Matumuuna Aalisarnermi aningaasalersuineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 15, 20. november 2006-imeersumi, Inatsisartut inatsisaanni nr. 11 5. december 2008-meersumi, Inatsisartut inatsisaanni nr. 13, 2. december 2009-imeersumi, Inatsisartut inatsisaanni nr. 22, 22. november 2011-imeersumi, Inatsisartut inatsisaanni nr. 8, 3. december 2012-imersumi, kiisalu Inatsisartut inatsisaanni nr. 26, 9. december 2015-meersumi allannguutitalinni nalunaarutigineqarput.

 

 

  § 1.  Aalisarnermik inuussutissarsiutip siuarsaaviginissaanut tapiissuteqartarnissaq, tassunga ilanngullugit ingerlatserusuttunut nutaanut piuminarnerusumik periarfissiisoqarnissaa kiisalu aalisariutit nutarteriffigineqarnissaannut tapersiisarnissaq Inatsiartut inatsisaanni siunertaavoq. 

  Imm. 2.  Inatsisartut inatsisaat aalisarnermik inuussutissarsiornerup inuiaqatigiinni sapinngisamik annertunerpaamik iluanaaruteqarnissaanut peqataassaaq, ilanngullugu aalisarnermi naammassisaqarsinnaassuseq, unammillersinnaassuseq aamma aalisakkanik pisuussutinik aalisarsinnaassutsip ingerlaavartumik naleqqussarsinnaanera pitsaanerulersillugu kiisalu kalaallit nunaanni aalisarnermut iluaqutaasumik nutarterinerit siuarsarlugit.

  Imm. 3.  Aalisarnermut aningaasaateqarfimmut aningaasaliinerit aningaasanut inatsimmi immikkoortinneqartassapput kiisalu aalisarnermi aningaasaateqarfimmiileqqaarneqarlutik.

 

  § 2.  § 2. Naalakkersuisut sinerissami qanittumi aalisariutit teknikkikkut pisoqaassutsikkullu ajorsiartornerat malillugu ingerlaavartumik taarsersornerannut nutarternerannullu tapiissuteqarsinnaapput.

  Imm.2.   Taamaallaat tapiissuteqartoqarsinnaavoq angallatinik nutaanik atornikunillu pisinernut inuussutissarsiornermi atorneqarsinnaasutut akuerisaasunut aammalu siunissami sivisunerusumi aalisarluarsinnaassuseq ingerlatiinnarumallugu aalisarluarsinnaasutut  nutaaliaasutullu nalilerneqartunut.

  Imm. 3.  Imm. 1 naapertorlugu sinerissap qanittuani aalisarnermi aalisariutinik ingerlaavartumik taarsersuinermi nutarterinermilu ilaapput teknikkikkut atortut, sillimaniarnermi atortut, teknikkikkut atortut allat, aalisarnermi atortut atortullu tamakku assigisaat, suliniullu piviusunngortinniarlugu teknikkikkut aningaasatigullu pisariaqartumik siunnersorneqarneq.

 

  § 3.  § 3. Kalaallit Nunaata aalisarnikkut pisuussutaanik ineriartortitsinermut taakkuninngalu atuinermut iluaqutaasutut nalilerneqartunut ingerlatsinissamut, misiliutigalugu nutaanik suliniutinik pilersitsinernut, misileraalluni aalisarnernut assigisaasaluunniit, naammasineqarnissaannut Naalakkersuisut tapiissutinik tunniussisinnaapput, uku ilanngullugit:

1) Imartap aalisarnikkut periarfissaanik, immikkut aalisagaqarneranik aamma aalisarnerup allanngortinneqarsinnaaneranik periarfissanik misissuinernut.

2) Aalisarnermi atortunik pitsanngorsaaneq naammassisaqarnerulersitsinerlu, aalisariaatsinik allanik misileraaneq sungiusarnerlu.

3) Ataavartitsiniarluni suliniutinik killilersuinermilu periutsinik misileraanerit, tamatumunnga ilanngullugit aalisarnermi atortunik immikkoortiterisinnaasunik qajassuussisinnaasunillu inerisaaneq misileraanerlu.

4) Aningaasaqarnikkut iluanaaruteqarnerup pitsaanerulernissaa siunertaralugu tunisassianik aamma tunisassioriaatsinik pioreersunik inerisaaqqinnerit pitsanngorsaaqqinnerillu.

5) Aalisakkanik tukertitsivinnik pilersaarusiornissamut misissuinerit ineriartortitsinermilu suliniutit.

 

 

  § 4.  §-it  2 aamma 3 naapertorlugit tapiiffigineqarnissamut qinnuteqaammi suliniummik allaaserisaq ukuninnga imalik ilanngunneqassaaq:

1) Pilersaarutip siunertaanik isumaanillu nalunaarut.

2) Ingerlatsinermi aningaasaqarnermilu missingersuutit tapiiffigitinnissamut pisariaqartinneqartut amerlassusiinik nalunaarutitallit.

3) Suliniummi peqataasunik piginnittunillu tamanik allaaserinninneq.

4) Suliniummik aqutsineq aqutsisullu pisinnaasaannik allaaserinninneq.

5) Suliniutip naammassineqarnissaanut piffissalersuut.

6) Teknologi, atortut, tunisassiornermi atortut angallallu atorneqartussatut kissaatigineqartoq pillugit pingaarnersiorlugit allaaserisaq.

7) Pilersaarummi tunisassianik tunitsiviit aqqutigineqartussat pillugit allaaserisaq.

 

 

  § 5.  § 5. §-it § 2 aamma 3 naapertorlugit tapiiffigineqarnissamik qinnuteqaammut uppernarsaatit ilanngunneqassapput, taassuma ataani ukununnga uppernarsaatit:

1) Pisassiissutinut, aalisarsinnaanermut akuersissutinut imaluunniit akuersissutinut pisariaqartunut piumasaqaataasoq inatsit una malillugu aningaasatigut tapiiffigineqarnissaq.

2) Avataanit atortitsisartut aningaasaliisinnaanerannik neriorsuut imaluunniit pilersaarutip aningaasartuutitassai tamaasa eqqarsaatigalugit §§ 7, imm. 1 aamma § 8 imm. 1 malillugit nammineq aningaasaliisinnaaneq.

3) Suliffeqarfimmik isumaqatigiissutinillu tassunga atasunik piginnittuuneq.

4) Inuussutissarsiornermut pisortanit taarsigassarsiat.

 

 

  § 6.  § 2 naapertorlugu tapiissutinik qinnuteqaatip nalilersornerani, suliniut tamaat isigalugu nalinginnaasumik aningaasatigut angusassatut ilimagineqarsinnaasut tunngavigalugit Naalakkersuisut suliniummik naliliissapput.

  Imm.2.  § 3 naapertorlugu tapiissutinik qinnuteqaatip nalilersornerani, suliniut tamaat isigalugu suliniummi pineqartumi siunissami kalaallit aalisarnermik inuussutissarsiorneranni periarfissatut ilimagineqarsinnaasut aallaavigalugit Naalakkersuisut nalilersussapput.

  Imm. 3.  Naalakkersuisut §-it 2 aamma 3 malillugit tapiissutisinissamik qinnuteqaatit nalilersornerini, ilaatigut qinnuteqartoq siusinnerusukkut tapiissutisisimanersoq, siusinnerusukkut tapiissutisinermi piumasaqaatinik sumiginnaasimanersoq, imaluunniit pisortanit inuussutissarsiutinut taarsigassarsianik sumiginnaasimanersoq pingaarutilittut nalilersinnaavaat.

 

  § 7.  § 2 naapertorlugu Naalakkersuisut makkununnga tapiissuteqarsinnaapput:

1) Raajarniarnermi pisinerup nalingata tamarmiusup 10%-ia angullugu.

2) Raajat aalisarnerisa saniatigut aalisarnerni allani pisinerup nalingata tamarmiusup 40%-ia angullugu. Ilanngullugulu piginnittut 20 %-mik tapiiffigineqarlutik angallammik pisaarsimasut qinnuteqaqqinnermi 20 %-mik tapiiffigineqaqqissinnaapput. 20 %-mik qaffaaqqinneq atortussanik piniarnermi atunngilaq.  

  Imm. 2.  Imm.1 malillugu pisinermi nalinganut tamarmiusumut ilaapput:

1) Angallat teknikkikkut pisariaqartunik ikkussuiffigineqarsimasoq.

2) Isumannaallisaanermut atortut.

3) Teknikkikkut ikkussukkat allat.

4) Aalisarnermut atortut ingerlatsinermullu atortut tamakkununnga assingusut allat.

5) Suliniutip naammassineqarnissaanut teknikkikkut aningaasaqarnikkullu siunnersuinerit pisariaqartinneqartut.

  Imm. 3.  Naalakkersuisut, Imm. 1-mi aalajangersakkat saneqqullugit Qaanaamut Qaasuitsup Kommunianeersumut aamma Tasiilamut Kommuneqarfik Sermersuumeersumut  tapiissuteqarnissamut immikkut annertussusiliillutillu piumasaqaasiorsinnaapput. 

 

  § 8.  § 3 naapertorlugu suliniutinut nutarterisunut Naalakkersuisut suliniummi aningaasartuutit affai angullugit tapiisinnaapput.

  Imm. 2.  Imm. 1. naapertorlugu suliniummi aningaasartuutinut ilaapput:

1) Misissuinerit.

2) Pisiat, kisianni angallatit, illut atortullu aalajangersukkat allat pinnagit.

3) Teknikimut, aningaasanut uumassuseqassutsimullu tunngasunik siunnersuinerit.

 

 

  § 9.  Naalakkersuisut tapiisinnaapput piumasaralugu qinnuteqartup nammineq aningaasaliissutini uppernarsassagai.

  Imm. 2.  Nammineq aningaasaliissutitut isigineqarput:

1) Aningaasat tigoriaannaat.

2) Pigisat § 7, imm. 2 malillugu pisianut tamarmiusunut ilaasut.

3) Pigisat § 8, imm. 2, nr. 2 malillugu suliniummi aningaasartuutinut ilaasut.

  Imm. 3.  § 7, imm. 1, nr. 2 malillugu suli allanik tapiissuteqarnermi 10 %-imik nammineq aningaasaliissuteqarnissaq piumasaqaatigineqassaaq.

 

  § 10.  Naalakkersuisut tapiissuteqarsinnaapput  angallatip imaluunniit suliniummi pigisat tunniunneqareerneranniit ukiuni qulini siullerni tunineqannginnissaat piumasaralugu. Qinnuteqartoqareerneratigut tapiissutit utertillugit akilerneqareernerisigut  tunisinissaq Naalakkersuisut akuerisinnaavaat.

  Imm. 2.  Kisiannili Naalakkersuisut akuersissutigisinnaavaat tapiiffigineqartup, angallat suliniummilu pigisat tunisinnaagai, piginnittoq nutaaq § 4 malillugu tapiiffigineqarnissamut piumasaqaatit naammassippagit suliniummillu allaaserinninnermik nassiussippat kiisalu § 4, aamma 5 malillugu uppernarsaatinik nassiussippat.

  Imm. 3  Imm, 2 malillugu angallammik suliniummilu pigisanik tunisinermi tapiinermi piumasaqaatit allanngortinnagit ingerlaqqissapput. Tapiissuteqarnissamut piumasaqaatit piginnittup nutaap akuerisussaavai.

 

  § 11.  Naalakkersuisut tapiissutinik tigusisoq uppernarsaatinik tunniussinissamik piumasaqaateqarfigisinnaavaat, taassuma ataani ukununnga uppernarsaatit:

1) Suliniummi aningaasaqarneq, aningaasartuutit suut suliniutip piviusunngortinnerani aningaasartuutaasimanersut ilanngullugit.

2) Suliniummi tunisassianit aningaasat isertitat.

3) Tuniseqqissinnaanermi piumasaqaatit atuutsillugit ukiumoortumik naatsorsuutit.

 

 

  § 12.  Tullinnguuttunik pisoqarpat tapiissutit utertillugit akilerneqarnissaannik Naalakkersuisut piumasaqarsinnaapput:

1) Tapiissutinik tigusisoq qinnuteqarnermini pingaarutilinnik eqqunngitsunik paasissutissiisimappat.

2) Tapiissutinik tigusisoq § 11 naapertorlugu peqqussutinik nalunaarutigineqartunik malinnissimanngippat.

3) Tapiissutinik tigusisoq suliniutip ingerlanneqarnerani piviusunngortinneqarneranilu suliffeqarfimmillu pitsaasumik ingerlatsinermi atuuttunik annertuumik sumiginnaappat.

4) Tapiissutinik tigusisoq tapiinermi piumasaqaatinik piumasaqaatinillu sumiginnaappat.

 

  § 13.  Imatut pisoqarpat tapiissutit utertillugit akilerneqarnissaat Naalakkersuisut piumasarisinnaavaat:

1) Tapiissutinik tigusisoq ingasattumik sumiginnaasimaneq pissutigalugu akiliisinnaajunnaartutut nalunaarutigineqarpat.

2) Tapiissutinik tigusisup suliniut tuneqqissimappagu.

3) Suliniut tapiiffigineqartoq ingerlatsiveqatigiiffimmit allamit tiguneqarpat imaluunniit piumasaqaatit tunngavigineqartut sinnerlugit pilersaarummut tunngatillugu piginnittuusut annertuumik allanngorpata.

4) Tapiissutinik tigusisoq aalisarsinnaanermut akuersissummi piumasaqaatit imaluunniit aalisarnermi suliniummiluunniit pisortat akuersinerminni piumasaqaataannik naammassinnissinnaajunnaarpat.

 

 

  § 14.  Sinerissap qanittuani aalisarnermi aalisariutinik isaterinermut Naalakkersuisut tapiissuteqarsinnaapput, siunertamut pineqartumut ukiumut aalajangikkamut aningaasanut inatsimmi immikkoortinneqarsimasut sinaakkuserneqarnerisa iluani.

  Imm. 2.  Tapiissutit tunniunneqarsinnaapput angallat imaalippat: 

1) aalisariutinik nalunaarsuiffimmi nalunaarsorsimappat imaluunniit Angallatinik nalunaarsuiffimmiippat aammalu Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Aqutsisoqarfiup angallatinut aalisarnermik inuussutissarsiornermut akuersissutilinnut nalunaarsuiffiani nalunaarsorsimappat,

2)  angallatip allagartaa malillugu angissusaa 5 BRT/ 8 BT qaangersimappagu taamaattorli 75 BRT/120 BT ataallugu angissuseqarpat

3) ukiunik 25-nik pisoqaassuseqarpat pisoqaanerulluniluunniit, aammalu

4) ukiut marluk kingulliit nunatsinni aalisarnermi aalisaqataasarsimappat.

5) Qinnuteqarnermi ukiuni siuliini marlunni pisassat allanut nuussisoqarsimanngippat. Tamanna atuupportaaq, pisassiissutinit pigisat tamakkerlugit ilaannaannilluunniit nuussisoqarsimappat.

  Imm. 3.  Angallammut pisortat taarsigassarsisimassagaluarpata tapiissuteqarsimassagaluarpataluunniit, imm. 1 naapertorlugu tapiissutit aatsaat pisortat taarsigassarsisitsisimanerisa tapiissuteqarsimanerisalu kingorna ukiut qulit qaangiuppata  tunniunneqarsinnaapput.

  Imm. 4.  Qinnuteqaatip tunniunneqarneranut piffissaq aamma qinnuteqartut arlallit tamarmilluunniit isaterinissamut tapiissutisinissamut piumasaqaatinik naammassinnikkaluarpata § 17, imm. 1-imi taaneqartup aalajangersimasumik naliliineq aallaavigalugu tapiissuteqarnissamut aningaasat qaqugukkulluunniit uninngasuutigineqartut eqqarsaatigalugit aamma isaterineq tapiissuteqarnissamullu naleqqussuseq aallaavigalugu qinnuteqartut ataatsimiititaliap tulleriiaarsinnaavai.

  Imm. 5,  Imm. 4-mi taaneqartutut pingaarnersiuinerit makku tunngavigalugit piumasaqaatigineqassapput:

1)  Angallatip pisoqaassusaa aamma tonnage,

2)  angallatip siorngatigut pisarisimasai,

3)  Angallatit amerlassusaat imaluunniit sumiiffinni assigiinngitsuni akuersissutaat aamma  

4)  piffissaq qinnuteqartup pigittuuffigisimasaa. 

 

  § 15.  § 34 Tapiissutit annertussusaat Naalakkersuisut tunngavissatut aalajangersagaat aallaavigalugit angallatillu oqimaassusiat BRT imaluunniit BT aallaavigalugit naatsorsorneqassapput. Angallat ukiunit 25-nit pisoqaaneruppat tapiissutigineqartartut angallatip pisoqaliartornera malillugu ukiumut 5%-imik appartinneqartassapput, taamaattorli annerpaamik 50 %-mik.

  Imm. 2.  Isaterinissamut tapiissutit amerlanerpaamik angallatip nalingata 100 %-nik annertussuseqarsinnaapput.

  Imm. 3.  Angallatip nalinga nalilersuisartumit arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumit Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmit toqqarneqartumit aalajangersarneqassaaq. Nalilersutitsinermi aningaasartuutit qinnuteqartup akilissavai.

  Imm. 4.  Sillimmasiinermi aningaasat, isaterinissamut qinnuteqarnermiit ukioq ataaseq sioqqullugu angallammi imaluunniit motorimi ajoquserneq pissutigalugu tunniunneqarsimasut tapiissutit tunniunnerini ilanngaatigineqassapput, sillimmasiinermi aningaasat angallatip iluarsarneranut atorneqarsimanngippata. Taamatuttaarlu sillimmasiissutit qinnuteqarnerup kingorna ajutoorneq pissutigalugu sulili tapiissutit tunniunneqanngitsut akiliutigineqartut ilanngaatigitinneqassapput.

 

  § 16.  Isaterinissamut tapiissutit tunniunneqartinnagit angallat isaterneqareersimassaaq.

  Imm. 2.  Isaterineq isaterivissatut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmit akuerisaasumit ingerlanneqassaaq.

  Imm. 3.  Tapiissutit tunniunneqartinnagit angallatip aalisariutinik nalunaarsuiffimmit umiarsuarnut nalunaarsuiffimmiittumit imaluunniit Angallatinik nalunaarsuiffimmi aammalu Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Aqutsisoqarfiup angallatinut aalisarnermik inuussutissarsiornermut akuersissutilinnut nalunaarsuiffiani nalunaarsorsimanera peerneqassaaq.

  Imm. 4.  Isaterinissamut tapiissuteqarnermi piumasaqaataavoq, piginnittoq akuersissuteqarnermiit  ukiuni kingullerni tallimani pisassat ilaannik tamakkiisumilluunniit nuussisimassanngitsoq Tapiissutisisup pisassiissutinit pigisaminit piffissami tassani tuniniaappat, Naalakkersuisunit  inatsimmi § 12 imm. 1 nr. 4 naapertorlugu tapiissutit uterteqquneqarsinnaapput.

 

  § 17.  Isaterinissamut tapiiffigitinnissamut qinnuteqaatit suliami aalajangiisussamit ataatsimiititaliamit Naalakkersuisunit pilersinneqartumit inaarutaasumik allaffissornikkut suliarineqassapput.

  Imm 2.  Naalakkersuisut  ataatsimiititaliamut ilaasortat tallimaasut toqqassavaat, tassunga ilanngullugu siulittaasoq. Ilaasortat sisamat, taakkunannga KNAPK-mit marluk, Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Kattuffianiit,  imaluunniit kattuffimmit tamakkununnga attuumassuteqartumit ataaseq kiisalu Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmit ataaseq, inassuteqartoqarneratigut toqqarneqassapput. Ataatsimiititaliaq allatseqarnikkut Naalakkersuisunit sullinneqassaaq. Ataatsimiititaliaq suleriaasissamik suliaqassaaq taannalu Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisumit akuerineqassaaq.

  Imm. 3.  Isaterinissamut tapiissutit pillugit §-it 14, 15 aamma 16-imi malittarisassat tunngavigalugit Naalakkersuisut malittarisassanik erseqqarinnerusunik aalajangersaassapput, tassunga ilanngullugu qinnuteqaatit, tapiissuteqarnissamut piumasaqaatit, tapiissutinik naatsorsuineq, annertussusiliineq kiisalu tapiissutinik tunniussineq, paasissutissat nakkutilliinerlu pillugit aammalu tapiissutit il.il. atorunnaarsinneqarsinnaaneri utertillugillu akilerneqarsinnaaneri pillugit ilanngullugit.  Isaterinissamut tapiissutit utertinnissaat pillugit aalajangersakkanut § 12, nr. 1 aamma 4-mi aalajangersakkat atuupput.

 

  § 18.  Tapiissuteqarnermi allaffissornermilu ingerlatsinermut malittarisassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput, tassunga ilanngullugit:

1) Suliniutit suut tapiiffigineqarsinnaanersut.

2) Nunami sumiiffinni  tapiissuteqartoqarsinnaanersoq.

3) Inuussutissarsiutitut immikkoortut suut tapiiffigineqarsinnaanersut.

4) Ilinniartitaanermut, aningaasaqarnermut teknikimullu tunngasutigut qinnuteqaateqartunut pilersaarutinullu piumasaqaatit.

 

 

  § 19.  Imaalisoqartillugu akiliisitsisoqarsinnaavoq:

1) Pissutsinik § 12 naapertorlugu tapiissutinik utertitsilluni akiliinissamik kinguneqartumik unioqqutitsineq.

2) Pisortanut eqqunngitsunik paasissutissiineq, takukkit §-it  4 aamma 14.

3) §-it 11 aamma 16 naapertorlugit maleruagassatut aalajangerneqartuni piumasarineqartunut naammassinninnginnerit.

  Imm. 2.  Suliffeqarfik tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit naalagaaffimmit, Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartoq, kommune imaluunniit kommunimi ataatsimoorussaq kommunalbestyrelsit aamma nunaqarfinni aqutsisut il.il. pillugit inatsisartut inatsisaata ataaniittoq, aktieselskabi, anpartsselskabi, andelsselskabi assigisaalluunniit unioqqutitsippata suliffeqarfik assigisaallu pinerlunnermi inatsisit naapertorlugit akisussaatinneqarsinnaavoq.  Tamatuttaaq atuuppoq Namminersorlutik Oqartussat, kommuni imaluunniit kommunit ataatsimoortut, kommunalbestyrelsit nunaqarfinnilu aqutsisut il.il. pillugit Inatsisartut inatsisaanni pineqartut, unioqqutitsisuusimappata. imm. 3  Malittarisassani Inatsisartut inatsisaat manna malillugu aalajangersarneqartuni aalajangersarneqarsinnaavoq malittarisassanik unioqqutitsineq akiliisitsinermik kinguneqarsinnaasoq.

  Imm. 4  Malittarisassani Inatsisartut inatsisaat manna malillugu aalajangersarneqartuni suliffeqarfiup, tamakkiisumik ilaannakuusumilluunniit naalagaaffimmit pigineqartup, Namminersorlutik Oqartussat, kommunip kommuninilluunniit ataatsimoortut, kommunalbestyrelsit nunaqarfinnilu aqutsisut il.il. pillugit Inatsisartut inatsisaanni pineqartut, aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffiup, piginneqataassuteqarluni ingerlatseqatigiiffiup, pigisaqaqataalluni ingerlatseqatigiiffiup assigisaataluunniit unioqqutitsineranut akiliisussanngortitsisarneq pillugu malittarisassanik aalajangersaasoqarsinnaavoq. Taamatuttaaq Namminersorlutik Oqartussanit, kommuninit imaluunniit kommunit ataatsimoortunit, kommunalbestyrelsinit nunaqarfinnilu aqutsisunit  Inatsisartut inatsisaanni ataanni, unioqqutitsinernut akiliisussanngortitsisarneq pillugu malittarisassanik aalajangersaasoqarsinnaavoq.

 

 

  § 20.  Inatsisartut inatsisaat una atortuulissaaq ulloq 15. decembari 2006.

 

pillugu inatsisartut inatsisissaata kinguneranik allannguutit (UKA 2008/62) imatut atuutilertussanik aalajangiisoqarpoq:

 

 

Inatsisartut inatsisaat atuutilerpoq ulloq 1. januar 2008.

 

 

 Inatsisartut inatsisaat atuutilerpoq ulloq 1. januar 2010-mi.

 

 

Inatsisartut inatsisaat ulloq 1. januar 2012-imi atortuulissaaq.

 

 

 

Inatsisartut inatsisaat ulloq 1. juli 2012-imi atulersinneqarpoq.

 

 

 

Inatsisartut inatsisaat 01.01.2016-imi atuutilersinneqarpoq.

 

 Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermut Imminullu Pilersornermut Naalakkersuisoqarfik, ulloq 18. September 2025

 

 

 

 

 

 

/ Thomas Rassing (atsior.)

---