Pinngortitamik illersuineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 29-mi, 18. december 2003-meersumi, § 5, imm. 1, nr. 1-5-imut aamma § 60, imm. 2, Piniarneq aallaaniarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 12, 29. oktober 1999-imeersumi, § 2, imm. 4, § 7, imm. 4, § 8, imm. 1, nr. 7, §§ 12-13, § 17, imm. 2 aamma §18, Inatsisartut inatsisaatigut nr. 1-ikkut, 16. maj 2008-meersukkut kingullermi allanngortinneqartumi naapertorlugit kiisalu Qimmit qimuttut kiisalu qimmeqarneq qitsuuteqarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 18-imi, 30. Oktober 1998-imeersumi § 3, imm. 2, Inatsisartut inatsisaatigut nr. 23-kkut, 22. November 2011-imeersukkut allanngortinneqartumi, naapertorlugit aalajangersarneqarpoq:

Kapitali 1
Atuuffii

§ 1.  Nalunaarut manna Kalaallit Nunaanni tuttut nujuartat (Rangifer tarandus)  illersorneqarnissaannut piniagaanerannullu atuuppoq.

Kapitali 2
Eqqissisimatitsineq

§ 2.  Tuttut nujuartat nuna tamakkerlugu eqqissisimatitaapput, § 3-mi  taaneqartut eqqaassanngikkaanni.
Imm. 2.  Akiliuteqarluni nujuartanik tuttunniarsinnaanermut piumasarineqartut allat immikkut akiliuteqarluni aallaaniarneq aalisarnerlu pillugit nalunaarummi malittarisassaqartinneqarput.
Imm. 3.  Tuttut ”nujuartat” tassaapput tuttut aqutsiveqarfinni assigiinngitsuni aallaqqaammulli nunap tuttui, Peary tuttut kiisalu tuttut nunaminertaniit tuttunut nujuitsunut atorneqar-tuniit aninikut, nalunaaqutserneqarnikuunngitsut ukiumillu ataatsimik sinnilimmik utoqqaassusillit nujuartatullu taaneqarsinnaalerlutik. Uani nalunaarummi tuttut nujuartat matuma kingorna tuttunik taagorneqassapput.

Kapitali 3
Pisassiissutit, piffissat piniarfiusussat kiisalu piniarfiusussat

Pisassiissutinik agguaassineq aalajangersaanerlu

§ 3.  Uumassusilinnik misissuisunik siunnersuuteqareernerup kingorna Piniarnermut Naalakkersuisoq tuttunik piniarsinnaanermut pisassiissutinik aalajangersaassaaq. Uumassusilinnik misissuisunik siunnersuuteqartoqanngippat mianersornissaq tunngavigalugu pisassiissutinik aalajangersaasoqassaaq.
Imm. 2.  Piniarnermut Naalakkersuisoq nunap ilaanut pisassiissutinik aalajangersakkanik agguaassissaaq.
Imm. 3.  Piniarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit aamma Kattuffiit suliamut attuumassuteqartut allat apeqqutini imm. 1 aamma 2-mut tunngassuteqartuni tusarniarneqassapput.
Imm. 4.  Sumiiffimmi tuttunik pisassiissutinik agguaassinermi aqutsiveqarfinni pineqartuni Kattuffiit attuumassutillit tusarniarneri kommunimi oqartussat ingerlattarpaat.
Imm.5.  Kommunimi oqartussat Piniarnermut Naalakkersuisoqarfimmut pisassiissutinik agguaassinermi angusat inerneri pillugit imm. 4 naapertorlugu allakkatigut nalunaaruteqas-sapput.

Piffissanik piniarfiusussanik aalajangersaaneq

§ 4.  Uumassusilinnik misissuisunik siunnersuuteqareernerup kingorna Piniarnermut  Naalakkersuisoq pisassiissutinik piniarnissamut aamma akiliuteqartitsilluni tuttunniarnissamut piffissamik piniarfiusussamik aalajangersaassaaq.
Imm. 2.  Imm. 1-imi piffissat piniarfiusussat taamaallaat piffissap 1. augustip aamma 30. aprilip iluani aalajangersaaffigineqarsinnaapput.
Imm. 3.  Piniarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit aamma Kattuffiit suliamut attuumassuteqartut allat apeqqutini imm. 1-imi tunngassuteqartuni tusarniarneqassapput.
Imm. 4.  Sumiiffinni ataasiakkaani tuttunut  piffissanik piniarfiusussat aqutsiveqarfimmi pineqartumi Kattuffiit attuumassutillit tusarniarneri kommunimi oqartussat ingerlattarpaat.
Imm. 5.  Kommunimi oqartussat Piniarnermut Naalakkersuisoqarfimmut piffissat piniarfiusussat inerneri pillugit imm. 4 naapertorlugu allakkatigut nalunaaruteqassapput.

Sumiiffinnik tuttunniarfiusussanik aalajangersaaneq

§ 5.  Uumassusilinnik misissuisunik siunnersuuteqareernerup kingorna Piniarnermut Naa-lakkersuisoq sumiiffinnik tuttunniarfiusussanik killilersukkamik piniarfiusussanik aalajangersaassaaq.
Imm. 2.  Piniarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit aamma Kattuffiit suliamut attuumassute-qartut allat apeqqutit imm. 1-imi pineqartuni tusarniarneqassapput.
Imm. 3.  Sumiiffinni ataasiakkaani tuttunut sumiiffinnik piniarfiusussat aqutsiveqarfimmi pineqartumi Kattuffiit attuumassutillit tusarniarneri kommunimi oqartussat ingerlattarpaat.
Imm. 4.  Kommunimi oqartussat Piniarnermut Naalakkersuisoqarfimmut sumiiffiit piniar-fiusussat aalajangersaaneri pillugit imm. 3 naapertorlugu allakkatigut nalunaaruteqassapput.

Kapitali 4
Pisassiissuteqarnermi piumasaqaatit

§ 6.  Inuit § 8 malillugu akuersissummik, kiisalu piniarnermut allagartamik atuuttumik peqartut kisimik tuttunniaqqusaapput.
Imm. 2.  Akuersissut inummut atiatigut taasamut taamaallaat atuuppoq allanullu tunniunneqaraniluunniit tunineqarsinnaanani.
Imm. 3.  Akuersissummi allassimavoq sumi qassinillu tuttunniartoqarsinnaanersoq.
Imm. 4.  Piniarnermut allagartaq 1. maj sioqqullugu akilerneqassaaq, § 24-li takuuk.

§ 7.  Inuussutissarsiutigalugu tuttunniarsinnaanermut akuersissummi piumasarineqarsinnaavoq tuttumik ilivitsumik ilaanilluunniit tunisinissaq uumasut nakorsaqarfianiit akuerineqarsi-masunut neqaarniarfinnut tunitsivinnulluunniit pissasoq imaluunniit inuussutissarsiutigalugu piniartoq tunisinissamut akuersissummik atuuttumik peqassasoq.
Imm. 2.  “Kalaalimineerniarfinni” tunisinissaq aamma tuniniaanissaq pillugu kommunit ataasiakkaat namminneq sunngiffimmi piniarnermut allagartamik pigisalinnut aalajangersaassap-put.
Imm. 3.  ”Kalaalimineerniarfinni” tuttunik tunisineq inuussutissalerinermut tunngasuni nalunaarummi atuuttumi piumasaqaatit malillugit ingerlanneqassaaq tuniniaanerlu taamaallaat piffissani piniarfiusuni aamma piffissap piniarfiusup qaangiunneranit amerlanerpaamik ulluni pingasuni atuuppoq.

Kapitali 5
Piniagassatut pisassiissutinut akuersissutinik tunniussineq agguaassinerlu

§ 8.  Kommunit pineqartut qinnuteqartunut piniarnermut allagartamik atuuttumik peqartunut aamma sumiiffimmi ingerlatsivinni inuit allattorsimaffianni najugalittut nalunaarsorsimasunut  akuersissutinik agguaassissapput tunniussillutillu.
Imm. 2.  Naak imm. 1-imi aalajangersagaqaraluartoq, Piniarnermut Naalakkersuisoqarfik inunnut sumiiffinni ingerlatsiviusuni allani najugaqartunut sumiiffimmi ingerlatsiviusumi piniarsinnaanerannik akuersissuteqarsinnaavoq tamannalu sumiiffimmi ingerlatsiviusumi pineqartumi ammasumik pisassiisoqartillugu aatsaat pisinnaavoq.
Imm. 3.  Akuersissummi qinnuteqartut piffissap qinnuteqarfiusup nalaani 16-inik ukioqale-reersimassapput.

§ 9.  Akuersissutinik tunniussineq ima pissaaq, qinnuteqartut ataasiakkaat sapinngisamik tamarmik sumiiffiup ingerlatsiviusup iluani akuersissutinik assigiimmik amerlassusilerlugit tunineqarnerisigut. 
Imm. 2.  Qinnuteqartut akuersissutinit amerlaneruppata agguaassineq makitsinikkut pissaaq. Akuersissutit sinneruttut aamma makitsinikkut agguaanneqassapput.
Imm.3.  Sumiiffinni ingerlatsiviusuni isorartuuni piniartunut ataasiakkaanut piniarneq akiler-sinnaasunngortinniarlugu akuersissutinik arlaqartunik tunniussisoqarsinnaavoq.
Imm. 4.  Makitsinermut atatillugu akuersissutinik tunniussisussaatitaasup utaqqisut allattorsimaffiat pilersissavaa, taannalu akuersissutit agguaanneqaqqinneranni § 10, imm. 2 naapertorlugu atorneqassaaq.
Imm. 5.  Makitsineq tamanut ammasumik ingerlanneqassaaq. Akuersissutinik tunniussisussaatitaasup makitsinissaq kingusinnerpaamik sapaatip akunneranik sioqqutsilluni, makitsinermut piffissaq sumiinnissaalu tamanut nalunaarutigissavaa.

§ 10.  Makitsinermut atatillugu akuersissutinik tunniussisussaatitaasoq akuersissutit tunniun-neqartut qaqugu aaneqareersimanissaannik aalajangiissaaq. Inuit akuersissummik tunineqarsimasut akuersissummilli atuisinnaanngitsut imaluunniit atuinianngitsut piaarnerpaamik akuersissutit atorneqanngitsut akuersissutinik tunniussisussaatitaasumut utertissavaat.
Imm. 2.  Akuersissutit aaneqanngitsut utertinneqarsimappatalu agguaateqqinneqassapput. Agguaasseqqinneq siusinnerpaamik tuttunniarnerup uninnissaa sapaatip akunnerinik sisamanik sioqqullugu pisinnaavoq, akuersissutinik pinissamik utaqqisut allattorsimaffiat naapertorlugu.

Kapitali 6
Piniariaatsit aamma piniarnermi ileqqorissaarneq

§ 11.  Tuttunniarnermi qoorortuut pisissillu atorneqaqqusaapput.
Imm. 2.  Sulloqqortussutsit akuerisat minnerpaaffiat tassaavoq .222. Qoorortuut imassaat nammineq toqqarneqarsinnaapput.
Imm. 3.  Qoorortuut eqiinnartakkat eqittaannartakkallu tuttunniarnermi atorneqarnissaat inerteqqutaavoq.
Imm. 4.  Aallaat sunaluunniit imm. 2 malillugu piniarnermut atorneqaqqusaasoq nakersarneqarsimassaaq paarilluagaallunilu.
Imm. 5.  Pisisseq atorlugu tuttunniarneq inunnit Kalaallit Nunaanni Danmarkimi imaluunniit nunani allani pisissimik piniarnermut misilitsinnermi takussutissartalimmik angusaqarsima-sunit ingerlanneqarsinnaavoq.
Imm. 6.  Pisissimut, qarsunut naqqumullu piumasaqaatit:
1)  Pisisseq Compound-iussaaq (katitigaq / nutaaliaasoq), pisisseq aaqqinneqarsinnaasumik umerfeqassaaq / nalunaaqutaqassaaq qarsullu naqqui aalajangersimasut atorneqartillugit nusutsisinnaassusaa minnerpaamik 45 pund-iussaaq (21 kg.), qarsullu naqqui mekanisk-iusut atorneqartillugit nusutsisinnaassusaa minnerpaamik 55 pund-iussalluni (25 kg.).
2)  Qarsut naqqui aalajangersimasut atorneqartillugit qarsut minnerpaamik 385 grains-inik (25 gr.-inik) oqimaassuseqassapput, qarsullu naqqui mekaniskiusut atorneqartillugit qarsut minnerpaamik 425 grains-inik (28 gr.-inik) oqimaassuseqassallutik.
3)  Qarsut naqqui aalajangersimasut imaluunniit mekaniskiusut atorneqaqqusaapput.

§ 12.  Piniarnermi tuttup pisarineqartup neqaa tamaat nassarneqassaaq. Piniarnermit pisap sinneri sapinngisamik pisaqarfiup qimalernerani nassarneqassapput imaluunniit tupeqarfiit,  illuaraqarfiit imaluunniit akiliuteqarluni piniarnerup ingerlanneqarnissaa akornusernagit inissinneqassallutik.

Kapitali 7

Akiliuteqarluni piniarnermut immikkut piumasaqaatit

§ 13.  Piniarnermut Naalakkersuisoq pisassiissutinik piniarnerup aamma akiliuteqarluni aallaaniarnerup akornanni pisassiissutinik agguataarinermik aalajangersaassaaq.
Imm. 2.  Piniarnermut Akiliuteqarluni aallaaniarnermut pisassiissutit tuttunniarnissamut pisassiissutinit tamarmiusunit § 3-mi imm. 1 naapertorlugu tiguneqassapput.
Imm. 3.  Naak § 4-mi, imm. 2-mi, aalajangersagaqaraluartoq Piniarnermut Naalakkersuisup ukioq kaajallallugu pannernik akiliuteqarluni aallaaniarnissamut piffissanik piniarfiusussanik aalajangersaasinnaavoq.
Imm. 4.  Kulavannik norrarnillu akiliuteqarluni aallaaniarneq piffissap 1. januarimiit 1. augustip tungaanut inerteqqutaavoq.
Imm. 5.  Sulloqqortussutsit akuerisat minnerpaaffiat tassaavoq .243. Qoorortuut imassaat nammineq toqqarneqarsinnaapput.
Imm. 6.  Qoorortuut eqiinnartakkat eqittaannartakkallu tuttunniarnermi atorneqarnissaat inerteqqutaavoq.
Imm. 7.  Pisisseq atorlugu akiliuteqarluni tuttunniarneq inunnit Kalaallit Nunaanni Danmarkimi imaluunniit nunani allani pisissimik piniarnermut misilitsinnermi takussutissartalimmik angusaqarsimasunit ingerlanneqarsinnaavoq.
Imm. 8.  Pisissimut, qarsunut naqqumullu piumasaqaatit:
1)  Pisisseq Compound-iussaaq (katitigaq / nutaaliaasoq), pisisseq aaqqinneqarsinnaasumik umerfeqassaaq / nalunaaqutaqassaaq qarsullu naqqui aalajangersimasut atorneqartillugit nusutsisinnaassusaa minnerpaamik 45 pund-iussaaq (21 kg.), qarsullu naqqui mekanisk-iusut atorneqartillugit nusutsisinnaassusaa minnerpaamik 55 pund-iussalluni (25 kg.).
2)  Qarsut naqqui aalajangersimasut atorneqartillugit qarsut minnerpaamik 385 grains-inik (25 gr.-inik) oqimaassuseqassapput, qarsullu naqqui mekanisk-iusut atorneqartillugit qarsut minnerpaamik 425 grains-inik (28 gr.-inik) oqimaassuseqassallutik.
3)  Qarsut naqqui aalajangersimasut imaluunniit mekaniskiusut atorneqaqqusaapput.
Imm. 9.  Akiliuteqarluni tuttunniarnermi pisat § 19-mi aalajangersagaqaraluartorluunniit PINIARNEQ-mut nalunaarutigineqassapput. Akiliuteqarluni piniartitsinermik aaqqissuisut Piniarnermut Naalakkersuisoqarfimmut nalunaaruteqassapput. Tamatuma kingorna paasissutissat katersukkat PINIARNEQ-mut nassiunneqassapput.

Kapitali 8
Tuttut assartorneqarneranni assartuutinik atuineq

§ 14.  Assartuutit tuttunik malersuinermi ungoorinermiluunniit atorneqaqqusaanngillat.
Imm. 2.  Assartuutit taamaallaat aqqutit aalajangersimasut akuerisaasut (korridorit) aqqutigalugit atorneqaqqusaapput Avatangiisinullu Pinngortitamullu Naalakkersuisoqarfimmiit akuersissuteqaraanni aatsaat atorneqaqqusaallutik kiisalu piniarfimmut piniarfimmiillu assar-tuinermut taamaallaat atorneqaqqusaallutik. Assartuutinik nunami ingerlaarnermut atatillugu minnerpaamik 500 meterinik ungasissuseqarluni tuttut uumasut qanillineqaqqusaapput.
Imm. 3.  Tuttunniarnermi qimmit nassaqqusaanngillat, taamaattorli imm. 4-6-imut pineqartut pineqanngillat.
Imm. 4.  Qimminik qimuttoqarfiusuni allorniusami kangimukartup 44° W-mi avannamukartullu 66° N-mi qimussit assartuutitut atorneqaqqusaapput. 
Imm. 5.  Piniarfimmi qimminik qimuttunik qimatsisoqaqqusaanngilaq. Qimmit pituussaarlutik qimaasut tigoqqinnerlu sapernartut piaarnerpaamik aallaaneqassapput. Qimmit toqungasut timaat piniarfimmi qimanneqaqqusaanngillat. Kingusinnerpaamik piniariarnerup naammassinerata kingornatigut qimmit qimaasut pillugit politiit nalunaarfigineqassapput.

Kapitali 9
Tuttunik pissatanik toqutsineq

§ 15.  Piniartup pisussaaffigaa tuttup eqqorneqarnermi kinguninnguagut toqusimanera nalornisiginagu paasissallugu.
Imm. 2.  Tuttunniarnerup nalaani tuttumik pissaasup pisussaaffigaa sapinngisamik piaarnerpaamik taassuminnga toqutsinissani.
Imm. 3.  Tuttu pissanneqartoq nanineqarnanilu toqunneqanngippat, piniartoq piniarnerup naammassineqarnerata kinguninnguatigut Piniarnermut Naalakkersuisoqarfimmut imaluunniit piniarnermut aallaaniarnermullu nakkutilliisumut pissutsit piviusut pillugit ilisimatitsissaaq.
Imm. 4.  Inuk tuttumik pissanneqarsimasumik sulilu uumasumik takunnittoq, ajornanngippat tuttu toqussavaa. Piffissap piniarfiusup avataani toqutsineq pisimappat tuttu toqutaq nikisinnagu qimanneqassaaq. Tuttumik toqutsinermi akisussaasup pisussaaffigaa toqutsinerup qanoq pisimanera Piniarnermut Naalakkersuisoqarfimmut imaluunniit piniarnermut aallaaniarnermut nakkutilliisumut nalunaarutigissallugu.
Imm. 5.  Tuttu toqungasoq siumorneqartoq nikisinnagu qimanneqassaaq.

Kapitali 10
Uumatillugit tigusinerit nuussinerillu

§ 16.  Piniarnermut Naalakkersuisoq sioqqutsisumik akuersitinneqarsimatinnagu tuttut nujuitsut nuunneqarnissaat, tiguneqarnissaat aammalu ungalusat iluiniitinneqarnissaat inerteqqutaavoq.

Kapitali 11
Kommunit ileqqoreqqusat

§ 17.  Kommunimi ileqqoreqqusakkut kommunalbestyrelsi nalunaarut manna naapertorlugu annertunerusumik piumasaqaateqarsinnaavoq, nalunaarutip § 3, imm. 1-imiit 3-mut, § 4, imm. 1-imiit 2-mut aamma § 14, imm. 1-imiit 2-mut aalajangersakkanit sakkortunerusunik.
Imm. 2.  Kommunimi ileqqoreqqusaq Piniarnermut Naalakkersuisumit atuutilersinneqassaaq.

Kapitali 12
Najukkami ingerlatsineq

§ 18.  Piniarneq pillugu Siunnersuisoqatigiinnik allanillu kattuffinnik suliamut attuumassutilinnik tusarniaareernerup kingornatigut Piniarnermut Naalakkersuisoq nunap ilaani sumiif-fimmi killilikkami ingerlatsinermik tamarmiusumik imaluunniit ilaannakuusumik, sumiiffin-nut ingerlatsiviusunut agguaassisinnaavoq.
Imm. 2.  Tamatumani piumasaqaatit Piniarnermut Naalakkersuisup aamma akuersissutinik tunniussisussaatitaasut akornanni allaganngorlugit isumaqatigiissutigineqassapput.

Kapitali 13
Pinngortitami uumassusilinnik misissuinernut nalunaaruteqartarneq

§ 19.  Pisanik nalunaaruteqarneq imaluunniit pisanik nalunaarsuutinik kommunimut tunniussineq piniarnerup naammassineqarnerata kingornatigut kingusinnerpaamik sapaatip akunnerisa marluk qaangiunneranni pissaaq. Tamatuma kingornatigut paasissutissat ataatsimoortillugit piniarnerup naammassineqarnerata kingornatigut kingusinnerpaamik sapaatip akunnerisa sisamat qaangiunneranni kommunimit Pinngortitaleriffimmut nassiunneqassapput.
Imm. 2.  Tuttu angallammut pisarisanut angallataasussamut ikineqarpat, akuersissutip tunuatigut kalerriummut immersugassaq kingusinnerpaamik immersorsimassaaq.

Kapitali 14
Pisanik nujuartanik nalunaarutiginnittarneq

§ 20.  Tuttunik pisat tamarmik aamma pissatat naak § 19-mi aalajangersagaqaraluartoq, PINIARNEQ-mi ukiumoortumik immersugassiaq atorlugu nalunaarutigineqassapput.

Kapitali 15
Nakkutilliineq

§ 21.  Kinaluunniit politiinit imaluunniit piniarnermik aallaaniarnermillu nakkutilliisunit tuttunniarsinnaatitaanini uppernarsaqqullugu qinnuigineqaruni, taava akuersissut atuuttoq kiisalu piniarsinnaanermut allagartaq atuuttoq takutissavai.

Kapitali 16
Immikkut akuersissuteqartarneq

§ 22.  Piniarnermut Naalakkersuisoqarfik nalunaarummi matumani aalajangersakkanit ilisimatusarnikkut aamma ilinniartitsinermut atatillugu piniarsinnaanermut immikkut akuersissu-teqarsinnaavoq. Uani piumasarineqarluni ilisimatusarnikkut ilinniartitsinermullu tunngasut uumasunik illersuineq pillugu kiisalu uumasut peqqinnerat pillugu maleruagassat malillugit ingerlanneqassasut.

§ 23.  Tuttut navianartorsiortitsisut imaluunniit angallannermut atatillugu annertuumik akornusersuisut qimaatinneqarsinnaasimanngippata toqunneqarsinnaapput.
Imm. 2.  Imm. 1 naapertorlugu tuttut toqutat Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanut pigisussanngortinneqassapput. Tuttumik toqutsinermi akisussaasup pisussaaffigaa toqutsinerup qanoq pisimanera Piniarnermut Naalakkersuisoqarfimmut nalunaarutigissallugu. Tuttup toqunneqartup qanoq pineqarnissaa Naalakkersuisoqarfiup aalajangissavaa.

§ 24  Naak § 6-imi imm. 4-mi aalajangersagaqaraluartoq ingerlatsinermi pissutsit aallaavigalugit piniarnermut allagartap 1. maj sioqqullugu akilerneqarsimanissaanik piumasaqaammit immikkut ittumik akuersissutigineqarsinnaavoq.

Kapitali 17
Pineqaatissiissutit

§ 25.  Nalunaarummi matumani aalajangersakkanik unioqqutitsineq akiliisitsinermik pineqaatissiissutaasinnaavoq aamma sunngiffimmi aallaaniarsinnaanermut allagartat imaluunniit inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagartat piffissami killilikkami arsaarinnissutaasinnaapput.
Imm. 2.  Tuttu nalunaarummi malittarisassanut akerliusumik pisaq Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermi inatsisini malittarisassatigut aalajangersakkat malillugit arsaarinnissutigineqarsinnaavoq.
Imm. 3.  Kommuninut ileqqoreqqusaliani § 17 naapertorlugu, kommunalbestyrelsip aalajangersarsinnaavaa, ileqqoreqqusaliani aalajangersakkanik unioqqutitsineq Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermi inatsisini malittarisassatigut aalajangersakkat malillugit akiliisitaanermik arsaarinnissummillu pineqaatissiissutaasinnaasoq.

Kapitali 18
Atulersitsineq il.il.

§ 26.  Nalunaarut manna atuutilerpoq ulloq 27. juni 2013.
Imm. 2.  Peqatigitillugu Namminersornerullutik Oqartussat tuttut piniagaanerat pillugu nalunaarutaat nr. 6, 8. februar 2001-imeersoq, kingullermik Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaannit nr. 19, 16. juli 2002-meersukkut allanngortinneqartoq, kiisalu tuttut illersugaanerat pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 8, 8. februar 2001-imeersoq atorunnaarsinneqarput.

Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 27. juni 2013.

Karl Lyberth

/

Jens K. Lyberth