Quppernerup imai iserfigikkit
Oqaatsit toqqakkit
Ujaasinermut uterit
Inatsisit
Nr. 13
2. decembari 2009
Atuuttut

Aalisarnermut aningaasaliissutinut immikkoortitat pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnera pillugu Inatsisartut inatsisaat (Angallatinik pisoqqanik sequtserinissamut tapiisarnermik atuutilersitsineq aamma angallatinik nutarterinermi tapiissutinik qaffaaneq)

§ 1.

Aalisarnermut aningaasaliissutinut immikkoortitat pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 15, 20. november 2006-imeersumi imatut allannguisoqarpoq:

1.  § 1, imm. 1 imatut oqaasertaliorneqassaaq:
”Inatsisip siunertaa tassaavoq aalisarnermik inuussutissarsiortut ineriartornerinut siuarsarnerinullu tapiissuteqarnissaq, ilanngullugu inuussutissarsiummi peqataasunut nutaanut isersinnaanerup ajornannginnerulernissaa. Inatsimmi aamma siunertaavoq sinerissamut qanittumi aalisarnermi aaqqissugaanikkut naleqqussaanermut atatillugu akuersissutit peerneqarnerisigut angallatit isaternissaannut tapiissutit atulersinnerisigut maannakkut siunissamilu pisaqarnissamut periarfissanut aalisariutit angissusaasa naleqqussarnissaat.”

2. Nutaatut  § 1, imm. 2 ikkunneqassaaq:
Imm. 2. Inatsit aalisarnermik inuussutissarsiornerup inuiaqatigiinni sapinngisamik annertunerpaamik iluanaaruteqarnissaanut peqataassaaq ilanngullugu aalisarnermi naammassisaqarsinnaassuseq, unammillersinnaassuseq aamma aalisakkanik pisuussutinik aalisarsinnaassutsip ingerlaavartumik naleqqussarsinnaanera pitsaanerulersillugu kiisalu Kalaallit Nunaanni aalisarnermut iluaqutaasumik nutarsaanerit siuarsarlugit.”

3. Tamatuma kingorna § 1, imm. 2 § 1, imm. 3-ngorpoq.

4.  § 7, imm. 1 nr. 2) nr. 3-tullu nutaatut ikkussaaq) imatut oqaasertaliorneqassaaq:
”2) Raajat saniatigut aalisarnerni allani pisinermi nalingata tamarmiusup 40%-ia tikillugu.
“3) Piginnittut 20 %-imik tapiiffigineqarlutik angallatinik pisisimasut suli allanik 20 %-inik tapiiffigitinnissamut qinnuteqarsinnaapput. Suli allanik 20 %-inik tapiissutinik qaffaaneq atortussanik pisinermi atuutinngilaq.”

5. § 9-mi imm. 3 nutaatut ikkunneqassaaq:
Imm.  3. § 7, imm. 1, nr. 2 malillugu suli allanik tapiissuteqarnermi 10 %-imik nammineq aningaasaliissuteqarnissaq piumasaqaatigineqassaaq.“

6. Kapitali 6 tamatuma kingorna kapitali 7-ingorpoq aamma kapitali 7 kapitali 8-ngorpoq.

7.  § 14 tamatuma kingorna § 18-ngorpoq, § 15 § 19-ngorpoq aamma § 16 § 20-ngorpoq.

8. Kapitali 6-imi qulequtaq nutaaq ikkunneqassaaq:
“Aalisarnermi aalisariutinik isaterinissamut tapiissutit pillugit aalajangersakkat.”

9. ”Nutaatut § 14-itut ikkunneqassaaq:
§ 14. Sinerissamut qanittumi aalisarnermi aalisariutinik isaterinermut Naalakkersuisut tapiissuteqarsinnaapput, siunertamut pineqartumut ukiumut aalajangikkamut aningaasanut inatsimmi immikkoortinneqarsimasut sinaakkuserneqarnerisa iluannit.
Imm. 2. Tapiissutit tunniunneqarsinnaapput angallat
1) umiarsuarnik nalunaarsuiffiup aalisariutit pillugit nalunaarsuutaani imaluunniit Angal­latit nalunaarsorneranni ilaassaaq,  aammalu Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Aqutsisoqarfiup inuussutissarsiutigalugu aalisarnermik ingerlatsinissamut akuersissuteqartutut angallatit pillugit nalunaarsuiffiani nalunaarsorsimassalluni,
2) taassuma uuttuutaa malillugu 5 BRT imaluunnit 8 BT qaangerlugu usitussuseqassaaq aamma 75 BRT imaluunniit 120 BT inorlugit usitussuseqassalluni,
3) ukiunik 25-nik taakkuluunniit sinnerlugit pisoqaassuseqassaaq,
4) ukiuni kingullerni marlunni aalisarsinnaanermut akuersissutigineqartut pissarsiat annikinnerpaamik 50 %-ii aalisarsimassavai, aamma
5) qinnuteqaatip tunniunneqarnerani ingerlanissaminut piareersimassaaq.
Imm. 3.  Qinnuteqaatip tunniunneqarneranut piffissaq aamma qinnuteqartut arlallit tamarmil­luunniit isaterinissamut tapiissutisinissamut piumasaqaatinik naammassinnikkaluarpataluunniit § 17, imm. 1-imi taaneqartup aalajangersimasumik naliliineq aallaavigalugu tapiissuteqarnissamut aningaasat qaqugukkulluunniit uninngasuutigineqartut eqqarsaatigalugit aamma isaterineq tapiissuteqarnissamullu naleqqussuseq aallaavigalugu qinnuteqartut ataatsi­miititaliap tulleriiaarsinnaavai.
Imm. 4.  Imm. 3-mi taaneqartoq pingaarnersiuineq makku tunngavigalugit piumasaqaatigineqassapput:
1) angallatip pisoqaassusia usitussusialu
2) siusinnerusukkut pisassiissutinit aalisarnermit pisaqarsimanerit
3) angallatit amerlassusaat imaluunniit sumiiffinni aalisarsinnaanermut akuersissutit, imaluunniit
4) Aalisarnermi naammassisat aalisakkat suussusaanut agguaataarlugit”.

10.  Nutaatut § 15-itut ikkunneqassaaq:
”§ 15. Tapiissutit annertussusissaat aningaasatut tunngaviusussatut aamma angallatip BRT-imut imaluunniit BT-mut ataatsimut usitussusianut aningaasat aalajangersimasut Naalakkersuisunit aalajangersarneqartut aallaavigalugit naatsorsorneqassapput. Ukiut tamaasa tapiissutit annertussusaat 5%-imik iki­lisinneqassapput angallatip pisoqaassusaa minnerpaamik ukiunik 25-nit pisoqaaneruppat.
Imm. 2.  Isaterinissamut tapiissutit annerpaamik sillimmasiinerup nalingata 75 %-iata nalinganut annertussuseqarsinnaapput, sakkuutit ilanngunnagit.
Imm. 3.  Sillimmasiinermi aningaasat, isaterinissamut qinnuteqarnermiit ukioq ataaseq sioqqullugu angallammi imaluunniit motorimi ajoquserneq pissutigalugu tunniunneqarsimasut tapiissutit tunniunnerini ilanngaatigineqassapput, sillimmasiinermi aningaasat angallatip iluarsarneranut atorneqarsimanngippata. Aammattaaq sillimmasiinermi aningaasat qinnuteqareernerup kingorna ajoquserneq pissutigalugu tunniunneqartut, kisiannili tapiissutit tunniunneqarnissaat sioqqullugu tunniunneqartut, ilanngaatigineqassapput.”

11.  Nutaatut § 16-itut ikkunneqassaaq:
Ӥ 16. Tapiissutit akilernerini angallat piviusumik isaterneqassaaq.
Imm. 2. Isaterinissamut tapiissutit tunniunneqarnerini aalisarsinnaanermut akuersissut aamma inuussutissarsiutigalugu aalisarnernut akuersissutit tamarmik atorunnaassapput. Angallat umiarsuit nalunaarsuiffiannit, aalisariutit pillugit nalunaarsuiffimmit, imaluunniit Angallatit nalunaarsuiffiannit, aamma Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Aqutsisoqarfiup inuussutissarsiutigalugu aalisarnermik ingerlatsinissamut akuersissuteqartutut angallatit pillugit nalunaarsuiffianit peerneqassaaq.”

12.  Nutaatut § 17-itut ikkunneqassaaq:
Ӥ 17. Isaterinissamut tapiiffigitinnissamut qinnuteqaatit suliami aalajangiisussamit ataatsimiititaliamit Naalakkersuisunit pilersinneqartumit inaarutaasumik allaffissornikkut suliarineqassapput.
Imm. 2.  Naalakkersuisut toqqassavaat ataatsimiititaliamut ilaasortat tallimaasut, tassunga ilanngullugu siulittaasoq. Ilaasortat sisamat, taakkunannga KNAPK-mit marluk, Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Kattuffianiit ataaseq imaluunniit kattuffimmit assigisaanit kiisalu Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmiit ataaseq, inassuteqarnikkut toqqarneqassapput. Ataatsimiititaliaq allatoqarnikkut Naalakkersuisunit sullin­neqassaaq. Ataatsimiititaliap suleriaasissani suliarissavaa, taannali Naalakkersuisunit akuerineqassaaq.
Imm. 3.  Isaterinissamut tapiissutit pillugit §§ 14, 15 aamma 16-imi malittarisassat tunngavigalugit Naalakkersuisut malittarisassanik erseqqarinnerusunik aalajangersaassapput, tassunga ilanngullugu qinnuteqaatit, tapiissuteqarnissamut piumasaqaatit, tapiissutinik naatsorsuineq, annertussusiliineq aammalu tapiissutinik tunniussineq, paasissutissat nakkutilliinerlu pillugit aammalu tapiissutit il.il. atorunnaarsinneqarsinnaaneri utertillugillu akilerneqarsinnaaneri pillugit.
Imm. 4.  Isaterinissamut tapiissutit utertinnissaat pillugit aalajangersakkanut § 12, nr. 1 aamma 4-mi aalajangersakkat atuupput.”

13. § 19, imm. 1 nr. 2 imatut oqaasertaliorneqassapput:
2) Pisortanut eqqortuunngitsunik paasissutissiineq, takuuk §§ 4 aamma 14.”

14. § 19, imm. 1 nr. 3 imatut oqaasertaliorneqassapput:
“§§ 11 aamma 16 naapertorlugit maleruagassatut aalajangerneqartuni piumasarineqartunut naammassinnginninneq.”

15.  Inatsimmi tamani oqaaseq “Landsstyret” allanngortinneqassaaq “Naalakkersuisut”-nut.

16.  Inatsimmi tamani “Namminersornerullutik Oqartussat” allanngortinneqassaaq “Namminersorlutik Oqartussat”-nut.


§ 2.

Inatsisartut inatsisaat ulloq 1. januar 2010-mi atuutilissaaq.




Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 2. december 2009




Kuupik Kleist

/

Ane Hansen