Kapitali 1
Siunertaa

§ 1.  Inatsisip matuma siunertaraa angajoqqaat naartunermut, erninermut meeravissiartaarnermut atatillugu sulinngiffeqarsinnaatitaanerat qulakkiissallugu aamma angajoqqaat suliffeqarnermut ilinniartitaanermulluunniit attuumassuteqartut naartunermut, erninermut meeravissiartaarnermullu atatillugu ullormusiaqarsinnaatitaanerat qulakkiissallugu.

Kapitali 2
Piumasaqaatit nalinginnaasut

§ 2.  Inuit Kalaallit Nunaanni najugaqavissut inuillu allattorsimaffiannut nalunaarsimasut naartunermut, erninermut meeravissiartaarnermullu atatillugu sulinngiffeqarsinnaatitaapput.
Imm. 2.  Inuit Kalaallit Nunaanni najugaqavissut inuillu allattorsimaffiannut nalunaarsimasut meeravissiartaarnissaq siunertaralugu meeqqamik paarsaqalersut sulinngiffeqarsinnaatitaapput.
Imm. 3.  Inuit Nunani Avannarlerni Isumaginninnikkut Isumannaallisaaneq pillugu Isumaqatigiissummi imaluunniit nunat tamat akornanni isumaqatigiissummi allami pineqartunut ilaatinneqartut inatsimmi matumani aalajangersakkat tunngavigalugit sulinngiffeqarsinnaatitaallutillu ullormusiaqarsinnaatitaapput.

§ 3.  Inuit makku naartunermi, erninermi meeravissiartaarnermilu sulinngiffeqarsinnaatitaassagaanni piumasaqaatinik eqqortitsisut piffissami sulinngiffeqarfiusumi ullormusiaqarsinnaatitaapput:
1) Akissarsiaqarlutik sulisartut kapitali 11-mi suliffeqarsimanissamik piumasaqaatinik eqqortitsisut, piffissamut sulinngiffeqarfiusumut tunngasunik akissarsiaqanngitsut allanilluunniit pisartagaqanngitsut.
2) Namminersorlutik inuussutissarsiortut, inuussutissarsiornerminnik unitsitsisut.
3) Namminersorlutik inuussutissarsiortut katissimallugit aappaat inooqataalluunniit ikiortaasut katissimallugu aapparmik inooqatimilluunniit inuussutissarsiornerani ikiortaajunnaartut.
4) Ilinniartut atuartulluunniit ilinniakkaminnit meeqqalluunniit atuarfiannit sulinngiffeqartut atuanngiffeqartulluunniit.

§ 4. Inatsimmi aalajangersakkat akissarsiaqarluni sulisartumut atugassarititaasunik ajornerulersitsisumik isumaqatigiissut atorlugu saneqqunneqarsinnaanngillat.

§ 5.  Piffissaq akissarsiaqarluni sulisartup inatsit manna tunngavigalugu sulinngiffeqarfia sulinerani piffissamik suliffigisimasaanik naatsorsuinermi ilanngunneqassaaq.

§ 6. Naartuneq erninerluunniit pissutigalugit, imaluunniit akissarsiaqarluni sulisartup inatsit manna tunngavigalugu sulinngiffeqarnissaminik piumasaqarnera pillugu akissarsiaqarluni sulisartoq soraarsinneqaqqusaanngilaq.
Imm. 2. Akissarsiaqarluni sulisartoq naartunini sulisitsisuminut nalunaarutigereerlugu soraarsinneqarpat soraarsitsineq naartunermik pissuteqanngitsoq sulisitsisup uppernarsassavaa.
Imm. 3. Akissarsiaqarluni sulisartoqimm. 1 unioqqutillugu soraarsinneqarpat taarsiissutit akissarsiaqarluni sulisartup atorfimmit soraarsinneqarfimminit piffissami sulinngiffeqartitaanermi sivisunerpaamik akissarsiassaanut ikinnerusinnaanngitsutut aalajangersarneqartut sulisitsisup akilissavai.

Kapitali 3
Naartunermut erninermullu atatillugu sulinngiffeqartitaasinnaassagaanni piumasaqaatit

§ 7. Arnaq erninissamut sapaatit akunneri marlunngortut missiliuunneqarpat naartuneq pissutigalugu sulinngiffeqarsinnaatitaalersarpoq erninerullu kingornatigut sapaatit akunnerini 15-ini sulinngiffeqarsinnaatitaalluni.
Imm. 2. Marlulinermi imaluunniit amerlanerusunik ataatsikkut meerartaarnermi arnap sulinngiffeqarfia sapaatit akunnerinit 15-init sapaatit akunnerinut 19-inut sivitsorneqassaaq.
Imm. 3. Arnaq naartusoq erniffissani sapaatit akunnerinik marlunnik sioqqullugu sulinngissinnaatitaavoq, naartuneq nakorsap naliliinera malillugu peqqissup naartuneratut ingerlanngitsoq suliinnarnikkut arnap naartuulluunniit peqqissusianik ulorianartorsiortinneqarpat.
Imm. 4. Arnaq naartusoq erniffissani sapaatit akunnerinik marlunnik sioqqullugu sulinngissinnaatitaavoq, suliap pissusia nakorsap naliliinera malillugu naartumik naartunermilluunniit ulorianartorsiortitsippat, imaluunniit aalajangersakkat pisortanit aalajangersarneqartut arnap sulinera akornuserpassuk sulisitsisorlu pisuni taamaattuni suliffimmik naleqquttumik allamik neqeroorutissaqanngippat.
Imm. 5. Arnap naartusup nalinginnaasumik suliarisartakkaminit allaasoq naartunermini suliffik naleqquttoq alla neqeroorutigineqartoq tigujumanngissinnaavaa, suliassaqarfimmini nalinginnaasumi qaffasissuseq annertuumik allaasoq pineqarpat, suliffimmut allamut nuunneq nuunnissamik kiisalu suliartornermi suliffimmillu angerlarnermi aqqut sivisooq pineqarpata, imaluunniit ullup unnuallu sapaatilluunniit akunnerani piffissap suliffiusup annertuumik allaassuteqartup iluani sulisoqarnissaata piumasaqaatigineqarnera pineqarpat.
Imm. 6. Sulisitsisup suliffik naleqquttoq alla siusinnerusukkut suliassaqarfigisami sapaatip akunnerani nalunaaquttap akunnerini taakkuusuni suliffiusinnaasoq neqeroorutigisinnaanngippagu arnaq piffissap ilaani piffissamut sapaatip akunneranut nalunaaquttap akunnerisa suliffiusartut ikilisinneqarnerinut naapertuuttumi sulinngiffeqarsinnaatitaavoq.

§ 8. Ataataasoq meeqqap erniunerata kingornatigut sapaatit akunnerisa siulliit 15-it imaluunniit 19-it iluanni sapaatit akunnerini pingasuni sulinngiffeqarsinnaatitaavoq.
Imm. 2. Ataataasumik oqarnermi pineqartoq tassaavoq meeqqat inatsiseqartitsinikkut inissisimanerat pillugu inatsit tunngavigalugu inatsisilerinikkut ataataasutut isigineqartoq.

§ 9. Meeraq toqungalluni erniuppat, meeravissiassanngortinneqarpat, angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarpat, tak. meeqqanik inuusuttunullu ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni tamanna pillugu aalajangersakkat, imaluunniit meeraq erniunermi kingornatigut sapaatit akunnerisa 15-it imaluunniit 19-it siulliit iluanni toquppat § 7, imm. 1 aamma 2 kiisalu § 8 tunngavigalugit sulinngiffeqarsinnaatitaaneq atorunnaassanngilaq.

Kapitali 4
Meeravissiartaarnermut il.il. atatillugu sulinngiffeqarsinnaatitaassagaanni piumasaqaatit

§ 10. Meeravissiartaartut meeqqamik Kalaallit Nunaanni tigusisut meeqqap tigunissaa sapaatip akunneranik ataatsimik sioqqullugu sulinngissinnaatitaapput. Meeravissiartaartut meeqqap sumiiffianiinnissaat piumasaqaataavoq.
Imm. 2. Meeravissiartaartut meeqqamik Kalaallit Nunaata avataani aallertut meeqqap tigunissaa sioqqullugu sapaatit akunnerini pingasuni sulinngissinnaatitaapput. Meeraq tiguneqartutut isigineqassaaq meeraq nassarlugu angerlamut aallarnissamut pisortatigoortumik piumasaqaatit eqqortinneqarpata. Aalajangersagaq manna tunngavigalugu sulinngittoqassappat meeravissiartaarnermi suliniaqatigiiffimmit akuerisaasumeersuunissaa imaluunniit ilaqutariinnik kattutsitsinerup pineqarnissaa piumasaqaataavoq.
Imm. 3. Meeravissiartaartut meeqqap tigunerata kingornatigut sapaatit akunnerini 15-ini sulinngiffeqarsinnaatitaapput. Sapaatit akunnerisa 15-it takkua iluanni sapaatit akunnerini pingasuni ataatsikkut sulinngiffeqarsinnaatitsisoqarpoq. Sapaatit akunneri sinneruttut meeravissiartaartut taamaallaat ataasiakkaarlutik atorsinnaavaat.

Imm. 4. Meeravissiartaartut meeqqanik marlunnit amerlanerusunilluunniit aallertut sapaatit akunnerini 19-ini sulinngiffeqarsinnaatitaapput. Sapaatit akunnerisa 19-it takkua iluanni sapaatit akunnerini pingasuni ataatsikkut sulinngiffeqarsinnaatitsisoqarpoq. Sapaatit akunneri sinneruttut meeravissiartaartut taamaallaat ataasiakkaarlutik atorsinnaavaat.

§ 11. § 10 naapertorlugu sulinngiffeqarsinnaatitaaneq taamaallaat meeravissiartaartunut meeqqamik ataatsimik arlalinnilluunniit tigusinerisa siornatigut ilisarisimanngisaminnik tigusisunut atuuppoq.
Imm. 2. § 10 naapertorlugu meeravissiartaartut tassapput inuit meeravissiartaartussatut akuerineqarsimasut imaluunniit meeravissartaarnissaq siunertaralugu angajoqqaarsiassatut akuerineqarsimasut.

§ 12. Inooqatigisatut nalunaarsukkap meeraanik meeravissiartaarnermi meeravissiartaartoq meeqqap erniunerata kingornatigut sapaatit akunnerisa 15-it siulliit iluanni sapaatit akunnerini pingasuni sulinngiffeqarsinnaatitaavoq.
Imm. 2. Inooqatigisatut nalunaarsukkap meeraanik meeravissiartaarumalluni qinnuteqaat meeqqallu anaanaata meeravissiartaarnissamik akuerinninnera kingusinnerpaamik meeqqap inunngornerata nalaani tiguneqareersimassapput.

§ 13 . Meeraq toqungalluni erniuppat imaluunniit meeraq erniunermi kingornatigut sapaatit akunnerisa 15-it imaluunniit 19-it siulliit iluanni toquppat imaluunniit angerlarsimaffiup avataanut meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat tunngavigalugu inissinneqarpat § 12 tunngavigalugu sulinngiffeqarsinnaatitaaneq atorunnaassanngilaq.

Kapitali 5
Meerarsiassanik tigusinermut atatillugu sulinngiffeqartarneq

§ 14.  Meeqqanut inuusuttunullu ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat naapertorlugu meeraq pingasut inorlugit ukiulik ilaqutariinnut paaqqutarineqartussanngortillugu inissin-neqarpat, kommunalbestyrelserip aalajangersinnaavaa, angajoqqaarsianngortunit ataaseq meeqqap tiguneqarneranut atatillugu sulinngiffeqassasoq.
Imm. 2. Meeraq pingasut 12-illu akornanni ukioqarpat sulinngiffeqarneq sapaatit akunneri marluk tikillugit sivisussuseqarsinnaavoq.
Imm. 3. Imm. 1 imaluunniit 2 naapertorlugu sulinngiffeqarneq taamaallaat akuersissutigineqarsinnaavoq paarsassanngortitsilluni inissiineq ukiumik ataatsimik ukiorluunniit ataaseq sinnerlugu sivisussuseqassappat, tak. meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni iliuusissanut pilersaarusiaq pillugu aalajangersagaq.
Imm. 4. Akissarsiaqarlutik sulisartut imm. 1 imaluunniit 2 naapertorlugu sulinngiffeqartut piffissaq meeqqap tiguneqarfia aamma piffissap sulinngiffeqarfiusup sivisussusia piffissaq sulinngiffeqarfiusussaq ilisimaneqalerniariarpat sulisitsisumut ilisimatitsissutigissavaat.
Imm. 5. Naalakkersuisut meeqqap paarsassanngortillugu inissinneqarneranut atatillugu sulinngiffeqarnissamik akuersissutiginnittarneq pillugu malittarisassat erseqqinnerusut aalajangersarsinnaavaat.

Kapitali 6
Angajoqqaatut sulinngiffeqartarneq

§ 15. Angajoqqaat meeravissiartaartulluunniit marluullutik meeqqap erniunerata tiguneqarnerataluunniit kingorna sapaatit akunnerinut siullernut 15-inut ataneqartumik sapaatit akunneri 17-it tikillugit sulinngiffeqarsinnaatitaapput.
Imm. 2. Angajoqqaat meeravissiartaartulluunniit marlulissanik amerlanerusunilluunniit ataatsikkut erniusunik meerartaartut meeravissiartaartulluunniit marluullutik meeqqap erniunerata tiguneqarnerataluunniit kingorna sapaatit akunnerinut siullernut 19-inut ataneqartumik sapaatit akunneri 21-t tikillugit sulinngiffeqarsinnaatitaapput.
Imm. 3. Imm. 1 imaluunniit 2 naapertorlugu angajoqqaatut sulinngiffeqarsinnaatitaaneq taamaallaat angajoqqaat meeravissiartaartulluunniit arlaannit ataatsimit, tassa ataatsikkoornani, atorneqarsinnaavoq.
Imm. 4. Imm. 1 imaluunniit 2 naapertorlugu angajoqqaatut sulinngiffeqarsinnaatitaaneq meeqqap toquneratigut, meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat naapertorlugu angerlarsimaffiup avataanut inissiinermi imaluunniit meeravissianngortitsinermi atorunnaartarpoq.

Kapitali 7
Angajoqqaat aapparmik sulinngiffeqarsinnaatitaaneranik tigusisarnerat

§ 16. Angajoqqaat, matumani angajoqqaarsiat meeravissiartaartut ilanngullugit eqqarsaatigalugit, aappaa toqukkut qimaguppat angajoqqaap, imaluunniit angajoqqaap sulinngiffeqartup napparsimanini pissutigalugu meeraq paarisinnaanngippagu, imaluunniit pissutsit immikkut ittut atuuppata, angajoqqaat aappaata sulinngiffeqarsinnaatitaanermik tigusinissaa kommunalbestyrelsip akuerisinnaavaa.

Kapitali 8
Sulinngiffeqarsinnaatitaanerup il.il. kipitinneqarnera

§ 17. Meeraq piffissap angajoqqaat meeravissiartaartulluunniit sulinngiffeqarsinnaatitaaffiata iluani napparsimmavimmut unippat piffissaq sulinngiffeqarfiusoq piffissap napparsimmavimmi uninngaffiusup sivisoqataanik sivitsorneqassaaq, ataataasup § 8 inooqatigisatulluunniit nalunaarsukkap § 12 tunngavigalugu sulinngiffeqarsinnaatitaanera eqqaassanngikkaanni, taamaattorli sivisunerpaamik sapaatit akunnerisa 13-iat tikillugu. Tamatuma pissuseqataa atuuppoq meeraq napparsimanini pissutigalugu piffissap erninerup kingornatigut nalinginnaasumik uningaviusartup kingornatigut angerlartinneqarsinnaanngippat.
Imm. 2. Angajoqqaat meeravissiartaartulluunniit arlaata sulinngiffeqarsinnaatitaanermik atuisup sulinngiffeqarnini meeqqap napparsimmavimmut unitsinneqarnera pissutigalugu kipitippagu piffissap sulinngiffeqarfiusussap sinnera meeqqap angerlartinneqarneranut atatillugu atorneqarsinnaavoq.

§ 18. Qinikkatut pisortanilluunniit killilinnik suliassaqartitaaneq, suliffimmut atatillugu ataatsimeersuarnernut, pikkorissarnernut, aalajangersimasumik sammisaqarnernut assigisaannulluunniit sivikitsumik peqataaneq sulinngiffeqarnermik kipititsisuunngillat.
Imm. 2. Sulinngiffeqarneq kipitinneqartutut isigineqassaaq sulineq ilinniarnerluunniit aallarteqqinneqarpat, angajoqqaap aappaa sulinngiffeqarnermik tamatumunnga atatillugu aallartitsinngippat, taamaattorli tak. § 17, imm. 2 aamma § 19. Taamatuttaaq akissarsiaqarluni feriarnersiuteqarluniluunniit feriarneq piffissamik sulinngiffeqarfiusumik kipititsisuuvoq.
Imm. 3. Piffissaq sulinngiffeqarfiusoq kipitinneqarpat sulinngiffeqarfissap sinnera atorunnaassaaq.

§ 19. Ilinniartut atuartitsinermi sulinngiffeqarneq kipitinngikkaluarlugu annikinnerusumik peqataasinnaapput.
Imm. 2. Annikinnerusumik peqataaneq assersuutigalugu tassaasinnaavoq immikkut suliassamik allanneq, ilinniaqatinik ataatsimeeqateqarneq imaluunniit atuartitsissutini pingaannginnerusuni peqataaneq, ilinniartup piffissami sulinngiffeqarfiusumi ilinniarnermik ingerlatsineratut isigineqarsinnaanngitsoq.
Imm. 3.   Soraarumeernermut peqataanissaq akuersaarneqarsinnaavoq, sulinngiffeqarneq kipitin-ngikkaluarlugu.

Kapitali 9
Akissarsiaqarluni sulisartut sulisitsisuminnut ilisimatitsisussaatitaanerat

§ 20. Arnap akissarsiaqarluni sulisartup naartunini erniffissatut naatsorsuutigineqartoq kingusinnerpaamik sapaatit akunnerinik 13-inik sioqqullugu sulisitsisuminut ilisimatitsissutigissavaa. Arnap erninermut atatillugu sulinngiffeqarnini qaqugu aallartissallugu naatsorsuutiginerini sulisitsisuminut tamatumunnga peqatigitillugu ilisimatitsissutigissavaa. Arnap, erninermi kingornatigut kingusinnerpaamik sapaatit akunnerisa 12-it kingornatigut, qaqugu sulileqqinnissani naatsorsuutiginerini sulisitsisuminut ilimatitsissutigissavaa.

§ 21.  Ataataasup, meeravissiartaartup imaluunniit nalunaarsugaasumik inooqatigisap inatsit manna tunngavigalugu sulinngiffeqarnissamik kissaateqartup sulisitsisuni tamatuminnga ilimatissavaa, sulinngiffeqarfiup aallartiffissaatut naatsorsuutigineqartoq sapaatit akunnerinik sisamanik sioqqullugu. Ilisimatitsissuteqarnerli meeqqap erniuneranit kingusinnerpaamik sapaatit akunerisa 12 qaangiunneranni pisimassaaq.
Imm. 2. Meeqqap napparsimmavimmi nalinginnaasumik uninnganermi saniatigut napparsimmavimmut unitsinneqarpat akissarsiaqarluni sulisartup piffissaq sulinngiffeqarfiusussatut imm. 1 tunngavigalugu nalunaarutigisaa allanngortinneqarsinnaavoq. Napparsimmavimmut unitsitsineq imaluunniit napparsimmavimmi uninnganerup sivitsorneqarnissaa ilisimalerniariarlugu tamanna sulinngiffeqartup sulisitsisuminut ilisimatitsissutigissavaa.

§ 22.  Akissarsiaqarluni sulisartup sulinngiffeqarnera meeqqap napparsimmavimmut unitsinneqarneranik pissuteqartumik sivitsorneqarpat, tak. § 17, napparsimmavimmut unitsitsineq imaluunniit napparsimmavimmi uninnganerup sivitsorneqarnissaa ilisimalerniariarlugu tamanna sulinngiffeqartup sulisitsisuminut ilisimatitsissutigissavaa. Meeqqap angerlartinneqarnera kiisalu piffissaq sulinngiffeqarnerup sivitsorneqarnera akissarsiaqarluni sulisartup sulisitsisuminut taamatuttaaq ilisimatitsissutigissavaa.

§ 23. Akissarsiaqarluni sulisartoq angajoqqaap aappaata sulinngiffeqarsinnaatitaaneranik tigusippat, tak.  § 16, akissarsiaqarluni sulisartup angajoqqaatut sulinngiffeqarsinnaatitaanermik tigusinini kiisalu sulinngiffeqarnerup sivisussusissaa sulisitsisuminut ilisimatitsissutigissavaa. Ilisimatitsineq piffissap sulinngiffeqarfiusussap aallartinnissaa sapaatit akunnerinik arfineq pingasunik sioqqullugu pissaaq. Pisarialimmik pisoqartillugu § 16 malillugu ilisimatitsineq  piffis sap sulinngiffeqarfiup aallartiffissaa sapaatip akunneranik ataatsimik sioqqullugu pisinnaavoq

Kapitali 10
Ullormusiaqarsinnaatitaaneq inuillu pineqartut killissalersorneqarnerat pillugit ataatsimut malittarisassat

§ 24. Sulinngiffeqarnermi ullormusiat sulinngiffeqartup qinnuteqarneratigut nalinginnaasumik akileraaruteqaataasussatut pisartagaritinneqassapput.
Imm. 2. Ullormusiat erninermut atatillugu tunniunneqartut feriarnersiuteqaatigineqarsinnaanngillat.

§ 25.  Ullormusiat nalunaaquttap akunneranut aalajangersimasumik amerlassusilikkatut tunniunneqartassapput, taakkulu SIK-p pisortallu sulisitsisuisa ilinniagaqarsimanngitsut 18-inik ukioqalereersimasut pillugit isumaqatigiissutaat sukkulluunniit atuuttoq tunngavigalugu akissarsiat ikinnerpaaffissaasa amerlaqatigissavaat.
Imm. 2.   Ullormusiat aningaasartaasa annertussusiat isumaginninnikkut aningaasanngorlugit ikiorsiissutaasartut pillugit kaajaallaasitami takuneqarsinnaavoq, taakku Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfimmit ikinnerpaammik ukiumut ataasiarlugit saqqummersinneqartarput. Kaajallaasitaq Naalakkersuisut nittartagaasigut tamanut saqqummiunneqassaaq.

§ 26.  Inuit pensionisiaqartut siusinaartumilluunniit pensionisiaqartut peqqussut manna tunngavigalugu ullormusiaqartinneqarsinnaanngillat.
Imm. 2. Ullormusiat inunnut pinerluuteqarsimasunik isumaginnittoqarfiup inissiisarfiutaaniittunut aammattaaq tunniunneqarsinnaanngillat.

§ 27.  Sulinngiffeqartoq sulinngiffeqarnermi nalaani sulinngiffeqarnermiluunniit ilaata nalaani akissarsiaqarpat, feriarnersiutisiaqarpat, sulinermi isertitatut annaasanut taarsiissutisippat taakkuluunniit assigisaannik pisartagaqarpat piffissani aningaasat taakku tigusartagarineqarfiisa nalaanni ullormusiaqartitsisoqassanngilaq.
Imm. 2. Erninermut atatillugu sulinngiffeqarnerup ilaani isumaqatigiissut tunngavigalugu akissarsiaqartitsisoqarpat ullormusiat tunniunneqartarnerat piffissap akissarsiaqarfiup naanerata kingornatigut aallartinneqassaaq.

§ 28. Suliffissarsiortut pisortanit ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaat naapertorlugu ikiorsiissutisisartut piffissarlu ernivissatut naatsorsuutigineqartoq sioqqullugu sapaatit akunneri 13-ini kingullerni suliffeqarnermut attuumassuteqarsimanngitsut sulinngiffeqarsinnaatitaapput, ullormusiaqarsinnaatitaanatilli.
Imm. 2.  Imm. 1 naapertorlugu suliffissarsiortut piffissami sulinngiffeqarfigisaminni pisortanit ikiorsiissutinik suli pisinnaatitaassapput, tamatumunnga piumasaqaataasunik eqqortitsigunik.

Kapitali 11
Akissarsiaqarlutik sulisartut ullormusiaqarsinnaatitaanerat ullormusianillu naatsorsuisarneq

§ 29.  Akissarsiaqarluni sulisartoq ullormusiaqarsinnaatitaassaaq pineqartoq sulinnginnerup aallartiffia sioqqullugu sapaatit akunnerini 13-ini kingullerni suliffeqarnermut attuumassuteqarsimappat.
Imm. 2. Sapaatit akunnerinik 13-inik naatsorsuinermi piffissat akissarsiaqarluni sulisartup akissarsiaqarluni sulisartutut suliffigisimasai, akissarsiaqarluni feriarnersiuteqarluniluunniit feriarfigisimasai, suliamut attuumassuteqartumik pikkorissarnerit peqataaffigisimasai suliffeqanngikkallarnermilu ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaat naapertorlugu pisartagaqarfigisimasai ilaatinneqassapput.

§ 30. Sapaatip akunneranut nalunaaquttap akunneri amerlanerpaamik 40-t ullormusiaqaatigineqarsinnaapput, piffissami sapaatit akunnerinik 13-inik sivisussusilimmi sapaatip akunneranut agguaqatatigiissitsinermi nalunaaquttap akunnerisa amerlanerusinnaanerat apequtaatinnagu.

§ 31. Sapaatip akunneranut nalunaaquttap akunneri ullormusiaqaataasinnaasut inuit ataasiakkaat akissarsiaqarlutik sulisimanerat aallaavigalugu naatsorsorneqartassapput, piffissat § 29, imm. 2-mi taaneqartut ilanngullugit naatsorsuullugit.
Imm. 2. Akissarsiaqarlutik sulisartut sapaatit akunnerini 13-ini kingullerni sapaatip akunnerani nalunaaquttap akunnerini aalajangersimasunik amerlassusilinni sulisartussatut atorfinitsinneqarsimasut sapaatip akunneranut nalunaaquttap akunneri pineqartut tunngavigalugit nalunaaquttap akunneranut aalajangersimasunik amerlassusiligaasunik ullormusiaqartinneqassapput.
Imm. 3. Akissarsiaqarlutik sulisartut piffissami aalajangersagaariinngitsumi sulisartut ullormusiassaat suliunnaarneq sioqqullugu sapaatit akunnerini 13-ini kingullerni nalunaaquttap akunnerisa suliffiusarsimasut agguaqatigiissinneqarnerat tunngavigalugu naatsorsorneqartassapput.
Imm. 4. Piffissami sapaatit akunnerinik 13-inik sivisussusilimmi nalunaaquttap akunneri suliffiusimasut nalinginnaasutut isigineqarsinnaanngippata suliunnaarneq sioqqullugu sapaatit akunnerini 26-ini kingullerni nalunaaquttap akunnerisa suliffiusarsimasut agguaqatigiissinneqarnerat atorneqassaaq.
Imm. 5. Akissarsiaqarluni sulisartoq suliunnaarneq sioqqullugu sapaatit akunnerisa 13-it kingulliit iluanni suliffeqarnermut attuumassuteqarsimappat nalunaaquttalli akunnerinit 182-init ikinnerusuni sulisarsimalluni, taava nalunaaquttap akunneri 182-it piffissami tamarmi aallaavigineqassasut aalajangerneqassaaq.

Kapitali 12
Namminersorlutik inuussutissarsiortut katissimallugillu aappaasa inooqataasaluunniit ullormusiaqarsinnaatitaanerat

§ 32.  Namminersorluni inuussutissarsiuteqartoq ullormusiaqarsinnaatitaassaguni inuussutissarsiorluni ingerlatsinini piffissami unitsissavaa imaluunniit inuussutissarsiornermik ingerlatsinini allanut isumagisassanngortissallugu.
Imm. 2. Namminersorluni inuussutissarsiuteqartup katissimallugu aappaa inooqataaluunniit ikiortaasoq ullormusiaqarsinnaatitaassaguni katissimallugu aappami inooqatimiluunniit inuussutissarsiorluni ingerlatsinerani ikiortaanini piffissami unitsissavaa.

§ 33. Namminersorluni inuussutissarsiortoq katissimallugullu aapparisaa inooqataaluunniit sulinngiffeqarneq sioqqullugu sapaatit akunerini 13-ini kingullerni akissarsiaqaatigalugu sulisimanngitsut eqqarsaatigalugit sapaatip akunneranut nalunaaquttap akunneri ullormusiaqaataasinnaasut nalunaaquttap akunnerinut 14-inut aalajangersarneqasapput, sulinngiffeqarnerup nalaani isertitatut annaasat ullormusiat aningaasartaannit annertuumik nikingassuteqassasut sulinngiffeqartup uppernarsarsinnaanngippagu.
Imm. 2. Inuup isertitanik annaasaqarneq ilimanarsisinnaavaa pineqartoq qaammatini kingullerni 13-ini SIK-p isumaqatigiissutaa tunngavigalugu akissarsiat ikinnerpaaffiannik akissarsiaqarluni sapaatip akunneranut nalunaaquttap akunnerini 14-ini akissarsiaritinneqartartunit sapaatit akunnerinut 13-inut naatsorsuunneqartunit amerlanerusunik isertitatigut annaasaqarsimanerminut uppernarsaatinik takutitsinermigut.
Imm. 3. SIK-p isumaqatigiissutaa tunngavigalugu akissarsiat ikinnerpaaffiannik akissarsiaqarluni nalunaaquttap akunnerini 14-ini akissarsianit amerlanerusunik annaasaqarsimaneq sulinngiffeqartup ilimanarsisippagu suliunnaarneq sioqqullugu sapaatit akunnerisa 13-it kingulliit iluanni isertitarpiaasimasut aallaavigalugit naatsorsuisoqassaaq.
Imm. 4. Sapaatit akunnerini 13-ini kingullerni isertitat nalinginnaasutut isigineqarsinnaanngippata ukiumut isertitat kingulliit atorneqassapput.

§ 34. Inuk akissarsiaqarluni sulisartuullunilu namminersorluni inuussutissarsiortuusoq imaluunniit namminersorluni inuussutissarsiortumut katissimallugu aappaasutut inooqataasutulluunniit ikiortaasoq suliffigisaminillu marlunnit taakkunannga sulinngiffeqartoq namminersorlutik inuussutissarsiortunut taakkualuunniit katissimallugit aappaannut inooqataannulluunniit aamma akissarsiaqarlutik sulisartunik ullormusiaqartitsisarneq pillugu malittarisassat tunngavigalugit ullormusiaqarsinnaatitaavoq. Sapaatip akunneranut nalunaaquttap akunneri ullormusianik naatsorsuinermi tunngaviusussat katillutik amerlanerpaamik nalunaaquttap akunnerinik 40-nik amerlassuseqarsinnaapput.

Kapitali 13
Ilinniartut atuartullu ullormusiaqarsinnaatitaanerat

§ 35.  Ilinniartut ilinniarnerminnit sulinngiffeqartut sulinngiffeqarnermik nalaani ilinniarnersiutisiaqarsinnaatitaanngitsut, praktikkernermi tapiissutisisinnaatitaanngitsut, praktikkernermiluunniit akissarsiaqarsinnaatitaanngitsut ilinniarnersiutinut, praktikkernersiutinut praktikkernermilu akissarsianut naapertuuttunik ullormusiaqarsinnaatitaasussaapput, meeqqanut pilersuisussaatitaaffigisaminnut tapit ilanngullugit. Tapit taakku meeqqanut akilersuutit pillugit Inatsisartut peqqussutaat tunngavigalugu meeqqanut akilersuutit nalinginnaasut sukkulluunniit atuuttut amerlaqatigaat.

§ 36.  Meeqqat atuarfianni atuartut meeqqat atuarfiannit atuanngiffeqartut atuanngiffeqarnerullu aallartinnissaa sioqqullugu sapaatit akunnerini 13-ini kingullerni meeqqat atuarfianni klassini annerni atuartunut atuuttunik tapiissutisisarsimasut tapiissutit manna tikillugu tiguneqartartut amerlaqataannik ullormusiaqarsinnaatitaapput, meeqqanut akilersuutit pillugit Inatsisartut peqqussutaat tunngavigalugu meeqqanut akilersuutit nalinginnaasut amerlaqataannik tapeqartunik.

Kapitali 14
Sulinngiffeqarnerup nalaani ullormusiat ikilisat

§ 37.  Sulinngiffeqartoq naartunermut atatillugu piffissap ilaannaanut sulisarnermigut akissarsiaqaruni ikilisanik ullormusiaqartinneqarsinnaavoq, tak. § 7, imm. 6.
Imm. 2. Ullormusiat ikilisat sapaatip akunneranut nalunaaquttap akunnerinut qinnuteqartup ilaannakortumik sulinngiffeqarfigisaanut naapertuuttumik tunniunneqartassapput, sapaatip akunneranut piffissatut suliffiusussatut aalajangersarneqarsimasumut naleqqiussinikkut.
Imm. 3. Piffissap ilaannaannut sulinngiffeqarneq sioqqullugu sapaatip akunneranut nalunaaquttap akunneri aalajangersimasut pineqanngippata ullormusiat ikilisat sapaatip akunneranut nalunaaquttap akunneri sulinngiffeqartup sapaatit akunnerini 13-ini kingullerni agguaqatigiissitsinikkut suliffigisimasai aallaavigalugit naatsorsorneqassapput, taamaattorli sapaatip akunneranut nalunaaquttap akunnerinut amerlanerpaamik 40-nut, qinnuteqartup piffissami ilaannakortumik suliffigisimasaani sapaatip akunneranut nalunaaquttap akunneri suliffigisimasai ilanngaatigalugit.

§ 38.  Sulinngiffeqartoq qinikkatut pisortanillu toqqakkatut taakkuluunniit assigisaannik suliaqarnermigut isertitaqartarpat ulluni pineqartup isertitaqarfigisimasaani ullormusiaqartitsisoqarsinnaanngilaq.
Imm. 2. Imm. 1 malillugu akissarsiat ullormusiat amerlassusiinut naleqqiullugit appasinneruppata, akissarsiat ullormusiat amerlassusiinut naapertuuttunngorlugit tapiiffigineqarsinnaapput.

Kapitali 15
Ullormusianik tunniussisarneq, aqutsineq il.il.

§ 39.  Inatsit manna tunngavigalugu ullormusiat tunniunneqarnissaannik qinnuteqaat sulinngiffeqartup aalajangersimasumik najugaqarfigisaani inunnillu nalunaarsuiffimmi nalunaarsorneqarfigisaani kommunalbestyrelsimut tunniunneqassaaq.
Imm. 2. Sulinngiffeqartoq kommuninik agguataarinerup avataani najugaqarpat qinnuteqaat Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfimmut suliap suliarineqarneranik isumaginnittuusumut tunniunneqassaaq.
Imm. 3. Ullormusiaqarumalluni qinnuteqaat ullormusiaqarsinnaatitaanerup atuutilerneranit qaammatit tallimat qaangiunneranni tunniunneqanngippat ullormusiaqarsinnaatitaaneq atorunnaassaaq.
Imm. 4. Akissarsiat, ilinniagaqarnersiutit isertitalluunniit allat naartunermut, erninermut meeravissiartaarnermullu atatillugu sulinngiffeqarneq pissutigalugu unippata ullormusiaqarsinnaatitaaneq atuutilertarpoq.

§ 40.  Tunniussineq sapaatit akunneri marlukkaarlugit piffissamulluunniit sivikinnerusumut pisassasoq kommunalbestyrelsi aalajangiisinnaavoq.
Imm. 2. Pissutsit immikkut ittut tamanna ajornatinngippassuk kommunalbestyrelsi aalajangiisinnaavoq ullormusiat tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit aningaasanngornagit nerisassanngorlugit/atisassanngorlugit tunniunneqartassasut. Kommunalbestyrelsi aammattaaq aalajangiisinnaavoq ullormusiat kommunalbestyrelsimit tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit aqunneqassasut.

§ 41. Inatsit manna tunngavigalugu ullormusiaqartoq pisussaaffeqarpoq pissutsit nammineq meeqqalluunniit atugaasa allannguutaat ullormusiaqarsinnaatitaanerup annikillisinneqarneranik atorunnaarneranilluunniit nassataqarsinnaasut oqartussaasumut ullormusianik tunniussisartuusumut nalunaarutigissallugit.
Imm. 2. Ullormusiat pissutsit imm. 1-imi taaneqartut allannguutaannik tunniussinnginneq pissutigalugu pissutissaqanngitsumik tiguneqarpata imaluunniit qinnuteqartoq paasissutissanik eqqunngitsunik suliap suliarineqarnerani atugassanik tunniussippat aningaasat pissutissaqarani tiguneqartut utertillugit akilerneqassapput.

§ 42. Qinnuteqartoq pineqartup piffissami ullormusiaqarfiusumi tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit pilersorneqarneranut matussutissatut taarsiissutinik assigisaannilluunniit tigusaqarpat ullormusiat tunniunneqartut utertillugit akilerneqarnissaat oqartussaasup ullormusianik tunniussisup piumasaqaatigisinnaavaa.

Kapitali 16
Aningaasalersuineq

§ 43.  Inatsit manna tunngavigalugu ullormusianut aningaasartuutit Nunap Karsiata 90 %-tii kommunillu 10 %-tii akilissavaat.
Imm. 2. Utertitsilluni akiliisarneq, naatsorsuutinik saqqummiussisarneq, kukkunersiuineq nakkutilliinerlu pillugit malittarisassat erseqqinnerusut Naalakkersuisut aalajangersassavaat.

Kapitali 17
Naammagittaalliornissamut periarfissaq

§ 44. Kommunalbestyrelsip inatsit manna naapertorlugu aalajangiineri isumaginnittoqarfiup aqunneqarnera aaqqissuussaaneralu pillugit Inatsisartut peqqussutaanni malittarisassat tunngavigalugit Isumaginninnermi Naammagittaalliuuteqartarfimmut naammagittaalliuutigineqarsinnaapput.

Kapitali 18
Atortuulersitsineq ikaarsaariarnermilu aalajangersakkat

§ 45.   Inatsisartut inatsisartaat manna 1. marts 2010 aallarnerfigalugu atortuulerpoq.
Imm. 2.  Naartunermi, erninermi meeravissiartaarnermilu sulinngiffeqartarneq il.il. ullormusiaqartarnerlu pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 12, 31. oktober 1996-imeersoq kingusinnerusukkut allannguutit ilanngullugit tamatumunnga peqatigitillugu atorunnaarsinneqarpoq.

Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat, 7. december 2009

Kuupik Kleist 

/

Maliina Abelsen