Kapitali 1.
Atuuffia

§ 1. Inatsisartut inatsisaatigut sermip erngullu avammut nioqqutissatut atorneqarnissaat aqunneqarpoq.
Imm. 2. Inatsisartut inatsisaat Kalaallit Nunaata imartaanut aamma atuuppoq.
Imm. 3. Inatsisartut inatsisaat atuutinngilaq sermip erngullu Kalaallit Nunaanni atorneqarnissaannut imaluunniit sermimit imermillu isumalluutit erngup nukiliornermut atorneqarnissaannut kiisalu tamanna siunertaralugu misissuinernut.

§ 2. Sermip erngullu avammut nioqqutissatut atorneqarnissaat kiisalu tamatumunnga tunngasumik misissuinerit taamaallaat pisinnaapput Inatsisartut inatsisaat manna naapertorlugu malittarisassiakkut pisinnaatitsineq tunngavigalugit.
Imm. 2. Naalagaaffik aamma Namminersornerullutik Oqartussat maannamutulli ilisimatusarnikkut atorsinnaasunillu misissuinikkut nalinginnaasumik nalunaarsuisinnaatitaapput erngup sermillu pissusiinut tunngasunik.

 

Kapitali 2.
Misissueqqaarnerit

§ 3. Naalakkersuisut sumiiffinni aalajangersimasuni sukumiinerusunik tunngavissaqartitsillutik kisermaassinertaqanngitsumik akuersisinnaapput sermip erngullu avammut tuniniarnissaa siunertaralugu misissueqqaarnissanut.
Imm. 2. Sivisunerpaamik ukiunut pingasunut akuersissuteqartoqarsinnaavoq.

 

Kapitali 3.
Atuineq

§ 4. Naalakkersuisut sumiiffimmut aalajangersimasumut tunngatillugu piumasaqaatillu ersarinnerusut tunngavigalugit sermip erngullu avammut nioqqutissatut atorneqarnissaannut akuersissuteqarsinnaapput. Kisermaasisussaatitaanermik akuersissut sumiiffinnut nunamiittunut tunngavoq. Sumiiffinnut immamiittunut kisermaatassamik akuersissuteqartoqarsinnaanngilaq immikkut ittunik patsisissaqanngippat.
Imm. 2. Sermimut aamma imermut immikkut akuersissuteqartoqarsinnaavoq. Akuersissut atorunnaassaaq, akuersissummi piffissaliunneqartoq akuersinermiit ukiunik tallimanik sivisunerusinnaanngitsoq naatinnagu atuinissaq pilersinneqarsimanngippat.

§ 5. § 4 malillugu akuersissutit taamaallaat tunniunneqarsinnaapput piginneqataassuteqarluni imaluunniit aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffinnut Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartunut Inatsisartut inatsisaat manna naapertorlugu akuerineqarnermikkut suliaqartunut aammalu ingerlatseqatigiiffinnit allanit ataatsimut akileraaruserneqarneq ajortunit.
Imm. 2. Piginnaatitaaffimmik peqartoq suliassamut paasisimasaqarluartuussaaq aningaasatigullu tunngavissaqassalluni atuilluni iluaqutiginninnerup pineqartup ingerlannissaanut.
Imm. 3. § 4 malillugu akuersissummik tunniussinermi sumiiffik piginnaatitsissummik pigisaqartup pisariaqartitaanit annertuunerungaartumik angissuseqartoq tunniunneqarsinnaanngilaq.

§ 6. Naalakkersuisut sumiiffimmi aalajangersimasup iluani piginnaatitaaffilik sumiiffimmi § 4-mi pineqartumiittoq taarsiiviginagu, allanut akuersissut tunniussinnaavaat sermeq imerlu inoqqarfiit pilersorneqarnissaat siunertaralugu.

§ 7. § 4 malillugu akuersissut sivisunerpaamik ukiunut 20-nut tunniunneqarsinnaavoq.
Imm. 2. Naalakkersuisut piffissarititaq imm. 1-imi taaneqartoq sivitsorsinnaavaat sukumiinerusumik piumasaqaatit tunngavigalugit.

 

Kapitali 4.
Ingerlatsinissamut tamakkiisumut pilersaarut

§ 8. Atuineq aallartitsinnagu aammalu nioqqutissiuutit tassunga atortussat aaqqissuussinerillu allat pilersinneqartinnagit ingerlatsinissamut tamakkiisumut pilersaarut Naalakkersuisunit akuerineqassaaq.
Imm. 2. Imm. 1 malillugu pilersaarummi piginnaatitaassummik pigisaqartup uppernarsassavaa nioqqutissiat pisisussamut tunineqarnerminni qanoq pitsaassuseqassanersut kiisalu suliffeqarfiup qanoq iliorluni nioqqutissat pitsaassusiat qulakkeerniarneraa.
Imm. 3. Aammattaaq paasissutissat § 11-imi taaneqartut pilersaarummut ilaatinneqassapput.

 

Kapitali 5.
Suliffeqarfiup uninnissaanut pilersaarut

§ 9. Ingerlatsinissamut tamakkiisumut pilersaarutip § 8 malillugu akueritinniarlugu qinnuteqaatigineqarneranut atatillugu, piginnaatitaassummik pigisaqartup pilersaarut, suliffeqarfik unippat saliinermut atortullu akuersissut naapertorlugu pilersinneqarsimasut piiarnissaannut qanoq iliortoqassanissaanik takutitsisoq, nassiutissavaa. Atortorisanik, avatangiisit isumannaatsuunissarlu patsisigalugit suliffeqarfiup matoreerneratigut aserfallatsaaliisoqarnissaanik pisariaqartitsisunik, qimatsisoqarnissaa pilersaarutigineqarpat, suliffeqarfiup uninnerani pilersaaruteqassaaq qimatat qanoq iliorluni aserfallatsaaliniarneqarnersut.
Imm. 2. Suliffeqarfiup uninnissaanut pilersaarut atuineq aallartitsinnagu Naalakkersuisunit akuerineqarsimassaaq, tak. § 8, tassanilu takuneqarsinnaassaaq pilersaarutip piviusunngortinnissaa qanoq iliorluni aningaasatigut qulakkeerneqassanersoq.
Imm. 3. Pilersaarut imm. 2-mi taaneqartoq akuttunngitsumik nutarterneqartassaaq nutarterneqartassallunilu suliffeqarfimmi atuisumi annertuunik allannguisoqartillugu. Unitsitsinissamut pilersaarutip allannguutai aamma Naalakkersuisunit akuerineqartassapput.

§ 10. Suliffeqarfiup atuisup kingusinnerusukkut aallarteqqinneqartussatut unitsinneqarallarnera aamma Naalakkersuisunit akuerineqartussaavoq, suliffeqarfiup uninnganerani atortorisat aserfallatsaalineqarnissaasa qulakkeerneqarnissaat siunertaralugu, kiisalu unitsitsinermut pilersaarut § 9-mi taaneqartoq kingusinnerusukkut piviusunngortinneqarsinnaassasoq suliffeqarfik aallarteqqinneqassanngikkaluarpat. Ukiut marluk angullugit sivisussusilikkaartumik akuersissut nalunaarutigineqarsinnaavoq.
Imm. 2. Taamatut unitsitsigallarneq ukiuni marlunni ingerlasimappat imaluunniit unitsitsigallarnermut piumasaasut eqqortinneqanngippata, Naalakkersuisut piginnaatitaaffimmik piginnittumut peqqussutigisinnaavaat unitsitsinissamut pilersaarut § 9-mi taaneqartoq aallartinneqassasoq.

 

Kapitali 6.
Piumasaqaatit, nakkutilliineq, peqqussutit ilisimatitsisussaatitaanerlu

§ 11. § 8 naapertorlugu ingerlanniakkamut ataatsimoortumik pilersaarutip akuersissutigineqarnissaata qinnuteqaatigineranut atatillugu qinnuteqartoq paasissutissanik Naalakkersuisunit pisariaqartutut isigineqartunik tunniussissaaq, matumani ilanngullugit ingerlatseqatigiiffiup aningaasaliisinnaassusiata patajaatsuuneranut aammalu imminut akilersinnaassuseqartumik ingerlatsisinnaassuseqarneranut paasissutissat aammalu ingerlanniakkap avatangiisinut suliffissaqartitsiniarnermullu tunngasortaasa naliliiviginerat.

§ 12. §§ 3-4 malillugit pisinnaatitsinermut kiisalu §§ 8-10 malillugit akuersissuteqarnermut atatillugu teknikkimut, isumannaatsuunissamut, avatangiisinut, nunamut atorneqartumut, isumalluutinut aamma pitsaassusissamut tunngasunik sukumiinerusunik piumasaqaasiortoqassaaq.
Imm. 2. §§ 8-10 malillugit akuersissuteqarnermi piginnaatitaassummik pigisaqartoq piumasaqarfigineqasaaq imm. 1 malillugu pisussaatitaaffimmi naammassinissaasa qulakkeerneqarnissaannut, matumani qularnaveeqqusiissuteqarneq ilanngullugu.

§ 13. §§ 3-4 malillugit pisinnaatitsissutini piumasarineqassaaq piginnaatitsissummik pigisaqartoq sumiiffimmi pineqartumi ataavartumik saliisassasoq assigisaannillu ingerlatsissasoq.
Imm. 2. Piginnaatitsissummik pigisaqartup ingerlatap uninnerani, uninnissamut pilersaarut § 9-mi taaneqartoq naapertorlugu, sumiiffinni pineqartuni saliinissamut atortullu akuersissut naapertorlugu ikkussorneqarsimasut piiarnissaannut pisussaaffiinut tunngasut § 4 malillugu akuersissummi aalajangersarneqassapput.
Imm. 3. § 4 naapertorlugu akuersissummi ilanngullugit aalajangersarneqassapput piumasaqaatit piginnaatsissummik pigisaqartup imm. 2 malillugu pisussaaffimminik eqqortitsinissaanut qulakkeerinnissutaasussat, matumani ilanngullugit tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit qularnaveeqqusiissuteqarnissaq pillugu piumasaqaatit.

§ 14. §§ 3-4 malillugit pisinnaatitsissummi piumasarineqarsinnaavoq piginnaatitsissummik pigisaqartuunngikkaluartut sumiiffimmi pisinnaatitaaffiusumi sermeq imerlu atorsinnaassagaat namminneq atugassamittut.

§ 15. §§ 3-4 malillugit akuersissummi aalajangersarneqassaaq pissutsini qanoq ittuni akuersissut Naalakkersuisunit utertinneqarsinnaanersoq, aamma akuersissutip atorunnaarnerata kingornatigut akuersissummik pigisaqartup pisussaatitaaffii qanoq annertutigisumik atuutissanersut.

§ 16. §§ 3-4 malillugit pisinnaatitsissutini piumasarineqarsinnaavoq pisinnaatitsissummi piumasaqaatit eqqortinneqarsimanerat pillugu Naalakkersuisut piginnaatitsissummillu pigisaqartup akornanni isumaqatigiinngissutit isumaqatigiissitsiniartartunut suliassanngortinneqassasut; taakkua aalajangiinerat suliassiissutigeqqinneqarsinnaanngilaq. Isumaqatigiissitsiniartartut sulinerannut, inatsisit suut atorneqassanersut kiisalu inuttalersuinissaq aamma piumasaqaatitut aalajangerneqarsinnaavoq.

§ 17. Inatsisitigut allanik aalajangersaasoqarsimatinnagu piginnaatitsissummik pigisaqartup Inatsisartut inatsisaat manna malillugu sulinera Naalakkersuisut nakkutigissavaat aammalu Inatsisartut inatsisaata piumasaqaataasalu aammalu Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu piumasaqaatit malinneqarnissaat pillugit peqqussuteqarsinnaallutik. Pisortani nakkutilliisuni sulisuusut sukkulluunniit eqqartuussisunit akuersissummik peqanngikkaluarlutik pisariaqarnerali naapertorlugu imminnut ilisaritillutik suliffiup suatungaanulluunniit isersinnaapput, suliassamik suliarinissaanut tamanna pisariaqarpat.
Imm. 2. Peqqussutit § 13-imi taaneqartut piviusunngortinnissaat piginnaatitsissummik pigisaqartup eqqortinngippagit, Naalakkersuisut taakkua suliaritissinnaavaat piginnaatitsissummik pigisaqartumut akiligassanngortillugit akisussaaffigisassanngorlugillu.

§ 18. Piginnaatitaanermik pigisaqartup Naalakkersuisunut tunniuttussaavai paasissutissat suusulluunniit suliffeqarfiup pisortanit suliarineqarnerani pisariaqartinneqartut. Pisortat suliarinninnerata naammassineqarnissaa anguniarlugu Naalakkersuisut piginnaatitsissummik pigisaqartoq peqqusinnaavaat paasissutissat pisariaqartitaasut nassiuteqqullugit.
Imm. 2. Akuersissummik pigisaqartut suliaasimasut taakkulu inerneri ukiut tamaasa nalunaarutigisassavaat, matumani ilanngullugit ingerlatap avatangiisinut sunniutai. Nalunaartarnissamut piumasaqaatit akuersissutini aalajangersarneqartassapput.

 

Kapitali 7.
Pisortat suliarinninnerat uppernarsaasiinerlu

§ 19. Naalakkersuisut aalajangersinnaavaat, suliffeqarfik Inatsisartut inatsisaanni matumani pineqartoq pisortaqarfimmit aqunneqassasoq inatsisillu matuma iluani aqutsinerup ingerlannissaanut sukumiinerusunik malittarisassiorsinnaallutik.

§ 20. §§ 3-4 malillugit pisinnaatitsisutinik nalunaaruteqannginnermi kommunit attugaasut oqaaseqartinneqartassapput. Sumiiffinnut kommunit aggugaanerisa avataaniittunut tunngatillugu nunaqqatigiiit siunnersuisoqatigiivi pineqartut oqaaseqartinneqartassapput.

§ 21. Naalakkersuisut uppernarsaasiinissaq pillugu malittarisassiorsinnaapput sermip erngullu § 4 naapertorlugu pisinnaatitsissutit malillugit atorneqartut qanoq pitsaassuseqarnissaat nalunaarlugu.
Imm. 2. § 4 malillugu pisinaatitsissutini piumasarineqarsinnaavoq, piginnaatitsissummik pigisaqartup aalajangersakkat imm. 1-imiittut malissagai.

 

Kapitali 8.
Ingerlatseqatigiiffik sermip erngullu atorneqarnerannik avammullu nioqqutigineqarnerannik isumaginnittoq

§ 22. Namminersornerullutik Oqartussat piginnaatitsissummillu pigisartup isumaqatigissutigisinnaavaat ingerlatseqatigiiffik Namminersornerullutik Oqartussat pigisaat ingerlatami akuersissummi pineqartumi peqataassasoq.
Imm. 2. Naalakkersuisut aalajangersassavaat imm. 1 naapertorlugu Namminersornerullutik Oqartussat peqataanerat ingerlatseqatigiiffimmit sumit ingerlanneqassanersoq. Naalakkersuisut aalajangersinnaavaat ingerlatseqatigiiffiup sulianik taamaattunik ingerlatsineranut malittarisassat sukumiinerusut, tamatumani ilanngullugu suliat ingerlatseqatigiiffimmut immikkoortumut inissinneqassanersut.

 

Kapitali 9.
Aalajangersakkat allat

§ 23. §§ 3-4 malillugit pisinnaatitsissutip allamut tunniunneqarnissaa sunaluunniit Naalakkersuisunit akuerineqartassaaq.
Imm. 2. §§ 3-4 malillugit pisinnaatitsissut sukkulluunniit akiligassaqarfinnit malersorneqarsinnaanngilaq.

§ 24. Piginnaatitsissummik pigisaqartoq taarsiisussaatitaavoq ajoqusiinernut §§ 3-4 malillugit pisinnaatitsissut atorlugu ingerlatanut tunngasunut nalinginnaasumik taarsiissuteqarnissaq pillugu malittarisassat malillugit, inatsisit allat atorlugit annerusumik akisussaaffiliisoqanngippat.
Imm. 2. §§ 3-4 malillugit pisinnaatitsissummi piumasarineqarsinnaavoq, piginnaatitsissummik pigisaqartup taarsiisussaatitaanera sillimmasiutitigut allatulluunniit qularnaveeqqusiinikkut matuneqartassasoq.

§ 25. Naalakkersuisut Inatsisartut inatsisaat manna naapertorlugu ingerlatat pillugit ukiumoortumik saqqummiussamik nalunaaruteqartassapput.

 

Kapitali 10.
Akitsuutit aamma sullissinermut akiliutit

§ 26. § 4 malillugu pisinnaatitsissummi aalajangerneqarsinnaapput piginnaatitsissummik pigisaqartup akileraarutinik akiliuteqartarnissaanut piumasaqaatit. Tamatumunnga ilanngullugu akileraarutinik nioqqutissiornerup annertussusaa naleqassusialu naapertorlugit naatsorsorneqartartussanik akiliisarnissamut piumaqaatinik aalajangersaasoqarsinnaavoq.

§ 27. Naalakkersuisut sukumiinerusunik malittarisassiorsinnaapput §§ 3-4 malillugit piginnaatitsissummik pigisaqartut sullissinermut akiliuteqartassasut, tamatumani ilanngullugit pisinnaatitaalernermut, sivitsorneqarneranut, allamut tunniunneqarneranut kiisalu pisortat pisinnaatitsissummik suliaqarnerinut tamanut allanut akiliutit.
Imm. 2. Aammattaaq Naalakkersuisut sukumiinerusunik malittarisassiorsinnaapput §§ 3-4 malillugit akuersissummik qinnuteqarnerup nassiunneqarneranut tunngatillugu sullissinermut akiliuteqarnissamik.
Imm. 3. Sullissinermut akiliutit imm. 1-2-mi taaneqartut matussutaasussaapput pisortat suliarinninnerannut aammalu akissaajaatit tamakkerlutik ilaannaasaluunniit matuneqarnissaat tunngavigalugu aalajangerneqarsinnaallutik.

 

Kapitali 11.
Arsaarinnissuteqarneq

§ 28. Naalakkersuisut piginnaatitaapput pigisanik aalaakkaasunik arsaarinninnikkut pigisaqalersinnaanermut piginnaatitsissummik pigisaqartut Naalakkersuisullu atorsinnaasaannik inatsit manna malillugu suliffiup pineqartup piviusunngortinnissaanut pisariaqartunik. Arsaarinnissuteqarneq pissaaq pigisanik aalaakkaasunik arsaarinnissuteqartarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni malittarisassat malillugit.

 

Kapitali 12.
Pineqaatissiinerit

§ 29. Akiliisinneqarsinnaavoq Inatsisartut inatsisaanni matumani § 2, imm. 1-imi taaneqartutut piginnaatitsissummik peqarani ingerlatsisoq.
Imm. 2. Inatsisit allat atorlugit allanik pineqaatissiisoqartoqarsimanngippat akiliisinneqarsinnaavoq piaaraluni mianersuaalliorujussuarnikkulluunniit
1) paasissutissanik eqqunngitsunik paasissutissiisoq imaluunniit paasissutissanik, Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu imaluunniit Inatsisartut inatsisaat malillugu maleruaqqusaliarineqartut naapertorlugit pisortanut tunniunneqartussaatitaasunik, pangiussisoq.
2) § 23-imi aalajangersakkamik unioqqutsitsisoq.
3) § 12, imm. 1, § 13, § 21, imm. 2, imaluunniit § 26 malillugit piumasaasunik sumiginnaasoq.
4) § 10, imm. 2-mi, imaluunniit § 17, imm. 1-imi peqqussutinik malinninngitsoq.
Imm. 3. Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu maleruagassiani aalajangerneqarsinnaavoq piaaraluni mianersuaalliorujussuarluniluunniit maleruagassianik unioqqutitsineq akiliisitaanermik kinguneqarsinnaasoq.
Imm. 4. Unioqqutitsineq imm. 1-3-mi taaneqartoq ingerlatseqatigiiffiup, peqatigiiffiup, suliffeqarfiup imminut pigisup, aningaasaateqarfiup assigisaasaluunniit piliarisimappassuk inatsisitigut inummut naligisitaq akiliisussanngortitaasinnaavoq. Namminersornerullutik Oqartussat, kommuni kommunilluunniit peqatigiiffiat unioqqutitsisuusimappata, taakkua akiliisussanngortitaasinnaapput.
Imm. 5. Akiliisitsissutit, Inatsisartut inatsisaat manna tassaniluunniit malittarisassiat malillugit akiligaasut, Nunatta Karsianut nakkartassapput.

 

Kapitali 13.
Atulersitaanera

§ 30. Inatsisartut inatsisaat atortuulerpoq 1. juli 2001-imiit.
Imm. 2. Kalaallit tunisassiaasa avammut tuniniartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaat inatsisartut inatsisaat manna malillugu sermip erngullu avammut tunineqartarnerannut atuutinngilaq.
Imm. 3. Pisortat ingerlatsinerat pillugu paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu Inatsisartut inatsisaat atuutinngilaq inatsisartut inatsisaat manna malillugu suliat naammassineqarnerannut angusallu pillugit nalunaarusiortarnermut tunngasuni.

 

Kapitali 14.
Ikaarsaariarnermi aalajangersakkat

§ 31. Sermeq imerlu pillugit atuinissamut avammullu tuniniaanissamut pisinnaatitsissutit, Inatsisartut inatsisaata matuma atortuulernerani tunniunneqartut, piffissami tunniunneqarfimminni atuutissapput.
Imm. 2. Ingerlatsinissamut pisinnaatitaanissamik qinnuteqaatit § 2, imm. 1-imi taaneqartut, Inatsisartut inatsisaata matuma atortuulinnginnerani naammassillugit suliarineqanngitsut, Inatsisartut inatsisaat manna malillugu atortuulernerata kingornatigut suliareqqinneqassapput.

Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 31. maj 2001.

Jonathan Motzfeldt

/

Søren Hald Møller