Sumiiffinni nunami aalajangersimasuni takornariartitsinermut akuersissuteqartarnissaq pillugu Inatsisartut inatsisaat
Kapitali 1
Atorneqarfia
Takornariartitsinermi niuerutit, takornariartitsinermi sammisat aamma akuersissutit ilaallu ilanngullugit.
§ 1. Inatsisartut inatsisaata atuuffissai tassaapput suliffeqarfinnut takornariartitsisartunut, pisinnaatitsissummik pigisaqartunut, ingerlatat suliffeqarfinnut takornariartitsisartunut, takornariartitsinermi niuerutinut, takornarianut aamma takornariartitsinermi ingerlatanut akuersissutinut ilaasunut inatsisartut inatsisaat akuersissutinut atuutissaaq.
Imm. 2. Inatsisartut inatsisaat sukisaarsaatigalugu aalisarnissamut akuersissutini ilaasut inatsisartut inatsisaanni ingerlatanut ilaasunut atorneqassanngilaq.
Illuutit, sanaartukkat, ilusilersukkat, aqqusernit attaveqaatillu allat
§ 2. Inatsisartut inatsisaata atuuffigai illut najugaqarfiusut, illuutit allat, sanaartukkat, ilusilersukkat, aqqusernit attaveqaatillu allat,takornariartitsinermi niuerutinik inatsimmut ilaasunik neqerooruteqarnermut, tuniniaanermut imaluunniit takornariartitsinermi niuerutinik tunisinernut atatillugu.
Kapitali 2
Nassuiaatit
Takornariat, takornarianut niuerutit aamma takornariartitsinermi ingerlatat pillugit nassuiaatit
§ 3. Takornariartoq tassaavoq, inuk takornariartitsinermi nioqqutissamik pisinissani pillugu isumaqatigiissuteqartoq.
Imm. 2. Takornariartitsinermi nioqqutissaq tassaavoq, kiffartuussut akiliuteqarnikkut tunniunneqartoq takornariartitsinermilu ingerlatamik ataatsimik arlalinnilluunniit periarfissaqarluni tunniussineq ilanngullugu, tak. imm. 3.
Imm. 3. Takornariartitsinermi ingerlatat inatsimmi matumani ingerlataq tassaavoq sukisaarsaatigalugu siunertaqarluni akiliuteqarnikkut inuussutissarsiutigalugu suliaqartumit neqeroorutaasartoq.
Takornariartitsinermi sammisaqarnernut akuersissutit aamma pisinnaatitaanermik pigisaqartoq
§ 4. Takornariartitsinermi sammisaqarnernut paasineqassapput takornariartitsinermi nioqqutissamik arlalinnilluunniit tunniussisinnaatitaasoq sumiiffimmi tigussaasumi aalajangersimasup iluani. Takornariartitsinermi sammisaqarnermut akuersissut pisinnaatitaanermik pigisaqartumut tunniunneqartarpoq.
Imm. 2. Pisinnaatitsissummik pigisaqartoq tassaavoq inuk imaluunniit suliffeqarfik akuersissummik pissarsereernermi pisinnaatitaasoq pisussaaffeqartorlu.
Ingerlatat takornariartitsinermi sammisaqarnissamut akuersissummut ilaasut
§ 5. Ingerlatat takornariartitsinermi sammisaqarnissamut akuersissummut ilaasut tassaapput ingerlatat takornariartitsinermi nioqqutissanik, takornariartitsinermilu ingerlatanut tamakkununnga attuumassuteqartunik tunniussisinnaanermut pisariaqartinneqartut.
Imm. 2. Ingerlat suut akuersissummut ilaatinneqassanersut pillugit killilersuutinik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput, tak. imm. 1.
Kapitali 3
Akuersissuteqarnissamut piumasaqaatit
§ 6. Takornariartitsinermi nioqqutissanik tamakkununngalu atatillugu kiffartuussutit pillugit, sumiiffimmi arlalinnilluunniit akuerissuteqarnissamut piumasaqaatinut ilaasunik tunniussisinnaanerit pillugit Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.
Imm. 2. Takornariartitsinermi nioqqutissaq sumiiffimmut akuersissuteqarnissamut piumasaqaatinut ilaappat, takornariartitsinermi nioqqutissaq taamaallaat takornariartitsinermi ingerlataqarnissamut akuersissut takornariartitsinermi nioqqutissamut sumiiffimmullu sammisamit ilaasoq taamaallaat tunniunneqarsinnaavoq.
Imm. 3. Sumiiffimmut akuersissuteqarnissamut piumasaqaat pinngitsoortitsissanngilaq ingerlatat sumiiffimmi ingerlanneqarsinnaanissaannut, tamakku isumagissallugit akiliisoqarsimanngikkaluartoq. Kinaluunniit sumiiffimmi ingerlatanik taamaattunik isumaginnissinnaavoq, inatsisartut inatsisaannit matumannga imaluunniit inatsisit allat imaluunniit aalajangersakkat allat tamakkuninnga aalajangiisimanngippata.
Imm. 4. Sumiiffimmi takornariartitsinermi nioqqutissamut akuersissuteqarnermi piumasaqaat pinngitsoortitsissanngilaq, takornariartitsinermi nioqqutissanik allanik tamatumunngalu atatillugu kiffartuussutinik allanik tamatumunnga attuumassuteqartunik sumiiffimmi tunniunneqarsinnaasut.
Kapitali 4
Akuersissutinik tunniussineq
Takornariartitsinermi sammisaqarnissamut akuersissutinik tunniussisarneq akuersissummullu piffissaliussaq
§ 7. Sammisamut erseqqinnerusumik killilerneqarsimasumut erseqqinnerusumillu piumasaqaatinik aalajangerneqarsimasunut takornariartitsinermi nioqqutissamik arlalinnilluunniit tunniussinissamut Naalakkersuisut akuersissummik tunniussisinnaapput, tak. § 6, imm. 1 (takornariartitsinermi ingerlatamut akuersissut). Takornariartitsinermi ingerlatassamut akuersissut kisermaassiffiusussatut tunniunneqassaaq.
§ 8. §7 malillugu takornariartitsinermi ingerlatassamut akuersissut periutsit imm. 2-3-mi taaneqartut arlaannut tunniunneqarsinnaavoq.
Imm. 2. Akuersissummik tunineqarnissaq pillugu tamanut nalinginnaasumik qinnuteqartoqartitsineqareerpat akuersissut tunniunneqarsinnaavoq (neqerooruteqartitsineq). Qinuteqartoqaqqusilluni nalunaaruteqarneq, qinnuteqarnissamut piffissaliussaq ikinnerpaamik ullunik 45-inik sioqqutsisumik Naalakkersuisut nittartagaatigut allatulluunniit Naalakkersuisut tamanut saqqummiutissavaat. Neqeroorummi tunngaviussaaq, pilersaarusiornermi oqartussaasup susassaqartup, sumiiffik pineqartoq takornariartitsinermik ingerlataqarnissamut pilersaarusiorfigisimassagaa, kiisalu ingerlatat suut akuersissummut ilaatinneqassanersut aalajangersarsimassallugit.
Imm. 3. Sumiiffimmut akuersissuteqarnissamik nalunaaruteqarneq imm. 2 malillugu siumut qinnuteqaqqusisoqarsimatinnagu tunniunneqarsimassappat, sumiiffillu pineqartoq pilersaarusiornermut oqartussaasoq susassaqartoq sumiiffik pineqartoq takornariartitsinermi ingerlatanut pilersaarusiorsimanagu, Naalakkersuisullu isumaqarpata qinnuteqaat suliarineqartariaqartoq, qinnuteqaat pilersaarusiornermi oqartussamut Naalakkersuisut ingerlateqqissavaat, apeqquteqaatigissallugulu pilersaarusiornermut oqartussaasup sumiiffik qinnuteqarfigineqartoq takornariartitsinermi ingerlatanut ilanngunneqassanersoq kissaatigineraa. Pilersaarusiornermut oqartussap sumiiffik qinnuteqarfigineqartoq tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit takornariartitsinermi ingerlataqarnermut pilersaarutiginiarlugu ilanngunniarlugulu kissaatigisimappagu, akuersissummik tunniussinissaq siunertaralugu Naalakkersuisut immikkut ittumik innuttaasunut ammasumik qinnuteqaqqusisinnaapput.
Imm. 4. Imm. 3 malillugu qinnuteqarnermi, pilersaarusiornermut oqartussaasup apeqquteqaatip tigoreernerani ullut 90-it qaangiutsinnagit Naalakkersuisut apeqquteqaataat akissuteqarfigissavaa.
Imm. 5. Qinnuteqaatit periutsit imm. 2-3-mi taaneqarsimasut malillugit qinnuteqaatit tunniunneqarsimasut tunngavigalugit Naalakkersuisut akuersissummik tunniussinngitsoorsinnaapput.
§ 9. § 7 malillugu takornariartitsinermi ingerlatassanut akuersissut toqqartuisarnermi piumasaqaatit imm. 2-6-imi taaneqartut tunngavigalugit tunniunneqassaaq.
Imm. 2. Qinnuteqartup suliaqarfimmut ilisimasai, tamakkununnga ilaallutik qinnuteqartup takornariartitsinermi nioqqutissanik taamaattunik allanilluunniit imaluunniit kiffartuussutinik allanik assingusunik neqerooruteqarneq, tuniniaaneq tunniussisarnerlu eqqarsaatigalugit siusinnerusukkut misilittagai.
Imm. 3. Qinnuteqartup aningaasarsiornikkut tunuliaqutaa.
Imm. 4. Periuseq qinnuteqartup takornariartitsinermi nioqqutissap imaluunniit nioqqutissat qinnuteqaammut ilaasut qanoq ililluni tunniunnissaannut siunertaqarnersoq pillugu qinnuteqartup ingerlataqarnissaminut missiliuutaani uppernarsarneqarsimasut, tamakkununnga ilaallutik:
1) Qinnuteqartup nioqqutissamik nittarsaassisinnaassusia kiisalu tuniniaaffissanik sunniuteqartunik pilersitsisinnaassusia.
2) Qinnuteqartup suliffissanik pilersitsinissaminut kiisalu isumaqatigiissusiornermi, pilersuinermi kiffartuussutinilu pilersuisunik nunaqavissunik atuinissaminut piumassuseqarnera piginnaasaalu.
Imm.5. Taamattaaq Naalakkersuisut qinnuteqartunik toqqartuisarnermi piumasaqaatit imm. 2-5-imi taaneqartut malillugit naliliinermi naligiissutut nalilerneqartut akornanni inaarutaasumik toqqaanissaq siunertaralugu toqqartuinermi piumasaqaatit tulluuttut allat, nammineq isummanik aallaaveqanngitsut kinaassusersuinngitsullu allat aalajangersinnaavaat.
Imm. 6. Piumasaqaatit imm. 2-5-imi tamakkulu akornanni imminnut pingaarnersiorneri pillugit aalajangersakkat §8, imm. 2-3-mi taaneqartuni qinnuteqaqqusinerit ilanngullugit tamanut saqqummiunneqassapput.
Pilersaarusiorneq aamma nunaminertanik atuisarneq pillugu inatsisartut inatsisaat kiisalu inatsit malillugu pilersaarutit aalajangersakkallu
§ 10. Takornariartitsinermi ingerlataqarnissamut akuersissut taamaallaat sumiiffimmut tunniunneqarsinnaavoq, akuersissut malillugu ingerlatat isumagineqarneranni pilersaarusiortarneq aamma nunaminertanik atuisarneq pillugu inatsisartut inatsisaat kiisalu inatsit malillugu pilersaarutit aalajangersakkallu allat aalajangerneqarsimasut aammalu inatsit malillugu aalajangerneqarsimasut malillugit ingerlanneqassappata.
Imm. 2. Pissutsit imm. 1-imi ilaatinneqartut pillugit aalajangernerit pilersaarusiortarneq kiisalu nunaminertanik atuisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat malillugu kommunalbestyrelsimit imaluunniit Naalakkersuisunit aalajangerneqassapput.
Akuersissummut piffissaliussaq
§ 11. Takornariartitsinermi ingerlatanut akuersissut ukiut 5-it angullugit tunniunneqartarpoq, takuulli imm. 2.
Imm. 2. Akuersissut ukiut 20-t angullugit tunniunneqarsinnaavoq, ingerlatassanut pilersaarutit isumaginissaannut pisariaqartinneqartutut kiisalu aningaasarsiornikkut sinneqartooruteqarnissamik periarfissaqartutut isumaqarfigineqarpata.
Imm. 3. Akuersissuteqarnermi piffissaliussap qaavatigut ukiut 5-t angullugit akuersissuteqarneq Naalakkersuisut sivitsorlugu tunniussinnaavaat. Piumasaqaatit allanngorneri tunngavigalugit sivitsuineq tunniunneqarsinnaavoq. Sivitsuineq arlaleriartumik tunniunneqarsinnaavoq.
Imm. 4. Akuersissummut ataatsimut piffissap katinnera ukiut 30-it sinnersinnaanngilaa.
Kapitali 5
Pisinnaatitsissummik pigisaqartoq
Suliaqarfitsigut piginnaasat aningaasarsiornikkullu tunuliaqut
§ 12. Takornariartitsinermi ingerlataqarnermut akuersissut malillugu pisinnaatitsissummik pigisaqartoq ingerlatanut akuersissummut ilaatinneqartunut suliaqarfitsigut piginnaasanik aningaasarsiornikkullu pisariaqartitanik tunuliaquteqarnissaa pisariaqarpoq.
Pisinnaatitsissummik pigisaqarsinnaasut
§ 13. Takornariartitsinermi ingerlataqarnissamut akuersissut inummut, tak. § 14, imaluunniit suliffeqarfimmut, tak. § 15, tunniunneqarsinnaavoq.
Inuk akuersissummik pigisaqartutut
§ 14. Takornariartitsinermi ingerlataqarnermut akuersissut inummut piumasaqaatinik makkuninnga tamanik eqquutsitsisumut taamaallaat tunniunneqarsinnaavoq:
1) Inuk piffissami katillugit ikinnerpaamik ukiut marluk sioqqullugit ilaatinneqartunut Kalaallit Nunaanni inuit allattorsimaffiat malillugu najugaqarsimasoq.
2) Inuk inuit allattorsimaffiat malillugu Kalaallit Nunaanni najugaqartoq.
3) Inuk Kalaallit Nunaanni tamakkiisumik akileraartussaatitaasoq.
4) Inuup aningaasatigut pisuussutiminik tamakkiisumik atuisinnaatitaasoq, tamatumunngalu atatillugu akilersuinerminik unitsitsisimassanani, akiliisinnaajunnaarsimassanani imaluunniit tamakkununnga nallersuussinnaasunik inissisimassanani.
Imm. 2. Inuk akuersissut malillugu pisinnaatitsissummik pigisaqartoq, piffissaq akuersissuteqarfiusoq tamaat imm. 1-imi piumasaqaataasut eqquutsissimassavai.
Suliffeqarfik pisinnaatitsissummik pigisaqartutut
§ 15. Takornariartitsinermi ingerlataqarnissamut akuersissut taamaallaat suliffeqarfimmut piumasaqaatinik makkuninnga eqquutsitsisumut tunniunneqarsinnaavoq:
1) Suliffeqarfik aktieselskabiussaaq imaluunniit anpartselskabiussaaq Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartutut nalunaarsorsimasoq.
2) Suliffeqarfik aningaasatigut pisuussutiminik tamakkiisumik atuisinnaatitaasoq, tamatumunngalu atatillugu akilersuinerminik unitsitsisimassanani, akiliisinnaajunnaarsimassanani imaluunniit tamakkununnga nallersuussinnaasunik inissisimassanani.
Imm. 2. Suliffeqarfik akuersissut malillugu pisinnaatitsissummik pigisaqartup piffissaq akuersissuteqarfiusoq tamaat imm. 1-imi piumasaqaatit eqquutsittussaavai.
Kapitali 6
Namminersorlutik Oqartussanut oqartussanulluunniit allanut akiliutit
§ 16. Takornariartitsinermi ingerlataqarnissamut akuersissummik pisinnaatitsissummik pigisaqartoq Namminersorlutik Oqartussanut imaluunniit oqartussanut allanut akiliuteqartassasoq Naalakkersuisut malittarisassanik aamma akuersissuteqarnissamut piumasaqaatit pillugit aalajangersaasinnaapput. Tamatumunnga atatillugu aalajangersarneqarsinnaavoq akuersissummi nunaminertap angissusia tunngavigalugu naatsorsuereernermi akitsuummik akiliisoqartassasoq (nunaminertamut akitsuut), akuersissut malillugu ingerlatat malitsigisaannik pisinnaatitsissummik pigisaqartup kaaviiaartitaasa amerlassusai tunngavigalugit naatsorsuinikkut akitsuummik akiliisoqartassasoq (kaaviiaartitsinermut akitsuut), akuersissut malillugu ingerlataqarnerit malitsigisaannik pisinnaatitsissummik pigisaqartup aningaasarsiornikkut sinneqartoorutitigut pissarsiarisaasa amerlaqataanik akitsuummik akiliisoqartassasoq (sinneqartoorutinit akitsuutit) imaluunniit taakku ilaat imaluunniit taakku tamakkerlugit akuleriisinnerisigut.
Kapitali 7
Pisinnaatitsinermik pigisaqartup pisussaaffii
Ingerlataqarnissamut pilersaarutit
§ 17. Takornariartitsinermik ingerlataqarnissamut akuersissut malillugu ingerlataqarnissamut pisinnaatitsissummik pigisaqartup pilersaarutai, tamakkununnga ilaallutik illuutinik aamma sanaartukkanik ilaallu ilanngullugit pilersitsineq atuinerlu (ingerlataqarnissamut pilersaarutit) ingerlatat aallartinneqannginneranni Naalakkersuisunit akuerineqaqqaarsimassapput. Pissutsit allanngorneri pisariaqartitsippata, pilersaarutit allanngortinneqarneri pillugit pisinnaatitsissummik pigisaqartup Naalakkersuisunut akuerineqartussanngorlugit nassiutissavai.
Pisinnaatitsissummik pigisaqartup nalunaarusiortarnera paasissutissanillu nalunaaruteqartarnera
§ 18. Pisinnaatitsissummik pigisaqartoq ingerlatat akuersissummut ilaatinneqartut pillugit akuttunngitsumik Naalakkersuisunut nalunaarusiortassaaq.
Imm. 2. Pisinnaatitsissummik pigisaqartup nalunaarusianik nassiussisarnera paasissutissanillu nalunaaruteqartarnera pillugu malittarisassanik akuersissuteqarnermilu piumasaqaatinik erseqqinnerusunik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.
Kapitali 8
Akuersissuteqarneq malillugu takornariartitsinermi ingerlatat pillugit ingerlatallu taamaatinneqarneranni pisussaaffiit
§ 19. Pisinnaatitsissummik pigisaqartoq akuersissut malillugu ingerlatat unitsinnerini illuutinik sanaartukkanillu ilaallu ilanngullugit piginnaatitsissummik pigisaqartup pilersissimasaanik piiaassasoq pillugu Naalakkersuisut malittarisassanik akuersissuteqarnermilu piumasaqaatini aalajangersaasinnaapput, kiisalu sumiiffimmi kalluarneqartumi saliinermik isumaginnissasoq, kingornalu nalunaarsuinermik assigisaannillu isumaginnissasoq (nakkutilliineq).
Imm. 2. Ingerlatsinissamut pilersaarummi imaluunniit ingerlatsinissamut pilersaarutit allanngortinneqarneranni, tak. § 17, Naalakkersuisut akuersissuteqarnerminni pisinnaatitsissummik pigisaqartup imm. 1 malillugu pisussaaffimminik eqquutsitsinissaata qulakkeerinninnissaa pillugu piumasaqaatinik aalajangersaasinnaapput, tamakkununnga ilaallutik qularnaveeqqusiinissaq pillugu. Pissutsit allanngortinneqarneranni pisariaqartitsineqassappat, tamakkununnga ilaallutik illuutinik imaluunniit sanaartukkanik ilaallu ilanngullugit allanngortitsinermi imaluunniit alliliinermi, piumasaqaatit allanngortinneqarnissaat Naalakkerkkersuisut aalajangersaasinnaapput, tamakkununnga ilaallutik qularnaveeqqusiinerit allanngortinneqarneri pillugit.
Imm. 3. Iliuusissat imm. 1-imi taaneqartut pillugit peqquneqarnerit pisinnaatitsissummik pigisaqartup eqquutsinngippagit, Naalakkersuisut pisinnaatitsissummik pigisaqartup akiligassaanik aarlerinaatinilu akisussaaffissaanillu iliuusissanik isumaginnissinnaapput.
Kapitali 9
Takornariartitsinissamut ingerlataqarnissamut akuersissutip tunineqarnera, atorunnaarsinneqarnera taamaatinneqarneralu
§ 20. Takornariartitsinermi ingerlatassanut akuersissummik toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit tunisineq pisinnaanngilaq, tunisinissaq Naalakkersuisut akuerisimanngippassuk.
§ 21. Sunik pisoqartillugu akuersissutip atorunnaarsinneqarnissaa imaluunniit Naalakkersuisunit utertinneqarsinnaanera pillugu akuersissummik tunniussinermi piumasaqaatit Naalakkersuisut aalajangersaassapput.
§ 22. Pisinnaatitsissummik pigisaqartup pisussaaffii qanoq annertutigisumik atatiinnarneqassanersut imaluunniit piginnaatitsissummik pigisaqartup akuersissutip taamaatereernerani qanoq allanik pisussaaffeqassanersoq pillugu Naalakkersuisut malittarisassanik akuersissuteqarnermilu piumasaqaatinik aalajangersaasinnaapput.
Kapitali 10
Sillimmasiinikkut matussusiinissaq aamma sillimmasiissuteqarnissaq
§ 23. Akusersissummik tunniussinermi Naalakkersuisut piumasaqaatitut pisinnaatitsissummik pigisaqartumut piumasarisinnaavaat pisussaaffiit akisussaaffiillu sullimmasiinikkut allatullunniit qularnaveeqqusiinikkut qularnaveeqquserneqarsimassasut.
Imm 2. Akusersissummik tunniussinermi Naalakkersuisut piumasaqaatitut piumasarisinnaavaat, pisinnaatitsissummik pigisaqartoq peqqissutsimik sullinneqarnermik pissarsinissani pillugit peqqinnissaqarfimmik isumaqatigiissusiortussaasoq, tamakkununnga ilaallutik ajutoornermi takornarianik aallarussisarnissaq, kiisalu tamakkununnga aningaasartuutit matussusernissaannut sillimmasiineqassasoq.
Kapitali 11
Piumasaqaatit nalinginnaasut
Ingerlatanut piumasaqaatit nalinginnaasut
§ 24. Ingerlatat akuersissummut ilaasut siunertaqartumik kiisalu isumannaallisaaneq, peqqissuseq avatangiisillu eqqarsaatigalugit illersorneqarsinnaasumik ingerlanneqassapput.
Nakkutilliineq, peqqussuteqarneq paasissutissanillu nalunaaruteqartarneq
§ 25. Naalakkersuisut akuersissummik, pisinnaatitsissummik pigisaqartumik, ingerlatanik pissutsinillu inatsimmut imaluunniit akuersissutinut ilaasunik nakkutilliisuupput.
Imm. 2. Inatsisartut inatsisaannik, inatsisartut inatsisaat malillugu aalajangersakkanik kiisalu akuersissuteqarnermi piumasaqaatinik eqquutsitsinissaq pillugu Naalakkersuisut peqqussuteqarsinnaapput. Peqqussutit pisinnaatitsissummik pigisaqartumut inatsisartut inatsisaannut ilaasumut tunniunneqarsinnaapput. Nakkutilliisutut oqartussat sulisui suliffeqarfiup ilaanut tamanut ingerlatanullu inatsisartut inatsisaanut matumunnga ilaasunut qaqugukkulluunniit eqqartuussivimmit akuersissummik pissarseqqaaratik naammaginartumik kinaassutsimik uppernarsaateqarlutik isersinnaatitaapput, nakkutilliinermi suliassat isumagissallugit tamanna pisariaqartinneqarpat.
Imm. 3. Pisinnaatitsissummik pigisaqartup paasissutissat suulluunniit ingerlatanut inatsimmut akuersissummullu ilaatinneqartut oqartussatut suliarinninnermi pisariaqartinneqartut tamaasa nalunaarutigisassavai. Naalakkersuisut inatsisartut inatsisaanni ilaatinneqartunik oqartussatut suliarinninnissaq ingerlanniarlugu pisinnaatitsissummik pigisaqartoq paasissutissanik nassiusseqqullugu peqqusinnaavaat, Naalakkersuisut pisariaqartitaattut isumaqarfigisaat malillugu ilusilerlugit.
Oqartussat aningaasartuutaannik utertitsisarneq
§ 26. Sulianik suliarinninnermut atatillugu kiisalu inatsisartut inatsisaat malillugu oqartussatut suliarinninnernut allanut aningaasartuutit pisinnaatitsissummik pigisaqartup akilertussaavai. Akiliut sullinneqarnermi akiliutitut imaluunniit aningaasartuutinik utertitsinertut akileqquneqarsinnaavoq.
Takornariartitsinermi ingerlataqarnermut akuersissuteqarnermut, akuerisaanermut imaluunniit oqartussatut suliarinninnermut il.il.inatsisit allat malillugit piumasaqaatit
§ 27. Inatsisartut inatsisaat malillugu akuersissutit, akuerisaanerit aamma oqartussatut suliarinninnerit piginnaatitsissummik pigisaqartumut inatsisit allat malillugit akuersissutinut, akuerisaanernut aamma oqartussatut suliarinninnernut piumasaqarfigineqarnissaminut pinngitsoortitsisinnaanngilaq.
Kapitali 12
Pineqaatissiissutit aamma atuutilerfissaa
§ 28. Kinalunniit piaaraluni imaluunniit annertuumik mianersuaalliornikkut ima iliortoq akiligassinneqarsinnaavoq:
1) § 6, imm. 1 unioqqutillugu takornariartitsinermi ingerlatanik neqerooruteqartoq imaluunniit tunisisoq.
2) Inatsisartut inatsisaat malillugu akuersissummi tunniunneqarsimasumi piumasaqaatinik, inatsisartut inatsisaat malillugu aalajangersakkanik imaluunniit akuersissummi piumasaqaatinik aalajangersakkanik unioqqutitsisoq.
3) paasissutissanik § 18, imm. 1 malillugu peqquneqarnermik nalunaarutigineqarsimasunik imaluunniit akuersissuteqarnermi piumasaqaatinik oqartussat pissarsiassatut piumasaqaataannik eqqunngitsunik imaluunniit pututitsiniutinik nalunaarutiginnittoq imaluunniit paasissutissanik nipangiussisoq, imaluunniit
4) § 25, imm. 2 imaluunniit 3 malillugit peqquneqarnermik nalunaarutiginninnermik piviusunngortitsinissamik eqquutsitsinngitsoortoq.
Imm. 2. Inatsisartut inatsisaat malillugu maleruagassani aalajangerneqarsimasuni, maleruagassanik unioqqutitsineq akiliisitaanermik pineqaatissiisoqarsinnaasoq aalajangersarneqarsinnaavoq.
Imm. 3. Inatsisartut inatsisaat imaluunniit inatsit malillugu maleruagassat aalajangerneqarsimasut pisinnaatitsissutaannik akiliisitsinissamik pineqaatissiineqarpat, akiliisitsineq inatsisit malillugit inummut Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermi inatsimmi atuuttumi malittarisassaat malillugit akiliisitsineq pineqaatissiissutaasinnaavoq.
Imm. 4. Inatsisartut inatsisaannik imaluunniit inatsit malillugu aalajangersakkanik unioqqutitsinermi Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermi inatsimmi malittarisassat malillugit arsaarinnissuteqartoqarsinnaavoq. Arsaarinnissuteqarneq landskarsimut iluaqutissatut isumagineqassaaq.
Imm.5. Akiliisitsiissutit inatsisartut inatsisaat manna malillugu imalunniit inatsisartut inatsisaanni aalajangersakkat malillugit pineqaatissiissutigineqartut landskarsimut pissarsiaritinneqassapput.
§ 29. Inatsisartut inatsisaat atuutsinneqalissaaq ulloq 1. januar 2013.
Namminersorlutik Oqartussat, 3. december 2012
Kuupik Vandersee Kleist
Uunga inatsit tunngaviusussaq
-
PDF (0.07MB)
-
PDF (0.8MB)