Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 29, 23. maj 2024-meersumi § 5, imm. 3, § 14, imm. 1, § 15, § 46 aamma § 68 imm. 2 aamma 3 naapertorlugit imatut aalajangersaasoqarpoq:

 

Kapitali 1

Atuuffia nassuiaatillu

 

Atuuffii

 

  § 1.  Nalunaarut aalisariutinut Kalaallit Nunaanni nalunaarsorneqartunut inuussutissarsiutigalugu aalisartartunut atuuppoq.

  Imm. 2.  Allamik immikkut isumaqatigiissuteqartoqarsimanngippat nalunaarut angallatit nunanit allameersut imaluunniit nunami allamiut angallataat atorlugit inuussutissarsiutigalugu aalisarnermi imartani Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani kiisalu nunami allamiut angallataannut Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaata avataani kalaallit pisassaannik aalisartunut atuuppoq.

 

Nassuiaatit il. il.

 

  § 2.  Nalunaarummi matumani uku imatut paasineqassapput:

1) "Aalisarneq pillugu inatsit": Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat.

2) ”Tunngaviusumik killeqarfiit”: Tunngaviusumik killeqarfiit Kunngip peqqussutai naapertorlugit Kalaallit Nunaata imartaata killeqarfianik sukkulluunniit atuuttutut aalajangersarneqartut.

3)  "Kalaallit Nunaata Kitaa": NAFO-p imartaata ilaa 1, Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffianiittoq.

4)  "Tunu": ICES-ip imartaasa II-p, V-ip, XII-ip aamma XIV-ip ilaat Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaaniittut.

5)  "Atortut immap naqqarsiutit": Nalinginnaasumik aalisarnermi atortut immap naqqanut tuttartut imaluunniit tussinnaasut.

6)  ”Aalisarnermi atortut uninngasut”: Aalisarnermut atortut suulluunniit, atorneqarneranni immakkut ingerlatittariaqanngitsut, matumani ilanngullugit qassutit takisuut puttaquteerallit, qassutit nigartakinnerit kivisittakkat, qassutit nivinngartakkat, qassutit kivisittakkat, bundgarnit, ningittakkat, immap naqqaniittunut pullatit aamma pullatit.

7)  ”Aalisarnermi atortut kalinneqarsinnaasut”: Aalisarnermi atortut suulluunniit atorneqarneranni immakkut kalinneqartariaqartut, pingaartumik atortut kalinneqarsinnaasut, atortut sanianniittut, qalorsuit, qalorsuit kaajallakkiartortitat atortullu kalinneqarsinnaasut assigisaat.

8)  ”Qeqertarsuup Tunuani ikkannersuaq: Aqutsiveqarfik avannarpasissuseq 68º00’N aamma avannarpasissuseq 70º45’N-ip akornanniittoq, kippasissuseq 56º00’V-ip aamma kangimut tunngaviusumik killeqarfimmit killeqartinneqartoq, takuuk ilanngussaq 1.

9)  ”Sisimiut eqqaanni ikkannersuaq”: Aqutsiveqarfik avannarpasissuseq 66º00’N aamma avannarpasissuseq 67º00’N-ip akornanniittoq, tunngaviusumik titarneq atuaqqissaarlugu kimmut 6 sømilinik ungasissuseqartumut tunngaviusumillu titarnerup kangianut killeqartinneqartoq, takuuk ilanngussaq 1.

10)  ”PNNP-mik aaqqissuussaq”: aqutsiffiusoq aalisarnermut inatsimmi kapitali 7-imi pineqartoq.

11) "Aqutsiveqarfik 47": Imartaq Kalaallit Nunaata Kitaani tunngaviusumik killeqarfiup 3 sømilit tungaanut titarnerup iluaniittoq, kujammut avannarpasissuseq 68º30’N-imi avannamullu avannarpasissuseq 75º00’N-imi taakkualu kangerluttaanni killeqartinneqartoq (Qeqertarsuup Tunua kiisalu Uummannap sullua aamma Upernaviup eqqaa).

12)  "A.t.t": angallatip tamakkiisumik takissusaa, angallatip siorpiaaniit aqorpiaanut qeqqa atuarlugu uuttortarneqartoq (angallatip tamakkiisumik takissusaa).

13)  ”KANUAPNA”: Kalaallit Nunaanni Aalisarnermut Piniarnermullu Nakkutilliisoqarfik.

  Imm. 2.  Aalisarnermut inatsimmi oqaatsit nassuiaatai nalunaarummi uani aamma atuupput.

  Imm. 3.  Aalisarnernut pingaaruteqarnerpaanut aqutsiveqarfiit attuumassutillit Aalisarsinnaanermut akuersissutit pisassiissutillu pillugit nalunaarummi takuneqarsinnaapput.

  Imm. 4.  Nalunaarummi sumiiffiit taaneqartut WGS84 naapertorlugu nalunaarsorneqarput, imartat assinginut Kalaallit Nunaannut atuuttunut iluarsiissutinik iluarsisarlugit.

  Imm. 5.  Nalunaarummi uani angallatip angissusaanik aalajangersakkat tassaapput angallatip uuttuutaanut uppernarsaammi uuttuut allassimasoq, uuttueriaatsit pillugit maleruagassat sorliit angissusaanut matumani uuttuummik atulersitsinermut tunngaviliisuusimanersut apeqqutaatinnagit.

  Imm. 6.  Nalunaarummi uani nigartaqqortussuseq najoqqutarineqartoq tassaavoq nigartap tamakkerluni iluatungimigut nerutussusiata uuttuutaa, taamaattorli saattuanut pullatit nigartaasa angissusaat uuttorneqassapput nigartat affaannut uuttortartarlugit. Qalorsuit nigartaqqortussusii qalorsuit ilaannut tamanut atuupput.

  Imm. 7.  Nigartat angissusii nalunaarutip uuma ilanngussartaani 2-imi allassimasutut aalajangersarneqarput.

 

Kapitali 2

Nunap immikkoortuini killeqarfiit

 

Aalisarnerup sinerissamut killinga

 

  § 3.  Nalunaarummi uani allamik allassimasoqanngippat sineriak kangerluilu ilanngullugit Tunumi Kitaanilu sineriak Kalaallit Nunaata Kitaata eqqaani aamma Tunup eqqaani killeqartinneqarpoq, Nunap Isuata avannarpasittuaniittutut.

 

Sumiiffik sineriaap aamma tunngaviusumik killeqarfimmit 3 sømilit akornanniittoq

 

  § 4.  Sumiiffimmi sinerissap tunngaviusumillu killeqarfimmit 3 sømilit akornanni angallatinit 24 meterit a.t.t. imaluunniit 120 BT anginerusulluunniit aalisaqqusaanngillat, taamaattoq imm. 4 takuuk.

  Imm. 2.  Imm. 1-imi sumiiffinni inerteqquteqarneq aamma ungusiniutit qalorsuilluunniit atorlugit qaleralinniarnermi, suluppaagarniarnermi, nataarnarniarnermi qeerarniarnermilu aalisarnernut tamanut atuuppoq.

  Imm. 3.  Imm. 1-imi inerteqqummit ilaatinneqanngitsut tassaapput:

1) Raajarniarnermi.

2) Uiluinniarnermi.

  Imm. 4.  Imm. 1-imi aalajangersagaqaraluartorluunniit, angallatit kapisilinniarnermi peqataasut takinerpaamik 12,8 meterinik a.t.t. takissuseqassapput.

  Imm. 5.  Kommunalbestyrelsit pisinnaatinneqarput imm. 2-imi inerteqqut apeqqutaatinnagu qaleralinniarluni qassutinik qalorsuarnillu aalisarnissamut kommunimi ileqqoreqqusaliornissaminnut. Taamatut akuersissuteqarneq piffissamik nunallu immikkoortuanik killeqartinneqassaaq.

  Imm. 6.  Tunngaviusumik killeqarfiup iluani ungusiniutit imaluunniit qalorsuit atorlugit saarullinniarnerit tamarmik inerteqqutaapput.

  Imm. 7.  Aalisarnermut Naalakkersuisup suliaqarfimmut akisussaasuusup nunap immikkoortuini aalajangersimasuni sumiiffinni killilikkani utaqqiisaasumik imaluunniit inerteqqut imm. 6-imi taaneqartoq tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit atorunnaarsissinnaavaa. Atorunnaarsitsineq qinnuteqaateqartoqarneratigut pissaaq, naliliinermilu Kalaallit Nunaanni Pinngortitaleriffik aamma sumiiffinni pineqartuni soqutigisaqartut attuumassuteqartut peqataasinneqassapput. Atorunnaarsitsineq pillugu aalisarnermut Naalakkersuisup suliaqarfimmut akisussaasuusup pisortatigoortumik nalunaarutigissavaa.

 

  Raajarniarneq immikkut pillugu

 

  § 5.  Tunngaviusumik titarnermit 3 sømilit iluini, Sisimiut eqqaanni ikkannersuarmi aamma

Qeqertarsuup Tunuani ikkannersuarmi aalisariutit 50 meterit a.t.t. takissusillit imaluunniit

naannerit aamma 1.250 BT usisinnaassusillit imaluunniit mikinerit raajarniarnissamut

taamaallaat akuerisaapput, taamaattorli imm. 3 aamma imm. 5 takukkit.

  Imm. 2.  Raajartat sumiiffinni Sisimiut eqqaanni ikkannersuarmi aamma Qeqertarsuup Tunuani ikkannersuarmi pisarineqartut angallammi suliareqqitassanngorlugit passunneqaqqussaanngillat, nunamulli tunisassiorfimmi suliareqqitassanngorlugit tulaanneqassapput, taamaattorli imm. 4 takuuk.

  Imm. 3.  Ingerlataqartunut septembarip 15-iat 2026 tungaanut angallateqartunut imm. 1 naapertorlugu aalisarfiusinnaasutut taasanut aalisarsinnaanermut akuersissuteqarsimasut, taamaattorli taaneqartutut piumasaqaatinik naammassinnissimanngitsut, angallammik taassuminnga atuillutik suli sumiiffimmi aalisarnissaminnut akuersissummik tunineqarnermikkut akuerineqassapput. Taakkunannga raajartat pisarineqartut angallammi suliareqqitassanngorlugit passunneqaqqusaanngillat, nunamili tunisassiorfimmut suliareqqitassanngorlugit tulaanneqassapput. Ingerlataqartup angallatini taarsissappagu imaluunniit ulluni tulleriiginnarni 120-ni akuersissut angallammut atassusersimanngippagu akuersissut atorunnaassaaq.

  Imm. 4.  Ingerlataqartunut septembarip 15-iat 2026 tungaanut aalisariummi Qeqertarsuup Tunuani ikkannersuarmi sumiiffimmi 68º00'N aamma 70°20'N-imi pisaminnik suliareqqiinissamut akuersissuteqarsimasut, angallammik taassuminnga atuillutik suli sumiiffimmi aalisarnissamut akuersissummik tunineqarnermikkut akuerineqassapput. Ingerlataqartup angallatini taarsissappagu imaluunniit ulluni tulleriiginnarni 120-ni akuersissut angallammut atassusersimanngippagu akuersissut atorunnaassaaq.

  Imm. 5.  Imm. 1-imi killiliinerit apeqqutaatinnagit angissusaa apeqqutaatinnagu angallatit atorlugit raajarniartoqarsinnaavoq, taamaalillutik taakku:

1)  Sumiiffimmi 61°00’N-miit 64°10'N tikillugu piffissami novembarip aallaqqaataaniit martsip 31-ia ilanngullugu tunngaviusumik killeqarfiup iluani aalisarsinnaallutik.

2)  Sumiiffimmi 71°30’N-ip avannaani tunngaviusumik killeqarfik tikillugu aalisarsinnaallutik.

3)  Ilanngussaq 1 naapertorlugu Illorsuit ikkannersuanni aalisarsinnaallutik.

 

Qaleralinniarneq immikkut pillugu

 

  § 6.  § 4, imm. 1-imi aalajangersagaq apeqqutaatinnagu, aqutsiveqarfimmi 47-mi angallatit 15 meterinit a.t.t.-mit takinerit qaleralinniaqqusaanngillat. Angallatilli 31,99 BT-mit minnerusut ukiup pisassiissuteqarfiusup sioqqullugu aqutsiveqarfimmi aalisarsinnaanermut akuersissutaateqarsimasunut sumiiffimmi aalisarsinnaanermut akuersissutinik suli tunineqartassapput. 

  Imm. 2.  Kalaallit Nunaata Kitaani avannarpasissuseq 64°30'N aamma avannarpasissuseq 68°00N akornanni qalorsuarsorluni qaleralinniarneq inerteqqutaavoq.

 

Saattuarniarneq immikkut pillugu

 

  § 7.  Kalaallit Nunaata Kitaani sumiiffinni ukunani saattuarniarneq inerteqqutaavoq piffissanilu ukunani:

1)  sumiiffiup 66º00’N-ip avannaani piffissami januarip aallaqqaataaniit martsip 31-ia ilanngullugu, aamma

2)  sumiiffiup 60°45’N aamma 64°15’N-ip akornanni piffissami juunip aallaqqaataaniit juulip 31-ia ilanngullugu.

 

Uiluinniarneq immikkut pillugu

 

  § 8.  Sinerissap tunngaviusumillu killeqarfiup 3 sømilit avataanni imartami sinerissap tunngaviusumillu titarnerup killinganit 3 sømilit avataanni, angallatit inuussutissarsiutigalugu uiluinniartut, angallatip angissusia apeqqutaatinnagu, aalisarsinnaapput.

  Imm. 2.  Uillut il.il pillugit Kalaallit Nunaannut nalunaarut kingornalu allannguuteqartinneqartoq naapertorlugu uiluinnik misiligutinik tigusani nassiunneqartunilu uiluiit toqunartoqartut Inuussutissalerinermut Aqutsisoqarfimmit paasineqarpat, aalisarnermut Naalakkersuisoq suliaqarfimmut akisussaasuusup sumiiffimmik uiluinniarfiusumik tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit matusisinnaavoq.

  Imm. 3.  Aalisarnermut Naalakkersuisup suliaqarfimmut akisussaasuusup sumiiffik uiluinniarfiusoq tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit ammaqqissinnaavaa Inuussutissalerinermut Aqutsiveqarfiup sumiiffik ammaqippagu.

 

Saarullinniarneq immikkut pillugu

 

  § 9. Sumiiffinni ukunani, ilanngussaq 3 naapertorlugu, piffissami suffiffiusumi martsip aallaqqaataanniit maajip 31-iannut saarullinniarneq inerteqqutaavoq:

-  Kleinep Ikkannersua

-  Tovqussap Ikkannersua

-  Danap Ikkannersua

-  Kapisillit kangerluata qinnguani aamma Amerallip kangerluata qinnguani

-  Ikertooq-kangerluata qinnguani aamma Qeqertaliup kangerluata qinnguani

 

Kapitali 3

Piffissatigut killiliineq

 

Nipisanniarneq immikkut pillugu

 

  § 10.  Aalisarnermut Naalakkersuisoq suliaqarfimmut akisussaasuusoq ukiut tamaasa nipisannik arnarlunniarnermut piffissamik aalisarfiusussamik, sivisunerpaamik ullunik 60-inik sivisussuseqarsinnaasumik aalajangersaasassaaq. Piffissaq aalisarfiusoq aqutsiveqarfikkaartumik aalajangersarneqartarpoq kiisalu najukkani tunisassiorfiit aalisarnermullu peqatigiiffiit sinniisuutitaannik isumasiorneqareertarlutik. Aalajangersimasumik piffissaliussap avataatigut nipisanniarneq inerteqqutaavoq.

  Imm. 2.  Imm. 1 naapertorlugu aalisarneq taamaallaat apriilip aallaqqaataaniit juulip 16-ia ilanngullugu pisinnaavoq.

  Imm. 3.  Imm. 1 naapertorlugu aalajangersimasumik piffissaliilluni nipisannik arnarlunniarniarfissap nalaani kiisalu piffissaq januaarip 31-ianiit martsip 31-ianut nipisannik angusallunniarneq taamaallaat akuerisaavoq.

  Imm. 4.  Aalisarnermut Naalakkersuisoq suliaqarfimmut akisussaasuusoq suliaqartunut ataasiakkaanut piffissaliussanit siusinnerusumik nipisanniarnissamut immikkut akuersissuteqarnermik nalunaaruteqarsinnaavoq aalisarnerup ammaannissaanut tunngaviit misissorniarlugit.

  Imm. 5. Aalisarnermut Naalakkersuisoq suliaqarfimmut akisussaasoq aalisarnerup matuneqarnissaata kinguartinneqarnissaanut immikkut akuersinermik nalunaaruteqarsinnaavoq. Ulluni ataqatigiissuni sivikinnerpaanik qulini tunisisoqarsimannginnera KANUAPNA-mit uppernarsarneqarsinnaappat, tamannalu sikoqarneranik peqquteqarsimappat taamaallaat kinguartitsisoqarsinnaavoq. Taamaattoqarpat sikoqarnera pissutigalugu ullunik aalisarnerup ingerlanneqarsinnaannginnerata amerlaqataanik aalisarnerup matuneqarnissaa kinguartinneqarsinnaavoq.

 

Kapisilinniarluni aalisarneq immikkut pillugu

 

  § 11. Aalisarnermut Naalakkersuisoq suliaqarfimmut akisussaasoq najukkami aalisartut peqatigiiffii isumasioreerlugit inuussutissarsiutigalugu kapisilinniarluni aalisarnerup aallartinnissaata ullua aalajangersartassavaa. Ulloq aallartiffissaq, pisassiissutinik aalajangersaaneq kiisalu taakkununnga piumasaqaatit www.naalakkersuisut.gl.-imi saqqummiunneqassapput.

  Imm. 2.  Imm. 1-imi ulloq taaneqartoq sioqqullugu kapisilinnik aalisarneq aallartinneqaqqusaanngilaq.

  Imm. 3.  Kapisilittassiissutit aalajangikkat tamakkerlugit pisarineqarnissaat qanillippat, Aalisarnermut Naalakkersuisup suliaqarfimmut akisussaasuusup pisortatigoortumik nalunaarutigissavaa qaqugu inuussutissarsiutigalugu kapisilinnik aalisarneq kiisalu taamatut aalisarnermit pisanik pisineq aamma tunisineq unissasoq. Aalisarunnaarnissaq sioqqullugu atortut qaqinneqassapput.

  Imm. 4.  Imm. 3-mi ullup taaneqartup kingorna kapisilinniarneq inerteqqutaavoq.

 

Kapitali 4

Atortunik killilersuineq

 

Aalajangersakkat nalinginnaasut

 

  § 12.  Aalisaatit uninngaannartut silap pissusaata tamanna pisinnaatippagu akulikitsumik napitaajarneqartassapput, pisat pitsaassusaat ajorneruleqqunagu.

  Imm. 2.  Aalisaatit uninngaannartut ima inissinneqassapput; kangerluit, kangerliumanerit, ikerasannut kuuillu akuinut assigisaanulluunniit assersuissanatik kiisalu aalisaatit allunaasalluunniit imaluunniit atortulersuutit allat, aalisaatinut atasut, isumannaatsumik sumiissusersiornernut angallannernullu ajoqutaasussaajunnaarsinneqassallutik.

 

Imartat uumasoqassutsimikkut navianartorsiorsinnaasut

 

  § 13. Aalisarnermut Naalakkersuisoq suliaqarfimmut akisussaasoq aalajangiisinnaavoq sumiiffiit imaani uumasoqatigiinnik mianernartunik uumaffiusutut isigineqartut immap naqqatigut kilisaffigineqarnissaannut imaluunniit immap naqqanut attuuttartunik atortoqarluni aalisarfigineqarnissaannut matussallugit.

Imm. 2. Aalisarnermut Naalakkersuisoq suliaqarfimmut akisussaasoq sumiiffiit matuneqartut pillugit tamanut pisortatigoortumik nalunaaruteqassaaq. Angallatinut nunani EU-mi ilaasortaasuni nalunaarsorneqarsimasunut nalunaarut EU-kommissionimut, kalaallillu angallatiginngisaannut allanut nunat ataasiakkaat aalisarnermik oqartussaasuinut nassiunneqassaaq.

 

  § 14.  Aalisarnermut atortunik immap naqqatigoortittakkanik aalisarneq sumiiffinni makkunani inerteqqutaavoq:

1) Atammiup eqqaani sumiiffik avannarpasissuseq 64°10'N aamma avannarpasissuseq 65°15'N Kalaallit Nunaata Kitaani kangimut killeqartinneqartoq aamma kimmut sinerissamit tunngaviusumik killeqarfimmit 3 sømilimik avasinnerusup akornanni, takuuk ilanngussaq 4.

2)  Sioraq karsi sumiiffimmi Kalaallit Nunaata Kitaani titarnerit atuarlugit kimmut titarneqarsimasup avannarpasissuseq 62º13,8’N aamma kippasissuseq 50º29,0’V, aamma tunngaviusumik killeqarfiup kangiata tungaanut avannarpasissuseq 62º44,0’N aamma kippasissuseq 50º38,7’V, takuuk ilanngussaq 5.

3)  Kalaallit Nunaata Kitaani avannarpasissuseq 60º22,9’N aamma kippasissuseq 48º25,5’V, avannaarpasissuseq 60º22,1’N aamma kippasissuseq 48º24,9’V, avannarpasissuseq 60º21,3’N aamma kippasissuseq 48º25,9’V kiisalu avannarpasissuseq 60º22,1’N aamma kippasissuseq 48º29,6V, takuuk ilanngussaq 4.

4)  Qimusseriarsuaq, Kalaallit Nunaata Kitaa, takuuk ilanngussaq 4.

  Imm. 2.  Kalittakkanik ningittakkanillu immap naqqanut attuuttartunik Kitaani Toqqusap ikkannerata kitaatungaani ilanngussaq 6 malillugu aalisarneq inerteqqutaavoq.

 

Sumiiffiit nutaat

 

  § 15.  Imm. 2 naapertorlugu sumiiffimmi nutaami aalisartoqartillugu Aalisarnermut Naalakkersuisoq suliaqarfimmut akisussaasuusoq ingerlatsisumut immikkut piumasaqaateqarsinnaavoq, ilaatigut immikkut nalunaarusiortarnissamut aalisarnermilu nakkutilliisumik ilaasoqarnissaq ilanngullugit.

  Imm. 2.  Aalisarnerit tamarmik Kitaani imartami avannarpasissuseq 74°00’N-p avannaani kippasissuseq 66°00’V-illu kitaani Tunullu imartaani avannarpasissuseq 71°00’N-ip avannaani immap naqqatigut aalisarnermut atortut atorlugit aalisarnerit tamarmik sumiiffinni nutaani aalisarnertut isigineqassapput.

 

Qassutit aamma nigartoqqussutsit

 

  § 16.  Nigartat sanerai (sisamat tamarmik takeqqatigiit)  assigiimmik sananeqaammik qilernernik sisamanik aalajangikkat taamaallaat atorneqarsinnaapput. Uanili pineqanngilaq ammassanniarnermi nigartat (arfinilinnik nalinginnaasumik takeqqatigiinnik) teqeqqullit, arfinilinnik aalajangersimasumik katiguffilerlugit qilertallit nigartaliornermi atortut assinginik atortoqarluni nigartaliarineqartartut atorneqarsinnaapput.

 

  § 17.  Aalisakkanik imm. 2-miit 7-mut taaneqanngitsunik aalisarnermi  nigartaqqortussutsimut 140 mm-it minnerpaaffissatut atuupput.

  Imm 2. Qalorsuarsorluni nigartat uuttuutaasa minnerpaaffissaat tassaapput:

1) Raajat: 40 mm.

2) Eqalukkat, putooruttut, ammassat qaleruaqanngitsullu: 16 mm.

3) Ammassassuit avaleraasartuullu: 32 mm.

4) Saarullernat: 35 mm.

  Imm. 3.  Qalorsuit atorlugit qaleralinniarnermi qalorsuit taliisa ataatungai minnerpaamik 100 mm-inik nigartaqqortussuseqassapput. Qalorsuit sinneri minnerpaamik 140 mm-inik nigartaqqortussuseqassapput.

  Imm. 4.  Qalorsuarnik ikerinnarsiutinik suluppaagarniarnermi qaluni nigartaqqortussutsimut 100 mm-it minnerpaaffissatut atuupput.

  Imm. 5  Qassutinik aalisarnermi nigartat uuttuutaasa minnerpaaffissaat tassaapput:

1)  Nipisat: 260 mm.

2)  Eqaluit: 100 mm.

3) Qalerallit: 190 mm.

4)  Saarulliit: 160 mm.

5)  Saarulliusaat aamma avaleraasartuut: 50 mm.

6)  Ammassassuit: 32 mm.

7)  Eqalukkat, putooruttut, ammassat qaleruaqanngitsullu: 32 mm.

8) Raajat: 40 mm.

  Imm. 6.  Saattuarniarnermi pullatit kisimik atorneqartassapput. Pullatini affarmik nigartanut nigartat minnerpaaffissaat tassaavoq 70 mm.

  Imm 7.  Uiluinnik aalisarnermi, katersinermi imaluunniit kiliuinerni nigartat atorneqartut qitermikkut sanimut napillugit minnerpaamik 80 mm-erinik takissuseqassapput imaluunniit aqajaruiniittut.

  Imm. 8.  Aalisarnermi atortut imm. 1-miit 7-mut naapertorlugit atorneqartunit nigartakinnerusut angallammiitinneqassanngillat, taakkua qajannaarlugit aalajangerneqarsimanngikkunik imatullu ittujaarneqarsimanngikkunik ajornanngitsumik tigullugit atorneqarsinnaajunnaarlugit.

  Imm. 9.  Imm. 1-imit imm. 7-imut nigartat minnerpaaffissaattut taaneqartunik minnerusunik aalisaatinik atuineq inerteqqutaavoq.

 

Atortut qalorsuarnut aalajangikkat

 

  § 18.  Raajarniarnermi immikkoortiterissutit atorneqassapput annerpaamillu paakkarutai 22 mm-inik akuttussusillit, takuulli imm. 2. Immikkoortiterissutit aalajangersimasumik iluseqassapput sananeqaataallu allanngujaatsuussalluni, imalu ikkunneqassallutik aalisakkanik saniatigut pisanik sapinngisamik pitsaanerpaamik immikkoortiterisoqarsinnaanngorlugit. Immikkoortiterissutini paakkarutit akuttussusissaat nalunaarummut matumunnga ilanngussami 2-imi taaneqartutut uuttortarneqassapput.

  Imm. 2.  Tunumi raajarniarnermi immikkoortiterissutini paakkarutit akuttussusissaasa anginerpaamik 28 mm-tut akuttussusillit atorneqarsinnaanerinik Aalisarnermut Naalakkersuisup qinnuteqaateqartoqarnerani akuersissuteqarnermik nalunaaruteqarsinnaavoq. Akuersissut aalisarsinnaanermut akuersissummi atuutsinneqartumi ersersinneqassaaq. Akuersissut ukiumut pisassiiffiusumut ataatsimut atuuppoq. Misiliutaasumik ukioq 2029-ip naanissaata tungaanut qinnuteqaateqartut tamarmik akuersissuteqarfigineqassappat, Tunumi raajarniarnermi piumasaqaataasut allat tamarmik suli atuutsiinnarneqassammata.

  Imm. 3.  Nigartaqqortussutsit pillugit § 17-imi aalajangersakkat apeqqutaatinnagit atortulersuutit imm. 6-mit 8-mut taaneqartut qalorsuit qulaatungaannut taamatuttaaq ataatungaannut ikkunneqarsinnaapput nungullarsaaneq annikillilerniarlugu imaluunniit qalorsuit ninngunerulersinniarlugit.

  Imm. 4.  Raajanut qalorsuit assakaasorsuinik nikittartunik minnerpaamik 72 cm-inik kalunnernik nivingatitalinnik ikkussiffigineqarsimassapput. Assakaasorsuit aalajangikkat inerteqqutaapput.

Imm. 5. Raajanik kilisannermi qalorsuit eqqarsaatigalugit bobbins-inik atuineq inerteqqutigineqarpoq. Taamaattoq ajornartitaanngilaq qalorsuit ammanerisa saneraanni assakaasorsuarnik nikerarsinnaasunik sisaasut atuinermik aallarniinissaq naggasiinissarlu, soorlu aamma ajornartitaanngitsoq assakaasorsuit akorngini takissutsini tamani assakaasorsuarnik sisammik ataatsimik ikkussisarnissaq. Assakaasorsuit sisaat ikkutat qitermikkut sanimut napillugit silissutsimikkut uuttuutaat assakaasorsuit ikkutat qeqqatigut tukimut uuttuutai assigissavaat. Affarmik ulamerta gummimik sanaat siakkilinut svirvilinullu illersuutit atorneqarsinnaapput.

  Imm. 6.  Atortup affaani kingullermi qalussianik qajannaallisaatinik (aqajaruani silarlermi) ataasiinnavinnik ikkussisoqarsinnaavoq. Qalussiat qajannaallisaatit nigartaat minnerpaamik (aqajaruani ilorlermi) nigartaannit marloriaammik angissuseqassapput. Qalussiat qajannaallisaatit kaajallallugit nigartussusiat aqajaruata ilorliup kaajallallugu nigartussusianit annerussaaq.

  Imm. 7.  Marlunnik arlalinnilluunniit qalunik qaloortartunik atuilluni aalisarnermi akorngi assakaasutut iluseqassapput immap naqqani ingerlasartumik.

  Imm. 8.  Atortut suugaluartulluunniit, ilaatigut tingerlaatissiaq, allungiartorfissiat, qalussiallu ilanngullugit, (nungullarnaveeqqutitut) qalorsuit ataannut affaannut kingullermut ikkunneqarsinnaapput. Nungullarnaveeqqutit sukkulluunniit qalorsuit kaajallallugit affai sinnerlugit qallersimassanngilaat.

  Imm. 9.  Qalorsuit pisaqarsinnaassusiat pitsaanerulersinniarlugu qaartuunnginnissarlu pinaveersaartinniarlugu akuerisaavoq qalorsuarnut kipparissunik (sisamanik teqeqqulinnik) illersuutinik ikkussisinnaaneq aalisarnermut pineqartumut nigartakinnerpaatut atuuttup assinganik nigartaqqortussuserlugit, §17 naapertorlugu. Qalorsuarnut illersuutit imatut ikkunneqarsimassapput qalorsuit sinnerini allani pisaqarsinnaassuseq minnerulersinneqassanani.

 

  § 19.  Qalorsuarnik saarullinniarnermi aalisakkanilluunniit assigisaannik kilisannermi nigartat T90-it atorneqaqqusaapput, ilanngussaq 2 naapertorlugu, imaluunniit aalisarnermi pineqartumi minnerpaamik nigartaqqortussusiisa assinginik nigartallit atorneqarsinnaapput, § 17 naapertorlugu. T90-ini atukkatut ikkussat qalorsuit sinnerini saniatigut pisaqarsinnaanerat annikillisinnagu ikkunneqassapput.

  Imm. 2.  Qalorsuarnik ikerinnarsiutinik aalisarnermi allunaasarsuit nigalinngukkat qajannaallisaatitut qalorsuit ilaannut atorneqarpata taakkua qalorsuit kaajallallugit annerpaamik 40%-ianit naannerunngitsut atorneqarsinnaapput (nigartat amerlassusaasa nigartussutsimik amerlisarlugu uuttuutigineqassaaq). Allunaasarsuit nigalinngukkat taamaattut akornanni akuttussuseq minnerpaamik 1 meteriussaaq. Allunaasarsuit nigalinngukkat taamatullu qalussiat qajannaallisaatit (aqajarua qalleq) ataatsikkut atorneqarpata rundstroppit aqajaruanut ilorlermut taamaallaat ikkuteqqasarsinnaapput. Allunaasarsuit nigalinngukkat qajannaallisaatitut qalorsuit ilaannut atorneqartut qalorsuit kaajallallugit 60 pct-ianit naannerit atorneqartillugit nigartaqqortussutsimut 140 mm-inik minnerpaaffeqarnissaat piumasaqaataavoq.

 

  § 20.  Atortussiat atortullu §§ 18-imi aamma 19-imi taaneqanngitsut kilisannermi aalisarnermi atorneqaqqusaanngillat.

 

  § 21.  Aalisarnermut Naalakkersuisoq aalisarneq immikkoortitsinerusoq, mianersornerusoq imaluunniit nutaaliorfiunerusoq qulakkeerneqarnissaa siunertaralugu sakkut aaqqissuussinerillu nutaat ineriartortinnissaanut misiligarneqarnissaallu siunertaralugu qinnuteqartoqarneratigut kapitalimi matumani aalajangersakkaniit immikkut akuersisinnaavoq.

  Imm. 2. Aalisarnermut Naalakkersuisoq qinnuteqaatip imarisaanut piumasaqaatinik aalajangersaasinnaavoq, tassunga pingaartumik ilanngullugit sakkut aaqqissuussinerilluunniit immikkoortiterisinnaassusiat mianersorsinnaanerilu pillugit paasissutissanut tunngasut. 

  Imm. 3. Aalisarnermut Naalakkersuisoq immikkut akuersinermik nalunaaruteqarnissamut piumasaqaatinik aalajangersaasinnaavoq, tassunga ilaatigut ilanngullugit sumiiffitsigut, piffissatigut annertussutsikkullu killiliinerit, misiligutissanik tigusinerit aamma nalunaarusiorneq.

  Imm. 4. Immikkut akuersinissamut piumasaqaatinik nalunaarutigineqartunik unioqqutitsisoqarpat imaluunniit eqqortitsisoqanngippat immikkut akuersisimaneq Aalisarnermut Naalakkersuisumit utertinneqarsinnaavoq.

 

Katersiviit angallatillu uumatitsiviit atorneri immikkut pillugit

 

  § 22.  Aalisakkanut katersivinnik atuineq uumasunut illersorneqarsinnaasumik atorneqassapput. Ingerlataqartoq ima iliussaaq:

1)  aalisaatit qajassuussisut taamaallaat atussavai,

2)  uumatitsiviit aamma angallatit uumatitsiviit, aalisakkap qasuersersinnaanissaa ajornaquteqanngitsumillu aalasinnaanissaat qulakkeerlugu angissusilissavai ilusilerlugillu,

3)  uumatitsiviit mingutsitsinngitsumut inississavai, taamaalilluni atugarliortitsineq pitsaaliorneqarluni,

4)  aalisakkat uumatitsivimmiitinneri sivisoorsuunnginnissaat kiisalu pisariaqanngitsumik amerlasoorujussuanngortinnginnissaat qulakkiissavai, taamaalillutik pisariaqanngitsumik sanigorserneri ajoqusiinerillu pitsaaliorlugit.

5)  bundgarninit uumatitsivinnut aalisakkat nuunneri ima sukkassuseqassasut, aalisakkat naqitsinermut nalimmassarnissaminnut periarfissinneqartassallutik,

6)  atugarliortoqartillugu tisanissaat, nerisinnissaat imaluunniit uumatitsivimmit anisinnissaat qulakkiissavai, aamma

7)  aalisakkanik uumatitsivimmi 30.000 kg-nit oqimaannerit ullormut takusartarlugit.

Imm. 2. Uumatitsiviit kuuffissuit kuuffiannut, akuutissanik mingutsitsiviusunut, silaannartaqarpianngitsunut, uuliamik mingutsitsiffiusumut imaluunniit annerusumik imaq tarajoqarpianngitsumut aarlerinaateqartunut inissinneqassanngillat.

  Imm. 3.  Angallatinik uumatitsivinnik atuineq uumasut illersorniarlugit inissinneqassapput aamma pumpit ima iluseqartinneqassallutik aalisakkanik nuussinerit ajoqusiinani pisinnaassallutik.

  Imm. 4.  Angallatinik uumatitsivinnik atuisut qaqugukkulluunniit nakkutilliisunut ilisimatitsissutigisassavaat sumi inissinneqarsimaneri katersivinnullu uumatitsiviit piginnittui imaarsinissamik isumaqatigiissuteqarsimasut pillugit.

 

Aalisariaatsit ilaasa inerteqqutaanerat

 

  § 23.  Qaartartut, aallaasit kaattallu naqitsinermik kaattaalluni atorneqartartut allallu anaartaatit kiisalu akuutissat toqunartullit, ilisimajunnaarsitsisartut arrortitsisartullu aalisarnermi atoqqusaanngillat.

  Imm. 2.  Innaallagissamik atortulerluni aalisarneq immikkut ittumik Naalakkersuisunit akuerineqarsimatinnani atoqqusaanngillat.

  Imm. 3.  Qassutit tissukartittakkat atorneqarnissaat inerteqqutaavoq.

Imm. 4. Aalisakkanik ornigutsitsiniarluni atortunik kisakkanik tissukartitanilluunniit atuineq inerteqqutaavoq.

 

Atortut aalajangersimasut atorneqaqqusaanngitsut

 

  § 24.  Atortut pisanik angallammiit toqqaannartumik eqqaanermut atorneqarsinnaasut inerteqqutaapput.

  Imm. 2.  Usilersorfinnit kuuffiit annerpaamik 10 mm-inik akunneqartillugit imaluunniit 15 mm-inik qeqqatigut tukimut napillugu ikertussusiata uuttuutaanik putoqartillugit ungaluusanik aalajangerlugit svejsikkanik nakkartitsiveqassapput.

  Imm. 3.  Angallammi imermik immikkoortiterummi ungaluusat akuttussusiat annerpaamik 10 mm-iussaaq. Ungaluusat aalajangerlugit svejserneqassapput. Imermik immikkoortiterummi putut atorneqarpata, qeqqaniit sanimut uuttuutaa annerpaamik 10 mm-ssapput. Imermik immikkoortiterutini sisutitsivinni putut annerpaamik qeqqaniit sanimut 15 mm-ssapput.

  Imm. 4.  Pisat angissusaannik angallammi immikkoortiterinermut atortut inerteqqutaapput.

 

  § 25.  § 24, imm. 4-imi inerteqquteqarneq angallatinut pisaqareernerup kinguninngua pisanik qerititerisartunut atuutinngilaq. Pisat angissusaat malillugit immikkoortiterneqariarpata qeritinneqassapput.

  Imm. 2.  Aserorterivimmik pisanik tuggaasinnaasumik sequtserisinnaasumilluunniit atuinissaq inerteqqutaavoq. Angallatit aalisakkanit qajuusaasianik tunisassiorsinnaasut, tankip uninngatitsiviup aalisakkanillu qajuusaasiorfiup akornanni ikkutamik aserorterummik atuisinnaapput.

  Imm. 3.  Aalisakkanit qajuusaasiat pisanit suliareqqiinermi peerneqartunit imaluunniit pisatut akornutilittut angallammi tunisassiarineqanngitsut suliarineqanngitsutulluunniit atorlugit taamaallaat tunisassiarineqarsinnaapput.

 

Aalisarnermut atortunik nalunaaqutsersuineq

 

  § 26.  Aalisarnermi atortut uumatitsiviillu umiarsualivissinermi ilisarnaataanik nalunaaqutsersimassapput. Ilisarnaatit imaassapput:

1)  ersarissumik atuaruminartumik aamma atortut masammit pitarneqarsinnaassanngillat,

2)  qassutini kivisittakkani nalunaaqutsiussat qimiaanut aalajangerneqassapput,

3)  ningittakkanut nalunaaqutsiussat ningittakkanut namminernut aalajangerneqassapput,

4)  qalorsuit pingaarnertut allunaasamut aalajangerneqassapput, aamma

5)  immap naqqanut tutsittakkat aamma pullatit nalunaaqutaat atortup sinaakkutaanut qullermut aalajangerneqassapput.

Imm. 2.  Atortut imm. 1-imut naapertuuttumik nalunaaqutsersimanngitsut angallammi uninngatinneqaqqusaanngillat assartorneqaqqusaanatillu.

  Imm. 3.  Atortut uninngatittakkat tamarmik atorneqarnerminni imm. 1-mi paasissutissat allassimasut naapertorlugit puttaqutimikkut nalunaaqutsersorneqartassapput.

  Imm. 4.  Puttaqutit immikkut imm. 1-mi allassimasut naapertorlugit nalunaaqutsersorneqassapput.

  Imm. 5.  Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani tunngaviusumik killeqarfimmiit 3 sømilip iluani aalisarnermi, aalisarnermi atortut uninngasut ilanngussami 7-mi aalajangersarneqartutut nalunaaqutserneqarsimassapput.

  Imm. 6.  Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani tunngaviusumik killeqarfimmiit 3 sømilip avataani aalisarnermi, aalisarnermi atortut uninngasut ilanngussami 8-mi aalajangersarneqartutut nalunaaqutserneqarsimassapput.

 

Aalisarnermik atortut annaasat qimaannakkallu

 

  § 27.  Aalisarneq unitsinneqavissorpat Aalisarneq pillugu inatsimmi § 21 naapertorlugu, imaluunniit utaqqiisaasumik unitsinneqarpat, aalisartup atortuni tamaasa erngerluni qaqissavai, atortut qanorissusaat apeqqutaatinnagu.

 

  § 28.  Sakkut siunertarineqanngitsumik annaasaqarnernut sapinngisamik pitsaanerpaamik qulakkeerneqarsimaneri ingerlataqartumit isumagineqassapput. Sakkut pissutsini ajornartuni qaqinneqarsinnaanerinik qulakkeerisunik sakkut pisariaqartumik naaneqartumik allunaasalerneqarsimassapput allunaasaaralerneqarsimallutillu.

  Imm. 2.  Angallatit aalisarnermi atortunik annaasanik qaqitsinermut atorneqarsinnaasunik nassataqartuaannaassapput.

  Imm. 3.  Angallatip naalagaata aalisarnermi atortunik aalisarnermiluunniit atortut ilaannik annaasaqartup, atortunik annaasaminik sukkanerpaamik qaqitsiniassaaq.

  Imm. 4.  Atortut ilassimasut nammineq sakkut kipinerisigut avissaartinneqassapput.

 

  § 29.  Angallatini pisanik naluaarsuisussaatitaasuni aquttup atortut annaasat pillugit nalunaaquttap akunneri 24-t iluini KANUAPNA aamma pisanik allattaavimmut makkunannga nalunaaruteqassaaq:

1)  Angallatip aqqa radiokkullu attaveqartilluni ilisarnaataa.

2)  Aalisarnermi atortut annaaneqartut suussusaat.

3)  Aalisarnermi atortut annaaneqartut amerlassusaat annertussusaalluunniit.

4)  Ulloq annaasaqarfik aamma nalunaaqutaq qassinut pisimanersoq.

5)  Sumiiffik kingullertut ilisimaneqartoq atortunik annaasaqarfiusoq.

6)  Iliuutsit atortunik qaqitsiniarnermi iliuuserineqarsimasut.

  Imm. 2.  Kingorna aalisarnermut atortut taakkuluunniit ilaat qaqinneqarpata, aalisartulluunniit allap aalisarnermut atortut nalunaaqutserneqanngitsut qimaannakkat qaqippagit, qaqinnerannit nalunaaquttap akunnerisa 24-t iluini tullinnguuttut KANUAPNA-mut nalunaarutigineqassapput:

1)  Angallatip atortumik qaqitsisup aqqa radiokkullu attaveqartilluni ilisarnaataa.

2)  Angallatip atortunik annaasaqartup aqqa radiokkullu ilisarnaataa.

3)  Atortut qaqinneqartut suuneri.

4)  Atortut qaqinneqartut amerlassusaat annertussusaalluunniit.

5)  Ulloq atortunik qaqitsiffik aamma nalunaaqutaq.

6)  Sumiiffik atortunik qaqitsiviusoq.

  Imm. 3.  Aalisarnermi atortunik annaasaqarnermi aalisarnermik nakkutilliisoqarfiup naalagaaffik sinerialik imaluunniit Nunarsuup Immikkoortuani Aqutsinermi Suleqatigiiffik nalunaarfigisinnaavai.

Imm. 4. Angallatinut pisanik nalunaaruteqartussaatitaanngitsuni aquttut, atortut annaasat tulaassivigisartagaq aqqutigalugu KANUAPNA-mut nalunaarutigineqartassapput.

 

  § 30.  § 27 naapertorlugu aalisarnermut atortut aalisarnerup unitsinneqarnerata kingorna piaartumik qaqinneqanngitsut oqartussanit qaqinneqarsinnaapput. Piginnittup akiligaanik qaqitsisoqassaaq.

  Imm. 2.  Qassutit aalisarnerup unitsinneqarnerata kingorna ullut arfineq-marluk kingorna qaqinneqarnikuunngitsut qassutinik uninngatitsiinnartoq kinaassusersineqarsinnaanngippat inunnit namminerisamik qaqinneqarsinnaapput tigummiinnarneqarlutillu.

 

Qaleralinniarneq immikkut pillugu

 

  § 31.  Aalisarnermut Naalakkersuisoq qassusersorluni aalisarneq § 4, imm. 5 malillugu inerteqqutaanngitsoq pillugu killilersuinermik aalajangersaaffigisinnaavaa, matumanilu piffissami aalisarnerup unitsinnera. Taamatut aalajangiinermi pisassiissutit piffissami tassani atuuttut immikkut isiginiarneqassapput kiisalu pisat pitsaassusiisa qulakkeernissaat isiginiarneqassalluni.

 

  § 32.  Qaleralinniarnermi atortoq atortunut allanut minnerpaamik 50 meterinik ungasissusilerlugu inissinneqassaaq.

 

Saattuarniarneq immikkut pillugu

 

  § 33.  Ilanngussaq 9 naapertorlugu pullatit tamarmik allunaasaaqqamik arrortinneqarsinnaasumik qimaaffissiartalersorneqassapput.

 

  § 34.  Pullatit aalisarnermi atorneqartinnatik immamiisinneqaqqussaanngillat.

 

  § 35.  Pullatit uiuleriiaani ataasiakkaani tamani amerlanerpaamik 100-uussapput.

 

Kapisilinniarluni aalisarneq immikkut pillugu

 

  § 36.  Qarsorsat imaluunniit qassutit 45 meterit sinnernagit takissusillit atorlugit taamaallaat kapisilinniarluni aalisartoqaqqusaavoq.

  Imm. 2.  Qassusersorluni kapisilinniarluni aalisarnermi:

1)  akuersissut ataaseq amerlanerpaamik ataatsikkut qassutinik 20-inik atuiffioqqusaavoq,

2)  qassutit uiuleriiaani ataasiakkaani atasuni amerlanerpaamik qassutit tallimat atorneqaqqusaapput,

3)  nigartat uuttuutaasa tasillugit minnerpaamik 140 mm-ussapput,

4)  qassutit uiuleriiaat akuttussusaat minnerpaamik 30 meteriussapput, aamma

5)  qassutit kuullu akua tininnerpaaffiani minnerpaamik 500 meterimik ungasitsigisumiissapput.

 

Kapisillit kuuata eqqaani kapisilinniarluni aalisarneq immikkut pillugu

 

  § 37.  Kapisillit Kuuata akuanit 1000 meterinit qaninnerusumut qassuserneq inerteqqutaavoq.

  Imm. 2.  Kapisillit Kuuata akuanit 50 meterinit qaninnerusumi aalisaatit suulluunniit atorlugit aalisarneq inerteqqutaavoq, qissattaat oqummersalik kisiat atorlugu aalisartoqaqqusaalluni.

  Imm. 3.  Qissattaammik oqummersartalimmik Kapisillit Kuuani aamma tatsit tassunga atasuni taamaallaat aalisartoqaqqusaavoq.

 

Kapitali 5

Nalunaarutit

 

  § 38. Nalunaarummi uani pissutsinut tunngatillugu nalunaarutigineqartut Aalisarnermut naalakkersuisoqarfimmit oqartussaaffimmut akisussaasumit tamanut nalunaarutigineqassapput, taakkununngalu ilaavoq Naalakkersuisut nittartagaanni nalunaaruteqartarneq.

  Imm. 2.  Nipisanniarneq pillugu piffissaliineq pillugu nalunaaruteqartoqassaaq aqutsiveqarfimmi pineqartumi nipisanniarnerup aallartinnginnerani kingusinnerpaamik sapaatip akunnera ataaseq sioqqullugu.

 

Kapitali 6

Pineqaatissiissutit

 

  § 39.  § 4, imm. 1, 2, 4 imaluunniit 6, § 5, imm. 3, oqaaseqatigiit aappaat, § 6, imm. 1, oqaaseqatigiit siulliat imaluunniit imm. 2, § 7, § 9, imm. 1, § 10, imm. 1 oqaaseqatigiit pingajuannik imaluunniit imm. 3, § 11, imm. 2 imaluunniit imm. 4, § 12, § 14, imm. 1 imaluunniit 2, § 16, oqaaseqatigiit siulliat, § 17, imm. 8 imaluunniit imm. 9, § 18, imm. 1 imaluunniit imm. 4 imaluunniit imm. 5, oqaaseqatigiit siulliat imaluunniit oqaaseqatigiit pingajuat imaluunniit imm. 7, § 19, imm. 2, § 20, § 22, imm. 1–4, § 23, imm. 1–4, § 24, imm. 1–4, § 25, imm. 1-mi oqaaseqatigiit aappaanni imaluunniit imm. 2, oqaaseqatigiit, § 26, § 27, § 28, imm. 1, imaluunniit imm. 2, § 29, imm. 1–2, imaluunniit 4, § 32–35, § 36, imm. 1-2, § 37, imm. 1–3-mik unioqqutitsisunut Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermut inatsimmi maleruagassat naapertorlugit akiligassiisoqarsinnaavoq.

Imm. 2. Nalunaarut manna malillugu malittarisassanik, peqqussutinut, Naalakkersuisut imaluunniit kommunalbestyrelset aalajangersagaat piumasaqaataallu pillugit § 8, imm. 2, § 10, imm. 4 aamma 5, § 13, imm. 1, § 15, imm. 1, § 18, imm. 2, § 21, imm. 2-3 aamma § 31 naapertorlugit aalajangersagaat pillugit unioqqutitsisunut, Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermut inatsimmi maleruagassat naapertorlugit akiligassiisoqarlunilu arsaarinnittoqarsinnaavoq.

 

Kapitali 7

Atuutilersitsinermut atorunnaarsitsinermullu aalajangersakkat

 

  § 40.  Nalunaarut ulloq septembarip 15-ani 2026 atuutilissaaq.

  Imm. 2.  Peqatigitillugu aalisarnerup teknikikkut iluarsartuussivigineqarnera pillugu Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 72, 4. november 2025-meersoq atorunnaarsinneqarpoq.

 

 

 

Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 31. august 2026

 

 

 

Peter Borg (atsior.)

Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermut Imminullu Pilersornermut Naalakkersuisoq

 

 

 

/Emanuel Rosing (atsior.)