Kommunit Namminersorlutillu Oqartussat missingersuutaat naatsorsuutaallu pillugit Inatsisartut Inatsisaat nr. 26, 28. november 2016-imeersumi § 36, § 42, imm. 3 aamma § 45, imm. 2 naapertorlugit aalajangersakkat makku aalajangersarneqarput:

 

Kapitali 1

Naatsorsuutini siunertaasut

 

  § 1.  Kommunit aamma Namminersorlutik Oqartussat naatsorsuutaat, pisortani ingerlatsivinni inissisimaffinni tamani aningaasaqarnermik aqutsinerup aamma paasissutissanik allaffissornikkut aqutsinerup qularnaatsuunissaanut sunniuteqarluarnissaanullu iluaqutaassaaq.
  Imm. 2.  Paasissutissanik allaffissornikkut aqutsinermi, paasissutissanik ingerlaavartumik suliffiup iluani naatsorsuutinik malinnaanermut, aningaasaqarnikkut pilersaarusiornermut, aqutsinermut nakkutiginninnermullu, piffissakkaartumik naatsorsuutinik saqqummiinernut kiisalu ukiumoortumik kommunit aamma nunap karsiata naatsorsuutaannut, ilanngullugit ukiumoortumik nalunaarutit, atugassanik tutsuiginartunik naleqquttunillu pissarsititsisoqartassaaq.
  Imm. 3.  Ukiumoortumik nalunaarutit oqartussaaqatigiilluni suliat ingerlanerinut tunngavissiissapput. Ukiumoortumik nalunaarutit innuttaasut allallu soqutiginnittut pisortat ingerlatsineranni naammattumik paasisimasaqartitsilissapput, taamaalillutik soqutiginnittut kommunit aamma Namminersorlutik Oqartussat aningaasaqarnerannik naliliisinnaassallutik, ilanngullugit aningaasaqarnikkut killissaliussat aningaasaliissutigineqartut iluanni aaqqissuussaanerni siunnerfiit aalajangersarneqartut angunissaannut piginnaasaqarnerit.

 

Kapitali 2

Nassuiaassutit

 

  § 2.  Nalunaarummi matumani immikkoortortaq paasineqassaaq:
1)  Naalakkersuisup suliassaqarfiisa iluanni ingerlatsivik, pisortai Naalakkersuisoqarfimmi suliassaqarfiup iluani aningaasaliinernut inatsisini kontumut pingaarnermut ataatsimut arlalinnulluunniit, immaqalu aamma aningaasaliinernut inatsisini paragraffinut ataatsimoorussanut, missingersuutinut aningaasaqarnermullu akisussaasuusut.
2)  Kommuni.
3)  Sullissiviit aningaasaateqarfiillu imminut pigisut, aningaasaliinernut inatsisini imaluunniit kommunit ukiumoortumik naatsorsuutaanni ingerlatsinermut aningaasaliiffigineqartut.
4)  Kommunini ataatsimoorfiit il.il.
5)  Suliffeqarfiit, peqatigiiffiit, aningaasaateqarfiit il.il., kommunit Namminersorlutillu Oqartussat missingersuutaat naatsorsuutaallu pillugit Inatsisartut Inatsisaanni § 1, imm. 2 naapertorlugu nalunaarummi pineqartunut ilaassasut Naalakkersuisut aalajangiussimasaat.
  Imm. 2.  Immikkoortortaq naatsorsuusiortoq paasineqassaaq tassaasoq Namminersorlutik Oqartussani immikkoortortami ilaasoq, taassuma aningaasaqarnikkut atugassiinernut tunngatillugu piginnaasaqarfii suliassaalu immikkoortortap aamma Aningaasaqarnermut Aqutsisoqarfiup akornanni isumaqatigiissummi erseqqinnerusumik aalajangersagaallutik, takuuk § 7, imm. 2.

 

Kapitali 3

Namminersorlutik Oqartussat

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfik

 

  § 3.  Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfik Namminersorlutik Oqartussani piffissakkaartumik naatsorsuutinik atuinissaq akuersissuteqartarnissarlu pillugit malittarisassanik aalajangersaasinnaavoq.

 

Aningaasaqarnermut Aqutsisoqarfik

 

  § 4.  Allatut inatsimmi allami imaluunniit inatsit alla naapertorlugu aalajangersaasoqarsimanngippat Aningaasaqarnermut Aqutsisoqarfik Namminersorlutik Oqartussat immikkoortortaasa iluanni aningaasaqarnikkut aqutsinermut aamma paasissutissanik allaffissornikkut aqutsinermut tassunga atasumut killissaliussanik aaqqissuussinissamut akisussaasuuvoq. Aningaasaqarnermut Aqutsisoqarfik suliffiup iluani nakkutiginninnernik, pisortat aningaasaataannik atornerluinissamut kiisalu aningaasaqarnikkut aqutsinermut paasissutissat tunngaviusut annertuunik kukkuneqarnissaannik pitsaaliuisunik, pinngitsoortitsisussanik imaluunniit paasinniffiusussanik pilersitsinissamut akisussaasuuvoq.
  Imm. 2.  Allatut inatsimmi allami imaluunniit inatsit alla naapertorlugu aalajangersaasoqarsimanngippat Aningaasaqarnermut Aqutsisoqarfik Namminersorlutik Oqartussat immikkoortortaasa tamarmik iluanni aningaasaqarnikkut aqutsinermut aamma paasissutissanik allaffissornikkut aqutsinermut maleruagassat aamma malittarisassat malinneqarnerannut nakkutilliissaaq.

 

  § 5.  Aningaasaqarnermut Aqutsisoqarfik malittarisassianik, Namminersorlutik Oqartussani aningaasaqarnikkut aqutsinermut kiisalu paasissutissanik allaffissornikkut aqutsinerup aaqqissuunnissaanut killissaliussanik nassuiaasunik aammalu akisussaasuunermut aalajangiisinnaatitaanermullu maleruagassanik tassunga atasunik, suliaqassaaq.
  Imm. 2.  Aningaasaqarnermut Aqutsisoqarfik Namminersorlutik Oqartussani suliffiup iluani naatsorsuutinut ilitsersuutinik suliaqarnissamut malittarisassanik nassiussissaaq.

 

  § 6.  Aningaasaqarnermut Aqutsisoqarfiup Nunatta Karsiata naatsorsuutai Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfiup innersuussineri malillugit suliarineqassapput.
  Imm. 2.  Aningaasaqarnermut Aqutsisoqarfik Namminersorlutik Oqartussat ataanni immikkoortortat sorliit nammineerlutik aningaaserivimmi kontoqarsinnaanersut aalajangiissaaq aammalu aningaaserivimmi kontunut taakkununnga malittarisassanik aalajangersaassalluni.

 

Namminersorlutik Oqartussat ataanni immikkoortortat

 

  § 7.  Namminersorlutik Oqartussat ataanni immikkoortortat suliassaqarfimmi iluanni paasissutissanik allaffissornikkut aqutsinerup aaqqissuunnissaanut, suleriaasissat aammalu suliffiup iluani nakkutiginninnerit, naatsorsuutinik allatigullu nalunaarusianik suliarinninnermut tunngavissanut naammattunik nalunaarsuinissamik qulakkeerinnittunik, aaqqissuunnissaannut akisussaasuupput.
  Imm. 2.  Aningaasaqarnermut Aqutsisoqarfik isumaqatigiissuteqarfigalugu immikkoortortap immikkoortut naatsorsuusiortussat amerlassusissaat, taakkualu aningaasaqarnikkut atugassiinissamut aalajangiisinnaatitaaffii suliassaallu, aalajangissavaat, ilanngullugit sorliit nammineerlutik karsimik aqutsissanersut kiisalu karsini ataasiakkaani uninngasuutit annertussusissaat, ilanngullugit karsit aningaasanik imaqartut. Immikkoortortat naatsorsuusiortussat ataasiakkaat paasissutissanik allaffissornikkut aqutsinerup il.il. isumannaatsumik ingerlanneqarsinnaasunngorlugu, annertussuseqarnissaat, taamaaliornermi qulakkeerneqassaaq. Tamanna ajornarpat, immikkoortortap suliassaqarfiisa iluanni paasissutissanik allaffissornikkut aqutsinerup isumannaatsumik ingerlanneqarsinnaanissaa, allatut iliorluni qulakkiissavaa.

 

  § 8.  Namminersorlutik Oqartussat ataanni immikkoortortat naatsorsuusiortussat, suliffiup iluani ilitsersuutinik suliaqassapput nutarterisassallutillu.
  Imm. 2.  Suliffiup iluani ilitsersuummi minnerpaamik nassuiarneqassapput:
1)  Ingerlatsinermi suliassaqarfik.
2)  Immikkoortortap ataaniittunut immikkoortiterineq.
3)  Aningaasanut inatsimmi kontut sorliit immikkoortortat ataasiakkaat ataanniinnersut.
4)  Kina aningaasaliissutinut atugassiinissamut aalajangiisinnaatitaanersoq. 
5)  Immikkoortortami immikkoortortaqarfiullu suliffiup iluani nakkutiginninnerani aamma aarlerinaataasunik aqutsinermi ilaasut pingaarnerit.
  Imm. 3.  Ilitsersuut immikkoortortami pisortanit aammalu suliffiup iluani kukkunersiuisartumit akuerineqassaaq.

 

Kapitali 4

Kommunit

 

  § 9.  Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaq kommunip iluani aningaasaqarnikkut aqutsinermut aammalu paasissutissanik allaffissornikkut aqutsinermut tassunga atasumut killissaliussat aaqqissuunneqarnerannut, akisussaasuuvoq.
  Imm. 2.  Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaq suliffiup iluani nakkutiginninnernik, pisortat aningaasaataannik atornerluinissamut kiisalu aningaasaqarnikkut aqutsinermut paasissutissat tunngaviusut annertuunik kukkuneqarnissaannik pitsaaliuisunik, pinngitsoortitsisussanik imaluunniit paasinniffiusussanik pilersitsinissamut akisussaasuuvoq.
  Imm. 3.  Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaq kommunimi suliassaqarfinni tamaginni aningaasaqarnikkut aqutsinermut aamma paasissutissanik allaffissornikkut aqutsinermut maleruagassat aamma malittarisassat malinneqarnerannut nakkutilliissaaq.

 

  § 10.  Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaq malittarisassianik, kommunimi aningaasaqarnikkut aqutsinermut kiisalu paasissutissanik allaffissornikkut aqutsinerup aaqqissuunnissaanut killissaliussanik nassuiaasunik aammalu akisussaasuunermut aalajangiisinnaatitaanermullu maleruagassanik tassunga atasunik, suliaqassaaq.
  Imm. 2.  Kommunalbestyrelsip sanaartugassanut iluarsagassanullu aningaasaateqarfimmik pilersitsinissaq akuerippagu, aningaasaateqarfiup suliaqarnissaanut missingersuutitigut aningaasaliissutitigullu killissat pillugit maleruaqqusanik aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaq suliaqassaaq.
  Imm. 3.  Maleruagassat kommunalbestyrelsimit akuerineqassapput.

 

  § 11.  Immikkoortortaqarfiit aamma sullissiviit sorliit nammineerlutik naatsorsuusiortassanersut aammalu taakkua aningaasaqarnikkut atugassiisarnermut tunngatillugu aalajangiisinnaatitaaffii suliassaalu aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap aalajangissavai.

 

  § 12.  Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaq kommunimi aningaasaqarnikkut pigisanik pisussaaffinnillu ingerlatsinermut akisussaasuuvoq.
  Imm. 2.  Immikkoortortaqarfiit aamma sullissiviit sorliit kommunimi qitiusumi aningaaserivimmi kontuni tigusisinnaassanersut aammalu sorliit nammineerlutik aningaaserivimmi kontoqarsinnaanersut aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaq aalajangiissaaq aammalu aningaaserivimmi kontunut taakkununnga killissaliussat aalajangersassallugit.

 

Kapitali 5

Periaatsimik atuineq

 

  § 17.  Paasissutissanik allaffissornikkut aqutsineq, isumalluutit sapinngisamik ikinnerpaat atorneqarlutik aammalu sapinngisamik annertunerpaamik ingerlaannartunngortitsisoqarluni, annertunerpaatigut digitalimik ingerlanneqassaaq.

 

  § 18.  Immikkoortortat § 2, nr. 3-5-imi pineqartunut ilaatinneqartut IT atorlugu periaatsimut ataatsimoorussamut ilanngutsinneqarnerat, aningaasaqarnermut Aqutsisoqarfimmit imaluunniit kommunip aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaanit akuersissuteqarneq malillugu pisinnaavoq.

 

 

 

Kapitali 6

Naatsorsuusiornermut piumasaqaatit

 

Aningaasaliissutinut naatsorsuutit

 

  § 19.  Immikkoortortaq aningaasaliissutinut naatsorsuusiussaaq. Immikkoortortamut aningaasaliissutit, aningaasartuutit isertitallu naatsorsuutini ilaatinneqassapput.

 

Atugassiissutinut naatsorsuutit

 

  § 20.  Isumaqatigiissutigineqartunut aammalu pisussaaffigilerneqartunut, immikkoortortamut siunissamut pisussaaffiliisunut aammalu ukiup aningaasaliiffiusup ingerlanerani aningaasartuuteqarnermik imaluunniit isertitaqarnermik malitseqarsinnaasunut, aningaasartalerlugit naatsorsuisoqarsinnaalerlugu, nalunaarsuinerit aaqqissuunneqassapput.
  Imm. 2.  Suliassanut naatsorsuutinut atatillugu atugassiinernut naatsorsuusiortoqassaaq, ilanngullugit sanaartugassat, taakkua 5 mio. koruunit sinnerlugit ilanngaasinnginnermi aningaasaliissutitaqarpata.
  Imm. 3.  Namminersorlutik Oqartussani immikkoortortat suliassaqarfimmi immikkuullarissuni atugassiissutinut naatsorsuutinik suliaqaqqullugit Aningaasaqarnermut Aqutsisoqarfiup aammattaaq peqqusinnaavai.
  Imm. 4.  Kommunimi immikkoortortaqarfiit aamma sullissiviit suliassaqarfinni immikkuullarissuni atugassiinernut naatsorsuutinik suliaqarnissaannik kommunalbestyrelsi aammattaaq peqqusisinnaavoq.

 

Naatsorsuutini nalunaarsuineq

 

  § 21.  Nalunaarsuinerit tamaasa naatsorsuutinut, naatsorsuutitigut naatsorsukkanut imaluunniit aaqqissukkanut, avataani atugassatut suliarineqartussanut, malinnaaffigineqarsinnaanngorlugit naatsorsuutini nalunaarsuineq aaqqissuunneqassaaq. Tassani kisitsisit nalunaarsuinerni katitigaaffimminni (nuussinermut takussutissaq) ilanngutsinneqarsinnaassapput.
  Imm. 2.  Naatsorsuutini nalunaarsuinerit suulluunniit ilanngussani uppernarsaatitaqassapput, nalunaarsuinerup eqqortuuneranik (misissuinermut takussutissaq) uppernarsaasinnaasumik. Ilanngussat nalunaarsuinermut tunngavissatut inummit tamatumunnga piginnaatitaasumit akuerineqarsimassapput.
  Imm. 3.  Nalunaarsuinerit ilanngussanut tassunga atasunut innersuussissapput aammalu nalunaarsuinerup naatsorsuutini allanneqarnerani piffissatigut inissisimanera aalajangerneqarsinnaalerlugu paasissutissanik imaqassalluni.
  Imm. 4.  Ilanngussat paasineqassapput tassaasut nuussinernut naatsorsuutini nalunaarsorneqartunut uppernarsaatit pisariaqartut suulluunniit, uppernarsaat elektroniskimik, mikrofilmimi, pappialami imaluunniit immiussivimmi allami pigineqarnersoq apeqqutaanani. Ilanngussaq avataaneersoq paasineqassaaq tassaasoq uppernarsaat immikkoortortamiit annaanerusuneersoq. Ilanngussat allat, ilanngullugit naatsorsuinerit aammalu naatsorsukkat allat, nalunaarsuinerup eqqortuuneranut uppernarsaataasut, suliffiup iluaniittutut isigineqassapput. Ilanngussat paasissutissanik nalunaarsuinermut pisariaqartunik imaqassapput, ilanngullugu ulloq nuussiviusoq aningaasartaalu ersarissumik allallugit.
  Imm. 5.  Naatsorsuutini najoqqutassaq iluarsineqarpat, imareqqaagai taamatullu allannguutit imarisai, najoqqutassani ersarissumik allassimassapput.

 

  § 22.  Nalunaarsuinerni aningaasaqarnikkut pisut, immikkoortortami ingerlatanut pingaaruteqartut imaluunniit sunniuteqartut, ilatinneqassapput. Aningaasaqarnikkut pisut eqqoqqissaartumik aammalu pisut pereerneranni aammalu aningaasaqarnikkut naatsorsorneqarsinnaalernerisa kingorna piaartumik nalunaarsorneqassapput.
  Imm. 2.  Nalunaarsuinerni minnerpaamik ilaatinneqassapput:
1)  Akiliilluni nuussinerit aningaasanik ikisinermi tigusinermiluunniit.
2)  Isertitanik nuussinerit ingerlatsinermi isertitaneersut, sanaartornermi isertitaneersut, akileraarutineersut akitsuutineersullu kiisalu nuutanit isertitat il.il.
3)  Aningaasartuutinik nuussinerit ingerlatsinermut aningaasartuutineersut, sanaartornermut aningaasartuutineersut nuutanillu aningaasartuutineersut il.il.
4)  Taarsigassarsiarititani aamma pisassani annaasassanut illuartitat.
5)  Neriorsuutit aammalu pisussaaffinngorsinnaasut, ukiumi aningaasaliiffiusumi pisussami aningaasartuutinut imaluunniit isertitanut sunniuteqarsinnaasut.
  Imm. 3.  Nalunaarsuineq aaqqissuunneqarlunilu ingerlanneqassaaq naatsorsuusiornermut atortut aserorterneqassanatik, iginneqassanatik, mumingalersissanagilluunniit, taamatullu kukkuneqannginnissaat atornerlunneqannginnissaallu qulakkeerneqassalluni.
  Imm. 4.  Nalunaarsuineq ukiumoortumik missingersuutinut imaluunniit aningaasaliissutinut inatsisinut naapertuuttumik pissaaq aammalu kommunit aamma Namminersorlutik Oqartussat kontunut pilersaarutaat ataatsimoorussaq naapertorlugu ingerlanneqassalluni.

 

  § 23.  Illuartitani § 22, imm. 2, nr. 4-mi taaneqartuni, ilaatinneqarpoq pisassat akiligassanngoreersut nalingi, ukiup aningaasaliiffiusup naannginnerani akilerneqarsimanngitsoq.
Illuartitat ukiumi angusat naatsorsorneqarneranni ilaatinneqartut imatut naatsorsorneqassapput:

	Ukiut 0-1	Ukiut 1-2	Ukiut 2-3	Ukiut 3-4	Ukiut 4-5	Ukiut 5 pisoqaanerusulluunniit
Aningaasartaasa sinnerisa nalikillineqarnerat	7,50 pct.	15 pct.	30 pct.	50 pct.	75 pct.	100 pct.

  Imm. 2.  Imm. 1 apeqqutaatinnagu ataasiakkaatigut nalilersuineq malillugu pisassaq naapertorlugu akiitsoqartoq tassaappat pisortani oqartussaq, ilanngullugit nunami allami oqartussaq imaluunniit suliffeqarfik pisortanit ingerlanneqartoq, pisassat akiligassanngoreersut nalingannut tunngatillugu illuartitsisoqassaaq.
  Imm. 3.  Illuartitani § 22, imm. 2, nr. 4-mi taaneqartuni taarsigassarsiarititat nalingat tamatuma saniatigut ilaatinneqarpoq, akilersuummik piffissaq eqqorlugu akiliiffissamut imaluunniit akiliinissamut isumaqatigiissutigineqartumut killiliussaq ullunit 60-init sivisunerusumik qaangerneqarsimappat. Illuartitsinerit ukiumi angusanik naatsorsuinermi ilaatinneqartut, taarsigassarsianik ataasiakkaanik imaluunniit taarsigassarsianut tunngasunut assigiissaartunut ataatsimoortunut ataasiakkaatigut naliliineq malillugu pissapput.

 

Isertitanik aningaasartuutinilu piffissalersuineq

 

  § 24.  Aningaasartuutit aamma isertitat nioqqutissanik pilersuinermeersut imaluunniit kommunineersut aamma Namminersorlutik Oqartussaneersut, annaasaqarsinnaanerup ikaarsaartinneqarnerani nalunaarsorneqassapput, nunami sorlermi pisisoqarnersoq apeqqutaanani.
  Imm. 2.  Aningaasartutit aamma isertitat, kommuninut aamma Namminersorlutik Oqartussanut taakkunanngaaniilluunniit kiffartuussinerneersut, tunniunneqavinnerat ilutigalugu nalunaarsorneqartassapput, piffissaq akilerneqarfiat apeqqutaanani.
  Imm. 3.  Aningaasartuutit aamma isertitat nioqqutissanik aamma kiffartuussinernik pilersuinermeersuunatik pisoqartillugu, aningaasartai naatsorsorneqarsinnaalerneranni aammalu kingusinnerpaamik piffissami akilerneqarfianni nalunaarsuineq pissaaq.
   Imm. 4.  Kommuninut imaluunniit Namminersorlutik Oqartussanut piumasaqaatit annertuut, annertussusaat naatsorsuutinik saqqummiussineq inaarutaasoq tikitsinnagu inaarutaasumik naatsorsorneqarsinnaanngippat, missingersuineq uppernarsarneqartoq tunngavigalugu ukiumi aningaasaliiffiusumi pineqartumi, aningaasartuutit naatsorsuutini nalunaarsorneqassapput, taamaalillunilu ukiumi aningaasaliiffiusumi, piumasaqaatip inaarutaasumik naatsorsorneqarsinnaalerfiani, aningaasartai iluarsineqassallutik.
  Imm. 5.  Allamiut aningaasaannik nuussinerit, akiliilluni nuussinermi ulloq taanna, ilanngullugu kortimik tunniussisumiit, danskit koruuniinut naatsorsorneqassaaq.
  Imm. 6.  Namminersorlutik Oqartussani akileraarutinit akitsuutinillu isertitat aammalu utertillugit akiliinerit akileraarutinut akitsuutinullu tunngasut piffissani makkunani isertitatut allanneqassapput:
1)  Inuit akileraarutaat ukiumi aningaasaliiffiusumi, sulisitsisumit nassuiaatinik tigusiffiusumi, isertitatut allanneqassapput. Taamaattoq nassuiaatit ukiup siuliani naatsorsuutinut tunngasut, nassuiaat ukiup aningaasaliiffiusup kingorna kingusinnerpaamik 31. januar tiguneqarsimappat, siuliani ukiumut aningaasaliiffiusumut ilanngullugit naatsorsorneqassapput.
2)  Akileraarutit B-t aamma ingerlatseqatigiiffiit akileraarutaat ukiumi akileraarusiinerup naammassiffiani ilanngullugit naatsorsorneqassapput.
3)  Pissarsianit akileraarutit ukiumi aningaasaliiffiusumi nalunaarutiginninnerup tiguneqarfiani ilanngullugit naatsorsorneqassapput. Pissarsianit akileraarutinik utertitsineq, ukiumi tunniussiviusumi ilanngullugit naatsorsorneqassaaq.
4)  Akitsuutit ukiumi aningaasaliiffiusumi akitsuutinik nalunaarutiginninnerup akitsuuteqartussaatitaasumit tiguneqarfiani, ilanngullugu naatsorsorneqassaaq. Taamaattoq akitsuutinik nalunaarutiginninnerit siuliani ukiumi naatsorsuusiorfiusumut tunngassuteqartut, nalunaarutiginninnerit ukiup aningaasaliiffiusup kingorna 31. januar tikitsinnagu tiguneqarsimappata, siuliani ukiumut aningaasaliiffiusumut ilanngullugit naatsorsorneqassapput. Taamaattoq akitsuutinik nalunaarutiginninnerit Kalaallit Nunaanni aalisarnermi pisuussutinut akitsuutinut tunngassuteqartut, siuliani ukiumut naatsorsuusiorfiusumut tunngasut, nalunaarutiginninnerit ukiup aningaasaliiffiusup kingorna 15. februar tikitsinnagu tiguneqarpata, siuliani ukiumut aningaasaliiffiusumut ilanngullugit naatsorsorneqassapput.
5)  Akileraartarnermut Aqutsisoqarfiup tamatuma kingorna akileraarutinik akitsuutinillu nr. 1-imit nr. 4-mut taaneqartunik iluarsiineri, ukiumi aningaasaliiffiusumi iluarsiinerup ingerlanneqarfiani, ilanngullugit naatsorsorneqassapput.
  Imm. 7.  Aningaasaqarnikkut attartornissamut isumaqatigiissutit taarsigassarsianik aningaasalersuilluni pisinermut sanilliunneqassapput. Aningaasaqarnikkut attartornissamut isumaqatigiissutini akiitsut oqimaaqatigiissitsinermi akiitsunut pisussaaffiit ataanni attartornermut isumaqatigiissutip atsiornerani aningaasartaannut naapertuuttumik naatsorsorneqartarput naatsorsuutinilu allanneqartarlutik. Illuatungiliullugu allatassaq sanaartornermut aningaasartuutitut aningaasartuutini allanneqassaaq. Ingerlaavartumik attartornermi sullissinerit attartornermut isumaqatigiissutinut taamaattunut tunngasut erniatut ilaatinneqartumi agguarneqassaaq, ingerlatsinermut aningaasartuutitut aammalu akilersuutip ilaatut attartornermi akiitsunik annikillisitsisutut nalunaarsorneqassalluni. Attartornermut isumaqatigiissummi aamma aserfallatsaaliuineq ilaatinneqarpat, taassuma ukiumut nalinga ingerlatsinermi aningaasartuutitut nalunaarsorneqartussaq naatsorsorneqassaaq. 
  Imm. 8.  Sanaartukkani avataaniit aningaasalersorneqartuni (tunissutitut aningaasaliinerit) sanaartornermut aningaasartuutit aamma sanaartornermut isertitat ukiumoortumik nalunaarusiami allassimassapput.

 

Kapitali 7

Naatsorsuutinik saqqummiineq

Ukiumoortumik nalunaarusiamut piumasaqaatit

 

  § 25.  Ukiumoortumik naatsorsuutit pisassat, siumoortumik akilikkat aamma aningaasat akilerneqanngitsut il.il. eqqarsaatigalugit suliarineqassapput, taamaalillutik naatsorsuutit ukiumi aningaasaliiffiusumi pineqartumi isertitanik aningaasartuutinillu kiisalu ukiup aningaasaliiffiusup naanerani pigisanik aningaasartuutinillu, eqqortumik takutitsissallutik.
  Imm. 2.  Ukiumoortumik nalunaarusiap minnerpaamik imarissavai:
1)  Pisortat atsiornerat.
2)  Kukkunersiuisup atsiornera.
3)  Pisortat nalunaarutaat.
4)  Aningaasaliissutit naatsorsorneqarnerat.
5)  Ukiumoortumik naatsorsuutit attuumassuteqartunik nassuiaatitallit.
6)  Ilanngussat aningaasaliissutit atuinerullu akornanni nikingassutaasunut kiisalu aningaasaliinernut pilersaarutinut, ukiunut arlalinnut missingersuusiorfiusunut il.il.  nikingassutaasoq 2 procentimit annertuneruppat, taamaattoq minnerpaamik 1 mio. koruuniuppat, taakkununnga sunniutaasunut pissutaasunut nassuiaatitaqartut.
  Imm. 3.  Pisortat atsiorneranni oqaaseqaatini ilaatinneqassapput:
1)  Ukiumoortumik nalunaarusiaq eqqortuusoq, tassa imaappoq ukiumoortumik nalunaarusiaq annertuunik kukkusunik paasissutissartaqanngitsoq imaluunniit ilanngutinngitsuugaqanngitsoq, ilanngullugit ukiumoortumik nalunaarusiami siunnerfinnik allaaserinninneq aamma siunnerfinnik nalunaarusiorneq tamakkiisuusoq.
2)  Atugassiinerit naatsorsuutinik saqqummiussinermi ilaatinneqartut, aningaasaliissutinut, inatsisinut aamma peqqussutinut allanut kiisalu isumaqatigiissutinut atsioriikkanut aammalu nalinginnaasumik suleriaatsimut, naapertuuttoq.
3)  Suleriaatsinik aningaasanik aammalu immikkoortortani ingerlatsinermi ukiumoortumik nalunaarusiami ilaatinneqartunik naapertuuttumik aningaasaqarnikkut aqutsinermik qulakkeerinnittussanik, pilersitsisoqarsimasoq. Namminersorlutik Oqartussani pisortat oqaaseqaataat Aningaasaqarnermut Naalakkersuisumit aamma Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfimmi pisortamit atsiorneqassapput. Kommunini pisortat oqaaseqaataat Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliamit aamma kommunimi pisortamit atsiorneqassapput.
  Imm. 4.  Ukiumoortumik nalunaarusiaq kukkunersiuisup oqaaseqaataanik, kukkunersiuisutut toqqagaasup kukkunersiuinermut inerniliussatut suliarisimasaanik imaqassaaq.
  Imm. 5.  Aqutsisut nalunaarutaanni suliassaqarfinni ataasiakkaani siunnerfiit angusallu pingaarnertigut nassuiaataat ilaatinneqassaaq, ilanngullugu suliassaqarfimmut pilersaarummi/pilersaarutini attuumassuteqartuni malinnaaneq, aammalu sapinngisamik pisortat ataatsimoorlutik kontunut pilersaarutaanni siunertaq 1 naapertorlugu siunertanut suliassaqarfiit akimorlugit nassuiaammik imaqartariaqarluni.
  Imm. 6.  Aningaasaliissutit naatsorsorneqarneranni, aningaasanut inatsimmut imaluunniit ukiumoortumik missingersuutinut naapertuuttumik, immikkoortortai nassuiarlugit takutinneqassaaq. Aningaasaliissutit naatsorsorneqarneranni, minnerpaamik aningaasanut inatsit imaluunniit ukiumoortumik missingersuutit naapertorlugit aningaasaliissutinut akuerisanut, kiisalu missingersuutit nutartikkat atuinermut piviusunngortinneqartumut sanilliullugu, takussutissiaq ilaatinneqassaaq.
  Imm. 7.   Ukiumoortumik naatsorsuutit minnerpaamik ilanngussat 1-3-mi allassimasunut naapertuuttumik angusat naatsorsorneqarnerannik, oqimaaqatigiissitsinermik, aningaasat ingerlaarnerannut naatsorsukkanik, imaqassapput.
  Imm. 8.  Ukiumoortumik naatsorsuutit tamatuma saniatigut nassuiaatinik attuumassuteqartunik imaqassaaq, minnerpaamik paasissutissat makkua imarissallugit:
1)  Angusani naatsorsukkani allattukkat ataasiakkaat aamma allattukkani pingaarnerni oqimaaqatigiissitsinermi katitigaanerat.
2)  Sulisoqarnermut aningaasartuutit pillugit nassuiaatip imarissavai, sulisut amerlassusaat, ukiumut sulisorisassat amerlassusaat, ukiumut sulisorisassap agguaqatigiissillugu aningaasarsiai pillugit paasissutissat, kommunalbestyrelsinut, Inatsisartunut, Naalakkersuisunut ilaasortanut, kommunini pisortanut aamma Namminersorlutik Oqartussani Naalakkersuisoqarfimmi pisortaanernut aningaasarsiarititat.
3)  Illuutit aamma sanaartukkat pillugit nassuiaatini paasissutissat, kiisalu ukiuni 4-ni tulliuttuni aserfallatsaaliuinermut pitsanngorsaanernullu aningaasartuuteqarnissamut pisariaqartitsineq missingersorneqartoq.
4)  Pisussaaffinngorsinnaasut, ilanngullugu qularnaveeqqusiinermi, attartornermi, attartornermi uppernarsaasiinermilu pisussaaffiit.
5)  Siunnersortinut avataaneersunut aningaasartuutit
6)  Angalanernut ilassinninnernullu aningaasartuutit.
7)  Naatsorsuutinut suleriaaseq atorneqartoq, ilanngullugu ingerlatanut isumalluutinullu paasissutissanik uuttuinermut tunngaviusut nassuiarneqarnerat.

 

Naatsorsuutinut akuersissuteqarneq

 

  § 26.  Immikkoortortaq naatsorsuusiortussaq immikkoortup allap ataaniippat, immikkoortup piffissamut aamma ukiumut naatsorsuutai, immikkoortup pisortaanit aammalu immikkoortumit immikkoortup qullersarisaanit akuerineqassapput.
  Imm. 2.  Naatsorsuutit akuerineqarnerat naatsorsuutinut uppernarsaat atorlugu pissaaq, tassani paasissutissiissutigineqassallutik:
1)  Naatsorsuutit immikkoortup piffissami aningaasaqarnikkut atugassiissutaannik nuussinerinillu eqqortumik takutitsinersut.
2)  Naatsorsuutit ingerlatsivinnik, immikkoortortaqarfinnik il.il. aamma naatsorsuutit immikkoortortaannik immikkoortup akisussaaffigisaannik tamaginnik imaqarnersut.
3)  Aningaasaqarnikkut atugassiinerit nuussinerillu naatsorsuutini ilaatinneqartut, aningaasaqarnerup atorluaavigineqarnissaa eqqarsaatigalugu aqunneqarsimanersut.
4)  Immikkoortortap suliassaqarfiisa iluanni suleriaasissanik aamma suliffiup iluani nakkutiginninnernik, aningaasaqarnikkut atugassiinerit naatsorsuutinik saqqummiinermi ilaatinneqartut aningaasaliissutinut akuerineqartunut, inatsisinut aamma peqqussutinut allanut, kiisalu isumaqatigiissutigineqartunut aamma nalinginnaasumik suleriaatsinut naapertuunnissaat sapinngisamik annertunerpaamik qulakkeerneqartussanngorlugu, pilersitsisoqarsimanersoq.

 

Kapitali 8

Immikkut ingerlatsivimmi suliassat

Tunniussinerit

 

  § 27.  Tunniussinerit atugassiinernut inunnit tamatumunnga piginnaatinneqartunit aalajangiiffigineqartunut naapertuunnissaat aammalu aningaasaliissutigineqartunut naapertuunnissaat, tunniussisarnernut tunngatillugu immikkoortortap suleriaasiini qulakkeerneqassaaq. Aammattaaq tunniussinernut ilanngussat tamarmik misissorneqartarnissaat, aningaasartuutinik akiliinernillu naatsorsuutini naatsorsuinerit eqqortumik tamakkiisumillu pisarnissaat, aammalu nalunaarsuinerup akiliinerullu tunniussinermut ilanngussamut akuerisamut naapertuuttumik pisarnissaat, suleriaasissani qulakkeerneqassaaq.
  Imm. 2.  Nalunaarsuinerup akiliinerullu akornanni inunnik immikkoortinneqartunik, suleriaasissat aaqqissuunneqassapput. Tamanna ajornarpat, akiliinerit allatut misissorneqartarnissaasa qulakkeernissaa siunertaralugu, immikkoortortami ilitsersuummi tamanna pillugu aalajangersakkanik immikkut ittumik ilanngussisoqassaaq.

 

Akiliinerit

 

  § 28.  Piumasaqaatit tamarmik akiliinernik malitseqartussatut naatsorsuutigineqartut, isertitat akiliinerillu tamarmik eqqoqqissaartumik tamakkiisumillu naatsorsuutini nalunaarsorneqarnerat sapinngisamik siusinnerpaamik uppernarsarneqarnissaat, aammalu akiliinerit eqqortuunerat piffissaagallartillugulu isernerat misissorneqartarnissaa, immikkoortortap suleriaasiini akiliinernut tunngasuni qulakkeerneqassaaq.
  Imm. 2.  Immikkoortortat nioqqutissanik kiffartuussinernillu akiitsortitsillutik pilersuisartut, akiitsortitsinermut maleruagassanik aalajangersaassapput.
  Imm. 3.  Immikkoortortat allakkanik nalilinnik tigusisartut, allakkanik ammaanermut ilaatillugu allakkanik taakkuninnga nalunaarsuisassapput kiisalu tamatuma suliffiup iluani nakkutigineqarnera qulakkiissallugu.

 

Nioqqutissanik uninngasuutigineqartunik ingerlatsivimmi aqutsineq

 

  § 29.  Immikkoortortat nioqqutissanut uninngasuutigineqartunut immikkoortunik allattuiffeqarnissamik pisussaaffeqarput, tamatumani uninngasuutigineqartut annikitsuinnaasimanngippata. Nalunaarsuineq uninngasuutigineqartut pigineqarnerannik aammalu allatigut uninngasuutigineqartut aqunneqarnerannik misissuinermut tunngavissatut naleqquttumik nalunaarsuineq pissaaq.
  Imm. 2.  Nioqqutissat uninngasuutigineqartut nalingi, tamatumunnga aningaasaliissutini tunngavissaqarsimanngippat, immikkoortortat naatsorsuutaanni uninngasuutinut kontuni ilanngunneqaqqusaanngillat.
  Imm. 3.  Nioqqutissat uninngasuutigineqartut, immikkoortortat akornuserneqaratik ingerlatsinissaat, kiisalu isumannaatsumik pisisarnermut toqqorsivimmilu aningaasaqarneq eqqarsaatigalugit pisariaqartutut isigineqartariaqartunit, annertunerussanngillat.

 

Pappiaqqanik nalilinnik aqutsineq

 

  § 30.  Namminersorlutik Oqartussat pappialaatai nalillit uninngasuutigineqartut Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfimmit aqunneqassapput. Kommunit pappialaatai nalillit uninngasuutigineqartut kommunalbestyrelsinit aqunneqassapput

 

Legatinik aqutsineq

 

  § 31.  Aningaasaatit legatinit pigineqartut, Namminersorlutik Oqartussanit imaluunniit kommuninit aningaasaateqarfimmut aalajangersakkat naapertorlugit aqunneqartut, kontunut pilersaarummut ataatsimoorussamut naapertuuttumik immikkoortortat naatsorsuutaanni ilanngunneqassapput.
  Imm. 2.  Imm. 1-imi taaneqartut saniatigut legatit allat naatsorsuutini ilanngunneqassanngillat.
  Imm. 3.  Toqqorsivimmi aqutsinermut atatillugu aningaasartuutit, Namminersorlutik Oqartussat aamma kommunip susassarinngilaat.
  Imm. 4.  Aningaasaateqarfimmut aalajangersakkat maleruagassap matuma siualianiittup malinnissaanut akornusiippata Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfiup imaluunniit Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap aningaasaateqarfimmut aalajangersakkat allanngortinneqarnissaat pillugu legatimut siulersuisunut isumaqatiginninniassapput.

 

Pigisanik allanik ingerlatsivimmi aqutsineq

 

  § 32.  Pigisat allattorsimaffeqartinneqassapput, taakkua immikkoortortap ingerlatsinermut aamma sanaartornermut missingersuutaasigut pissarsiarineqarsimappata imaluunniit immikkoortunit il.il. allanit akeqanngitsumik tunniunneqarsimappata apeqqutaanani. Allattorsimaffiit pigisat pisiarinerani nalinga immaqalu pitsanngorsarneqarnerannut aningaasartuutit pillugit paasissutissartaqartinneqassapput kiisalu paasissutissat allat aqutsinermut attuumassuteqartut ilaatinneqassallutik.
Allattorsimaffimmi ilaatinneqassapput:
1)  Pigisat ataasiakkaat tamarmik aammalu pigisat ataqatigiissut 50.000 koruunit sinnerlugit nalillit.
2) Pigisat nammineq atorneqarsinnaasut aammalu ajornaatsumik tunineqarsinnaasut, soorlu oqarasuaatit angallattakkat, qarasaasiat angallattakkat, assiliiviit assigisaallu.
3)  Eqqumiitsuliat, oqaluttuarisaanermi pigisat assigisaalluunniit.
  Imm. 2.  Pigisat imm. 1 malillugu pigineqarnersut aammalu naleqquttumik taakkua atorneqarnersut, kiisalu pigisat naammattumik isumannaatsuutinneqarnersut, piffissakkaartumik misissorneqartassaaq.

 

Kapitali 9

Naatsorsuutinut najoqqutassanik uninngasuuteqarneq

 

  § 33.  Immikkoortortat naatsorsuutinut najoqqutassat ukiup aningaasaliiffiusup najoqqutassani pineqartup naanerata kingorna, inatsisini piffissaliussamik sivisunerusumik allassimasoqanngippat, ukiuni 5-ini toqqissisimanartumik toqqortarinissaat pisussaaffigaat. Taamaattoq atugassiinermut naatsorsuutinut § 21, imm. 2-mi taaneqartunut atatillugu naatsorsuutinut najoqqutassat ukiup aningaasaliiffiusup suliassap naammassiffiata naanerata kingorna minnerpaamik ukiuni 2-ni toqqoqqaneqassapput.
  Imm. 2.  Naatsorsuutinut najoqqutassat tigussaasut Kalaallit Nunaanniitinneqassapput. Piffissaq uninngasuutiginniffiusoq tamaat naatsorsuutinut najoqqutassat pineqartut immikkoorlutik paatsuugassaanngitsumillu nassaarineqarsinnaalerlugit uninngasuutigineqassapput.
  Imm. 3.  Naatsorsuutinut najoqqutassat Kalaallit Nunaanni imaluunniit allami elektroniskimik toqqortarineqarpata, taakkua suliarineqaratik, naatsorsorneqaratik imaluunniit naleqqussarneqaratik ersarissumik allassimallutik pappialami anillatsinneqarsinnaassapput.

 

Kapitali 10

Atuutilernera

 

  § 34.  Nalunaarut ulloq 1. januar 2021 ukiumut aningaasaliiffiusumut 1. januar 2022 imaluunniit kingusinnerusumi allartittumut, atuutilerpoq. Nalunaarutip atuutilernerani Namminersornerullutik Oqartussat naatsorsuuseriveqarnerat il. il. pillugit nalunaarut nr. 8, 27 februar 1995-imeersoq atorunnaarpoq.
  Imm. 2.  § 21, imm. 2-mi aalajangersakkat immikkoortortap ataatsimoorussamik pisortani naatsorsuuserivik ”Prisme” atulereernerata kingorna ukioq aningaasaliiffiusoq aallarnerfigalugu atuutilerpoq.
  Imm. 3.  § 23-mi aalajangersagaq pisassanut ukiumi aningaasaliiffiusumi 2022-mi kingusinnerusumiluunniit akiligassanngortunut atuutissaaq.
  Imm. 4.  § 32-mi aalajangersagaq kommuninut tunngatillugu ukioq aningaasaliiffiusoq 2023 aallarnerfigalugu atuutilissaaq.

 

 

 

Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 13. januar 2022

 

 

 

Naaja H. Nathanielsen
Aningaasaqarnermut, Aatsitassanut, Inatsisit Atuutsinneqarnerannut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoq

 

 

 

/ Nikolai S. Christensen