7. oktober 2008

UKA2008/6
(UKA 2007/55 – UPA 2008/15)

 

Kalaallit Nunaata Aatsitassarsiornermi Aningaasaateqarfia pillugu Inatsi-

sartut inatsisissaattut siunnersuut

pillugu

Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaata


ISUMALIUTISSIISSUTAA


Siunnersuutip aappassaaneerneqarnerani saqqummiunneqartoq


Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaat suliarinninnermini makkuninnga inuttaqarpoq:


Inatsisartunut ilaasortaq Augusta Salling, Atassut
Inatsisartunut ilaasortaq Otto Jeremiassen, Siumut
Inatsisartunut ilaasortaq Palle Christiansen, Demokraatit
Inatsisartunut ilaasortaq Isak Davidsen, Siumut
Inatsisartunut ilaasortaq Agathe Fontain, Inuit Ataqatigiit


1. Siunnersuutip Inatsisartunit suliarineqarnera

Siunnersuut matumani pineqartoq UKA 2007-imi suliarineqartussatut saqqummiunneqaqqaarpoq. Siunnersuutilli suliarineqarnissaanut Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitap suliaminik naammassinninnissaa utaqqimaarneqartussatut isigineqarmat siunnersuutip siullermeerneqarnissaa UPA 08-mut kinguartinneqarpoq.

UPA 08-mi siullermeerinerup kingorna siunnersuut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami suliarineqartussanngorlugu innersuussutigineqarpoq. Ataatsimiititaliami sukumiisumik suliarinninnissamut piffissaqarluartitsinissaq siunertaralugu siunnersuut UKA 2008-mi aappassaaneerneqassasoq aalajangerneqarpoq.

Inatsisartut siunnersuummik siullermeerineranni siunnersuut ataatsimut isigalugu Inatsisartuni partiinit tamanit taperserneqarpoq. Tamatuma saniatigut Inuit Ataqatigiit oqaaseqartartuat siunnersuummi aalajangersakkanut aalajangersimasunut oqaaseqaatinik arlalinnik saqqummiussaqarpoq.

Siullermeerinermi partiit oqaaseqartartuisa saqqummiussaat isumaliutissiissummut ilanngussaq 1-ip ataanut ilanngunneqarput.


2. Siunnersuutip siunertarisaa

Namminersornerullutik Oqartussat aatsitassarsiornermit isertitaannik inissiiffissamik aningaasaateqarfimmik pilersitsisoqarnissaa inatsisissatut siunnersuummi siunnersuutigineqarpoq. Inuiaqatigiinni aningaasaqarniarnerup patajaatsuunissaa eqqarsaatigalugu Namminersornerullutik Oqartussat aatsitassarsiornermit isertitaat siunertanut siunissamut ungasissumut isigisunut iluanaarutaasunullu atorneqarnissaat taamaaliornikkut qulakkeerniarneqarpoq.

Inatsit atuutilissaaq, tamatumalu kingorna ukiumi naatsorsuusiorfiusumi Namminersornerullutik Oqartussat aatsitassarsiornermit isertitaasa 5 mio. kr.-it siullermeertumik qaangernerannit ukiumi tulliuttumi aningaasaateqarfik pilersinneqassalluni.

Isumannaatsumik qulakkeerinissaq aningaasaqarnikkullu sapinngisamik annertunerpaamik iluanaaruteqarnissaq anguneqarsinnaanngorlugit aningaasaateqarfimmi aningaasat katersorneqartut aningaasaliissutigineqassapput. Nunami namminermi aningaasaqarnikkut patajaatsuunissaq aningaasalersuinikkullu annaasaqaratarsinnaanerup siammarsarneqarnissaa qulakkeerniarlugu aningaasaateqarfimmi aningaasat katersorneqartut taamaallaat nunatta avataani aningaasalersuinernut atorneqassapput.

Aatsitassarsiornermut tunngasunut kiisalu suliassaqarfinnut nutaanut ataatsimoortumik tapiissutinik ilaqartinnagit Naalagaaffimmit tiguneqartunut Namminersornerullutik Oqartussat aningaasartuutaannut matussutissatut aningaasaateqarfiup aningaasaataanik ingerlaavartumik tigusisarnissaq siunnersuutigineqarpoq.

Tamatuma saniatigut Namminersornerullutik Oqartussat aatsitassarsiornermit isertitaat ima amerlatigilissagaluarpata Naalagaaffiup nunatsinnut ataatsimoortumik tapiissutai ikilillutik ataatsimoortumik tapiissutit ikilissutaasa amerlaqataannik aningaasaateqarfimmit Namminersornerullutik Oqartussanut aningaasanik tunniussisoqarsinnaavoq.

Namminersornerullutik Oqartussat aatsitassarsiornermit isertitaat ima amerlatigilissagaluarpata Naalagaaffiup nunatsinnut ataatsimoortumik tapiissutai atorunnaarsinneqarlutik ani-ngaasaateqarfimmit Namminersornerullutik Oqartussanut tunniussat maannamut ataatsimoortumik tapiissutinit amerlanerusinnaapput.

Inatsisartut aningaasaliissuteqartarnermut inatsisaat aqqutigalugu aningaasaliissuteqarnissamilluunniit aalajangersimasumik qinnuteqaammik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap akuersissuteqartoqarneratigut aatsaat aningaasaateqarfimmit Namminersornerullutik Oqartussanut aningaasanik nuussisoqarsinnaassaaq.

Siulersuisunit tallimanik inuttaqartumit, piumasaqaatit erseqqinnerusut malillugit Naalakkersuisunit toqqarneqartunit, arlaannaanulluunniit attuumassuteqanngitsunit suliassaqarfimmullu ilisimasaqarluartunit aningaasaateqarfik aqunneqassasoq siunnersuutigineqarpoq. Aningaasaateqarfiup ulluinnarni ingerlanneqarnera allattoqarfimmit pisortamit siulersuisunit toqqarneqartumit siulersuisunullu atasumit siulersorneqartumit isumagineqassaaq. Siulersuisut, pisortaq kiisalu soqutigisallit allat pisussaaffimminnik eqquutsitsinngippata iliuuseqarfigineqartussatut suliassanngortinneqarnissaannut pineqaatissinneqarnissaannulluunniit inatsimmi tunngavissiisoqarpoq.

Aningaasaateqarfiup aningaasaataanik aqutsineq inissiinerlu inummit ataatsimit arlalinnilluunniit imaluunniit suliffeqarfinnit aningaasatigut pisuussutinik aqutsinissamik aningaasalersuinermillu annertuumik immikkullu ilisimasaqartunit aammalu aningaasanik ingerlatsineq pillugu inatsimmi ilaatinneqartunit isumagineqassapput.

Ileqqorissaarnikkut mianerisassat malillugit aningaasaateqarfiup aningaasaatai aqunneqassapput.

Ukiumoortumik naatsorsuutit pillugit inatsimmi maleruagassat malillugit naatsorsuutinik kukkunersiukkanik kiisalu nalunaarusiamik tamanit pissarsiarineqarsinnaasunik aningaasaateqarfik ukiumoortumik saqqummiussisassaaq.


3. Tusarniaaneq

Ulloq 10. april 2007 tusarniaanermut akissuteqarnissamut killissaritillugu siunnersuut ulloq 8. februar 2007-imi tusarniaassutigineqarpoq.

Tusarniaaffigisanut kiisalu tusarniaanermit akissutinut takussutissiaq ilanngussaq 2-p ataani ilanngunneqarpoq.

Siunnersuutip ataatsimiititaliami suliarineqarnerani tusarniaarnermit akissutit oqaaseqaateqarfigineqarnissaannut tunngavissaqarsimanngilaq.


4. Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap siunnersuummik suliarinninnera

4.1 Nalinginnaasumik isumaliutiginninnerit

Aatsitassarsiornermut aningaasaateqarfimmik pilersitsiniarnermik isumaliutiginninnermut atatillugu pissutsit sisamat immikkut pingaarutilittut ataatsimiititaliamit isigineqarput.

Unammilligassat tamakku aatsitassarsiornermut aningaasaateqarfiup immini kisimi aaqqiivigisinnaanngilai. Kalaallilli Nunaata aatsitassarsiornermit annertuumik isertitaqalernissaa tunngavissaatillugu aningaasaqarnikkut politikip patajaatsup qulakkeerneqarnissaanut aatsitassarsiornermut aningaasaateqarfik sakkussaalersinnaavoq pingaarutilik. Taamaalilluni aningaasaateqarfik taamaattoq aqutsigalugu aningaasanik katersinikkut aatsitassarsiornermit isertitanik atuineq naligiissarneqarlunilu suliassaqarfinnik nunatsinnut nuunneqartunik isumaginninnermut aningaasartuutit akilerneqarnissaannut aningaasanik atugassaqarnissaq qulakkeerneqassaaq kiisalu ilaatigut utoqqarnik paaqqutarinninnermut pensionisianullu pisortat aningaasartuutaannik qaffattussatut naatsorsuutigineqartunik aningaasalersueqataaneq qulakkiissallugu.

Tassunga atatillugu immikkut erseqqissaatigineqassaaq suliassaqarfinnik allanik Naalagaaffimmit nunatsinnut nuussinerit arriitsumik pisariaqartut, aatsitassarsiornermut aningaasaateqarfimmit akiliutit aqqutigalugit suliassaqarfinnik annertuumik aningaasartuuteqarfiusussanik nunatsinnut sukkasuumik nuussisoqassappat tamanna Kalaallit Nunaanni aningaasaqarnikkut patajaatsuunissamik anguniagaqarnermut naapertuutissanngimmat.

Pisortat aatsitassarsiornermit isertitaannik Namminersornerullutik Oqartussat atuinerata ersarissisinneqarnissaanut aatsitassarsiornermut aningaasaateqarfik naleqquttutut isigineqarpoq. Taamaalilluni aatsitassarsiornermit isertitat atorneqarnerat malinnaavigineqarsinnaalissagaluarpoq Namminersornerullutik Oqartussat ingerlatsinermut aningaasartuutaasa nalinginnaasut annertusineqarnissaannut aatsitassarsiornermik isertitat atornaveersaarneqarnissaannut iluaqutaasussamik. Tassunga atatillugu aningaasaqarnikkut politikimut qajannaatsumut siunissamullu isigusumut atatinneqaruni aatsitassarsiornermut aningaasaateqarfik aatsaat ingerlalluarsinnaassammat erseqqissaatigissallugu pingaaruteqartorujussuuvoq. Aningaasaateqarfimmi aningaasanik katersillunilu Namminersornerullutik Oqartussat akiitsortassappata naapertuutinngilaq. Taamaalilluni aningaasaqarnikkut politikimik ingerlatsinermut sanaartornermullu missingersuutini sinneqartooruteqarfiusumik ungasissumut isigisumik attanneqarsinnaasumillu Namminersornerullutik Oqartussat aaqqissuussisinnaallutillu malinnissinnaappata aatsitassarsiornermut aningaasaateqarfimmik pilersitsinissaq aatsaat naapertuutissaaq.

Aatsitassarsiornermut aningaasaateqarfik iluatsissappat suliniutinik allanik, tassunga ilanngullugu minnerunngitsumik aaqqissuussaanermut suliffeqarnermullu politikip ingerlateqqinneqarneranik malitseqartinneqassaaq. Taamaalilluni aatsitassarsiornermit isertitanit annertuunit katersat pisortat sullississutaasa amerlanerulernissaannik pitsaanerulernissaannillu piumasaqartoqarnissaa naalakkersuinermik suliaqartunik piareersimaffigineqartariaqarpoq, soorlu assersuutigalugit siusinnerusukkut pensionisiaqarsinnaaneq, sulinngiffeqarnerit sivisunerusut, pensionisiaqalernissamut ukiut appasinnerusut aammalu sapaatip akunneri suliffiusut sivikinnerusut il.il. Taamaaliornikkut kalaallit sulisinnaasut naleqassusiata ajornerulersinneqarnissaa qinikkat tungaannit akueriinnarneqarpat tamanna aatsitassarsiornermut aningaasaateqarfimmi aningaasat katersorneqartut nalingannit tassanngaanniillu iluanaarutit nalingannit annertuneruleriaannaavoq. Aningaasaqarnikkut politikip patajaatsuunissaanut atugassaqassutsimullu aatsitassarsiornermut aningaasaateqarfiup kisimi qulakkeerinnittuusinnaannginnera assersuutikkut tassuunakkut ersarissisinneqarluarpoq.

4.2 Isumaliutiginninnerit aalajangersimasut

4.2.1 Aatsitassarsiornermut Aningaasaateqarfimmit Namminersornerullutik Oqartussanut aningaasanik nuussineq aningaasaateqarfimmullu tunngatillugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap oqartussaaffia

Aningaasaateqarfimmit Namminersornerullutik Oqartussanut aningaasanik nuussisarneq pillugu inatsisissatut siunnersuummi kapitali 4-mi maleruagassiortoqarpoq.

Makkununnga immikkoortitsisoqarpoq:

  1. Namminersornerullutik Oqartussat aatsitassarsiornermit isertitaat qanoq ilisukkut Naalagaaffimmit ataatsimoortumik tapiissutit ikilinerannik kinguneqartinneqartassanngitsut.
  2. Namminersornerullutik Oqartussat aatsitassarsiornermit isertitaat qanoq ilisukkut Naalagaaffimmit ataatsimoortumik tapiissutit ikilinerannik kinguneqartinneqassanersut.
  3. Namminersornerullutik Oqartussat isertitaat qanoq ilisukkut Naalagaaffimmit ataatsimoortumik tapiissutit atorunnaarnerannik kinguneqartinneqartassanersut. Tassa imaappoq aatsitassarsiornermit isertitat 6-7 mia. kr.-inngorpata.

Ataatsimoortumik tapiissutit atorunnaarnerannik kinguneqartumik aatsitassarsiornermit isertitat annertussuseqalernissaasa tungaanut aningaasaateqarfiup aningaasaataanik atuisinnaanermut arlalinnik killilersuisoqarpoq. Piffissami tassani (Imm. a aamma b siulianiittut) aatsitassarsiornermut aningaasalersuinermi Namminersornerullutik Oqartussat aningaasartuutaasa, aatsitassarsiornermik ingerlatsinermut aningaasartuutit aammalu ataatsimoortumik tapiissutitaqanngitsumik suliassat Namminersornerullutik Oqartussat Naalagaaffimmit tigusaasa isumagineqarnerannut aningaasartuutit matussuserneqarnissaannut aningaasat katersorneqartut taamaalillutik taamaallaat atorneqarsinnaassapput. Taamaattorli ataatsimoortumik tapiissutit ikilissutaannit amerlanerusunik akiliuteqartoqarsinnaassanngilaq. Taamaalilluni ataatsimoortumik tapiissutit atorunnaarnissaasa tungaanut aningaasaqarnermut inatsimmi ingerlatsinermut aningaasaliissutinik allanik nutaanilluunniit aningaasalersuinissaq siunertaralugu aningaasaateqarfimmit aningaasanik katersanik imaluunniit tassanngaannit iluanaarutinik tigusisoqarsinnaanngilluinnassaaq, aningaasaliissutit taakku inatsisissatut siunnersuummi § 2 aammalu inatsimmut nalinginnaasumik nassuiaatini immikkoortut 1.2.1 aamma 1.2.2 naapertorlugit aatsitassanut inatsimmi siunertarineqartunut naapertuutinngippata.

Aningaasaateqarfimmit aningaasanik Nunatta Karsianut tunniussineq inatsimmi § 2, imm. 2, nr. 4 naapertorlugu aningaasanut inatsit aqqutigalugu imaluunniit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut ilassutitut aningaasaliissuteqarnissamik qinnuteqaatip akuersissutigineqarneratigut aatsaat pisinnaavoq. Tassunga atatillugu nunatta karsiata aningaasaataanik aningaasaqarnikkut pingaarnersiuilluni tulleriiaarinerup ukiumoortumik aningaasanut inatsimmut atatillugu pisarnissaanik missingersuusiornermut inatsimmi tunngavimmut akerliunngitsumik aningaasaateqarfiup aningaasaataanik atuisarnissaq pisariaqartoq erseqqissassallugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap immikkut tunngavissaqarsoraa. Namminersornerullutik Oqartussat missingersuutaanni ukiup ingerlanerani amigartooruteqarfinnik matussusiinissamut aningaasaateqarfiup aningaasaatai atorneqassanngilluinnarput. Aningaasaateqarfik taamaalilluni ingerlatsinermut sillimmatitut atorneqartussaanngilaq. Aammattaaq ukiumoortumik aningaasanut inatsisini amigartooruteqarnikkut Namminersornerullutik Oqartussat akiitsoqalersinnaanngilluinnarput, akiitsut taakku aningaasaateqarfimmi aningaasanit katersanit taarserneqartussaanerat innersuussutigalugu. Kiisalu Aatsitassarsiornermut aningaasaateqarfimmit isertitassatut aningaasartuutissatulluunniit naatsorsuutigineqartut innersuussutigalugit naalakkersuisoqarfik aningaasanut inatsimmi aningaasaliissutinik malinninngitsoorpat tamanna inatsisinik unioqqutitsinerussaaq akuerineqarsinnaananilu, tamatumani taamatut iliornissamut inatsisitigut immikkut tunngavissiisoqarsimanngippat.

Aatsitassarsiornermut aningaasaateqarfimmik pilersitsineq aningaasaqarnikkut politikimik isumannaatsumik sanioqqutsinissamut periarfissiinngimmat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap taamatut oqaaseqaateqarnermigut erseqqissaatigerusuppaa. Aammattaaq Namminersornerullutik Oqartussat aningaasartuutinik aqutsineranik sakkukillisitsinissamut aatsitassarsiornermut aningaasaateqarfik periarfissiinngilaq.

4.2.2 Aatsitassarsiornermut aningaasaateqarfiup nunatta karsiata aningaasartuutaanik "matussusiisarnera"

Namminersornerullutik Oqartussat aatsitassarsiornermik ingerlatanut aningaasalersuutinut aningaasartuutaat imaluunniit suliassat tiguneqartut isumaginerannut aningaasartuutit ukiumi aningaasanut inatsiseqarfiusumi aningaasanut inatsimmi imaluunniit ilassutitut aningaasaliissutini missingersuusiorneqarsimasunit amerlaneruppata imaluunniit ikinneruppata aningaasat assigiinngissutaasa amerlaqataat nunatta karsiata aatsitassarsiornermullu aningaasaateqarfiup akornanni nuunneqassasut inatsisissatut siunnersuummi § 6, imm. 4-mi allassimavoq.

Aalajangersagaq taamaalilluni pisunut assigiinngitsunut marlunnut sammitinneqarpoq:

  1. Naatsorsuutit akuersissutigineqarnerisa kingorna atuinikinnerussutit nunatta karsianit aatsitassarsiornermut aningaasaateqarfimmut nuunneqassapput.
  2. Aningaasat aningaasaliissutinit akuersissutitaqanngitsumik atuinerussutit amerlaqataat aatsitassarsiornermut aningaasaateqarfimmit nunatta karsianut nuunneqassapput.

Inatsisissatut siunnersuummi immikkoortoq a naapertorlugu aningaasaliissutinit pineqartunit atuinikinnerussutit nunatta karsiata naatsorsuutaanik akuersissuteqareernerup kingorna aatsitassarsiornermut aningaasaateqarfimmut nuunneqartarnissaat ajornaqutissaqanngitsutut ataatsimiititaliamit isigineqarpoq.

Taamaattorli immikkoortoq b-mi pisinnaasutut oqaatigineqartoq annertuumik ajornartorsiutitaqarpoq.

Assersuutigalugu takorloorneqarsinnaavoq inatsisilerinermut tunngasut nunatsinnut nuunneqarnerata kingorna Kalaallit Nunaanni inatsisilerinermik aqutsisoqarfiup ingerlanneqarneranut Namminersornerullutik Oqartussat 250 mio. kr.-inik immikkoortitsisut. Ukiup naatsorsuusiorfiususup naanerani paasinarsivoq aningaasartuutit 300 mio. kr.-iusut. Pisumi taamaattumi immikkoortoq b malillugu 50 mio. kr.-it aningaasaateqarfimmit nunatta karsianut nuunneqassapput. Sukkulluunniilli pisoqassanngilaq pisoqanngisaannassallunilu, tassami missingersuusiornermut inatsimmi § 1, imm. 3 naapertorlugu aningaasanut inatsimmi aningaasaliissutinik sippuinissaq inatsisinik unioqqutitsinerummat. Missingersuusiornermut inatsimmi aalajangersakkamik taaneqartumik sanioqqutsisinnaaneq ilumut kissaatigineqarnersoq inatsimmi aalajangersagassatut siunnersuutigineqartumi allassimanngikkaluarpoq. Pisumili tassanerpiaq inatsisinik naapertuinissap piviusullu akornanni assigiinngissuteqarpoq. Maleruagassanillu inatsisinik unioqqutitsinerit akuerineqarnissaannut atorneqarsinnaasunik aalajangersaanissaq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit pisariaqartutut isigineqanngilaq.

Taamaalillunilu inatsisissatut siunnersuut iluserisamisut isikkoqartillugu akuersissutigineqassappat missingersuusiornermut inatsimmi aalajangersagaq taaneqartoq qitiusoq taamatullu missingersuusiornermut inatsimmi aalajangersakkat allat pisortat aningaasartuutaannik sunniuteqarluartumik aqutsinissamik qulakkeerisuusut malitsinniarneqarnissaat ajornakusoortorujussuussaaq. Tassami amigartoorutit aatsitassarsiornermut aningaasaateqarfimmi aningaasanit katersorneqartunit matussuserneqarnissaat imaluunniit ukiup siuliani atuinikinnerussutit piffissap taamaalinerani aningaasaateqarfimmut nuunneqarsimanerat tunngavilersuutigalugu aningaasaliissutini inatsisissatut siunnersuummi taaneqartuni missingersuutinik sippuineq sunaluunniit ajortoqannginneraanerarluni illersorniarneqassasoq naatsorsuutigineqarsinnaammat.

Akerlianik aatsitassarsiornermut tunngasunut suliassaqarfiillu nunatsinnut nuunneqartut isumagineqarnerannut aningaasartuutit ukiumoortumik aningaasanut inatsisini ingerlatsinermut tapiissutitulluunniit aningaasaliissutini aalajangersimasuni takuneqarsinnaanissaannik tunngavik atuutiinnassasoq avaqqutassaanngitsumik suli piumasarineqartariaqarpoq. Aningaasaliissutit taakku aningaasaliissutit allat assigalugit malinneqartussaapput. Piumasaqaatip tamatuma avaqqunneqarnissaannut tigussaasumik tunngavissaqarsorinanngilaq.

Kiisalu amigartoorutinik matussusiisarnissamik siunnersuuteqarneq aningaasaqarnikkut ineriartornerup patajaatsuunissaata qulakkeerneqarnissaanik inatsisissatut siunnersuummi matumani pineqartumi siunertarineqartumut naapertuussorinanngilaq, tassa nunatta karsiata aningaasartuutinut aningaasaliissutaasa aalajangersimasumik aqunneqarnerannik annikillisitsineq aningaasartuutit annertusiartuaarnerisa aqukkuminaallinerannik pinngitsoorani kinguneqassammat.

Tamanna tunngavigalugu Inatsisartut inatsisissatut siunnersuummik pingajussaaneerineranni aalajangersakkamut pineqartumut allannguutissatut siunnersuummik Naalakkersuisut saqqummiusseqqullugit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit kaammattorneqassapput, taamaaliornikkut aatsitassarsiornikkut ingerlatanut imaluunniit suliassanut nunatsinnut nuunneqartunut atatillugu missingersuutitigut sippuinernut aningaasanik matussutissanik Aatsitassarsiornermut Aningaasaateqarfimmit nuussinissamut periarfissaq inatsisissatut siunnersuummit peerneqarsinnaaqqullugu. Tamanna pisinnaavoq oqaatsit "amerlaneruppata imaluunniit" kiisalu uniffik kingulleq oqaatsinik imaattunik aallarnerneqartoq "Aningaasaateqarfik…" aalajangersakkamit peerneqarpata. Naalakkersuisut aappassaaneerinninnermut akissuteqaamminni taamaaliornissamik nalunaaruteqarnissaat qilanaarineqarpoq.

4.2.3 Aningaasaateqarfiup siulersuisullu arlaannaanulluunniit attuumassuteqannginnissaasa oqartussaaffiisalu qulakkeerneqarnissaannik pisariaqartitsineq

Aningaasaateqarfiup aqutsisui aqunneqarneralu, tassungalu ilanngullugit aningaasaateqarfiup siulersuisuisa katitigaanerat siulersuisunilu ilaasortat piginnaasarisassaat pillugit piumasaqaatinik inatsimmi kapitalimi 7-imi aalajangersaasoqarpoq.

Inatsisissatut siunnersuummi § 11 naapertorlugu aningaasaateqarfik siulersuisunit tallimanik inuttalimmit aqunneqassaaq. Inatsisilerinikkut pissutsinik, aningaasatigut pisuussutinik aqutsinermik aningaasalersuinermillu kiisalu aatsitassanik misissuinermi atorluaanermilu aningaasaqarnikkut inuussutissarsiornikkullu pissutsinik siulersuisut qaffasissumik ilisimasaqassasut aalajangersakkami allassimavoq. Siulersuisuni ilaasortat suliatigut piginnaasaat taamaallaat tunngavigalugit toqqarneqassapput aammalu inatsisilerinikkut pissutsinik, aningaasatigut pisuussutinik aqutsinermik, aningaasalersuinikkut pissutsinut aningaasaliisarnermik aatsitassanillu ingerlataqarnermik inuussutissarsiutigalugu misilittagallit immikkullu ilisimasallit kisimik toqqarneqarsinnaapput. Siulersuisut taamaalillutik ilisimasaqarluartuussapput aammalu suliatigut uppernarsarneqarsinnaasumik annertuumik ilisimasaqarlutillu misilittagaqartuussallutik. Tamanna pingaaruteqarluinnartutut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit isigineqarpoq, minnerunngitsumik aningaasaateqarfiup aningaasanik annertoorujussuarnik atugassiissuteqarsinnaanissaa eqqarsaatigalugu. Taamaattumik siulersuisut piginnaasassaattut inatsimmi piumasaqaatit taaneqartut piumasaqaatit minnerpaaffigisassaattut isigineqartariaqarput. Aalajangersakkani taakkunani immikkut akuersissuteqarnissamut periarfissiisoqanngilluinnarlunilu siunertarisamit sakkukinnerusumik aalajangersakkanik taakkuninnga atuisoqassanngilluinnarpoq.

Taamaattumik ingerlatseqatigiiffinnik aqutsilluarnissamik Naalakkersuisut siusinnerusukkut kaammattuutaat naapertorlugu siulersuisut imminnut nalilersortarnissaannut maleruagassanik aalajangersaasoqarnissaa Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit piumasarineqarpoq. Tamatuma saniatigut siulersuisuni ilaasortat ataasiakkaat suna pillugu toqqarneqarnersut aammalu pineqartut piginnaasanik immikkut ittunik aalajangersimasunillu sorlernik aningaasaateqarfimmut siulersuisullu sulinerannut tunniussinersut pillugu aningaasaateqarfiup ukiumoortumik nalunaarusiaani tamatigut nassuiaasoqartassasoq ataatsimiititaliap piumasaqaatigaa.

Aningaasaateqarfiup siulersuisuini ilaasortat suliamut immikkut ilisimasalinnit avataaneersunit akulikitsumik nalilersorneqartarnissaannik periutsimik tamanna tapertalerneqartariaqarpoq, taamaalilluni aningaasaateqarfiup ingerlanissaanut suliatigut piginnaasaqarluartumik ingerlatsinissaq qulakkeerneqarsinnaaqqullugu. Taamatut avataanit naliliisitsinermi assersuutigalugu ilaatinneqarsinnaavoq siulersuisunut ilaasortanik kiisalu minnerunngitsumik siulersuisut siulittaasuannik naliliissutaasumik oqaloqaatigiinnernik ingerlatsisisussatut siulersuisut ukiut pingasukkaarlugit siunnersortimik sulianilluunniit immikkut ilisimasalimmik avataaneersumik allamik aggersaasarnissaat. Oqaloqatigiinnerit inernerat siulersuisunut Naalakkersuisunullu ataatsimut nalunaarusiatut kaammattuutitulluunniit ilusilerneqarsinnaavoq. Professorip Steen Thomsenip, Copenhagen Business Schoolimeersup ilaatigut Danske Bankip siulersuisuinut periuseq taamaattoq kaammattuutigisimagaa Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit ilisimaneqarpoq. Periutsip tamatuma aassinga Aatsitassarsiornermut Aningaasaateqarfimmi siulersuisunit atorluarneqarsinnaasoq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq.

Nunatsinni innuttaasut sapinngisamik annertunerpaamik iluaqutissinneqarnissaannut tapertassatut siuliani piumasaqaatit siunniutallu naleqquttutut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit isigineqarput. Taamaattumik aningaasaateqarfiup suleriaasissaanik suliarinninnissami piumasaqaatit taakku malinneqarnissaat tamakkiisumillu akuerineqarnissaat pillugu Naalakkersuisunit uppernarsaammik inatsisissatut siunnersuutip matumani pineqartup aappassaaneerneqarnerani tigusaqarnissani ataatsimiititaliap kissaatigaa, tak. inatsisissatut siunnersuummi § 22, imm. 1-2. Suleriaasissap suliarineqarneranut atatillugu siulersuisut siumoortumik pituttorlugit piumasaqarfigineqartariaqanngitsut Naalakkersuisut isumaqassagaluarpata inatsisissatut siunnersuutip pingajussaaneerneqarnissaanut allannguutissatut siunnersuut aqqutigalugu piumasaqaatit siuliani taaneqartut ukiumoortumik nalunaarusiap imassarisaanut siulersuisunilu ilaasortat nalilerneqartarnerannut ilannguteqqullugit ataatsimiititaliap Naalakkersuisut qinnuigissavai. Inatsisissatut siunnersuutip aappassaaneerneqarneranut Naalakkersuisut akissuteqaamminni taamaaliornissamik nalunaaruteqarnissaat qilanaarineqarpoq.

4.2.4 Siulersuisut siulittaasuata pisortallu naalakkersuinikkut arlaannaanulluunniit attuumassuteqannginnissaasa oqartussaaffiisalu qulakkeerneqarnissaannik pisariaqartitsineq

Inatsisissatut siunnersuummi § 11, imm. 1 naapertorlugu siulersuisuni ilaasortat Naalakkersuisunit toqqarneqassapput. Taamaattorli siulersuisut siulittaasussartik qanoq toqqassaneraat inatsisissatut siunnersuummi toqqaannartumik allassimanngilaq. Taamaattumik Naalakkersuisunit allanilluunniit akuleruffigineqaratik siulersuisut siulittaasussartik namminneq toqqartassagaat tunngavissaatinneqarpoq.

Inatsisissatut siunnersuummi § 23 naapertorlugu aningaasaateqarfik pisortamit siulersuisunit atorfinitsinneqarlunilu soraarsinneqartussamit ulluinnarni aqunneqassaaq. Tamanna siulersuisut siulittaasuata inassuteqarneratigut pissasoq aalajangersakkami imm. 2-mi siunnersuutigineqarpoq. Siulersuisut siulersuisunut siulittaasoq isumaqatiginngikkunikku inassutigineqartumik siulersuisut malinnikkumanerlutik namminneq aalajangertassagaat aalajangersakkamut nassuiaatini allassimavoq.

Ataatsimut isigalugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit tamanna naammagisimaarneqarpoq.

Pisortamulli piumasaqaatinik pisortigoortunik inatsisissatut siunnersuummi aalajangersakkanik ilanngussisoqanngilaq. Assersuutigalugu taakku tassaasinnaapput suliatigut piginnaasat imaluunniit tusaamasaanerlunnginnissaq peqataasinnaatitaanerlu pillugit piumasaqaatit. Siulersuisut piginnaasassaannut pisortatigoortumik piumasaqaatinik annertoorujussuarnik inatsisissatut siunnersuummi aalajangersaasoqarnera eqqarsaatigalugu inatsisissatut siunnersuummi ilusiliinikkut amigaat tamanna iluarsineqartariaqarpoq. Minnerunngitsumik pisortap ilaatigut aningaasaateqarfiup tamarmiusup naatsorsuuserivianut naatsorsuutinillu ingerlatsivianut qulliunerusumik akisussaasuunera tunngavigalugu. Suliassaq taanna isumagineqanngippat § 49 naapertorlugu pisortaq iliuuseqarfigisassanngorlugu pineqaatissinneqarsinnaavoq.

Tamanna tunngavigalugu inatsisissatut siunnersuutip Inatsisartunit pingajussaaneerneqarneranut inatsisissatut siunnersuummut allannguutissatut siunnersuummik Naalakkersuisut saqqummiusseqqullugit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit kaammattorneqassapput, taamaalilluni pisortap suliatigut piginnaasaanut isigineqarneranullu piumasaqaatit minnerpaaffissaasa ilaat pillugit inatsimmi aalajangersaasoqarsinnaaqqullugu. Inatsisissatut siunnersuutip aappassaaneerneqarneranut Naalakkersuisut akissuteqaamminni taamaaliornissamik nalunaaruteqarnissaat qilanaarineqarpoq.

4.2.5 Aningaasaateqarfiup aningaasaliisarnerata aqutsineratalu ersarissuunissaannik qulakkeerinissamik pisariaqartitsineq, tassunga ilanngullugu inatsisartutigoortumik nakkutilliinermik takunnissinnaatitaanissamillu qulakkeerinissaq

Kalaallit Nunaata eqqaani uuliamik nassaartoqassagaluarpat aatsitassarsiornermut aningaasaateqarfimmi aningaasatigut pisuussutit piffissap ingerlanerani milliarder kr.-inik arlalinnik amerlassuseqalernissaat ilimanaateqarpoq. Aningaasaateqarfiup aningaasaatai suliniutinut aalajangersimasunut annertunerusumik annikinnerusumilluunniit inuiaqatigiinnut attuumassuteqartunut atorneqarnissaannik Inatsisartut Naalakkersuisullu akulikitsumik piumasaqarfigineqartalernerannik tamanna pinngitsoornani kinguneqassaaq. Siunissamut qaninnerusumut ajornartorsiummik aaqqiissutissaq tassaasinnaavoq aningaasaateqarfiup aningaasatigut pisuussutaanut iliuusaanullu tunngasunik innuttaasut takunnissinnaatitaanerannik killiliineq ajornakusoortitsinerluunniit. Periuserli tamanna tamat oqartussaaqataaneranni tunngaviusumik najoqqutarisassanut naapertuutinngilaq. Tamatuma saniatigut aningaasaateqarfiup iliuuserisai paatsuungatitsilissagaluarpata isumaliortitsilissagaluarpataluunniit tamanna pissusissamisuussaanngilaq.

Ajornartorsiutit taamaattut akiorniarlugit pinaveersimatinniarlugillu aningaasaateqarfiup iliuusai sapinngisamik tamakkiisumik ersarissuusariaqarput. Isumaqatigiinniarnermi pitsaasumik inissisimaneq aningaasaqarnikkulluunniit aningaasaateqarfiup iluanaaruteqarsinnaanerigalua piffissaanngitsukkut paasissutissanik tamanut saqqummiussinikkut ajoquserneqarsinnaatillugit niuernikkut iliuutsinik aalajangersimasunik tamanut soorunami saqqummiussisoqartassanngilaq. Pisulli immikkut ittut taamaattut eqqaassanngikkaanni aningaasaateqarfiup aningaasaatai qanoq aningaasaliissutaanersut aningaasaliinerillu taamaattut qanoq iluanaarutaatiginersut pillugu innuttaasut sukkulluunniit paasissutissanik pissarsisinnaanissaat piumasaqaataasariaqarpoq. Aatsaat taamaaliornikkut aningaasaateqarfiup ingerlaannarnissaanut aningaasaateqarfiullu iliuuserisaanut siunissaq ungasinnerusoq isigalugu innuttaasut tapersersuinissaat qulakkeerneqarsinnaavoq.

Inatsisissatulli siunnersuut piumasaqaammut tassunga tamakkiisumik eqquutsitsinersoq isumaliutigineqartariaqarpoq. Tassunga atatillugu inatsisissatut siunnersuummi kapitali 9-mi aalajangersakkat immikkut soqutiginaateqarput. Aningaasaateqarfiup siulersuisui Naalakkersuisunut ukiumoortumik nalunaaruteqartassasut § 39-mi allassimavoq. Nalunaarusiaq ukiumoortumillu naatsorsuutit Naalakkersuisunut tunniunneqarnerannit ullut 14-it qaangiutsinnagit tamanit takuneqarsinnaanngortassapput. Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfiup nittartagaa aqqutigalugu tamanna pisinnaasoq aalajangersakkamut nassuiaatini siunnersuutigineqarpoq. Aalajangersagaq taanna aatsitassarsiornermut aningaasaateqarfimmut tunngasunik innuttaasut takunnissinnaatitaanerannut toqqaannartumik imaqartoq inatsisissatut siunnersuummi ajoraluartumik kisiartaavoq.

Innuttaasut aningaasaateqarfimmi taassumalu iliuuserisaanik takunnissinnaatitaanerannut killilerujussuarmut tamatumunnga Norgimi uuliamut aningaasaateqarfimmi pissutsit pillugit Norgimi innuttaasut takunnissinnaatitaanerisa annertuneruneranut assersuutitut sanilliunneqarsinnaavoq. Norges Bank, Norgimi uuliamut aningaasaateqarfiup aqutsisuatut atuuttoq, ilaatigut aningaasaateqarfiup isertitaasa aningaasartuutaasalu ineriartornerat pillugu paasissutissanik imalimmik qaammatit pingasunngorneri tamaasa Aningaasaqarnermut ministeriaqarfimmut nalunaarusiamik nassitsisarpoq. Tamatuma saniatigut suliffeqarfimmut aningaasaqarnermik misissueqqissaarinermik immikkut ilisimasalimmut arlaanaanullunniit attuumassuteqanngitsumut naalakkersuisunit toqqarneqartumut aningaaseriviup nalunaarusiai nassiunneqartarput. Suliffeqarfiup taassuma aningaasaateqarfiup nalunaarusiai misissortarpai, uuttuullu aalajangersimasoq aallaavigalugu aningaaseriviup aningaasaliissutaannit iluanaarutit naammaginartuunersut nalilertarlugu. Norges Bankimit qaammatit pingasunngorneri tamaasa nalunaarusiat aammalu aningaasaqarnermik misissueqqissaarisumit namminersortumit misissoqqissaakkat internetikkut tamanit takuneqarsinnaapput. Taamaalilluni uuliamut aningaasaateqarfiup ingerlataasa tamanit takuneqarsinnaanerat sunniuteqarluartumik qulakkeerneqarpoq. Tamatuma peqatigisaanik ileqqorissaarnissamut najoqqutassiat illersorneqarsinnaasut akuerisaasullu aallaavigalugit aammalu aningaasaqarnikkut illersorneqarsinnaasumik iluanaaruteqarluni uuliamut aningaasaateqarfik aningaasaliisarnersoq nakkutigineqarpoq. Taamaalilluni aningaasaateqarfiup iliuuserisaasa ungasinnerusoq isigalugu innuttaasunit tapersersorneqarnissaannik tunngaviliiniarnerup qulakkeerinninniarnerullu ilaatut atussallugu taama ilusiliineq naleqquppoq.

Minnerpaamik Norgimi innuttaasut takunnissinnaatitaanerattut qaffasissusilimmik Kalaallit Nunaanni innuttaasut periarfissaat takunnissinnaatitaanerallu qulakkeerneqartariaqartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq.

Tassunga atatillugu aalajangersagaq pingaarutilik tassaavoq § 17, tassani siulersuisut akissarsiassaannut pingaarnerusutigut najoqqutarisassat aalajangersarneqarlutik. Aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffinni Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartuni siulersuisunut ilaasortanut akissarsiarititanik aalajangersaanermut Naalakkersuisut najoqqutassiaat naapertorlugit siulersuisut akissarsiaqartinneqassasut aalajangersakkami allassimavoq. Akissarsiat annertussusissaat ullumikkut atuuttut aalajangersakkamut nassuiaatini allassimapput. Tamatumunnga taarsiullugu siulersuisut akissarsiaqartinneqarnerannut najoqqutarisassanik immikkut ittunik aalajangersaanissaminnut Naalakkersuisut periarfissaqarput. Sulili taamaaliortoqanngilaq. Pisortap akissarsiassai imaluunniit pisortamut siulersuisuniluunniit ilaasortanut tunuarnermi aaqqissuussinerusinnaasut pillugit aalajangersakkat inatsisissatut siunnersuummi ilaatinneqanngillat. Tassunga atatillugu tunngaviusumik isiginninnerit immikkoortumi matumani aallarniutigineqartut aallaavigalugit pissutsit tamakku inatsisitigut maleruagassiuunneqartariaqartut oqaatigineqarsinnaavoq. Akerlianik aamma oqaatigineqarsinnaavoq pissutsit tamakku illuatungeriit akornanni pituttorsimanngitsumik isumaqatigiissutigineqartariaqartut.

Taamaakkaluartorli pissutsit taakku tamakkiisumik ammaffigineqartariaqartut minnerpaamik piumasarineqartariaqarpoq. Inatsisissatulli siunnersuut maannakkutut oqaasertaqartillugu tamanna qulakkeerneqanngilaq. Tamanna allanngortinneqartariaqarpoq.

Aningaasaateqarfimmit aningaasanik Namminersornerullutik Oqartussanut nuussisarneq pillugu inatsisissatut siunnersuummi §§ 6-7-imi aalajangersakkat ilanngunneqarput. Aningaasaliissutinut inatsit Inatsisartunit akuersissutigineqartoq imaluunniit ilassutitut aningaasaliissuteqarnissamik qinnuteqaat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit akuersissutigineqartoq aqqutigalugit tamanna pisassaaq. Taamaalilluni aningaasaateqarfiup aningaasaqarnikkut iliuuserisaasa inatsisartutigoortumik annikkaluamik nakkutigineqarsinnaanerat qulakkeerneqassaaq. Akerlianik aningaasaateqarfiup ukiup ingerlanerani ingerlaavartumik ingerlataanut inatsisartutigoortumik takunnissinnaanermut nakkutilliisinnaanermullu periarfissanik inatsisissatut siunnersuut toqqaannartumik imaqanngilaq. Assersuutitut Norgimi uuliamut aningaasaateqarfiup ingerlatai aqutsisuilu kukkunersiuisumit Norgimi stortingimit toqqarnerqartumik stortingimullu toqqaannartumik nalunaarusiortartumit namminersortumit immikkut kukkunersiorneqartarput.

Minnerpaamik Norgimi Stortingimut naapertuuttumik qaffasissusilimmik nunatsinni Inatsisartut periarfissaat takunnissinnaatitaanerallu qulakkeerneqartariaqartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq.

Kiisalu inatsisissatut siunnersuummi § 39-mi aalajangersagaq allanngortinneqartariaqartoq ataatsimiititaliaq isumaqarpoq, taamaalilluni aningaasaateqarfiup ukiumoortumik naatsorsuutai nalunaarusiaalu Naalakkersuisunut nassiunneqarnerat ilutigalugu Inatsisartut Kukkunersiuinermut Ataatsimiititaliaannut Inatsisartullu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaannut nassiunneqarsinnaaqqullugit. Taamaalilluni Inatsisartut aningaasaqarnermut tunngasuni ataatsimiititaliaata pingaarnerup Naalakkersuisunit ajornerusumik inissisimatinneqarnissaanut tunngavissaqanngilaq.

Aatsitassarsiornermut aningaasaateqarfiup aningaasaqarnikkut ulluinnarnilu iliuuserisaasa tassanilu akissarsiarititaasut ersarissuunissaannik aammalu innuttaasut taakkuninnga tamakkiisumik takunnissinnaatitaanissaannik kiissalu inatsisartutigoortumik nakkutilliinissamik qulakkeerisunik inatsimmi piumasaqaatinik ilanngussisoqarnissaa pingaaruteqartorujussuusoq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq ataatsimut isigalugu isumaqarpoq. Taamaattumik inatsisissatut siunnersuutip pingajussaaneerneqarnissaanut allannguutissatut siunnersuummik Naalakkersuisut saqqummiusseqqullugit ataatsimiititaliamit qinnuigineqassapput, taamaalilluni immikkoortumi matumani pineqartumi anguniakkat isumaliutillu taaneqartut inatsimmut ilanngunneqarsinnaaqqullugit. Inatsisissatut siunnersuutip aappassaaneerneqarneranut Naalakkersuisut akissuteqaamminni taamaaliornissamik nalunaaruteqarnissaat qilanaarineqarpoq.

4.2.7 Siunissami kinguaassatta periarfissaasa qulakkeerneqarnissaannik pisariaqartitsineq

Aatsitassat ataasiaannarluni tunineqarsinnaapput, kinguaariillu kinguaassamik periarfissaarunnerannik kinguneqartumik aatsitassanik piiaaneq tunisaqarnerlu tunngavigalugit imminnut atugarissaarnerulersippata tamanna ileqqorissaarnissamik tunngaveqarluni isiginninneq aallaavigalugu eqqarsarnartoqarpoq. Tamatumani pinngortitami pisuussutinit killilinnit allanit aatsitassat allaanerussuteqanngillat. Assersuutigalugu nakkutigineqanngitsumik aallaaniarluta timmissat ilaat, soorlu mitit, nungukkutsigit kinguaassagut mitinik piniarsinnaanermik mitertorsinnaanermillu periarfissaarutissavagut. Aatsitassanut timmissanullu aaqqiissutissat assigiipput, tassalu pisuussutinit iluanaarutit kisiisa atornissaat. Mitit eqqarsaatigalugit tamanna isumaqarpoq mitit taamaallaat ikinnerusut pisarisarlugillu atussagigut (Tassa timmiaqassutsikkut pisarisinnaasat sinnernagit), taamaalilluni timmissat sinneruttut kingoqqisinnaaqqullugit. Aatsitassat eqqarsaatigalugit tamanna isumaqarpoq iluanaarutit kisiisa atussagigut, tassa imaappoq aningaasanit aatsitassanit tunisinitsigut pissarsiatsinnit erniat. Maannakkorpiaq taamatut immitsinnut killilersulernitsigut kinguaassatta pisuussutitsinnik pissarsisinnaanissaat qulakkiissavarput.

Periuseq tamanna Norgimi uuliamut aningaasaateqarfimmut atorneqarpoq, paasissutissiissutigineqartummi malillugit aningaasanit katersukkanit iluanaarutit kisiisa atorneqarnissaat uuliamut aningaasaateqarfiup anguniarimmagu. Nunatsinnili aatsitassarsiornermut aningaasaateqarfimmi aningaasaatit atorneqarnissaanni taamatut killilersuisoqanngilaq. Taamatut toqqaasimanermut tunngavigineqartoq pillugu paasissutissanik erseqqinnerusunik inatsisissatut siunnersuummi ajoraluartumik peqanngilaq. Aappassaaneerinermut akissuteqaamminni apeqqut tamanna Naalakkersuisut oqaaseqaateqarfigissagaat ataatsimiititaliap kaammattuutigissavaa.

Aatsitassarsiornermut Aningaasaateqarfimmi aningaasat katersorneqartut erniaannaasa atornissaat inuiaqatigiittut naammagissanngikkutsigu, kinguaariinnut tulliuttunut ileqqorissaarnermik tunngaveqartumik pisussaaffitta peqquaatigut minnerpaamik suliniutinut naleqassutsimik atugarissaarnermillu ataavartunik pilersitsisunut aatsitassanit nalillit aningaasaliissutigissagigut. Taakku assersuutigalugit tassaasinnaapput ilinniartitaanernut aningaasaliinerit, maanna kinguaariinnullu tulliuttunut atugarissaarnerulersitsinissamut tunngavissamik qulakkeerisinnaasut.

Aatsitassarsiornermulli aningaasaateqarfimmi aningaasanit iluanaarutaannaat nunatta aningaasaqarneranut atorneqannginnissaat inatsisissatut siunnersuutikkut Naalakkersuisut pilersaarput. Suliassaqarfinnut nunatsinnut nuunneqartunut Namminersornerullutik Oqartussat ingerlatsineranni ingerlaavartumik aningaasartuutinut aatsitassarsiornermillu ingerlatanut aningaasaliinermi aningaasartuutinut aningaasaateqarfimmi aningaasat tamakkerlutik atorneqarsinnaassasut Naalakkersuisut taamaalillutik pilersaarput. Aatsitassarsiornermi ingerlatanut aningaasartuutit aningaasaliinerillu kinguaariinnut tullinnguuttunut iluaqutaasinnaasumik toqqaannartumik toqqaanngitsumilluunniit iluanaaruteqartitsinissamut periarfissiipput. Akerlianik suliassaqarfiit Naalagaaffimmit nunatsinnut nuunneqartut ingerlanneqarnerisa aningaasalersorneqarnissaannut aatsitassarsiornermut aningaasaateqarfiup aningaasaataanik atuineq iliuusaavoq nalorninarnerusoq, tassami taamaaliornikkut naleqassutsimik atugarissaarnermillu ataavartunik pilersitsisoqassanngimmat.

4.2.8 Aningaasaateqarfiup aningaasaataanik aqutsineq

Inatsimmi § 28-mi aalajangersakkat malillugit aningaasaateqarfiup aningaasaataasa ulluinnarni aqunneqarnerat aqutsisumik taaneqartumik isumagineqassaaq. Taamatut oqarneq qanorpiaq isumaqarnersoq aalajangersakkami inatsimmulluunniit nassuiaatini ajoraluartumik allassimanngilaq. Aqutsisorli aningaasaqarnermik ingerlatsineq pillugu inatsimmi ilaatinneqarsimasuussaaq aammalu pappialanik nalilinnik niuernermik ingerlatsinissamut akuersissuteqassalluni. Taamaalillunilu tamatumani pineqartoq tassaasinnaavoq aningaaserivik aningaasalersuisutulluunniit ingerlatseqatigiiffik.

§ 28, imm. 1 naapertorlugu aqutsisoq Naalakkersuisunit toqqarneqassaaq. Tassunga atatillugu Naalakkersuisut mianerissallugit suut pingaartissinnaaneraat aalajangersakkami inatsimmulluunniit nassuiaatini ajoraluartumik ersarissumik allassimanngilaq.

Aqutsisumilli toqqaaneq sukumiisumik isumaliuutigineqaqqaarluni aatsaat pissasoq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq. Aqutsisumik naleqqunnerpaamik nassaarniarluni aningaasaqarnikkut niuerfiit sukumiisumik ujaasiffiginissaat pisariaqassaaq. Tamanna suliassap tamanut suliariumannittussarsiorneratigut pisinnaalluarpoq.

Aningaasaateqarfimmi aningaasat katersorneqartut sapinngisamik pitsaanerpaamik ernialersorneqarnissaannik qulakkeerinissaq aqutsisumik toqqaanermi kisimi pingaartinneqartariaqarpoq.

Aammattaaq suliffeqarfiit allat suliamik akikinnerusumik pitsaanerusumilluunniit ingerlatsisinnaasorineqarpata aqutsisup taarserneqarnissaanik akulikitsumik isumaliutiginnittoqartariaqarpoq.

Kiisalu uuttuutit qitiusumit aalajangersarneqartut aammalu ileqqorissaarnissami periutsit aalajangersimasut naapertorlugit aningaasaateqarfimmi aningaasaatit ernialersugaanissaat aqutsisup ersarissumik anguniagassaatut aalajangersarneqartariaqarpoq.


5. Siunnersuutip aningaasaqarnikkut kingunerisassai

Siunnersuutip akuersissutigineqarnera pisortanut namminersortunulluunniit annertunerusumik aningaasartuuteqarnermik isertitaqarnermilluunniit immini kinguneqassanngilaq. Inatsimmik aqutsineq aningaasaliissutitigut tunngavissarititat ilisimaneqareersut iluanni pissaaq.


6. Ataatsimiititaliap inassuteqaatai

Inatsisissatut siunnersuutip pingajussaaneerneqarnissaanut allannguutissatut siunnersuutinik arlalinnik Naalakkersuisut saqqummiusseqqullugit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissummi qinnuigai.

Inatsisartut aappassaaneerinerat tunngavigalugu Inatsisartut inaarutaasumik pingajussaarinissaat sioqqullugu inatsisissatut siunnersuut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut suliareqqitassanngorlugu ingerlateqqinneqassasoq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap inassutigaa.

Taamatut oqaaseqarluni Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaata siunnersuut aappassaaniigassanngortippaa.

 

Augusta Salling,
siulittaasoq

Agathe Fontain
Isak Davidsen

Palle Christiansen
Otto Jeremiassen

 

Ilanngussaq 1 (Qarasaasiatigut pigineqanngilaq)

Ilanngussaq 2 (Qarasaasiatigut pigineqanngilaq)