Kalaallit Nunaata Aatsitassarsiornermi Aningaasaateqarfia pillugu Inatsisartut inatsissaat nr. 6, 5. december 2008-meersoq
Kapitali 1
Aningaasaateqarfiup pilersinneqarnera siunertaalu assigisaallu§ 1. Kalaallit Nunaata Aatsitassarsiornermi Aningaasaateqarfia Naalakkersuisut pilersitaraat.
Imm. 2. Aningaasaateqarfik namminersortuusutut aningaasaateqarfiuvoq.
Imm. 3. Aningaasaateqarfiup aningaasaatai aningaasaateqarfiup nammineerluni pigisarai, takuulli § 44. Aningaasaateqarfik pisinnaatitaaffinnik pissarsisinnaavoq pisussaaffeqalersinnaallunilu, tamakkununnga malittarisassat nalinginnaasut naapertorlugit.§ 2. Inatsisip siunertaraa namminersornerusut aatsitassanit isertitaasa inissinneqartarnissaat atorneqartarnissaallu pillugit malittarisassiuussinnissaq kiisalu Namminersornerullutik Oqartussat aatsitassanit isertitaasa siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu tunngavissaqartinnissaasa eqqarsaatigineqarnissaat.
Imm. 2. Inatsisip siunertai eqquutsinniarlugit aningaasaateqarfiup makku siunertarai:
1) Namminersornerusut aatsitassanit isertitai pissarsiarinissaat,
2) aningaasaateqarfiup aningaasaatai ima inissinneqassasut, isumannaassuseq anguneqassalluni kiisalu sapinngisamik amerlanerpaanik iluanaaruteqartinneqassallutik,
3) qularnaarneqassaaq aningaasaateqarfiup aningaasaatai namminersornerusut aatsitassarsiornermik sammisaqarnermi aningaasalersuinerannut kiisalu aatsitassarsiornermik sammisaqarnermi aningaasartuutinut matussusiinissanut atorneqassallutik inatsisartut inatsisaanni matumani malittarisassat malillugit kiisalu Inatsisartut aningaasanut inatsisaanni imaluunniit ilassutitut aningaasaliissutini Inatsisartut akuerisaat naapertorlugit,
4) tamakku saniatigut qulakkeerneqassaaq aningaasaateqarfiup aningaasaatai taamaallaat namminersornerusunut tunniunneqarsinnaasut inatsisartut inatsisaanni matumani malittarisassat malillugit kiisalu Inatsisartut aningaasanut inatsisaanni imaluunniit ilassutitut aningaasaliissutit Inatsisartut akuerisaat naapertorlugit, aammalu
5) qulakkeerinneqataassalluni aningaasaateqarfiup aningaasaatai ima atorneqassasut, Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit siunissami ungasinnerusumi inuiaqatigiit aningaasarsiorneranni sapinngisamik amerlanerpaanik iluanaaruteqartinnissaat sapinngisamillu iluaqutaanerpaamik siunniuteqartinneqassallutik.
Kapitali 2
Nassuiaatit§ 3. Aatsitassat pillugit inatsimmi paasineqassaaq Kalaallit Nunaanni aatsitassanik misissueqqaarnerit, misissuinerit piiaanerillu pillugit inatsit.
Imm. 2. Aatsitassarsiornermik sammisaqarnermi paasineqassaaq aatsitassat pillugit inatsit naapertorlugu suliassanik sammisaqarneq.
Imm. 3. Aatsitassanit isertitaqarnermi paasineqassaaq namminersornerusut Kalaallit Nunaanni aatsitassanik misissueqqaarnermi, misissuinermi piiaanermilu isertitat, soorlu tamanna Namminersornerusut taamaattunik isertitaqarsinnaatitaanerat pillugu inatsimmi eqqartorneqartoq. Aatsitassanit isertitanuttaaq ilaapput namminersornerusut aatsitassarsiornermik sammisaqarnermi peqataanerannit isertitat, ilaallutik isertitat namminersornerusunut tutsinneqartut selskabimi peqataanermi peqataanermi selskabimut atorneqartut, kiisalu selskabimi piginneqataassutinik tunisinermi namminersornerusut isertitaat.
Imm. 4. Aatsitassarsiornermik sammisaqarnermi aningaasaliissuteqarnermi paasineqassaaq, namminersornerusut aatsitassarsiornermi sammisaqarnermut aningaasaliissutaat, tamakkununnga ilaallutik selskabini aatsitassarsiornermik sammisaqartunut. Aatsitassarsiornermik sammisaqarnermi aningaasaliissutinut ilaapputtaaq namminersornerusut attaveqarnernut sanaartukkanullu il.il. aningaasaliissutaat, aatsitassarsiornermik sammisaqarnermut atatillugu pisariaqartinneqartunut, tamannalu aatsitassarsiornermik sammisaqarnermi toqqaannartumik pingaaruteqarnerusut.
Imm. 5. Aatsitassarsiornermik sammisaqarnermi aningaasartuutini paasineqassaaq, namminersornerusut aatsitassarsiornermi sammisaqarnermut atatillugu namminersornerusut aningaasartuutaat, ilaallutik sammisat aatsitassat pillugit inatsimmut ilaatinneqartut oqartussaasutut suliassanik isumaginninnermut atatillugu aningaasartuutit kiisalu sanaartukkanik il.il. aatsitassarsiornermik sammisaqarnermi atorneqartunik isaterineq isumannaallisaanerlu kiisalu aatsitassarsiornermik sammisaqareernermi saliinernut assigisaannullu aningaasartuutit.
Imm. 6. Suliassanik utertitanik isumaginninnermi aningaasartuuteqarnermi paasineqassaaq, inatsisip atuutsinneqalereerneratigut namminersornerusut suliassat naalagaaffimmit utertillugit akisussaaffigilernerinut atatillugu namminersornerusut inatsit manna malillugu suliassanik isumaginninnerminnut aningaasartuutaat, aningaasartuutit ataatsimut aningaasaliissutinit imaluunniit aningaasanik naalagaaffimmit nuunneqartunit matussuserneqartussaanngikkaangata.
Kapitali 3
Aningaasaateqarfiup aningaasaatai aamma aatsitassanit isertitanik pissarsisarneq§ 4. Aningaasaateqarfiup aningaasaatai ima amerliartortinneqassapput:
1) Namminersornerusut aatsitassanit isertitaat.
2) Aningaasaateqarfiup aningaasaataanit iluanaarutit, aamma
3) Aningaasat allat, Aningaasanut Inatsisit imaluunniit ilassutitut aningaasaliissutit akuerineqarneratigut aningaasaateqarfimmut nuussinissaq pillugu Inatsisartut aalajangiukkumaagassaat tunngavigalugu.§ 5. Namminersornerusut aatsitassanit isertitaat aningaasaateqarfiup pissarsiarisassavai.
Imm. 2. Naalakkersuisut isumagissavaat, ukiumi aningaasarsiorfiusumi landskarsip naatsorsuutaani namminersornerusut ukiumi aningaasarsiorfiusumi aatsitassanit isertitaat tamaasa ilanngunneqarnissaat immikkullu naatsorsorneqartillugit.
Imm. 3. Naalakkersuisut isumagissavaat, namminersornerusut ukiumi aningaasarsiorfiusumi aatsitassanit isertitaat tamaasa landskarsimit aningaasaateqarfimmut nuunneqarnissaat, Namminersornerullutik Oqartussat naatsorsuuserisarnerat pillugu inatsit naapertorlugu ukiumut aningaasarsiorfiusumut landskarsip naatsorsuutaasa Inatsisartut ataatsimiinneranni Naalakkersuisut saqqummiussinerannit kingusinnerpaamik qaammat ataaseq qaangiutsinnagu.
Kapitali 4
Aningaasaateqarfiup aningaasanik Namminersornerusunut nuussisarnera§ 6. Naalakkersuisut isumagissavaat Inatsisartut aningaasanut inatsisaannut aamma landskarsip naatsorsuutaanut atasumik immikkut aamma isumagissallugit Namminersornerusut aatsitassarsiornermi sammisaanut aningaasaliissutit, aatsitassarsiornermi sammisani aningaasartuutit kiisalu suliassat tiguneqarsimasut isumaginerinut aningaasartuutit ukiumut aningaasarsiorfiusumut ilanngutissallugit.
Imm. 2. Aningaasaateqarfiup isumagissavaa, imm. 1-imi aningaasaliissutitut aningaasartuutitullu taaneqartut inatsimmi matumani malittarisassat naapertorlugit kiisalu inatsisartut aningaasanut inatsisaanni imaluunniit ilassutitut aningaasaliissutinik Inatsisartut akuerisisimanerat naapertorlugu aningaasaateqarfiup aningaasaataannit matuneqarnissaat.
Imm. 3. Aningaasaateqarfiup aningaasaatai imm. 1-imi taaneqartutut aningaasaliissutinut aningaasartuutinullu matussusiinissanut atorneqassappata, aningaasaateqarfiup isumagissavaa, aningaasat aningaasaateqarfimmit landskarsimut nuunneqarnissaat kingusinnerpaamik inatsisartut aningaasanut inatsisaata imaluunniit ilassutitut akuerineqarnerannit qaammatit marluk qaangiutsinnagit, siusinnerpaamilli ukiumi aningaasarsiorfiusumi pineqartumi ulloq 1. januar. Aningaasaqarnermut niuernermullu tunngasut, ilaallutik aningaasaateqarfiup aningaasaataanik aqutsinermut aningaasalersuinermullu tunngassutillit ajornartitsinngippata, Naalakkersuisut aningaasaateqarfiup siulersuisuisa inassuteqarnerisigut aalajangersinnaapput, nuussinissamut killigititaq kingusinnerusumut kinguartinneqarsinnaasoq, taamaattorli inatsisartut aningaasanut inatsisaata imaluunniit ilassutitut aningaasaliissutit akuerineqarnerannit qaammatinik arfinilinnik kingusinnerusinnaanani.
Imm. 4. Namminersornerusut aatsitassarsiornermik sammisanut aningaasaliissutaat, aatsitassarsiornermik sammisanut aningaasartuutaat kiisalu suliassat tiguneqartut isumaginerannut aningaasartuutit ukiumi aningaasaliiffiusumi inatsisartut aningaasanut inatsisaanni imaluunniit ilassutitut aningaasaliissutini missingersuusiorneqarsimasunit ikinneruppata, aningaasat nikingassutaasut amerlaqataat landskarsimit aningaasaateqarfimmut nuunneqassapput.
Imm. 5. Landskarsip aningaasaateqarfiullu akornanni aningaasanik imm. 4 malillugu nuussineq siulersuisut aamma Naalakkersuisut isumaqatigiinnerisigut pissaaq, taamaattorli ukiumi aningaasaliiffiusumi landskarsip naatsorsuutaasa akuersissutigineqareernerini qaammatinit 6-init kingusinnerusumi pisinnaanani.
Imm. 6. Landskarsip aamma aningaasaateqarfiup akornanni aningaasanik nuussineq, Namminersornerullutik Oqartussat missingersuusiortarnerat pillugu inatsit aamma Inatsisartut Aningaasanut inatsisaat mianeralugit aatsaat pisinnaavoq.§ 7. § 6-imi taaneqartut eqqaassanngikkaanni aningaasaateqarfiup aningaasaatai inatsisini malittarisassat malillugit kiisalu inatsisartut aningaasanut inatsisaanni imaluunniit ilassutitut aningaasaliissutini Inatsisartut akuerisimasaat naapertorlugit taamaallaat Namminersornerusunut akilerneqarsinnaapput, takuulli imm. 2.
Imm. 2. Aningaasaateqarfiup aningaasaatai Namminersornerusunut akilerneqarsinnaanngillat Namminersornerusut ukiormi aningaasarsiorfiusumi aatsitassanit isertitaat perngaammik ima amerlatigilernerat, namminersorneruneq pillugu inatsit naapertorlugu Namminersornerusut aatsitassanit isertitanik ataatsimullu aningaasaliissutinik pissarsisinnaanerat pillugu naalagaaffiup Namminersornerusunut ataatsimut aningaasaliissutaannik ikilisitsinermik kinguneqalernissaat sioqqullugu. Piffissap taassuma kingorna aningaasaateqarfiup aningaasaatai taamaallaat Namminersornerusunut tunniunneqarsinnaapput, ukiumi aningaasarsiorfiusumi Namminersornerusut aatsitassanit isertitaat naalagaaffimmit Namminersornerusunut ataatsimut aningaasaliissutaannik ikilisitsinermik kinguneqarpata, takuulli imm. 3.
Imm. 3. Siunissami, ukiumi missingersuusiorfimmi, missingersuusiorfinniluunniit tulleriinni, - Namminersornerullutik Oqartussat, aatsitassarsiornermit aningaasatigut iluanaarutaat, perngaammik ima amerlatigilerpata, Qallunaat Naalagaaffianit ukiumut Nunatta Karsianut tapiissutinit amerlaninngorlutik, - taava Aningaasaateqarfiup toqqortaanik, Namminersornerullutik Oqartussanut aningaasat tunniussinnaasat, Naalagaaffimmit tapiissutaajuunnaartunit, amerlanerusunik annertussusilerneqarsinnaalissapput.
Imm. 4. Inatsisartut aningaasanut inatsisaanni imaluunniit ilassutitut aningaasaliissutini aalajangerpata aningaasaateqarfiup aningaasaataasa ilaat Namminersornerusunut tunniunneqassasut, aningaasaateqarfiup aningaasat landskarsimut akiliutigissavai, imm. 1 aamma 2-mi piumasaqaataasut eqquutsinneqarsimappata. Inatsisartut aningaasanut inatsisaasa imaluunniit ilassutitut aningaasaliissutaasa akuerineqarnerisa kingorna kingusinnerpaamik qaammatit marluk qaangiunnerini akiliineq pissaaq, taamaattorli ukiuni aningaasarsiorfiusumi pineqartumi siusinnerpaamik 1. januar. Aningaasaqarnermut niuernermullu tunngasut, ilaallutik aningaasaateqarfiup aningaasaataanik aqutsinermut aningaasalersuinermullu tunngassutillit ajornartitsinngippata, Naalakkersuisut aningaasaateqarfiup siulersuisuisa inassuteqarnerisigut aalajangersinnaapput, nuussinissamut killigititaq kingusinnerusumut kinguartinneqarsinnaasoq, taamaattorli inatsisartut aningaasanut inatsisaata imaluunniit ilassutitut aningaasaliissutaasa akuerineqarneranit qaammatinik arfinilinnik kingusinnerusinnaanani.
Kapitali 5
Aningaasaateqarfiup allaffissornikkut aningaasartuutai aamma taarsigassarsisinnaatitaanera assigisaallu§ 8. Aningaasaateqarfiup allaffissornikkut aqunneqarnerani aningaasartuutai aningaasaateqarfiup aningaasaataanit akilerneqassapput.
Imm. 2. Aningaasartuutit aningaasaateqarfiup aningaasaataannit akilerneqarsinnaanngippata aningaasartuutit Namminersornerusunit akilerneqassapput, inatsisartut aningaasanut inatsisaannik imaluunniit ilassutitut aningaasaliissutaannik Inatsisartut akuersissuteqartarnerat naapertorlugu.§ 9. Aningaasaateqarfik taarsigassarsiniarsinnaanngilaq, taamaallaalli taarsigassarsiat sivikitsumik taarsersugassat aningaasaateqarfiup aningaasaataasa 5 %-iisa nalinginik amerlatigisunik, pisiniarluni isumaqatigiissutaareersunik aningaasaliigallarnissanut atugassat, kiisalu piginneqataassunik pisisinnaatitaanermut atuinissanut assigisaannulluunniit.
Kapitali 6
Inatsisinut allanut attuumassuteqarneq assigisaallu.§ 10. Aningaasaateqarfiit pillugit inatsisit aningaasaateqarfimmut atorneqassanngillat.
Imm. 2. Aningaasaateqarfik akileraartussaatitaanngilaq.
Kapitali 7
Aningaasaateqarfiup aqutsisoqarnera allaffissornikkullu aqunneqarnera§ 11. Aningaasaateqarfik siulersuisunit makkunannga aqunneqarpoq; siulittaasoq 1, siulittaasup tullia 1, aamma ilaasortat 3-t. Inuttut piginnaaneri tunngavigalugit Naalakkersuisunit toqqarneqartarput. Siulersuisut ataatsimoorlutik inatsisinik tunngasutigut, aningaasatigut pisuussutinik aqutsinikkut aningaasaliissuteqartarnikkullu qaffasissumik ilisimasaqassapput kiisalu aatsitassanik misissuinermi atuinermilu tunngasuni aningaasarsiornermut inuussutissarsiornermullu attuumassuteqartunik.
Imm. 2. Siulersuisut ukiunut marlunnut toqqarneqartarput, periarfissaqarlunilu ukiunut marlukkaanut sivitsorlugu toqqarneqarsinnaallutik.§ 12. Siulersuisunut ilaasortat imminnut oqartussaaffigisussaapput.
Imm. 2. Siulersuisunut ilaasortat Naalakkersuisunut imaluunniit Inatsisartunut ilaasortaasussaanngillat.
Imm. 3. Siulersuisunut ilaasortat ukiumi ullorsiutit malillugit naaneranni 70-inik ukioqalerfissaminni siulersuisunit tunuassapput.§ 13. Siulersuisunut ilaasortat qaqugukkulluunniit tunuarsinnaapput.
Imm. 2. Siulersuisunut ilaasortaq akiliisinnaajunnaartutut nallunaarutigineqaruni tunuassaaq.
Imm. 3. Siulersuisunut ilaasortaq siulersuisunut ilaasortaaginnarnissaminut naleqqutinngitsumik iliuuseqarluni pisuutinneqaruni, siulersuisunit tunuassaaq.
Imm. 4. Siulersuisunut ilaasortaq sivisuumik napparsimanini peqqutigalugu allatulluunniit sanngiillilluni siulersuisunut ilaasortaanissaminut isumaginnissinnaajunnaaruni, imaluunniit erseqqissumik tulluukkunnaaruni, siulersuisunit tunuassaaq.
Imm. 5. Siulersuisunut ilaasortaq ilaasortaanerminut atatillugu erseqqissumik Inatsisartut inatsisaanni matumani malittarisassanik sumiginnaasimaguni siulersuisunit tunuassaaq.§ 14. Naalakkersuisut siulersuisunut ilaasortaq § 12-imi piumasaqaatinik eqquutsitsinngitsoq tunuartissinnaavaat. Taamattaaq siulersuisunut ilaasortaq, § 13, imm. 2-5-imi malittarisassat malillugit siulersuisunit tunuartussaasoq naalakkersuisut tunuartissinnaavaat.
§ 15. Siulittaasoq, siulittaasup tullia imaluunniit siulersuisunut ilaasortaq siulersuisunit tunuarpat, Naalakkersuisunit tunuartinneqarpat imaluunniit toqqagaaffini suli naammassinngitsoq toquppat, toqqagaaffiup sinnerani atuuttussamik Naalakkersuisut paarlatsissamik toqqaassapput. Siulersuisunut ilaasortanik toqqaasarneq pillugu inatsisartut inatsisaannik matumani aalajangersakkat taamatorluinnaq tamakku paarlatsissaannik toqqaanerni atuutissapput.
§ 16. Naalakkersuisut siulittaasup, siulittaasup tulliata kiisalu ilaasortanut pingasunut tamanut sinniisissanik toqqaassapput. Sinniisissat ukiunut marlunnut toqqarneqartassapput, toqqagaaffinnillu tulliuttuni piffissamik killiligaanngitsumik toqqaqqinneqarnissamik periarfissaqarluni. Ilaasortanut sinniisinik toqqaasarneq pillugu inatsisartut inatsisaanni matumani aalajangersakkat taamatorluinnaq sinniisissanik toqqaanerni atuutissapput.
Imm. 2. Siulersuisunut ilaasortaq peqataasinnaanngippat, taassuma sinniisaa ilaasortaq sinnerlugu siulersuisunut ivertinneqassaaq, ilaasortap peqataasinnaannginnerata nalaani. Siulersuisoq peqataasinnaanngippat, taassumalu sinniisaa siulittaasoq sinnerlugu ilaasortanngorpat, siulittaasup suliassai atuuffiilu siulittaasup tullianit isumagineqassapput.§ 17. Siulersuisunut ilaasortat siulersuisuni sulinerminni akissarsiassaat Naalakkersuisunit aalajangerneqartassapput. Aalajangiineq pissaaq aningaasaateqarfimmi siulersuisunut ilaasortat akissarsiassaat pillugit aalajangiinissamut Naalakkersuisut maleruaqqusaat naapertorlugu. Taamaattunik malittarisassaqartoqanngippat aalajangiinermi aallaaviussaaq aktieselskabini Namminersornerusunit pigineqartuni siulersuisunut ilaasortat akissarsiaat pillugit aalajangiisarnerni Naalakkersuisut maleruaqqusaat naapertorlugu.
§ 18. Siulersuisunut ilaasortaq apeqqutini aningaasaateqarfiup pineqartullu akornanni isumaqatigiissutinut tunngasuni samminninnerni peqataasinnaanngilaq imaluunniit pineqartumut namminermut eqqartuussivikkut suliakkiissutit pillugit samminninnerni imaluunniit aningaasaateqarfiup inuullu allap akornanni isumaqatigiissutit imaluunniit inummut allanut eqqartuussivikkut suliakkiissutini, pineqartoq tamakkunani annertuumik soqutigisaqarpat aningaasaateqarfiup tungaanut akornutaasinnaappata.
§ 19. Siulittaasup, taasumaluunniit peqataasinnaannginnerani siulittaasup tulliata siulersuisut pisariaqartitsinikkut ataatsimiittarnissaat isumagissavaa imaluunniit siulersuisunut ilaasortat tamatumannga piumasaqarpata, kiisalu siulersuisunut ilaasortat tamarmik siulersuisut ataatsimiinnissaannut aggersarnissaat isumagissallugu.
Imm. 2. Siulittaasoq, taannaluunniit peqataasinnaanngikkaangat siulittaasup tullia, ataatsimiinnerni aqutsisuussaaq.
Imm. 3. Siulersuisut aalajangersinnaatitaapput, siulittaasoq, taassumaluunniit peqataasinnaannginnerani siulittaasup tullia, siulersuisunullu ilaasortat ikinnerpaamik marluk allat peqataagaangata.
Imm. 4. Siulersuisuni aalajangikkat tamarmik ataatsimeeqataasut akornanni amerlanerussuteqarneq tunngavigalugu aalajangerneqatassapput. Taasinerit amerlaqatigiippata siulittaasup, taassumaluunniit peqataasinnananginnerani siulittaasup tulliata taasinera aalajangiisuussaaq.
Imm. 5. Siulersuisuni isumaqatigiinniarnerit suliallu aalajangerneqarsimasut protokolimut allattorneqassapput, siulersuisunut ilaasortanit ataatsimeeqataasunit tamanit atsiorneqartussaq. Siulersuisunut ilaasortaq siulersuisut aalajangigaannut isumaqataanngitsoq isummaminik protokolimut saqqummiussinissaminut pisinnaatitaavoq. Siulersuisut isumagissavaat protokoli isumannaatsumik toqqorsimaneqarnissaa.
Imm. 6. Ukiumoortumik nalunaarusiat kukkunersiuisunit oqaaseqaataaffiusussat assigisaallu suliarineqarnerini kukkunersiuisoq siulersuisut ataatsimiinneranni peqataasinnaatitaavoq. Kukkunersiuisoq siulersuisut ataatsimiinneranni peqataasussaatitaavoq siulersuisunut ilaasortap ataasiinnaalluunniit tamanna piumasarippagu.
Imm. 7. Kukkunersiuisut protokolii siulersuisut ataatsimiinnerini tamani saqqummiunneqartassaaq, siulersuisuni imaluunniit Naalakkersuisuni aalajangikkat naapertorlugit kukkunersiuisoq kukkunersiuisut protokoliinik allattuinissamut piumaffigineqarsimappat, imaluunniit kukkunersiuisoq kukkunersiuisut nalunaarutaannik suliarinninnissaq pillugu aningaasaateqarfimmik isumaqatigiissuteqarsimappat. Protokolinut ilassutitut allattukkat tamarmik siulersuisunut ilaasortanit tamanit atsiorneqassapput.§ 20. Siulersuisut siumut aalajangereersimappata siulersuisut suliassaasa ilaat erseqqinnerusumik killilersukkat allakkatigut suliarineqarsinnaapput, sammisat pingaaruteqarneri tulluuttutut isumaqarfigineqarpata. Imm. 1-imi qanorluunniit aalajangersagaqaraluarpat siulersuisut ataatsimiissapput siulersuisunut ilaasortap ataatsip piumasarippagu. Siulersuisut ataatsimiinneri pillugit inatsisartut inatsissaani matumani aalajangersagai atuutissapput, siulersuisut allakkatigut ataatsimiinnerini allannguutit taamaaqataanik pisariaqartitatut atuupput.
Imm. 2. Siulersuisut attaveqaatit elektroniskiusut atorlugit ataatsimiissinnaapput (siulersuisut elektroniskiusumik ataatsimiinnerat) siulersuisut suliaannik ingerlatsinernut tulluutsinneqarsinnaappat. Imm. 1-mi qanorluunniit aalajangersagaqaraluarpat siulersuisunut ilaasortap ataatsip piumasarippagu siulersuisut namminneerlutik takkullutik ataatsimiittariaqarput. Siulersuisut ataatsimiinneri pillugit inatsisartut inatsisaanni matumani aalajangersagai atuutissapput, siulersuisut elektroniskiusumik ataatsimiinnerini allannguutit taamaaqataanik pisariaqartitatut atuupput.
Imm. 3. Taamattaaq siulersuisut uppernarsaatinik elektroniskiusunik paarlaatseqatigiinnissaq pillugu aalajangersinnaapput kiisalu attaveqaqatigiinnermi allakkat elektroniskiusut siulersuisut elektroniskiusumik ataatsimiinneranni atugassanik atuisinnaallutik, inatsit manna naapertorlugu uppernarsaatit pappilissatigut aallaavillit nassiussuunnerinut saqqummiussuunnerinullu taarsiullugit.§ 21. Siulersuisut siulittaasoq pisinnaatissinnaavaat, imaluunniit taassuma pisinnaannginnerani siulittaasup tullia, siulersuisut sinnerlugit aalajangiisinnaatillugu, erseqqinnerusumik aalajangersarneqarsimasuni. Tamannali atorsinnaanngilaq aalajangigassani imaannaanngitsutut imaluunniit pingaaruteqarluinnartutut taaneqarsinnaappata.
§ 22. Siulersuisut aningaasaateqarfik aqullugulu ingerlatissavaat aningaasaateqarfiup siunertai, inatsisartut inatsisaanni matumani malittarisassallu inatsimmi aalajangersarneqarsimasut naapertorlugit.
Imm. 2. Siulersuisut sulinerminni siulersuisullu aamma aningaasaateqarfiup allattoqarfiata akornanni suliassanik agguataarinissaq pillugu suleriaatsimik aalajangiinermikkut erseqqinnerusumik aalajangersaanikkut aalajangissapput. Siulersuisut suleriaasiat taassumalu allannguutai aalajangerneqareernerini kingusinnerpaamik sapaatit akunneri sisamat qaangiutinnginnerini Naalakkersuisunit akuerineqassapput.
Imm. 3. Siulersuisut suleriaasertik, aningaasaateqarfiup pisariaqartitaanut naleqquttuaannarnissaa aammalu ingerlatseqatigiiffinnik aqutsilluarnissamut akuerisaasumut naapertuuttuaannarnissaa qulakkeerniarlugu, ukiumut ataasiarlutik misissortassavaat. Suleriaasissami siulersuisuni siulittaasup suliassaanut sulinissamik suliassanullu nassuiaat aammalu qullersaasut siulersuisunut nalunaarusiortarnissaannut suleriaasissat allassimassapput.
Imm. 4. Siulersuisut qaammatit pingasukkaarlugit nalunaarutinik, paasissutissanik aningaasaateqarfiup ingerlanneqarneranut ineriartorneranullu pingaaruteqarsinnaasunik imaqartunik tamanut saqqummiussisassapput.§ 23. Aningaasaateqarfiup suliai allattoqarfimmit allaffissornikkut aqunneqassapput. Tassannga aqutsisuussaaq pisortaq, allattoqarfiup suliaqarneranik ingerlanneqarneranillu akisussaasuusussaq, ilaallutik taassuma aaqqissuunneqarnera.
Imm. 2. Pisortaq siulersuisunit atorfinitsinneqassaaq soraarsinneqassallunilu siulersuisunut siulittaasup allakkatigut tunngavilersukkamik inassuteqarneratigut. Pisortassatut taamaallaat inassutigineqarsinnaapput inuit akileraartarnermut inatsimmik sakkortunerusumik unioqqutitsisimasutut eqqartuunneqarsimanngitsut imaluunniit aningaasanik pinerluuteqarneq nakuusernerluunniit pillugit pinerluttulerinermik inatsimmi aalajangersakkanik unioqqutitsinermut eqqartuunneqarsimanngitsut. Kiisalu inuit minnerpaamik siulersuisunut qaffasissuserititanut nallersuuttumik qaffasissusilimmik suliatigut piginnaaneqarluartutut uppernarsaaserneqarsinnaasut kisimik inassutigineqarsinnaapput, tak. § 11, imm.1. Allattoqarfiup sulisuinik atorfinitsitsineq soraarsitsinerlu pisortap isumagisussaavaa.
Imm. 3. Aningaasaateqarfimmi allattoqarfimmi suliaminnik samminninnerminni pisortaq sulisullu aningaasaateqarfiup siunertai, Inatsisartut inatsisaanni matumani tassumalu malitsigisaanik malittarisassiat aalajangersagaasimasut malillugit ingerlanneqarnissaa peqataaffigissavaa.§ 24. Aningaasaateqarfiup atuuffiisa aqunneqarnerat aaqqissuunneqarnerallu siulersuisut isumagissavaat.
Imm. 2. Aningaasaateqarfiup atuuffiisa ulluinnarni aqunneqarnerat pisortap isumagissavai, taamaaliornikkullu siulersuisut maleruagassiaat inassutigisaallu malittussaallugit. Ulluinnarni aqutsinermut ilaanngillat aalajangigassat, aningaasaateqarfimmut tunngasut siunertaalu malillugit imaannaanngitsutut imaluunniit pingaaruteqarluinnartutut nalilerneqarsinnaasut,tamakkununnga ilaallutik aalajangigassat aningaasaateqarfiup aningaasaataanik Namminersornerusut aatsitassarsiornermi sammisaqarneranni aningaasaliissutissanik aamma aatsitassarsiornermik sammisaqarnermi aningaasartutaannik matussusiinissanik atuineq kiisalu aningaasaateqarfiup aningaasaataanik Namminersornerusunut akiliisarnerit. Aalajangigassat taamaattut pisortap taamaallaat isumagisinnaavai siulersuisunit immikkut pisinnaatinneqaruni, aningaasaateqarfiup suliaqarneranut pingaaruteqartumik ajoqusiinngitsumik siulersuisut aalajangiinissaat utaqqineqarsinnaanngippat. Taamaattoqassappat pisortap aalajangersimanerit pillugit piaarnerpaamik siulersuisut tamatuminnga nalunaarfigissavai.
Imm. 3. Pisortap isumagissavaa aningaasaateqarfiup naatsorsuutinik suliarinninnera tamanna pillugu inatsisartut inatsisaanni matumani malittarisassiuussinerit eqqarsaatigalugit ingerlanneqarnissaa, aningaasatigullu pisuussutinik aqutsineq isumannaatsumik tamatumalu inatsisitigut malittarisassarititat malillugit ingerlanneqarnissaat. Taamattaaq pisortap isumagissvaa aningaasaateqarfiup aningaasaataanik atuineq akiliisarnerlu inatsisartut inatsisaanni matumani malittarisassat malillugit pisarnissaa, takukkit §§ 6 aamma 7, tamatumunngalu atatillugu siulersuisut malitarisassiai inassutigisaalu malillugit isumagineqassasut.
Imm. 4. Siulersuisut nakkutigissavaat naatsorsuuserinerup aningaasatigullu pisuussutinik aqutsineq aningaasaateqarfiup atuuffia naapertorlugu naammaginartumik nakkutigineqassasut. Taamattaaq siulersuisut akisussaaffigissavaat aningaasaateqarfiup aningasaataanik atuineq akiliisarnerlu inatsisartut inatsisaata matuma malittarisassiuussineri malillugit pisassasut, takukkit §§ 6 aamma 7, tamatumunngalu atatillugu pisortaq malittarisassanik innersuussutinillu pisariaqartitanik tamanik tunissallugu.§ 25. Siulersuisut siulittaasuata, taassumaluunniit pisinnaannginnerani siulittaasup tulliata, siulersuisunut ilaasortaq ataaseq, pisortaq, kukkunersiuisoq imaluunniit Naalakkersuisut piumasaqarnerisigut siulersuisut ataatsimiisinnissaat isumagissavaa.
§ 26. Inatsisitigut suliani sammisassanilu allani aningaasaateqarfik sinnerlugu siulittaasumit siulersuisunullu ilaasortamik ataatsimik peqateqarluni imaluunniit pisortamik siulersuisumik imaluunniit siulersuisunut ilaasortanik marlunnik peqateqarluni isumagineqartuni aningaasaateqarfik pisussaatinneqarpoq pisinnaatinneqarlunilu.
Imm. 2. Siulersuisut isumaqatigiissutinik pisinnaatitsissutinik aningaaserivinnullu pisinnaatitsissutinik pisortamut allattoqarfimmilu sulisut marluk angullugit tunniussinikkut aningaasaateqarfik sinnerlugu iliuuseqarnissaannik pisinnaatissinnaavaat, aningaasaateqarfiup aningaasaatai siulersuisut killilimmik aalajangigaat atorlugit aalajangiisinnaatillugit.
Kapitali 8
Aningaasaateqarfiup aningaasaataanik aqutsineq inissiisarnerlu§ 27. Siulersuisut qulakkiissavaat aningaasaateqarfiup aningaasaatai ima aqunneqarlutillu inissinneqassasut, isumannaatsumik aarlerinanngissuseq sapinngisamillu amerlanerpaanik iluanaarutigineqarnissaat anguneqartillugit.
§ 28. Siulersuisut aqutsisussamik ataatsimik arlalinnilluunniit toqqaassapput.
Imm. 2. Aqutsisut Kalaallit Nunaanni imaluunniit Danmarkimi angerlarsimaffeqartussaapput, Finanstilsynet´illu nakkutiginninneranut attuumassuteqartussaallutik.
Imm. 3. Aqutsisut aningaasatigut pisuussutinik aqutsinermut tunngasunik aningaasalersuinernillu isumaginninnernut ilisimasaqartussaapput immikkullu annertuumik ilisimasaqartussaallutik.
Imm. 4. Aqutsisut Kalaallit Nunaanni Danmarkimiluunniit suliffeqarfiit aningaasarsiornermik ingerlatsisut pillugit inatsisit naapertorlugit suliffeqarfimmik aningaasanik nalilinnik niuernissamik ingerlatsinissamut akuersissuteqartussaapput.
Imm. 5. Aqutsisut aningaasaateqarfiup isertitaasa aningaasartuutaasalu ineriartornerat pillugu nalunaarusianik qaammatit pingasukkaarlugit aningaasaateqarfiup siulersuisuinut Naalakkersuisunullu nassiussisassapput.
Imm. 6. Aqutsisut qaammatit pingasukkaartumik ukiukkaartumillu nalunaarusiaat suliffeqarfimmut aningaasaqarnermik misissueqqissaarinermik immikkut ilisimasalimmut arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumut akuerisaasumullu aammalu Naalakkersuisunit toqqarneqarsimasumut nalilerneqartussanngorlugit nassiunneqassapput. Tassani nalilerneqassaaq aningaasaateqarfiup aningaasaliinerinit iluanaarutit uuttuummut aalajangersimasumut sanilliullugit naammaginartuunersut. Taamatuttaaq nalilerneqassaaq aningaasaateqarfiup aningaasaliineri ileqqorissaarnikkut illersorneqarsinnaasumik tunngaveqarluni pisarnersut. Suliffeqarfiup arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsup naliliineri aningaasaateqarfiup siulersuisuinut Naalakkersuisunullu nassiunneqassapput, tamatumalu peqatigisaanik tamanut saqqummiunneqassallutik.§ 29. Ingerlatsisut aningaasaateqarfiup aningaasaataanik aqutsillutillu inatsisartunut ilaasortaq manna naapertorlugit inissiisassapput, inatsillu malillugu malittarisassanik aalajangersaassallutik kiisalu imaalillugu toqqissisimanartumik isumannaatsumik sapinngisamillu amerlanerpaanik iluanaaruteqartitsineq anguneqarluni.
Imm. 2. Aqutsisut suliatik Kalaallit Nunaanni Danmarkimilluunniit inatsisit naapertorlugit kiisalu aningaasatigut pisuussutinik aqutsinermi aningaasalersuinernillu isumaginnittarneq nunat tamat pitsaasumik iliortarnerat malillugit suliaminnik isumaginnissapput kiisalu ileqqorissaarnikkut malittarisassat isumannaatsut naapertorlugit isumaginnissallutik.
Imm. 3. Aningaasarsiornikkut suliaqarneq pillugu inatsit aqutsisut suliaqarneranni atorneqassaaq.
Imm. 4. Aqutsisut naatsorsuuserinermik ingerlatsissapput naatsorsuuserinermi pitsaasumik ileqqorissaarneq naapertorlugu. Ingerlatsisut ukiumoortumik immikkut naatsorsuutinik saqqummiussisassapput kiisalu aqutsisut aningaasaateqarfimmut taassumalu aningaasaataanik suliaqarnertik pillugu qaammatini pingasukkaartuni saqqummiisassallutik. Naatsorsuutit naatsorsuuserinermi pitsaasumik ileqqorissaarneq malillugit suliarineqartassapput kiisalu aalaajangersakkat aningaasaateqarfiup siulersuisuisa aalajangigaat malillugit.§ 30. Aningaasaateqarfiup aningaasaliissutai sammisanut Kalaallit Nunaata avataaniittunut inissinneqassapput.
Imm. 2. Aningaasaateqarfiup aningaasaatai agguaariaaseq imaattoq malillugu inissinneqassapput:
1) Najoqqutat ernialersorneqarsinnaasut: 75 – 85 %
2) Najoqqutat namminerisamik aningaasaatigisanut tunngasut: 15 – 25 %
Imm. 3. Aningaasaateqarfiup aningaasaliissutai sammisanut inooqatigiinnikkut akisussaaffeqanngitsunut inissinneqassanngillat.§ 31. Naalakkersuisut aningaasaateqarfiup siulersuisunik tusarniaareernermikkut aningaasaateqarfiup aningaasaataannik aqutsinermut inissiisarnermullu erseqqinnerusunik malittarisassiuussisinnaapput. Malittarisassat qulakkiissavaat ingerlatsineq kiisalu aningaasaateqarfiup aningaasaataanik inissitsineq ima pissasut:
1) toqqissisimanartumik isumannaatsumik sapinngisamillu amerlanerpaanik iluanaaruteqarnissap anguneqarnissaa siunertaralugu.
2) Aningaasatigut pisuussutinik aqutsineq pillugu aamma aningaasaliissuteqartarnerit pillugit nunat tamat pitsaasumik iliuuseqartarnerat malillugu suliaqartarneq, aammalu
3) Ileqqorissaarnikkut toqqissisimanartumik malittarisassat malillugit.
Kapitali 9
Ukiumoortumik naatsorsuutit, kukkunersiuineq Naalakkersuisunullu nalunaaruteqartarnerit§ 32. Aningaasaateqarfik ileqqorissaartumik naatsorsuusioriaaseq malillugu naatsorsuutinik suliarinnittassaaq ukiumoortumillu naatsorsuutinik saqqummiisassalluni, pitsaasumik naatsorsuuserinikkut ileqqorissaarneq malillugu suliarineqarsimasunik.
Imm. 2. Ukiumoortumik naatsorsuutinik suliarinninneq saqqummiussinerlu suliffeqarfiit inuussutissarsiutinik ingerlatsisut ukiumoortumik naatsorsuutinik saqqummiussisarnerat pillugu assigisaallu. inatsimmi malittarisassat malillugit ingerlanneqartassaaq (ukiumoortumik naatsorsuusiorneq pillugu inatsit) allannguutit tulluussaanerillu aningaasaateqarfiup immikkut pissusii malillugit iluarsineqarlutik.
Imm. 3. Ukiumoortumik naatsorsuutit ukiup naatsorsuusiorfiusup naareernerani qaammatit sisamat qaangiutinnginnerini siulersuisunit atsiorneqassapput.§ 33. Aningaasaateqarfiup naatsorsuutai kukkunersiuisumit landskarsip naatsorsuutaanik kukkunersiuisuusumit aammalu kukkunersiuisumit naalagaaffimmit akuerineqartumit siulersuisunit toqqarneqartumit kukkunersiorneqassapput.
Imm. 2. Kukkunersiuisoq siulersuisunit toqqarneqartoq (siulersuisut kukkunersiuisuat) ukiumut ataatsimut sivisussusilimmik toqqarneqartassaaq, piffissani marlussunni ingerlaqqinnissamut toqqaqqinneqarnissaanut periarfissiineqarluni.§ 34. Kukkunersiuisoq imaassanngilaq:
1) aningaasaateqarfiup siulersuisuinut, aningaasaateqarfiup aqutsisuinut ilaasortaassanngilaq imaluunniit aningaasaateqarfiup allattoqarfiani sulisuussanani,
2) tassaassanngilaq aningaasaateqarfimmut pinngitsoorani attuumassuteqartoq, siulersuisuinut ilaasortaanani imaluunniit pisortaanani allattoqarfimmiluunniit sulisuunani, naatsorsuutinik suliarinnittutut nakkutilliisutulluunniit imaluunniit aningaasaateqarfiup aningaasaataanik aqutsisutut inissisimasuussanani, imaluunniit
3) inuk aningaasaateqarfiup siulersuisuinut, pisortamut imaluunniit imm. 2-mi taaneqartutut allattoqarfimmi sulisutut attuumassuteqartoq, tassa katissimalluni aapparisatut, aalajangersimasumik aapparisaalluni, ilaqutaalluni imaluunniit toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit sakitut ukuatut inissisimalluni, imaluunniit avataaniilluni qanigisatut qatanngutaalluni.
Imm. 2. Siulersuisut kukkunersiuisuat imminut akusussaaffeqassaaq Kalaallit Nunaanni Danmarkimiluunniit najugaqartuussalluni.
Imm. 3. Kukkunersiuisoq Naalakkersuisunit soraarsinneqarsinnaavoq, kukkunersiuisup imm. 1 aamma 2-mi piumasaqaatit eqquutsinngippagit, imaluunniit kukkunersiuisup § 13, imm. 2-5-imi piumasaqaatit taaneqartut eqquutsinngippagit.§ 35. Iinatsisartut inatsisaanni matumani malittarisassat malillugit aningaasaateqarfiup naatsorsuutaasa saqqummiunneqarnissaat kukkunersiorneqarnisaaallu siulersuisut isumagissavaat, kiisalu qaqugukkulluunniit siulersuisut kukkunersiuisuannik toqqaaneqarnissaa isumagissallugu.
§ 36. Aningaasaateqarfiup naatsorsuutaanik kukkunersiuineq suliffeqarfiit inuussutissarsiutinik ingerlatsisut ukiumoortumik naatsorsuutinik saqqummiussisarnerat pillugu assigisaallu inatsimmi malittarisassat malillugit ingerlanneqartassaaq (ukiumoortumik naatsorsuusiorneq pillugu inatsit) allannguutit tulluussaanerillu aningaasaateqarfiup immikkut pissusii malillugit iluarsineqarlutik.
Imm. 2. Tamatuma saniatigut aningaasaateqarfiup naatsorsuutai kukkunersiorneqassapput Namminersornerusut naatsorsuuseriviat assigisaallu pillugu inatsit malillugu.§ 37. Siulersuisut kukkunersiuisuatut sulilersup siulersuisut kukkunersiuisuatut suliunnaartoq saaffigissavaa, taannalu pisussaaffeqarpoq siulersuisut kukkunersiuisuatut sulilersoq nammineq soraarnerminut suna tunngaviunersoq ilisimatissallugu.
§ 38. Kukkunersiuisut pillugit inatsisartut inatsisaani matumani malittarisassat taamattaaq kukkunersiuisup sinniisaanut atorneqassapput.
§ 39. Siulersuisut ukiumoortumik aningaasaateqarfiup sulinera pillugu nalunaaruteqartassapput. Nalunaarut nunani tamalaani pitsaassusissatut akuerisaasut malillugit suliarineqartassaaq aammalu aningaasaateqarfik pillugu pissutsit pingaaruteqartut tamaasa pillugit paasissutissanik piffissamik eqquisunik erseqqissunillu tamanut ammasumik paasissutissiinissamik qulakkeerissalluni, ilanngullugit aningaasaateqarfiup aningaasaqarnikkut inissisimanera, angusai aqunneqarneralu. Paasissutissani ilaatinneqassapput suleriaatsinut nassuiaatit aammalu siulersuisunut ilaasortanik ataasiakkaanik toqqaanermi tunngavissatut atorneqartut kiisalu siulersuisut qullersallu aningaasarsiaqartinneqarneri aammalu soraarnermut atatillugu aaqqissuussinerit pillugit paasissutissat. Aammalu allassimassaaq siulersuisunut ilaasortat ataasiakkaat piginnaasanik immikkut ittunik sorlernik aningaasaateqarfimmut tunniussinersut. Kiisalu nalunaarusiami allassimassaaq siulersuinut ilaasortanik siulersuisullu siulittaasuannik nammineq naliliisarneq aammalu avataaneersumik immikkut ilisimasalimmik naliliisitsisarneq siulersuit sulinerannut atuutsinneqarnersoq.
Imm. 2. Naalakkersuisut siulersuisunik tusarniaareernermikkut nalunaarusiap imarisassai pillugit maleruagassanik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaapput.
Imm. 3. Aningaasaateqarfiup ukiumoortumik naatsorsuutaasa nalunaarutaatalu Naalakkersuisunut saqqummiunneqarneranut peqatigitillugu Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaanut aamma Inatsisartut Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaanut nassiunneqarnissaa siulersuisut isumagissavaat. Aningaasaateqarfiup ukiumoortumik naatsorsuutai nalunaarutaalu Naalakkersuisunut nassiunneqarnerannit ullut 14-it qaangiunneranni tamanut saqqummiunneqassapput.§ 40. Siulersuisut allattoqarfillu kukkunersiuisut pisariaqartitaannik misissuinissaannut periarfississavaat, isumagissavaallu kukkunersiuisut paasissutissanik ikiorneqarnermillu pissarsinissaat, kukkunersiuisut suliaminnik isumaginninnissaminnut aningaasaateqarfillu tassungalu tunngasut pillugit naliliinissaannut pisariaqartitatut isumaqarfigisaattut.
Imm. 2. Imm. 1-imi aalajangersakkat Naalakkersuisut misissuineranni paasissutissanillu pissarsiorneranni taamattaaq atorneqassapput.
Kapitali 10
Nakkutilliineq, nalunaarsorsimaffik, eqqartuusivik immikkut ilisimasalik assigisaallu§ 41. Naalakkersuisut aningaasaateqarfik nakkutigisaraat.
Imm. 2. Aningaasaateqarfiup naatsorsuutinik saqqummiussisarnera, aningaasaateqarfiup naatsorsuutaanik kukkunersiuisarnera kiisalu Naalakkersuisut aningaasaateqarfimmik nakkutilliinera pillugu Naalakkersuisut malittarisassiuussisinnaapput.§ 42. Aningaasaateqarfiup nalunaarsorsimaffia tassaavoq Nuuk.
Imm. 2. Aningaasaateqarfiup eqqartuussisulersuunneqarnera taamaallaat Nuummi eqqartuussivimmut tunniunneqarsinnaavoq, nunat tamat isumaqatigiissutaat malillugit allanik malitseqanngippat imaluunniit aningaasaateqarfik allatut isumaqatigiissuteqarsimanngippat. Aningaasaateqarfiup sammisai pillugit eqqartuussisulersuussinermi piumasaqaatit, ilaalluni inuinnaat inatsisitigut piumasaqaataat Kalaallit Nunaanni, Danmarkimi nunaniluunniit allani illuatungerisanut tutsinneqartut aningaasaateqarfiup Nuummi eqqartuussivimmut tunniussinnaavai, nunat tamat isumaqatigiissutaat malillugit allanik malitseqanngippat imaluunniit aningaasaateqarfik allatut isumaqatigiissuteqarsimanngippat.
Kapitali 11
Paasissutissat isertuussassat§ 43. Aningaasaateqarfiup siulersuisuinut ilaasortat, pisortaq, allattoqarfiup sulisui aningaasaateqarfiullu kukkunersiuisui suliaminnik isumaginninnermminni paasissutissanik ilisimalersimasaminnik pisussaatitaanatik paasissutissanik isertuussanik ingerlatitseqqeqqusaanngillat imaluunniit atornerluisussaanatik.
Kapitali 12
Aningaasaateqarfiup atorunnaarsinneqarnera§ 44. Aningaasaateqarfiup atorunnaarsinneqarnera taamaallaat Inatsisartut inatsisiliornerisigut pisinnaavoq.
Imm. 2. Aningaasaateqarfiup atorunnaarsinneqarnerani aningaasaateqarfiup aningaasatigut pisuussutai aningaasaateqarfiup akiligassatut pisussaaffii isumagineqareerpata Namminersornerusunut ikineqassapput.
Kapitali 13
Taarsiissuteqartarneq§ 45. Siulersuisunut ilaasortaq imaluunniit pisortaq suliaminik isumaginninnermini piaaraluni imaluunniit mianersuaalliornikkut aningaasaateqarfik ajoqusersimappagu, pineqartup ajoqusiisimanerminik taarsiisussaatinneqassaaq.
Imm. 2. Imm. 1-imi aalajangersagaq taamatorluinnaq aqutsisut kukkunersiuisullu eqqarsaatigalugit atuutissaaq. Suliffeqarfik aqutsisuusoq aqutsisussatut toqqarneqarsimappat, suliffeqarfik aqutsisuusoq inullu aqutsisussatut toqqarneqarsimasoq, taarsiisussatut akisussaatinneqassapput. Imm. 2 taamattaaq kukkunersiuisunut atuuppoq.
Imm. 3. Taarsiissuteqarnissaq appartinneqarsinnaavoq qanoq pisuussuteqartigineq, ajoqusiinerup annertussusia kiisalu pissutsit allat eqqarsaatigalugit naammaginartutut isumaqarfigineqarpat.§ 46. Siulersuisunut ilaasortanut, pisortamut, aqutsisunut imaluunniit kukkunersiuisunut eqqartuussivinnut tunniussinissamik aalajangernerit siulersuisunit imaluunniit Naalakkersuisunit aalajangiunneqassapput.
§ 47. § 45, imm. 1 aamma 2-mi inuit taaneqartut taamattaaq ajoqusiinerminnut taarsiisussatut akisussaatinneqassapput, suliaminnik isumaginninnerminni piaaralutik imaluunniit mianersuaalliornikkut namminersornerusunik, akiitsoqarfigisanik imaluunniit allanik ajoqusiisimagunik.
Imm. 2. § 45, imm. 3, taammattaaq assinganik atorneqassaaq.§ 48. Siulersuisunut ilaasortanik, pisortamik, aqutsisunik imaluunniit kukkunersiuisunik unnerluutiginninneq Nuummi eqqartuussivimmut tunniunneqassapput.
Kapitali 14
Pineqaatissiisarnerit§ 49. Sakkortunermik pineqaatissiinerit inatsisit allat malillugit pisuussuteqarfigineqanngippata, ima iliortoq Kalaallit Nunaannut pinerluuteqarnermut inatsit malillugu akiliisinneqarnikkut allatulluunniit iliuuseqarfiginninnikkut pineqaatissinneqassaaq
1) nammineq piumassutsiminik siulersuisunit tunuanngippat, pineqartoq § 13, imm. 2-5-imi piumasaqaatit eqquutsinngippagit,
2) Siulersuisunut siulittaasutut imaluunniit siulittaasup tulliatut siulersuisut sinnerlugit siulersuisunit pisinnaatinneqarsimalluni aalajangiisussaatitaanini eqquutsissimanngippagu, takuuk § 21, pkt. 1,
3) Siulersuisunut siulittaasutut imaluunniit siulittaasup tulliatut siulersuisut sinnerlugit aalajangiisimappat, imaannaanngitsutut imaluunniit pingaaruteqarluinnartutut nalilerneqarsinnaasututut isumaqarfigineqartumik, takuuk § 21, pkt. 2
4) Siulersuisunut ilaasortatut peqataasimaguni, siulersuisunut siulittaasup imaluunniit siulittaasup tulliata siulersuisut sinnerlugit aalajangiisimaguni, imaannaanngitsutut imaluunniit pingaaruteqarluinnartutut nalilerneqarsinnaasutut isumaqarfiginartumik, takuuk § 21, pkt. 2,
5) Siulersuisunut ilaasortatut imaluunniit pisortatut atorfeqartutut suliaminik isumaginninnermini akisussaaguni imaluunniit peqataaguni aningaasaateqarfiup siunertaanut, inatsisinut imaluunniit inatsisartut inatsiaat manna malillugu malittarisassat aalajangersakkat malillugit akerliusumik aqutsinermut imaluunniit ingerlatsinermut peqataasimaguni, takuuk § 22 aamma § 23, imm. 3,
6) Pisortatut siulersuisut maleruaqqusaat innersuussutaallu malissimanngikkunigit, takuuk § 24, imm. 2,
7) Pisortatut aalajangersimaguni aningaasaateqarfiup atuuffii siunertaalu malillugit imaannaanngitsutut imaluunniit pingaaruteqarluinnartutut isumaqarfigineqartuni, tamanna pillugu taamaaliornissaminik siulersuisunit taakkulu aalajangigaannik immikkut pisinnaatitaatinneqarsimanani, aningaasaateqarfimmut pingaaruteqartumik ajoqusiisoqarsinnaaneranik naatsorsuutigineqanngitsumik, takuuk § 24, imm. 2,
8) Pisortatut naatsorsuuserineq, aningaasatigut pisuussutinik aqutsineq kiisalu aningaasaateqarfiup aningaasaataanik atuineq akiliisarnerlu inatsisartut inatsisanni matumani maleruagassat malillugit iliornissaminik sumiginnaasimaguni, takuuk § 24, imm. 3,
9) Siulersuisunut ilaasortatut aningaasaateqarfiup naatsorsuusiornerata aningaasatigullu pisuussutaanik aqutsinerup nakkutigineqarnissaa naammaginartumik nakkutiginissaat sumiginnarsimappagit, takuuk § 24, imm. 4,
10) Siulersuisunut ilaasortatut aningaasaateqarfiup aningaasaatai inatsisartut inatsisaanni matumani malittarisassat malillugit atorneqarneri akiliutigineqartarnerilu nakkutiginissaat sumiginnarsimappagit, takuuk § 24, imm. 4,
11) Siulersuisunut ilaasortatut isumagisimanngikkuniuk pisortap piumasaqaatigineqartutut malittarisassanik innersuussutinillu pissarsinissaanut, aningaasaateqarfiup aningaasaataannik atuinissaq akiliisarnissarlu pillugit inatsisartut inatsisaannik matumanik malittarisassanik eqquutsitsinissaq eqqarsaatigalugu, takuuk § 24, imm. 4,
12) Siulersuisunut siulittaasutut imaluunniit siulittaasup tulliatut siulersuisut ataatsimiinnissaat allattoqarfimmi aqutsisup, kukkunersiuisup imaluunniit Naalakkersuisut tamatuminnga piumasaqarnerisigut isumagisimanngippagit, takuuk § 25,
13) Siulersuisunut ilaasortatut isumaginngikkuniuk, aningaasaateqarfiup aningaasaatai, isumannaatsumik qularnaatsumik kiisalu sapinngisamik amerlanerpaanik iluanaaruteqartitsilluni aqunneqarlutillu inissinneqarnisaat, takuuk § 27,
14) Kalaallit Nunaanni Danmarkimiluunniit suliffeqarfiit aningaasarsiornermik sammisaqartut pillugit inatsit malillugut aqutsisutut pappilissanik nalilinnik niueruteqarnissamik akuersissuteqarani aqutsisutut suliamik ingerlatsippat, takuuk § 28, imm. 4,
15) Aqutsisutut aningaasaateqarfiup anigaasaataasa aqunneqarneri inissinneqarnerilu inatsisartut inatsisaat manna malillugu qulakkiinngikkunigit, kiisalu inatsit malillugu malittarisassatut aalajangersakkat malillugit kiisalu isumannaatsumik qullarnaatsumillu kiisalu sapinngisamik amerlasuunik iluanaaruteqartinnissaat isumagisimanngikkunigit, takuuk § 29, imm. 1,
16) Aqutsisutut Kalaallit Nunaanni Danmarkimiluunniit inatsisit malillugit nunanilu tamani aningaasatigut pisuussutinik aqutsineq aningaasalersuinerlu pillugu pitsaasumik isumaginninnissaq malillugu kiisalu toqqissisimanartumik ileqqorissaarnikkut malittarisassat malillugit suliaminik ingerlatsisimanngippat, takuuk § 29, imm. 2,
17) Aqutsisutut ileqqorissaarnissaq malillugu kiisalu aalajangersakkat aningaasaateqarfiup siulersuiusunit akuerisaasut malillugit naatsorsuinermik qulakkiinngippagit kiisalu naatsorsuutinik saqqummiussisimanngippat, takuuk § 29, imm. 4,
18) Siulersuisunut ilaasortatut qulakkiinngikkuniuk, suliffeqarfiit inuussutissarsiornermik ingerlatallit ukiumoortumik naatsorsuutinik saqqummiussisarnissaat assigisaallu. pillugit inatsimmi malittarisassat malillugit (ukiumoortumik naatsorsuusiorneq pillugu inatsit) aningaasaateqarfiup ukiumoortumik naatsorsuutaanik suliarinninnissaq saqqummiussinissarlu isumaginngikkunigit kiisalu ukiumoortumik naatsorsuutit naammassereernerini qaammatit sisamat qaangiutsinnagit siulersuisunit atsiorneqarnissaat isumaginngikkunigit, takuuk § 32, imm. 2 aamma 3, aamma § 35,
19) Siulersuisunut ilaasortatut qaqugukkulluunniit kukkunersiuisut sinniisissanik toqqaanissaq qulakkiinngikkuniuk, takuuk § 35,
20) Siulersuisunut ilaasortatut suliffeqarfiit inuussutissarsiornermik ingerlatallit ukiumoortumik naatsorsuutinik assigisaallu saqqummiussisarnissaat pillugu inatsimmi (ukiumoortumik naatsorsuusiorneq pillugu inatsit) malittarisassat naapertorlugit aningaasaateqarfiup naatsorsuutaasa kukkunersiorneqarnissaat qulakkeersimanngikkuniuk, takuuk § 36, imm. 1,
21) Siulersuisunit toqqarneqarluni kukkunersiuisutut sulilersutut kukkunersiuisoq soraartoq saaffigisimanngikkuniuk, takuuk § 37,
22) Kukkunersiuisut imaluunniit Naalakkersuisut misissuinissamut periarfissaannik akornusersorsimappagit, takuuk § 40, imm. 1 aamma 2,
23) Kukkunersiuisut imaluunniit Naalakkersuisut pisariaqartitaannik ilisimasanik ikiorneqarnissamillu pissarsinissaannik akornusersorsimappagit, takuuk § 40, imm. 1 aamma 2, imaluunniit
24) Pineqartup aningaasaateqarfik sinnerlugu suliaminik ingerlatsinermini paasissutissanik isertuussanik ilisimalersimasaminik pisussaatitaanani ingerlatitseqqissimaguni atornerluisimaguniluunniit, takuuk § 43.
Imm. 2. Imm. 1 taamaallaat atorneqassaaq iliuuseqarneq imaluunniit iliuuseqannginneq piaarinikkut imaluunniit annertuumik mianersuaalliornikkut pisimappat.
Kapitali 15
Atuutilerfia§ 50. Inatsisartut inatsisaat atuutilissaaq 1. januar, ukiumi tulliuttumi Inatsisartut landskarsip naatsorsuutaannik siullermeerluni akuerinninnerannit, tassani ersersinneqassalluni ukiumi naatsorsuuseriffiusumi Namminersornerusut aatsitassanit isertitaat ikinnerpaamik 5 millioner koruuniusimasutut.
Imm. 2. Imm. 1-imi piumasaqaatit eqquutsinneqareerpata inatsisartut inatsisaata atuutilerfia pillugu Naalakkersuisut nalunaarummik saqqummiussissapput.
Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 5. december 2008
Hans Enoksen/
Kim Kielsen
Siullermeerinninnermut siunnersuut
Isumaliutissiissut (Aappassaaneerinninneq)
Isumaliutissiissut (Pingajussaaneerinninneq)
Pingajussaaneerinninnermut allannguutissatut siunnersuut (akuerineqartoq)