Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 29, 23. maj 2024-meersumi § 5, imm. 3, § 14, imm. 1, § 15, § 46 aamma § 68 imm. 2 aamma imm. 3 naapertorlugit imatut aalajangersaasoqarpoq:

 

Kapitali 1

Atuuffia nassuiaatillu

 

Atuuffii

 

  § 1.  Nalunaarut aalisariutinut Kalaallit Nunaanni nalunaarsorneqartunut inuussutissarsiutigalugu aalisartartunut atuuppoq.

  Imm. 2.  Allamik immikkut isumaqatigiissuteqartoqarsimanngippat nalunaarut angallatit nunanit allameersut imaluunniit nunami allamiut angallataat atorlugit inuussutissarsiutigalugu aalisarnermi imartani Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani kiisalu nunami allamiut angallataannut Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaata avataani kalaallit pisassaannik aalisartunut atuuppoq.

 

Nassuiaatit il. il.

 

  § 2.  Nalunaarummi matumani uku imatut paasineqassapput:

1) "Aalisarneq pillugu inatsit": Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat.

2) ”Tunngaviusumik killeqarfiit”: Tunngaviusumik killeqarfiit Kunngip peqqussutai naapertorlugit Kalaallit Nunaata imartaata killeqarfianik qaqugukkulluunniit atuuttutut aalajangersarneqartut.

3)  "Kitaa": NAFO-p imartaata ilaa 1, Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffianiittoq.

4)  "Tunu": ICES-ip imartaasa II-p, V-ip, XII-up aamma XIV-ip ilaat Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaaniittut.

5)  "Atortut immap naqqatigoortut": Nalinginnaasumik aalisarnermi atortut immap naqqanut tuttartut imaluunniit tussinnaasut.

6)  ”Aalisarnermi atortut uninngasut”: Aalisarnermut atortut suulluunniit, atorneqarneranni immakkut ingerlatittariaqanngitsut, matumani ilanngullugit qassutit takisuut puttaquteerallit (hildingsgarn), qassutit nigartakinnerit kivisittakkat (indfiltringsnet), qassutit nivinngartakkat (toggegarn), qassutit kivisittakkat, bundgarnit, ningittakkat, immap naqqaniittunut pullatit aamma pullatit.

7)  ”Aalisarnermi atortut kalinneqarsinnaasut”: Aalisarnermi atortut suulluunniit atorneqarneranni immakkut kalinneqartariaqartut, pingaartumik atortut kalinneqarsinnaasut, atortut sanianniittut, qalorsuit, qalorsuit kaajallakkiartortitat atortullu kalinneqarsinnaasut assigisaat.

8)  ”Disko-karsi: Aqutsiveqarfik avannarpasissuseq 68º00’ aamma avannarpasissuseq 70º45’-p akornanniittoq, kippasissuseq 56º00’-p aamma kangimut tunngaviusumik killeqarfimmit killeqartinneqartoq, takuuk ilanngussaq 1.

9)  ”Sisimiut-karsi”: Aqutsiveqarfik avannarpasissuseq 66º00’ aamma avannarpasissuseq 67º00’ akornanniittoq, tunngaviusumik titarneq atuaqqissaarlugu kimmut 6 sømilinik ungasissuseqartumut tunngaviusumillu titarnerup kangianut killeqartinneqartoq, takuuk ilanngussaq 1.

10)  ”PNNP-mik aaqqissuussaq”: aqutsiffiusoq aalisarnermut inatsimmi kapitali 7-imi pineqartoq.

11) "Aqutsiveqarfik 47": Imartaq Kalaallit Nunaata Kitaani tunngaviusumik killeqarfiup 3 sømilit tungaanut iluaniittoq, kujammut avannarpasissuseq 68º30’-mi avannamullu avannarpasissuseq 75º00’-imi taakkualu kangerluttaanni killeqartinneqartoq (Qeqertarsuup Tunua kiisalu Uummannap sullua aamma Upernaviup eqqaa).

12)  "A.t.t": angallatip tamakkiisumik takissusaa, angallatip siorpiaaniit aqorpiaanut qeqqa atuarlugu uuttortarneqartoq (angallatip tamakkiisumik takissusaa).

13)  ”KANUAPNA”: Kalaallit Nunaanni Aalisarnermut Piniarnermullu Nakkutilliisoqarfik.

  Imm. 2.  Imm. 1-imi nassuiaatit allaaserineqartut saniatigut aalisarnermut inatsimmi nassuiaatit matumani nalunaarummi aamma atorneqassapput.

  Imm. 3.  Aalisarnernut pingaaruteqarnerpaanut aqutsiveqarfiit attuumassutillit Aalisarsinnaanermut akuersissutit pisassiissutillu pillugit Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaanni qaqugukkulluunniit atuuttumi takuneqarsinnaapput.

  Imm. 4.  Nalunaarummi sumiiffiit taaneqartut WGS84 naapertorlugu nalunaarsorneqarput, imartat assinginut Kalaallit Nunaannut atuuttunut iluarsiissutinik iluarsisarlugit.

  Imm. 5.  Nalunaarummi uani angallatip angissusaanik aalajangersakkat tassaapput angallatip uuttuutaanut uppernarsaammi uuttuut allassimasoq, uuttueriaatsit pillugit maleruagassat sorliit angissusaanut uuttuummik atulersitsinermut tunngaviliisuusimanersut apeqqutaatinnagit.

  Imm. 6.  Nalunaarummi uani nigartaqqortussuseq najoqqutarineqartoq tassaavoq nigartap tamakkerluni iluatungimigut nerutussusiata uuttuutaa, taamaattorli saattuanut pullatit nigartaasa angissusaat uuttorneqassapput nigartat affaannut uuttortartarlugit. Qalorsuit nigartaqqortussusii qalorsuit ilaannut tamanut atuupput.

  Imm. 7.  Nigartaqqortussuseq ilanngussaq 2-mi allaqqasut naapertorlugit aalajangersarneqassapput.

 

Kapitali 2

Nunap immikkoortuini killeqarfiit

 

Aalisarnerup sinerissamut killinga

 

  § 3.  Nalunaarummi uani allamik allassimasoqanngippat Tunumi Kitaanilu sineriak Kalaallit Nunaata Kitaata eqqaani aamma Tunup eqqaani killeqartinneqarpoq.

 

Aqutsiveqarfik sineriaap aamma tunngaviusumik killeqarfimmit 3 sømilit akornanniippoq

 

  § 4.  Aqutsiveqarfimmi sinerissap tunngaviusumillu killeqarfimmit 3 sømilit akornanni angallatinit 24 meterit a.t.t. imaluunniit 120 BT annerilluunniit aalisaqqusaanngillat, taamaattoq imm. 3 takuuk.

  Imm. 2.  Imm. 1-imi aqutsiveqarfinni inerteqquteqarneq aamma ungusiniutit qalorsuilluunniit atorlugit qaleralinniarnermi, suluppaagarniarnermi, nataarnarniarnermi qeerarniarnermilu angallatinut tamanut atuuppoq.

  Imm. 3.  Imm. 1-imi inerteqqummit ilaatinneqanngitsut tassaapput:

1) Raajarniarneq, takuuk § 5.

2) Uiluinniarneq, takuuk § 8, imm. 1.

 

Raajarniarneq immikkut pillugu

 

§ 5.  Tunngaviusumik titarnermit 3 sømilit iluini, Sisimiut karsimi aamma Qeqertarsuup Tunuani karsimi aalisariutit 40 meterit tamakkiisumik sinnerlugit takissusillit imaluunniit 1.000 BT sinnerlugit usisinnaassusillit raajarniaqqusaanngillat, taamaattorli imm. 3 aamma imm. 5 takukkit.

Imm. 2. Imm. 1-imi sumiiffiit taaneqartut iluini raajartat angallammi tunisassiareqqusaanngillat, nunamulli tunisassiorfimmi suliareqqitassanngorlugit tulaanneqassapput, taamaattorli imm. 4 takujuk.

  Imm. 3.  Ingerlataqartunut, nalunaarutip atuutilersinneqarnissaata tungaanut angallateqartunut imm. 1 naapertorlugu aalisarfiusinnaasutut taasanut aalisarsinnaanermut akuersissuteqarsimasut, taamaattorli taaneqartutut piumasaqaatinik naammassinnissimanngitsut, angallammik taassuminnga atuillutik suli sumiiffimmi aalisarnissaminnut akuersissummik tunineqarnermikkut akuerineqassapput. Ingerlataqartup angallatini taarsissappagu imaluunniit ulluni tulleriiginnarni 120-ni akuersissut angallammut attuumassuteqartinngippagu akuersissut atorunnaassaaq.

  Imm. 4.  Ingerlataqartunut, nalunaarutip atuutilernissaata tungaanut aalisariummi Qeqertarsuup Tunuani pisaminnik tunisassiorsinnaanermik akuersissuteqarsimasut, angallammik taassuminnga atuillutik suli sumiiffimmi aalisarnissamut akuersissummik tunineqarnermikkut akuerineqassapput. Ingerlataqartup angallatini taarsissappagu imaluunniit ulluni tulleriiginnarni 120-ni akuersissut angallammut attuumassuteqartinngippagu akuersissut atorunnaassaaq.

  Imm. 5.  Imm. 1-imi imm. 2-milu inerteqqummit ilaatinneqanngitsut tassaapput:

1)  Imartaq avannarpasissuseq 61°00’-imit avannarpasissuseq 65°00’-mut killilik, taamaattorli § 13, imm. 1, nr. 2 mianeralugu kangimut tunngaviusumik titarnerup tungaanut aalisartoqarsinnaavoq.

2) Avannarpasissutsip avannaani najugaqarfiit eqqaanni 5 sømilimi imartat illersorneqartut kiisalu qilalukkanik qernertanik qaqortanillu piniarnerit matuneqarneri mianeralugit tunngaviusumik titarnerup tungaanut aalisartoqarsinnaavoq.

3)  Imartaq Sigguup Nuussuullu qeqertaasaata kangimut kippasissuseq 54°20’ tikillugu aalisarfiusinnaavoq, Sigguummi kujataanit 3 sømilinit qaninnerusoq tikinneqaqqusaanngimmat.

 

Qaleralinniarneq immikkut pillugu

 

  § 6.  Aqutsiveqarfimmi 47-mi angallatit 15 meterinit a.t.t.-mit annerit qaleralinniaqqusaanngillat. Angallatilli 31,99 BT-mit minnerusut ukiup pisassiissuteqarfiusup aqutsiveqarfimmi aalisarsinnaanermut akuersissutaateqarsimasut aqutsiveqarfimmi 47-mi aalisarsinnaanermut akuersissutinik suli tunineqartassapput.

  Imm. 2.  Kitaani avannarpasissuseq 64°30' aamma avannarpasissuseq 68°N akornanni qalorsuarsorluni qaleralinniarneq inerteqqutaavoq.

 

Saattuarniarneq immikkut pillugu

 

  § 7.  Piffissami 1. januarimiit 31. marts ilanngullugu avannarpasissuseq 66º00’-p avannaani inuussutissarsiutigalugu saattuarniarneq matoqqasarpoq.

 

Uiluinniarneq immikkut pillugu

 

  § 8.  Sinerissap tunngaviusumillu killeqarfiup 3 sømilit avataanni imartami sinerissap tunngaviusumillu titarnerup aalisarnikkut oqartussaaffiup killingata 3 sømilit avataanni, angallatit inuussutissarsiutigalugu uiluinniartut, angallatip angissusia apeqqutaatinnagu, aalisarsinnaapput.

  Imm. 2.  Uillut il.il pillugit Kalaallit Nunaannut nalunaarut kingornalu allannguuteqartinneqartoq naapertorlugu uiluinnik misiligutinik tigusani nassiunneqartunilu uiluiit toqunartoqartut Fødevarestyrelsenimit paasineqarpat Aalisarnermut Naalakkersuisoq sumiiffimmik uiluinniarfiusumik tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit matusisinnaavoq. Immikkoortoq 1-mi allaqqasunut akerliusumik aalisarneq inerteqqutaavoq.

  Imm. 3.  Aalisarnermut Naalakkersuisup sumiiffik uiluinniarfiusoq tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit ammaqqissinnaavaa Fødevarestyrelsenip sumiiffik ammaqippagu, Uillut il.il pillugit Kalaallit Nunaannut nalunaarut kingorna allanngortinneqartoq takuuk.

 

Kapitali 3

Piffissanik killilersuineq

 

Nipisanniarneq immikkut pillugu

 

  § 9.  Aalisarnermut Naalakkersuisoq ukiut tamaasa nipisannik arnarlunniarnermut piffissaliisarpoq. Piffissaq aalisarfiusoq aqutsiveqarfikkaartumik aalajangersarneqartarpoq kiisalu najukkani tunisassiorfiit aalisarnermullu peqatigiiffiit sinniisuutitaannik isumasiorneqareertarlutik. Aalajangersimasumik piffissaliussap avataatigut nipisanniarneq inerteqqutaavoq.

  Imm. 2.  Imm. 1 naapertorlugu aalisarneq taamaallaat 1. aprilimiit 16. juli ilanngullugu pisinnaavoq.

  Imm. 3.  Imm. 1 naapertorlugu aalajangersimasumik piffissaliilluni nipisannik arnarlunniarniarfissap nalaani kiisalu piffissaq 31. januarimiit 31. martsimut nipisannik angusallunniarneq taamaallaat akuerisaavoq.

  Imm. 4. Aalisarnermut Naalakkersuisoq suliaqartunut ataasiakkaanut piffissaliussanit siusinnerusumik nipisanniarnissamut immikkut akuersissuteqarnermik nalunaaruteqarsinnaavoq aalisarnerup ammaannissaanut tunngaviit misissorniarlugit.

 

Kapisilinniarneq immikkut pillugu

 

  § 10. Naalakkersuisut najukkami aalisartut peqatigiiffii isumasioreerlugit inuussutissarsiutigalugu kapisilinniarluni aalisarnerup aallartinnissaata ullua aalajangersartassavaat. Ulloq aallartiffissaq aamma pisassiissutinik aalajangersaaneq kiisalu piumasaqaatit www.naalakkersuisut.gl-imi saqqummiunneqassapput tamanullu nalunaarutigineqassallutik.

  Imm. 2.  Imm. 1-imi ulloq taaneqartoq sioqqullugu aalisarneq aallartinneqaqqussaanngilaq.

  Imm. 3.  Kapisilittassiissutit aalajangikkat tamakkerlugit pisarineqarnissaat qanillippat, Aalisarnermut Naalakkersuisup nalunaarutigissavaa qaqugu inuussutissarsiutigalugu kapisilinnik aalisarneq kiisalu taamatut aalisarnermit pisanik pisineq aamma tunisineq unissasoq. Aalisarunnaarnissaq sioqqullugu atortut qaqinneqassapput.

  Imm. 4.  Imm. 3-mi ullup taaneqartup kingorna aalisarneq inerteqqutaavoq.

 

Kapitali 4

Atortunik killilersuineq

 

Aalajangersakkat nalinginnaasut

 

  § 11.  Aalisaatit uninngaannartut sila apeqqutaatillugu akulikitsumik pisat ajoqusertinniarnagit napitaajarneqartassapput.

  Imm. 2.  Aalisaatit uninngaannartut ima inissinneqassapput; kangerluit, kangerliumanerit, ikerasannut kuuilli sioraannut il.il. assersuissanatik kiisalu aalisaatit allunaasalluunniit imaluunniit atortulersuutit allat, aalisaatinut atasut, isumannaatsumik sumiissusersiornernut angallannernullu ajoqutaasussaajunnaarsinneqassallutik.

 

Imartat uumasoqassutsimikkut navianartorsiorsinnaasut

 

  § 12.  Naalakkersuisut aalajangiussinnaavaat sumiiffiit imaani uumasoqatigiinnik mianernartunik uumaffiusutut isigineqartut immap naqqatigut kilisaffigineqarnissaannut imaluunniit immap naqqanut attuuttartunik allanik atortoqarluni aalisarfigineqarnissaannut matussallugit. Immikkoortumi siullermi allaqqasunut akerliusumik aalisarneq inerteqqutaavoq.

Imm. 2. Sumiiffinnik matusineq pillugu Naalakkersuisut tamanut nalunaaruteqassapput, takuuk imm. 1. Angallatinut nunani EU-mi ilaasortaasuni nalunaarsorneqarsimasunut nalunaarut EU-kommissionimut kalaallillu angallatiginngisaannut allanut nunat ataasiakkaat aalisarnermik oqartussaannut nassiunneqassaaq.

 

  § 13.  Aalisarnermut atortunik immap naqqatigoortittakkanik aalisarneq sumiiffinni makkunani inerteqqutaavoq:

1)  Kalaallit Nunaata kitaani sinerissamit avannarpasissuseq 64°10' aamma avannarpasissuseq 65°15' aamma sinerissamit tunngaviusumik killeqarfimmit 3 sømilimik avasinnersup akornanni.

2)  Kalaallit Nunaata kitaani avannarpasissuseq 62º13,8’ aamma kippasissuseq 50º29,0’ aamma tunngaviusumik killeqarfiup kangiata tungaanut avannarpasissuseq 62º44,0’ aamma kippasissuseq 50º38,7’, ilanngussaq 3 takuuk.

3)  Kalaallit Nunaata Kitaani avannarpasissuseq 60º22,9’ aamma kippasissuseq 48º25,5’, avannaarpasissuseq 60º22,1’ aamma kippasissuseq 48º24,9’, avannarpasissuseq 60º21,3’ aamma kippasissuseq 48º25,9’ kiisalu avannarpasissuseq 60º22,1 aamma kippasissuseq 48º29,6V.

4) Kalaallit Nunaata Kitaani ilanngussami 4-mi immikkoortut aappaluttumik ilisarnaatillit.

  Imm. 2.  Kalittakkanik ningittakkanillu immap naqqanut attuuttartunik Kitaani Toqqusap ikkannerata kitaatungaani ilanngussaq 5 malillugu aalisarneq inerteqqutaavoq.

 

Qassutit aamma nigartoqqussutsit

 

  § 14.  Nigartat sanerai (sisamat tamarmik takeqqatigiit)  assigiimmik sananeqaammik qilernernik sisamanik aalajangikkat taamaallaat atorneqarsinnaapput. Uanili pineqanngilaq ammassanniarnermi nigartat (arfinillinik nalinginnaasumik takeqqatigiinnik) teqeqqullit, arfinillinik aalajangersimasumik katiguffilerlugit qilertallit nigartaliornermi atortut assinginik atortoqarluni nigartaliarineqartartut atorneqarsinnaapput.

 

  § 15.  Aalisakkanik imm. 2-miit 8-mut taaneqanngitsunik aalisarnermi nigartaqqortussutsimut 140 mm-it minnerpaaffissatut atuupput.

  Imm 2. Qalorsuarsorluni nigartat uuttuutaasa minnerpaaffissaat tassaapput:

1) raajat: 40 mm.

2)  eqalukkat, putooruttut, ammassat qaleruaqanngitsullu: 16 mm.

3)  ammassassuit avaleraasartuullu: 32 mm.

4)  saarullernat: 35 mm.

  Imm. 3.  Qalorsuarsuit atorlugit qaleralinniarnermi qalorsuit taliisa ataatungai minnerpaamik 100 mm-inik nigartaqqortussuseqassapput. Qalorsuit sinneri minnerpaamik 140 mm-inik nigartaqqortussuseqassapput.

  Imm. 4.  Qalorsuarnik ikerinnarsiutinik suluppaagarniarnermi qaluni nigartaqqortussutsimut 100 mm-it minnerpaaffissatut atuupput.

  Imm. 5.  Qassutinik aalisarnermi nigartat uuttuutaasa minnerpaaffissaat tassaapput:

1)  nipisat: 260 mm.

2)  eqaluit: 100 mm.

3) qalerallit: 190 mm.

4)  saarulliit: 160 mm.

  Imm. 6.  Inuussutissarsiutigalugu saattuarniarnermi pullatit kisimik atorneqartassapput. Pullatini affarmik nigartanut nigartat minnerpaaffissaat tassaavoq 70 mm.

  Imm 7.  Uiluinnik aalisarnermi/katersinermi nigartat atorneqartut qitermikkut sanimut napillugit minnerpaamik 80 mm.-erinik takissuseqassapput.

  Imm. 8.  Aalisarnermi atortut imm. 1-miit 8-mut naapertorlugit atorneqartunit nigartakinnerusut angallammiitinneqassanngillat qajannaarlugit aalajangerneqarsimanngikkunik imatullu ittujaarneqarsimanngikkunik ajornanngitsumik tigullugit atorneqarsinnaajunnaarlugit.

  Imm. 9.  Imm. 1-imit imm. 8-imut taaneqartunik allaanernik aalisaatinik atuineq inerteqqutaavoq.

 

Sumiiffiit nutaat

 

  § 16.  Aalisarnerit tamarmik Kitaani imartami avannarpasissuseq 74°-p avannaani kippasissuseq 66°-illu kitaani Tunullu imartaani avannarpasissuseq 71°-p avannaani immap naqqatigut aalisarnermut atortut atorlugit aalisarnerit tamarmik piffinni nutaani aalisarnertut isigineqassapput.

  Imm. 2.  Imm. 1 naapertorlugu sumiiffimmi nutaami aalisartoqartillugu Aalisarnermut Naalakkersuisoq ingerlatsisumut immikkut piumasaqaateqarsinnaavoq, ilaatigut immikkut nalunaarusiortarnissamut alapernaatsumillu ikisinissamut ilanngullugit.

 

Atortut qassutinut/qalorsuarnut aalajangikkat

 

  § 17.  Raajarniarnermi immikkoortiterissutit atorneqassapput annerpaamillu paakkarutai 22 mm-inik akuttussusillit. Immikkoortiterissutit aalajangersimasumik iluseqassapput sananeqaataallu allanngujaatsuussalluni. Immikkoortiterissutit aalajangersimasumik iluseqassapput sananeqaataallu allanngujaatsuussalluni aamma ima ikkunneqassallutik aalisakkanik saniatigut pisanik sapinngisamik pitsaanerpaamik immikkoortiterisoqarsinnaanngorlugit. Immikkoortiterissutini paakkarutit akuttussusissaat nalunaarummut matumunnga ilanngussami 2-imi taaneqartutut uuttortarneqassapput.

  Imm. 2.  Nigartaqqortussutsit pillugit § 7-imi aalajangersakkat apeqqutaatinnagit atortulersuutit imm. 5-miit 7-mut taaneqartut qalorsuit qulaatungaannut taamatuttaaq ataatungaannut ikkunneqarsinnaapput nungullarsaaneq millisinniarlugu aamma/imaluunniit qalorsuit ninngunerulersinniarlugit.

  Imm. 3.  Raajanut qalorsuit assakaasorsuinik nikittartunik minnerpaamik 72 cm-inik kalunnernik nivingatalinnik ikkussiffigineqarsimassapput. Assakaasorsuit aalajangikkat inerteqqutaapput.

  Imm. 4.  Raajanik kilisannermi qalorsuit eqqarsaatigalugit bobbins-inik atuineq inerteqqutigineqarpoq. Taamaattoq ajornartitaanngilaq qalorsuit ammanerisa saneraanni assakaasorsuarnik nikerarsinnaasunik sisannillu ujarattalinnik (stålbobbin) atuinermik aallarniinissaq naggasiinissarlu, soorlu aamma ajornartitaanngitsoq assakaasorsuit akorngini takissutsini tamani ujarattamik sisammik (stålbobbin) ataatsimik ikkussisarnissaq. Ujarattat sisaat ikkutat qitermikkut sanimut napillugit silissutsimikkut uuttuutaat assakaasorsuit ikkutat qeqqatigut tukimut uuttuutai assigissavaat. Affarmik ulamertat gummimik sanaat siakkilinut svirvilinullu illersuutit atorneqarsinnaapput.

  Imm. 5.  Atortup affaani kingullermi qalussianik qajannaallisaatinik (aqajaruani qallermik) ataasiinnavinnik ikkussisoqarsinnaavoq. Qalussiat qajannaallisaatit nigartaat minnerpaamik (aqajaruani ilorliup) nigartaannit marloriaammik angissuseqassapput. Qalussiat qajannaallisaatit kaajallallugit nigartussusiat aqajaruata ilorliup kaajallallugu nigartussusianit annerussaaq.

  Imm. 6.  Marlunnik arlalinnilluunniit qalunik qaloortartunik atuilluni aalisarnermi akorni rulleklump-iussaaq immap naqqani ingerlasartumik.

  Imm. 7.  Atortut suugaluartulluunniit, ilaatigut tingerlaatissiaq, allungiartorfissiat, qalussiallu ilanngullugit, (nungullarnaveeqqutitut) qalorsuit ataannut affaannut kingullermut ikkunneqarsinnaapput. Nungullarnaveeqqutit sukkulluunniit qalorsuit kaajallallugit affai sinnerlugit qallersimassanngilaat.

  Imm. 8.  Qalorsuit pisaqarsinnaassusiat pitsaanerulersinniarlugu qaartuunnginnissarlu pinaveersaartinniarlugu akuerisaavoq qalorsuarnut kipparissunik (sisamanik teqeqqulinnik) illersuutinik ikkussisinnaaneq aalisarnermut pineqartumut nigartakinnerpaatut atuuttup assinganik nigartaqqortussuserlugit, takuuk § 15. Qalorsuarnut illersuutit imatut ikkunneqarsimassapput qalorsuit sinnerini allani pisaqarsinnaassuseq minnerulersinneqassanani.

 

  § 18.  Qalorsuarnik saarullinniarnermi aalisakkanilluunniit assigisaannik kilisannermi saniatigullu pisaqannginnissaq anguniarlugu aalisakkallu mikivallaat immikkoortiterniarlugit nigartat T90-it, ilanngussaq 2 takuuk, imaluunniit aalisarnermi pineqartumi minnerpaamik nigartaqqortussusiisa assinginik nigartallit atorneqarsinnaapput, § 15 takuuk. T90-ini qassutit ikkussat qalorsuit sinnerini saniatigut pisaqarsinnaanerat annikillisinnagu ikkunneqassapput.

  Imm. 2.  Qalorsuarnik ikerinnarsiutinik aalisarnermi rundstroppit qajannaallisaatitut qalorsuit ilaannut atorneqarpata taakkua qalorsuit kaajallallugit annerpaamik 40%-ianit naannerunngitsut atorneqarsinnaapput (nigartat amerlassusaasa nigartussutsimik amerlisarlugu uuttuutigineqassaaq). Rundstroppit taamaattut akornanni akuttussuseq minnerpaamik 1 meteriussaaq. Rundstroppit taamatullu qalussiat qajannaallisaatit (aqajarua qalleq) ataatsikkut atorneqarpata rundstroppit aqajaruanut ilorlermut taamaallaat ikkuteqqasarsinnaapput. Rundstroppit qajannaallisaatitut qalorsuit ilaannut atorneqartut qalorsuit kaajallallugit 60 pct-ianit naannerit atorneqartillugit nigartaqqortussutsimut 140 mm-inik minnerpaaffeqarnissaat piumasaqaataavoq.

 

  § 19.  Atortussiat atortullu §§ 17-imi aamma 18-imi taaneqanngitsut kilisannermi atorneqaqqusaanngillat.

 

Katersiviit angallatillu uumatitsiviit atorneri immikkut pillugit

 

  § 20.  Aalisakkanut katersivinnik atuineq uumasunut illersorneqarsinnaasumik atorneqassapput. Taamaalilluni aalisartup:

1)  aalisaatit qajassuussisut taamaallaat atussavai,

2)  uumatitsiviit aalisakkap qasuersersinnaanissaa ajornaquteqanngitsumillu aalasinnaanissaat qulakkeerlugu angissusilissavai ilusilerlugillu,

3)  uumatitsiviit mingutsitsinngitsumut inississavai, taamaalilluni atugarliortitsineq pitsaaliorneqarluni,

4)  aalisakkat uumatitsivimmiitinneri sivisoorsuunnginnissaat kiisalu pisariaqanngitsumik amerlasoorujussuanngortinnginnissaat qulakkiissavai, taamaalillutik pisariaqanngitsumik sanigorserneri ajoqusiinerillu pitsaaliorlugit

5)  bundgarninit uumatitsivinnut aalisakkat nuunneri ima sukkassuseqassasut, aalisakkat naqitsinermut nalimmassarnissaminnut periarfissinneqartassallutik,

6)  atugarliortoqartillugu tisanissaat, nerisinnissaat imaluunniit uumatitsivimmit anisinnissaat qulakkiissavai aamma

7)  aalisakkanik uumatitsivimmi 30.000 kg-nit oqimaannerit ullormut takusartarlugit.

  Imm. 2.  Uumatitsiviit kuuffissuit kuuffiannut, akuutissanik mingutsitsiviusunut, silaannartaqarpianngitsunut uuliamilluunniit mingutsitsiffiusumut aarlerinaateqartunut inissinneqassanngillat.

  Imm. 3.  Angallatinik uumatitsivinnik atuineq uumasut illersorniarlugit inissinneqassapput aamma pumpit ima iluseqartinneqassallutik aalisakkanik nuussinerit ajoqusiinani pisinnaassallutik.

  Imm. 4.  Angallatinik uumatitsivinnik atuisut qaqugukkulluunniit nakkutilliisunut ilisimatitsissutigisassavaat sumi inissinneqarsimaneri katersivinnullu uumatitsiviit piginnittui imaarsinissamik isumaqatigiissuteqarsimasut pillugit.

 

Aalisariaatsit ilaasa inerteqqutaanerat

 

  § 21.  Qaartartut, aallaasit kaattallu naqitsinermik kaattaalluni atorneqartartut allallu anaartaatit kiisalu akuutissat toqunartullit, ilisimajunnaarsitsisartut arrortitsisartullu aalisarnermi atoqqusaanngillat.

  Imm. 2.  Innaallagissamik atortulerluni aalisarneq immikkut ittumik Naalakkersuisunit akuerineqarsimatinnani atoqqusaanngillat.

  Imm. 3.  Qassutit tissukartittakkat atorneqarnissaat inerteqqutaavoq.

 

Atortut aalajangersimasut atorneqaqqusaanngitsut

 

  § 22.  Atortut pisanik angallammiit toqqaannartumik eqqaanermut atorneqarsinnaasut inerteqqutaapput.

  Imm. 2.  Qalorsuarsorluni raajarniarnermi aalisakkanik niuernermi soqutiginaateqarsinnaasunik igitsinissamut immikkut akuersissuteqartoqarsimatillugu, saniatigut pisat suuneri amerlassusiilu nalunaarsorneqassapput iginneqartinnagillu umiarsuup allattaaviinut allanneqassallutik.

  Imm. 3.  Bingetankinit kuuffiit annerpaamik 10 mm-inik akunneqartillugit imaluunniit 15 mm-inik  ammalortup qeqqatigut sanimut napillugu silissusaata uuttuutaanik (diameterinik) putoqartillugit ungalulinnik aalajangerlugit svejsikkanik ristilerneqassapput.

  Imm. 4.  Angallammi imermik immikkoortiterummi ungalut akuttussusiat annerpaamik 10 mm-iussaaq. Ungalut aalajangerlugit svejserneqassapput. Imermik immikkoortiterummi putut atorneqarpata, qeqqaniit sanimut uuttuutaa annerpaamik 10 mm-erioqqusaapput. Imermik immikkoortiterutini sliskini putut annerpaamik qeqqaniit sanimut 15 mm-ioqqusaapput.

  Imm. 5.  Pisat angissusaannik angallammi immikkoortiterinermut atortut inerteqqutaapput.

 

  § 23.  § 22, imm. 5-imi inerteqquteqarneq angallatinut pisaqareernerup kinguninngua pisanik qerititerisartunut atuutinngilaq. Pisat angissusaat malillugit immikkoortiterneqariarpata qeritinneqassapput.

  Imm. 2.  Aserorterivimmik pisanik tuggaasinnaasumik sequtserisinnaasumilluunniit atuinissaq inerteqqutaavoq. Angallatit aalisakkanit qajuusaasianik tunisassiorsinnaasut, tankip uninngatitsiviup aalisakkanillu qajuusaasiorfiup akornanni ikkutamik aserorterummik atuisinnaapput.

  Imm. 3.  Aalisakkanit qajuusiat pisanit suliareqqiinermi peerneqartunit imaluunniit pisatut akornutilittut angallammi tunisassiarineqanngitsut suliarineqanngitsutulluunniit (perlukut) atorlugit taamaallaat tunisassiarineqarsinnaapput.

 

Aalisarnermut atortunik nalunaaqutsersuineq

 

  § 24.  Aalisarnermi atortut uumatitsiviillu piginnittup aqqanik najugaanik oqarasuaataatalu normuanik imaluunniit angallatip aqqanik ilisarnaataanillu nalunaaqutsersimassapput. Nalunaaquttat imaassapput:

1)  atortut masammit pitarneqarsinnaassanngillat,

2)  qassutini kivisittakkani nalunaaqutsiussat qimiaanut aalajangerneqassapput,

3)  ningittakkanut nalunaaqutsiussat ningittakkanut namminernut aalajangerneqassapput,

4)  qalorsuit pingaarnertut allunaasamut aalajangerneqassapput,

5)  immap naqqanut tutsittakkat aamma pullatit nalunaaqutaat atortup sinaakkutaanut qullermut aalajangerneqassapput,

Imm. 2.  Atortut imm. 1-imut naapertuuttumik nalunaaqutsersimanngitsut angallammi uninngatinneqaqqusaanngillat assartorneqaqqusaanatillu.

  Imm. 3.  Atortut uninngatittakkat tamarmik atorneqarnerminni imm. 1-mi paasissutissat allassimasut naapertorlugit puttaqutimikkut nalunaaqutsersorneqartassapput.

  Imm. 4.  Puttaqutit immikkut imm. 1-mi allassimasut naapertorlugit nalunaaqutsersorneqassapput.

  Imm. 5.  Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani tunngaviusumik killeqarfimmiit 3 sømilip iluani aalisarnermi, aalisarnermi atortut uninngasut ilanngussami 6-mi aalajangersarneqartutut nalunaaqutserneqarsimassapput.

  Imm. 6.  Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani tunngaviusumik killeqarfimmiit 3 sømilip avataani aalisarnermi, aalisarnermi atortut uninngasut ilanngussami 7-mi aalajangersarneqartutut nalunaaqutserneqarsimassapput.

 

Nipimik kalerrisaarutit (pingerit)

 

  § 25. Bundgarninik saarullinniarnermi bundgarnit nipimik kalerrisaarusersorneqarsimassapput (pingerilersorneqarsimassapput).

 

Aalisarnermik atortut annaasat qimaannakkallu

 

  § 26.  Aalisarneq unitsinneqavissorpat imaluunniit utaqqiisaasumik unitsinneqarpat, aalisartup atortuni tamaasa erngerluni qaqissavai, atortut qanorissusaat apeqqutaatinnagu.

 

  § 27.  Angallatit aalisarnermi atortunik annaasanik qaqitsinermut atorneqarsinnaasunik qaqugukkulluunniit nassartassapput.

  Imm. 2.  Angallatip aalisarnermi atortunik aalisarnermiluunniit atortut ilaannik annaasaqartup naalagaa atortunik sapinngisamik sukkanerpaamik qaqitsiniassaaq.

  Imm. 3.  Atortut ilassimasut nammineq sakkut kipinerisigut avissaartinneqassapput.

 

  § 28.  Aquttup atortut annaasat pillugit nalunaaquttap akunneri 24-t iluini KANUAPNA makkunannga nalunaarfigissavaa:

1)  Angallatip aqqa radiokkullu attaveqartilluni ilisarnaataa.

2)  Aalisarnermi atortut annaaneqartut suussusaat.

3)  Aalisarnermi atortut annaaneqartut amerlassusaat amerlassusaalluunniit.

4)  Annaasaqarneq ulloq aamma nalunaaqutaq qassinut pisimanersoq.

5)  Sumiiffik atortunik annaasaqarfiusoq.

6)  Iliuutsit atortunik qaqitsiniarnermi iliuuserineqarsimasut.

  Imm. 2.  Kingorna aalisarnermut atortut taakkuluunniit ilaat qaqinneqarpata, aalisartulluunniit allap aalisarnermut atortut nalunaaqutserneqanngitsut qimaannakkat qaqippagit, qaqinnerannit nalunaaquttap akunnerisa 24-t iluini tullinnguuttut KANUAPNA-mut nalunaarutigineqassapput:

1)  Angallatip atortumik qaqitsisup aqqa radiokkullu attaveqartilluni ilisarnaataa.

2)  Angallatip atortunik annaasaqartup aqqa radiukkullu ilisarnaataa.

3)  Atortut qaqinneqartut suuneri.

4)  Atortut qaqinneqartut amerlassusaat amerlassusaalluunniit.

5)  Atortunik qaqinneqarnerini ulloq aamma nalunaaqutaq.

6)  Sumiiffik atortunik qaqitsiviusoq.

  Imm. 3.  Aalisarnermi atortunik annaasaqarnermi aalisarnermik nakkutilliisoqarfiup naalagaaffik sinerialik imaluunniit Nunarsuup Immikkoortuani Aqutsinermi Suleqatigiiffik nalunaarfigisinnaavai.

  Imm. 4.  Tunngaviusumik killeqarfimmit 3 sømilit iluini atortut annaasat, annaasaqarfimmi KANUAPNA-mut nalunaarutigineqassapput.

 

  § 29.  § 26 naapertorlugu aalisarnermut atortut aalisarnerup unitsinneqarnerata kingorna piaartumik qaqinneqanngitsut oqartussanit qaqinneqarsinnaapput. Piginnittup akiligaanik qaqitsisoqassaaq.

  Imm. 2.  Qassutit aalisarnerup unitsinneqarnerata kingorna ullut arfineq-marluk kingorna qaqinneqarnikuunngitsut qassutinik uninngatitsiinnartoq kinaassusersineqarsinnaanngippat inunnit namminerisamik qaqinneqarsinnaapput tigummiinnarneqarlutillu.

 

Qaleralinniarneq immikkut pillugu

 

  § 30.  Sinerissap qanittuani qassutinik qalorsuarnilluunniit qaleralinniarneq inerteqqutaavoq.

  Imm. 2.  Kommunalbestyrelsit pisinnaatinneqarput imm. 1-imi inerteqqut apeqqutaatinnagu qaleralinniarluni qassutinik kilisaatinillu aalisarnissamut kommunimi ileqqoreqqusaliornissaminnut. Taamatut akuersissuteqarneq piffissamik nunallu immikkoortuanik killeqartinneqassaaq.

  Imm. 3.  Aalisarnermut Naalakkersuisoq qassusersorluni aalisarneq imm. 2 malillugu inerteqqutaanngitsoq pillugu killilersuinermik aalajangersaaffigisinnaavaa, matumanilu piffissami aalisarnerup unitsinnera. Taamatut aalajangiinermi pisassiissutit piffissami tassani atuuttut immikkut isiginiarneqassapput kiisalu pisat pitsaassusiisa qulakkeernissaat isiginiarneqassalluni.

 

  § 31.  Qaleralinniarnermi atortoq atortunut allanut minnerpaamik 50 meterinik ungasissusilerlugu inissinneqassaaq.

 

Saattuarniarneq immikkut pillugu

 

  § 32.  Ilanngussaq 8 naapertorlugu pullatit tamarmik allunaasaaqqamik arrortinneqarsinnaasumik qimaaffissiartalersorneqassapput.

 

  § 33.  Pullatit aalisarnermi atorneqartinnatik immamit qaqinneqassapput.

 

  § 34.  Pullatit kalunnermi ataatsimi amerlanerpaamik 100-uussapput.

 

Kapisilinniarneq immikkut pillugu

 

  § 35.  Qarsorsat imaluunniit qassutit 2000-nik nigartallit 30 meterit sinnernagit takissusillit atorlugit taamaallaat kapisilinniarluni aalisartoqaqqusaavoq.

  Imm. 2.  Qassusersorluni kapisilinniarnermi:

1)  qassutit kalunnerinut ataatsimut qilerneqarsimasuni amerlanerpaamik qassutit tallimat atorneqaqqusaapput,

2)  nigartat uuttuutaasa tasillugit minnerpaamik 140 mm-ussapput,

3)  qassutit kalunnerisa akuttussusaat minnerpaamik 30 meteriussapput aamma

4)  qassutit kuullu akua tininnerpaaffiani minnerpaamik 500 meterimik ungasitsigisumiissapput.

 

  § 36.  Kapisillit Kuuata akuanit 1000 meterinit qaninnerusumut qassuserneq inerteqqutaavoq.

  Imm. 2.  Kapisillit Kuuata akuanit 50 meterinit qaninnerusumi aalisaatit suulluunniit atorlugit aalisarneq inerteqqutaavoq, qissattaat kisiat atorlugu aalisartoqaqqusaalluni.

  Imm. 3.  Qissattaammik oqummersartalimmik kuummi aamma tatsit tassunga atasuni taamaallaat aalisartoqaqqusaavoq.

 

Kapitali 5

Nalunaarutit

 

  § 37. Pissutsit nalunaarummut uunga tunngasut pillugit nalunaarutit Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfimmit, ilaatigut Naalakkersuisut nittartagaatigut, avammut nalunaarutigineqassapput.

  Imm. 2.  Nipisanniarneq pillugu piffissaliineq pillugu nalunaaruteqartoqassaaq aqutsiveqarfimmi pineqartumi nipisanniarnerup aallartinnginnerani kingusinnerpaamik sapaatip akunnera ataaseq sioqqullugu.

 

Kapitali 6

Pineqaatissiissutit

 

  § 38.  Aalajangersakkanik ukuninnga § 4, imm. 1-2, § 5, imm. 1-2, §§ 6-7, § 9, imm. 1 aamma imm. 3, § 10, imm. 2 aamma imm. 4, § 11, §§ 13 - 15, §§ 17 - 27,  § 28, imm. 1-2 aamma imm. 4, § 30, imm. 1, §§ 31 - 36 unioqqutitsineq Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermi inatsimmi malittarisassat malillugit akiliisitsinermik kinguneqarsinnaapput.

  Imm. 2.  Malitassanut, peqqussutinut, immikkut akuersissutinut il.il. § 8, imm. 2, § 9, imm. 4, § 12, imm. 1, § 16, imm. 2 kiisalu § 30, imm. 2 aamma imm. 3 naapertorlugit atuutilersinneqartunut Kalaallit Nunaanni Pinerluttulerinermut inatsimmi malittarisassat malillugit akiliisitsissutinik pineqaatissiissuteqarnissaq aalajangersarneqarsinnaavoq.

  Imm. 3.  Inatsisartut inatsisaanni imaluunniit peqqussutini Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu peqqusissutigineqartuni akileeqqusissuteqarnissamik aalajangersaanissaq inatsimmi tunngavissaqartillugu, akileeqqusissuteqarneq Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermut inatsisit malillugit inummut pisinnaatitaasumut pisussaatitaasumullu pisussaaffiliunneqarsinnaavoq.

  Imm. 4.  Imm. 1-3 malillugit eqqartuussivimmut suliakkiissutit Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmut siullertut tunniunneqassapput. 

  Imm. 5.  Imm. 1-3 malillugu aalajangersarneqartut akiliisitsinerit Nunatta Karsianut tutsinneqassapput.

 

Kapitali 7

 

Atuutsitsilernissamik, ikaarsaariarnermik atorunnaarsitsinissamillu aalajangersakkat

 

  § 39.  Nalunaarut ulloq 10. november 2025-mi atuutilissaaq.

  Imm. 2. Tamanna ilutigalugu Aalisarnerup teknikikkut iluarsartuussivigineqarnera pillugu Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 12, 4. februar 2025-meersoq atorunnaarsinneqarpoq.

  Imm. 3.  § 25 naapertorlugu kalerrisaarutimik nipiliortartumik atuisussaatitaaneq 1. januar 2026-mi aatsaat atuutilissaaq.

 

 

 

Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 3. novembari 2025

 

 

 

Peter Borg (atsior.)

Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermut Imminullu Pilersornermut Naalakkersuisoq

 

 

 

/Emanuel Rosing (atsior.)