11. oktober 2004

UKA 2004/25

 

Aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut

pillugu

Inatsisartut Akileraartarnermut Akitsuusiisarnemullu Ataatsimiititaliaata

ISUMALIUTISSIISSUTAA

siunnersuutit aappassaaneerneqarneranni saqqummiunneqartoq

 

Inatsisartut Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliaat suliarinninnermini ukuninnga inuttaqarpoq:

Inatsisartunut ilaasortaq Kalistat Lund, Siumut, Siulittaasoq
Inatsisartunut ilaasortaq Agathe Fontain, Inuit Ataqatigiit, Siulittaasup tullia
Inatsisartunut ilaasortaq Augusta Salling, Atassut
Inatsisartunut ilaasortaq Per Skaaning, Demokraatit
Inatsisartunut ilaasortaq Ole Thorleifsen, Siumut

Inatsisartut Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliaata siunnersuut matumani pineqartoq UKA 2004-mi siullermeerneqareermat nassuiaatai ilanngullugit misissorpaa.

 

Siunnersuutip imarisai

Siunnersuut sisamanik pingaarnernik immikkoortoqarpoq:

I    Oqilisaaneq, pisariillisaaneq inatsisitigullu illersugaanerup patajaallisaavigineqarnissa
II    Pisariillisaaneq iluanaaruteqarsinnaanermillu qulakkeerineq
III   Ataqatigiissaariniarnikkut ajornartorsiutit
IV   Iluanaarutisiat akileraaruserneqartarnerat aammalu iluanaarutisiat nikingassutaannik akileraarusiisarneq

I  Oqilisaaneq, pisariillisaaneq inatsisitigullu illersugaanerup patajaallisaavigineqarnissaa

a. Kommissionit akileraarusiisartut atorunnaarsinneqarnerat
Kommissionit akileraarusiisartut akileraarusiisarneq ullumikkut ingerlattarpaat akileraartartullu ataasiakkaat, namminneerlutik nalunaarsuusiorsimanngitsut isertitattulluunniit nalunaarutigineqarsimasut eqqortuusorineqanngikkaangata, isertitaannik missingiillutik angissusiliisarlutik. Kommissionittaaq akileraarutissanik angissusiliinerannut akileraartartut maalaarutaat kommissionit akileraarusiisartut suliarisarpaat. Akileraartarnermut tunngasut annertusiartorlutillu pisariuneruleriartornerat pissutigalugu kommissionit akileraarusiisartut ullutsinnut naleqqukkunnaartutut isigineqarmata, siunnersuut manna aqqutigalugu taakku atorunnaarsinneqarnissaat siunnersuutigineqarpoq, tamatumalu kingorna akileraarusiinerit akileraarutissanillu missingiilluni angissusiliinerit kommunini akileraaruseriffiit ingerlattalissavaat. Kommunalbestyrelsit aammalu akileraarutissanik angissusiliinermik kukkunersiuinermillu sulineq imminnut avissaartillugit immikkoortinneqarluinnassapput. Taamaattumillu kommunini akileraarusiisarnermik oqartussaasut suliassaataannut immikkut akisussaassuseqarluni kommunimi atorfilimmik ataatsimik kommunit ataasiakkat toqqaanissaat siunnersuutigineqarpoq. Kommunalbestyrelsilli sulianut akisussaasuullutillu qullersaassapput.

b. Piffinni qitiusumilu maalaarnissamut periarfissat pisariillisaavigineqarneri
Kommissionit akileraarusiisartut akileraarutissanik angissusiliinerannut maalaarumminut akileraartartoq ilalerneqanngikkuni Akileraartarnermut Siunnersuisoqatigiinnut maalaarsinnaasarpoq. Akileraartartorli Akileraartarnermut Siunnersuisoqatigiinnit ilalerneqanngikkuni Akileraartarnermut Siunnersuisoqatigiinnut suliaq nutaamik suliassanngortissinnaavaa. Taamaalillunilu kommissionit akileraarusiisartunit Akileraartarnermullu Siunnersuisoqatigiinnit suliaq ataaseq katillugu sisamariarlugu ullumikkut suliarineqarsinaasarpoq. Tamatuma kingorna suliap Nunatta Eqqartuussivianut suliassanngortissinnaaneranut akileraartartoq periarfissaqarpoq. Ombudsmandip arlaleriarluni Akileraartarnermut Siunnersuisoqatigiit suleriaasiat kingaappallaarnerarlugu isornartorsiortarsimavaa, ilaatigut takuuk Inatsisartut Ombudsmandiata ukiumoortumik nalunaarutaa 2001 28-1. Taamaattumik suliap Nunatta Eqqartuussivianut suliassanngortinneqannginnerani kommunini akileraartarnermik ingerlatsivimmi ataasiarluni aammalu Akileraartarnermut Siunnersuisoqatigiinni ataasiarluni suliarineqartartussanngortinneratigut periaatsip pisariillisaavigineqassasoq siunnersuutigineqarpoq. Taamaattorli piffinni akileraartarnermik ingerlatsiviit akileraarutissat aalajangereernerannit ukiup ataatsip qaangiunnera angullugu sulianik qularutigineqarsinnaanngitsunik aningaasartallu angissusaat apeqqutaatinnagu suliarinneqqissinnaanermik siunnersuut manna aqqutigalugu periarfissinneqarput.

c. Akileraartarnermut Siunnersuisoqatigiit qaammatit aqqaneq marluk iluanni aalajangiisimatinnagit Nunatta Eqqartuussivia aqqutigalugu suliassanngortitsisinnaanermik periarfissaq
Akileraartarnermut Siunnersuisoqatigiit aalajangiinerata nalunaarutigineqareerneranit qaammatit arfinillit iluanni suliamik Nunatta Eqqartuussivianut ingerlatitseqqissinnaanermik akileraartartut ullumikkut periarfissaqarput. Akileraatarnermut Siunnersuisoqatigiit ukiup ataatsip iluani suliamik naammassinnissimanngippata maalaaruteqartoq Nunatta Eqqartuussivia aqqutigalugu suliassanngortitsisinnaanerminnut siunnersuut manna aqqutigalugu periarfissaqalerput.

d. Akileraarusiinermik suliaqarnissaq pillugu pilersaarummik piffinni oqartussaasunit malinneqartussamik Akileraartarnermut Siunnersuisoqatigiit aalajangersaassapput
Kommissionit akileraarusiisartut siunnersuut manna aqqutigalugu atorunnaarsinneqarnerisa kingunerisaanik kommunini akileraartarnermut oqartussaasut akileraarusiisarnermik suliaqarnissaannut Akileraartarnermut Siunnersuisoqatigiit ukiut tamaasa pilersaarusiortassasut siunnersuutigineqarpoq. Akileraarusiisarnermik suliaqarnissamut pilersaarutip malinneqarnissaa kommunalbestyrelsit ataasiakkaat akisussaafigissavaat. Taamaaliornikkut akileraarusiisarnerit pisariaqalivissimasumik pitsanngortinneqarsinnaassasut siunnersuuteqartut neriuutigaat.

e. Ingerlatseqatigiiffiit amigartoorutissaminnik nuussisinnaanerat pillugu siumut allanngortinneqarsinnaanngitsumik nalunaaruteqarsinnaaneq
Akileraarutaasussat ilanngaatiginissaat siunertaralugu ingerlatseqatigiiffiit amigartoorutinik ukiunut naatsorsuusiorfinnut tullernut nuussinissaminnik kissaateqartut, tamatuminnga atuinissamik kissaateqarnerminnit akileraarutitigut kinguneqaatinik paasisaqarnissamik tungaannut ullumikkut qaammatini 20-ini utaqqisariaqarsinnaasarput. Tamanna akileraartarnermi oqartussaasut nalinginnaasumik akileraarusiinermut atatillugu apeqqummik paasinarsisitsinissaasa tungaanut ingerlatseqatigiiffiit utaqqisariaqartarnerannik pissuteqartarpoq. Siunnersuut manna aqqutigalugu kinaluunniit pingaarutilimmik pissutissaqarsorisoq ingerlatseqatigiiffiup amigartoorutaasa ukiuni tulliuttuni tallimani isertitanit akileraaruserneqartussaasunit ilanngaatigisinnaanerinik Akileraatarnermut Siunnersuisoqatigiinnit siumoortumik allanngortinneqarsinnaanngitsumik nalunaarummik pissarsisinnaavoq.

f. Qarasaasiat atorlugit attaveqatigiissinnaanermut inatsisitigut tunngavissat
Akileraartarnermut atatillugu sullissinermi qarasaasiat atorlugit ingerlatsisinnaanermut periarfissat siunersuut manna aqqutigalugu ammaanneqarput. Taamaattumillu akileraartarnermi oqartussaasut innuttaasullu akornanni attaveqatigiinnerup pisariillisaavigineqarnissaa siunertaralugu Naalakkersuisut akileraartarnermut tunngasuni qarasaasiat aammalu digital signaturip atorneqarnissaat pillugu maleruagassanik aalajangersaasinnaanermut inatsitigut tunngavissinneqarnissaat siunnersuutigineqarpoq.

II Pisariillisaaneq iluanaaruteqarsinnaanermillu qulakkeerineq

a. Kommunit suleqatigiissinnaanerannut tunngavissiineq (kommuni ataaseq arlallilluunniit)
Siunnersuutip immikkoortua uana aqqutigalugu kommunalbestyrelsit marluk arlaqarnerusulluunniit ataatsimoorlutik inummik ataatsimik, kommunit arlaanni sulisumik, kommunini tamani akileraarusiisarnermi suliassanik tamanik taakkuluunniit ilaannik akisussaaffiginnittussamik toqqaasinnaanermik periarfissinneqassasut siunnersuuteqartup kissaatigaa. Taamaalillutik kommuneqarfiit killeqarfii akimorlugit kommunit akileraartarnermik ingerlatsivimmik ataatsimoorussamik pilersitsinissaminnik periarfissinneqarput. Kommunalbestyrelsit taama suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqartut namminneq kommunerisaminni akileraarusiisarnermik suliaqarnissamut pilersaarutip malinneqarnissaa akisussaaffigisassavaat.

Suliat pitsaasumik suliarineqartarnissaasa qulakkeerneqarnissaa siunertaralugu akileraartarnermik ingerlatsivimmik ataatsimoorussamik pilersitsinissamut atatillugu pisuni ataasiakkaani tamani Naalakkersuisut akuersissuteqartarnissaat siunnersuutigineqarpoq.

b. Akileraartarnermik Pisortaqarfimmik tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit suleqateqarnissamut tunngavissiineq
Minnerunngitsumik kommuni arlalinni ingerlatseqatigiiffinnik akileraarusiisarnerup pitsaanngitsumik ingerlanneqarnera pissutigalugu pisortat akileraarutitigut isertitassanik ingerlaavartumik annaasaqaateqartartut ilimagineqarpoq. Akileraarusersuisarnermi suliat oqimaannerusut ilaata taassuma pitsaanerusumik suliarineqartalernissaa siunertaralugu kommunit ataasiakkaat akileraarusiisarnermik suliassaat tamakkerlugit, taakkuluunniit ilaat akiliuteqarnikkut Akileraartarnermik Pisortaqarfimmut nuunneqarsinnaanerannut inatisitigut tunngavissiinissaq siunnersuutigineqarpoq. Sulianik nuussineq Akileraartarnermik Pisortaqarfiup kommunillu ataasiakkaat akornanni aalajangersimasumik isumaqatigiissusiorneq tunngavigalugu pisassaaq.

 

III Ataqatigiissaariniarnikkut ajornartorsiutit

a. Annertussusileriikkamik ikiorsiissutit akileraaruserneqartussanngortinneri
Pisortanit ikiorsiissutit arlaqartut, assersuutigalugu ineqarnermut tapiissutit, ukiup siuliani akileraaruserneqartussatut isertitat annertussusaat tunngavigalugit ullumikkut annertussusilerneqartarput. Aammattaaq pisortat sullissinerinut arlaqartunut akiliutissat, assersuutigalugu meeqqerivimmiititsinerit, ukiut siuliini isertitat akileraaruserneqartussat tunngavigalugit aalajangersarneqartarput. Akileraartarnermilli Pisortaqarfiup Ilaqutariinnermullu Pisortaqarfiup naatsorsuinerat naapertorlugu maleruagassat maanna atuuttut arlalitsigut ataqatigiinngissuteqartut, inunnummi arlaqartunut piffissap ilaani annertussusileriikkanik ikiorsiissutinik pisartagaqarneq piffissaq tamaat suliffeqarnermit imminut akilersiinnaanerummat. Aammattaaq innuttaasut ilaannut minnerpaamik akissarsiaqarneq piffissap ilaani suliffissaqannginermik pisortanillu ikiorsiissutinik pisatagaqarnermik ilallugu anginerusumik akissarsiaqarluni sulinermit imminut akilersinnaaneruvoq, tamannalu innuttaasut ilinniarusussusaannut piffissarlu tamaat suliffeqarnissaannut pilerinarnerulersitsinngilaq.

Maleruagassat maanna atuuttut malillugit assersuutigalugu kisermaaq Nuummi najugalik marlunnillu pisortat paaqqinniffiiniittartunik meeraqartoq ullorlu tamaat suliffeqarnermigut akunnermullu akissarsiat minnerpaaffinik 66 kr.-inik akissarsiaqartoq, ineqarnermut meeqqerivinnullu akiliutit ilanngaatigereerlugit, 2004-mi ukioq tamaat atugassatut 79.700 kr.-inik pissaqassaaq. Aningaasat taakku akileraarutinut ilanngaatit qaffanneqarnerisa kingunerisaannik 2007-imi 85.400 kr-inut qaffassimassapput.

Inulli qulaani taaneqartoq piffissap ilaani suliffissaqanngikkallarnermi nalaani sapaatit akunnerini 13-ini annertussusileriikkanik ikiorsiissutinik pisartagaqarsimaguni, ukiullu sinnerani ulloq tamaat suliffeqarluni, 2004-mi ukioq tamaat aningaasat atugassai 99.500 kr.-inik 2007-imilu 103.800 kr.-inik annertussuseqassapput.

Tunngaviusumik isigalugu inuk pineqartoq sapaatit akunnerini 13-ini suliffeqaannarnermut taarsiullugu suliffeqanngikkuni ukiumut 20.000 kr.-ingajaat iluanaarutigisinnaavai. 2007-imi iluanaarutit ukiumut 18.000 kr.-inik annertussuseqassapput.

Inuk qulaani assersuutitut taaneqartoq piginnaassusiliisumik assigisaanilluunniit ilinniagaqarsimanermi kingunerisaanik akunnermut 90 kr.-inik pissarsisarpat, pineqartoq 2004-mi 91.400 kr.-inik atugassaqartassaaq. 2007-imi aningaasat taakku 92.700 kr.-inut qaffassimassapput. Inulli piffissap ilaani suliffissaqanngikkallarnermi nalaani sapaatit akunnerini 13-ini annertussusileriikkanik ikiorsiissutinik pisartagaqartoq, ukiullu sinnerani ulloq tamaat suliffeqartoq, 2004-mi 91.400 kr.-inik 2007-imilu 102.000 kr-inik atugassaqassaaq.

Tunngaviusumik isigalugu inuk pineqartoq sapaatit akunnerini 13-ini suliffeqaannarnermut taarsiullugu suliffeqanngikkuni ukiumut 7.000 kr.-ingajaat iluanaarutigisinnaavai. 2007-imi iluanaarutit ukiumut 8.000 kr.-inik annertussuseqassapput.

Ilanngullugu maluginiarneqassaaq inuk akunnermut 90 kr.-inik isertitaqartoq 2007-imilu ulloq tamaat suliffeqartoq maleruagassat maanna atuuttut naapertorlugit inummit sapaatit akunnerini 13-ini annertussusileriikkanik isertitaqartartumit ukiullu sinnerani ulloq tamaat suliffeqarnermigut akunnermut 66 kr.-inik akissarsiaqartumit atugassai 11.000 kr.-inik ikinnerussapput.

Taamaalilluni Naalakkersuisut naatsorsuinerat naapertorlugu maleruagassat maanna atuuttut taamaannerisa kingunerisaanik inuit ilaannut suliffeqannginnissaq ilinniagaqannginnissarlu aningaasaqarnerup tungaanit isigalugu kajuminnarneruvoq.

Kajumilersitsinngitsumik taama aaqqissuussisimaneq illuatungilerniarlugu suliffissaarunnermi napparsimanermilu annertussusileriikkanik ikiorsiissutit tunngaviusumillu ikiorsiissutit allat, pisariaqartitsisoqavinnerani tunniunneqartartut, isertitanut akileraaruserneqartussaatitaasunut ilanngullugit naatsorsorneqartalernissaat siunnnersuutigineqarpoq. Tamatuma peqatigisaanik isumaginninnermut ikiorsiissutit nalingisa appannginnissaat siunertaralugu immikkut siunnersuuteqarnikkut annertussusileriikkamik ikiorsiissutitut tunniunneqartartut SIK-imi minnerpaaffissatut akissarsiaritinneqartartut 55 %-ianit 90 %-ianut qaffanneqarnissaat siunnersuutigineqarpoq. (UKA2004/28 Annertussusileriikkanik ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneranik Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut). Ikiorsiissutit qaffaavigineqarlutillu aningaasarsiatut A-tut akileraaruserneqartussanngortitaammata nalinginnaasumik ikiorsiissutisisartut aningaasatigut atugassaat annertunerusumik allannguuteqassanngillat.

Ikiorsiissutilli qaffaavigineqartut taakku pisortanit pisartakkat ikiorsiissutillu siuliani taaneqartut annertussusiliivigineqarneranni naatsorsuinermi ilanngullugit tunngavigineqartassapput. Taamaalilluni qulaani assersuutigineqartup kisermaap Nuummi najugaqartup, marlunnik meeraqartup sapaatillu akunnerini 39-ini ulloq tamaat suliffeqarnermigut akunnermut akissarsiat minnerpaaffiannik 66 kr.-inik akissarsiaqartup sapaatillu akunnerini 13-ini annertussusileriikkanik ikiorsiissutinik pisartagaqartup, maleruagassat maanna atuuttut naapertorlugit aningaasat atugassai 2007-imi 20.000 kr-inik appariaateqassapput. Taamaalilluni inuk piffissap ilaani suliffissaaleqisoq inullu piffissaq tamaat suliffeqartoq aningaasatigut assigiingajammik atugassaqartinneqalissapput. Inuk akunnermut 90 kr.-inik akissarsiaqartoq qulaani assersuutigineqartoq taama allannguutinik aamma nalaataqassaaq.

Ilaqutariinnermut Pisortaqarfiup Akileraartarnermillu Pisortaqarfiup allakiaat ulloq 25. september 2004-meersoq ilanngussaq 1-itut ilanngunneqartoq ataatsimiititaliamit innersuussutigineqassaaq. Apeqqut allakiami erseqqinnerusumik nassuiaateqarfigineqarpoq, qulaanilu assersuutit atorneqartut assigi arlallit nassuiaateqarfigineqarlutik.

b. Pisortanit ikiorsiissutit akileraaruserneqartussanngortitaapput, ilanngaasereerlugilli tunniunneqartassallutik
Siunnersuutikkut matumuuna pisariaqavissuinnarnut ikiorsiissutit akileraaruserneqartussanngortinneqarnissaannut pingaarnertut siunertaq tassavoq taakku isumaginninnermi ikiorsiissutit naatsorsorneqarnerini tunngavittut ilanngunneqarnissaat. Taamaattumik inuit ikiorsiissutinik taakkuninnga pisartagaqartut isertitaasa annikilleriaataannut naapertuuttumik ataatsimoortumik akileraarutaasa appaavigineqarnissaat siunnersuutigineqarpoq. Naak pisariaqavissuinnarnut ikiorsiissutit isertitatut A-tut naatsorsuunneqartaleraluartut, taamaaliornermi ikiorsiissutit tunniunneqartut A-nik akileraaruserneqartassanngillat.

 

IV Iluanaarutisiat akileraaruserneqartarnerat aammalu iluanaarutisiat nikingassutaannik akileraarusiisarneq

a. Ataani taaneqartunut atatillugu iluanaarutisiat nikingassutaannik akileraarusiisarnerup nassuiaatigineqarnera: 1. Kinguaariit nikinnerannut atatillugu aningaasaatinik appartitsisarneq
2. Tuniniaaqqinnissaq siunertaralugu sulisorisat aktiaataannik pisisarneq
3. Ingerlatseqatigiiffiit aningaasanik niuerfinni nalunaarneqarsimasut nammineq aktiaatiminnik utertitsillutik pisisarnerat

Aktiaateqarluni aamma piginneqatigiilluni il.il. ingerlatseqatigiiffiit iluanaarutisianit aktiaatilinnut piginneqataassutilinnullu agguaassat ullumikkut akileraaruserneqartarput. Ingerlatseqatigiiffiup kommunimi akileraarfigisartagaani %-inngorlugu akileraarusiussap atuuttup assinganik iluanaarutisianit akileraarutit ingerlatseqatigiiffimmit unerartinneqassapput. Ingerlatseqatigiiffiulli aningaasat iluanaarutisiatut agguaanneqartut isertanik nalunaarsuinermini ukiut tallimat tikillugit ilanngaatigisinnaavai. Ingerlatseqatigiiffimmit iluanaarutisiatut agguaassat iluanaarutisianik agguaassineq qanoq taaguuserlugu qanorlu ilusilerlugu pinera apeqqutaatinnagu iluanaarutisiatut isigineqartarput.

1. Kinguaariit nikinnerannut atatillugu aningaasaatinik appartitsisarneq

Iluanaarutisianit akileraarusiisarnermi maleruagassat atuuttut nassuiaatigineqartut ulluinnarni atuutsinniarneri arlalitsigut sanngeequteqartoq paasinarsisimavoq.

Kinguaariit nikinnerannut atatillugu ingerlatseqatigiiffiup aningaasaatiminik annertuumik appaanissaa amerlasuutigut pisariaqartarpoq. Tamanna ilaatigut piginnittumut tunuarnissamik kissaateqartumut aningaasanik annertuumik agguagarsisinneqarneranik pissuteqarsinnaasarpoq. Aningaasanilli agguaassinerup annertunerata kingunerisaanik killigititatut piffissaliussap iluani agguaassinerup ilanngaatigineqarsinnaaneranik periarfissamik atuinissaq ingerlatseqatigiiffimmut ajornakusuukkajuttarpoq.

Taamaattumik pisuni taamaattuni iluanaarutisianit agguaassinermi akileraarutip allanngortinneqarnissaa siunnersuutigineqarpoq. Aalajangersimasumik siunnersuutigineqartoq tassaavoq; ingerlatseqatigiiffiup kommunimi angerlarsimaffigisaani tamakkiisumik akileraarusiussatut atuuttup ingerlatseqatigiiffiullu akileraarutigisartagaata nikingassutaata annertoqataa iluanaarutisiat nikingassutaannik akileraarutitut ingerlatseqatigiiffimmit unerartinneqassasoq. Kingullertut taaneqartoq ullumikkut 35 %-inik annertussuseqarpoq. Tassa Nuummi, 2004-mi 40 %-imik tamakkiisumik akileraarusiiffiusumi, suliffeqarfiup iluanaarutisiat nikingassutaattut akileraarutissaa 5 %-iussaaq. Annikinnerusumik akileraartussaatitaanermut illuatungiliullugu ingerlatseqatigiiffiup isertitanik nalunaarsuinermini iluanaarutinit agguaassissutit ilanngaatigisinnaassanngilai.

2. Tuniniaaqqinnissaq siunertaralugu sulisorisat aktiaataannik pisisarneq

Piginnittunut iluanaarutisiatut agguaassissutit pisuni ataasiakkaani ingerlatseqatigiiffinnit toqqortorniarneqartarput. Tamanna nalinginnaasumik ingerlatseqatigiiffiup kisimiillunilu piginnittuusup akornanni akissarsianngorlugu tunniussinikkut allatulluunniit niueqatigiinnertut ilusilerlugu, assersuutigalugu nalilinnik akisunaarujussuarlugu pisinikkut, ingerlanneqartarpoq. Taamaalilluni sulisorisat aktiaataannik utertitsilluni pisineq aktiaatilinnut iluanaarutisiatut tunniussinermut sanilliunneqarsinnaavoq. Aktianut akiliuteqarneq, iluanaarutisianik tunniussinertut taaneqartariaqartoq, iluanaarutisiat nalinginnaasumik akileraaruserneqartarnerattut akileraarusiiffigineqassaaq.

Aammali ingerlatseqatigiiffik sulisorisamut allamut tunineqarnissaat siunertaralugu sulisorisap allap aktiaataanik pisisinnaasarpoq. Maleruagassat ullumikkut atuuttut naapertorlugit sulisorisat aktiaataannut akiliuteqarnermi siuliani nassuiaatigineqartutut iluanaarutisianik nalinginnaasumik akileraarusiussassanik unerartitsisoqassaaq. Iluanaarutisianilli nalinginnaasumik agguaassineq pineqanngimmat, aktiammi tuneqqinnissaat siuneratarerpiarlugu pisiarineqarmata, aktianut akiliutit qulanni immikkoortoq 1-imi nassuiaatigineqartut naapertorlugit iluanaarutisiat nikingassutaannik taamaallaat akileraaruserneqartassasut. Iluanaarutisianit akileraarutit appasinnerunissaanni piumasaqaataavoq ingerlatseqatigiiffiup aktiat utertillugit pisiani aktiaatitut nammineq pigisanut allanut naatsorsuutitigut immikkoortisimassagai.

3. Ingerlatseqatigiiffiit aningaasanik niuerfinni nalunaarsorneqarsimasut nammineq aktiaatiminnik utertitsillutik pisisarnerat

Ingerlatseqatigiiffik aningaasanik niuerfinni nalunaarsorneqarsimasoq aningaasaatigisat appartinneqarnissaat siunertaralugu aningaasanik niuerfimmi nammineq aktiaatimi utertitsillugit pisiarinissaat ingerlatseqatigiiffiup ataatsimeersuarnerani aalajangerpat, taama utertitsilluni pisinerup iluanaarutisiat nikingassutaannik akileraarusiisarnermut immikkoortoq 1-ip ataani nassuiaatigineqartumut ilaatinneqassasoq siunnersuutigineqarpoq. Taama pisoqarsinnaavoq assersuutigalugu imminnut aningaasalersornissamik anguniagaqarnermi ingerlatseqatigiiffiup aningaasanik niuerfimmit ilaannakortumik tunuarniarneranut atatillugu.

b. Avaqqutaarinnittarneq – Suliffeqarfimmik tunisinerup kingorna atorunnaarsitsinermi iluanaarutisiat nikingassutaannik akileraarusiisarneq
Siunnersuutip ilaatigut matumuuna pineqartukkut isertitanit akileraarutit pillugit inatsimmi avaqqutaarinninnissamut periarfissaq matuniarneqarpoq. Paasinarsisimavormi iluanaarutisianit akileraarusiisarnermi maleruagassat atuuttut avaqqutaarneqarsinnaasut. Tamanna pisinnaasarpoq ingerlatseqatigiiffimmi aningaasanik tigoriaannarnik amerlasuunik pigisaqarluni aktianik amerlanernik piginnittuusoq ingerlatseqatigiiffimmik nutaamik pilersitsippat. Tamatuma kingorna aktianik amerlanernik piginnittuusup peqqusineratigut ingerlatseqatigiiffioqqaartup pigisai ingerlatseqatigiiffimmut nutaamut tunineqassapput, tamatumalu kingorna ingerlatseqatigiiffioqqaartoq atorunnaarsinneqarluni. Taamaalilluni aktianik amerlanernik piginnittup suliffeqarfiutini ingerlateqqissinnaavaa, tamatumali peqatigisaanik ingerlatseqatigiiffiup atorunnaarsinneqartup aningaasaataanik tigoriaannarnik iluanaarutisianit akileraarutissanik unerartitsinertaqanngitsumik atuisinnaanngorluni.

Taamaattumik taama pisoqartillugu aktianik amerlanernik piginnittup atorunnaarsitsisoqarneratigut iluanaarutisiaasa nalinginnaasumik iluanaarutisiatut, iluanaarutisianik nalinginnaasumik akileraarutissanik unerartitsissutaasussatut, isigineqarnissaat siunnersuutigineqarpoq.

Tusarniaanermit akissutisiat
Ataatsimiititaliap siunnersuutip suliarineqarneranut atatillu tusarniaanermit akissutisiat nuutinneri piniarpai. Tusarniaanermit akissutisiat immikkut oqaaseqarnissamut pissutissaqalersitsinngillat.

Siunnersuutip ilusiligaanera
Siunnersuummi amigaatit naleqqutinngitsullu pillugit Inatsisartut Inatsisissanik Nalilersuisarfiannit allakkiamik ataatsimiititaliaq pissarsivoq. Siullermeerinissaq sioqqullugu allakkiami kaammattuutigineqartunut naapertuuttumik siunnersuummik iluarsisamik Naalakkersuisut saqqummiussisimanerat ataatsimiititaliap iluarisimaarlugu maluginiarpaa.

Aningaasatigut kinguneqaatissat
Naalakkersuisut KANUKOKA-llu naliliipput kommunit suleqatigiilernerisigut akileraarusersuinerup pisariillisaavigineqarnerata kingunerisaanik ukiumut 15 mio. kr-it angullugit sipaaruteqartoqarsinnaasoq. Taama sipaaruteqarnissami apeqqutaassaaq kommunit akileraarusersuineq pillugu suleqatigiilernersut imaluunniit akileraarusarsuisarnermik Akileraartarnermik Pisortaqarfimmut nuussinersut.

Maalaaruteqartarnerup pisariillisaavigineqarnera piffissaq qaninnerusoq isigalugu aningaasatigut sunniuteqassanngilaq. Pisariillisaaneq ungasinnerusoq isigalugu allaffissornikkut sipaaruteqarfiussasoq ilimagineqarpoq.

Kommissionit akileraarusiisartut atorunnaarsinneqarnissaat annikitsuinnarmik sipaaruteqarfiusussatut ilimagineqarpoq, ilaasortammi sulinerminni akissarsisinneqarneq ajormata.

Iluanaarutisiat nikingassutaannik akileraarusiisalerneq ukiumut 1 mio. kr.-inik isertitaqarnerulernermik kinguneqartussatut ilimagineqarpoq.

2007-imi allannguutit tamakkiisumik atuutilerpata pisortanit ikiorsiissutit ilaasa akileraaruserneqartalernerisa kingunerisaanik pissarsisartut isertitaasa akileraarusigassaatitaasut qaffariaateqarnissaat ilimagineqarpoq. Tamanna ilaatigut meeqqanut tapiissutinut ineqarnermullu tapiissutinut aningaasartuutit appariartuaarnissaannik meeqqeriviillu isertitaqarnerulernissaannik kinguneqassasoq ilimagineqarpoq. Tamatuma nassatarisaanik kommunit isertitaat qaffariartussapput.

Kommuninut tapiissuteqariaatsip aaqqissuussaanerata allanngortinneqarneratigut annertussusileriikkanik ikiorsiissutit akileraarutaasussanngortinneqarnerat kommuninut aningaasatigut sunniuteqassanngitsoq Naalakkersuisut siunertaraat. Tamanna Namminersornerullutik Oqartussat KANUKOKA-llu ukiumut missingersuusiorfimmut 2005-imut ataatsimoortumik tapiissutit pillugit isumaqatigiissutaanni ilanngunneqarsimavoq. Taamaalilluni illuatungeriit ataatsimut naatsorsuinerat tunngavigalugu suliffissaaleqisut 2.500-inik amerlassuseqartillugit kommunit ukiumut aningaasartuuteqarnerussutissaasa isertitaqarnerussutissaasalu assigiinngissutaat 3,5 mio. kr-iussasut isumaqatigiissummi takuneqarsinnaavoq. Tamatuma kingorna kommuninut ataatsimoortumik tapiissutit taakku amerlaqataannik qaffanneqarsimapput.

Ilusiliinermut nassuiaat
Ataatsimiititaliap kissaaneqarnera naapertorlugu Akileraartarnermik Pisortaqarfik ulloq 23. september 2004 ataatsimiititaliamik ataatsimeeqateqarnermi siunnersuutip ilusiligaanera pillugu nassuiaateqarpoq.

Allannguutissatut siunnersuut
Naalakkersuisut ulloq 27. september 2004 siunnersuummut matumunnga allannguutissatut siunnersuummik saqqummiussipput. Taamaalilluni isertitat akileraarusigassaasut naatsorsorneqarneranni pisariaqartitsisunut ikiorsiissutit annertusisat, pisortanit ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 10, 1. november 1982-imeersumi kapitali 6 naapertorlugu, inatsimmi siuliani taaneqartumi kapitali 5 naapertorlugu pisariaqavissuinnarnut ikiorsiissutit assigalugit, ilanngunneqartarnissaat siunnersuutigineqarpoq. Pisariaqartitsisunut ikiorsiissutit annertusisat kukkuluttornikkut siunnersuutaaqqaartumi ilanngunneqarsimanngillat. Allannguutissatut siunnersuutigisassatut missingiusiaq ilanngussaq 2-tut ilanngunneqarpoq.

Ataatsimiititaliaq isumaqatigiittoq siunnersuut pillugu ima oqaaseqassaaq:

Allannguutissatut siunnersuut siunnersuutaaqqaartumut pissusissamisoortumik attuumassuteqartoq ataatsimiititaliaq isumaqarpoq.

Tamanna tunngavingalugu Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliap allannguutissatut siunnersuut Inatsisartunit akuersissutigineqassasoq inassutigaa.

Ataatsimiititaliaq isumaqatigiittoq siunnersuutaaqqaartoq pillugu ima oqaaseqassaaq:

Kommunit akunnerminni suleqatigiinnerisigut Akileraartarnermillu Pisortaqarfimmik suleqateqarnikkut akileraarusiisarnerup pisariillisarneqarnissaanut periarfissanik nutaanik siunnersuutikkut ammaassisoqartoq ataatsimiititaliamit oqaatigineqassaaq. Suleqatigiinnissamut aaqqissuussinerit taakku tamakkiisumik atorneqanngippata Naalakkersuisut pineqartoq pillugu inatsisiliornissamik sulissutiginninnissaat Naalakkersuisuni ilaasortap saqqummiussissummini erseqqissarmagu ataatsimiititaliap naammagisimaarpaa. Taamaalilluni akileraartarnermik ingerlatsinerup pisariillisaavigineqarneranik ingerlatsinissap kinguarsaanertaqanngitsumik Naalakkersuisunit ingerlanneqarnissaa ataatsimiititaliap naatsorsuutigaa. Akileraartarnermut tunngasut pillugit kommunit akornanni suleqatigiinneq Akileraartarnermillu Pisortaqarfimmik suleqateqarneq piaartumik siaruaallunilu atorneqalinngippat, akileraarusersuisarnerup tamarmiusup, tamatumaluunniit ilaata, qitiusumit ingerlanneqalernissaa siunertaralugu Naalakkersuisut siunnersuuteqarnissaminnut nangassuteqartariaqanngitsut ataatsimiititaliaq aamma isumaqarpoq. Taamaattumik siunnersuut matumani pineqartoq kommunit akornanni suleqatigiinnerup annertuseriarneranik aammalu akileraarusiisarnerup pitsanngoriarneranik kinguneqanngitsoq taamanikkussamut naliliinerup takutippagu Naalakkersuisut kingusinnerpaamik 2007-imi ukiakkut ataatsimiinnermi akileraarusiisarnerup qitiusumit ingerlanneqalernissaanut alloriarnissaat ataatsimiititaliamit kaammattuutigineqassaaq.

Pisortanit ikiorsiissutit akileraaruserneqartussanngortitaaneri ungasinnerusoq isigalugu pineqartut ilaannut aningaasanik annikinnerusunik atugassaqalernermik kinguneqarsinnaasoq ataatsimiititaliap ilisimaaraa. Tamanna ataatsimiititaliamit ajuusaarnartutut isigineqarpoq, tamatumali peqatigisaanik oqaatigineqassalluni ullumikkut pisortanit ikiorsiissutit kajumissuseqalersitsinngitsumik aaqqissuunneqarsimanerat tulluartuunanilu naleqquttuunngitsoq. Taamaattumik suliffeqarnissamit suliffissaaleqisuunissap inuit ilaannut aningaasat tungaannit isigalugu kajuminnarnerunera ungasinnerusoq isigalugu illersorneqarsinnaanngilaq. Tamanna aamma Inatisartut kissaataannut naapertuutinngilaq. Taamattaaq sulisartut inuussutissarsiutit ilaanni piginnaassusiliisumik ilinniarsimasutut suliffeqartut ilinniagaqarsimanngitsutut suliffeqalernermikkut piffissallu ilaani suliffissaqanngikkallartutut pisortanit ikiorsiissutinik pisatagaqarnermikkut aningaasanik tigusartakkaminnik qaffariaasinnaanerat naleqquttuunngilaq. Ilinniagaqarsimasunik amigaateqarneq nunatta ineriartornerani aporfiuvoq, ataatsimiititaliarlu isumaqarpoq Inatisartut ajornatorsiummik tassannga aaqqiiniarneranni pisortanit ikiorsiissutit katitigaanerat aporfiussappat tamanna illersorneqarsinnaanngitsoq.

Siunnersuut aqqutigalugu malaartarnerit pisariillisaavigineqarniarneqarannik IT-millu atuilersitsiniarnermik tapersersuinini ataatsimiititaliap naggasiullugu oqaatigissavaa. Taamaaliornikkut Naalakkersuisut akileraartarnerup iluani sukkanerusumik pitsaanerusumillu sulianik ingerlatsisinnaanermik siuarsaaniarnerat ataatsimiititaliap pitsaasutut isigaa, Naalakkersuisummi pineqartumi pisariillisaanerminni inuit suliffeqarfiillu ataasiakkat inatsisitigut illersugaanerat suli eqqummaariffigissagaat ataatsimiititaliamit naatsorsuutigineqarmat.

Naggataagut siunnersuutip matumani pineqartup akuersissutigineqareerneratigut Kalaallit Nunaanni isertitanit akileraarutit pillugit inatsisip nalunaarusiuunneqarnissaa ataatsimoortunngortinneqarnissaaluunniit ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut kaammattuutigissavaa.

Tamanna tunngavingalugu Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliap siunnersuut Inatsisartunit akuersissutigineqassasoq inassutigaa.

Taama oqaaseqarluni Inatsisartut Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliaata siunnersuut aappassaanigassanngortippaa.

	Kalistat Lund Siulittaasoq
Agathe Fontain siulittaasup tullia		Augusta Salling
Per Skaaning		Ole Thorleifsen

Ilanngussaq  1 : Annertussusileriikkanik ikiorsiissutit aammalu pisariaqavissuinnarnut annertusisamillu ikiorsiissutit aningaasarsianut akileraaruteqaataasussanut naatsorsuunneqartalernissaannut atatillugu sunniutissat pillugit allakkiaq.

Ilanngussuaq 2 : Aappassaaneerinninnermut allannguutissatut siunnersuut