Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 29, 23. maj 2024-meersumi § 6, imm. 3, § 7, imm. 1, § 12, § 14, imm. 1, § 15, § 18, imm. 2, § 23, § 24, imm. 1, § 25, imm. 3, imm. oqaaseqatigiit aappaat aamma § 68, imm. 2 aamma 3, naapertorlugit makkua aalajangersarneqarput:

 

Kapitali 1

Atuuffissaa nassuiaatillu

 

Atuuffii

 

  § 1.  Nalunaarut atorneqassaaq inuussutissarsiutigalugu aalisarneq pineqartillugu:

1)  angallatit Kalaallit Nunaanni nalunaarsorsimasut,

2)  qimussit,

3)  angallatit nunanit allaneersut atorlugit Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani aalisarnermi aamma 

4)  angallatit nunanit allaneersut kalaallit pisassiissutaannik Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaata avataani aalisartut.

  Imm. 2.  Nalunaarut tamatuma saniatigut atorneqassaaq, saarullinnik inuussutissarsiutiginagu aalisarnermi tunisinissamut akuersissummik peqartunut, § 25 naapertorlugu.

 

Nassuiaatit

 

  § 2.  Nalunaarummi uani uku pineqarput: 

1)  "Aalisarneq pillugu inatsit": Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat qaqugukkulluunniit atuuttoq.

2)  ”Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaa”: Kalaallit Nunaata kisimiilluni aalisarnikkut oqartussaaffigisaa, Kalaallit Nunaata kisimiilluni aningaasarsiornikkut oqartussaaffigisaa aamma Kalaallit Nunaata imartaq oqartussaaffigisaa pillugu Kunngip peqqussutai sukkulluunniit atuuttut naapertorlugit aalajangersagaavoq.

3)  ”Tunngaviusumik killeqarfik”: Tunngaviusumik killeqarfiit, Kalaallit Nunaata kisimiilluni aningaasarsiornikkut oqartussaaffigisaa pillugu Statsministereqarfiup nalunaarutaani aalajangersakkat.

4)  "Kitaa": Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaata ilaa, tassunga kangerluit ilaasut ilanngullugit, avannarpasissutsip 59°-ip avannaani, kippasissutsip 44°-p kitaani aamma avannarpasissutsip 59°-ip kujataani, kippasissutsip 42°-p kitaani inissisimasoq.

5)  "Tunu": Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaata ilaa, tassunga kangerluit ilaasut ilanngullugit, avannarpasissutsip 59°-ip avannaani, kippasissutsip 44°-p kangiani aamma avannarpasissutsip 59°-ip kujataani, kippasissutsip 42°-p kangiani inissisimasoq.

6)  "Avataasiorluni aalisarneq": Kalaallit Nunaata aalisarnermut oqartussaaffigisaani tunngaviusumik killeqarfiata avataani 3 sømilip avataani aalisarneq.

7)  "Sinerissap qanittuani aalisarneq": Kalaallit Nunaata aalisarnermut oqartussaaffigisaani tunngaviusumik killeqarfiata avataani 3 sømil tikillugu aalisarneq.

8)  Uuttuut ”BT”: Usisinnaasaq tamakkiisoq. Angallatip tonsinngorlugu usisinnaasaanut uuttuut pillugu allakkani taaneqartoq, angallatip usisinnaasaanut tamakkiisumut nalunaarsuinermi atorneqartarpoq.
9)  Uuttuut ”a.t.t.”: Angallatip tamakkiisumik takissusaa, angallatip isorpiaaniit aqorpiaanut qeqqa atuarlugu uuttortarneqartoq (angallatip tamakkiisumik takissusaa).

10)  "Tunisisussaatitaaneq": Akuersissummut piumasaqaatit, pisat amerlassusaannik aalajangiisuusut, Kalaallit Nunaanni nunami suliffissuarmut suliareqqinneqarsimanatik tunineqassapput.

11)  "Suliareqqiisarneq": Pisanik suliarinninneq tamarmi, saliineq, niaquiaaneq sikulersuinerlu ilanngunnagit.

12)  ”Taamaaqataanik akuersissut”: Aalisagaqatigiinnut assigiinnut aalisariutinullu assigiinnut, avataani imaluunniit sinerissap qanittuani aalisartut, aalisarnissamut akuersissut.

13)  ”Ingerlatsisut nutaat”: Aalisartut, tassaasinnaapput inuit imaluunniit inatsisitigut pisinnaatitaasut inuit, aalisarnissamut qinnuteqarfigineqartumut taamaaqataanik akuersissummik ukiumi ullorsiuteqarfiusumi siuliani peqarnikuunngitsut. 

14)  ”Angallat”: Angallat 6 meter a.t.t.-mit anginerusoq, angallat 6 meter a.t.t-itut takitigisoq naannerusorluunniit, ATV, qamutit, qamuteralaat imaluunniit motoorillit aalisarnermi atorneqartut.

15)  ”Attartornissamik isumaqatigiissut”: Angallammik attartornissaq pillugu isumaqatigiissut, inuttaqartillugu (nalunaaquttap akunnikkaartumik attartorneq) imaluunniit inuttaqartinnagu (marloqiusamik nalunaarsukkamik attartorneq), piffissami aalajangersimasumi aalajangersimasumik aalisarnermut atugassaq.

16)  ”Inuussutissarsiutigalugu aalisarneq”: Pisat tamarmiusut taakkualuunniit ilaasa tunineqarnissaat siunertaralugu aalisarneq.

17)  "Inuussutissarsiutiginagu aalisarneq": Pisat nammineq atorneqarnissaat siunertaralugu aalisarneq.

18)  "Aqutsiveqarfik 47": Imartaq Kalaallit Nunaata Kitaani tunngaviusumik killeqarfiup 3 sømilit tungaanut iluaniittoq, kujammut avannarpasissuseq 68º30’-mi avannamullu avannarpasissuseq 75º00’-imi taakkualu kangerluttaanni killeqartinneqartoq (Qeqertarsuup Tunua kiisalu Uummannap sullua, aamma Upernaviup eqqaa).

19)  ”PNNP-mik aaqqissuussaq”: Aqutsiffik aalisarnermut inatsimmi kapitali 7-imi pineqartoq.

20)  ”Paggatassiineq”: Pisarineqarsinnaasunit tamarmiusunit (TAC) aalajangersaaffigineqarsimasunik aalisarneq, ingerlataqartunulli ataatsiakkaanut pisassat amerlanerpaaffilerneqarsimanngitsut.

  Imm. 2.  Tamatuma saniatigut nalunaarummi nassuiaatinut oqariartaatsit atorneqartut atuupput, aalisarnermut inatsimmi atuarneqarsinnaasut.

  Imm. 3.  Kalaallit Nunaata imartaani aalisarfinni aalisarnerit nalimmassarneqarput Aqutsiveqarfinni taakkua ilanngussaq 1-mi takuneqarsinnaapput.

 

Kapitali 2
Akuersissut aamma piumasaqaatit

 

  § 3.  Inuussutissarsiutigalugu aalisarneq aamma inuussutissarsiutiginagu akuersissummik peqarnissamik piumasaqaatitaqarluni aalisarneq, taamaallaat Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisumit tunniunneqarsimasumik akuersissummik peqarluni pisinnaavoq.

  Imm. 2.  Akuersissut ingerlatsisunut aalisarnermut inatsimmi kapitali 2-mi aalisarsinnaanermut piumasaqaatinik eqquutsitsisunut taamaallaat tunniunneqarsinnaavoq.

  Imm. 3.  Akuersissut ingerlataqartumut aalajangersimasumut ataatsimut tunniunneqartarpoq kiisalu aalisarnermut aalajangersimasumik ataatsimik arlalinnilluunniit angallateqartumut, taamaattoq § 10, imm. 4 takuuk.

  Imm. 4  Akuersissummik pigisaqartoq akuersissummut naapertuuttumik angallammik aalisarnermut atorneqartumik piginnittuussaaq. Tamatumanili inatsimmi kapitali 7 naaperlugu attartornissamut isumaqatigiissutinut atuutinngilaq.

  Imm. 5.  Inuussutissarsiutigalugu aalisarnermi kiisalu inuussutissarsiutiginagu akuersissuteqarfiusuni aalisarnermi taamaallaat angallatit pillugit nassuiaammi ilaatinneqartut kisiisa atorlugit § 2, imm. 1, nr. 14 aalisartoqarsinnaavoq.

 

  § 4.  Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoq akuersissummik tunniussinermini inatsimmi aalajangersagaareersut saniatigut piumasaqaatinik atugassarititaasunillu allanik aalajangersaasinnaavoq, matumani tunisisinnaatitaanermut aalajangersakkat ilanngullugit.

  Imm. 2.  Akuersissummik tunniussinermi piumasaqaatit atugassarititaasullu  atuarneqarsinnaassapput.

 

  § 5.  Aalisarnermut akuersissut tunniunneqartoq, paasissutissanik aalajangersarneqarsimasunik aalisarnermut inatsimmiittunnik minnerpaamik imaqartinneqassaaq, matumani angallat aalisarnermut atorneqartussaq imaluunniit angallatit aalisarnermut atorneqartussat pillugit paasissutissat ilanngullugit.

  

  § 6.  Angallammik 6 meter a.t.t-itut angitigisumik naannerusumilluunniit aalisarnermut akuersissut inuup nammineq pigisaraa aamma aalisarnermi pisallu tunineqarneranni akuersissummik pigisaqartoq peqataasassaaq.

 

  § 7.  Aalisarnerup aallartinnissaa, nanginneqarnissaa ingerlateqqilernissaalu sioqqullugit akuersissummut tunngasunik allannguinerit tamakkerlutik Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisumit akuerineqassapput, matumani piginnittuunermut tunngasut allannguutaat aamma akuersissummut attuumassuteqartut angallatinik tamanik taarsiinerit ilanngullugit.

 

  § 8.  Ingerlatsisoq toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit pisassiissutinik niuerutigineqarsinnaasunik nammineq pigisanik aaqqissuussinermut ilaasoq, aaqqissuussinernut allanut ilaasuni, sinerissap qanittuani qaleralinniarnermut akuersissummik pissarsisinnaanngilaq. Ingerlatsisumut, kingusinnerusukkut pisassiissutit niuerutigineqarsinnaasut nammineq pigisat pillugit aaqqissuussinermut ilaalersumut aamma tamanna atuuppoq. 

 

  § 9.  Akuersissummik pigisaqartup akuersissut, § 3, imm. 1 malillugu taassumaluunniit nuutinnera, matumani nuutinnera qarasaasiakkoortoq ilanngullugu, aalisarnerup nalaani angallammiitissavaa.

 

Kapitali 3

Angallatinut piumasaqaatit

 

  § 10.  Angallat inuussutissarsiutigalugu aalisarnermi atorneqarniartoq atulinnginnerani Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisumit tamatumunnga siunertamut akuerseqqaarsimassaaq.
  Imm. 2.  Imm. 1 naapertorlugu angallammik akuersisitsiniarluni qinnuteqaat allakkatigut qinnuteqartoqareerneratigut suliarineqassaaq.
  Imm. 3.  Angallatit taamaallaat akuerineqarsinnaapput:

1)  piginnittuunermut pissutsit tamanna pillugu aalisarnermut inatsimmi aalajangersakkanut naapertuuppata,
2)  angallat nalunaarsorneqarsimappat aamma umiarsualiup ilisarnaataanik  ilisarnaaserneqarsimassaaq imaluunniit sukkulluunniit maleruagassat atuuttut malillugit nalunaarsuinermut normoqarpat aamma
3)  aalisarnissamut periarfissiissutaasunut angallatip aalisarsinnaassusia naleqqussagaasutut nalilerneqarsimappat.
  Imm. 4.  Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisup akuersissummi nalunaarneqarsimasuminngarnit angallammik allamik atuisoqarnissaa akuerigallarsinnaavaa, motooriiarnerup, amutsivimmi qaqitseqqanerup assingusumilluunniit pisup tamanna ajornartinngippagu aamma piumasaqaatit imm. 3, nr. 1-3-miittut imaluunniit kapitali 7 eqquutsinneqarpata.
  Imm. 5.  Naalagaaffimmut atassuteqarnermut allagartap uuttuutaanullu allagartap nuutinneri qinnuteqaammut kakkiunneqassapput, taamaattoq § 12 takuuk.

  Imm. 6.  Angallat tamatuma kingorna uuttortaqqinneqarpat, motooria pingaarneq taarserneqarpat allatulluunniit malunnaatilimmik allanngortinneqarpat, uuttuutaanut allagartap tiguneraniit imm. 5 malillugu ullut 14-it qaangiutsinnagit uuttuutaa eqqortoq nutaaq nassiunneqassaaq.

 

  § 11.  Angallatip piginnittua, § 10 malillugu, atia imaluunniit GR-normua tamatuma kingorna allanngorpat, naalagaaffimmut atassuteqarnermut allagartap tiguneqarneranit ullut 14-it qaangiutsinnagit naalagaaffimmut attuumassuteqarnermut allagartaq eqqortoq nutaaq nassiunneqassaaq.
  Imm. 2.  Angallammik piginnittup akuersissutaani allannguut allanneqarsimatinnagu angallat aalisarnermut atoqqusaassanngilaq, takuuk imm. 1.

 

  § 12.  Angallat avataasiortoq imaluunnit sinerissamut qanittorsiorluni angallat allamit pigineqalerpat, pisinermut isumaqatigiissut, pisisumit tunisisumillu atsiorneqarsimasoq uppernarsaataagallartutut akuerineqassaaq, naalagaaffimmut attuumassuteqarnera pillugu uppernarsaatip nutaap tunniunneqarnissaata tungaanut. 

 

Kapitali 4

Akuersissutit suussusaat

 

Piffissamut killilikkamut akuersissut, amerlanerpaanik pisaqarnissamut akuersissutitalik

 

  § 13.  Piffissamut killilikkamut akuersissut, matumani amerlanerpaanik pisaqarnissamut akuersissutitalik aamma pisassiissutit niuerutigineqarsinnaasut nammineq pigisat pillugit aaqqissuussinermut ilaanngitsoq, § 15 naapertorlugu, tassaavoq inuussutissarsiutigalugu aalisarnermut tunngavissaatitaasoq:

1)  angallatit 120 BT aamma 17 meterimit anginerusut atorlugit,

2)  uiluinniarnermi, angallatit angissusiat apeqqutaatinnagu,

3)  aalisarnikkut oqartussaaffiusuni, matumani nunat allat imaluunniit nunap immikkoortuini aalisarnermut suliniaqatigiiffiit aalisarnermik maleruagassiornissamut piginnaatitaaffigisaanni, Kalaallit Nunaanni angallatit nalunaarsorneqarsimasut atorlugit aamma

4)  aalisariutit Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffiiniittut imaluunniit nunat allamiut kalaallit akuersissutaataanik atuillutik Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffiata avataaniittut.

  Imm. 2.  Piffissamut killilikkamut akuersissut, matumani amerlanerpaanik pisaqarnissamut akuersissummut attuumassuteqartoq, tassaavoq nunat tamalaat imartaanni maleruagassiorfigineqanngitsumi inuussutissarsiutigalugu aalisarnermut tunngavissaatitaasoq.

  Imm. 3. Akuersissummik tunniussineq aallaaveqarpoq, aalisagaqatigiit pillugit pisassiissutitut aalajangersarneqartut naliliivigineqarnerat, qinnuteqartut akornanni piginnaasaqassuseq aamma tunniussinermut piumasaqaatit Naalakkersuisunit aalajangersarneqarsimasut, § 24 naapertorlugu.

  Imm. 4.  Akuersissut ukiut pisassiiffiusut ataasiakkaarlugit tunniunneqartarpoq. Pisuni ilisimatuussutsikkut siunnersuineq ukiunut pisassiiffiusunut arlaqartunut atuuttuugaangat, ilutigisaanillu pisarineqarsinnaasunik tamarmiusunik ukiunut arlalinnoortumik aalajangersaasoqaraangat, ukiunut pisassiiffiusunut arlalinnut atuuttumik akuersissummik tunniussisoqarsinnaavoq. 

 

Piffissamut killilikkamut akuersissut, amerlanerpaanik pisaqarnissamut akuersissutitaqanngitsoq

 

  § 14.  Piffissamut killeqartumut pisarineqarsinnaasut amerlanerpaaffilernagit (paggatassiissutinik aalisarneq) akuersissut, tassaavoq akuersissut aalisarnermut tunngaviusoq:

1)  aalisagaqatigiinnik inuussutissarsiutigalugu aalisarnermut, matumani pisassiissutit aalisarneqartut Kalaallit Nunaanni angallatit nalunaarsorneqarsimasut ataatsimoorussarisaat,

2)  angallammik 6 meter a.t.t.-itut angitigisumik naannerusumilluunniit sinerissap qanittuani inuussutissarsiutigalugu aalisarnermut, taamaattoq § 13, imm. 1, nr. 3 aamma § 15, imm. 1, nr. 4 aamma 5 takukkit,

3)  pisuni immikkuullarissuni angallatinik Kalaallit Nunaanni nalunaarsorneqarsimasunik inuussutissarsiutigalugu aalisarneq, matumani ilisimatuussutsikkut siunnersuineq pisassiissutinik aalajangersaanissamut peqqutissaqartitsilinngippat aamma

4)  Kalaallit Nunaata aalisarnermut oqartussaaffigisaani nunat allamiut angallataat atorlugit inuussutissarsiutigalugu aalisarneq.

  Imm. 2. Imm. 1, nr. 1 aamma 2 naapertorlugit akuersissummik tunniussineq § 16 aamma § 18 tunngavigalugit pisassaaq.

  Imm. 3.  Akuersissummik tunniussineq, nunat tamalaat isumaqatigiissutaat aallaavigalugit imm. 1, nr. 3 naapertorlugu pissaaq.

  Imm. 4.  Akuersissut ukiut ataasiakkaarlugit tunniunneqartassaaq. Pisuni ilisimatuussutsikkut siunnersuineq ukiunut pisassiiffiusunut arlaqartunut atuuttuugaangat, ilutigisaanillu pisarineqarsinnaasunik tamarmiusunik ukiunut arlalinnoortumik aalajangersaasoqaraangat, ukiunut pisassiiffiusunut arlalinnut atuuttumik akuersissummik tunniussisoqarsinnaavoq.

 

Pisassiissutinik niuerutigineqarsinnaasunik nammineq pigisaqarluni aalisarnermut akuersissut (PNNP-mik aaqqissuussineq)

 

  § 15.  PNNP-mik aalisarnissamut akuersissuteqarnissaq aalisarnissamut

piumasaqaataapput:

1)  Kitaani Tunumilu raajarniarnermut, angallatip angissusia apeqqutaatinnagu

2)  Kitaani Tunumilu avataani qaleralinniarnermut,

3)  angallatit 6 meter a.t.t.-mit anginerusut atorlugit sinerissap qanittuani qaleralinniarnermut,

4)  aqutsiveqarfik 47-mi angallammik 6 meter a.t.t.-tut angitigisumik naannerusumilluunniit qaleralinniarnermut, ingerlatsisoq pisassiissutinik niuerutigineqarsinnaasunik nammineq pigisanik aaqqissuussinermik atuisuuppat kiisalu

5)  Kitaani saattuarniarnermut, angallatip angissusia apeqqutaatinnagu,

  Imm. 2.  Aqutsiveqarfimmi 47-mi sinerissap qanittuani qaleralinniarnermi, pisassiissutinik niuerutigineqarsinnaasunik nammineq pigisanik aaqqissuussinermut ilaassanerluni imaluunniit paggatassiissutinik aalisarnermut ilaaginnassanerluni ingerlatsisup toqqarsinnaavaa, § 14 naapertorlugu.

  Imm. 3.  Piginnittup pisassiissutinit pisassai akuersissummut allanneqassapput aamma ingerlatsisumut pisassiissutinit pisassaasa attuumassutillit ukiunut qulinoortumik amerlassuserisassaat allanneqassapput, taakku atuuttussaapput pisassiissutinit pisassat tunniunneqarsimasut pissarsiarinerat ilanngaataallu ilanngullugit.

  Imm. 4.  Pisassiissutinik niuerutigineqarsinnaasunik nammineq pigisanik atuilluni aalisarsinnaanermut akuersissummut attuumassutilimmik, ukiut tamaasa ukiup pisassiiffiusup aallartinnissaa sioqqullugu ukiumoortumik pisassat pillugit nalunaarut, ukiumut pineqartumut amerlassutsimik nalunaarneqartumik aamma pigineqaratarsinnaasumik tunisassiorsinnaanermut akuersissummik kiisalu angallat atorneqartussaq pillugit paasissutissiinermik ilaqartoq tunniunneqassaaq.

 

Kapitali 5
Akuersissummik qinnuteqarneq

 

Piffissamut killilikkamut akuersissut, amerlanerpaanik pisaqarnissamut akuersissutitaqanngitsoq

 

  § 16.  Akuersissut, § 14, imm. 1, nr. 1 aamma 2 naapertorlugu taamaallaat tunniunneqassaaq ingerlatsisunut, ukiup ullorsiuteqarfiusup siuliani akuersissutip assinganik peqarnikunut kiisalu ingerlatsisunut imm. 3 malillugu immikkut ittumik akuersissummik pissarsisimasunut imaluunniit § 18-imi piumasaqaatinik eqquutsitsisunut. Akuersissummik tunniussineq tunngavissinneqassaaq qinnuteqaammik, § 17 naapertorlugu.
  Imm. 2.  Akuersissut, § 14 naapertorlugit 1. december sioqqullugu atorneqalersimanngippat, ukiumi ullorsiuteqarfiusumi tullermi akuersissummik tunineqarnissamut pisinnaatitaaffik annaaneqassaaq.
  Imm. 3.  Qinnuteqartoq, imm. 1 naapertorlugu qinnuteqarsimannginneq peqqutigalugu imaluunniit imm. 2 naapertorlugu atuisimannginneq peqqutigalugu akuersissummik tunineqarnissamut pisinnaatitaaffimminik annaasaqarsimasoq, immikkut ittumik akuersissummik tunineqarnera Naalakkersuisut nalunaarutigisinnaavaat, tamanna makkuninnga peqquteqarpat:

1)  qinikkatut suliaqarneq,

2)  inuussutissarsiorfiit kattuffiini siulersuisuni sulineq,

3)  ilinniarneq imaluunniit ilinniartunngungajalerneq,

4)  umiiarneq,

5)  amutsivimmiinneq,

6)  sivitsortumik napparsimaneq,

7) qinnuteqartup ilaquttatut qaniginerpaasaani toqusoqarnera imaluunniit pinartorujussuarmik napparsimasoqarnera, imaluunniit

8)  tunitsivissanik amigaateqarneq.

  Imm. 4.  Imm. 3 malillugu pisup pineqartup pisimaneranut peqqissaarussamik uppernarsaammik ilaqartumik qinnuteqaammik nassiussisoqarpat, taamaallaat immikkut ittumik akuersissummik tunniussisoqarsinnaavoq.

 

  § 17.  Angallammik 6 meter a.t.t.-tut angitigisumik naannerusumilluunniit sinerissap qanittuani aalisarnissamut akuersissummik qinnuteqaat, qinnuteqartup angerlarsimaffittut kommunianut tunniunneqassaaq. Qinnuteqartup qinnuteqarnermi immersugassaq siunertamut tassunga atugassaq www.sullissivik.gl-imi nassaarineqarsinnaasoq, atussavaa. 

  Imm. 2.  Angallatit allat atorlugit angallammik 6 meter a.t.t.-tut angitigisumik naannerusumilluunniit anginerusut sinerissap qanittuani aalisarsinnaanermut akuersissummik qinnuteqaat Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisumut tunniunneqassaaq. Qinnuteqartup qinnuteqarnermi immersugassaq siunertamut tassunga atugassaq www.sullissivik.gl-imi nassaarineqarsinnaasoq, atussavaa.

 

  § 18. Ingerlataqartunut nutaanut akuersissutinik nalunaarutiginnittoqassaaq, tassa ingerlataqartut § 16, imm. 1 aamma 2-mi piumasaqaatinik naammassinnissimanngitsut 18-ileereernikullu kiisalu aalisarneq pillugu inatsimmi aallartinnissamut piumasaqaatinik naammassinnissimasut. Sinerissap qanittuani qaleralinniarnissamut piffissamut killilikkamut akuersissut, amerlanerpaanik pisaqarnissamut akuersissutitaqanngitsoq, qinnuteqartunut 18-inik ukiulinniit 29-nik ukiullit ilanngullugit taamaallaat akuersissut tunniunneqarsinnaavoq, taamaattoq § 19 takuuk. Qinnuteqartup taakku saniatigut piumasaqaatit makku naammassisimassavai:

1)  Imarsiornermi ilinniarnermik angusinikuuneq imaluunniit piginnaasat assinginik allatut iliorluni peqalernikuuneq aamma

2)  aalisariummik kiisalu aalisarnermut atortunik, aalisarnermi atorneqartussanik pigisaqarneq.

  Imm. 2.  Assingusunik piginnaaneqarneq, imm. 1, nr. 1 naapertorlugu qinnuteqartup aalisarnikkut piginnaasai pillugit uppernarsaasiisoqarsinnaavoq ukunaninngaanniit:

1)  najugaqarfittut kommuni,

2)  najukkami aalisarnermut piniarnermullu peqatigiiffik,

3)  inuk aalisarnissamut akuersissummik pigisaqartoq, qinnuteqartullu aalisaqatigisimasaa, imaluunniit

4)  maanna sulisitsisorisaq siusinnerusukkulluunniit sulisitsisuusimasoq.

  Imm. 3.  Qinnuteqartoq inuussutissarsiutigalugu piniarnermut akuersissummik imaluunniit inuussutissarsiutigalugu aalisarnermut akuersissummik peqarpat siornatigulluunniit peqarnikuuppat, tamanna piginnaasat assinginik qinnuteqartup piginnaasaqalernikuunera pillugu nalilersuinermut ilaassaaq imm. 1, nr. 1 malillugu.

  Imm. 4.  Naalakkersuisut akuersissutinik nutaanik tunniussisarneq unitsissinnaavaat, aalisarnermi pineqartumi pisuussutit aalisarsinnaassutsillu akornanni pissutsit tamanna pissutissaqartippassuk. Unitsitsineq tamanna nalunaarutigineqassaaq tamanut nalunaarummik Naalakkersuisut saqqummiussinerisigut.

  § 19.  Qinnuteqartoq aalisariummi ukiuni 15-ini kingullerni sumiissusersiortutut aalisartutulluunniit ukiut tallimat sinnerlugit assingusumik suliffeqarsimasoq § 18, imm 1-imi 29-nik ukioqarnissamik piumasaqaammut pinngitsuuisinnaavoq.

  Imm. 2.  Imm. 1-imi piumasaqaat akuersissummik qinnuteqarnermi atorfinitsinneqarsimanermut uppernarsaatinik nassiussinikkut uppernarsarneqarsimassaaq.

 

  § 20.  Allakkatigut qinnuteqarnerup kingorna § 16, imm. 1 naapertorlugu ukiup siuliani akuersissummik peqarsimanermut piumasaqaammit kiisalu Qaanaap eqqaani Tunumilu najugalinnut qinnuteqartunut, kiisalu piumasaqaatinit § 18, imm. 1-imeersunit, Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoq immikkut ittumik akuersissummik tunniussisinnaavoq.

 

  § 21.  Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoq §§-it 18-20, malillugit nalilersuinermut atugassanik, qinnuteqartoq pillugu paasissutissanik pisariaqartumik ilassutaasussanik pissarsiniarsinnaavoq, ukunannga:
1)  angerlarsimaffittut kommuni,
2)  najukkami aalisartut piniartullu peqatigiiffiat aamma

3)  qinnuteqartup sulisitsisorinikuusai.

 

  § 22.  Naalakkersuisut aalisarnernut ataasiakkaanut piumasaqaatinik immikkut ittunik aalajangersaasinnaapput, taakku qinnuteqartut akuersissummik tunineqassagunik aamma eqquutsissavaat, kapitali 7 takuuk.

 

Piffissamut killilikkamut amerlanerpaanik pisaqarnissamik ilaqartumut akuersissummik, avataasiorluni aalisarnermut akuersissummik tunniussineq

 

  § 23.  Avataasiorluni aalisarsinnaanermut akuersissummik qinnuteqaat Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisumut tunniunneqassaaq. Avataasiorluni aalisarsinnaanermut qinnuteqarnermi immersugassaq, sullissivik.gl-imi nassaarineqarsinnaasoq qinnuteqartut atussavaat.

  Imm. 2.  Ukiumi ullorsiuteqarfiusumi tullermi aalisarsinnaanermut akuersissummik qinnuteqarneq, imm. 1 naapertorlugu, 1. november sioqqullugu Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisumut apuunneqariissaaq.

  Imm. 3.  Imm. 1-imi aalisarneq PNNP-mut aaqqissuussinermut ilaanngilaq.

 

  § 24.  Pisassiissutinik agguaaneq, takuuk § 13, imm. 3, atugassarititat makku tunngavigalugit pissaaq:

1)  Pisassiissutit agguaanneqassapput umiarsuaatileqatigiiffinnut, ukiup siuliani pisassiissutinik peqarsimasunut aamma aalisagaqatigiinnut ataasiakkaanut pisarineqarsinnaasut tamarmiusunit umiarsuaatileqatigiiffiit ataasiakkaat pigisaannit aallaaveqartumik, tassami umiarsuaatigiiffiup pisassiissutinit pisarisinnaasai piviusut eqqarsaatigineqartussaammata.

2)  Agguaassinerup kingorna pisassiissutit sinneqarsimappata, nr. 1 naapertorlugu, umiarsuaatileqatigiiffinnut pioreersunut imaluunniit Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisumit naliliinerup kingorna umiarsuaatileqatigiiffimmut nutaamut pisassiissutit agguaanneqarsinnaapput. Naliliinermi ilaatigut umiarsuaatileqatigiiffiit immikkut pisassiissutinik pisariaqartitsisinnaanerat, aalisarnerup nunap ilaani ineriartornera, umiarsuaatileqatigiiffiit aningaasaqarnikkut patajaatsuunissaannik qulakkeerinninnissaq mianerineqarsinnaapput, matumani umiarsuaatileqatigiiffinnut nutaanut ukioq naallugu aningaasarsiorsinnaanikkut patajaassusilimmik aalisarnissaat kiisalu inuiaqatigiit aningaasaqarnikkut pitsaanerpaamik iluanaaruteqarnissaat ilanngullugit.

 

 Inuussutissarsiutiginagu sinerissap qanittuani aalisarsinnaanermut akuersissummik tunniussineq

 

  § 25.  Naalakkersuisut inuussutissarsiutiginagu aalisartunut saarullinnik pisassiissutinik tunineqarsinnaasunik aalajangersaasinnaapput. Pisassiissutinit taakkuninnga aalisarnissaq, akuersissummik piumasaqaateqarpoq.

  Imm. 2.  Qinnuteqartut, imm. 1 naapertorlugu, saarullinnik tunisisarnissamut akuersissummik angerlarsimaffittut kommuniminnut qinnuteqassapput.

  Imm. 3.  Qinnuteqartut, takuuk imm. 1, akuersissutip tunniunneqarnissaanut piumasaqaatit uku naammassisimavaat:

1)  qinnuteqartoq inuussutissarsiutigalugu aalisartuussanngilaq, aamma

2)  uppernarsaatit tamarmik erseqqissumik immersorneqassapput atuarneqarsinnaassallutillu.

  Imm. 4.  Imm. 2 malillugu akuersissut tunniussaq tunitsivimmi takutinneqassaaq,

 

Kapitali 6

Immikkut aalisarnerit ilai pillugit

 

Sinerissap qanittuani qaleralinniarneq

 

  § 26.  Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoq sinerissap qanittuani qaleralinniarnermi akuersissutit ima ittunik tunniussisinnaavoq:

1)  § 15 naapertorlugu aqutsiveqarfik 47-mi, aqutsiveqarfinnik Qeqertarsuup Tunuanik, Uummannamik Upernavimmillu ilaqartumi, PNNP-mik aaqqissuussineq aqqutigalugu aalisarnermut akuersissut.

2)  § 14, naapertorlugu aqutsiveqarfik 47-mi aqutsiveqarfiillu sinnerini, paggatassiissutinik aalisarnermut akuersissut. Aalisarneq angallammik 6 meter a.t.t.-tut angitigisut naannerusulluunniit atorlugit taamaallaat pisinnaavoq.

  Imm. 2.  Aqutsiveqarfimmi 47-mi akuersissummik pigisaqartoq, tamatuma ilutigisaanut aqutsiveqarfinni allani qaleralinniarluni aalisarnissamut akuersissummik tunineqarsinnaanngilaq. Aqutsiveqarfiup 47-p avataaniittumi akuersissummik pigisaqartoq, tamatuma ilutigisaanik aqutsiveqarfimmi 47-mi qaleralinnik aalisarnissamut akuersissummik tunineqarsinnaanngilaq.

 

  § 27.  Aqutsiveqarfimmi 47-mi qaleralinniarnissamut akuersissut Qeqertarsuup Tunuani, Uummannami Upernavimmilu (aqutsiveqarfiup iluaniittuni) atorneqarsinnaavoq.

  Imm. 2.  Aqutsiveqarfinnut imm. 1-imi taaneqanngitsunut akuersissut, sinerissap qanittuani aqutsiveqarfinni allani tamani atorneqarsinnaavoq, kisianni aqutsiveqarfik 47-miunngitsoq.

  Imm. 3.  Pisarineqarsinnaasut tamarmiusut ukiumi pineqartumi aqutsiveqarfimmi 47-mi tamakkerlugit aalisarneqarpata, aqutsiveqarfimmi tassani aalisarneq unitsinneqassaaq. Ingerlatsisoq aqutsiveqarfiup immikkoortuani allami, pisassiissutit tamakkerlutik aalisarneqarsimanngippata, aalisarsinnaassaaq.

 

Nipisaat

 

  § 28.  Naalakkersuisut aqutsiveqarfinnut aqutsinissamut pilersaarutit aalajangersarneqartut malillugit nipisannut pisassiissutit ukiut tamaasa aalajangersartarpaat.

  Imm. 2.  Ukiumi pisassiiffiusumi ataatsimi aqutsiveqarfinnut marlunnut akuersissummik qinnuteqartoqarsinnaavoq, qinnuteqartup angerlarsimaffeqarfigisaani aqutsiveqarfimmut aamma aqutsiveqarfimmut saniliusumut.

 

  § 29.  Inuussutissarsiutigalugu nipisanik arnarlunnik aalisarneq piffissami aalisarfigeqqusaasumi taamaallaat akuerisaavoq, Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisumit aalajangersarneqartartoq.

 

  § 30.  Aqutsiveqarfinnut ataasiakkaanut tamanut pisassiissutit pillugit nalunaarutit, Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisumit tamanut nalunaarnikkut Naalakkersuisullu nittartagaat aqqutigalugit nalunaarutigineqartassapput. Taamatuttaaq pisassiissutit tamakkerlutik pisarineqarsimaleraangata tamanna nalunaarutigineqartassaaq.

  Imm. 2.  Aqutsiveqarfimmi aalisarnissamut piffissaliussap qaangiunnerata kingorna, pisassiissutit tamakkerlugit pisarineqarsimanngikkaangata, Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisup pisassiissutit pisarineqarsimanngitsut aqutsiveqarfimmut allamut nuussinnaavai.

  Imm. 3.  Aqutsiveqarfimmi pineqartumi nipisanniarluni aalisarnerup aallartinnissaa kingusinnerpaamik sapaatip akunneranik sioqqullugu piffissat aalisarfiusussat Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisup nalunaarutigissavai.

 

Kapisillit

 

  § 31.  Inuussutissarsiutigalugu kapisilinnik aalisarneq akuersissummik piumasaqaatitaqarpoq, Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisumut qinnuteqarnerup kingorna tunniunneqartartoq.

  Imm. 2.  Akuersissut, piumasaqaatinik tulliuttunik eqquutsitsisunuinnaq qinnuteqartunut taamaallaat tunniunneqarsinnaavoq:

1)  Qinnuteqartoq nammineerluni kapisilinnut qassutinik angallammillu pigisaqassaaq.

2)  Qinnuteqartup kapisilinnut qassutinik qanoq amerlatigisunik peqarnini kiisalu qassutit ilusaat ilisarnaataaluunniit, qinnuteqaammut ilanngullugit ilisimatitsissutigissavai.

3)  Ukiup siuliani aalisarfiusumi nalunaaruteqarnissamut piumasaqaatit sukkulluunniit atuuttut naapertorlugit, nalunaaruteqartussaatitaaneq qinnuteqartut ukiup siuliani aalisarfiusumi akuersissummik pigisaqarsimasut eqquutsissavaat.

 

  § 32.  Inuit kapisilinnik inuussutissarsiutigalugu aalisarnissamut akuersissummik pigisallit kisimik, nalunaarutip immikkoortunut atuuffiini kapisilinnik pisarineqarsimasunik tuniniaasinnaapput. Najukkami kalaalimineerniarfimmi najukkamilu suliffeqarfinnut taamaallaat kapisilinnik tuniniaasoqarsinnaavoq.

 

  § 33.  Inuussutissarsiutigalugu aalisarnermut Naalakkersuisut ukiut tamaasa kalaallit kapisilittassaannik aalajangersaassapput kapisillit piujuartinnissaat amerliartornissaallu eqqarsaatigalugit nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutit isiginiarlugit. 

 

Uiluiit

 

  § 34.  Aqutsiveqarfinnut ukununnga ukiut tamaasa pisassiissutinik Naalakkersuisut aalajangersaasarput:

1)  Nuuk.

2)  Aqajarua (Mudderbugten).

3)  Attu.

4)  Sisimiut-Kujataa (Saqqaq).

5)  Sisimiut-Avannaa (Kangaarsuk).

6)  Nassuttooq.

 

  § 35.  Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoq, § 34-mi aalajangersarneqartutuut, aqutsiveqarfinni arfinilinni taakkunani uiluinniarluni inuussutissarsiutigalugu aalisarnermut akuersissummik tunniussisinnaavoq.

 

  § 36. Uiluinnut pisassiissutit § 24, malillugu agguarneqassapput, aqutsiveqarfinni sumiluunniit pisassagaluarpata.

 

  § 37.  Angallatit uiluinnik aalisarnermi inuussutissarsiorluni akuersissummik pigisallit, angallatip angissusia apeqqutaatinnagu, sinerissap killeqarfiullu aalisarnermut oqartussaaffiup tunngaviusumik killeqarfianit 3 sømilip avataani imartallu avataani, aalisarsinnaapput.

 

Kapitali 7

Angallatinik attartorneq

 

  § 38.  Umiarsuaatileqatigiit pisuni immikkut ittuni, § 10 imm. 3, soorlu umiianermi assingusuniluunniit, aalisarnermut inatsimmi §§ 36 imaluunniit 37 naapertorlugu inuussutissarsiutigalugu aalisarnerup ingerlannissaanut angallammik Kalaallit Nunaanneersumik utaqqiisaasumik attartornissaq pillugu akuersissummik Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisumut qinnuteqarsinnaapput.

  Imm. 2. Qinnuteqartoq inuussutissarsiutigalugu aalisarnermik ingerlatsinissamut akuersissummik pigisaqartoq, imm. 1-imi pisut naapertorlugit, sivisunerpaamik qaammatini pingasuni piffissamut attartornissamut akuerineqarsinnaavoq. Pisut immikkut ittut qaammatinit pingasunit sivisuneruppata, qinnuteqaammik nutaamik qinnuteqassaaq. 

  Imm. 3.  Qinnuteqaat makkunannga imaqassaaq:
1)  qinnuteqaammut tunngavilersuut,

2)  pisut immikkut ittut nassuiaataat aamma

3)  attartornermut isumaqatigiissut atsiugaq, oqartussaasut akuersissutaannik taamaallaat aallaaveqartoq, imm. 4 naapertorlugu.

  Imm. 4.  takuuk Imm. 3, nr. 3 naapertorlugu isumaqatigiissummi taaneqassaaq:

1)  illuatungiusoq attartortitsisoq aamma illuatungiusoq attartortoq, 

2)  angallatip pineqartup aqqa ilanngullugu, radiokkut ilisarnaataa aamma nammineq illoqarfigisap umiarsualiviata ilisarnaatitut normua, 

3)  akuersissutit kalluarneqartut aamma

4)  piffissaq angallammik attartorfiusoq ullumik aallartitsiffimmik unitsitsiffimmillu ilaqartoq.

 

  § 39. Qinnuteqartoq inuussutissarsiutigalugu misileraalluni aalisarnissamut akuersissummik pigisaqartoq, Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisumit akuerineqarnerup kingorna, inuussutissarsiutigalugu misileraalluni aalisarnermut periarfissiissutigineqartumi piffissami aalisarfissami, angallammik Kalaallit Nunaanneersumik attartorsinnaavoq.

  Imm. 2. Attartornissamik isumaqatigiissutip nuutinnera qinnuteqartup nassiutissavaa uku ilanngullugit:

1)  illuatungiusoq attartortitsisoq aamma illuatungiusoq attartortoq,

2)  attartornissamik isumaqatigiissutip sivisussusia ullumik aallartiffimmik unitsitsiffimmillu ilaqartoq,

3)  angallatip aqqa aamma siusinnerusukkut aqqa/aqqi,

4)  angallatip piginnittuata aqqa najugaalu,

5)  angallatip nuna erfalasoqarfia kiisalu IMO-mi (nunat tamalaat imarsiornermi kattuffiata) normua aamma

6)  angallatip naalagaaffimmut angerlarsimaffeqarneranut uppernarsaat, uuttuutinut allagartat kiisalu angallatip IMO-mi normumik peqarneranut uppernarsaat.

  Imm. 3.  Ulloq unitsitsiffissaq nalunaarutigisaq sioqqullugu attartornissamik isumaqatigiissut atorunnaarsinneqarpat, qinnuteqartup tamanna Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisumut ingerlaannaq nalunaarutigissavaa.

 

  § 40.  Qinnuteqartoq nunami suliffissuarmik ingerlasumik peqartoq, Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisumit akuerineqarnerup kingorna, angallatit tunitsiviit pillugit nalunaarummi sukkuluunniit atuuttumi piumasaqaatit eqquutsinnerisigut, angallammik tunitsivittut utaqqiisaasumik atorneqarsinnaasumik angallammik attartorsinnaavoq.

  Imm. 2.  Akuersissut ingerlatsisup qinnuteqaammik, tulliuttunik paasissutissanik kakkiussiffigineqartumik, nassiussinerata kingorna nalunaarutigineqassaaq:

1)  Attartornissamik isumaqatigiissutip nuutinnera, tassani allanneqassapput illuatungiusoq attartortitsisoq aamma illuatungiusoq attartortoq, attartornissamik isumaqatigiissutip sivisussusia ullumik aallartiffimmik unitsitsiffimmillu ilaqartoq, angallatip aqqa aamma siusinnerusukkut aqqa/aqqi, angallatip piginnittuata aqqa najugaalu, angallatip nuna erfalasoqarfia kiisalu IMO-mi (nunat tamalaat imarsiornermi kattuffiata) normua qinnuteqartup nassiutissavai.

2)  Qinnuteqartup angallatip naalagaaffimmut angerlarsimaffeqarneranut uppernarsaatip nuutinnera, uuttuutinut allagartat kiisalu angallatip uppernarsaataasa IMO-mi normuanik ilaqartoq nassiutissavai.

  Imm. 3.  Ulloq unitsitsiffissaq nalunaarutigisaq sioqqullugu attartornissamik isumaqatigiissut atorunnaarsinneqarpat, qinnuteqartup tamanna Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisumut ingerlaannaq nalunaarutigissavaa.

 

  § 41.  Angallatip Kalaallit Nunaanneersup attartornissamut isumaqatigiissummik ataasiinnarmik isumaqatigiissuteqarsinnaavoq. Taamaammat angallat Kalaallit Nunaanneersoq attartornissamik isumaqatigiissutinut arlalinnut attuumassutilimmik aalisarnermut ilaasinnaanngilaq imaluunniit piffissami pineqartumi tassani attartornissamik isumaqatigiissuteqarsinnaanani.

 

  § 42.  Angallat attartornissamik isumaqatigiissummut ilaasoq, piffissami pineqartumi tassani akuersissutinut, akuersissummik pigisalinnut assigiinngitsunut, ilaasinnaanngilaq.

  Imm. 2.  Imm. 1 malillugu piffissami attartorfiusumi illuatungiusup attartortitsisup akuersissummit pigisaanit, angallat utaqqiisaasumik peerneqassaaq.

  Imm. 3. Illuatungiusoq attartortitsisoq, piffissami attartortitsiffiusumi angallammik allamik attartoqqusaanngilaq.

 

  § 43.  Angallatit attartorneqartut tamarmik, piffissap attartorfiusup aallartinnerani naammassineranilu, usisarfii imaqassanngillat. 

 

  § 44.  Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisumit akuerineqarluni qinnuteqartoq inuussutissarsiutigalugu aalisarnermik imaluunniit inuussutissarsiutigalugu misileraalluni aalisarnermik ingerlatsinissamut angallammik nunami allameersumik attartorsinnaavoq. Akuersissut tunniunneqarsinnaavoq, angallatit Kalaallit Nunaanneersut piginnaasanik pisariaqartunik, atortunik pisariaqartunik imaluunniit teknologimik pisariaqartumik pigisaqanngikkaangata.

  Imm. 2.  Qinnuteqartup nassiutissavai:

1)  Attartornissamik isumaqatigiissutip nuutinnera, tassani taaneqarsimassapput:

a)  illuatungiusoq attartortitsisoq aamma illuatungiusoq attartortoq, 

b)  attartornissamik isumaqatigiissutip sivisussusia ullumik aallartiffimmik unitsitsiffimmillu ilaqartoq, 

c)  angallatip aqqa aamma siusinnerusukkut aqqa/aqqi,

d) angallatip piginnittuata aqqa najugaalu, aamma

e)  angallatip nuna erfalasoqarfia kiisalu IMO-mi (nunat tamalaat imarsiornermi kattuffiata) normua.

2)  angallatip naalagaaffimmut angerlarsimaffeqarneranut uppernarsaataata nuutinnera, uuttuutinut allagartat kiisalu angallatip uppernarsaataa IMO normumik ilaqartoq.

3)  uppernarsaatit makku pillugit, angallatip VMS-imik atortoqarnera kiisalu arlaannaatigulluunniit UNK pillugu allattuiffimmiinnginnera, naalagaaffiup erfalasoqarfiusup aalisarnermut oqartussaatitaaniit attuumassuteqartumiit tamatuminnga uppernarsaammik qinnuteqartup pissarsineratigut.

4)  uppernarsaatit makku, angallat naalagaaffimmut erfalasoqarfiusumut uku arlaannut ilaasortaaneranut tunngasut:
a)  Northwest Atlantic Fisheries Organization (NAFO),
b)  North-east Atlantic Fisheries Commission (NEAFC) imaluunniit
c)  nunap immikkoortuani fisheries management organisation (RFMO), Food and Agriculture Organization of the United Nations (FAO) Port State Measures Agreement (PSMA) pillugu isumaqatigiissummik atuutsitsisut kiisalu FAO-p International Plan of Action to Prevent, Deter and Eliminate Illegal, Unreported and Unregulated Fishing (IUU) isumaqatigiissutaanik atuutsitsisut qinnuteqartup naalagaaffiup erfalasoqarfiusup aalisarnermut oqartussaatitaaniit attuumassuteqartumiit pissarsiarissavai. 

  Imm. 3.  Angallat ukiumi pisassiiffiusumi ingerlasumi akuersissummik atuilluni ingerlasoq, imm. 2-mi, nr. 3-4-miittut pineqanngilaq.

  Imm. 4.  Ulloq unitsitsiffissaq nalunaarutigisaq sioqqullugu attartornissamik isumaqatigiissut atorunnaarsinneqarpat, qinnuteqartup tamanna Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisumut ingerlaannaq nalunaarutigissavaa.

 

  § 45.  Kalaallit Nunaata aalisarnermut oqartussaaffigisaata avataani aalisarnermut, angallammik Kalaallit Nunaanneersumik nunat allaneersut attartornerat, Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisumut qinnuteqarnerup kingorna taamaallaat akuerineqarsinnaavoq, piumasaqaatit tulliuttut atorlugit:

1)  Imartami pineqartumi aalisarnermut isumaqatigiissummik tunngavissaqartoqarpat, aalisarnermut isumaqatigiissummi pingaarutilimmi tassani allatut aalajangersaasoqarsimanngippat, attartornermik isumaqatigiissummut ilaasumik angallatit aalisariutit Kalaallit Nunaanneersut aalisarsinnaanngillat.

2)  Angallat Kalaallit Nunaanneersoq attartornermik isumaqatigiissummut ilaasoq, piffissami tassani akuersissummik Kalaallit Nunaanneersumik atuisinnaanngilaq. Angallat Kalaallit Nunaanneersoq piffissami attartorfiusumi illuatungiusup attartortitsisup akuersissummit pigisaanit, utaqqiisaasumik peerneqarallassaaq. Angallatit Kalaallit Nunaanneersut attartornissamik isumaqatigiissummut ilaasut pisarisaat, illuatungerisap attartortup nunagisaani aalisagartassatut pisassiissutinit ilanngaatigineqassapput.

3)  Nunat allat imartaanni aalisagaqatigiinnik, RFMO-mit aqutsivigineqartunik, angallat Kalaallit Nunaanneersoq taamaallaat aalisarsinnaavoq, nuna pineqartoq isumaqatigiissummi atsioqataasutut atsioqataanngitsutulluunniit RFMO-mi pingaarutilimmi illuatungerisatut suleqatigineqarpat.

 

  § 46.  Angallammik attartornermut akuersissut, aalisarnermut inatsisip § 1-anik aallaaveqartumik nalunaarutigineqassaaq.

  Imm. 2.  Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoq angallammik attartornermut akuersissummik nalunaaruteqarnermut atatillugu matumani aalisarnermut inatsimmi anguniakkat anguneqarnissaat pitsaanerpaamik qulakkeerneqarnissaat siunertaralugu, atugassarititaasut pillugit aalajangersaasinnaavoq.

 

Kapitali 8

Aalisarnerup unitsinnera

 

  § 47.  Pisassiissutit imaluunniit ukiumut pisassiissutit tamakkerlugit aalisarneqarpata imaluunniit piffissaq aalisarfiusussaq naappat, aalisarneq ingerlaannartumik unitsinneqassaaq aamma atortuutit tamarmik qaqinneqassapput. 

  Imm. 2.  Angallatit Kalaallit Nunaanneersut ataatsimoorussamik pisassiissutinik aalisartut, piffissaq aalisarunnaarfik naappat, tamanut nalunaarutigineqassaaq tamatumanilu Naalakkersuisut nittartagaat aqqutigalugu aamma illuatungiusunut attuumassuteqartunut toqqaannartumik tamanna pillugu nalunaarfigineqassapput.

  Imm. 3.  Angallatit nunanit allaneersut Kalaallit Nunaata aalisarnermut oqartussaaffigisaani aalisartut tamarmik, piffissaq aalisarunnaarfissaq naappat, toqqaannartumik tamanna pillugu nalunaarfigineqassapput. Angallatinut EU-meersunut nalunaarutip taamaaqataa EU-Kommissionimut nassiunneqassaaq. Angallatinut Kalaallit Nunaanneersuunngitsunut allanut nalunaarutip taamaaqataa, nunap pineqartup aalisarnermut oqartussaasuanut nassiunneqassaaq.

  Imm. 4.  Ingerlatsisut § 14-imi aalisarnermut taaneqartumut peqataasut, imm. 1-mi piffissatut taaneqartumi pisanik pisiortornerit tuniniaanerillu tamaasa unitsissavaat. 

 

Kapitali 9

Pineqaatissiissutit

 

  § 48.  § 3, imm. 1 aamma imm. 4-5, §§ 6 aamma 7 § 9, § 10, imm. 1 aamma 6, imm. § 11, imm. 2 § 29, § 31, imm. 2, nr. 3, § 32 § 40, imm. 3, imm. § 41, § 42, imm. 1 aamma 3, § 43, § 44, imm. 4, § 45, nr. 1, nr. 2, oqaaseqatigiinni siulleq, aamma nr. 3, taamatullu § 47, imm. 1 aamma 4, naapertorlugit unioqqutititsineq Kalaallit Nunaanni Pinerluttulerineq pillugu Inatsimmi malittarisassat naapertorlugit akiliisitsinermik arsaarinninnermilluunniit pineqaatissiisoqarsinnaavoq.

  Imm. 2.  Malitassanik, peqqussutinik aalajangiinernillu kiisalu atugassarititanik Naalakkersuisunit nalunaarummi uani § 4, imm. 1, § 22, § 38 imm. 1, § 39 imm. 1, § 40, imm. 1, § 44, imm. 1 kiisalu § 46, imm. 2-mik aalajangersakkanik unioqqutitsineq sanioqqutaarinerilluunniit Kalaallit Nunaanni Pinerluttulerineq pillugu inatsimmi malittarisassat malillugit akiliisitsinermik pineqaatissiissutaasinnaapput.

  Imm. 3. takuuk Imm. 1 aamma imm. 2 naapertorlugit akiligassiissutit Kalaallit Nunaanni Pinerluttulerineq pillugu inatsimmi malittarisassat malillugit inatsisitigut akisussaasut akiligassinneqarsinnaapput.

  Imm. 4.  Imm. 1-3 malillugit suliat siullertut qullersamut Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmut suliassanngortinneqassapput.

  Imm. 5. Akiliisitsinerit arsaarinninnerillu, imm. 1 aamma 2 malillugit aalajangersarneqartut, Nunatta Karsianut tutsinneqassapput.

 

Kapitali 10

Atuutilersitsinermut, atorunnaarsitsinermut ikaarsaariarnermilu aalajangersakkat

 

  § 49.  Nalunaarut atuutilissaaq 1. apriilip 2025.

  Imm. 2.  Taamaattoq §10, imm. 3 nr. 2 aatsaat 1. januar 2026-miit atuutilissaaq.

  Imm. 3.  Imm. 1-ip peqatigisaanik atorunnaarsinneqarput:

1)  Aalisarsinnaanermut akuersissutit pisassiissutillu pillugit Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 74 28. november 2023-meersoq.

2)  Kapisilinniarneq pillugu Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 29, 28. juli 2022-meersoq.

3)  Sinerissap qanittuani qaleralinniarneq pillugu Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 38, 19. december 2022-meersoq.

4)  Saattuarniarneq pillugu Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 1, 4. januar 2022-meersoq.

5)  Nipisanniarneq pillugu Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 8, 9. februar 2024-meersoq.

6)  Uiluinniarneq pillugu Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 2, 8. februar 2023-meersoq.

 

 

Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 5. februaari 2025

 

 

Kim Kielsen (atsior.)
Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoq

 

 

/ Emanuel Rosing (atsior.)