Tusagassiorfinnut tapiissuteqartarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat
Kapitali 1
Atuuffia nassuiaatillu
§ 1. Suliniutinut tapiissutitut ingerlatsinermullu tapiissutitut qinnuteqartoqareerneratigut tusagassiuutinut tapiissuteqartoqarsinnaavoq.
Imm. 2. Suliniummut tapiissutit imatut paasineqassaaq ingerlataq aalajangersimasumik anguniagaqarluni inerneqartilluguluunniit piffissami killilikkami ingerlanneqartoq.
Imm. 3. Ingerlatsinermut tapiissutit imatut paasineqassaaq ingerlaavartumik ingerlatsinermi aningaasartuutinut, tassunga ilanngullugit sulisunut ininullu aningaasartuutinut, matusissutissatut tapiissutit.
Imm. 4. Suliniutinut tapiissutinut ingerlatsinermullu tapiissutinut aningaasaliissutit aningaasanut inatsimmi aalajangersarneqartut iluanni tapiissutigineqartassapput.
§ 2. Nutaarsiassanik oqallisaasunillu tusagassiorfinnut namminersortunut, sumulluunniit attuumassuteqanngitsunut, naqitanngorlugit internetimiluunniit allatanik, imarisaannik Kalaallit Nunaanni atuartartunut aaqqissuisartunut nunaniluunniit allani pisunik Kalaallit Nunaanni pissutsinut tunngassuteqartitsisartunut tapiissuteqartoqarsinnaavoq.
Imm. 2. Tusagassiorfik namminersortutut isigineqassaaq:
1) namminerisaminik aaqqissuisuuneqarfeqarpat,
2) naqitikkat amerlassusaannik nammineq nalunaarsinnaappat, aamma
3) tusagassianik immikkut pisartagaqartoqarsinnaappat.
Imm. 3. Tusagassiorfik sumulluunniit attuumassuteqanngitsutut isigineqassanngilaq:
1) pisortani oqartussanit, sulisoqarfinnit imaluunniit suliffeqarfinnit assigisaannilluunniit pisortanit aningaasalersorneqartunit tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit pigineqarpat, imaluunniit
2) tusagassiorfiup minnerpaamik affaa sulisitsisut, sulisartut, inuussutissarsiutit immikkoortuisa soqutigisaqaqatigiilluunniit kattuffiinit, tassungalu ilanngullugit politikkikkut partiinit, pigineqarpat.
Imm. 4. Tusagassiuutit naqitat imatut paasineqassapput aviisit, atuagassiat saqqummersitalluunniit taakku assigisaat.
Imm. 5. Internetikkut tusagassiat allassimasut imatut paasineqassapput internetikkut tusagassiat imarisaat allataanerusut. Assit nipillu imarisaannik tapersiigunik annikinnerusumik ilaasinnaapput.
Kapitali 2
Tapiissuteqarnissamut ataatsimut piumasaqaatit
§ 3. Tapiiffigineqassagaanni piumasaqaataapput:
1) tusagassiorfik Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqassaaq,
2) tusagassiorfik piffissami tapiiffigineqarfimmi tamarmi akisussaasumik aaqqissuisoqassaaq,
3) ukiumi qinnuteqarfiusumi ukiorluunniit qinnuteqarfik sioqqullugu suliffeqarfik qinnuteqartup aallartissimanngippagu tusagassiorfik akisussaalluni aaqqissuisoq peqatigalugu minnerpaamik ukioq tamaat suliffiusunik pingasunik katillugit tiimeqartunik aaqqissuussisartunik sulisoqassaaq,
4) saqqummersitat politikkikkut, inuiaqatigiinnik kulturimillu sammisaqarfiunerusunik tusagassiortut namminneq suliarisaannik tusagassianik imaqassapput, tassani takoqqusaarutit ilanngunnagit imarisaata ikinnerpaamik affai sammisaqarfiit assigiinngiiaartut pillugit ilanngutassianik aamma nutaarsiassanik oqallisigineqartunik sammisaqarluni aaqqissuisuneersunik tusagassianik imaqassapput,
5) inuussutissarsiortut sulianilluunniit suliarinnittartut, sulisut, sulisitsisut inuussutissarsiutilluunniit immikkoortuisa kattuffii, politikkikkut partiit sulisoqarfinniluunniit assigiinngitsuni sulisut kisiisa saaffigiinnarnagit atuisunut assigiinngiiaartunut saqqummersitat saaffiginnittuussapput, aamma
6) saqqummersitat minnerpaamik kalaallisut allassimassapput.
Imm. 2. Tapiissuteqarnermi tapiissutinut atasunik piumasaqaateqartoqarsinnaavoq.
Kapitali 3
Suliniutinut tapiissutit
Atuuffia
§ 4. Suliniutinut allaganngorlugit, tassunga ilanngullugit internetikkut, inuiaqatigiini paasissutissanik, tamat oqartussaaneranni oqallinnermik ingerlatitseqqiisarnerit tusagassiorfiillu tamatigoortut siuarsarnissaannik siunertaqartunut suliniutinut tapiissuteqartoqarsinnaavoq.
§ 5. Suliniutit pilersinnerannut ineriartortinnerannulluunniit tapiissuteqartoqartassaaq.
Imm. 2. Pilersitsinermut tapiissutit suliniutinut, tassunga ilanngullugit nutaarsiassanik tusagassiorfinnik pilersitsinermut, tusagassianik tusagassiortut nammineerlutik suliarisaannik ingerlatitseqqiisarnermik siunertaqartunut tapiissutigineqartassapput.
Imm. 3. Ineriartortitsinermut tapiissutit tusagassiorfiit pioreersut, nammineertut allanngortinnissaannik ineriartortinnissaanniluunniit siunertaqarluni suliniutinut tapiissutigineqartassapput.
Imm. 4. Aamma suliniutit imm. 2-mi 3-miluunniit ilaasut pillugit misissueqqaarnernut tapiissuteqartoqarsinnaavoq.
Imm. 5. Tusagassiorfiit pineqartut ingerlatsinerannut tapiissuteqarnikkut ataatsimut isigalugu tusagassiassanik suliaqarnermut tapiissuteqartoqarsinnaanngilaq.
Tapiissuteqarnermut piumasaqaatit
§ 6. Suliniutinut, inatsisip atuuffiata iluaniittunut, kapitali 2-mi kiisalu §§ 7, 8 aamma 11-mi piumasaqaatit eqqortinneqarpata, tapiiffigineqarsinnaatitaasunut missingersuutit 70 %-ii tikillugit tapiissuteqartoqarsinnaavoq.
§ 7. Suliniutinut tapiiffigineqassagaanni piumasaqaataapput:
1) tusagassiuut minnerpaamik qaammammut ataasiarluni saqqummertassaaq, imaluunniit internetikkut tusagassiuut pineqarpat ullut tamaasa nutarterneqartassalluni,
2) tusagassiuut atuisunut assigiimmik atugassaqartitsilluni tamanillu pissarsiarineqarsinnaalluni nuna tamakkerlugu pissarsiarineqarsinnaassaaq,
3) qinnuteqartoq tusagassiorfik pillugu aningaasatigut imminut napatissinnaasumik ingerlatsinermut pilersaarummik saqqummiissaaq, aamma
4) qinnuteqartoq tapiissuteqarnermi piumasaqaataasinnaasunik eqqortitsissaaq.
§ 8. Suliniut tapiiffigineqartoq, suliniut suli naammassisimanngippat, marloriarluni tapiiffigeqqinneqarsinnaavoq.
Imm. 2. Tusagassiorfik ataaseq ukiumi ataatsimi ataaseq qaangerlugu suliniutinut tapiiffigineqarnissamik qinnuteqarpat, qinnuteqaatit pingaarnersiorlugit tulleriinnilersorlugit tunniunneqassapput.
Agguaassisarnermut ataatsimiititaliaq
§ 9. Agguaassisarnermut ataatsimiititaliami Naalakkersuisut pilersitsissapput, taassumalu ukiumoortumik ataatsimiinnermi suliniutinut tapiissutinik qinnuteqaatit tiguneqarnikut suliarisassavai tapiissuteqarnissarlu pillugu aalajangiisassalluni.
Imm. 2. Ataatsimiititaliap suleriaasia Naalakkersuisut aalajangersassavaat.
Imm. 3. Ataatsimiititaliap aalajangiineri allaffissornermi oqartussanut allanut suliassanngortinneqarsinnaanngillat.
Imm. 4. Naalakkersuisut ataatsimiititaliamut allatseqartitsissapput.
§ 10. Agguaassisarnermut ataatsimiititaliaq pingasunik ilaasortoqassaaq, taakkulu ukuninnga innersuussinikkut Naalakkersuisunit toqqarneqartassapput:
1) Ilisimatusarfik ilaasortamik ataatsimik inuiaqatigiilerinermik ilisimasaqartumik innersuussissaaq.
2) Tusagassiuinermi Sulisut Peqatigiiffiat ilaasortamik ataatsimik tusagassiuutilerinermik ilisimasaqartumik innersuussissaaq.
3) Kalaallit Nunaanni eqqartuussissuserisut peqatigiiffiat ilaasortamik ataatsimik inatsisilerinermik ingerlatsinermilu aningaasaqarnermik ilisimasaqartumik innersuussissaaq.
Imm. 2. Ataatsimiititaliami ilaasortat 18-inik ukioqalereersimassapput, Inatsisartuni, Folketingimi kommunalbestyrelsiniluunniit ilaasortassanik piffissamiillu innersuunneqarfimmit ukiuni kingullerni tallimani Kalaallit Nunaanni tusagassiorfinnut tunngatillugu aningaasatigut atassuteqarsimasassanani. Ataatsimiititaliami ilaasortaq tusagassiorfimmut taamatut aningaasatigut atassuteqaleruni ataatsimiititaliamit ingerlaannaq tunuassaaq, tamassumalu kingorna imm. 1 naapertorlugu ilaasortamik nutaamik toqqaasoqassalluni.
Imm. 3. Ataatsimiititaliami ilaasortat piffissamut ukiunut marlunnut toqqarneqartassapput, taammaattorli tak. § 24, imm.3. Ilaasortat toqqaqqinneqarsinnaapput.
Imm. 4. Ataatsimiititaliami ilaasortat Inatsisartuni Naalakkersuisunilu il.il. ilaasortat akissarsiaat il.il. pillugit Inatsisartut inatsisaanni kapitali 7-imi malittarisassat malillugit akissarsiaqassapput, ullormusiaqartassallutik angalanermullu aningaasartuutinik taartisiaqartinneqartassallutik.
Qinnuteqartarneq
§ 11. Tapiiffigineqarnissamik qinnuteqaatit agguaassisarnermut ataatsimiititaliap allatseqarfiata, tak. § 20, qaammatisiutit malillugit ukiumi suliniutip aallartinneqarfiani kingusinnerpaamik 1. maj tigoreersimassavai.
Imm. 2. Suliniutinut ataasiakkaanut tapiiffigineqarnissamik qinnuteqaateqarfiusunut immikkut qinnuteqaatit nassiunneqartassapput. Allaganngorlugu qinnuteqaataassaaq.
Imm. 3. Qinnuteqaatinut uku ilanngunneqassapput:
1) suliniummik immikkuualuttunngorlugu allaaserinninneq,
2) missingersuutit ingerlatsinermullu pilersaarut,
3) tusagassiorfiup qinnuteqaateqartup tusagassiorfik ukiumi qinnuteqaateqarfiusumi pilersinneqarsimanngippat qaammatisiutit malillugit ukiup siuliani naatsorsuutai aamma
4) qinnuteqartup bankkontoanik nalunaarutiginninneq.
Naatsorsuutit kukkunersiuinerlu
§ 12. Tapiiffigineqartut suliniutip naammassereernerani kingusinnerpaamik qaammatit pingasut qaangiunneranni tapiissutit atorneqarsimanerat pillugu naatsorsuutinik atsiukkanik nassiussisassapput.
Imm. 2. kr. 150.000-inik sinnerlugilluunniit tapiissutisisimagaanni naatsorsuutit kukkunersiuisumit pisortanit akuerisaasumit imaluunniit kukkunersiuisumit nalunaarsorneqarsimasumit kukkunersiorneqarsimassapput.
§ 13. Kukkunersiuinermi ileqqut pitsaasut naapertorlugit kukkunersiuisoqartassaaq.
Imm. 2. Kukkunersiuinermi ilaatigut misissorneqassapput:
1) tapiissutit siunertamut atorneqarsimanerat,
2) tapiissuteqarnermi piumasaqaatit eqqortinneqarsimanerat,
3) suliniummut naatsorsuutit eqqortuusut aamma annertuunik kukkuneqanngitsut amigaateqaratillu,
4) tapiiffigineqartoq aningaasaqarnermik pisariaqartumik mianerinnissimasoq, taamaalilluni suliniut annertuunik aningaasartuuteqarani ingerlanneqarsinnaasimalluni, aamma
5) paasissutissat, tapiiffigineqartup suliniut pillugit Naalakkersuisunut nalunaarutigisai uppernarsarneqarsinnaasut.
Imm. 3. Naalakkersuisut naatsorsuutinik tigusillattaarillutik misissuissapput.
§ 14. Kr. 150.000 inorlugit tapiissutit pillugit kukkunersiorneqartassanngilaq.
Imm. 2. Tapiiffigineqartup atsiornermigut naatsorsuutit pissutsinik takutitsinerat tapiissutillu siunertamut atorneqarsimanerat akisussaaffigissavai.
Imm. 3. Kr. 150.000 inorlugit tapiiffigineqartoq tapiissuteqartumit ataatsimit arlalinnilluunniit allanit tapiissutisisimaguni tamanna pillugu uppernarsaammik Naalakkersuisunut nassiussissaaq.
Imm. 4. Suliniutip naammassineqarneranut nalunaarusiornermi immersugassamik Naalakkersuisut suliarisaannik immersuinissamut nassiussinissamullu Naalakkersuisut tapiiffigineqartoq peqqusinnaavaat.
Kapitali 4
Ingerlatsinermut tapiissutit
Atuuffia
§ 15. Nuna tamakkerlugu tusagassiuutinut naqitanut inuiaqatigiinni paasissutissanik, tamat oqartussaaneranni oqallinnernik ingerlatitseqqiisarnerup tamatigoortumillu tusagassiisarnermik siuarsaanissamut siunertaqartunut suliaqarnermut ataatsimut isigalugu tapiissutinik ukiumoortumik ingerlatsinermut Naalakkersuisut tapiissuteqarsinnaapput.
Tapiissuteqarnermut piumasaqaatit
§ 16. Ingerlatsinermut tapiissuteqarfigineqarnissamut piumasaqaataapput:
1) tusagassiuut minnerpaamik qaammammut ataasiarluni nuna tamakkerlugu saqqummertassaaq,
2) ingerlatsinermut tapiiffigineqarnissamik qinnuteqaat tamanna pillugu § 17, imm. 1 naapertorlugu piffissarititatut aalajangersarneqartup iluani Naalakkersuisut tigusimassagaat, aamma
3) kingusinnerpaamik tapiiffigineqarnissamik qinnuteqaateqartoqarnera peqatigitillugu qinnuteqartup naatsorsuutai kukkunersiuisumit oqaaseqaateqarfigineqarnikut kingulliit paasissutissallu pisariaqartut Naalakkersuisut tigusimassagaat, tak. § 17, imm. 2 aamma 3.
Qinnuteqarneq akiliinerlu
§ 17. Ingerlatsinermut tapiiffigineqarnissamik qinnuteqaatit qaammatisiutit malillugit ukiumi qinnuteqarnermi pineqartumi (ukiumi tapiissuteqarfiusumi) piffissami 14. novemberimiit 1. december tikillugu Naalakkersuisunit tiguneqareersimassaaq.
Imm. 2. Qinnuteqaat allagaassaaq qinnuteqartullu aningaaserivimmi kontoanik, tapiissuteqarnissamut piumasaqaatit eqqortinneqarsimanerannik uppernarsaatinik pisariaqartunik, piffissami qinnuteqaatip nassiunneqarnerani saqqummersitat amerlassusaannik ukiullu sinnerani saqqummersinneqartussatut pilersaarutinik imaqassalluni.
Imm. 3. Naalakkersuisut qinnuteqaatip suliarineqarnerata ilaatut paasissutissanik amerlanerusunik suliamut tunngassuteqartunik qinnuteqartoq piumasaqaateqarfigisinnaavaat, tassunga ilanngullugit tapiissuteqarnissamut piumasaqaatit eqqortinneqarnerat pillugu uppernarsaatit annertunerusut.
§ 18. Ingerlatsinermut tapiissutitut aningaasaliissutit aningaasat agguagassat marlunngorlugit agguarlugit aningaasanut inatsimmi aalajangersarneqassapput. Aningaasat agguagassat aappaat tassaassapput tusagassiuutinut minnerpaamik sapaatip akunneranut ataasiarlutik saqqummersartunut tapiissutit. Aningaasat agguagassat aappaat tassaassapput tusagassiuutinut sapaatip akunneranut ataasiarlutik akuttunerusumit minnerpaamilli qaammammut ataasiarlutik saqqummersartunut tapiissutit.
Imm. 2. Ingerlatsinermut tapiissutit tusagassiuutit ataasiakkaat ukiumi tapiissuteqarfiusumi aningaasat agguagassat iluanni saqqummersitat tapiiffigineqarsinnaatitaasut amerlassusaannut tamarmiusunut sanilliullugu tapiissuteqarnissamut piumasaqaatinik eqqortitsilluni ukiumi tapiissuteqarfiusumi saqqummersitaasa amerlassusaat tunngavigalugu agguaanneqartassapput.
Imm. 3. Aningaasaliissutit tamarmiusut qinnuteqartuni minnerpaamik ataasiinnarluunniit tapiissuteqarnissamut piumasaqaatinik eqqortitsippat atugassanngortinneqartassapput.
§ 19. Ingerlatsinermut tapiiffigineqarnissamik qinnuteqaatit pillugit Naalakkersuisut aalajangigaat allaffissornermi oqartussanut allanut suliassanngortinneqarsinnaanngillat.
Kapitali 5
Allaffissornikkut aqutsineq, nakkutilliineq pineqaatissiisarnerlu
Suliniutinut tapiissutit
§ 20. Tapiissuteqartarnermi aaqqissuussinermik allaffissornikkut aqutsineq agguaassisarnermut ataatsimiititaliamut allatseqarfittut Naalakkersuisunit ingerlanneqassaaq.
Imm. 2. Paasissutissat tapiissuteqarnermut tunngaviusut annertuumik allannguuteqarpata tapiiffigineqartoq Naalakkersuisunut ingerlaannaq nalunaaruteqartussaatitaavoq.
§ 21. Inatsit una tapiissuteqarnermullu piumasaqaataasinnaasut naapertorlugit tapiissutit atorneqarnerannik, suliniutinut tapiissut pillugit malittarisassat eqqortinneqarnerannik agguaassisarnermut ataatsimiititaliaq nakkutilliissaaq.
Imm. 2. Suliniummut tapiiffigineqartumut tunngatillugu agguaassisarnermut ataatsimiititaliap tapiissuteqarfigineqartoq nakkutilliinermut pisariaqartunik paasissutisseeqqusinnaavaa.
§ 22. Tapiissuteqarnermut tunngaviit atorunnaartutut nalilerneqarpata tapiissutit agguaassisarnermut ataatsimiititaliap akilerneqartarunnaarsissinnaavai.
Imm. 2. Imatut pisoqarpat tapiissutitut aningaasaliissutit tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit utertillugit akilerneqarnissaat agguaassisarnermut ataatsimiititaliap piumasarisinnaavaa:
1) Tapiiffigineqarnermut piumasaqaatit tapiissuteqarfigineqartup eqqortissinnaajunnaarpagit, tassunga ilanngullugit ingerlatassatut ilimagineqartut ingerlassinnaajunnaarpagit.
2) Tapiissuteqarnermi aningaasaliissutinut piumasaqaataasinnaasut tapiissuteqarfigineqartup malinngippagit.
3) Tapiissuteqarfigineqartoq qinnuteqarnermut uppernarsaasiornermulluunniit atatillugu eqqunngitsunik salloqittaalluniluunniit paasissutissiisimappat paasissutissanilluunniit pingaaruteqartunik nipangiussisimappat.
4) Tapiissuteqarfigineqartup paasissutissanik suliamut attuumassuteqartunik, tassunga ilanngullugit naatsorsuutinik aamma nalunaarusiornermi immersugassamik immersornikumik, paasissutisseerusunngippat.
5) Tapiissuteqarfigineqartoq tapiiffigineqarnissamik qinnuteqaammi missingersuutinut sanilliullugu annikinnerusunik suliniummut atuisimappat.
Ingerlatsinermut tapiissutit
§ 23. Inatsit una tapiissuteqarnermullu piumasaqaataasinnaasut naapertorlugit tapiissutit atorneqarnerannik, ingerlatsinermut tapiissut pillugit malittarisassat eqqortinneqarnerannik Naalakkersuisut nakkutilliissapput.
Imm. 2. Ukiumut tapiissuteqarfiusumut tunngatillugu Naalakkersuisut tapiissuteqarfigineqartoq nakkutilliinermut pisariaqartunik qaqugukkulluunniit paasissutisseeqqusinnaavaat.
Kapitali 6
Atuutilersitsinermut, atorunnaarsitsinermut ikaarsaariarnermullu aalajangersakkat
§ 24. Inatsisartut inatsisaat ulloq 1. januar 2017 atuutilersinneqarpoq.
Imm. 2. Tassunga peqatigitillugu atorunnaarsinneqarput:
1) Tusagassiorfinnut tapiissuteqartarneq pillugu Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 19, 8. oktober 2015-imeersoq
2) Nuna tamakkerlugu tusagassiutinut naqitanut ingerlatsinermut tapiissuteqartarneq pillugu Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 10, 26. maj 2016-imeersoq.
Imm. 3. Agguaassisarnermut ataatsimiititaliami ilaasortat, imm. 2, nr. 1-imi nalunaarummi taaneqartut, piffissaq atuuffiat 30. september 2017 tungaanut ingerlaqqissaaq.
Imm. 4. Inatsisartut inatsisaata atuutilerneranit ukiut marluk qaangiunneranni inatsisartut inatsisaanni tapiissuteqariaatsinik Naalakkersuisut nalilersuissapput. Nalilersuineq nassuiaatitut 2019-imi upernaakkut ataatsimiinnermi Inatsisartunut saqqummiunneqassaaq.
Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 28. november 2016
Kim Kielsen
Uani allanngortinneqarpoq
Atorunnaarsippaa
-
PDF (0.21MB)
-
PDF (0.56MB)
-
PDF (26.85MB)
-
PDF (1.22MB)
-
PDF (0.18MB)