Quppernerup imai iserfigikkit
Oqaatsit toqqakkit
Ujaasinermut uterit
Inatsisit
Nr. 6
2. decembarip 2009
Atuuttut

Nunalerinermik inuussutissarsiornerup siuarsarneqarnissaa pillugu Inatsisartut inatsisaat

Kapitali 1
Inuussutissarsiutinut tapersiisarnermut siunertaq tunngaviusullu

 

§ 1.  Inatsisikkut matumuuna siunertarineqarpoq Kalaallit Nunaanni nammineq pilersuilernissamut tapersiissutitut aammalu nunalerinermik inuussutissarsiut pimoorussiviusoq unammillersinnaassu­seqartorlu siunissaq ungasinnerusoq isigalugu suliffissaqartitsisinnaasoq siuarsassallugu suliniutit inuiaqatigiit aningaasarsiornerannut pitsaasumik sunniuteqarsinnaasut atorlugit.
Imm. 2.  Kapitalini 4 aamma 5-mi nalunaarneqarsimasutut inunnut ingerlatseqatigiinnulluunniit Kalaallit Nunaanni nunalerinermik ingerlatsisinnaatitaasunut Naalakkersuisut inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsisitsisinnaapput tapiissuteqarsinnaallutilluunniit.


Kapitali 2
Isumasiuutit

 

§ 2.  Oqaatsit “nunalerineq” imaluunniit “nunalerinermik inuussutissarsiorneq” inatsimmi matumani pineqartillugit Kalaallit Nunaanni nunaateqarnermut tunngatinneqartunut tamanut attuumatinneqarput, tassunga ingerlatsineq aamma uumasuutinik kinguaassiortitsinerit, orpinnik naatitsineq, naatitanik naa­titsineq, uumasuutinut assigiinngitsunut ivikkanik nerukkaatissanik naatitsineq aamma uumasuutigisanit meqqunik, amernik, kukinnik il.il. atuilluaanerit ilanngullugit.


Kapitali 3
Inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsisitsinermi tapiissuteqartarnermilu pingaarnerusutigut tunngaviit

 

Pilersaarutit, inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsisitsiviusinnaasut

 

§ 3.  Pilersaarutinut inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit Naalakkersuisut taarsigassarsisitsisinnaapput
1) teknikkikkut illersorneqarsinnaasutut nalilerneqartunut
2) maanna siunissamiluunniit aningaasatigut akilersinnaasutut nalilerneqartunut, aamma
3) tassani pilersaarutigineqartunut aningaasartuutit iluanaarutissatut ilimagineqartunut naapertuutissangasorineqartunut.


Pilersaarutit tapiiffigineqarsinnaasut

 

§ 4.  Naalakkersuisut pilersaarutinut makkununnga tapiissuteqarsinnaapput
1) teknikkikkut illersorneqarsinnaasutut nalilerneqartunut,
2) tassunga peqatigitillugu maanna siunissamiluunniit inuiaqatigiit aningaasaqarniarneranni illersorniarneqarsinnaasunut, 
3) tassunga peqatigitillugu tapiissutinik pissarsisumut imminut napatilernissamut periarfissaqartitsinissamut tapersiisinnaasunut.


Kapitali 4
Inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsisinnaaneq pillugu aalajangersakkat sukumiinerusut

 

§ 5.  Inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiniartup qinnuteqaataata suliarinerani qinnuteqaat ataatsimut isigalugu naliliiffiginiarneqassaaq, ilaatigut matuma kinguliini pissutsit uppernarsarneqarsinnaanerat pingaartinneqassalluni:
1) Qinnuteqartup ilinniakkatigut piginnaasai, taakku ilimanarsisissagaat, qinnuteqartoq pisariaqartinneqartunik ingerlatsinissamut siulersuinissamullu piginnaasaqartoq, pilersaarummit inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsianik qinnuteqaateqarfigineqartumit aningaasatigut imminut akilersinnaasumik ingerlatsisinnaanerup qularnaarneqarnissaanut.
2) Ingerlatsinermut- aamma akiliisinnaassuseqarnermut missingersuutit missingersuutinut naatsorsuutitallit, taakku ilimanarsisissagaat, inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiap utertillugu akilersorneqarsinnaanera.
3) Qinnuteqartup aningaasaateqarneranut pissutsit pillugit takussutissiaq, tassunga ilanngullugit pisussaaffioreersut akilersorneqarsinnaaneranut atugassarititat, taakku ilimanarsisissagaat, inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiap utertillugu akilersorneqarsinnaanera.
4) Nunaminertamik atugassanngortitsinermut aamma pisortatigoortumik akuersissutinut allanut akuersissutinullu pilersaarutip ingerlanneqarsinnaanerani pingaarutilinnut oqartussaasunit nalunaarutiginninnerit tunniunneqarsinnaapput inatsit manna naapertorlugu inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsisitsinermi.
5) Qinnuteqartumit pilersaarummik ingerlatsinissamut piumasaqaatinut allanut, inuussutis­sarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsianik qinnuteqaateqarfigineqartunut naammassineqarsimasut.
Imm. 2.  Imm.1, nr. 3 naapertorlugu naliliineq pissaaq qinnuteqartup piffissap qinnuteqarfiusup nalaani aningaasatigut inissisimanera tunngavigalugu. Pissutsit nangaassutigineqartut, taakkununnga ilanngullugit sillimmasiinermi suliassamik aalajangiineq eqqartuussivilersuussinerit ilaalu ilanngullugit naliliinermut ilaatinneqartanngillat, pissutsit naammassineqarsimatinnagit.
Imm. 3.  Naliliinissamut tunngavik Naalakkersuisunit ilaartorneqarsinnaavoq paasissutissanik piumasaqarlutik siusinnerusukkut Namminersorlutik Oqartussaninngaanniit inuussutissarsiummik attuumassuteqartunik taarsigassarsianik tapiissutinilluunniit pissarsisoqarsimanersoq, nalilerniarlugu qinnuteqartumit pisussaaffiit naammassineqarsimanersut.
Imm. 4.  Qinnuteqartoq ataaseq taamaallaat nunaateqarfimmut ataatsimut inuussutis­sarsiutit siuarsarneqarnissaannut taarsigassarsiamik pissarsisinnaavoq.

 

§ 6.  Naalakkersuisut nunaleriffimmik tunniussinermut atatillugu nunalerinermik piginnittunngortumut inuussutissarsiutit siuarsarnis­saannut taarsigassarsititsisinnaapput sanaartornermut imaluunniit illuummik qimatamik tigusinermut, imaattoqarsimappat
1) Nunalerinermik tigusinissaq pillugu piumasaqaatitaqanngitsumik isumaqatigiissuteqartoqarsimappat illutalimmik, inuussutissarsiutigalugu illuutitalimmik, maskiinartalimmik aamma uumasorta­limmik kiisalu piginnittunngortoq nunaminertamik atugassinneqarsimappat.
2) nunalerinermik tunniussisoq taassumalu qaniginerpaasamik ilaqutarisai illumi qimatami najugaqassappata, aamma
3) illu qimataq sanaartorneqassaaq, taarsigassarsiffigineqassalluni pigineqassallunilu nunalerinermik piginnittunngortumit.

 

§ 7.  Tapiissutit § 15-imi taaneqartut saniatigut inuussutissarsiutigalugu illuutinik sananernut, alliliinermut imaluunniit illuutinut tigusinermut tunngappata, aningaasartuutit uppernarsarneqarsinnaasut 15%-iata annertoqqataanik inuussutissarsiutigalugu siuarsaanermut taarsigassarsititsisoqarsinnaavoq.

 

§ 8.  Inuussutissarsiummik siuarsaaniarluni taarsigassarsiassat tunniunneqartartut § 6 aamma § 7 naapertorlugit tunniunneqarpata, taakkununnga ilanngullugit innaallagissamut ikkussuinerni aningaa­sartuutit, toqqavissamik sananermut sulisartunut aningaasartuutit aamma illuliornermut atatillugu aningaasartuutit allat, kiisalu teknikkimut, inatsisilerinermut  aningaasaqarnermullu siunnersorteqar­nermut ilaatinneqassapput.
Imm. 2.  Inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiissutit tunniunneqartarput tunuliaqutaatillugu nunalerinermik pioreersumik tigusinermi, tassunga ilanngullugitinuussutissarsiornermi illuutit, maskiinat, uumasuutit, illuutit najugarisat aamma ingerlatsinermut atortorissaarutit allat kiisalu teknikkikkut, inatsisilerinertigut pisinermullu tunngatillugu aningaasaqarnermut siunnersortinnermullu.
Imm. 3. Inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiat tunniunneqartarput taamaallaat pisiarinerani nalingata annertussusaa, imm. 1 aamma 2-mi nalinginnaasutut isigineqartoq naapertorlugu.


Ingerlatsinermi atortut atortullu allat    

 

§ 9.  Naalakkersuisut inuussutissarsiutit siuarsarnissaannut tapiissutinik tunniussisinnaapput:
1) Maskiinanut, atortussanut, imerterutissanut, ungaluliassanut kiisalu ingerlatsinermut atortussanut allanut pisariaqartinneqartunut pissarsinermi.
2) Innaallagissiornermut atortunik sananermut pissarsinermulluunniit, tassunga ilanngullugit erngup nukinganik innaallagissiorfeeqqat, anorisaatit aamma seqerngup qinngorneranit nukissiuutit nunalerinermi siunertamut, illuutinut aamma illumut qimatamut atugassanik.
3) Umiatsiaaqqamik inunnik angallassissutissamik pissarsinermut.


Uumasuutit kinguaassiortitat

 

§ 10.  Naalakkersuisut uumasuutinik kinguaassiortitassanik pisisoqartillugu inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsisitsisinnaapput imatut pisoqarpat:
1) Tamatumuuna uumasuutit tamarmiusut immikkut ittumik malunnaatilimmillu amerlisinneqassappata.
2) Uumasuutinik kinguaassiortitassanik pissarsineq uumasuutigineqareersunik nappaalanikkut aamma silap pissusaatigut assigisaannilluunniit pissuteqartumik annertuumik annaasaqarnermik pissuteqarpat, imaluunniit
3) Nunalerinermik ingerlatsivimmik pioreersumi aallartitseqqittoqarpat.


Iluarsaassinerit

 

§ 11.  Pigisat nalillit §§ 6, 8 aamma 9-mi taaneqartut iluarsaanneqarnerannut Naalakkersuisut inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsisitsisinnaapput, iluarsaassinerit nunalerinerup inger­lateqqinneqarnissaanut annertuumik pingaaruteqarpata aammalu nalinginnaasumik naatsorsuutigisamillu iluarsaassilluni aningaasartuutit qaffasinneruppata.

 

Kapitali 5
Tapiissutit pillugit aalajangersakkat sukumiinerusut

 

§ 12.  Nunalerinermut atatillugu taamaallaat nunagissaanermik sulianut aamma inussutissarsiornermik illuutinik sananermut tigusinermulluunniit tapiissuteqartoqarsinnaavoq. Qinnuteqartoq nunagissaanermik sulianut aamma inussutissarsiornermik illuutinik sananermut tigusinermulluunniit tapiiffigineqarsinnaassaguni
1) ukiut 21-it 65-illu akornanni ukioqartariaqarpoq,
2) nunalerinermik pioreersumik ingerlatsisuussaaq,
3) uppernarsarsinnaassallugit, nunagissaanermik suliaq imaluunniit inuussutissarsiutitigut illuutigisaq nunalerinermut siuarsaataallunilu pimoorussinerulersitsissutaanersoq, aamma
4) uppernarsarsinnaassallugit nunagissaanermik suliaq imaluunniit inuussutissarsiutitigut illuutigisaq nunalerinermik ingerlatsinermut aningaasaqarniarnikkut pitsaasumik kinguneqassanersoq.


Nunagissaanermi suliat

 

§ 13.  Naalakkersuisut naggorissaanermut iluarsaassinernut nutaanut, nunagissaanermut, kussiniliornermut, kalkilersuinermut, naggorissaatilersuinermut kiisalu narsaatini aqquserniornernut nunaminertani suliarineqartunut tapiissuteqarsinnaapput, atuinermut piginnittuuneq nunalerinermik ingerlatalimmut tunniunneqarsimappat.
Imm. 2.  Nunaminertap suliarineqarsimasup annertussusia suliallu suunera tunngavigalugit tapiissuteqartoqassaq, suliarlu naammassineqartoq uppernarsarneqarpat tunniunneqassallutik.
Imm. 3.  §§ 4 aamma 12-mi piumasaqaatit naliliinermilu piumasarineqartut naapertorlugit nunagissaanermi sulianut tapiissutit tunniunneqassapput.
Imm. 4.  Nunagissaanermik suliamut tapiissutit aatsaat tunniunneqarsinnaapput Nunaleri­ner­mut Siunnersuisoqarfiup nunalerinermik suliaq naliliiffigereerpagu.


Nunalerineq pillugu aalajangersakkat sukumiinerusut

 

§ 14.  Naalakkersuisut nunalerinermi siunertanut tapiissuteqarsinnaapput nammineerluni illuliamik ataatsimik sanaartornermut tigusinermulluunniit piginnuttumut, atuisumut pisortaasumut ikiortaasumulluunniit.
Imm. 2.  Imm.1 naapertorlugu tapiissutit nammineerluni sanaartornermut atortussanut atorneqartussanut aningaasartuutit uppernarsarneqartut amerlanerpaamik 95 %-iinut tapiissutit tun­niunneqarsinnaapput.

 

§ 15.  Naalakkersuisut nunalerinermi ingerlatamut ataatsimut tapiissuteqarsinnaapput inuussutissarsiutigalugu illuummik sananermut alliliinermut imaluunniit tigusinermut.
Imm. 2.  Imm.1 naapertorlugu tapiissutit, inuussutissarsiutigalugu illuutinut atortussanut atorneqartussanut aningaasartuutit uppernarsarneqartut amerlanerpaamik 75 %-ii tapiissutitut tun­niunneqarsinnaapput.


Iluarsaassinerit

 

§ 16.  Pigisat nalillit § 14 aamma § 15-imi taaneqartut iluarsaanneqarnerannut Naalakkersuisut tapiissuteqarsinnaapput, iluarsaassinerit nunalerinerup ingerlateqqinneqarnissaanut annertuumik pingaaruteqarpata aammalu nalinginnaasumik naatsorsuutigisamillu iluarsaassilluni aningaasartuutit qaffasinneruppata.


Kapitali 6
Ingerlatsinermut aningaasartuutinut taarsigassarsineq pillugu aalajangersakkat sukumiinerusut

 

§ 17.  Naalakkersuisut nunalerinermik ingerlatsisumut aalajangersimasumik ernialersukkanik ingerlatsinermut aningaasartuutinut taarsigassarsiassanik atorsinnaasanik atugassanngortitsisinnaapput, uumasunut nerukkaatissanut, naatsiiassanut, naggorissaatinut assigisaannullu aningaasartuutinut matussutissanik. Ilanngullugit pisiat annikitsut aamma aserfallatsaaliinerit annikinnerusut ingerlatsinermut aningaasartuutinut taarsigassarsianit matussuserneqarsinnaapput. Taarsigassarsisitsinerup annertussusaa uppernarsaatinik takussutissiinermik tunngaveqassaaq.
Imm. 2.  Naalakkersuisut pissutsini immikkut ittuni akuerisinnaavaat imm. 1-mi eqqaaneqartunit allanut ingerlatsinermut aningaasartuutinut taarsigassarsianit akiligassanut allanut atuineq, aningaa­sartuutit taakku akilerneqarnissaat kinguartinneqarsinnaanngippat imaluunniit pisariaqartillugu illersortariaqartitsinermi taakkulu nunalerinermik ingerlatsinermut tunngasuuppata.
Imm. 3.  Naalakkersuisut ingerlatsinermut aningaasartuutinut taarsigassarsianut taakkununga ilanngullugit ingerlatsinermut akiligassarsiat annertussusaannut, akilersuinissamullu tunngasunut aamma ernialersuinermut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput.


Kapitali 7
Inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsinermut atugassarititaasut


Akilersuineq

 

§ 18.  Inuussutissarsiummik siuarsaaniarluni taarsigassarsiat aalajangersimasumik annertussusilikkatut ernialersukkatut taarsigassiissutigineqassapput akilersorneqassallutillu.
Imm. 2.  Naalakkersuisut inuussutissarsiummik siuarsaaniarluni taarsigassarsianut akilersuinissamut taarsigassarsisup inuussutissarsiummik siuarsaaniarluni taarsigassarsianik akileraaneranut peqatigitillugu tapiissutinik tunniussisinnaapput. Ernianut akilersuinissami tapiissutinik tunniussisoqarsinnaanngilaq.
Imm. 3.  Naalakkersuisut tapiissutinik qaffaasinnaapput, nunalerinermik ingerlatsivinnik piginnittut arlallit illuutinik, maskiinanik allanillu ataatsimoortumik atugassanik pissarsissappata.
Imm. 4.  Naalakkersuisut tapiissutissat amerlassusissaat aalajangersassavaat inuussutissarsiummik siuarsaaniarluni taarsigassarsianut piffissaq akilersuiffiusoq najoqqutaralugu. Inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiat akilersornerini akilersuutip 75 %-ia angullugu tapiisoqarsinnaavoq. Tapiineq taanna pisinnaavoq taarsigassarsisitsinermut isumaqatigiissut malillugu aalajangersimasumik ikilisaalluni akiligassaq taarsigassarsisumit akilerneqarsimappat.
Imm. 5. Nunalerisutut nutaamik pilersitsinermut atatillugu Naalakkersuisut inuussutissarsiummik siuarsaaniarluni taarsigassarsianut tapiissutit imm. 4-mi taaneqartumit procentimit aalajangersarneqarsimasumut qaffasinnerusumut tapiissutit aalajangersarsinnaavaat. Aalajangersagaq atuutinngilaq, taarsigassarsisup nunalerinermik ingerlatsiviup ilaanik pissarsippat, taar­sigassarsisup piginneqataaffigeriigaanik.
Imm. 6.  Naalakkersuisut inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiat taarsersornerannut tapiissutit amerlassusissaat atugassarititaasullu allat pillugit malittarisassanik aalajangersaasin­naapput.

 

Nammineq aningaasaliissutit

 

§ 19.  Naalaakkersuisut inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiamik taarsigassarsititsisinnaapput qinnuteqartoq nammineq aningaasaliissuteqassasoq piumasaqaatigalugu.
Imm. 2.  Nammineq aningaasaliissutit pissarsinermi aningaasat ikinnerpaamik 10%-erissavaat Naalakkersuisunullu akilerneqarsimassallutik inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiat tunniunneqannginnerini.
Imm. 3.  Inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiat § 6 – 10 naapertorlugit tunniunneqartuni nammineq aningaasaliissutit tassaasinnaapput pigisamik nalilimmik pissarsiariniakkap tamarmiusup nalinganut ilaasoq.
Imm. 4.  Nunalerisunngornermut atatillugu §§ 6 – 11-milu aalajangersakkat naapertorlugit inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit tapiissuteqartoqarsinnaavoq taamaalilluni nammineq aningaasaliissutit 5 %-imut aalajangersarneqarlutik.
Imm. 5.  Imm.4. naapertorlugu aningaasaliissutinut tunngasunik amerlanerusunik taarsigassarsiat taamaallaat aningaasaliissutini atorneqarsinnaapput, taarsigassarsisup nunalerisunngorneranut atatillugu ukiunut pingasunut siullernut aningaasaliissutissatut Naalakkersuisunit akuerineqarsi­masumik pilersaarummut ilaatinneqarpata.
Imm. 6.  Nammineq aningaasaliissutit amerlanerusut pillugit Naalakkersuisut malittarisassiorsinnaapput.

 

Piffissaq atuuffiusoq

 

§ 20.  § 7 naapertorlugu inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsianut atatillugu piffissaq atuuffiusoq, amerlanerpaamik ukiunut 25-nut sivisussuseqarpoq. § 9 naapertorlugu inuus­sutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsianut atatillugu piffissaq atuuffiusoq, amerlanerpaamik ukiunut 10-nut sivisussuseqarpoq.
Imm. 2.  Siullermeerluni inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsianut akiliinissaq ukiut marluk angullugit kinguartinneqarsinnaavoq, taamaalilluni piffissaq atuuffiusoq ukiunik marlunnik sivitsoneqarluni.
Imm. 3.  § 10 naapertorlugu inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsianut atatillugu piffissaq akilersuiffiusussaq, sivisunerpaamik ukiunut 5-inut sivisussuseqarpoq.
Imm. 4.  § 11 naapertorlugu inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsianut atatillugu piffissaq atuuffiusoq, pigisat nalillit iluarsaanniarlugit taarsigassarsissutigineqartunut, taarsigassarsianut tamanut atuuttutulli piffissamut akilersuiffissamut naapertuuttumik sivisussuseqarpoq, taamaattorli innaallagissamut atortulersuutinut atatillugu inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsianut atatillugu sivisunerpaamik ukiunut 10-nut.


Qularnaveeqqusiineq

 

§ 21.  Illuutinut inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiat tamatigut uppernarsaammik qularnaveeqquserneqartassapput. Uppernarsaammik qularnaveeqqutit pitsaanerpaamik pingaartin­neqartassapput.
Imm. 2.  Inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiat sapinngisamik pitsaanerpaamik qularnaveeqquserneqarsimassapput, inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsisitsiviusumut pigisamut nalilimmut uppernarsaatilimmik qularnaveeqqusiinikkulluunniit.

 

Inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsinermi akilersuutinullu tapiissuteqarfigineqarnermi atugassarititaasut

 

§ 22.  Inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiat ernialerneqartassapput akilersorne­qarlutillu malittarisassat Naalakkersuisunit aalajangersakkat naapertorlugit. Taarsigassarsiat naaf­ferartumik tunniunneqarsinnaapput.

Imm. 2.  Naalakkersuisut inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiat tamakkerlugit akilerneqarnissaat piumasaqaatigisinnaavaat, erniaat akilersuutilluunniit piffissaagallartillugu akilerneqanngippata imaluunniit inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsianut atatillugu piumasaqaatit eqquutsinneqanngippata.
Imm. 3. 
Inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsianik akilersuinerit ulloq akiliiffissaq eqqorlugu akilerneqarsimasarput ullup akiliiffiusussap kingorna kingusinnerpaamik ullut 30-it qaangiunnerini akilerneqarsimappata. Tamatuma kingorna inuussutissarsiutit siuarsarni­arlugit taarsigassarsiat tamakkerlutik akilerneqartussanngorsimasarput taarsigassarsisoq ernianut akiler­suutinullu allakkatigut akileeqqusilluni peqqussutip nassiunneqarnerata saqqummiunneqarnerataluunniit kingorna kingusinnerpaamik ullut arfineq marluk qaangiunnerini akiliisimanngippat.
Imm. 4.  Naalakkersuisut taarsigassarsisup piffissami aalajangersimasumi akiliinissaa ukiut marluk tikillugit kinguartissinnaavaat imaattoqarsimappat:
1) Inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiat tamarmiusut nalingisa qularnaveeqqusiussap nalingata 60%-iat sinnerlugu annertussuseqartutut nalilerneqarpat, aamma
2) Isumaqartoqarpat akiliisinnaanngikkallarneq utaqqiisaagallaannartutut isikkoqartoq.
Imm. 5.  Taarsigassarsiallip imm.4 naapertorlugu akilersuinermik kinguartitsinerup kingornatigut piffissami aalajangersimasumi akiligassanik akilersuinini aallarteqqippagu, piffissaq akilersuif­fiusussaq piffissat aalajangersimasut kinguartitsivigineqarsimasut amerlaqataannik sivitsorneqassaaq.
Imm. 6.  Ukiunit marlunnit amerlanerusunik akilersuinissamik sivitsuisinnaanermik Naalakkersuisut immikkut ittunik pisoqartillugu akuersisinnaapput.


Kapitali 8

Inuussu­tissarsiutigalugit illuutit aamma nammineerluni illuliap ataatsip sananeqarnerinut tiguneqarnerinul­luunniit tapiissutit utertillugit akilersuinerit.

 

§ 23.  Naalakkersuisut piginnittumut, atuisumut, ingerlatsisumut ikiortimulluunniit inuussutissarsiutigalugit illuutit aamma nammineerluni illuliat sananeqarnerinut tiguneqarnerinulluunniit tapiissutit utertillugit akileqqusinnaavaat imaattoqarsimappat:
1) Tapiissutinik pissarsisoq ukiuni marlunni imminnut maliinnartuni nunalerisutut inuussutissarsiuteqarsimanngippat.
2) Tapiissutinik pissarsinerminngaanniit piffissami ukiut qulit iluini nammineerluni illuliaq tunineqarsimappat.
3) Tapiissutinik pissarsisup nunalerinermik ingerlatsinermut imaluunniit oqartussaasunit allanit nunalerinermut pineqartumut akuersissummut piumasaqaatinik naammassinnissinnaajunnaarpat, imaluunniit
4) Tapiissutinik tunniussinermi piumasaqaatit atugassarititaasunillu allanik eqquutsitsinngippat.

 

§ 24.  Taarsigassarsianut tamarmiusunut tapiissutit ukiut 33-it ingerlanerini ukiumut 3 %-imik nalikillilerneqartassapput ukiumili kingullermi 4 %-imik.
Imm. 2.  § 23 naapertorlugu tapiissutinik utertitsilluni akilersuinermi, utertitsilluni akilersui­nissamut piumasaqaat naatsorsorneqassaaq tapiissutip pissarsiarineqartalernerininngaanniit ukiuni aallartittuni tamani tapiissutitut 1/33-mik nalikillilerneqarsimasutut.


Tunniussineq

 

§ 25.  § 26 naapertorlugu inuussutissarsiutigalugu illuutinik nammineerlunilu illuliamik tunniussineq taamaallaat Naalakkersuisunut pisinnaavoq, imaluunniit Naalakkersuisunit pisisussatut akuerineqartumut, Naalakkersuisunit akuerineqarsimasunik piumasaqaatitalerlugu.
Imm. 2.  Tapissutinik pissarsisup toquneratigut tapiissutinik pissarsisup katissimallugu aapparisaa kingornussisussaaluunniit piginnaatitaapput tapiissutit eqqarsaatigalugit tapiissutinik tigusisup piginnaatitaaffiinik pisussaaffiinillu tigusinissamut.

 

§ 26.  Tapiissutit nalikillilerneqarnissaasa tungaannut Naalakkersuisut pisussaaffeqarput tapiissutinik pissarsisup qinnutigippagu inuussutissarsiutigalugu illuutip nammineerluniluunniit illuliap tiguneqarnissaannut.

 

§ 27.  Inatsit manna malillugu tapiissutit tunniunneqartut taamaallaat, nunalerisumut ataatsimut ataasiartumik tapiissutigineqarsinnaapput.


Kapitali 9

Inuussutissarsiutit siuarsarneqarnissaannut taarsigassarsianut akiitsunik nalikilliliineq isumakkeerinninnerlu pillugit


Ernianik naatsorsuinerup aamma akiitsunik nalikilliliinerup taamaatinneqarnerat

 

§ 28.  Inuussutissarsiutit siuarsarneqarnissaannut taarsigassarsianik ernialersuineq taamaatittarpoq, Naalakkersuisut inuussutissarsiutit siuarsarneqarnissaannut taarsigassarsiamik eqquu­tsitsinnginneq pissutigalugu taamaatitsippata.
Imm. 2.  Inuussutissarsiutit siuarsarneqarnissaannut taarsigassarsiat eqquutsitsinnginneq pissutigalugu taamaatinneqarpata nunaallu taarsigassarsisumit pigineqarunnaarluni, Naalakkersuisut ukiu­moortumik akiitsut annikillisinniarlugit tapiissuteqarsinnapput taarsigassarsisup qaammatit 12-it siuliini aningaasat akilersimasaasa amerlaqataannik.

 

Isumakkeerinninneq

 

§ 29.  Inatsisip matuma imaluunniit inuussutissarsiutinut tapersiisarneq pillugu malittarisassat siusinnerusukkut atuuttut malillugit taarsigassarsiat eqquutsitsinnginneq pissutigalugu taamaa­tinneqarsimatillugit taarsigassarsiat ukiup qaammatisiuteqarfiusup naaneranit ukiut tallimat qaangiunnerini Naalakkersuisut akiligassat ilaat isumakkeerinnissutigisinnaavaat. Inuussutissarsiutit siuarsarneqarnissaannut taarsigassarsiat ilaannakuusumik isumakkeerneqarsinnaanngillat taamaasilluni akiitsut 150.000 koruuninit ikinninngorteqqunagit.
Imm. 2.  Naalakkersuisut taamaallaat inuussutissarsiutit siuarsarneqarnissaannut taarsigassarsianik isumakkeerinnissinnaapput naatsorsuutigineqarpat taarsigassarsiallip akiligassat tamakkerlugit ukiuni qaninnerni tamakkiisumik utertillugit akilersorsinnaassanngikkai.
Imm. 3.  Imm. 2 naapertorlugu taarsigassarsiallip akiliisinnaassuseqarnera makku tunngavigalugit nalilerneqassaaq
1) akiitsut amerlassusiat.
2) taarsigassarsisup inoqutaasalu qanoq aningaasaateqartiginerat.
3) taarsigassarsisup inoqutaasalu maannakkut siunissamilu isertitaqarnerat, aamma
4) taarsigassarsiallip qassinik ukioqarnera.
Imm. 4.  Naalakkersuisut imm. 1 apeqqutaatinnagu inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiat tamakkerlugit ukiut qulit qaangiutereersut inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiutit atorunnaarsinneqarnerisa kingorna isumakkeerinnissutigisinnaavaat, imaassimappat taarsigassarsisup inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiamik ima annertutigisumik akilersimagaai, taarsigassarsisup akilersuinissaminut periarfissaanut sanilliullugit naatsorsuutigineqarsinnaasutut.
Imm. 5. Inunnut ataasiakkaanut taamaallaat isumakkeerinnittoqarsinnaavoq.

 

Taarsigassarsianik allanngortitsineq

 

§ 30.  Naalakkersuisut inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiat allanngortissinnaavaat inatsit manna naapertorlugu imaluunniit siornatigut inuussutissarsiutinut tapersiisarnernut malittarisassat atuuttut naapertorlugit tunniunneqarsimasut, inuussutissarsiutit siuarsar­niarlugit taarsigassarsianngorlugit nutaat imatut sivisussusilerlugit pigisanut naatsorsuutigisamik qanoq sivisutigisumik piusinnaanerat sinnernagu, imaattoqarpat
1) inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiaasut ukiut tallimat sinnerlugit pioreersimappata, aamma
2) naatsorsuutigineqarpat taarsigassarsisup nutaamik inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsianik akilersuisinnaanissaa.

 

Akiligassallit nikinnerat

 

§ 31.  Naalakkersuisut akuersissutigisinnaavaat inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiat inatsit manna naapertorlugu imaluunniit inuussutissarsiutinut tapersiisarneq pillugu siusinnerusukkut malittarisassat atuuttut naapertorlugit tunniunneqarsimasut, taarsigassarsisumut nutaamut tunniunneqarsinnaasut, pigisat inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsissunneqarsimasut peqatigitillugit taarsigassarsisumut nutaamut tunniunneqassasut aamma taarsigassarsisumit nutaamit inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsianik pissarsinissamut piumasaqaatit naammassineqarsimappata.


Kapitali 10

Ataatsimoorussamik aalajangersakkat

 

§ 32.  Inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsisitsineq taamaatinniarlugu aamma tapiissutinik akiliuteqaqqusillutik Naalakkersuisut aalajangiisinnaapput, inuit ingerlatseqatigiiffiilluunniit tunngavissaqanngitsumik inatsit manna iluaqutigalugu taarsigassarsianik tapiissutinil­luunniit pissarsisimappata.
Imm. 2.  Taarsersugassanut aamma tapiissutinut pissarsisut aningaasatigut pissutsini annertuunik allanngortoqarsimatillugu imaluunniit paasissutissanik piumasaqarnermi peqqussinernut atatillugu saqqummiussaqannginnerni Naalakkersuisut ilisimatinneqanngippata, pissuseq tamanna pillugu sumiginnaasoqarsimasutut isigineqassaaq.

 

§ 33.  Naalakkersuisut inatsisip matuma ingerlanneqarnera pillugu malittarisassiorsinnaapput taakkununnga ilanngullugit makku pillugit malittarisassat:
1) Inuussutissarsiutit iluarsartuullugillu pilersaarusiat sorliit inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsianik tunineqartassappat.
2) Nunap ilaani sumiiffiit sorliit pilersaarutillu inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiani tunineqartassappat.
3) Inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiat akilersornerinut tapiissutit.
4) Ilinniartitaanermut, aningaasaqarnermut teknikkimullu tunngasutigut qinnuteqaateqartunut pilersaarutinullu piumasaqaatit.
5) Nunagissaanermik sulianut inuussutissarsiutigalugu illuutinut tapiissutinut piumasaqaatit.
6) Ingerlatsinermut aningaasartuutinut taarsigassarsititsisarneq.
7) Peqqussutip matuma allaffissornikkut ingerlanneqarnera, taassumalu ataani kommu­nit kiisalu Nunalerinermi Siunnersortit aamma Savaatillit Peqatigiissut Peqatigiiffiata, SPS-ip peqataasar­nerat.

 

Ikaarsaariarnermi atortuulersitsinermilu aalajangersakkat

 

§ 34.  Inatsit manna atuutilissaaq 1. januar 2010.
Imm. 2.  Peqatigitillugu aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapiissutit pillugit inatsisartut peqqussutaat nr. 10, 12. november 2001-imeersoq kiisalu aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapiissutit pillugit inatsisartut peqqussutaat nr. 11, 20. november  2006-meersoq aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapiissutit pillugit allannguinermut inatsisartut peqqussutaat atorunnaarsinneqarput.
Imm. 3.  Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 12, 12. december 1984-imeer­soq inuussutissarsiutinik tapersiisarneq pillugu atuutiinnassaaq, inatsit manna allalluunniit naaper­torlugit malittarisassatigut taarserneqarnissami atorunnaarsinneqarnissamiluunniit tungaanut imaluunniit Inatsisartut peqqussutaatigut allanit.
Imm. 4.  Piumasaqaatit Inatsisartut peqqussutaat nr. 4,  20. november 1984-meersoq inuussutis­sarsiutinut tapiisarneq naapertorlugu aamma Inatsisartut peqqussutaat nr. 10, 12. november 2001-meersoq aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapiisarnernut tunngasoq kiisalu  aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapiisarneq pillugu inatsisartut peqqussutaata allanngortin­neqarneranik inatsisartut peqqussutaat nr. 11, 20. november 2006-imeer­soq aamma naapertorlugu suli piusut allaffissornikkut aqunneqartuarallassapput tapiissutit aamma taarsigassarsisitsinerit pilersinneqarnerini aalajangersakkat atuuttut naapertorlugit.

 

 

Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 2. december 2009

 

 

Kuupik Kleist                      

/

Ane Hansen