Kapitali 1

 

Naartunermi, erninermi meeravissiartaarnermilu sulinngiffeqarnermut sulinnginnermullu nalinginnaasumik piumasaqaatit

 

Auuffissaa

 

  § 1.  Inatsisartut inatsisaat manna malillugu naartunermut, erninermut meeravissiartaarnermullu atatillugu sulinngiffeqarsinnaatitaanermut sulinngissinnaatitaanermullu pisinnaatitaapput inuit:
1)  Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugallit inuillu nalunaarsorsimaffiannut nalunaarsimasut, imaluunniit
2)  Nunani Avannarlerni Isumaginninnikkut Isumannaallisaaneq pillugu Isumaqatigiissummut imaluunniit nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissummut allamut Kalaallit Nunaannut atuuttumut ilaatinneqartut.
  Imm. 2.  Sulinngiffeqartup piffissaq sulinngiffeqarfiusoq meeraq najorlugu atussagaa meeqqap erniunerata imaluunniit tiguneqarnerata kingorna sulinngiffeqarsinnaatitaanermut piumasaqaataavoq, taamaattoq §§-it 16-18 takukkit.

 

  § 2.  Inatsisartut inatsisaanni matumani malittarisassat isumaqatigiissuteqarnikkut inunnut § 1-imi pineqartunut ajoqutaasumik saneqqunneqarsinnaanngillat.

 

Naartunermi erninermilu sulinngiffeqarsinnaatitaaneq sulinngissinnaatitaanerlu

 

  § 3.  Naartuneq pissutigalugu naatsorsuutigisamik erninissamut sapaatit akunneri 4 sioqqullugit arnaq sulinngiffeqarsinnaatitaavoq.
  Imm. 2.  Erninerup kingunitsiannguanut atatillugu arnaq sapaatit akunnerini 15-ini sulinngiffeqarsinnaatitaavoq.
  Imm. 3.  Marlulissanik imaluunniit amerlanerusunik ataatsikkut erninereernerup kingorna arnap sulinngiffeqarfia sapaatit akunnerinit 15-init sapaatit akunnerinut 19-inut sivitsorneqassaaq.

 

  § 4.  Arnaq, nakorsap suliaminut atatillugu unnersuussinera malillugu, angerlarsimaffigisami avataanut erniartornissamut innersuunneqartoq, tassani erniffissamut angalanissaq pisariaqartutut nalilerneqarluni, ullormit aallarfiusumit § 3, imm. 1 malillugu sulinngiffeqarsinnaatitaanermut pisinnaatitaaffiup atuutilernissaata tungaanut aamma sulinngissinnaatitaavoq.

 

  § 5.  Nakorsap naliliinera malillugu arnap suliinnarnerata arnamut naartulluunniit peqqissutsikkut kingunerluuteqarsinnaanera ilimagineqarpat, arnaq naartusoq § 3, imm. 1 malillugu sulinngiffeqarsinnaatitaanerup atuutilinnginnerani sulinngissinnaatitaavoq.

 

  § 6.  Suliap qanoq issusaa naartumut imaluunniit naartunermut navianaateqartutut nakorsap suliaminut atatillugu nalilerpagu, imaluunniit pisortat aalajangersagaat malillugit arnaq sulisinnaanngippat, aamma taamaattoqarnerani sulisitsisup arnaq suliassaanik naleqquttumik neqeroorfigisinnaanngippagu, arnap § 3, imm. 1 malillugu sulinngiffeqarsinnaatitaanerata atuutilinnginnerani arnaq sulinngissinnaatitaavoq. 
  Imm. 2.  Imm. 1 malillugu arnaq naartunermini suliarisartakkani nalinginnaasut pinnagit suliassanik allamik neqeroorfigineqartoq neqeroorummik itigartitsisinnaavoq, makku pineqartillugit: 
1) nalinginnaasumik suliarisartagaanit allaanerujussuarmik suliaqarnissaq pineqarpat,
2) nalinginnaasumik suliarisartagaanit allatut qaffasissusilimmik suliaqarnissaq pineqarpat, 
3) nuuttariaqarnermik imaluunniit suliffimmut suliffimmiillu sivisuumik assartorneqartariaqalernermik malitseqartumik suliffigisaq taarserneqarpat, 
4) ullup sapaatip akunnerataluunniit qanoq ilinerani suliaqartussaaneq annertuumik allannguuteqarpat, imaluunniit
5) sapaatip akunneranut arnap nalinginnaasumik suliffigisartagaa allanngortinneqarpat. 
  Imm. 3.  Imm. 1 malillugu sulisitsisoq suliffigisami sapaatip akunneranut nalunaaquttap akunnerisa amerlaqataanik suliffissamik naleqquttumik neqerooruteqarsinnaanngippat, sapaatip akunneranut nalunaaquttap akunneranut suliffiusartut appartinneqarnerisa amerlaqataanik arnaq sulinngissinnaatitaavoq.

 

§ 7. Meeqqap erniunerata kingorna sapaatit akunnerisa 15-it siulliit iluanni ataataasoq anaanaaqataasorluunniit sapaatit akunnerini ataqatigiissuni 3-ni sulinngiffeqarsinnaatitaavoq. 
Imm. 2. Ataatsikkut meeqqanik ataatsimit amerlanerusunik erniusoqartillugu, meeqqat erniunerisa kingorna, ataataasoq anaanaaqataasorluunniit meerartaarnermut atatillugu sapaatit akunnerisa 19-it siulliit iluanni sapaatit akunnerini ataqatigiissuni 3-ni sulinngiffeqarsinnaatitaavoq.

 

Meeravissiartaarnermi sulinngiffeqarnissamut sulinnginnissamullu piumasaqaatit.

 

  § 8.  Meeravissiartaartussat, Kalaallit Nunaanni najugalimmik aallertut, meeqqap tigunissaa sioqqullugu sapaatip akunnerani 1-imi sulinngissinnaatitaapput. 
  Imm. 2.  Meeravissiartaartussat, meeqqamik Kalaallit Nunaata avataani najugalimmik aallertut, meeqqap tigunissaa sioqqullugu sapaatit akunnerini pingasuni sulinngissinnaatitaapput.

 

  § 9.  Meeravissiartaartut meeqqap tigunerata kingunitsiannguanut atatillugu sapaatit akunnerini 15-ini sulinngiffeqarsinnaatitaapput. Sapaatit akunnerisa 15-it takkua iluanni sapaatit akunnerini 3-ni meeravissiartaartut ataatsikkut sulinngiffeqarsinnaatitaapput. Meeravissiartaartut sapaatit akunneri sinneruttut taamaallaat ataasiakkaarlutik atorsinnaavaat. 
  Imm. 2. Meeravissiartaartut meeqqanik marlunnit amerlanerusunilluunniit tigusisut sapaatit akunnerini 19-ini sulinngiffeqarsinnaatitaapput. Sapaatit akunnerisa 19-it takkua iluanni sapaatit akunnerini 3-ni meeravissiartaartut ataatsikkut sulinngiffeqarsinnaatitaapput. Meeravissiartaartut sapaatit akunneri sinneruttut taamaallaat ataasiakkaarlutik atorsinnaavaat.

 

  § 10.  §§-it 8 aamma 9 malillugit meeravissiartaartut tassaapput inuit, meeqqamik tiguneqannginnerani nalusaminnik meeravissiartaarnissamut meeravissiartaartussatut akuerineqarsimasut imaluunniit meeravissiartaarnissaq siunertaralugu ilaqutariittut paarsisartutut akuerineqarsimasut.
  Imm. 2. Meeqqamik nalunngeriikkaminnik meeravissiartaartut meeravissiartaarnerannut atatillugu kommunalbestyrelse sulinngiffeqarsinnaanermik akuersissummik aalajangiisinnaatitaavoq.

 

Meeqqanik ilaqutariit paarsisarsartut tigusinerannut atatillugu sulinngiffeqarneq

 

  § 11.  Meeraq ilaqutariinnut paarsisartunut inissinneqarpat, meeqqap tiguneqarneranut atatillugu angajoqqaarsiat arlaat 1 sulinngiffeqarsinnaassasoq kommunalbestyrelsip aalajangersinnaavaa.
  Imm. 2.  Meeqqap ilaqutariinnut paarsisartunut inissinneqarneranut atatillugu sulinngiffeqarnermut malittarisassanik sukumiinerusunik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

 

Angajoqqaatut sulinngiffeqarneq

 

  § 12.  Meeqqap erniunerata tiguneqarnerataluunniit kingunitsiannguanut atatillugu sapaatit akunnerini 15-ini siullerni angajoqqaajusut ataatsimoorlutik sapaatit akunneri 21-t tikillugit angajoqqaatut sulinngiffeqarsinnaatitaapput.
  Imm. 2.  Marlulissanut amerlanerusunulluunniit ataatsikkut erniusunut tiguneqartunulluunniit angajoqqaat, erniunerup meeqqalluunniit tiguneqarnerisa kingunitsiannguanut atatillugu sapaatit akunnerini 19-ini siullerni ataatsimoorlutik sapaatit akunneri 25-t tikillugit angajoqqaatut sulinngiffeqarsinnaatitaapput. 
  Imm. 3.  Imm. 1 aamma 2 malillugit angajoqqaatut sulinngiffeqarsinnaatitaaneq taamaallaat angajoqqaajusut ataasiakkaarlutik atorsinnaavaat.

 

Angajoqqaatut sulinngiffeqarneq nikerarsinnaasoq

 

  § 13. § 12 malillugu angajoqqaatut sulinngiffeqarnermi sapaatip akunneri kingulliit 4 sulisitsisoq isumaqatigiissuteqarfigalugu sulinngiffeqarnerit nikisinneqarsinnaanngorlugit aaqqissuunneqarsinnaapput.
  Imm. 2. Angajoqqaap sulinini ilaannakortumik aallarteqqippagu, nalunaaquttap akunnerinik sulinerup aallarteqqinneqarneranut atorneqarsimasunik sulinngiffeqarsinnaatitaaneq sivitsorneqassaaq.

 

  § 14. § 12 malillugu angajoqqaatut sulinngiffeqarneq sulisitsisoq isumaqatigiissuteqarfigalugu angajoqqaap sapaatit akunnerinik 4-nik kinguartissinnaavaa.
  Imm. 2.  Meeraq 5-nik ukioqalertinnagu, sulinngiffeqarnissaq sinneruttoq atorneqareersimassaaq.
  Imm. 3.  Ataqatigiissumik sapaatip akunneranit 1-mit sivikinnerusumik sulinngiffeqarnissap sinnera ingerlanneqarsinnaanngilaq.

 

Angajoqqaat aapparmik sulinngiffeqarsinnaatitaaneranik tigusisarnerat

 

  § 15. Ernereernerup kingorna angajoqqaajusup arlaata aappaasup sulinngiffeqarsinnaatitaanera tigusinnaavaa ima pisoqartillugu: 
1) angajoqqaaq sulinngiffeqartoq toqukkut qimaguppat,
2) angajoqqaaq sulinngiffeqartoq perulunnini pissutigalugu meeqqamik paarsisinnaanngippat, imaluunniit
3) pissutsit immikkorluinnaq ittut atuuppata.

 

Immikkut ittumik pisoqartillugu sulinngissinnaatitaaneq sulinngiffeqarsinnaatitaanerlu

 

  § 16.  Meeraq toqungalluni erniuppat, meeravissiassanngortinneqarpat, Meeqqat tapersersorneqarnissaannut Inatsisartut inatsisaat malillugu angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarpat, imaluunniit meeraq erniunermi kingornatigut sapaatit akunnerisa, taama malittariillutik 15-it 19-illu siulliit iluanni toquppat §§-it 3, 7 aamma 9 malillugit sulinngiffeqarsinnaatitaaneq atorunnaassanngilaq.
  Imm. 2.  §§-it 3, imm. 2-3, 7 aamma 9 malillugit meeqqap toquneranit angajoqqaaq meerartaarnermut atatillugu sapaatit akunnerinik 4-nit ikinnerusunik suli sulinngiffeqarfissaqartoq, sulinngiffeqarfissap sinnera sapaatit akunnerinik 4-nik sulinngiffeqarfissatut ilanissaanik pisinnaatitaavoq. § 3, imm. 2-3, § 7 aamma § 9 malillugit sulinngiffeqarneq sulinngiffittut piffissamit siulliunneqassaaq.

 

  § 17.  § 12 malillugu meeraq meeravissiassanngortinneqarpat, Meeqqat tapersersorneqarnissaannut Inatsisartut inatsisaat malillugu angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarpat, imaluunniit toquppat angajoqqaatut sulinngiffeqarsinnaatitaaneq atorunnaartarpoq, taamaattoq imm. 2 takuuk. 
  Imm. 2. § 12 malillugu piffissami angajoqqaat sulinngiffeqarfigisaanni meeraq toquppat, angajoqqaat tamarmik immikkut sapaatit akunnerini 4-ni ataqatigiissumik sulinngissinnaatitaapput. Meeqqap toqunerata kingunitsiannguanut atatillugu sulinnginneq ingerlanneqassaaq.

 

  § 18.  Meeraq piffissap angajoqqaat sulinngiffeqarsinnaatitaaffiata iluani napparsimmavimmut unippat, piffissaq sulinngiffeqarfiusoq piffissap napparsimmavimmi uninngaffiusup sivisoqataanik sivitsorneqassaaq, taamaattoq § 7 malillugu ataataasup anaanaaqataasulluunniit sulinngiffeqarsinnaatitaanera ilanngunnagu, taamaattoq sivisunerpaamik sapaatit akunneri 13-it tikillugit. 
  Imm. 2. Meeraq nakorsap suliaminut atatillugu naliliinera pissutigalugu piffissap erninerup kingornatigut piffissap nalinginnaasumik uningaviusartup kingornatigut angerlartinneqarsinnaanngippat imm. 1 malillugu piumasaqaatit aamma atuupput.

 

Piffissap sulinngiffeqarfiusup unitsinneqarnera

 

  § 19.  §§-it 3, 7, 9 imaluunniit 12 malillugit sulinngiffeqarneq unitsinneqarpat, sulinngiffeqarnissap sinnera atorunnaassaaq. 
  Imm. 2.  Sulineq ilinniarnerluunniit aallarteqqinneqarpat aallartinneqarluniluunniit, pissut immikkut ittut pineqartinnagit, angajoqqaajusullu aappaa tamatumunnga atatiinnarlugu sulinngiffeqarneq aallartitsinngippagu, sulinngiffeqarneq unitsinneqartutut isigineqassaaq. Feeriarneq sulinngiffeqarnermik taamatuttaaq unitsitsissaaq.
  Imm. 3.  §§ 13 aamma 14 malillugit inuk tamakkiisumik ilaannakoortumilluunniit sulileqqippat, sulinngiffeqarneq unitsinneqartutut isigineqassanngilaq.

 

Naartuneq sulinngiffeqarnissarlu pillugit sulisitsisumut ilisimatitsissuteqartussaatitaaneq

 

  § 20.  Arnap sulinermik inuussutissarsiuteqartup erniffissatut naatsorsuutigineqartoq kingusinnerpaamik sapaatit akunnerinik 13-inik sioqqullugu sulisitsisuminut naartunini ilisimatitsissutigissavaa. Arnap meerartaarnermut atatillugu sulinngiffeqarnini qaqugu aallartissallugu naatsorsuutiginerini sulisitsisuminut tamatumunnga peqatigitillugu ilisimatitsissutigissavaa.
  Imm. 2.  Anaanaasup erninermi kingornatigut kingusinnerpaamik sapaatit akunnerisa 12-it kingornatigut, qaqugu sulileqqinnissani naatsorsuutiginerlugu sulisitsisuminut ilisimatitsissutigissavaa.

 

  § 21.  Ataataasoq anaanaaqataasorluunniit Inatsisartut inatsisaat manna malillugu sulinngiffeqarnissamik kissaateqartoq, sulinngiffeqarfiup aallartiffissaatut naatsorsuutigineqartoq sapaatit akunnerinik 4-nik sioqqullugu, sulisitsisuminut tamanna pillugu ilisimatitsissaaq.
  Imm. 2. Meeqqap napparsimmavimmi nalinginnaasumik uninnganermi saniatigut napparsimmavimmut unitsinneqarnerani uninngatiinnarneqarneraniluunniit meeqqamut ataataasup anaanaaqataasulluunniit piffissaq sulinngiffeqarfiusussatut imm. 1 malillugu nalunaarutigisani allanngortissinnaavaa. Napparsimmavimmut unitsitsineq imaluunniit napparsimmavimmi uninnganerup sivitsorneqarnissaa ilisimalerniariaruniuk tamanna ataataasup imaluunniit anaanaaqataasup sulisitsisuminut ilisimatitsissutigissavaa.

 

  § 22.  § 18 malillugu sulinermik inuussutissarsiuteqartup sulinngiffeqarnera meeqqap napparsimmavimmut unitsinneqarneranik pissuteqartumik sivitsorneqarpat, napparsimmavimmi uninnganerup sivitsorneqarnissaa sulinermik inuussutissarsiuteqartup ilisimalerniariaruniuk tamanna sulinermik inuussutissarsiuteqartup sulisitsisuminut ilisimatitsissutigissavaa. Taamatuttaaq meeqqap angerlartinneqarnera kiisalu piffissap sulinngiffeqarnerup pineqartup qanoq sivisutigisumik sivitsorneqarnera pillugu, sulinermik inuussutissarsiuteqartup sulisitsisuminut ilisimatitsissutigissavaa.

 

  § 23.  § 15 malillugu sulinermik inuussutissarsiuteqartoq angajoqqaajusup aappaata sulinngiffeqarsinnaatitaaneranik tigusippat, sulinermik inuussutissarsiuteqartup angajoqqaatut sulinngiffeqarsinnaatitaanermik tigusinini kiisalu sulinngiffeqarnerup sivisussusissaa sulisitsisuminut ilisimatitsissutigissavaa. Ilisimatitsineq piaarnerpaamik pissaaq.

 

Kapitali 2

Sulinngiffeqarnermi akissarsiaqarsinnaatitaaneq

 

  § 24.  Kapitali 1-imi malittarisassat malillugit sulinermik inuussutissarsiuteqartut namminersortuni suliffillit sulinngiffeqartut, § 25 malillugu sulinngiffeqarnerminni. 
  Imm. 2.  Sulinermik inuussutissarsiuteqartut sapaatip akunneranut nalunaaquttap akunnerinik aalajangersimasunik suliffeqarsimanngippata, nalunaaquttap akunneri sulinngiffeqarfissaq sioqqullugu sulinermik inuussutissarsiuteqartup sapaatit akunnerini 13-ini kingullerni agguaqatigiissitsinikkut suliffigisimasai aallaavigalugit akissarsiat naatsorsorneqassapput, taamaattoq sapaatip akunneranut nalunaaquttap akunnerinut amerlanerpaamik 40-nut.
  Imm. 3. Imm. 2 malillugu naatsorsuinermi makku pissutigalugit piffissat sulinngiffiusut isiginiarneqassanngillat:
1) napparsimanerit,
2) inatsisartut inatsisaat manna malillugu sulinnginnerit sulinngiffeqarnerillu,
3) tunisassiassaaleqineq, maskiinamik ajutoorneq, silallu qanoq innera imaluunniit assigisaanik siumut naatsorsuutigineqarsinnaanngitsut pissutigalugit piffissap ilaani suliffissaaleqinerit,
4) feeriarnerit,
5) akissarsiaqarani ilinniaqqinnerit, ilinniarnerulluunniit nangeqqinneqarneri suliffeqaannarsinnaanermut pingaarutillit, aamma
6) piffissat, pineqartup suliffeqarfeqarfimmiiffigisimanngisai

 

  § 25.  § 24 malillugu akissarsiat tunniunneqartut, nalunaaquttamut akissarsiamik, sulinermik inuussutissarsiuteqartup piffissami nalinginnaasumik tigusassaraluisa 80 procentiinut naapertuuttumik ikinnerpaamik amerlassuseqassapput, taamaattoq imm. 2 aamma 3 takukkit. 
  Imm. 2.  Akissarsiat tunniunneqartut meerartaarnermut atatillugu sulinngiffeqarnermi ullormusiaritinneqartunut nalunaaquttap akunneranut akigititamit qaqugumulluunniit atuuttumit ikinnerusinnaanngillat. 
  Imm. 3.  Sulinermik inuussutissarsiuteqartup atorfinitsinneqarnerani atugassarititaasuni allassimasoqanngippat, § 27, imm. 4 malillugu sulisitsisoq akigititamit qaffasinnerpaamit annerusumik nalunaaquttap akunneranut akissarsiaqartitsinissaminut pisussaatitaanngilaq.

 

Kapitali 3

Sulisitsisunut namminersortunut meerartaarnermut atatillugu sulinngiffeqarnermut aningaasaateqarfik

 

Atuuffissaa

 

  § 26.  Sulisitsisumut namminersortumut kimulluunniit sulisoqarnermut akitsuut pillugu Inatsisartut inatsisaanni aalajangersakkat malillugit sulisoqarnermut akitsuummik akiliisussaatitaasumut kapitalimi matumani malittarisassat atuutissapput.

 

Akissarsianut aningaasartuutinik sulisitsisut utertitsisinnaatitaanerat

 

  § 27.  Kapitali 1-imi malittarisassat malillugit sulinermik inuussutissarsiuteqartunut sulinngiffeqartunut, sulisitsisoq qinnuteqareernikkut akissarsianut aningaasartuutiminut utertitsivigineqarsinnaavoq. 
  Imm. 2.  Sulinermik inuussutissarsiuteqartup piffissami pisarnermisut akissarsiassaraluisa 80 procentiinik aningaasat amerlassuseqassapput, taamaattoq imm. 3 aamma 4 takukkit. 
  Imm. 3. Aningaasani utertinneqartussani nalunaaquttap akunneranut tunniunneqartussaq, meerartaarnermut atatillugu sulinngiffeqarnermi ullormusianut nalunaaquttap akunneranut akigititaasumit qaqugukkulluunniit atuuttumit minnerusinnaanngilaq. 
  Imm. 4.  Nalunaaquttap akunneranut ataatsimut utertitsissutaasussat nalunaaquttap akunneranut qaffasinnerpaamik akigititaq qaangissanngilaat, taanna tassaavoq nalunaaqquttap akunneranut ataatsimut qaffasinnerpaamik akissarsiaq utertinneqarsinnaatitaasoq. Qaffasinnerpaamik akigititaq ukiut tamaasa Aningaasanut Inatsimmi aalajangerneqartarpoq. 
  Imm. 5.  Akissarsianut aningaasartuutit suut utertinneqarsinnaatitaanersut pillugit, Naalakkersuisut sukumiinerusunik malittarisassiorsinnaapput.

 

  § 28.  Ukiup sisamararterutaata utertitsivigineqarnissamut tunngasup naanerata kingorna qaammatit 3 qaangiutsinnagit sulisitsisut meerartaarnermut atatillugu sulinngiffeqarnermut aningaasaateqarfimmit utertitsivigineqarnissaminnik qinnuteqaateqassapput. 
  Imm. 2.  Imm. 1-imi piffissarititaasoq qaangerneqarpat utertitsisinnaatitaaneq atuukkunnaassaaq.

 

  § 29.  § 28 malillugu utertitsivigineqarnissamik qinnuteqarnermut atatillugu utertitsivigineqarnissap naatsorsorneqarneranut tunngaviusup uppernarsaataa sulisitsisut nassiutissavaat.
  Imm. 2.  Utertitsivigineqarnissamik qinnuteqarnermut ilusissanut piumasaqaatit uppernarsaatissallu pillugit malittarisassanik sukumiinerusunik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

 

Namminersortut meerartaarnermut atatillugu sulinngiffeqarnermut aningaasaateqarfiata allaffissornikkut aqunneqarnera

 

  § 30.  Sulisitsisunut namminersortunut meerartaarnermut atatillugu sulinngiffeqarnermut aningaasaateqarfiup allaffissornikkut aqunneqarnera ingerlanneqarneralu siulersuisunit isumagineqassaaq.
  Imm. 2.  Siulersuisunut ilaasortassanik 4-inik Naalakkersuisut toqqaassapput, taamaalilluni:
1) suliniaqatigiiffiit sulinermik inuussutissarsiutilinnut sullissisut inassuteqareernerisigut ilaasortat 2 toqqarneqassallutik,
2) suliniaqatigiiffiit sulisitsisunik sullissisut inassuteqareernerisigut ilaasortat 2 toqqarneqassallutik.
  Imm. 3.  Siulersuisut siulittaasussaat Naalakkersuisut toqqassavaat, siulersuisulli ilaasortat 4-maasut akornannit namminneq qinikkaminnik siulittaasup tullilerlutik inissitsitissallutik. 
  Imm. 4.  Siulersuisut piffissami ukiunik 4-nik sivisussuseqartumi atuuttussatut toqqarneqartassapput toqqarneqaqqissinnaassallutillu.

 

  § 31.  Piffissami ukiunik 4-nik sivisussuseqartumi toqqagaaffiup iluani siulersuisunut ilaasortamik Naalakkersuisut tunuartitsisinnaapput, matumani siulittaasoq ilanngullugu, piumasaqaatit uku arlaat naammassineqarsimappat: 
1) Inatsisartut inatsisaat manna malillugu suliassat suliarineqarnerini ilaasortaq annertuumik sumiginnaasimappat.
2) Inatsisartut inatsisaat manna malillugu suliassat toqqissisimanartumik ilaasortamit ingerlanneqarsinnaanerinut tatiginninnermik annertuumik ajoqusiisumik ilaasortaq iliuuseqarsimappat.
3) Siulersuisunut ilaasortanit pingasunit ilaasortap tunuartinneqarnissaa inassutigineqarpat misissuereernerullu kingunerisaanik tunuartitsisoqartariaqartoq Naalakkersuit isumaqarpata.  Inassuteqaat allaganngorlugu suliarineqassaaq tunngavilersugaassallunilu.

 

  § 32.  Siulittaasoq siulersuisunulluunniit ilaasortaq piffissap qinigaaffiup naannginnerani tunuarpat, tunuartitaappat toquppalluunniit, § 30, imm, 4 malillugu piffissap toqqagaaffiup sinneranut taartaasussamik Naalakkersuisut toqqaassapput.

 

  § 33.  Siulersuisut suleriaasissartik nammineq aalajangersassavaat.

 

  § 34. Siulersuisut allattoqarfimmik pilersitsissapput.
  Imm. 2. Siulersuisut allaffissornikkut sullinneqarnerat ikiorneqarnerallu aamma § 27 malillugu utertitsissutaasussanik tunniussinissamut atatillugu sullissineq allattoqarfiup isumagissavaa.
  Imm. 3. Allattoqarfimmi sulisunik atorfinitsitsisarnissamut soraarsitsisarnissamullu siulersuisut piginnaatitaapput.

 

  § 35.  Siulersuisunut ilaasortat akissarsiaqartinneqassanngillat.
  Imm. 2. Inatsisartunut Naalakkersuisunullu il. il. ilaasortat aningaasarsiaqartitaanerat il. il. pillugit Inatsisartut inatsisissaanni Inatsisartunut ilaasortaanngitsunut aningaasarsiat tapisiallu pillugit malittarisassat malillugit siulersuisunut ilaasortat siulersuisut ataatsimiinnerinut peqataajartorlutik najugaqarfimminnit aallartariaqartut ullormusiaqartinneqarlutillu angalanermi aningaasartuutinik utertitsivigineqarsinnaatitaapput.

 

  § 36.  Meerartaarnermut atatillugu sulinngiffeqarnermut aningaasaateqarfimmi suliassat suliarinissaannut atugassanik siulersuisut sulisitsisunut, kommuninut, akileraartarnermik ingerlatsivimmut, pisortanilu oqartussanut allanut paasissutissanik attuumassutilinnik pissarsiniarsinnaapput.

 

Ukiumoortumik nalunaarut Naalakkersuisunullu nalunaarusiaq

 

  § 37.  Meerartaarnermut atatillugu sulinngiffeqarnermut aningaasaateqarfiup siulersuisui ukiut tamaasa, kingusinnerpaamillu 1. apriili, Naalakkersuisunut nalunaarusiortassapput. Nalunaarusiap imarissavai:
1) § 52 malillugu akileeqataassutsip procentinngorlugu annertussusissaanut siunnersuut,
2) § 27, imm. 4 malillugu ukiup aningaasanut inatsiseqarfiusup tullianut akigititap utertinneqarsinnaasup annerpaaffigisinnaasaannut siunnersuut, 
3) ukiuni aggersuni meerartaarnermut atatillugu sulinngiffeqarnermut aningaasaateqarfiup aningaasarsiassatut aningaasartuutissatullu naatsorsuutigisaanut missingersuutinut siunnersuut, aamma 
4) akiliutit pillugit kisitsisit atorlugit nassuiaasiorneq, matumani assigiinnik suliaqarfinni sapaatip akunnerisa amerlassusiisa, suiaassutsinut aamma sulinngiffeqarnernut piffissat agguataarneqarnerat.
  Imm. 2.  Nalunaarusiaq pillugu piumasaqaatinik sukumiinerusunik allanik Naalakkersuisut malittarisassiorsinnaapput.

 

  § 38.  Sulisitsisunut namminersortunut meerartaarnermut atatillugu sulinngiffeqarnermut aningaasaateqarfik pillugu siulersuisut ukiut tamaasa ukiumoortumik nalunaarusiortassapput. Ukiumoortumik nalunaarusiaq meerartaarnermut atatillugu sulinngiffeqarnermut aningaasaateqarfiup naatsorsuutaanik imaqassaaq.
Imm. 2. Sulisitsisunut namminersortunut meerartaarnermut atatillugu sulinngiffeqarnermut aningaasaateqarfiup naatsorsuutai, kukkunersiuisumit nunatta karsiata naatsorsuutaanik kukkunersiuisartumit kukkunersiorneqartassapput. Namminersorlutik Oqartussat naatsorsuutaat pillugit inatsisiliornerni qaqugukkulluunniit atuuttuni malittarisassat malillugit kukkunersiuineq pisassaaq.
  Imm. 3.  Sulisitsisunut namminersortunut meerartaarnermut atatillugu sulinngiffeqarnermut aningaasaateqarfiup ukiumoortumik nalunaarusiaa, ukiup naatsorsuuteqarfiusup naaneranit qaammatit 4 iluanni siulersuisunit atsiorneqassaaq Naalakkersuisunullu nassiunneqarluni.

 

Nakkutilliineq nakkutiginninnerlu

 

  § 39.  Sulisitsisunut namminersortunut meerartaarnermut atatillugu sulinngiffeqarnermut aningaasaateqarfik Naalakkersuisut nakkutigissavaat.
  Imm. 2.  Meerartaarnermut atatillugu sulinngiffeqarnermut aningaasaateqarfimmi paasissutissanik, nakkutilliinermut atugassatut Naalakkersuisunit pingaartutut nalilerneqartunik tamanik Naalakkersuisut paasitinneqarsinnaatitaapput, matumani inunnut aalajangersimasumut paasissutissat tunngassuteqartut kiisalu aningaasaateqarfiup nammineq allagaatai ilanngullugit.
  Imm. 3.  Sulisitsisunut namminersortunut meerartaarnermut atatillugu sulinngiffeqarnermut aningaasaateqarfimmik nakkutilliinerup piareersarneqarnera imarisassaalu pillugit malittarisassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput, matumani meerartaarnermut atatillugu sulinngiffeqarnermut aningaasaateqarfimmut akiliutaasartut tunniunneqartartullu nakkutigineqarnerat ilanngullugit.

 

Kapitali 4

Meerartaarnermut atatillugu sulinngiffeqarnermi ullormusiat

 

Meerartaarnermut atatillugu sulinngiffeqarnermi ullormusiaqarsinnaatitaanermut malittarisassat inuillu pineqartut immikkoortinneqarnerat pillugit nalinginnaasumik malittarisassat

 

  § 40. Inatsit una malillugu piffissani sulinngiffeqarfiusuni imaluunniit sulinngiffiusuni meerartaarnermut atatillugu sulinngiffeqarnermi inuk ullormusiaqarsinnaatitaavoq, pineqartoq:
1) kapitali 1-imi sulinngiffeqarsinnaatitaanermut imaluunniit sulinngissinnaatitaanermut piumasaqaammik naammassinnissimappat, 
2) piffissap sulinngiffiusup- imaluunniit silinngiffeqarfiusussap nallernissaa sioqqullugu sapaatit akunnerini kingullerni 13-ini suliffeqarfeqarfimmut attuumassuteqarsimappat, namminersorluni inuussutissarsiuteqarsimappat imaluunniit ilinniagaqarsimappat, aamma 
3) piffissami meerartaarnermut atatillugu sulinngiffeqarnermi ullormusiaqarfiusussatut qinnuteqaatigineqartumi meerartaarnermut atatillugu ullormusianut taarsiuttunik akissarsiaqarsinnaanngippat.
  Imm. 2.  Inunnut pinerluttunik isumaginnittoqarfiup ataani isertitsivimmiittunut aammattaaq meerartaarnermut atatillugu ullormusiaqartitsisoqarsinnaanngilaq.

 

  § 41. Meerartaarnermut atatillugu sulinngiffeqarnermi ullormusiat sulinngiffissaq imaluunniit sulinngiffeqarfissaq sioqqullugu sapaatit akunnerini 13-ini kingullerni nalunaaquttap akunnerinik agguaqatigiissitsinikkut pineqartup suliffigisimasai aallaavigalugit naatsorsorneqassapput, taamaattoq sapaatip akunneranut nalunaaquttap akunnerinut amerlanerpaamik 40-nut naatsorsorneqassallutik.
  Imm. 2.  Imm. 1 malillugu naatsorsuinermi makku pissutigalugit piffissat sulinngiffiusut ilaatinneqassanngillat:
1) napparsimanerit,
2) inatsisartut inatsisaat manna malillugu sulinnginnerit sulinngiffeqarnerillu,
3) tunisassiassaaleqineq, maskiinamik ajutoorneq, silallu qanoq innera imaluunniit assigisaanik siumut naatsorsuutigineqarsinnaanngitsut pissutigalugit piffissap ilaani suliffissaaleqinerit,
4) feeriarnerit, aamma
5) akissarsiaqarani ilinniaqqinnerit, ilinniarnerulluunniit nangeqqinneqarneri suliffeqaannarsinnaanermut pingaarutillit.
  Imm. 3. Naatsorsukkani sapaatip akunneranut akunnerit 14-inik ikinneruppata, piffissamut tamarmut sapaatip akunneranut akunnerit 14-iusussanngorlugit aalajangersarneqassapput. 
  Imm. 4. Inuk piffissami sulinngiffiusussami sulinngiffeqarfiusussamiluunniit akissarsiaqarsinnaatitaallunilu meerartaarnermut atatillugu sulinngiffeqarnermi ullormusiaqarsinnaatitaasoq, katillugit nalunaaquttap akunnerinut amerlanerpaamik 40-nut akissarsiaqarlunilu meerartaarnermut atatillugu ullormusiaqarsinnaatitaavoq. 
  Imm. 5.  Ilaqutariit paarsisartut Meeqqat tapersersorneqarnissaannut Inatsisartut inatsisaat malillugu paaqqinninnersiutisiaqartinneqartut, sulinnginnermi sulinngiffeqarnermiluunniit meerartaarnermut atatillugu ullormusiaqartitaanermut pisinnaatitaasinnaapput aamma tamatuma peqatigisaanik akissarsiaqartinneqarsinnaallutik. Imm. 4 malillugu paaqqinninnersiutisiat akissarsiattut isigineqassanngillat, aamma imm. 1 malillugu meerartaarnermut atatillugu ullormusiat naatsorsornerinni ilaatinneqassanatik.

 

§ 42.  Meerartaarnermut atatillugu sulinngiffeqarnermi ullormusiat nalunaaquttap akunneranut aalajangersimasumik akigititaq atorlugu tunniunneqartassapput, taassumalu Sulinermik Inuussutissarsiuteqartut Kattuffiata (SIK-p) pisortallu sulisitsisuisa ilinniagaqarsimanngitsut 18-inik ukioqalereersimasut pillugit isumaqatigiissutaanni akissarsiat minnerpaaffissaat qaqugukkulluunniit atuuttoq aallaavigissavaa.
  Imm. 2.  Isumaginninnermi ikiorsiissutit tunniunneqartartut pillugit kaajallaasitami, naalakkersuisoqarfimmit isumaginninnermut akisussaasuusumit saqqummersinneqartartumi, meerartaarnermut atatillugu sulinngiffeqarnermi ullormusiamut akigititaq ukiumut ataasiarluni aalajangerneqartassaaq. Kaajallaasitaq Naalakkersuisut quppersagaanni tamanut saqqummiunneqartarpoq.
Imm. 3.  Meerartaarnermut atatillugu sulinngiffeqarnermi ullormusiat feeriaqarnersiutissanut katersissutaasinnaanngillat.

 

Meerartaarnermut atatillugu sulinngiffeqarnermi ullormusiat tunniunneqartarnerat, allaffissornikkut aqutsineq il.il.

 

  § 43.  Inatsisartut inatsisaat manna malillugu meerartaarnermut atatillugu sulinngiffeqarnermi ullormusiat tunniunneqarnissaannik qinnuteqaat, qinnuteqartup aalajangersimasumik najugaqarfigisaani inuillu nalunaarsorsimaffiannut nalunaarsorneqarfigisaani, kommunalbestyrelsimut tunniunneqassaaq.
  Imm. 2.  Qinnuteqartoq kommuninut agguataarinerup avataani najugaqarpat qinnuteqaat Naalakkersuisunut tunniunneqassaaq, taakkulu suliap suliarineqarnera isumagissavaat.
  Imm. 3.  Meerartaarnermut atatillugu sulinngiffeqarnermi ullormusiaqarumalluni qinnuteqaat meerartaarnermut atatillugu ullormusiaqarsinnaatitaanerup nallerneraniit qaammatit 5-it qaangiutinnginneranni tunniunneqanngippat, meerartaarnermut atatillugu ullormusiaqarsinnaatitaaneq atorunnaassaaq.

 

  § 44. Meerartaarnermut atatillugu sulinngiffeqarnermi ullormusianik tunniussineq, sapaatit akunneri 2-kkaarlugit piffissamulluunniit sivikinnerusumut pisassasoq kommunalbestyrelsip aalajangersinnaavaa.
  Imm. 2.  Pissutsit immikkut ittut tamanna tunngavissaqartippassuk meerartaarnermut atatillugu sulinngiffeqarnermi ullormusiat tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit nioqqutissanik pisissutissanngorlugit tunniunneqartassanersut pillugit kommunalbestyrelse aalajangiisinnaavoq. 
  Imm. 3. Pisuni immikkut ittuni meerartaarnermut atatillugu sulinngiffeqarnermi ullormusiat kommunalbestyrelsimit tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit aqunneqassanersut pillugit kommunalbestyrelse aalajangiisinnaavoq.

 

  § 45.  Inatsisartut inatsisaat manna malillugu meerartaarnermut atatillugu sulinngiffeqarnermi ullormusiaqartoq, pissutsit nammineq meeqqalluunniit atugaasa allannguutaat tamaasa meerartaarnermut atatillugu ullormusiaqarsinnaatitaanerup annikillisinneqarneranik atorunnaarneranilluunniit nassataqarsinnaasut pillugit, oqartussaasumut meerartaarnermut atatillugu sulinngiffeqarnermi ullormusianik tunniussisartuusumut nalunaarutigissallugit pisussaaffeqarpoq. 
  Imm. 2.  Meerartaarnermut atatillugu sulinngiffeqarnermi ullormusianik tigusisartumut atugassarititaasut meerartaarnermut atatillugu sulinngiffeqarnermi ullormusianik tigusisinnaanermik pisinnaatitsiunnaarnersut nalilerniarlugu, kommunalbestyrelse oqartussaasunit allanit paasissutissanik piniarsinnaavoq.
  Imm. 3.  Pissutsit imm. 1-imi taaneqartut allannguutaat pillugit paasissutissiilluni nalunaarutiginninnginneq pissutigalugu meerartaarnermut atatillugu sulinngiffeqarnermi ullormusiat eqqunngitsumik tiguneqarpata imaluunniit qinnuteqartoq paasissutissanik eqqunngitsunik suliap suliarineqarnerani atugassanik tunniussippat, aningaasat eqqunngitsumik tiguneqartut utertillugit akilerneqassapput.

 

  § 46.  Sulinngiffeqartoq meerartaarnermut atatillugu sulinngiffeqarnermi ullormusiaqartilluni piffissap ilaani sulinermit aningaasarsiassaagaluatut annaasanut taarsiissutisippat taakkuluunniit assigisaannik pissarsippat, piffissamut pineqartumut meerartaarnermut atatillugu sulinngiffeqarnermi ullormusiaritinneqarsimasut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit utertillugit akilerneqarnissaat oqartussaasup meerartaarnermut atatillugu ullormusiaqartitsisup piumasarisinnaavaa.

 

  § 47.  Inuk piffissami meerartaarnermut atatillugu sulinngiffeqarnermi ullormusiaqarfiusumi pineqartup tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit pilersorneqarneranut matusissutissatut taarsiissutinik assigisaannilluunniit tigusaqarpat, piffissamut tassunga meerartaarnermut atatillugu ullormusiaritinneqartut, oqartussaasup meerartaarnermut atatillugu ullormusiaqartitsisup, meerartaarnermut atatillugu ullormusiaritinneqarsimasut utertillugit akilerneqarnissaat piumasaqaatigisinnaavaa.

 

Namminersorlutik inuussutissarsiutillit

 

§ 48. Namminersorluni inuussutissarsiutilik meerartaarnermut atatillugu sulinngiffeqarnermi ullormusiaqarsinnaatitaanermik pisinnaatitaassaguni, piffissami pineqartumi inuussutissarsiornermik ingerlatsinerminik unitsitsissaaq, imaluunniit suliffeqarfimmik ingerlatsineq allanut tunniutissallugu. 
Imm. 2.  Namminersorlutik inuussutissarsiutillit aapparisaat inooqatigisaalluunniit ikiortaasut, piffissami pineqartumi pineqartut aapparisap inooqatigisalluunniit inuussutissarsiornermik ingerlatsinerani ikiuutissanngippata, piffissami sulinngiffiusumi sulinngiffeqarfiusumiluunniit meerartaarnermut atatillugu sulinngiffeqarnermi ullormusiaqarsinnaatitaapput. 

 

  § 49.  Namminersorluni inuussutissarsiutilimmut namminersorluni inuussutissarsiutilimmut aapparisatullu ikiortimut imaluunniit inooqatigisamut, sulinngiffissaq sulinngiffeqarnissarluunniit pisinnagu sapaatit akunnerini kingullerni 13-ini akissarsiaqaatigalugu sulisimanngitsumut, meerartaarnermut atatillugu sulinngiffeqarnermi ullormusiat sapaatip akunneranut nalunaaquttap akunnerinut 14-inut aalajangerneqassapput.  
  Imm. 2.  Imm. 1 malillugu aalajangersaaneq aningaasarsianik annertuunik annaasaqaataasoq inuup uppernarsarsinnaappagu, sulinnginneq sioqqullugu sapaatip akunnerini kingullerni 13-ini aningaasarsiai piviusut aallaavigalugit naatsorsuisoqassaaq.
  Imm. 3.  Sapaatit akunnerini kingullerni 13-ini aningaasarsiai nalinginnaasutut isigineqarsinnaanngippata, ukiumi kingullermi ukiumut aningaasarsiat naatsorsuinermut tunngavittut atorneqassapput.

 

Ilinniartut

 

  § 50.  Ilinniartut ilinniarnerminnit sulinngitsut sulinngiffeqartulluunniit, sulinnginnerminni sulinngiffeqarnermilluunniit nalaani ilinniagaqarnersiuteqarsinnaatitaanngitsut, sungiusarlutik sulinerminni tapiissutisisinnaatitaanngitsut imaluunniit sungiusarlutik sulinerminni akissarsiaqarsinnaatitaanngitsut, ilinniagaqarnersiutinut, sungiusarluni sulinermi tapiissutisianut imaluunniit sungiusarluni sulinermi akissarsianut naapertuuttunik meerartaarnermut atatillugu sulinngiffeqarnermi ullormusiaqarsinnaatitaassapput, meeqqanut pilersuisussaatitaaffigisanut tapit ilanngullugit. Nalinginnaasumik akilersuisussaatitaanermut inatsisit qaqugukkulluunniit atuuttut malillugit nalinginnaasumik tunniuttakkanut tapi naapertuutissaaq.

 

Kapitali 5

Aningaasaliineq

Namminersortunut meerartaarnermut atatillugu sulinngiffeqarnermut aningaasaateqarfiup aningaasalersorneqarnera

 

  § 51.  § 52 malillugu namminersortunut meerartaarnermut atatillugu sulinngiffeqarnermut aningaasaateqarfik akileeqataassutinit sulisitsisunit akilerneqartunit aningaasalersorneqassaaq, kiisalu nunatta karsianit tapiissutinit, ukiut tamaasa Aningaasanut inatsimmi aalajangersarneqartunit, aningaasalersorneqassalluni.
  Imm. 2.  Meerartaarnermut atatillugu sulinngiffeqarnermut aningaasaateqarfimmi aningaasat atorneqanngitsut ukiup tullissaanut nuunneqassapput.

 

  § 52. Sulisoqarnermut akitsuut pillugu Inatsisartut inatsisaat malillugu sulisitsisoq namminersortoq kinaluunniit sulisoqarnermut akitsuummik sulisoqarnermut akitsuut pillugu Inatsisartut inatsisaat malillugu akiliisussaatitaasoq, Sulisoqarnermut akitsuut pillugu Inatsisartut inatsisaanni akiliinissamik malittarisassat malillugit, namminersortunut meerartaarnermut atatillugu aningaasaateqarfimmut akileeqataasussaatitaavoq.

 

Meerartaarnermut atatillugu ullormusiat aningaasalersorneqarnerat

 

  § 53.  Kapitali 4 malillugu meerartaarnermut atatillugu ullormusianut aningaasartuutit Nunatta Karsianit akilerneqartassapput.

 

Kapitali 6

Naammagittaalliuuteqarneq

 

  § 54.  Kapitali 3 malillugu siulersuisut aalajangiineri allaffissornikkut oqartussanut allanut naammagittaalliuutigineqarsinnaanngillat.

 

  § 55.  Inatsisartut inatsisaat manna malillugu imaluunniit Inatsisartut inatsisaat manna malillugu maleruaqqusat tunngavigalugit kommunalbestyrelsinit aalajangiinerit isumaginnittoqarfiup aqunneqarnera aaqqissuussaaneralu pillugit inatsisiliornerit qaqugukkulluunniit atuuttut naapertorlugit Isumaginninnermi Naammagittaalliuuteqartarfimmut naammagittaalliuutigineqarsinnaapput.
  Imm. 2.  § 43, imm. 2 malillugu Naalakkersuisut aalajangiineri, isumaginnittoqarfiup aqunneqarnera aaqqissuussaaneralu pillugit inatsisiliornerit qaqugukkulluunniit atuuttut naapertorlugit Isumaginninnermi Naammagittaalliuuteqartarfimmut naammagittaalliuutigineqarsinnaapput.

 

Kapitali 7

Kinguneqartitsinerit

 

  § 56.  Sulisitsisoq eqqunngitsunik paasissutissiisimappat imaluunniit akiliutit utertinneqartussat tunniunneqarnissaannut pingaarutilinnik paasissutissanik nalunaaruteqarsimanngippat, utertinneqartussat tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit atorunnaassapput, utertitallu tunngavissaqanngitsumik tiguneqarsimasut erngertumik utertillugit akilerneqassallutik.

 

  § 57. § 27 malillugu utertitassat tunniunneqarnissaannut eqqunngitsunik paasinerluisitsisinnaasunik paasissutissanik tunniussineq imaluunniit paasissutissanik pingaarutilinnik tunniussinnginneq Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermi inatsimmi malittarisassat malillugit akiliisussanngortitsinermik kinguneqarsinnaavoq.

  Imm. 2.  Inatsisartut inatsisaat tunngavigalugu najoqqutassiani Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermi inatsimmi malittarisassat malillugit akiliisussanngortitsinermik suliaqartoqarnissaanik aalajangersaasoqarsinnaavoq.

  Imm. 3.  Inatsisartut inatsisaanni imaluunniit inatsisartut inatsisaat naapertorlugu najoqqutassiani akiliisussanngortitsisinnaanermut tunngavissaqartillugu, inatsisitigut pisinnaatitaasoq pisussaatitaasorlu Kalaallit Nunaanni pinerluttulernermi inatsimmi malittarisassat malillugit akiliisussanngortinneqarsinnaavoq.

  Imm. 4. Inatsisartut inatsisaat manna imaluunniit najoqqutassiat inatsit tunngavigalugu aalajangersakkat malillugit akiliisitsissutit Nunatta Karsianut nakkartassapput.

 

Kapitali 8

Atuutilernera, atorunnaarsinnera aamma ikaarsaarnermut aalajangersakkat

 

  § 58.  Inatsisartut inatsisaat manna 1. januar 2021-mi atuutilerpoq, taamaattoq imm. 2 takuuk.
Imm. 2. Inatsisartut inatsisaani massumani kapitali 2 aamma §§ 27-miit 29-mut 2021-imi 1. juuli atuutilissapput.
  Imm. 3.  Imm. 1 malillugu Inatsisartut inatsisaata massuma atuutilernerata peqatigisaanik Naartunermi, erninermi meeravissiartaarnermilu sulinngiffeqartarneq ullormusiaqartarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 14, 7. december 2009-meersoq atorunnaarsinneqarpoq.

 

  § 59.  1. januar 2021 kingusinnerusukkulluunniit meeraq inuusimappat imaluunniit tiguneqarsimappat Inatsisartut inatsisaat angajoqqaanut atuutissaaq.

 

  § 60.  § 27 imm. 4 malillugu 2021-mut qaffasinnerpaamik akigititaq Naalakkersuisut inassuteqarnerisigut aningaasanut inatsimmi aalajangersarneqassaaq.

 

 

 

 

 

Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 19. november 2020

 

 

 

Kim Kielsen