarineqarnissaannut periusissatut malittarisassat kommunalbestyrelsip su­leriaatsimini aalajangersassavai.
  Imm. 4.  Ukiumoortumik missingersuusiap aappassaaneerlugu oqaluuserineqarnissaanut inaarutaa­sumik piffissaliussassaq Naalakkersuisut aalajangersassavaat, aamma ukiumoortumik missingersuu­siami kommunalbestyrelsip inaarutaasumik akuersissuteqarnermini aningaasaliissuteqarfissanik isummerfigisassaani naatsorsuutit immikkoortiterneqarnissaannut malittarisassaliorsinnaapput.
  Imm. 5.  Ukiumoortumik missingersuutit akuersissutigineqarnerannit kingusinnerpaamik ullut 14-it qaangiunneranni taakku assilinerat Naalakkersuisunut nassiunneqassapput.

  § 22.  Ukiumoortumik missingersuutit ukiunullu arlalinnut missingersuutit akuersissutigineqarne­rannit kingusinnerpaamik ullut 14-it qaangiunneranni kommunimi innuttaasunit takuneqarsinnaan­ngussapput.
  Imm. 2.  Ukiumoortumik missingersuutit ukiunullu arlalinnut missingersuutit imaasa naatsumik nassuiarneqarnerat ukiup aningaasanut inatsiseqarfiusussap tulliata aallartinnginnerani kommunip nittartagaatigut tamanut saqqummiunneqassapput.

  § 23.  Ukiumoortumik missingersuutini naatsorsuutit kommunalbestyrelsip ukiumoortumik naat­sorsuutinik akuersissuteqarnermini aningaasaliissuteqarfissanut tunngatillugit isummerfigisai § 21, imm. 3 naapertorlugu kommunip ingerlatsineranut pisussaaffiliipput.
   Imm. 2.  Aningaasaliissuteqarnissamut oqartussaaffik kommunalbestyrelsimiippoq. Suliniutit inat­sisitigut, peqqussutitigut imaluunniit allatigut inatsisitigut aalajangersakkatigut peqqussutigineqartut pisariaqartitsinermi kommunalbestyrelse aningaasaliissuteqaqqaanngikkaluartoq aallartinneqarsin­naapput, aningaasaliissutilli piaarnerpaamik pissarsiarineqarsinnaasariaqarput. Kommunalbestyrel­sillu aammattaaq aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaq pisinnaatissinnaavaa ingerlatsinermi ani­ngaasartuutissanik missingersuutiniittunik nikisiterisinnaanermut kiisalu sanaartugassanut aningaa­saliissutinik sanaartugassanut allanut nuussisinnaanermik.
  Imm. 3.  Ilassutitut aningaasaliissutaasut tamarmik aningaasartuutissatut akuersissutigineqartut qa­noq matussuserneqarnissaannik paasissutissanik imaqassapput, ukiunut missingersuusiorfiusunut kingunerisinnaasai ilanngullugit. § 21, imm. 3-mi ilassutitut aningaasaliissutinik atuisinnaanermut assinguvoq.

  § 24.  Imm. 2-mi malittarisassatut aalajangersakkat apeqqutaatillugit kommunit Naalakkersuisunit akuerineqarnatik:
1) taarsigassarsisinnaanngillat allanillu akiitsunik pisussaaffilersinnaanatik,
2) qularnaveeqqussisinananatik aallanillu pisussaaffinngoratarsinnaasunut tigusisinnaanatik,
3) attartartorsinnaanatik leasinginillu isumaqatigiissuteqarsinnaanatik,
4) pisortat namminersortullu suleqatigiinnerannik il.il. isumaqatigiissussiorsinnaanatik, imaluunniit
5) aalajangersimasumik akiliutigisartakkamik assigisaanilluunniit neriorsuinnaanngillat, kommunit inatsisit naapertorlugu isumagisassarinngisaannik.
  Imm.   Naalakkersuisut malittarsiassanik, kommunit erseqqissumik aalajangersarlugit killiliussani iluanni imm. 1-imi taarsigassarsisinnaanermik il.il. pisinnaatitsisunik aalajangersaassapput. Naalakkersuisut tassani pisinanatitsissummi, kommunit aningaasaqarnermik, missingersuutinik il.il. aqutsinernermik piumasaqaatinik naammassinninnissaat tunngavissaatissinnaavaat.

Kapitali 5
Aningaasartuutinik nakkutilliineq

Sioqqutsisumik aningaasartuutinik nakkutilliineq

  § 25.  Kommunit Naalakkersuisullu tamarmik ukiumi aningaasanut inatsiseqarfiusumi piffissani aalajangersimasuni naatsorsuutit, paasissutissat allat aamma kommunip pineqartup oqartussaaffeqarfiilluunniit ataasiakkaat ukiumut aningaasanut inatsiseqarfiusumut tunngatillugu naatsorsuumminnik kingullernik misissuisimanermi naliliinerat pigineqartut tunngavigalugit ukiumi aningaasanut inatsiseqarfiusumi aningaasaliissutissat sinnerlugit atuisoqassanersoq nakkutigissavaat.
  Imm. 2.  Kommunip Naalakkersuisulluunniit imm. 1 malillugu aningaasartuutinik nakkutilliinerisigut paasinarsippat kommunip pineqartup imaluunniit Namminersorlutik Oqartussat ukiumut aningaasanut inatsiseqarfiusumut inaarutaasumik naatsorsuutaasa ukiumi aningaasanut inatsiseqarfiusumi aningaasaliissutissat sipporsinnaagaat, taava kommuni pineqartoq Naalakkersuisorluunniit ukiumi aningaasanut inatsiseqarfiusumi aningaasaliissutit sippuisussat naatsorsuutigineqartut matussuserneqarnissaat anguniarlugu iliuuseqartoqarnissaannik aalajangiissapput.

  § 26. Kommunit Naalakkersuisullu tamarmik ukiumi aningaasanut inatsiseqarfiusumi piffissani aalajangersimasuni erseqqinnerusuni § 25, imm. 1 malillugu aningaasartuutinik kingullermik nakkutilliinermi inernerit pillugit aamma § 25, imm. 2 malillugu aalajangiisinnaanerup imarisai erseqqinnerusut pillugit naalakkersuisumut Naalakkersuisut Siulittaasuannit erseqqinnerusumik aalajangersaanikkut immikkut tassunga piginnaatinneqartumut paasissutissanik nalunaaruteqartassapput.  
  Imm. 2.   Imm. 1-imi taaneqartutut kommuni nalunaaruteqarsimanngippat Naalakkersuisup Siulittaasuata tassunga piginnaatitsineranut aalajangersakkat erseqqinnerusut malillugit naalakkersuisuutitaq nalunaassaaq kommuni ullut suliffiusut 10-t qaangiutsinnagit nalunaaruteqassasoq.    Piffissamut killiliussaq qaangerneqarpat nalunaaruteqartoqarnissaa tikillugu kommuninut ataatsimoortumik tapiissutit tunniunneqartussat 10 procentii uninngatinneqassapput.  Nalunaaruteqartoqarpat ataatsimoortumik tapiissutit uninngatinneqartut tunniunneqassapput.
  Imm. 3.  Paasissutissat tunngavigalugit naalakkersuisoq Naalakkersuisup Siulittaasuata erseqqinnerusumik malittarisassat malillugit tassunga piginnaatitaata ukiumut aningaasanut inatsiseqarfiusumut kommunit Namminersorlutillu Oqartussat aningaasartuutaannut naatsorsuutini kisitsisit kingulliit isertitariumaakkanut sippuissanersut nakkutigissavai.   Naalakkersuisoq taanna Naalakkersuisup Siulittaasuata aalajangersakkat erseqqinnerusut malillugit tassunga piginnaatitaa nakkutilliinissamut atugassanik paasissutissanik kommuninut piniarsinnaavoq. 
  Imm. 4.  Imm. 3 naapertorlugu aningaasartuutinik nakkutilliinermi paasineqarpat ukiumi aningaasanut inatsiseqarfiusumi kommunit Namminersorlutilluunniit Oqartussat aningaasartuutaat pillugit inaarutaasumik naatsorsuutit kommunit Namminersorlutilluunniit Oqartussat ukiumi aningaasanut inatsiseqarfiusumi isertitaasa 2,5 procentii sinnerlugit sipporneqarsimasut, kommunalbestyrelsip kommuni sinnerlugu imaluunniit Naalakkersuisut Namminersorlutik Oqartussat sinnerlugit ullut 30-t qaangiutsinnagit aningaasanit tamarmiusunit atorneqarsinnaasut killilissavaat, tassa ukiumi aningaasanut inatsiseqarfiusumi missingersuutit sipporneqarnissaannik naatsorsuutigisap annertoqataanik killilissavaat, taamaattorli imm. 5 takuuk.
  Imm. 5. Kommunimut tunngatillugu kommunalbestyrelsi imaluunniit Namminersorlutik Oqartussanut tunngatillugu Naalakkersuisut ukiumi aningaasanut inatsiseqarfiusumi naatsorsuutigisatut sippuinerit sapinngisamik matussuserniarlugit allatut iliuuseqarnikkut atorneqarsinnaasunik killiliisoqannginnissaa pillugu aalajangiisinnaavoq imaluunniit atorneqarsinnaasut killilimmik killilerneqarnissaat pillugu aalajangiisinnaavoq.

  § 27.  Naalakkersuisoq taanna Naalakkersuisut Siulittaasuata aalajangersagai erseqqinnerusut malillugit tamatumunnga piginnaatinneqartoq § 25, imm. 1 aamma § 26, imm. 1-imi taaneqartut malillugit akulikinnerusumik aningaasartuutinik misissueqqusilluni aamma paasisstussanik tunniusseqqusilluni kommunimut peqqusisinnaavoq, matumani kingullermik aningaasartuutinik nakkutilliinermi inernerit kommunimut ukiumoortumik naatsorsuutitigut kisitsisit inaarutaasut isertitassatut naatsorsuutaasunut 2,5 procent sinnerlugu amigartoorfiusinnaanerat takuneqarsinnaassappat.    
  Imm. 2.  Naalakkersuisoq taanna Naalakkersuisut Siulittaasuata aalajangersagai erseqqinnerusut malillugit tamatumunnga piginnaatinneqartoq § 25, imm. 1 aamma § 26, imm. 1-imi taaneqartut malillugit akulikinnerusumik aningaasartuutinik nakkutilleeqqusilluni aamma paasissutissanik tunniusseqqusilluni peqqusisinnaavoq, matumani aningaasartuutinik nakkutilliinerni tulleriinni 2-ni inernerit kommunip isertitaasa 2,5 procent sinnerlugu inaarutaasumik kisitsisinik qaangiisinnaanerat takuneqarsinnaappat.    
  Imm. 3.  Naalakkersuisoq taanna Naalakkersuisut Siulittaasuata aalajangersagai erseqqinnerusut malillugit tamatumunnga piginnaatinneqartoq, imm. 2-milu pisut malillugit pisariaqartinneqarpat, aningaasartuutinik misissueqqissaartoqarnissaanik kommunimut peqqusisinnaavoq.

Aningaasartuutinik nakkutilliinissaq tulliuttoq

  § 28.  Kommunit tamarmik Naalakkersuisullu ukiumi aningaasanut inatsiseqarfiusumi nutaami kingusinnerpaamik qaammatit pingasut siulliit naaneranni misissussavaat ukiumi aningaasanut inatsiseqarfiusumi kingullermi aningaasartuutit pillugit naatsorsuutit kisitsisitaasa kommunip Namminersorlutilluunniit Oqartussat ukiumi aningaasanut inatsiseqarfiusumi kingullermi isertitaat sipporsimaneraat.
  Imm. 2.  Kommune ataaseq imm. 1-imi pineqartoq naapertorlugu nalunaaruteqanngippat Aningaa­saqarnermut Naalakkersuisoqarfiup kommune ullunik suliffiusunik qulinik piffissalerlugu nalunaa­ruteqaqqussavaa. Piffissaliussaq malinneqanngippat kommunip nalunaaruteqarnissaata tungaanut kommunimut tapiissutissat 10 procentii uninngatinneqassapput. Nalunaaruteqartoqarpat tapiissu­is­sat uninngatinneqartut tunniunneqassapput.

§ 29. § 28, imm. 1 malillugu Naalakkersuisut aningaasartuutinik nakkutilliineranni paasinarsippat ukiuni aningaasanut inatsiseqarfiusuni kingullerni 4-ni naatsorsuutinut kisitsisit pigineqartut Namminersorlutik Oqartussat ingerlatsinerannut sanaartortitsinerannullu isertitanit 1 procent sinnerlugu amerliartorfiusunik amigartoorfiusut Naalakkersuisut Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliaata akuersissuteqareerneratigut ullut 30-t qaangiutsinnagit ukiumut aningaasanut inatsiseqarfiusumut nutaamut Namminersorlutik Oqartussat aningaasaliissutaanni aningaasat amerliartorfiusumik amigartooruteqarfiusut ukiuni aningaasanut inatsiseqarfiusuni 4-ni kingullerni isertitat aqqutigalugit 1 procent sinnerlugu qaangerneqarsimappata minnerpaamik 33,33 procentiinik ikilisaassapput aningaasanillu atorneqartussanik assinganik aalajangiillutik, taamaattoq imm. 2 takuuk. Ukiuni aningaasanut inatsiseqarfiusuni 4-ni siuliini amerliartorfiusunik amigartoorutaasut sinneruttut ukiup aningaasanut inatsiseqarfiusup nutaap kingornagut ukiuni aningaasanut inatsiseqarfiusuni 3-ni Namminersorlutik Oqartussat aningaasaliissutaannik ikilisaassapput.  
  Imm. 2.  Naalakkersuisut Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliap akuersissuteqareerneratigut, ukiunilu 4-ni aningaasanut inatsiseqarfiusuni siuliini ingerlatsinermut sanaartortitsinernullu amerliartorfiusumik amigartoorutaasut iliuutsit allat aqqutigalugit akuerineqarsimappata, ukiumut aningaasanut inatsiseqarfiusumut nutaamut ukiunilu aningaasanut inatsiseqarfiusuni tulliuttuni Namminersorlutik Oqartussat aningaasaliissutaannik ilanngaasoqarnissaanik imaluunniit taakkuninnga killilimmik ilanngaasoqarnissaanik aalajangiisinnaapput.   Oqaaseqatigiinni siullerni pisut pineqartut pippata Naalakkersuisut taamatuttaaq atorneqarsinnaasunik killiliisinnaapput.

  § 30.  Naalakkersuisoq taanna Naalakkersuisut Siulittaasuata aalajangersagai erseqqinnerusunut malillugit tamatumunnga piginnaatinneqartoq kommunip ukiuni siuliini 4-ni naatsorsuutai isertitaniit 2,5 procent sinnerlugu amerliartorfiusumik amigartoorfiusut paasineqarpat ukiumi tapiissuteqarfiusumi Namminersorlutik Oqartussat kommuninut ataatsimoortumik tapiissutaanik ilanngaassaaq.  Ukiuni aningaasanut inatsiseqarfiusuni pineqartuni isertitat 2,5 procent qaangerlugu amigartoorfiusimappata ukiumi aningaasanut inatsiseqarfiusumi siullermi aningaasat 40 procentiinik ilanngaasoqassaaq.  Ukiuni aningaasanut inatsiseqarfiusuni pineqartuni isertitat 2,5 procent qaangerlugu amigartoorfiusimappata ukiuni aningaasanut inatsiseqarfiusuni tulliuttuni 3-ni aningaasat 20 procentiinik ilanngaasoqassaaq.
  Imm. 2.  Ukiumi aningaasanut inatsiseqarfiusumi siullermi ilanngaanernut ukiumi tapiissuteqarfiusumi qaammatini juulimi, aggustimi, septembarimi, oktobarimi, novembarimi aamma decembarimi assigiimmik ilanngaanermut akiliisoqassaaq.  Ukiuni aningaasanut inatsiseqarfiusuni tulliuttuni ukiup ingerlanerani qaammatit 12-k assigiimmik ilanngaanermut akiliisoqassaaq.
  Imm. 3.  Naalakkersuisut imm. 1 naapertorlugu appaassutigineqartunik naatsorsuinissamut akiler­suinissamullu erseqqinnerusumik malittarisassaliorsinnaapput, tassunga ilanngullugu naatsorsuusi­ornermut aamma missingersuutit naatsorsuutillu imminnut sanillersuunneranni aaqqitassat pisaria­qartut pillugit immikkut ittumik kukkunersiuinermi uppernarsaatinik pissarsiniarsinnaallutik.

Ilisimatitsinerit

  § 31.  Aningaasartuutinik Namminersorlutik Oqartussat kommunillu nakkutilliineranni inerniliussat pingaarnerit pillugit Naalakkersuisut kingusinnerpaamik 1. september aamma 1. december Inatsisartut Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliaanut kiisalu Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliamut ilisimatitsisassapput, tamannalu pillugu paasissutissanik Namminersorlutik Oqartussat internetimi nittartagaatigut tamanut saqqummiussillutik.  Ilisimatitsissut ilaatigut §§ 14-17-imi aningaasaliissutini taaneqartuni atuinermut tunngasunik immikkut killiffimmik imaqassaaq suliniutinullu nutaanut, neriorsuutinut il.il., suliniutinut aallartereersunut, neriorsuutinut il.il. aamma suliniutinut naammassisanut imaluunniit unitsiinnakkanut, neriorsuutinut il.il. agguataarlugit.
  Imm. 2.  Naalakkersuisut qaammatit arfinilikkaarlugit Namminersorlutik Oqartussat nittartagaat atorlugu pisortat akiitsuisa tamarmiusut takussutissartaat tamanut saqqummiuttassavaat.

  § 32.  Kalaallit Nunaata aningaasaqarnera pillugu ukiumoortumik nalunaarusiaq, tassunga ilan­ngullugu pisortat aningaasartuutaasa isertitaasalu ineriartornerat Naalakkersuisut Inatsisartut uper­naakkut ataatsimiinneranni saqqummiuttassavaat.  Ukiumoortumik nalunaarusiap imarissavai qitiu­sumik aningaasartuuteqarfiusartuni isertitaqarfiusartunilu ataatsimi arlalinniluunniit aningaasaqar­nikkut suliassanillu ingerlatsinerup misissuiffigeqqissaarneqarsimanerat.
  Imm. 2.  Aningaasanut inatsit ukiumi aningaasanut inatsiseqarfiusumi akuersissutigineqarpat nalu­naarusiaq imm. 1-imi pineqartoq Naalakkersuisut saqqummiutinngitsoorsinnaavaat.

Aqutsinermi piginnaatitsissut

  § 33.  Naalakkersuisut aningaasartuutinik nakkutilliisarneq pillugu erseqqinnerusumik malittari­sassaliorsinnaapput.
  Imm. 2.  Naalakkersuisut kommunit Namminersorlutillu Oqartussat taarsigassarsianut allatullu akiitsunut pisussaaffinnut naatsorsuutaat pillugit malittarisassanik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaapput, soorlu pisussaaffinngoratarsinnaasunut, attartortitsinissamut isumaqatigiissutit, pisortat namminersortullu suleqatigiinneri il.il. aamma tamakku pillugit aningaasaqarnermut naalakkersuisoqarfimmut nalunaaruteqartarnerit.  Naalakkersuisut tassunga atatillugu naalakkersuisup taassuma Naalakkersuisut Siulittaasuata aalajangersagai erseqqinnerusut malillugit tamatumunnga piginnaatinneqartup nakkutilliinissamut atugassanik paasissutissanik kommuninut piniarsinnaaneranik aalajangersaasinnaapput.

Kapitali 6
Naatsorsuutit

Missingersuusiornermut Naatsorsuusiornermullu Siunnersuisoqatigiit

§ 34.  Namminersorlutik Oqartussat naatsorsuuserinermut pisortaat aallartitaq Naalakkersuisunit toqqarneqartoq aamma aallartitat kommuninit toqqarneqartut peqatigalugit Missingersuusiornermut Naatsorsuuserinermullu Siunnersuisoqatigiinni ilaasortaavoq.  Siunnersuisoqatigiit missingersuutinut naatsorsuutinullu tunngasuni pisortat ataatsimut soqutigisaannut tunngatillugu apeqqutini Naalakkersuisunut siunnersuisassapput.
  Imm. 2.  Sinniisuutitaq Naalakkersuisunit toqqagaasoq siunnersuisoqatigiinni siulittaasuussaaq, soorlu Naalakkersuisut siunnersuisoqatigiinnut allattaanermik isumaginnittuussasut.
  Imm. 3.  Naalakkersuisut Missingersuusiornermut Naatsorsuusiornermullu Siunnersuisoqatigiinnut tunngatillugu erseqqinnerusumik malittarisassaliorsinnaapput, tassunga ilanngullugu siunnersuiso­qatigiit suleriaasissaat aalajangersaaffigisinnaavaat.

Namminersorlutik Oqartussat naatsorsuutaat

  § 35.  Naalakkersuisut ukiumut aningaasanut inatsiseqarfiusumut kingullermut tunngatillugu Nu­natta Karsiata naatsorsuutai kukkunersiuisut allattugaat ilanngullugit kingusinnerpaamik Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni saqqummiuttassavaat.
  Imm. 2.  Nunatta Karsiat naatsorsuutaasa sananeqarnermikkut ukioq aningaasanut inatsiseqarfiu­soq aamma ilassutitut aningaasanut inatsiseqarfiusoq malissavaat, imarissavaalu ukiumi aningaasa­nut inatsiseqarfiusumi kingullermi Nunatta Karsiata isertitai aningaasartuutaalu tamarmiusut kiisalu Nunatta Karsiata pigisai nalillit akiligassaalu aamma ukiup ingerlanerani atuisimanerit.

§ 36.  Naalakkersuisut Namminersorlutik Oqartussat naatsorsuuseriveqarnerat pillugu malitarisas­saliorsinnaapput. Naalakkersuisut malittarisassaliornerminni naatsorsuuseriveqarnerup iluani isu­mannaatsuunissap torersumillu ingerlatsinissap eqqarsaatigineqarnerisa saniatigut paasissutissanik aningaasaqarnermik pilersaarusiornermut, aqutsinermut nakkutilliinermullu atorneqartussanik pis­sarsisinnaaneq eqqarsaatigissavaat.

  § 37.  Namminersorlutik Oqartussani naalakkersuisoqarfiit, aqutsisoqarfiit suliffeqarfiillu il. il. § 1-imi pineqartut paasissutissanik Naalakkersuisunut nalunaaruteqartassapput aamma naatsorsuiner­mi atortut Naalakkersuisut Nunatta Karsiata naatsorsuutaanik saqqummiussinissamut pisariaqarti­taat pissarsiarisassavaat.

  § 38.  Nunatta Karsiata ukiumoortumik naatsorsuutaanik kukkunersiuisarneq kukkunersiuisunit naalagaaffimmit akuerisaasunit Inatsisartut toqqagaannit isumagineqartassaaq.

  § 39.  Nunatta Karsiata naatsorsuutai pisortat kukkunersiuinermi ileqqorissaarnissaat naapertorlu­gu kukkunersiuisut kukkunersiortassavaat aamma Nunatta Karsiata naatsorsuinermi atortui isornar­torsiuisumik misissortassavaat. Kukkunersiuisut ilaatigut naatsorsuutit eqqortuunersut misissortas­savaat, aamma pissutsit naatsorsuutinik saqqummiussinermi pineqartut aningaasaliissutinut, inatsi­sinut najoqqutassanullu allanut kiisalu isumaqatigiissutigisanut aamma suleriaatsinut nalinginnaasu­nut naapertuunnersut misissortassavaat.
  Imm. 2.  Kukkunersiuisoq Inatsisartut kukkunersiuinermut tunngatillugu piumasaqaataanik malin­nissaaq, piumasaqaatit inatsimmut aamma pisortat kukkunersiuinermi ileqqorissaarnissaannut aker­liunngippata.

  § 40.  Naalakkersuisut paasissutissanik suugaluartunik naatsorsuutit naliliiffiginissaannut pisariaqartinneqartunik kukkunersiuisunut nalunaaruteqassapput, takuuk Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit Inatsisartut inatsisaanni § 18 aamma § 19.

Kommunit naatsorsuutinik nalunaarsuisarnerat naatsorsuutaallu

  § 41.  Kommunip naatsorsuutaani nalunaarsorneqassapput kommunip aningaasaatai qanoq aqun­neqarsimanersut aammalu aqunneqarnerat ukiumoortumik aningaasanut missingersuusianut kom­munalbestyrelsillu aalajangiinerinut allanut naapertuuttuunersut.
  Imm. 2.  Kommunip aningaasaatai isumannaatsumik paarineqassapput. Aningaasat ullormut ator­neqartussatut tigoriaannaatinneqanngitsut aningaaserivimmut ikineqassapput imaluunniit obligati­oninut aningaasaliinermiluunniit uppernarsaatinut inissinneqassallutik aningaasaateqarfiit aningaa­saataannik inissiiffigineqarsinnaasunut.

  § 42.  Kommunip naatsorsuutai aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamit kommunalbestyrelsimut saqqummiunneqassapput.  Naatsorsuutinut ilaatinneqassapput:
1) kommunip qularnaveeqqusiinerinut, attartornerinut, attartortitsinerinut aamma qularnaveeqqu­siissuteqarnermi pisussaaffiinut nalunaarsuutit,
2) pisariaqartitsineq naapertorlugu pissutsit qanoq ittuunerannut nassuiaatit, minnerunngitsumik aningaasaliissutaasut naatsorsuutaasullu malunnaatilimmik nikingassuteqarneranni, aamma
3) kommunip aningaasaliiffigisassatut pilersaarutaanut, ukiunut arlalinnut missingersuusiaanut il. il. tunngatillugit pissutaasunut nassuiaatit
  Imm. 2.  Kommunalbestyrelsip naatsorsuutinut nassuiaatit isummerfigissavai aamma naatsorsuuti­ni immikkuualuttut malitseqartinneqassanersut isummerfigissallugit, tamatumalu kingorna naatsor­suutit kommunalbestyrelsip kukkunersiuisunut Naalakkersuisunullu ingerlatissavai.
  Imm. 3.  Naalakkersuisut naatsorsuutit saqqummiunneqarnissaat pillugu malittarisassaliussapput.

  § 43.  Kukkunersiuisup oqaaseqaatai Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut nalunaarutigineqas­sapput. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq ingerlatsivinnit aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap toqqaannartumik ataaniinngitsunit akissuteqaatinik piumasaqassaaq. Akissuteqaatit Aningaasaqar­nermut Ataatsimiititaliap kommunalbestyrelsimut inassuteqaataani ataatsimoortuni ilaatinneqassap­put. Kommunalbestyrelsip alajangiiffigissavaa ukiumoortumik naatsorsuutinut oqaaseqaataasut akissuteqarfigineqarnissaat aammalu ukiumoortumik naatsorsuutit akuersissutigineqarnissaat.
  Imm. 2.  Kommunalbestyrelsi aalajangeereerpat, tak. imm.1, aalajangiussaq kukkunersiuisut oqaa­seqaataat ilanngullugit Naalakkersuisunut nassiunneqassapput.
  Imm. 3.  Ukiumoortumik naatsorsuutit inaarutaasumik akuerineqarnerannit kingusinnerpaamik ul­lut 14-it qaangiunneranni kukkunersiuisut allattugaat ilanngullugit kommunip nittartagaani tamanit takuneqarsinnaanngussapput.

§ 44.  Kommunit tamarmik akuerisaasunik kukkunersiuisoqassapput kukkunersiuisunut inatsit sukkulluunniit atuuttoq tunngavigalugu. Kukkunersiuineq Naalakkersuisunit akuerineqassaaq. Kommunalbestyrelsip kukkunersiuisoq akuerisaasoq asoortissappagu Naalakkersuisut akuersiteq­qaartinneqassapput.
  Imm. 2.  Kommunip naatsorsuutai pisortat kukkunersiuinermi ileqqorissaarnissaat naapertorlugu kukkunersiuisut kukkunersiortassavaat aamma kommunip naatsorsuinermi atortui isornartorsiuisu­mik misissortassavaat.
  Imm. 3.  Kukkunersiuisut sukkulluunniit nalunaaruteqaqqaaratik karsimik misissuisinnaatitaapput akuttunngitsunillu kommunip naatsorsuutaanik misissuisassallutik, tassungalu atatillugu nakkutillii­nermi iliuusissatut akuerisaasut, taakkununnga ilanngullugit qarasaasiat atornissaannut najoqqutas­siat toqqissisimanartuunersut misissorneqarnissaat siuunertaralugu.
  Imm. 4.  Kommunalbestyrelsi paasissutissanik pissarsinissamut paasissutissanillu kukkunersiuisut ingerlatsinerminni pisariaqartitaannik tunniussinissamut pisussaavoq.
  Imm. 5.  Imm. 3 naapertorlugu kukkunersiuisut suliaqarnerannut atatillugu § 43, imm. 1 aamma 2 kukkunersiuisut nalunaarutaannut atorneqarsinnaapput.

  § 45.  Kommunalbestyrelse kommunip karsiata naatsorsuuseriviatalu aaqqissuussaanerannut sule­riaaseqarnerannullu tunngatillugit malittarisassaliussaaq. Malittarisassaq kommunip kukkunersiui­suinut nassiunneqassaaq, taakkualu allannguutinik atulersitsinnginnermi tamatigut ilisimatinneqar­tassapput.
  Imm. 2.  Kommunip karsiata naatsorsuuseriveqarneratalu aqunneqarnissaannut, kontulersuisarnis­samut, kukkunersiuisarnissamut aamma kukkunersiuisut oqaaseqaateqartarnissaannut Naalakkersui­sut malittarisassaliorsinnaapput.

Kapitali 7
Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit

§ 46.  Naalakkersuisut Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit akit nikerarnerannik aningaasa­qarnermillu ingerlatsinerup attanneqarsinnaaneranik nalilersuisussat pilersissavaat. Aamma Naalak­kersuisut siunnersuisoqatigiit qinnuigisinnaavaat inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut pingaarutilin­nik allatigut siunnersoqqullutik.
  Imm. 2.  Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit katitigaanerat, piffissaq atuuffissaat il.il. nalu­naarutikkut aalajangersarneqassapput.
  Imm. 3.  Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit allattoqarnerat aningaasaqarnermut naalakkersuisoqarfimmit isumagineqarpoq.
  Imm. 4.  Naalakkersuisut Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit suleriaasissaat aalajangersar­sinnaavaat.

Kapitali 8
Pineqaatissiissutaasinnaasut

§ 47.  Inatsit manna malillugu pisussaaffigisanik kommunalbestyrelsi isumaginnikkusunngippat Nakkutilliisoqarfik kommunalbestyrelsimi ilaasortanut pisussaaffimmik isumaginnikkusunngitsunut pinngitsaaliissummik akileeqqusilluni peqqusisinnaavoq.
  Imm.  2.  Kommunalbestyrelsimut ilaasortaq kommunalbestyrelsimi ilaasortatut pisussaaffimminik sakkortuumik unioqqutitsisoq akiliisinneqartussanngortinneqarsinnaavoq.
  Imm. 3.  Assuarliut imm. 2 naapertorlugu pisoq taamaallaat Nakkutilliisoqarfiup piumasaqarneratigut pisinnaavoq.

Kapitali 9
 Atuutilersinneqarnera ikaarsaariarnermilu aalajangersakkat

§ 48.  Inatsisartut inatsisaat 1. januar 2018 atuutilissaaq, taamaattoq takuuk imm. 2-4.
  Imm. 2.  §§ 14 aamma 17-ip atuutilerfissaannut piffissaq nalunaarut aqqutigalugu Naalakkersuisunit aalajangersarneqassaaq.
  Imm. 3.  § 18 1. december 2016 atuutilissaaq.
  Imm. 4.  § 26, imm. 3-5, aamma §§ 27-30 ulloq 1. januar 2019 atuutilissapput.
  Imm. 5.  Ulloq 31. december 2017 Namminersornerullutik Oqartussat naatsorsuuseriveqarnerat il. il. pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 23, 3. november 1994-imeersoq, Namminersornerullutik Oqartussat missingersuutaat pillugit  Inatsisartut inatsisaat nr. 8, 29. oktober 1999-imeersoq §§ 21-24 kisiisa pinnagit,  Namminersornerullutik Oqartussat missingersuutaat pillugit Inatsisartut inatsisaata nr. 8, 29. oktober 1999-imeersup allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisaat nr. 1, 23. maj 2000-imeersoq kiisalu Kommunit aqunneqarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 22, 18. november 2010-meersumi  §§ 40-50  atorunnaarsinneqassapput.
  Imm. 6.  Inatsisitigut aalajangersakkat imm. 5-mi inatsisit aalajangersakkallu taaneqartut malillugit atortussanngortinneqarsimasut atuutiinnassapput inatsisitigut aalajangersakkanik Inatsisartut inatsisaat manna malillugu atortussanngortinneqartunik taarserneqarnissaat tikillugu.

  § 49.  Sanaartugassanut Iluarsagassanullu Aningaasaateqarfik, takuuk Namminersornerullutik Oqartussat missingersuutaat pillugit Inatsisartut inatsisaanni §§ 21-24, §§ 14-17 atulersinneqarnerisa ukiut tallimat qaangiunneranni ulloq 31. december atorunnaarsinneqassaaq, takuuk § 48, imm. 2. Namminersornerullutik Oqartussat missingersuutaat pillugit Inatsisartut inatsisaanni §§ 21-24 Sanaartugassanut Iluarsagassanullu Aningaasaateqarfiup atorunnaarsinneqarnerata peqatigisaanik atorunnaarsinneqassapput.
  Imm. 2.  Naalakkersuisut Sanaartornermik Iluarsartuussisarnermillu aningaasaateqarfiup atorunnaarsinnissaanut malittarisassanik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaapput, tassunga ilanngullugu aningaasaateqarfiup ataani sulianik atorunnaarsitsinernut atatillugu ikaarsaarnermi aaqqissuussinernik aningaasaateqarfiullu aningaasaataanik nuussinernik aalajangersaanerit.

Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 28. november 2016

Kim Kielsen