Suliffeqarfinnit eqqakkanut Qeqqata Kommuniata maleruaqqusaa

 

Avatangiisit innarlitsaaliorneqarnissaanik Inatsisartut inatsisaat nr. 9, 22. november 2011-meersumi, Inatsisartut inatsisaat nr. 16, 1. december 2021-meersumi allanngortinneqartumi § 36, imm. 3, § 39, imm. 1 aamma § 66, imm. 3 kiisalu Eqqakkat pillugit Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 3, 7. januar 2021-meersumi §§ 18-20 naapertorlugit aalajangersarneqarput:

 

Kapitali 1

Atuuffeqarfia

 

  § 1. Maleruaqqusami matumani Qeqqata Kommuniani suliffeqarfinni tamani eqqakkanik katersisarnermut aaqqiissutinut, innersuussinissamut aaqqiissutinut aammalu tigussaasumik innersuussinermut malittarisassanik aalajangersaavoq.

 

Kapitali 2

Siunertaa nassuiaatillu

 

§ 2. Torersumik eqqakkanik immikkoortiterinissap, mingutsitsinnginnissap aammalu mingutsitsinerit pinngitsoortsinnissaat kiisalu eqqakkanik atoqqiisoqarnissap aamma atoqqinneqarnissaannik siuarsaanissap qulakkeernissaa maleruaqqusatigut siunertaavoq.

 

  § 3.  Eqqakkat pillugit Namminersorlutik Oqartussat nnalunaarutaanni qaqugukkulluunniit atuuttumi nassuiaatit maleruaqqusani matumani atuuppoq.

 

Kapitali 3

Eqqagassaqalersitsisup pisussaaffii

 

Atuisussaatitaaneq

 

  § 4. Eqqakkanik katersisarnermut aammalu innersuussinissamut aaqqiissutitut aalajangersakkanik atuinissamut eqqagassaqalersitsisoq pisussaaffeqarpoq.

  Imm. 2. Eqqakkat maleruaqqusani allaaserineqanngitsut eqqarsaatigalugit eqqagassaqalersitsisoq kommunalbestyrelsimut saaffiginnissuteqassaaq, taakkulu eqqakkat iginneqarnissaannut erseqqissumik innersuussuteqassallutik. Eqqagassaqalersitsisup eqqakkat iginneqarnissaannut innersuussutaasut atussavai tamatumunngalu atatillugu aningaasartuutit matussusernissaannut kommunip akigititatut aalajangersagai akilertassallugit.

  Imm. 3. Eqqagassalerinermut aaqqiissut naapertorlugu eqqakkat immikkoortunut eqqortumik iginneqareernerisa kingorna, eqqagassaqalersitsisoq akisussaajunnaassaaq.

  Imm. 4. Suliffeqarfiup nammineerluni eqqakkat navianartut avatangiisinut illersorsinnaasumik aqussinnaallugit qularnaarsinnaappagu, suliffeqarfiup qinnuteqarnerata kingorna, Kommunalbestyrelsi suliffeqarfiup atuisussaatitaaneranik pisussaajunnaarsitsinermik nalunaaruteqarsinnaavoq.

 

Immikkoortiterisussaatitaaneq

 

  § 5.  Eqqagassaqalersitsisup eqqakkat immikkoortuni katersisarnermut aammalu innersuussinissamut aaqqiissutini allaaserineqartut naapertorlugit immikkoortitissavai.

  Imm. 2. Eqqagassaqalersitsisup qulakkiissavaa, suliffeqarfimmit eqqagassat immikkoortut pilersinneqartut tamaasa katersuiveqartinneqarnissaat.

 

Nalunaartarnissamut pisussaaffeqarneq

 

  § 6. Eqqagassaqalersitsisoq eqqagassanik tunniussinermi eqqagassat assigiinngitsut tamaasa nalunaarsussavai.

  Imm. 2.  Eqqagassaqalersitsisoq kommunip eqqakkanut nalunaarsuiffiani nalunaarsortissimassaaq kommunillu tigooraavianut oqimaalutaasussamut imaluunniit akiligassap allagartaanik suliarinninnissaq siunertaralugu annertussutsinik tunniunneqartunik nalunaarsuisussamut tunniussinermi saaffiginnissaaq.

 

Nalunaaruteqartarnissamut paasissutissiisarnissamullu pisussaaffiit

 

  § 7.  Eqqagassaqalersitsisut kommunalbestyrelsip peqqusineratigut matumani malittarisassat naapertorlugit eqqagassat iginneqarnerini suuneri pillugit paasissutissiisussaatitaapput.

  Imm. 2. Kommunalbestyrelsi eqqagassaqalersitsisumik akiliisitsinissamut pisinnaatitaaffeqarpoq kiisalu eqqakkat katitigaaneri pillugit, kommunalbestyrelsi eqqakkanik avatangiisitigut isumannaatsumik isumaginninnissaanik qulakkeerinninnissaanut pisariaqartunik paasissutissanik piumaffiginnissinnaalluni.

  Imm. 3. Eqqakkat annertussusaat, katitigaanerat iginneqariaasiallu pillugit missiliutip paasissutissaannik kommunalbestyrelsip piumasaqarneratigut eqqagassaqalersitsisoq paasissutissiinissaminut pisussaavoq.

 

Nalunaarutiginnittussaatitaaneq

 

  § 8.  Eqqagassaqalersitsisoq eqqakkat mingutsitsinermik kinguneqartussat tamaasa pillugit pissutsini tamani kommunalbestyrelsimut nalunaarutiginnittuussaatitaavoq.

  Imm. 2.  Sapaatip akunneranut eqqagassat annertussusaat sanaartornermi eqqakkanit 50 kubikmeterit qaangerneqarpata, nutaamik sanaartornermut, allanngortitsinermut, nutarterinermut isaterinermullu atatillugu eqqagassat kommunip eqqakkanik tigooraavianut nalunaarutigineqassapput. Piffissami sanaartorfiusumi tamarmi sanaartornermut pilersaarusiornermi eqqakkat annertussusissaat 100 kubikmeterit qaangerneqarpata, sapaatip akunneranut eqqagassat qanorluunniit annertutigissagaluarpata, kommunip eqqakkanut tigooraavianut nalunaarutigineqassapput.

  Imm. 3. Nunaqarfinni nutaamik sanaartornermut, allanngortitsinermut, nutarsaanermut ingutserinermullu atatillugu eqqagassat pilersinneqartartut, qanorluunniit annertussuseqartigigaluarpata kommunip eqqakkanik tigooraavianut nalunaarutigineqartassapput.

  Imm. 4.  Eqqagassaqalersitsisut eqqakkanik navianartunik pilersitsisartut erseqqissumik innersuunneqarnissaannut tunngatillugu kommunalbestyrelsimut nalunaarutiginnissapput. Nalunaaruteqarnermi eqqakkat suussusaat, poortuutit suussusaat ukiumullu annertussutsit naatsorsuutigineqartut paasissutissiissutigineqassapput.  Kommunip avataanit immikkoortortanit eqqakkat navianartut eqqunneqassappata, tamanna sapaatip akunneri arfineq-pingasut sioqqullugit nalunaarutigineqassapput.

 

Toqqortarinnittussaatitaaneq

 

  § 9. Eqqakkat isumannaatsumik, immikkoortillugit matoqqatillugillu toqqortaritinnissaannut kiisalu eqqaaviit eqqiluisaarnissaannut eqqagasaqalersitsisoq pisussaaffeqarpoq.

  Imm. 2.  Eqqakkat toqqortaatigineqartut, matumani eqqakkat mingutsitsisut, eqqiluitsuutitsinngitsut, tipittut assigisaannilluunniit pisut ilanngullugit, erngertumik peerneqarnissaannut kommunalbestyrelsi peqqussuteqarsinnaavoq.

 

Eqqiluisaartitsisussaatitaaneq

 

  § 10.  Sumiiffinni inuit namminerisamik atugaanni imaluunniit tamanit tikinneqarsinnaasuni eqqakkanik inissiisoqassanngilaq imaluunniit igitsisoqassanngilaq. 

  Imm. 2. Pisiniarfinni, neriniartarfinni, imerniartarfinni, niivertarfeeqqani assigisaanilu nerisassanik imeruersaatinillu tuniniaaffiusuni eqqagassaqalersitsisoq eqqaavilersuissaaq, eqqaaviillu pisariaqartitsinikkut imaarneqartassallutik kiisalu nunaminertani atugassinneqartuni tuniniaanerup kingunerisaanik eqqakkanit torersuutinneqarnissaat isumagisarissallugu.

 

Eqqakkanik assartuineq

 

  § 11. Eqqagassalerineq pillugu nalunaarut naapertorlugu eqqakkanik assartuisartoq eqqakkanik assartuinissaminik kommunalbestyrelsimut nalunaaruteqassaaq. 

  Imm. 2. Eqqakkanik assartuinerup maanaannartitsinngitsumik peqqinnissamut avatangiisitigullu imminut illersorsinnaasumik ingerlanneqarnissaa eqqakkanik assartuisartumit qulakkeerneqassaaq.

  Imm. 3. Eqqakkanik assartuinermi maangaannartitsisoqarpat eqqakkanik assartuisartumit maangaannartissimasat katersorneqassapput. Mingutsitsisoqarpat tamanna erngertumik salinneqassaaq kommunalbestyrelsilu pisumik nalunaarfigineqarluni.

Kapitali 4

 

Aaqqissuussinerit

Assigiinngitsut

 

Piumasaqaatit nalinginnaasut

 

  § 12. Aaqqiissutaasuni immikkoortunut aalajangersakkat naapertorlugit eqqagassat immikkoortut iginneqareeraangata aatsaat eqqagassaqalersitsisup akisussaanera atorunnaarsinneqassaaq. Kommunalbestyrelsimut siumut isumaqatigiissuteqarnikkut eqqagassat annertussusissaat sinnerneqarsinnaavoq

  Imm. 2.  Kommunimi sulisunut imaluunniit allamit ingerlatsisumut eqqagassanik tigusisumut eqqakkat annertussusaat imaluunniit suussusaat isumaginninnissamut imaluunniit suliffimmi avatangiisinut ajornartorsiortitsippata, igitsinissamut periarfissamut allamut innersuussinissamut imaluunniit aggorneqarlutik, poortorneqarlutik assingusumilluunniit suliarineqaqqaarnissaannik piumasaqaateqarnissamut kommunalbestyrelsi pisinnaatitaavoq.

  Imm. 3.  Nunap timaani eqqagassat pilersinneqartut illoqarfimmut imaluunniit nunaqarfimmut assartorneqassapput aaqqiissutaasunilu immikkoortunut aalajangersakkat naapertorlugit tunniunneqassallutik.

  Imm. 4.  Eqqakkanik maaniinnaq ikuallaaneq inerteqqutaavoq.

  Imm. 5.  Nunaqarfinnut ataasiakkaanut erseqqissumik allatut innersuussisoqarsimanngippat, katersisarnermut aammalu innersuussinissamut aaqqiissutitut nassuiarneqartunut nunaqarfiit aallaavittut ilaapput.

 

Katersinermi aaqqissuussinerit

 

  § 13.  Katersisarnermut aaqqissuussinermi kommunalbestyrelsimit innersuunneqartumut tunniussivimmut imaluunniit katersuivimmut eqqagassaqalersitsisup eqqagassaatiminik igitsinera pineqarpoq. Tamatuma kingorna eqqakkanik isumageqqiinissamut akisussaaffik kommunalbestyrelsimit tiguneqassaaq.

  Imm. 2.  Katersisarnermut aaqqiissutip ingerlanneqarnissaa suliffeqarfimmut namminersortumut, igitsereernermi eqqakkat suliareqqinnissaannik akisussaaffimmik tigusiutigisussamut suliariumannittussarsiuunneqarsinnaavoq.  Inatsit atuuttoq naapertorlugu pisuni eqqagassat iginneqarnersut kommunalbestyrelsimit nakkutigineqassapput.

 

Innersuussinermi aaqqissuussinerit

 

  § 14.  Innersuussinermi aaqqissuussinerni kommunip tigooraaviani, ataatsimoorussamik kommunit eqqagassalerinermik ingerlatsiviani imaluunniit ingerlatsisumit allamit kommunip isumaqatigiissuteqarfigisaanit maleruagassami innersuussinerit naapertorlugit eqqakkat iginneqarnissaat eqqagassaqalersitsisup akisussaaffigaa. 

  Imm. 2.  Niooqqaanissamut innersuussuteqartup innersuussutigisaa qaqugukkulluunniit eqqagassaqalersitsisumit malinneqassaaq.

  Imm. 3.  Eqqakkat kukkusumik immikkoortitikkat piumasaqaatinik naammassinninngitsut imaluunniit maleruagassami matumani aalajangersakkanik allatigut malinninngitsut itigartitsissutigineqarsinnaapput.

Ersarissumik

 

Innersuussineq

 

  § 15.  Eqqagassat katersisarnermut innersuussisarnermullu aaqqissuussinernut atuutereersunut ilaanngippata eqqagassaqalersitsisoq kommunalbestyrelsimut, igitsinissamut periarfissamut ersarissumut innersuussisussamut saffiginnissaaq.

 

Umiarsualivinni tigooraaviit

 

  § 16.  Maleruagassami matumani aaqqiissutit naapertorlugit, umiarsualivinnut peqatigiinnit ingerlanneqartunut peqatigiit eqqagassaqalersitsisuusarput, taamaalillutillu umiarsuarnit, atortulersuutinit qillerivilianiillu eqqagassanik tigooraavimmik pilersitsisussaatitaapput.

  Imm. 2.  Imm. 1 naapertorlugu eqqakkanik tigooraanermi, umiarsuarnit, atortulersuutinit imaluunniit qillerivilianit ataasiakkaanit eqqagassaqalersitsisutut akisussaaffimmik ingerlatsivik tigusissaaq. Tamatuma kingorna eqqagassaqalersitsisunut piumasaqaatit atuuttut naapertorlugit eqqakkat tiguneqarsimasut kommunip eqqakkanik tigooraavianut imaluunniit kommunit ataatsimoorussamik eqqagassalerinermik ingerlatsivianut ingerlateqqinneqarnissaannik ingerlatsivimmit qulakkeerneqassaaq.

 

  § 17.  Maleruagassami matumani aaqqiissutit naapertorlugit, umiarsualivinnut pisortanit ingerlanneqartunut umiarsualiveqarnermut oqartussat kommunalbestyrelsimut isumaqatigiissuteqarnikkut umiarsuarnit, atortulersuutinit qillerivilianiillu eqqagassanik tigooraavimmik pisariaqartinneqartumik pilersitsisussaapput, immikoortiterisimanissamullu piumasaqaatinik malinnittoqarsimaneranik nakkutiginnissallutik.

  Imm. 2.  Pisumi matumani eqqagassaqalersitsisoq tassaavoq umiarsuit, atortulersuutit imaluunniit qilleriviliat ataasiakkaat umiarsualivimmi eqqagassaminnik igitsisut, taakkulu akigititat allattorsimaffiat atuuttoq naapertorlugu eqqagassanut akigititat akilersinneqartassallutik.

  Imm. 3.  Eqqakkat kommunip ataatsimut ikuallaavianut iginneqassasut kommunalbestyrelsimit innersuussutigineqarsinnaavoq.

Kapitali 5

Katersisarnermut aaqqiissummut eqqagassat immikkoortut ilaapput

 

Eqqakkat uumasuneersut

  § 18.  Eqqakkat immikkoortunut eqqakkat uumasuneersut, tassa qimmit uumasullu minnerit allat kiisalu pisanit sinnit, soorlu puisimit, arfermit aavermiillu, aalisakkanit aammalu tuttunit umimmannilluunniit eqqagassat ilaapput.

  Imm. 2.  Eqqaavinnut containeriusunut tamanut atugassanngortinneqarsimasunut imaluunniit kommunip tigooraavianut eqqagassaqalersitsisoq eqqagassanik igitsissaaq. Eqqakkat pisanut puussiarsuarnut, anartarfilerinermi puussianut imaluunniit eqqagassaasivimmut ussissumut poortorneqareersimassapput.

 

Eqqakkat nalinginnaasut

 

  § 19.  Eqqakkat nalinginnaasut tassaapput, illoqutigiinni eqqakkat nalinginnaasut kiserngoruttut soorlu igaffimmi eqqakkat, nerisakut, pappiliakut, plastikkit poortuutikullu, eqqiluisaarnermi eqqakkat soorlu nangit kiisalu piniarnermit aalisarnermillu nammineq atukkanit eqqakkat. Eqqakkanut nalinginnaasunut ilaatigut igalaamerngit, savimerngit batteriillu ilaanngillat.

  Imm. 2.  Eqqakkanut nalinginnaasunut aaqqiissummut imaartittarnissamut amerlassusissanik pisariaqartinneqartunik nalunaarsorneqarnissaq eqqagassaqalersitsisumit qularnaarneqassaaq, taamaaliornikkut imaarneqarnerit marluk akornanni eqqaaviit ulikkaartoortassanatik. Imaartittarnissamut nalunaarsorneqarneq atorunnaarsitsinerlu kommunip nittartagaatigut, innuttaasunik kiffartuussivikkut imaluunniit immikkoortortani allaffimmut ingerlanneqassaaq.

  Imm. 3.  INI-mut attartornermut ilaatinneqartoq eqqarsaatigalugu INI-p, kommunip aamma Namminersorlutik Oqartussat akornanni sullissinissamut isumaqatigiissutaat qaqugukkulluunniit atuuttoq naapertorlugu eqqiluitsuutitsinissamut pisussaaffik aalajangersarneqarpoq.

 

  § 20.  Eqqagassaqalersitsisoq nammineq eqqakkanut nalinginnaasunut naammattunik eqqaavinnik pissarsissaaq, inissiinissamut aserfallatsaaliinissamullu pisussaaffeqarlunittaaq. Eqqagassaqalersitsisoq tamatumunnga atatillugu aningaasartuutit nammineq akilertassavai.

  Imm. 2.  Eqqaavinnut, puussiarsuarnut imaluunniit eqqaavinnut containeriusunut tullinnguuttut atuupput:

1)  eqqakkat peerneqarnissaannut taamaallaat atorneqassaaq,

2) atortunik inngigissunik ipitsunilluuniit poortorsimanngitsunik imaqassanngillat,

3) eqqaavik akornutitaqanngitsumik ammarlugu imaarneqarsinnaasussaavoq,

4)  angallattunut imaluunniit aputaajaanermut akornutaatinnagu inissisimassaaq,

5) eqqaavilerisut biiliinut ungasissuseq 50 m.-mik ungasissuseqassalluni kiisalu aqqutaa tamaat sinerlugu minnerpaamik 2,5 m.-mik portussusilimmik akornutitaqassanani,

6) ukioq naallugu aqqusinermi appakaaffissami ingerlavigineqarsinnaasumut manissumullu inissinneqassasoq,

7) tipinik akornusersuinissaa minnerpaaffissaaniitinniarlugu inissinneqassasoq,

8)  eqqaaviup inissisimaffiata eqqaa eqqiluitsuutinneqassaaq.

 

  § 21.  Eqqakkat nalinginnaasut sapaatip akunneranut ikinnerpaamik ataasiarlugit imaarneqartassapput aamma akulikissusaa eqqarsaatigalugu

tipinneranik akornusersuinissaa minnerpaaffianiititsissalluni. Sapaatip akunneranut imaartittarnerup amerlinissaanut imaluunniit eqqaaviliussat ilaqqinnissaannut nalunaarutiginissaannullu kommunalbestyrelsi piumasaqarsinnaavoq.

  Imm. 2.  Suliffeqarfik imaluunniit paaqqinnittarfik eqqakkanut nalinginnaasunut ilanngussimanngitsoq naak pisussaaffiugaluartoq, aaqqiissummut ilanngutissasoq kommunalbestyrelsimit aalajangiunneqarsinnaavoq.

  Imm. 3.  Sisimiuni eqqakkat nalinginnaasut kommunip ataatsimut ikuallaavianut toqqaannartumik igikkiartorneqassapput. Maniitsumi, Kangaamiuni, Atammimmi, Napasumi, Kangerlussuarmi, Sarfannguani aamma Itillimi eqqakkat nalinginnaasut kommunip tigooraavianut igikkiartorneqassapput.

 

Allunaasaq pituutarlu

 

  § 22.  Allunaasaq pituutarlu atortussianik akoorlugu imaluunniit akoornagu suliat eqqakkat immikkoortunut ilaapput.

  Imm. 2. Eqqagassaqalersitsisoq eqqakkanik immikkoortunik kommunip tigooraavianut imaluunniit umiarsualivimmi containerinut inissinneqarsimasunut igitsissaaq<. Allunaasat pituutallu 2 meterit sinnerlugit takissusillit tunniunneqannginnerani ammaloqiusanngorlugit imuneqaqqaassapput.

 

Qalorsuit, qassutit aamma ningittakkat

 

  § 23.  Eqqakkat immikkoortuni ilaatigut aalisakkanut qassutit, qassutit, ningittakkat qalorsuillu ilaapput.

  Imm. 2.  Puttaqutillit, kallussaannaveeqqutit, oqimaaluttat allunaasallu akuerineqarsinnaapput, aatsaat qassutini/ningittakkani/qalorsuarni/nettinilu aalajangersagaasimappata.

  Imm. 3.  Qalorsuit, qassutit ningittakkallu immikkoortiterlugit kommunip tigooraavianut imaluunniit umiarsualivimmi containerinut inissinneqarsimasunut eqqagassaqalersitsisoq igitsissaaq, igitsinnginnermilu oqummersat ass. peersimanissaat qulakkiissallugu.

 

Kapitali 6

Eqqakkat immikkoortut inniminniinermut aaqqiissummut ilaapput

 

Imassat aamma sakkut

 

  § 24.  Imassat, aallaasit, qummoroortut, ajunaalerluni kalerrisaarutit qamutillit imassaat suugaluarpataluunniit eqqakkat immikkoortunut ilaapput.

  Imm. 2.  Siumut nalunaarutigereerneratigut eqqakkat immikkoortut kommunip tigooraavianut eqqagassaqalersitsisumit iginneqassapput. Imassat, aallaasit, qamutillit il. il. atorsinnaasut politiinut tunniunneqassapput.

 

Betonngi aamma qarmakkat

 

  § 25.  Betonngimit eqqakkanut betonngi saviminernik qajannaallisaataanik anillangasortaqanngitsut qarmakkallu tassaasut ass. qarmasissiat, marraat aamma multipladit ilaapput.

  Imm. 2.  Betonngit saviminernik qajannaallisaataasa annerpaamik 2 cm.-imik anillanganerat, betonngit eqqakkat annerpaamik 2 meterimik annertussusilerlugit aserorterneqarsimanissaat kiisalu PCB-mik imaqarnerat 0,1 mg./kg.-mit annikinnerunissaa siumut qulakkeeqqaarlugu, eqqakkat immikkoortut kommunip tigooraavianut eqqagassaqalersitsisoq igitsissaaq.

 

Eqqakkat toqqorneqarsinnaasut akuleriit

 

  § 26.  Eqqagassat immikkoortunut allanut ilaanngitsut eqqakkat immikkoortunut ilaapput, ilaatigut marraasinnaapput, marriat, vinylit, tarrarsuutit flise-llu.

  Imm. 2. Eqqagassat annerpaamik 2 meterimik annertussusilerlugit aserorterneqarsimanissaat siumut eqqagassaqalersitsisumit qulakkeerneqariarlutik, kommunip tigooraavianut eqqakkat immikkoortut igissavai.

Eqqagassat

 

Ikuallassinnaasut

 

  § 27.  Eqqagassat ikuallatassat tassaapput eqqagassat ikuallassinnaasut, immikkoortiterneqartariaqanngitsut, toqqortarineqarnissaannut imaluunniit immikkut isumagineqarnissaannut piumasaqaataasumut ilaanngitsut aammalu toqqaannartumik atoqqiinissamut naleqqutinngitsut. Ilaatigut puukut, plastikkit pequtillu aseqqukut pineqarput.

  Imm. 2. Eqqagassaqalersitsisup eqqakkat ikuallatassat kommunip tigooraavianut igissavai, aamma eqqakkat tunniunnerini imerpalasortaqassanngillat imaluunniit takissusaat 1,5 meterit qaangissanngilaat.

  Imm. 3.  Kommunalbestyrelsi kommunip ataatsimut ikuallaavianut sequtserivummut piumasaqarluni innersuussutitalimmik eqqakkat tunniunneqartassasut innersuussuteqarsinnaavoq. 

 

Sanaartornermi atortut

 

  § 28.  Sanaartornermi atortut eqqagassat nutarterinermit, nutaamik sanaartornermit imaluunniit ingutserinermit pisuupput, ilaatigut qalissiaasinnaallutik, gipsiusinnaallutik imaluunniit kiffiutaasinnaallutik.

  Imm. 2.  Sanaartornermi atortut eqqagassaqalersitsisumit kommunip tigooraavianut iginneqassapput, iginneqannginnerinilu assersuutigalugu kikissat qinnerillu piiarneqarsimanissaat qulakkeersimassallugu.

 

Toqqaannartumik

 

Atoqqiineq

 

  § 29.  Toqqaannartumik atoqqiinerit tassaapput pequtit atugassat, pequtit assigisaallu suliareqqinneqaqqaaratik atorneqarsinnaasut.

  Imm. 2.  Pequtit atoqqinneqarsinnaasut kommunip tigooraavianut imaluunniit toqqaannartumik atoqqinneqarsinnaasunut tamanit tikinneqarsinnaasunut containerinut eqqagassaqalersitsisumit peerneqassapput.

 

Assakaasut

 

  § 30.  Assakaasukut tassaapput assakaasut qalequtai ilivitsut imaluunniit ilaannakui angallassissutinit assakaasulinnit tamaneersut.

  Imm. 2.  Assakaasukut kommunip tigooraavianut imaluunniit kommunip isumaqatigiissuteqarfigisaanut ingerlatsisumut allamut eqqagassaqalersitsisumit tunniunneqassapput, tunniussinnginnermilu assakaasut saviminertaasa peerneqarsimanissaat qulakkeersimassallugu.

 

Eqqakkat navianartut

 

  § 31.  Eqqakkat navianartut tassaasinnaapput akoorutissat, uuliakoq, pære sarfamik sipaarutilik, akkumulatorit, lysstofrøri, qalipaatit sinnikui, batteriit, avatangiisinut ulorianartunik eqqagassanut poorinikuusimasat, qarasaasiat, printerit, isiginnaarut, oqarasuaatit, sannatit innaallagiatortut, pinngussat elektronikkiusut, igaffimmi errorsisarfimmilu atortorissaarutit, qisuk aanaveersaasigaq, eqqagassat asbestinik akullit, eqqagassat PCB-mik akullit aammalu eqqagassat aatsitassanik oqimaatsunik akullit

  Imm. 2.  Eqqagassat asbestinik, PCB-mik aatsitassanillu oqimaatsunik akullit kapitali 7-imi tulliuttumi nassuiarneqartutut ersarissumik innersuussinermik aaqqiissummut ilaapput.

  Imm. 3.  Eqqagassat navianartut kommunip tigooraavianut eqqagassaqalersitsisumit tunniunneqassapput, tunniunneqannginnerinilu tulliuttutigut immikkoortinneqarnissai qulakkiissallugu:

1) Elektronikkit eqqagassat.

2) Igaffimmi errorsisarfimmilu atortut

3) Kemikaaliat

4) Qalipaatit, lakkit, limit, fugemasset naqiterinermilu qalipaatit.

5) Uuliakoq, tassa uuliakoq sunaluunniit

6) Akkumulatorit aamma batteriit.

7) Poorisat silaannarmik naqitsinermik imallit.

8) Qisuk aanaveersaasigaq.

  Imm. 4.  Pisuni tamani eqqagassaqalersitsisup eqqagassat navianartut tulliuttutigut poortorsimanissaat qulakkiissavaa:

1) puut eqqiluitsut, ussittut matoqqasullu,

2) pooreqqaarisaa imaluunniit imarisaanik ersarissumik nalunaaqutsersimasoq, imaluunniit

3) eqqagassanut navianaatilinnut assigiinngitsunut assigiinngitsunik pooqartitsineq.

  Imm. 5.  Nunaqarfinni eqqagassat avatangiisinut navianaatilinnik aallertoqarnissaanik isumaqatiginninniarluni imaluunniit kommunip tigooraaviani immikkoortiterneqarnissaanut eqqagassaqalersitsisoq vejformandimut attaviginnissinnaavoq.

 

Igalaaminikut

 

  § 32.  Igalaaminikuni igalaamerngit puutut atorneqarsimasut pineqarput, matumani viinnit puuiaasat, paarnat simersiat puui, nerisassanit assigiinngitsunit puut igalaamerngit, igalaamerngit aseqqukut assigisaallu kiisalu pequtit annertunerusut soorlu tarrarsuutit, nerriviit igalaaminiusut igalaallu igalasserfeqanngitsut ilaallutik. 

  Imm. 2.  Eqqagassat kommunip tigooraavianut eqqagassaqalersitsisumit tunniunneqassapput.

 

Saviminikut saffiugassakullu

 

  § 33.  Saviminikut saffiugassakullu ilaatigut tassaapput sikkilip timitaa, ilisiviit saffiugassanit sanaat, ruujorit imaluunniit inuussutissarsiornermik sanaartornermit, ingutserinermit imaluunniit nutarterinermit savimerngit saffiugassallu kiisalu puukut soorlu qillertuusat, immiaaqqat sodavandillu qillertuusat ilaapput.

  Imm. 2.  Saviminikut saffiugassakullu kommunip tigooraavianut imaluunniit kommunip isumaqatigiissuteqarfigisimasaanut ingerlatsisumut allamut eqqagassaqalersitsisumit tunniunneqassapput. Tunniussinnginnermi eqqagassat aserorterneqarsimanissaannut annertunerusumik tigooraavimmi piumasaqaateqartoqarsinnaavoq.

 

Eqqakkat angisuut

  § 34.  Eqqakkat angisuut immikkoortuni pisattat annertunerusut pineqarput, assersuutigalugu allaffimmi pequtit, sikkilit, savimerngit, saffiugassat, dunkit, madrassit kiisalu igaffimmi errorsisarfimmilu atortut tassaasut nillataartitsiviit, qerititsiviit, kissarsuutit, errorsiviit, erruiviit, microbølgeovnit il.il.

  Imm. 2. Eqqakkat angisuut kommunip tigooraavianut eqqagassaqalersitsisumit tunniunneqassapput.

Qisuit

 

Igitat

 

  § 35.  Qisuit igitat ilaatigut tassaapput sallilikkat issusuut, sallilikkat, quassuttuut, pladit imaluunniit listit qalipaannakkat imaluunniit qaaginnaasigut suliarisat, aamma sanaqqitatut imaluunniit atoqqitassatut atorneqaqqissinnaanngitsut.

  Imm. 2.  Qisuit naqitat eqqakkat navianartunut ilaatinneqarput, takuuk § 31, imm. 3, nr. 8.

  Imm. 3.  Qisuit eqqagassat kommunip tigooraavianut eqqagassaqalersitsisumit tunniunneqassapput, tunniunneqannginnerinilu betonngitai, marraasersuinerit, kikissat, qinnerit, qalequt assigisaallu piiarsimanissaat kiisalu qalipaat aatsitassamik oqimaatsumik akoqannginnissaa qulakkeeqqaassallugit. Qisuit eqqagassat tunniutinnginnerini 2 meterinit takinerutinnagit aserorterneqaqqaassapput.

 

Imaatigut angallassissutit qamutillu motoorillit nutaanngilivallaarsimasut

 

  § 36.  Eqqakkat immikkoortuni imaatigut assartuussinissamut angallatit, matumani umiatsiat, umiarsuit, umiatsiaaqqat aammalu umiaasaaqqat kiisalu nunakkut assartuussinissamut qamutit, matumani biilit, qamuteralaat ATV-llu pineqarput.

  Imm. 2.  Eqqagassaqalersitsisup tunniussinnginnermi kommunimi avatangiisinut tunngatillugu malittarisassat naapertorlugit imaatigut angallassissutit imaluunniit qamutit motoorillit avatangiisinut tunngatillugu isumannaarsimanissaat qulakkeerneqassapput. Avatangiisitigut piareersarneqarsimanngippata tigujumaneqassanngillat imaluunniit eqqagassaqalersitsisoq akigititanut allattorsimaffik naapertorlugu piffissaq atorneqartoq aallaavigalugu annertunerusumik akiligassinneqassaaq.

  Imm. 3.  Imaatigut angallassissutit imaluunniit qamutit avatangiisitigut piareersarneqarsimasut eqqagassaqalersitsisumit kommunip tigooraavianut tunniussissaaq, tassunnga atatillugu avatangiisitigut piareersarneqarsimaneranik uppernarsaammik takutitsisoqassalluni. Nunaqarfinni illoqarfimmut qaninnerpaamut tigooraavimmut tunniussineq ingerlanneqassaaq. Annertunerusumik aserorterneqarnissaanut piumasaqaateqartoqarsinnaavoq. 

  Imm. 4.  Imaatigut angallassissutinik imaluunniit qamutit nutaanngilivallaartut avatangiisinut navianartunik atortoqaraluarpata atortoqanngikkaluarpataluunniit, illoqarfimmi pinngortitamullu qimaannarneqarnissaat inerteqqutaavoq.

 

Kapitali 7

Eqqagassat immikkoortortat erseqqissumik innersuussinermut ilaapput

 

Eqqakkat Asbestitallit

 

  § 37.  Eqqakkat immikkoortortanut eqqagassat asbestitallit suulluunniit ilaapput, ilaatigut qaliami, natermi, silaannarissarfiit aqqutaanni, cementinik ruujorini, marraasersuutini aammalu qeqoq qarmamut qalliutini kiisalu iikkersuutini qilaamullu qalliutini nassaassaasarlutik.

  Imm. 2.  Sanaartukkanik atortulersuutinillu 1950-1977-ip nalaanni sanaartugaasunik, 200 m2-mit annertunerusunik imaluunniit 10 tons sinnerlugu annertunerusunik eqqakkanik pilersitsiviusunik isaterinnginnermi imaluunniit nutarterinnginnermi, eqqagassaqalersitsisoq eqqakkanik passussinissamut pilersaarummik imaqartumik suliaqarnissamut kommunalbestyrelsimut attaveqassaaq.

  Imm. 3.  Tigooraavimmut innersuunneqartunut eqqagassaqalersitsisoq tunniussinnginnermi, suulluunniit asbestimik akullit isugutatsillugit toqqortaritinneqarnissaat kiisalu ussissumik matoqqasumik aammalu asbestimik akulimmik imaqarneranik ersarissumik nalunaaqqutsersimasumik poortorneqarsimanissai qulakkiissavaa.

  Imm. 4.  Isaterinerup imaluunniit nutarterinerup naammassinerata kingorna, eqqakkat eqqagassalerinermut pilersaarut akuersissutigineqartoq naapertorlugu ingerlatsisoqarsimaneranut uppernarsaatinik eqqagassaqalersitsisoq kommunalbestyrelsimut nassiussissaaq.

 

Issoq mingutsinneqarsimasoq

 

  § 38.  Eqqakkat immikkoortuni issoq avatangiisinut imaluunniit peqqissutsimut navianartunik akulik, avatangiisinik mingutsitsisinnaasutut imaluunniit innuttaasut peqqissusaannut aarlerinartortaqarneranik takussutissartalik ilaavoq.

  Imm. 2.  Issoq mingutsinneqarsimasup nuunneqarnera eqqagassaqalersitsisumit kommunalbestyrelsimut, igitsinissamik periusissamik innersuussuteqartumut nalunaarutiginnissaaq. Igitsinissamik periusissamik innersuussisoqartinnagu issoq mingutsinneqarsimasoq iginneqassanngilaq.

  Imm. 3.  Tunniussinnginnermi issoq ujaraajaqqaarneqassaaq.

  Imm. 4.  Tigussaasumik itigartitsineq naapertorlugu eqqagassaqalersitsisumit issoq mingunnikoq igissavaa. Akigititat atuuttut naapertorlugit eqqagassaqalersitsisoq issumik mingunnikumik tunniussinerminut akiliuteqassaaq.

 

Eqqakkat PCB-mik akullit

 

  § 39.  Eqqakkat immikkoortumi eqqakkat PCB-mik akullit tamarmik pineqarput, taakkulu amerlanertigut marraasersuutini tasisaartuni, sininik matussusiisunik aammalu igalaat iluneq ajortunut marraasersuutini, qalipaatini assigiinngitsuni, ini masattuleriffinni ussissaatini, naternut marraasersuutini aammalu oqorsaatit uuliaanni nassaassaasarlutik.

  Imm. 2.  Sanaartukkanik atortulersuutinillu 1950-1977-ip nalaanni sanaartugaasunik, 200 m2-mit annertunerusunik imaluunniit 10 tons sinnerlugu annertunerusunik eqqakkanik pilersitsiviusunik isaterinnginnermi imaluunniit nutarterinnginnermi, eqqagassaqalersitsisoq eqqakkanik passussinissamut pilersaarummik imaqartumik suliaqarnissamut kommunalbestyrelsimut attaveqassaaq aamma isaterinerup imaluunniit nutarterinerup naammassinerata kingorna, eqqakkat eqqagassalerinermut pilersaarut akuersissutigineqartoq naapertorlugu ingerlatsisoqarsimaneranut uppernarsaatinik kommunalbestyrelsimut nassiussissaaq.

  Imm. 3.  Sanaartukkanut 200 m² mikinerusunut aammalu ilaqutariit ataatsit marlulluunniit illuini PCB-mik akoqarsinnaasut pingaarnerit eqqakkatut navianartutut passunneqassapput iginneqarlutillu.

  Imm. 4.  Eqqagassaqalersitsisup tigooraavimmut innersuunneqartumut tunniussinnginnermi qulakkiissavaa eqqakkat PCB-nik akullit pujoralannut ussittumut matoqqasumullu erseqqissumik PCB-mik nalunaaqutsersimasumut poorsimanissaat, aamma eqqakkanut allanut navianartunut imaluunniit naviananngitsunut akuliutinnginnissaat imaluunniit kimikillitinnginnissaat.

  Imm. 5.  Eqqagassaqalersitsisut namminneerlutik eqqakkat PCB-mik akullit nunamut allamut arrortigassanngorlugit nassiussinissaannut kommunalbestyrelsi akuersissuteqarsinnaavoq. Tassunnga atatillugu eqqortumik isumaginninnissamut poortuinissamullu eqqagassaqalersitsisoq nammineq akisussaasuuvoq.

 

Issumi PCB

 

  § 40.  Isaterinermi imaluunniit annertuumik nutarterinermi, illup silataanut qalipaatit PCB-mik 50mg/kg-mit annertunerusumik akullit imaluunniit silatimikkut marraasersuutit PCB-mik 1.000 mg/kg-mit annertunerusumik atuisoqarsimatillugu illuutip sanaartukkalluunniit eqqaani nuna eqqagassaqalersitsisumit misissorneqassaaq.

  Imm. 2.  Eqqakkat PCB-nik akoqarnerat paasineqarpat kommunalbestyrelsi sukumiinerusumik paasissutissinneqarnissamut aamma eqqakkat pillugit innersuunneqarnissamut atatillugu saaffigineqassaaq.

 

Eqqakkat aatsitassanik oqimaatsunik akullit

 

  § 41.  Eqqakkanut immikkoortunut eqqakkat aatsitassanik oqimaatsunik sunilluunniit akullit tamarmik pineqarput, matumani Aqerloq saffiugassatut pissusilik, Arsen, Cadmium, Kromi, Kanngussaq, Kviksølvi, Nikkeli aamma Zinki assersuutigalugu qalipaatinut, cementimut, qalliutinut, qisunnut asiunaveersaasikkanut imaluunniit qinngornernut illersuutissanut atorneqarsimasut ilaapput. 

  Imm. 2.  Eqqakkat aatsitassanik oqimaatsunik akoqarnerat paasineqarpat kommunalbestyrelsi sukumiinerusumik paasissutissinneqarnissamut aamma eqqakkat pillugit innersuunneqarnissamut atatillugu saaffigineqassaaq Illuutinik 1. januar 2005 sioqqullugu sanaartugaasunik ingutserisussanik imaluunniit nutarterisussanik eqqagassaqalersitsisunut aaqqiissut pingaarnertut tunngassuteqarpoq.

 

Kapitali 8

 

Akitsuutit

 

  § 42.  Katersisarnermut aammalu innersuussinissamut aaqqiissutinut ataasiakkaanut eqqagassalerinermut atatillugu kommunimit aningaasartuutigineqartunik matussusiisussanik kommunalbestyrelsi akiliutissanik aalajangersaassaaq. Akiliutit ukiumut naleqqussarneqartarput eqqagassalerinermullu Qeqqata Kommuniani akigititanut allattorsimaffimmi, kommunip nittartagaani tamanit takuneqarsinnaasuni takuneqarsinnaasarlutik.

  Imm. 2.  Eqqakkat illoqarfimmi, nunaqarfimmi nunap timaaniluunniit pilersinneqaraluarpata eqqagassaqalersitsisut tamarmik akiliuteqartassapput.

  Imm. 3.  Eqqakkanut nalinginnaasunut tunngatillugu eqqagassaqalersitsisoq nuunnermi imaartittarnissamut nalunaassaaq aammalu nooqqinnermi aaqqiissutip atorunnaarsinnissaanut nalunaaqqissalluni. Nalunaarnerit kommunip nittartagaani ingerlanneqassapput. Nuunnermi atorunnaarsitsinissamik nalunaartoqanngippat, eqqagassaqalersitsup allap nalunaarnissaata tungaanut eqqagassaqalersitsisuugallartutut nalunaaqqasoq akiliisussaatitaavoq.

  Imm. 4.  Eqqakkat eqqortumik immikkoortiterneqarsimanngippata, akit allattorsimaffiat atuuttoq naapertorlugu kukkusumik immikkoortiterinermi akiliuteqartitsisoqassaaq.

  Imm. 5.  Imaatigut angallassissutit qamutillu motoorillit tunniunneqarnerini avatangiisinut piareersarneqarsimanngippata, piareersaanermut aningaasartuutit matussuserneqarnissaannut akitsuuteqartinneqassapput.

 

Kapitali 9

Nakkutilliineq

 

  § 43.  Qeqqata Kommuniani Teknikkimut Avatangiisinullu immikkoortortaqarfik nakkutilliisussaatitaasuuvoq.

  Imm. 2.  Nakkutilliisussaatitaasoq avatangiisit pillugit inatsimmi § 47 naapertorlugu suliffeqarfimmik eqqagassalerisunik nakkutilliiartornissaq siunertaralugu suliffeqarfimmut appakaannissaminut, appakaannginnermi piffissaq sioqqullugu eqqagassaqalersitsisumik kalerrisaareqqaassaaq.

 

Kapitali 10

Naammagittaalliutit

 

  § 44.  Matumani maleruaqqusat naapertorlugit aalajangiinernut naammagittaalliutit uunga nassiunneqassapput Qeqqata Kommunia, Teknikkeqarnermut Avatangiisinullu immikkoortortaq, e-mail qeqqata@qeqqata.gl-ikkut imaluunniit allakkatigut.

 

  § 45.  Kommunalbestyrelsip aalajangiineri avatangiisit pillugit Inatsisartut inatsisaanni kapitali 14-imi Avatangiisinik illersuineq pillugu malittarisassat naapertorlugit Naammagittaalliuuteqartarfimmut naammagittaalliuutigineqarsinnaapput.

 

Kapitali 11

Kinguneqartitsinerit

 

  § 46.  Kalaallit Nunaanni pinerluttulerineq pillugu inatsimmi malittarisassat naapertorlugit akiliisitsinikkut eqqagassaqalersitsisumut pineqaatissiisoqarsinnaavoq:

1) § 5, imm. 1, aamma § 9, imm. 1-imi eqqakkanik immikkoortiterinissamut imaluunniit uninngasuuteqarnissamut piumasaqaatinik malinninngitsoq.

2) § 18, imm. 2, § 20, imm. 1 aamma 2 § 21, imm. 3, § 22, imm. 2 imaluunniit § 23, imm. 3-mi katersuinissamut aaqqiissutitut aalajangersakkanik malinninngitsoq

3) § 24, imm. 2, 1. pkt., § 25, imm. 2, § 26, imm. 2, § 27, imm. 2, § 28, imm. 2, 30, imm. 2, § 31, imm. 3 aamma 4, § 32, imm. 2, § 33, imm. 2, § 34, imm. 2 imaluunniit § 35, imm. 3-mi innersuussinissamut aaqqiissutitut aalajangersakkanik malinninngitsoq.

4) § 37, imm. 2 - 4, § 38, imm. 2 - 4, § 39, imm. 2 - 4, § 40, imm. 1 aamma 41, imm. 2-mi igitsinissamut aaqqiissutitut tigussaasumik innersuussinermi piumasaqaatinik malinninngitsoq.

 

Kapitali 12

Atuutilersitsinermut atorunnaarsitsinermullu aalajangersakkat

 

  § 47.  Malittarisassat uku ulloq 1. september 2025-mi atuutilersinneqarput.

  Imm. 2.  Tamatuma saniatigut Sisimiut Kommuniani igitassanik eqqaanermut maleruaqqusaq 6. februar 1996-imeersoq, Sisimiuni, Sarfannguani Itillimilu eqqagassalerinermut malittarisassiat 6. februar 1996-imeersoq aammalu Sisimiut Kommuniani uuliakunik akuutissanillu eqqakkat iginneqarnissaannut maleruaqqusaq 6. februar 1996-imeersoq atorunnaarsinneqassapput.

 

Taamaalilluni Qeqqata Kommuniani kommunalbestyrelsianit ulloq 26.juuni.2025 akuerineqarpoq.

 

__________________

Malik Berthelsen (atsio.)

Borgmester

 

 

Taamaalilluni angerlarsimaffinni inoqutigiinnit Qeqqata Kommuniani eqqakkanut maleruaqqusaq atuuttussanngortinneqarpoq

 

Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 4 juuli2025

 

__________________

Bentiaraq Ottosen (atsio.)

Isumaginninnermut, Suliffeqarnermut, Nunamut Namminermut Avatangiisinullu Naalakkersuisoq