Matumuuna Tuniniaanissamik nittarsaassisarneq aamma nalunaaqutsersuisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 39, 9. december 2015-imeersoq, Inatsisartut inatsisaata nr. 7, 19. november 2020-meersoq kingunerisaanik allannguutit ilanngullugit nalunaarutigineqarpoq.

 

Kapitali 1

Tuniniaanissamik nittarsaassinermi pitsaasumik ileqqoqarnissaq aamma atuuffissaa

 

Tuniniaanissamik nittarsaassinermi pitsaasumik ileqqoqarnissaq

 

  § 1.  Inuussutissarsiornermik ingerlataqartut Inatsisartut inatsisaanni matumani pineqartunut ilaasut atuisut, inuussutissarsiornermik ingerlataqartut aammalu nalinginnaasumik inuiaqatigiinni soqutigisat eqqarsaatigalugit tuniniaanissamik nittarsaassinermi pitsaasumik ileqqoqarnermik takutitsissapput.
  Imm. 2.  Tuniniaanissamik nittarsaassineq atuisut aningaasaqarnikkut soqutigisaannut tunngassuteqartoq, taakkua aningaasaqarnikkut pissusilersornerannik ersarissumik equtitsinissamut tulluartuussanngilaq.

 

Atuuffissaa

 

  § 2.  Inatsisartut inatsisaat manna, nioqqutissat kiffartuussissutillu niuerfimmi neqeroorutigineqarsimappata, inuussutissarsiornermik suliaqartunut namminersortunut aamma pisortat suliffeqarfiinut atuuppoq.
  Imm. 2.  Inatsisartut inatsisaat aningaasarsianut sulinermullu atugassarititaasunut kiisalu ineqarnermut akiliutinut atuutinngilaq.
  Imm. 3.  § 1, § 3, § 14-15, § 18, § 19 kiisalu § 20 aningaasaqarnikkut suliaqarnermut, inatsisini allani pineqartunut ilaasumut, atatillugu atuutissanngillat.

 

Kapitali 2

Niuerfimmi pissusilersorneq pillugu maleruagassat nalinginnaasut

 

Uukapaatitsisumik assuarnartumillu tuniniaanissamik nittarsaassineq

 

  § 3.  Inuussutissarsiummik ingerlataqartut, tamanna niuerfimmi atuisut imaluunniit inuussutissarsiummik ingerlataqartut allat aningaasaqarnikkut pissusilersornerannut malunnaateqarluartumik equtitsisinnaappat, paasissutissanik uukapaatitsisumik imaluunniit eqqunngitsumik allassimasunik atueqqusaanngillat imaluunniit paasissutissanik pingaaruteqartunik ilaatitsinngitsooqqusaanatik.
  Imm. 2.  Tuniniaanissamik nittarsaassineq imarisamigut, ilusimigut imaluunniit periaatsimi atorneqartumi uukapaatitsisoq, saassusserpalaartoq imaluunniit atuisunut imaluunniit inuussutissarsiummik ingerlataqartunut ileqqorissaanngitsumik sunniuteqartumik misigititsisoq, aammalu taakkua aningaasaqarnikkut pissusilersornerannut malunnaateqarluartumik equtitsisinnaasoq, akuerisaanngilaq.
  Imm. 3.  Pissusiviusut pillugit allassimasut eqqortuussusaat uppernarsarneqarsinnaassaaq.

 

Ussassaarutit suussusaat

 

  § 4.  Ussassaarut, ilusaa apeqqutaatinnagu aammalu tusagassiuutini sorlerni saqqummersinneqarnersoq apeqqutaatinnagu, ussassaarutitut ersarissumik paasineqartussanngorlugu saqqummersinneqassaaq.

 

Sanilliussilluni ussassaarutit

 

  § 5.  Sanilliussilluni ussassaarut tassaavoq ussassaarut sunaluunniit toqqaannartumik imaluunniit toqqaannanngitsumik unammillertaasumut imaluunniit nioqqutissanut kiffartuussissutinullu unammillertaasumit neqeroorutigineqartunut innersuussisoq.
  Imm. 2.  Inatsisartut inatsisaat manna malillugu ussassaarutinik sanilliussineq akuerisaavoq, sanilliussineq:
1)  uukapaatitsinngippat,
2)  nioqqutissanut imaluunniit kiffartuussissutinut pisariaqartitsinernik assigiinnut imaluunniit assigiimmik siunertaqartunut tunngassuteqarpat,
3)  kinaassusersiunngitsuuppat aammalu atuuffissaa ataaseq arlallilluunniit aalajangersimasut attuumassuteqartullu uppernarsarneqarsinnaasut, aammalu nioqqutissanut kiffartuussissutinullu taakkununnga assersuunneqarsinnaaneranut sanilliussippat, ilanngullugu akia
4)  allagarsiisup aamma unammillertaasup akornanni imaluunniit allagarsiisup aamma unammillertaasup nioqqutissanut nalunaaqutsiussaasa, suliffeqarfiisa aqqisa, allatigut ilisarnaataasa immikkuullarissut, nioqqutissaataasa kiffartuussissutaasalu akornanni paarlaassititsilissanngippat,
5)  unammillertaasup nioqqutissanut nalunaaqutsiussaannik, suliffeqarfiata aqqanik, allatigut ilisarnaataannik immikkuullarissunik, nioqqutissaataannik, kiffartuussissutaannik, ingerlataannik allatigulluunniit pissutsitsigut tatiginassusiiaassanngippat imaluunniit nakkarsaassanngippat.
6)  unammillertaasup nioqqutissanut nalunaaqutsiussaanut, suliffeqarfiata aqqanut imaluunniit allatigut ilisarnaataannut immikkuullarissunut atatillugu isigineqarneranik ileqqorissaanngitsumik iluaquteqarniassanngippat aamma
7)  nioqqutissamut nalunaaqutsiussamit imaluunniit suliffeqarfiup aqqanit illersorneqartumik issuaalluni nioqqutissamik sanaartussanngippat imaluunniit kiffartuussissummik pilersitsissanngippat imaluunniit nioqqutissamik imaluunniit kiffartuussissummik assiliissanngippat.

 

Pisisussanut aalajangersimasunut piumaffigineqarnani saaffiginnittarneq

 

  § 6.  Inuussutissarsiummik ingerlataqartoq pineqartoq tamatuminnga sioqqutsisumik piumasaqarsimanngippat, nioqqutissanik, pigisanik aalaakkaasunik allanillu pisuussutinik pigisanik kiisalu sullississutinik kiffartuussissutinillu tuniniaanissaq siunertaralugu elektroniskimik allakkanik, nammineerluni sianertartunik imaluunniit telefax-imik atuilluni kikkunnulluunniit saaffiginneqqusaanngilaq.
  Imm. 2.  Imm. 1 apeqqutaatinnagu inuussutissarsiummik ingerlataqartoq nioqqutissamik imaluunniit kiffartuussissummik tunisinermut atatillugu pisisartumit taassuma elektroniskimik tigusissummik tigusaqarsimasoq, nammineq nioqqutissaatiminik imaluunniit kiffartuussissutiminik assingusunik pisisartumut elektroniskimik allakkatigut tuniniaanissamik nittarsaassisinnaavoq. Tamatumunnga piumasaqaataavoq pisisartoq inuussutissarsiummik ingerlataqartumut najukkaminik tunniussinerminut atatillugu tamatumalu kingorna saaffiginninnermini pisariitsumik akeqanngitsumillu tamatuminnga saaffigineqannginnissaminik piumasaqarnissamut periarfissaqassasoq.
  Imm. 3.  Inuussutissarsiummik ingerlataqartoq, pineqartoq inuussutissarsiummik ingerlataqartumut taamaalioqqusinani piumasaqarsimappat, imm. 1-imi taaneqartutut tuniniaanissamik siunertaqartumik ungasianiit attaveqaqatigiinnermut atortunik allanik atuilluni inummut aalajangersimasumut saaffiginneqqusaanngilaq.
  Imm. 4.  Inuk pineqartoq sioqqutsisumik inuussutissarsiummik ingerlataqartumit saaffigineqarnissamik piumasaqarsimappat imm. 3 atuutissanngilaq.
  Imm. 5.  Imm. 3-imi taaneqartutut inuussutissarsiummik ingerlataqartoq siullermeertumik inummut aalajangersimasumut tamatuminnga peqqusisimanngitsumut saaffiginnikkuni, inuussutissarsiummik ingerlataqartup erseqqissumik paasinartumillu imm. 3-imi taaneqartutut inuussutissarsiummik ingerlataqartumit saaffigeqqunnginnissamik pisinnaatitaaffeqarneq pillugu paasissutissiissaaq. Pineqartoq peqatigisaanik taamaattunik saaffigeqqunnginnermi pisariitsumik periarfissaqartinneqassaaq.
  Imm. 6.  Imm. 1 malillugu piumaffiginninnermik utertitsinissaq imaluunniit imm. 3-imi taaneqartutut saaffigeqqunnginneq pillugu nalunaarutinik tigusinermut imaluunniit allattuinermut akiliisitsisoqarsinnaanngilaq.

 

Ilitsersuisarneq

 

  § 7.  Neqerooruteqarnermi, isumaqatigiissuteqarnermi imaluunniit tunniussinerup nalaani pisut malillugit, pisuussutit nalillit imaluunniit sullississutip suussusaa malillugu tamanna pisuussutip imaluunniit sullississutip suussusaanik imaluunniit piginnaasaanik naliliinissamut pingaaruteqarpat, isumannaatsumik ilitsersuisoqassaaq, tassani ilaalluni pingaartumik atorneqarnerani piginnaasaqarnera, atasinnaassusaa, navianassusaa aamma aserfallatsaaliuinissamut periarfissat.
  Imm. 2.  Ilitsersuineq oqaatsit ilitsersuunneqartussamut paasinartut atorlugit ingerlanneqassaaq.

 

Kapitali 3

Oqaatsinik atuineq

 

  § 8.  Allaganngorlugu ussassaarineq, allagartalersuineq aamma inini tamanit orninneqarsinnaasuni tuniniaanissamik nittarsaassineq sapinngisaq tamaat kalaallisut pissaaq. Tuniniaanissamik nittarsaassineq oqaatsit allat atorlugit pisinnaavoq.

 

Kapitali 4

Atuisunik illersuineq

 

Tuniniaanissamut nittarsaassinerit meeqqanut inuusuttunullu saaffiginnittut

 

  § 9.  Inuussutissarsiummik ingerlataqartup tuniniaanissamik nittarsaassinera meeqqanut inuusuttunullu sammitinneqartoq, meeqqat inuusuttullu pissusissamisoortumik uppertikkuminarneri, misilittagaqannginneri isornartorsiuisinnaannginnerilu, sunneruminarnerannik piumalersikkuminarnerannillu malitseqartartoq, eqqarsaatigalugu ilusilersorneqassaaq.
  Imm. 2.  Tuniniaanissamik nittarsaassineq meeqqanut inuusuttunullu sammitinneqartoq toqqaannartumik imaluunniit toqqaannanngitsumik nakuusernissamik allatulluunniit navianartumik soqqusaatsumillu pissusilersornissamik kaammattuissanngilaq imaluunniit pissusissaanngitsumik nakuusernissamik, ersiortitsinermik imaluunniit upperisapalaaqarnermik sunniiniutitut atuiffiussanani.
  Imm. 3.  Tuniniaanissamik nittarsaassineq meeqqanut inuusuttunullu sammitinneqartoq aanngajaarniutinik, ilanngullugu imigassanik aalakoornartortalinnik, eqqartuinernik, assilisanik imaluunniit innersuussutinik imaqartinneqassanngilaq.

 

Tuniniaanermik siuarsaasumik iliuuseqarnerit

 

  § 10.  Tuniniaanermik siuarsaasunik iliuuseqarnerit nittarsaanneqassapput neqeroorummut tunngavissarititaasut ersarissunngorlugit aammalu atuisartunut pisisartunullu pissarsiariuminartunngorlugit aamma tapiliussatut sullississutit ilaatinneqarpata taakkua nalinga erseqqissumik paasissutissiissutigissallugit.
  Imm. 2.  Inuussutissarsiummik ingerlataqartoq nioqqutissamik imaluunniit kiffartuussissummik aalajangersimasumik akeqartumik neqerooruteqaruni, aammalu inuussutissarsiummik ingerlataqartup taassuma amerlassusaani neqeroorummut taassumalu tuniniaanissamut nittarsaanneqarnerata annertussusaanut naleqqiullugu naleqquttumi piumanninnermik naammassinnissinnaassanani ilimagisaqarnissaminut naleqquttumik tunngavissaqaruni, inuussutissarsiummik ingerlataqartoq tamanna pillugu tuniniaanissamut nittarsaassinermini erseqqissumik tunuarsimaarfeqassaaq.

 

Allagartat aamma meqqit akikillisaataasut

 

  § 11.  Meqqit, allagartat assigisaalluunniit atorlugit akikillisaasiinerit imaluunniit sullissinerit allat, atuinissamut piumasaqaatit atuisartunut paasiuminarpata, ersarippata pissarsiariuminarpataluunniit aatsaat atorneqaqqusaapput. Paasissutissat pingaaruteqartut, ilanngullugu tapiliussatut sullississutaasimasinnaasut nalingat pillugu paasissutissat, atuisartut aningaasaqarnikkut pissusilersornerannik malunnaatilimmik equtitsisinnaasut, ilaatinngitsoorneqassanngillat.

 

Makitsinerit aamma unammisitsinerit akissarsiassartaqartut

 

  § 12.  Pisuussutinik pigisanik kiffartuussissutinillu atuisartunut pisisartunullu tuniniaanerit makitsinermut, unammisitsinernut akissarsiassartaqartunut allatulluunniit iliuuseqarnernut peqataanermi iluanaaruteqarnissamik periarfissaqarnernik, inernerisassaannut peqataanissamut tamakkiisumik ilaannaasumilluunniit pisinissamik piumasaqaateqarfiusunik, siuarsarniarneqassanngillat.

 

Qularnaveeqqusiissutit

 

  § 13.  Qularnaveeqqutinik assigisaannilluunniit tunniussinissaq pillugu nalunaarut, aatsaat nalunaarummi tigusisussaq inatsisit malillugit pisinnaatitaaffiinit pitsaanerusumik pisinnaatitaaffilerneqassappat atorneqassaaq.
  Imm. 2.  Qularnaveeqqummik tunniussisoqarpat, inuussutissarsiummik ingerlataqartoq erseqqissumik paatsuugassaanngitsumillu taassuma imarisaa pillugu paasissutissiissaaq aammalu paasissutissat qularnaveeqqummik atuinissamut pisariaqartut tunniutissallugit.
  Imm. 3.  Qularnaveeqqummik tunniussisoqarpat inuussutissarsiummik ingerlataqartup erseqqissumik paatsuugassaanngitsumillu ilisimatitsissutigissavaa, atuisartup pisisartullu inatsisit malillugit pisinnaatitaaffii saneqqunneqarsinnaanngitsut qularnaveeqqummit kalluarneqanngitsut.
  Imm. 4.  Inuussutissarsiummik ingerlataqartoq atuisartumit pisisartumillu qinnuigineqaruni qularnaveeqqut allaganngorlugu tunniutissavaa. Allaganngorlugu qularnaveeqqutit kalaallisut, danskisut imaluunniit tuluttut oqaasertalerneqarsinnaapput. Atuisartup pisisartullu oqaatsit pingasut taakkua arlaat atorlugit qularnaveeqqutip tunniunneqarnissaa kissaatiginerlugu toqqassavaa.

 

Pisinissamik kaammattuinerit

 

  § 14.  Atuisartumut pisisartumullu saaffiginnittumik pisinissamik kaammattuinermi, tak. imm. 33, inuussutissarsiummik ingerlataqartup paasissutissat makkua tunniutissavai:
1)  nioqqutissap imaluunniit kiffartuussissutip ilisarnaatai pingaaruteqartut,
2)  inuussutissarsiummik ingerlataqartup najugaa atialu,
3)  pissutsit akiliinissamut, tunniussinissamut aamma isumaqatigiissummik piviusunngortitsinissamut tunngasut, pissutsit taakkua suliassaqarfimmi ileqquusartumit allaanerusimappata,
4)  peqqissimisinnaatitaaneq, taamaatitsisinnaatitaaneq imaluunniit utertitsisinnaatitaaneq, atuisartoq pisisartorlu taamaattumik pisinnaatitaaffeqarsimappat, kiisalu
5)  akia, ilanngullugit akitsuutit.
  Imm. 2.  Nioqqutissaq imaluunniit kiffartuussissut sioqqutsisumik naleqquttumik akia naatsorsorneqarsinnaanngitsoq pineqarpat, akiusoq qanoq naatsorsorneqarnersoq allanneqassaaq. Naleqqutsillugu aningaasartuutit allat tamarmik assartuinermut, tunniussinermut imaluunniit nassiussinermut akiusumut tunngasut allanneqassapput, imaluunniit aningaasartuutit taakkua naleqquttumik sioqqutsisumik naatsorsorneqarsinnaanngippata, aningaasartuutit taakkua ilaatinneqarsinnaasut paasissutissiissutigineqassalluni.
  Imm. 3.  Pisinissamik kaammattuinertut paasineqassaaq attaveqaqatigiinneq niuernermik tunngaveqartoq, tassani tunisassiap suussusaa akialu niuernermik tunngaveqartumik attaveqaqatigiinnermut atorneqartumut naleqquttumik allanneqassallutik, taamaaliornikkullu atuisartunut pisisartunullu pisisinnaalersitsisoqassalluni.

 

Aaqqissuussaasumik akikillisaasiisarneq

 

  § 15.  Inuussutissarsiummik ingerlataqartup erseqqissumik aammalu pisiniarfimmi ersiinnartumik paasissutissiissutigippagu, peqatigiiffiit, inuit aalajangersimasut imaluunniit kattuffiit sorliit akikillisaavigineqarnersut, aaqqissuussaasumik akikillisaasiisarneq akuerisaavoq.
  Imm. 2.  Inuussutissarsiummik ingerlataqartoq piumaffigineqarnermini nioqqutissanut kiffartuussissutinullu aaqqissuussaasumik akikillisaasiinermi pineqartunut ilaasunut kiisalu taakkua annertussusaannut allattuiffimmik takutitsisinnaassaaq.
  Imm. 3.  Ungasianiit tuniniaanermi imm. 1-imi taaneqartut paasissutissat akiusunik paasissutissiinermut atatillugu tunniunneqassapput. Paasissutissat imm. 2-imi taaneqartut pisisartup tamanna piumasarippagu tunniunneqassapput.

 

Allagartalersuineq poortuusersuinerlu

 

  § 16.  Nioqqutissaq taassumaluunniit poortorneqarnera erseqqinnerusumik ilitsersuussinikkut nioqqutissat amerlassusaat, imarisai katitigaaneralu, atasinnaassusaa aammalu allatigut qanoq suliarineqarsimanera pillugu paasissutissartaqarpat aatsaat, nioqqutissat aalajangersimasut Kalaallit Nunaanni niuerfimmi tunineqarsinnaasut imaluunniit tuniniarneqarlutik neqeroorutigineqarsinnaasut pillugu aalajangersakkanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.
  Imm. 2.  Nioqqutissat Naalakkersuisunit akuerineqartunik immikkut poortuusersuuteqartut kisimik Kalaallit Nunaanni niuerfimmi tunineqarsinnaasut imaluunniit tuniniarneqarlutik neqeroorutigineqarsinnaasut pillugu aalajangersakkanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

 

Akiusut paasissutissiissutigineqartarneri

 

  § 17.  Inuussutissarsiutitut nioqqutissanik atuisartunut tuniniaanermi nalunaaqutsersuinerni, allagartalersuisarnerni imaluunniit allatut iliorluni ersarissumik ilisimatitsissutigineqartassaaq nioqqutissamut neqeroorutigineqartumut imaluunniit nioqqutissaqatigiinnut ataatsimut akiusoq, akitsuutit ilanngutereerlugit, aningaasartuutit aamma akileraarutit. Nioqqutissanik elektroniskiusumik atuisartunit allatsinneqarsinnaasunik neqerooruteqarnerni, assigisaanik oqaaseqatigiit siulliit atuutissapput.
  Imm. 2.  Inuutissarsiutitut tuniniakkanik aningaalersuinerunngitsumik aalajangersimasumiit pisiniarfimmiit atuisunut kiffartuussinerit, kiisalu kiffartuussineq elektronikkikkut atuisartunut tuniniarneqarpat imissutiginissaanut periarfissaqarluni imm. 1, 1. Oqaaseqatigiinni siulleq, assiganik atorneqassaaq siumut katillugu akimik aalajangiisoqarsimappat tassunga pineqartumut kiffartuussinermut. Tamakkiisumik akimik aalajangiinissaq periarfissaanngippat tuniniakkat kiffartuussinerit annertussuseqarnerat pissutaalluni, taamaasilluni akia aalajangiunneqassaaq naleqquttumik toqqarluakkatullu.
  Imm. 3.  Siumoortumik kiffartuussinermut aalajangersimasumik akiusussamik aalajangersaaffioreersimanngitsuni inuussutissarsiummik ingerlatsisup atuisartup piumasaqarneratigut isumaqatigiissuteqannginnermi ilimatitsissutigissavai:
1)  kiffartuussinermut pineqartumut akiusussaq ataatsimoortoq,
2)  akimik naatsorsuussinermut periuseq, akia eqqorlugu oqaatigineqarsinnaanngippat, taamaasillunilu akia atuisartumiit misileqqinneqarsinnaalluni, imaluunniit
3)  missingersuusiaq naammattunik immikkuualuttortalikkamik suliaasoq.
  Imm. 4.  Atuisartoq imm. 3 malillugu allaganngorlugu piumasaqarluni saqqummiippat, inuussutissarsiortoq allaganngorlugu paasissutissanik tunniussissaaq, atuisartoq ersarissumik allatut piumasaqarsimanngippat.
  Imm. 5.  Aningaasarsiornermut tunngasuunngitsumik kiffartuussineq akiligassiissuteqarluni suliarineqareerpat, atuisartoq akiligassiissummik immikkuualuttortalersukkamik tigusaqassaaq, periarfissaqartitsisussamik taassuma nioqqutip kiffartuussinermi tunniunneqartup akianik nakkutiginnissinnaanissaanik. Atuisartoq paasissutissinneqassaaq nal. akunneranut akigitinneqartumik, akunnernik atorneqartunik aamma atortulersuutinik qanoq ittunik kiffartuussinerup akianut sunniuteqartunik atuisoqarsimaneranik.
  Imm. 6.  Inuussutissarsiortup tamakkiisumik imaluunniit ilaannakuusumik paasissutissat imm. 5-imi eqqaaneqartut taarsersinnaavai paasissutissanik allanik, tamanna pippat atuisumut isumaqatigiissuteqarnikkut, imaluunniit suliassaqarfimmi ingerlatsiviusumi tassani ileqquusut tamanna kingunerippassuk.
  Imm. 7.  Inuussutissarsiortoq atuisartup piumasaqarneratigut ilassutitut paasissutissiissaaq, atuisartumik periarfissaqartitsilertussamik nioqqutit tunineqartut akiinik nakkutilliilluni paasiniaasinnaanermik. Qinnutiginninneq piffissap naammaginartup iluani saqqummiunneqassaaq.
  Imm. 8.  Ussassaarisarnermi taaguutit, assersuutigalugu “Neqeroorutit”, “Ussassaarinermi akigititaq” imaluunniit “Akikilliliineq”, taamaallaat atorneqarsinnaapput eqqortumik atorneqarlutik piviusunik imaqarunik. Ussassaaraluni oqariaaseq atorneqartoq akiusunik appaasoqarneranik paasineqarsinnaappat, taava ussassaarineq sioqqullugu akiusimasoq imaluunniit akimik appaanerup annertussusia ussassaarummi imaluunniit allagartaliussami nalunaarneqassapput.
  Imm. 9.  Naalakkersuisut maleriagassiorsinnaapput makkununnga:
1)  immikkut ittumik maleruagassanik imm. 1-7-imik sanioqqutsisinnaanernut, tamatumani aamma akiligassarsinermut atatillugu atugassarititaasunut paasissutissanik,
2)  akiusunut tunngasunik paasissutissiisarnermut periaasissanik, aamma paasissutissat tunniunneqartut annertussusissaannut, aamma
3)  imm. 1-imisulli periaaseqarluni paasissutissiisoqartassasoq nioqqutip akianik aamma nioqqutip uuttuutini aalajangersimasuni akianik, aammalu uuttuutit nioqqutissaqatigiinnut ataasiakkaanut atorneqartussat pillugit.

 

Akiliutit

 

  § 18.  Akiliut paasineqassaaq tassaasoq immikkut kiffartuussinermut, atuuffimmut imaluunniit sullissinermut, nioqqutissamik imaluunniit kiffartuussissummik pisinermut atasoq.
  Imm. 2.  Akiliutit pisineq sioqqullugu erseqqissumik ilisimatitsissutigineqassapput.
  Imm. 3.  Annertussusissaq imaluunniit akiligassiissutissaq akitsuut isumaqatigiissutaasumik atsiukkami ingerlaavartumi taamaallaat atuisartumut nammatassatut allanngortinneqarsinnaavoq tamatumunnga tunngaviusut atugassarititaasut isumaqatigiissummi atsiukkami erseqqissarneqarsimappata. Tamannali atuutinngilaq akitsuutinut inatsisitigut aaqqissuussaasunut.
  Imm. 4.  Allannguineq akitsuummik imaluunniit akiligassiissummik atsiukkatut isumaqatigiissutaasumi ingerlasumi, siumoortumik ilisimatitsissutigineqarsimassaaq naapertuuttumik piffissaliilluni, atuisartumut atortuulinnginnerminni.
  Imm. 5.  Akitsuummik allannguineq annertuppat, imaluunniit akitsuummik allamik nutaamik akiligassiissuteqartoqarpat, siumoortumik atuisartumut ilisimatitsisoqassaaq atuisartut ataasiakkaarlugit allakkatigut attaveqarfiginerisigut, allannguutip atortuulinnginnerani. Atuisartoq isumaqatigiissummik atorunnaarsitsisinnaanermut pisinnaatitaappat, tamanna siumoortumik atuisartumut ilisimatitsissummi ersissaaq, soorluttaaq aamma ersissasoq atugassarititaasut qanoq ittut iluanni atuisartup isumaqatigiissut atorunnaarsissinnaaneraa.

 

Akiitsorluni pisisarneq

 

  § 19.  Nioqqutissat atuisartunut pisisartunullu pisinermut akiusoq akilersuinikkut akilerneqarsinnaasoq paasissutissartaqartumik inuussutissarsiutigalugu neqeroorutigineqarpata, § 17-imi allassimasutut taassumatuut pisiarinerani akiusoq, ataatsimut katillugu akiusoq, ilanngullugit erniat aningaasartaat, akitsuutit aammalu tapiliussat allat, siulequtsiussatut akiliutissaq kiisalu akilersuinerit ataasiakkaat annertussusissaat, amerlassusissaat piffissarlu akilerneqarfissaat pillugit paasissutissanik tunniussisoqassaaq.
  Imm. 2.  Nioqqutissat pisisartunut elektroniskimik neqeeroorutigineqarpata inniminniinissaq periarfissaqarluni, imm. 1-imi ilisimatitsinissamut pisussaaffiusoq taamaaqataanik atuutissaaq.

 

  § 20.  § 17 akitsorterussilluni tuniniaanermi aamma qanganitsatut ilusilinnik eqqumiitsulianillu tuniniaanermut atuutinngilaq.
  Imm. 2.  Atornikunik tuniniaaneq § 17-imi pineqartunut ilaanngitsoq Naalakkersuisut aalajangersakkanik aalajangersaasinnaapput.

 

  § 21.  Ussassaarinikkut imaluunniit aningaasarsiornermut tunngasuunngitsumik kiffartuussineq pillugu allatut nioqqutip akianik atuisartunut ilisimatitsisoqarpat, paasissutissat pineqartut piumasaqaatinik § 17, imm. 1 imaluunniit imm. 3, nr. 1-3, § 17, imm. 8, § 19 kiisalu aamma aalajangersakkanik § 16, imm. 1, aamma § 17, imm. 9 -mik naammassinnittuussapput.

 

Kapitali 5

Inuussutissarsiummik ingerlataqartunut tunngatillugu maleruagassat

 

Niuertarfiup ilisarnaataa

 

  § 22.  Inuussutissarsiummik ingerlataqartut niuertarfimmut ilisarnaatinik assigisaannilluunniit piginngisaminnik atueqqusaanngillat, imaluunniit nammineq ilisarnaatiminnik allanut paarlaanneqarsinnaasunik atueqqusaanatik.

 

Inuussutissarsiornermi isertugaatit aamma titartakkat tekniskiusut

 

  § 23.  Atorfeqartoq imaluunniit suliffeqarfimmut suleqateqartoq imaluunniit tassunga sullissilluni suliaqartoq, pissusissaanngitsumik suliffeqarfiup inuussutissarsiornermi isertugaataannik ilisimasaqalerniarluni pissarsissanngilaq imaluunniit pissarsiniarsarissanani imaluunniit atuissanani.
  Imm. 2.  Pineqartoq suliffeqarfiup inuussutissarsiornermi isertugaataannik unioqqutitsinngitsumik ilisimasaqalersimaguni imaluunniit atugassaqaruni, piginnaatinneqarsimanngikkuni isertugaatinik taamaattunik ingerlatitseqqeqqusaanngilaq imaluunniit atueqqusaanani. Inerteqquteqarneq atorfeqarnerup, suleqateqarnerup suliaqarnerulluunniit unereernerata kingorna ukiuni pingasuni atuutiinnassaaq.
  Imm. 3.  Imm. 1-imi aamma 2-imi maleruagassat taamatuttaaq inunnut allanut suliffeqarfimmut inatsisit malillugit isersinnaasunut atuutissapput.
  Imm. 4.  Suliassamik suliaqarnermut atatillugu imaluunniit inuussutissarsiorneq siunertaralugu titartakkanik tekniskiusunik, nassuiaatinik, malitassanik, ilusilianik assigisaannilluunniit paasitinneqarsimasoq, najoqqutassanik taamaattunik piginnaatinneqarani atueqqusaanngilaq imaluunniit allanik taamaaliorsinnaalersitseqqusaanani.
  Imm. 5.  Inuussutissarsiummik ingerlataqartoq inuussutissarsiornermi isertugaatinik ilisimasaqarneq imaluunniit atugassinneqarneq aalajangersakkanik matuma siuliani taaneqartunik unioqqutitsinikkut anguneqarsimappat, taakkuninnga atueqqusaanngilaq.

 

Kapitali 6

Nakkutilliinermut aalajangersakkat

 

  § 24.  Imm. 2-mi aamma 3-mi ilaatinneqartussaanngitsutut taaneqartut atuutsillugit Atuisartoqarnermut Unammilleqatigiinnermullu Aqutsisoqarfik Inatsisartut Inatsisaanni matumani aalajangersagaasunik unioqqutitsisoqannginnissaanik nakkutilliisussaavoq. Atuisartoqarnermut Unammilleqatigiinnermullu Aqutsisoqarfik nakkutilliinermik suliaqarnermini arlaannaanulluunniit atasuussanngilaq.
  Imm. 2.  Naalakkersuisut imaluunniit tamatumunnga piginnaatinneqartoq nakkutilliisuussaaq aalajangersakkat § 16, imm. 2 naapertorlugu suliaasut unioqqutinneqannginnissaannik.
  Imm. 3.  Naalakkersuisut imaluunniit taanna Naalakkersuisut Uumasut Nakorsaqarfik Oqartussaaffittut toqqarsimasaata nakkutigissavaa inatsisinik § 16, imm. 1. naapertorlugu inerteqqutigineqartunik unioqqutitsisoqannginnissaa.
  Imm. 4.  Atuisartoqarnermut Unammilleqatigiinnermullu Aqutsisoqarfiup piumasarisinnaavaa paasissutissat pisariallit Inatsisartut Inatsisaanik unioqqutitsisoqarsimanersoq aalajangiunniarlugu tunniussisoqarnissaa, aammalu iluameersumik kinaassutsimik uppernarsaammik takutitsinikkut killilersugaanngitsumik aammalu akornuserneqanngitsumik pisiniarfiup ammanerani pisiniartut pisiniartarfiannut isersinnaassalluni.
  Imm. 5.  Naalakkersuisut imaluunniit taanna Naalakkersuisut Uumasut Nakorsaqarfik Oqartussaaffittut toqqarsimasaata piumasarisinnaavaa paasissutissat pisariallit inatsisinik § 16, imm. 1. naapertorlugu inerteqqutigineqartunik unioqqutitsisoqarsimanersoq aalajangiunniarlugu tunniussisoqarnissaa, aammalu iluameersumik kinaassutsimik uppernarsaammik takutitsinikkut killilersugaanngitsumik aammalu akornuserneqanngitsumik pisiniarfiup ammanerani pisiniartut pisiniartarfiannut isersinnaassalluni.

 

  § 25.  Atuisartoqarnermut Unammilleqatigiinnermullu aqutsisoqarfik isumaqarpat Inatsisartut inatsisaanni aalajangersakkanut, Atuisartoqarnermut Unammilleqatigiinnermullu aqutsisoqarfimmit nakkutigineqartunut akerliusumik iliuuseqartoqarsimasoq, Atuisartoqarnermut Unammilleqatigiinnermullu aqutsisoqarfiup suliassaq eqqartuussivimmut aalajangiiffigisassanngorlugu suliakkiissutigisinnaavaa. Atuisartoqarnermut Unammilleqatigiinnermullu aqutsisoqarfik isumaqarpat, aalajangersakkat pineqaatissiiviusinnaasut Atuisartoqarnermut Unammilleqatigiinnermullu aqutsisoqarfimmit nakkutigineqartut unioqqutinneqarsimasut, Atuisartoqarnermut Unammilleqatigiinnermullu aqutsisoqarfiup politimesteri unnerluussuteqaqqullugu qinnuigisinnaavaa. Tamanna aamma atuuppoq eqqartuussivimmit inerteqquteqarneq unioqqutinneqarsimappat.
  Imm. 2.  Naalakkersuisut imaluunniit uumasut nakorsaqarnermut oqartussaasoq Naalakkersuisunit toqqarneqarsimasoq isumaqarpat aalajangersakkanut § 16, imm. 1 naapertorlugu aalajangersarneqarsimasunut akerliusumik iliuuseqartoqarsimasoq, Naalakkersuisut imaluunniit uumasut nakorsaqarnermut oqartussaasup Naalakkersuisunit toqqarneqarsimasup suliassaq eqqartuussivimmut aalajangiiffigisassanngorlugu suliakkiissutigisinnaavaa. Naalakkersuisut imaluunniit uumasut nakorsaqarnermut oqartussaasoq Naalakkersuisunit toqqarneqarsimasoq isumaqaruni § 16, imm. 1, imaluunniit aalajangersakkat § 16, imm. 1 naapertorlugu aalajangersarneqartut uumasunut nakorsaqarnermut oqartussaasut nakkutilliivigisai unioqqutinneqarsimasut, uumasunut nakorsaqarnermut oqartussaasup politimesteri unnerluussuteqaqqullugu qinnuigisinnaavaa. Tamanna aamma atuuppoq eqqartuussivimmit inerteqquteqarneq unioqqutinneqarsimappat.

 

Kapitali 7

Sioqqutsisumik nalunaaruteqartarneq

 

  § 26.  Atuisartoqarnermut Unammilleqatigiinnermullu aqutsisoqarfik isummernissaq immikkut nalornissuteqalersitsissanngippat imaluunniit allatigut immikkut pisunik pisoqanngippat, piumaffigineqarnermigut tuniniaanissamik nittarsaassinermut iliuuserisassatut eqqarsaatigineqartut inatsisinik malinniffiunerannut isiginninnini pillugu oqaaseqaateqartassaaq. Sioqqutsisumik nalunaaruteqarnermi iliuusissap pineqartup inatsisinut naapertuunneranut isummertoqavinngilaq.
  Imm. 2.  Atuisartoqarnermut Unammilleqatigiinnermullu Aqutsisoqarfik inuussutissarsiummik ingerlataqartumut sioqqutsisumik nalunaaruteqarpat, iliuuseqarnissaq eqqarsaatigineqartoq Atuisartoqarnermut Unammilleqatigiinnermullu Aqutsisoqarfiup paasinninnera malillugu inatsisinut naapertuuttoq, Atuisartoqarnermut Unammilleqatigiinnermullu aqutsisoqarfik iliuuseqarnermut sioqqutsisumik nalunaaruteqarfigineqartumut aammalu taassuma nalunaarutigineqareernerani piffissap naleqquttup iluani aallartinneqartumut, nammineerluni iliuuseqarnermigut inuussutissarsiummik ingerlataqartumut akuliussinnaanngilaq.
  Imm. 3.  Naalakkersuisut sioqqutsisumik nalunaaruteqarnermut akiliut pillugu maleruagassanik aalajangersaasinnaapput.
  Imm. 4.  Naalakkersuisut sioqqutsisumik nalunaaruteqarnermi suliassanik suliarinnittarnermut maleruagassanik aalajangersaasinnaapput.

 

Kapitali 8

Inuussutissarsiummik ingerlataqartut atuisunit naammagittaalliuutigineqarnerannik suliaqartarneq

 

  § 27.  Nioqqutissat, sullissinerit kiffartuussinerillu pillugit atuisunit naammagittaalliuutit Atuisartut Pisisartullu Maalaarutaannik Aalajangiisartunut suliassanngortinneqarsinnaapput.

 

  § 28.  Atuisartut Pisisartullu Maalaarutaannik Aalajangiisartut naammagittaalliuutit inatsisini allani immikkut naammagittaalliuuteqartarnermut maleruagassanik imaluunniit naammagittaalliortarfimmik aalajangersaaffiusimasut suliarisinnaanngilai.

 

  § 29.  Illuatungaannarsiortumik imaluunniit isumaqatigiissuteqarnikkut aalajangerneqarsinnaanngilaq, naammagittaalliuutaasoq Atuisartut Pisisartullu Maalaarutaannik Aalajangiisartunut suliassanngortinneqarsinnaanngitsoq, takuuk § 27.
  Imm. 2.  Atuisartut Pisisartullu Maalaarutaannik Aalajangiisartut naammagittaalliuutaasoq, Atuisartut Pisisartullu Maalaarutaannik Aalajangiisartuni suliarineqarnissamut naleqqutinngitsutut nalilerneqartoq, suliariumanngissinnaavaa.
  Imm. 3.  Naammagittaalliornermi atuisoq taperserneqarsinnaanngitsoq ersarilluinnarpat, Atuisartut Pisisartullu Maalaarutaannik Aalajangiisartut naammagittaalliuutaasoq suliariumanngissinnaavaa.

 

  § 30.  Inuussutissarsiummik ingerlataqartut atuisunit naammagittaalliuutigineqarnerannut Atuisartut Pisisartullu Maalaarutaannik Aalajangiisartuni aalajangiiffigineqassapput.
  Imm. 2.  Atuisartut Pisisartullu Maalaarutaannik Aalajangiisartut 3-inik ilaasortaqarput, imatut toqqarneqartartunik:
1)  Ilaasortaq ataaseq atuisartunut kattuffinnit ataatsimoorlutik inassuteqaateqarsinnaatitaasunit, Unammilleqatigiinnermi Aalajangiisartunut ilaasortassamik inassuteqaateqartartunit, toqqarneqassaaq.
2)  Ilaasortaq ataaseq inuussutissarsiornermi kattuffinnit ataatsimoorlutik inassuteqaateqarsinnaatitaasunit Unammilleqatigiinnermi Aalajangiisartunut ilaasortassanik inassuteqaateqartartunit, toqqarneqassaaq.
3)  ilaasortaq ataaseq Atuisartoqarnermut Unammilleqatigiinnermullu Aqutsisoqarfimmi Aqutsisoqarfimmi pisortaasussaq imaluunniit tullersortaassalluni taassuminnga toqqarneqartoq. Atuisartoqarnermut Unammilleqatigiinnermullu Aqutsisoqarfimmit ilaasortaq Atuisartut Pisisartullu Maalaarutaannik Aalajangiisartuni siulitaasuussaaq.
  Imm. 3.  Ilaasortat piffissamut ukiunik sisamanik sivisussuseqartumut toqqarneqassapput.
  Imm. 4.  Atuisartut Pisisartullu Maalaarutaannik Aalajangiisartut suliassanik ataasiakkaanik aalajangiineri ataatsimiinnermi imaluunniit ilaasortanut aalajangiiffigisassanik allakkatigut taasinikkut aalajangiiffigisassatut saqqummiussilluni nassiussinermi pisassapput. Atuisartut Pisisartullu Maalaarutaannik Aalajangiisartut ukiumut minnerpaamik ataasiarlunik naapillutik ataatsimiissapput.
  Imm. 5.  Atuisartut Pisisartullu Maalaarutaannik Aalajangiisartut suleriaasissartik namminneerlutik aalajangersassavaat.
  Imm. 6.  Atuisartut Pisisartullu Maalaarutaannik Aalajangiisartut allattoqarfeqarnerat Atuisartoqarnermut Unammilleqatigiinnermullu Aqutsisoqarfimmit isumagineqassaaq.

 

  § 31.  Naammagittaalliuutaasoq eqqartuussivinni imaluunniit isumaqatigiissitsiniarnikkut aalajangiisartunit aalajangiiffiusoq, Atuisartut Pisisartullu Maalaarutaannik Aalajangiisartunut suliassanngortinneqarsinnaanngilaq.

 

  § 32.  Inuussutissarsiummik ingerlataqartup aalajangiinermut Atuisartut Pisisartullu Maalaarutaannik Aalajangiisartunitaalajangiunneqarsimasumut pituttorsimanissaq kissaatiginngikkuniuk, inuussutissarsiummik ingerlataqartup tamanna allakkatigut Atuisartoqarnermut Unammilleqatigiinnermullu Aqutsisoqarfimmut aalajangiinerup nalunaarutigineqarneranit ullut 30-t qaangiutsinnagit nalunaarutigissavaa.

 

  § 33.  Naammagittaalliornermut suliamik aallartitseqqinnissaq pillugu inuussutissarsiummik ingerlataqartumit piumasaqaat, § 32-imi piffissaliussaq nallertinnagu allaganngorlugu Atuisartoqarnermut Unammilleqatigiinnermullu Aqutsisoqarfimmut tunniunneqarsimasoq, kinguartitsinissamik sunniuteqassaaq. Tamatuma kingorna § 32-imi piffissaliussaq piffissamit Atuisartut Pisisartullu Maalaarutaannik Aalajangiisartut aallartitseqqinnissamik suliami aalajangeereerneranit naatsorsorneqassaaq.

 

  § 34.  Atuisartut Pisisartullu Maalaarutaannik Aalajangiisartut naammagittaalliuummut suliani aalajangiineri §§ 32-imi aamma 33-imi piffissaliussat qaangiutereerneranni inuussutissarsiummik ingerlataqartumut tunngatillugu pinngitsaaliissummik naammassineqarsinnaapput.
  Imm. 2.  Pinngitsaaliissummik naammassinninnissaq pillugu eqqartuussivinnut piumasaqaateqarnermut Atuisartut Pisisartullu Maalaarutaannik Aalajangiisartut aalajangiinerat pinngitsaaliissummik naammassinninnissamik piumasaqarnermut tunngavissaliisoq aammalu pineqartoq aalajangiinermut pituttorsimanissamik kissaateqanngitsoq §§ 32-imi aamma 33-imi piffissaliussat sioqqullugit inuussutissarsiummik ingerlataqartoq nalunaaruteqarsimanngitsoq Atuisartoqarnermut Unammilleqatigiinnermullu Aqutsisoqarfimmit uppernarsaat ilanngunneqassapput.

 

  § 35.  Naammagittaalliuuteqarnermut suliami aalajangiisoqareerpat illuatungeriit tamarmik immikkut suliaq eqqartuussivinnut suliassanngortissinnaavaat. Aalajangiinerit malinneqanngippata Atuisartut Pisisartullu Maalaarutaannik Aalajangiisartut atuisup piumasaqarneratigut suliassaq atuisoq sinnerlugu eqqartuussivinnut suliassanngortissinnaavaa.
  Imm. 2.  Atuisartut Pisisartullu Maalaarutaannik Aalajangiisartut aalajangiineri allaffissornikkut oqartussaasumut allamut suliassanngortinneqarsinnaanngillat.

 

Kapitali 9

Paasissutissat aamma tamanut ammasumik saqqummiussisarneq

 

  § 36.  Atuisartoqarnermut Unammilleqatigiinnermullu Aqutsisoqarfimmit aamma Atuisartut Pisisartullu Maalaarutaannik Aalajangiisartunit aalajangiinerit tamanit soqutiginaateqartut tamanut ammasumik saqqummiunneqarsinnaapput.
  Imm. 2.  Tamanut ammasumik saqqummiussineq kinaassuseq ersigunnaartillugu pissaaq.

 

  § 37.  Atuisartoqarnermut Unammilleqatigiinnermullu Aqutsisoqarfik inuussutissarsiummik ingerlataqartunut Atuisartut Pisisartullu Maalaarutaannik Aalajangiisartut aalajangiinerinik malinninngitsunut allattuiffimmik tamanut ammasumik saqqummersitsisinnaavoq.
  Imm. 2.  Imm. 1 malillugu tamanut ammasumik saqqummersitsineq pisinnaavoq
1)  ullunik 30-nik piffissaliussap § 32-mi aalajangersarneqartup iluani aalajangiineq malinneqarsimanngippat, aamma
2)  Atuisartoqarnermut Unammilleqatigiinnermullu Aqutsisoqarfiup nr. 1-imi piffissaliussap taaneqartup naareernerani inuussutissarsiummik ingerlataqartoq allakkatigut nalunaarfigisimanngippagu paasissutissanik tunniussinermit ullunik 14-inik piffissaliussinerup iluani aalajangiineq malinneqanngippat malinnissimannginnerup imm. 1 malillugu tamanut ammasumik saqqummiunneqarneranik malitseqarsinnaasoq.
  Imm. 3.  Aalajangiineq eqqartuussivimmut suliassanngortinneqarsimappat, eqqartuussivimmit inaarutaasumik aalajangiineq pereersimatinnagu, imm. 1 malillugu tamanut ammasumik saqqummiussineq pisinnaanngilaq.
  Imm. 4.  Inuussutissarsiummik ingerlataqartup aqqanik tamanut ammasumik saqqummiussinissaq, inuussutissarsiummik ingerlataqartup piumasaqarneratigut kinguartinneqassaaq, aalajangiinerup malinneqarnissaanut apeqqummut assingusumut eqqartuussiviup aalajangiinissaa, aalajangiinermut pineqartumut pingaaruteqarsinnaasoq, utaqqineqarpat. Taamaattoqarsimappat tamanut ammasumik saqqummiussineq aatsaat eqqartuussiviup aalajangiinerata kingorna ullut 30-t qaangiunneranni pisinnaavoq.
  Imm. 5.  Inuussutissarsiummik ingerlataqartup aqqanik tamanut ammasumik saqqummiussineq pisimappat, aammalu tamatuma kingorna aalajangiineq malinneqarpat, inuussutissarsiummik ingerlataqartoq pillugu paasissutissat allattuiffimmit peerneqassapput.
  Imm. 6.  Inuussutissarsiuteqartup aqqanik tamanut ammasumik saqqummiussineq sivisunerpaamik ukiumik ataatsimik sivisussuseqassaaq.

 

Kapitali 10

Inerteqqutit aamma pineqaatissiissutit

 

  § 38.  Iliuuseqarnerit Inatsisartut inatsisaanni matumani aalajangersakkanut imaluunniit aalajangersakkanut Inatsisartut inatsisaanni tunngaveqartumik aalajangersagaasunut unioqqutitsisut eqqartuussiviup eqqartuussinikkut inerteqqutigisinnaavai.
  Imm. 2.  Imm. 1 malillugu suliassat siullertut suliarinnittussatut Kalaallit Nunaanni eqqartuussivinni suliakkiissutigineqartassapput.

 

  § 39.  Pineqaatissiissutit akiliisitaasussanngortitaanerit pisinnaapput, makkuninnga:
1)  Unioqqutitsinerni § 3, imm. 1-2, § 4, § 6, imm. 1, 3 aamma 6, § 9, imm. 2-3, § 11, § 12, § 18, imm. 5, aamma § 23-mik.
2)  Piaaraluni § 22-mik unioqqutitsinermi.
3)  Ussassaarutinik assingusunik atuinermi, tak. § 5, imm. 1, eqqortinnagit aalajangersakkat § 5, imm. 2-miittut.
4)  § 10-mut akerliusumik ussassaarinermik ingerlatsinikkut.
5)  § 14, imm. 1 aamma 2-mut akerliusumik atuisartunut pisinissamik kaammattuinikkut.
6)  Peqqussutaasunik § 15, imm. 2 aamma 3, § 17, imm. 1-2, 5 aamma 7-8, § 19 imaluunniit § 21 -imiittunik ilisimatitsissuteqannginnikkut.
7)  Paasissutissanik ilisimatitsinnginnikkut imaluunniit isersinnaatitsinikkut § 24, imm. 4-5 naapertorlugit, imaluunniit pissutsini Inatsisartut Inatsisaannut ilaasuni pisortani oqartussanut eqqunngitsunik imaluunniit salloqittaalluni nalunaaruteqarnikkut.
8)  § 38 naapertorlugu eqqartuussivimmit inerteqqutaasunik ilaginnaanikkut.
  Imm. 2.  Najoqqutassanut Inatsisartut inatsisaat manna naapertorlugu atuutsinneqalersimasunut, Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermut inatsimmi maleruagassat malillugit akileeqqusissutitut iluseqartunik iliuusissanik aalajangersaasoqarsinnaavoq.
  Imm. 3.  Akileeqqusissummik aalajangersaaneq Inatsisartut inatsisaanni imaluunniit najoqqutassani Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu atuutsinneqalersimasuni inatsisitigut tunngaveqarpat, akileeqqusissut Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermut inatsimmi maleruagassat malillugit pisinnaatitaasunut pisussaatitaasunullu peqqusissutigineqarsinnaavoq.
  Imm. 4.  Akileeqqusissutit Inatsisartut inatsisaat manna malillugu imaluunniit najoqqutassat Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu aalajangersarneqartut malillugit pineqaatissiissutigineqartut Nunap karsianut tutsinneqassapput.

 

Kapitali 11

Atuutilersitsineq

 

  § 40.  Inatsisartut inatsisaat ulloq 1. juli 2015 atuutilerpoq.
  Imm. 2.  Peqatigisaanik atuisartunut pisisartunullu siunnersuisartoqatigiit, tuniniaasarneq, nalunaaqutsersuisarneq, akit aamma atuisartunut pisisartunullu maalaaruteqartarfittut ataatsimiititaliat pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 10, 13. november 1986-imeersoq atorunnaarsinneqarpoq.
  Imm. 3.  Maleruagassat Inatsisartut inatsisaat imm. 2-mi taaneqartoq malillugu atuutilersinneqartut, inatsisartut inatsisaat manna imaluunniit allat naapertorlugit taarserneqarnissamik imaluunniit atorunnaarsinneqarnissamik tungaanut atuutiinnassapput.

 

Inatsisartut inatsisaat nr. 7, 19. november 2020 (Nioqqutissat akiinut paasissutissat, akinut aamma fakturamut tunngasunik paasissutissat, pisinnaatitsissut akinut fakturamullu paasissutissanut immikkut malittarisassiorsinnaanermut, isumaqatigiissutini ingerlasuni akitsuutinik allannguisinnaanerit, Atuisartoqarnermut Unammilleqatigiinnermullu Aqutsisoqarfiup arlaannaannulluuniit attuumassuteqanngitsumik nakkutilliisarnera aamma nakkutilliinermi pisinnaatitaaffii, kiisalu iliuuserineqartunut kinguneqartitsisarnerit aaqqissuunneqarnissaannut aalajangersakkat)[1] atuutilersitsinissamik aalajangersagaq makkuninnga imaqarpoq:

 

§ 2

 

Inatsisartut Inatsisaat atortuulerpoq ulloq 1. januar 2021.

 

 

 

Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoqarfik, ulloq 26. marts 2021

 

 

 

Isak Nielsen Kleist

/

Rannvá Clementsen