Kulturikkut ingerlatsineq sunngiffimmilu sammisassaqartitsineq pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 10, 21. maj 2002-meersumi § 31 naapertorlugu aalajangersarneqarpoq:

Kapitali 1
Atuuffia

  § 1.  Aningaasaliissutit aningaasanut inatsimmi aalajangersarneqartut iluanni Naalakkersuisut suliniutinut inuiaqatigiinnut paasissutissat allatat siammaannissaannik siunertaqartunut tapiissuteqartarput, tamatumani ilaatillugit demokratiskiusumik oqallinneq tusagassiuutitigullu tamatiguussuseq.

  § 2.  Tapiissutit tunniunneqassapput suliniutip pilersinnissaanut inerisarnissaanulluunniit.
  Imm. 2.  Suliniutitut isigineqarpoq ingerlassaq piffissami killilikkami ingerlanneqartoq, aalajangersimasunik anguniagaqarfiusut inerneqartussanulluunniit.
  Imm. 3.  Suliniutit tusagassiortutut nammineerluni suliaasimasut siammaannissaannik siunertaqartut tapiiffigineqartassapput, tamatumunnga ilanngullugit misissueqqaarnerit.
  Imm. 4.  Tusagassiorfiit sumulluunniit attuumassuteqanngitsut pioreersut allatut ingerlatsilernissaat ineriartortinnissaalluunniit siunertaralugu suliniutit ineriartortinnissaannut tapiissuteqartoqartassaaq.
  Imm. 5.  Tapiissutit tusagassiuuteqarnermik ingerlatsisup suliffianut ingerlatsinermut tapitut, nalinginnaasumik suliaqarnermut tapiissutitut tunniunneqarsinnaanngillat.

  § 3.  Tusagassiuutinit arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsunit, naqitanik imaluunniit allatanik internet-ikkoortitanik nutaarsiassaqartitsisunit ullutsinneersulerisunillu, suliniutinut aallartitanut ingerlanneqartunullu tapiisoqartassaaq, taakku imarisaat malinnaasunut kalaallinut naatsorsuunneqarlutik aaqqissugaappata, imaluunniit nunani allani pisunik Kalaallit Nunaannut naleqqussaaneruppata.
  Imm. 2.  Tusagassiuuteqarfiit arlaannaannulluunniit atanngitsutut isigineqassapput:
1)  pisortanit, suliffeqarfinnit imaluunniit ingerlatseqatigiiffinnit pisortanit aningaasalersorneqartunit assigisaannilluunniit  tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit pigineqarunik imaluunniit
2)  tusagassiuuteqarfiup minnerpaamik affaa sulisitsisut, sulisartut, suleqatigiit soqutigisaqaqatigiilluunniit kattuffiinit pigineqarpat, taakkununnga ilanngullugit politikkikkut partiit.
  Imm. 3.  Tusagassiuutitut naqitatut isigineqarput aviisit, atuagassiat saqqummersitalluunniit taakkununnga assingusut.
  Imm 4.  Tusagassiuutitut allatatut internet-ikkoortitatut isigineqarput internetikkut tusagassiuutit allataanerusut. Assitaliinerit nipitaliinerillu annikinnerusumik ilaasinnaapput, allatamik erseqqissaataagunik.

Kapitali 2
Tapiissutisinissamut piumasaqaatit

  § 4.  Suliniutinut, nalunaarutip atuuffiata iluaniittunut, suliniutip tapiiffigineqarsinnaatitaasup missingersuutaasa 70 %-iat angullugu tapiisoqarsinnaavoq, §§ 5-6-mi piumasaqaatit piviusunngortinneqarsimappata.

  § 5.  Tapiissutinik qinnuteqartoq tassaassaaq
1)  tusagassiivik namminersortoq, tak. imm. 2,
2)  piffissaq tapiiffigineqartoq tamaat akisussaasumik aaqqissuisoqartoq,
3)  aaqqissueqataasunik sulisoqassaaq, akisussaalluni aaqqissuisoq peqatigalugu minnerpaamik ukiumut suliffiit pingasut amerlaqataannik, qinnuteqartup suliffik ukiumi qinnuteqarfiusumi imaluunniit ukioq qinnuteqarfik sioqqullugu ukiumi pilersissimanngippagu,
4)  namminerisamik tusagassiortutut sulianik saqqummiisoq, annermik qulequttanik politikkimut, inuiaqatigiinnut kulturimullu tunngasunik imaqartunik, taakkualu minnerpaamik affaat tassaassallutik saqqummiussat aaqqissukkat, pilerisaarutit ilaatinnagit, qulequttat tamatigoortut iluanni allaaserisatut iluseqarlutik, soorlu nunami namminermi pissutsinut, nunanut allanut, kulturimut najukkamilu pissutsinut tunngasuullutik, aamma nutaarsiassanik ullutsinneersunik sammisaqarlutik,
5)  atuisunut siamasissumik saaffiginnittuussaaq, taamaallaallu inuussutissarsiortunut imaluunniit assigiimmik sulialinnut, sulisitsisut, sulisut imaluunniit assigiinnik suliallit kattuffiinut, partiinut suliffeqarfinniluunniit assigiinngitsuni sulisunut aalajangersimasunut saaffiginnittuussanani,
6)  minnerpaamik qaammammut ataasiarluni saqqummertassaaq, imaluunniit ullut tamaasa nutarterneqartarluni – tamatumani internet-ikkut tusagassiineq pineqarpat,
7)  nuna tamakkerlugu atuisullu assigiimmik atugassaqartillugit saqqummiunneqassaaq, tamanillu takuneqarsinnaalluni,
8)  annikinnerpaamik kalaallisut saqqummissaaq
9)  Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqassaaq.
10)  tusagassiornermi suliniutip niuernermi pilersaarummi aningaasatigut imminut nappassinnaanera takutinneqassaaq aamma
11) tapiissuteqarnermi piumasaqaataasinnaasut eqqortinneqassapput.
  Imm. 2.  Tusagassiuut namminersortutut isigineqassaaq, tak. imm. 1, nr. 1, namminerisaminik aaqqissuisuuneqaruni. Tusagassiuutinit allatanit aammattaaq piumasaavoq, naqinneqarnerisa amerlassusaat immikkut nalunaarsorneqarsinnaassasut, aamma immikkut pisartagarineqarsinnaassasut.

  § 6.  Suliniut tapiiffigineqarsimasoq, suli marloriarluni tapiiffigineqaqqissinnaavoq, suliniut naammassereersimanngippat.
  Imm. 2.  Tusagassiiuuteqarfik ukiumi ataatsimi suliniutinut ataatsimik amerlanerusunut tapiissutinik qinnuteqaruni, qinnuteqaatit pingaarnersiorlugit nassiutissavai.

Kapitali 3
Tapiissuteqartarnermut ataatsimiititaliaq

   § 7.  Nalunaarut una naapertorlugu tusagassiuutinut tapiissutinik qinnuteqaatinik suliarinnittartussamik tapiissuteqarnissamillu aalajangiisartussamik ukiumut ataasiarluni ataatsimiittartussamik tapiissuteqartarnermut ataatsimiititaliamik Naalakkersuisut pilersitsissapput.
  Imm. 2.  Ataatsimiititaliap suleriaasissaanik Naalakkersuisut aalajangersaassapput.
  Imm. 3.  Ataatsimiititaliap aalajangigai allaffissornermi oqartussanut allanut suliakkiissutigineqarsinnaanngillat.
  Imm. 4.  Kultureqarnermut Naalakkersuisoqarfimmit ataatsimiititaliamut allatseqarfik ingerlanneqassaaq.

  § 8.  Ukuninnga innersuussereernikkut Naalakkersuisunit toqqarneqartartunik tapiissuteqartarnermut ataatsimiititaliaq pingasunik ilaasortaqassaaq:
1)   Ilisimatusarfik, ilaasortamik ataatsimik inuiaqatigiilerinermi ilisimasaqartumik innersuussisartoq,
2)   Tusagassiortut Kattuffiat, ilaasortamik ataatsimik tusagassiuutilerinermik ilisimasaqartumik innersuussisartoq,
3)   Kalaallit Nunaanni inatsisilerituut kattuffiat, ilaasortamik ataatsimik ingerlatsinermi inatsisinik aningaasaqarnermillu ilisimasaqartumik innersuussisartoq.
  Imm. 2.  Ataatsimiititaliami ilaasortat 18-inik ukioqalereersimassapput aammalu Inatsisartunut, Folketingimut kommunalbestyrelsinullu ilaasortaassanatik qinigassanngortissimassannatilluunniit, piffissamiillu innersuunneqarfimmit ukiuni tallimani kingullerni Kalaallit Nunaanni tusagassiuutinut aningaasatigut atassuteqarsimassanatik. Ataatsimiititaliami ilaasortat tusagassiuutinut aningaasatigut taamatut atassuteqalersut ataatsimiititaliamit ingerlaannaq tunuassapput, tamassumalu kingorna imm. 1 naapertorlugu ilaasortamik nutaamik toqqaasoqassalluni.
  Imm. 3.  Ilaasortat piffissamut ukiunut marlunnut toqqarneqartassapput, tak. § 18. Ilaasortat toqqaqqinneqarsinnaapput.
  Imm. 4.  Tapiissuteqartarnermi ataatsimiititaliami ilaasortat Inatsisartunut Naalakkersuisunut il.il. ilaasortat akissarsiaat il.il. pillugit Inatsisartut inatsisaanni kapitali 7-imi malittarisassat malillugit akissarsiaqassapput, ullormusiaqassalutik angalanermilu aningaasartuutinik akiliunneqartassallutik.

Kapitali 4
Qinnuteqarnermi periuseq

   § 9.  Tapiissutinik qinnuteqaat tapiissuteqartarnermut ataatsimiititaliap allatseqarfianut tunniunneqareersimassaaq, tak. § 7, imm. 4, 1. maj – ullorsiutit malillugit ukiumi suliniutip aallartiffiani, taamaattoq tak. § 17.
  Imm. 2.  Suliniutit tapiissutinik qinnuteqaatigisat tamarmik immikkut qinnuteqaasiuunneqassapput.
  Imm. 3.  Qinnuteqaammut ilanngunneqassapput:
1)  suliniutip allaasereqqissaarnera,
2)  aningaasartuutissatut isertitassatullu missingersuutit aamma aningaasalersuinissamut pilersaarut aamma
3)  tusagassiuutip qinnuteqartup ullorsiutit malillugit ukiumi siuliani naatsorsuutai, tusagassiuut ukiumi qinnuteqarfiusumi pilersinneqarsimanngippat.

Kapitali 5
Naatsorsuutit kukkunersiuinerlu
 

  § 10.  Suliniutip naammassineraniit kingusinnerpaamik qaammatit pingasut qaangiunneranni tapiiffigineqartut, tapiissutit atornerisa naatsorsuutaat atsiukkat Kultureqarnermut Naalakkersuisoqarfimmut nassiutissavaat.
  Imm. 2.  Naatsorsuutit kukkunersiuisumit naalagaaffimmit akuerisaasumit imaluunniit kukkunersiuisutut nalunaarsukkamit kukkunersiorneqarsimassapput, kr. 150.000-inik qaangerlugilluunniit tapiissutisiarineqarsimappata.

  § 11.  Kukkunersiuineq kukkunersiuinermi ileqqorissaarneq naapertorlugu ingerlanneqassaaq.
  Imm. 2.  Kukkunersiuinermi ilaatigut makku misissorneqassapput:
1)  Tapiissutit siunertamut atorneqarsimanerat.
2)  Tapiinermi piumasaqaatit piviusunngortinneqarsimanersut.
3)  Suliniummut naatsorsuutit eqqortuunersut, pingaarutilinnik kukkuneqaratik amigaateqaratillu.
4)  Tapiiffigineqartoq aningaasaqarnikkut naammaginartumik mianerinnissimanersoq, taamaalillunilu suliniutip piviusunngortinnissaa pisariaqanngitsunik aningaasartuutaanani.
5)  Paasissutissat, tapiiffigineqartup Kultureqarnermut Naalakkersuisoqarfimmut nalunaarutigisai, uppernarsaatissaqarnersut.
  Imm. 3.  Kultureqarnermut Naalakkersuisoqarfik naatsorsuutinik ataasiakkaanik nakkutilliilluni misissuisassaaq.

  § 12.  Tapiissutit kr. 150.000 ataappatigit kukkunersiuisoqassanngilaq.
  Imm. 2.  Tapiissutisisup naatsorsuutit atsiornerisigut uppernarsassavaa, naatsorsuutit eqqortuusut tapiissutillu siunertamut atorneqarsimasut.
  Imm. 3.  Kr. 150.000 ataallugit tapiissutisisoq tapiisartunit allamit allanilluunniit tapiiffigineqarsimaguni, tapiissutisisoq tamanna pillugu Kultureqarnermut Naalakkersuisoqarfimmut uppernarsaatinik nassitsissaaq.
  Imm. 4.  Kultureqarnermut Naalakkersuisoqarfiup tapiissutisisoq peqqusinnaavaa, suliniutip naammassinerani immersugassat nalunaarfissat Naalakkersuisoqarfimmit suliarineqarsimasut immersoriarlugit nassiuteqqullugit.

Kapitali 6
Allaffissornikkut aqutsineq, nakkutilliineq pineqaatissiissutillu

  § 13.  Tapiissuteqartarnermik aaqqissuussinermik allaffissornikkut aqutsineq Kultureqarnermut Naalakkersuisoqarfimmit tapiissuteqartarnermut ataatsimiititaliamut allatseqarfittut ingerlanneqassaaq.
  Imm. 2.  Paasissutissat tapiissuteqarnermut tunngaviusut annertuunik allannguuteqarpata tapiissutisisoq Kultureqarnermut Naalakkersuisoqarfimmut ingerlaannaq nalunaaruteqarnissamut pisussaaffeqarpoq.

  § 14.  Tapiissuteqartarnermut ataatsimiititaliap tapiissutisisut tapiissutinik atuinerat aamma nalunaarut manna naapertorlugu tapiissutit pillugit malittarisassanik tapiissutisinissamullu piumasaqaataajunnartunik maleruaanerat nakkutigissavaa.
  Imm. 2.  Tapiissuteqartarnermut ataatsimiititaliap tapiissutisisoq, paasissutissanik suliniummut tapiiffigineqartumut naleqqiullugu nakkutilliinissamut pisariaqartunik, qaqugukkulluunniit piniarfigisinnaavaa.

  § 15.  Tapiissuteqartarnermut ataatsimiititaliap tapiissutinik tunniussineq unitsissinnaavaa, tapiissutisinissamut tunngaviit atorunnaartutut nalilerneqarpata.
  Imm. 2.  Tapiissuteqartarnermut ataatsimiititaliap tapiissutit tunniunneqartut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit uterteqqusinnaavai, ima pisoqartillugu:
1)  Tapiissutisisup tapiissutisinissamut piumasaqaatit eqquutsikkunnaarpagit, tamatumunnga ilanngullugu ingerlanniakkattut naatsorsuutigisat ingerlanneqannginnerat.
2)  Tapiissutisisup tapiinissamut piumasaqaataajunnartut maleruanngippagit.
3)  Tapiissutisisoq kukkusunik eqqunngitsunilluunniit paasissutissiisimappat imaluunniit qinnuteqarnermini uppernarsaasiinerminiluunniit paasissutissat pingaarutillit nipangiutiinnarsimappagit.
4)  Tapiissutisisup paasissutissat naapertuuttut nassiukkumanngippagit, tamatumunnga ilanngullugit naatsorsuutit naliliinermilu immersugassaq.
5)  Tapiissutisisup aningaasat tapiissutinik qinnuteqarnermini missingersersuutaasunik ikinnerusut atorsimappagit.

Kapitali 7
Atuutilersitsinermut ikaarsaariarnermullu aalajangersakkat

  § 16.  Nalunaarut manna tamanut ilisimatitsissutigineqarnermini atuutilissaaq.

  § 17.  Ullorsiutit malillugit ukiumi 2015-imi suliniutinut tapiissutinik qinnuteqaatit Kultureqarnermut Naalakkersuisoqarfimmeeriissapput kingusinnerpaamik 1. november 2015.

  § 18.  Tapiissuteqartarnermut ataatsimiititaliaq piffissamut 15. oktober 2015-imiit 30. september 2017-imut siullermeerluni toqqarneqassaaq.

Namminersorlutik Oqartussat 8. oktober 2015

Nivi Olsen

/

Mikael Kristensen