8. oktober 2004

EM 2004/ 32

 

Tupa avatangiisinullu tupatorfiunngitsunik isumannaarineq, kiisalu tupanik nioqqutissat nalunaaqutserneqartarneri pillugit Inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuut

pillugu

Inatsisartut Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliaata

ISUMALIUTISSIISSUTAA

Siunnersuutip aappassaaneerneqarnerani saqqummiunneqartoq

 

Inatsiartut Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliaat suliarinninnermini ukuninnga inuttaqarpoq:

Inatsisartunut ilaasortaq Enos Lyberth, Siumut, siulittaasoq
Inatsisartunut ilaasortaq Agathe Fontain, Inuit Ataqatigiit. siulittaasup tullia
Inatsisartunut ilaasortaq Doris Jakobsen, Siumut
Inatsisartunut ilaasortaq Astrid Fleischer Rex, Demokraatit
Inatsisartunut ilaasortaq Godmand Rasmussen, Atassut

Inatsisartut Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliaata UKA 2004-mi siullermeerinnerup kingorna aalajangiiffigisassatut siunnersuut misissuataarpaa imalu oqaaseqarfigissallugu.

Ataatsimiititaliap siunnersuummut aallarniutitut oqaaseqaatai

Avatangiisit pujortarfiunnginnissaat pillugu maleruagassat manna sukateriffigineqarnerat Inatsisartut Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliaata tamakkiisumik taperserpaa. Pujortartarnerup peqqissutsimut kingunipilorisartagai innuttaasunit ilisimaneqaleqqullugit paasititsiniutigineqartariaqarput aammalu pinaveersaartitsinermik suliniutit ingerlattuarneqarnissaat qulakkeerneqartariaqarluni. Taamaattumik meeqqanut inuusuttuaqqanullu 18-it inorlugit ukiulinnut tupanik tuniniaanerup inerteqqutaanissaa pisariaqartoq ataatsimiititaliaq isumaqarpoq.

Tupatorneq nunatsinni peqqissutsimut ajoqutaasut annersaasa ilagaat. Innuttaasut inersimasut 70 %-ii pallillugit pujortartartuupput inuusuttuaqqallu pujortartartut 40 %-it missaaniipput.

2003-mi ukiakkut ataatsimiinnermi Inatsisartunut ilaasortat arlallit tupa pillugu peqqussutip atuuttup sukaterneqarnissaa pillugu siunnersuutinik saqqummiussipput, taassungalu ilanngullugu tupanik nioqqutissanik pisisinnaanermi ukiutigut killiliinissaq. Taamatuttaaq pisortat illorsuini meeqqallu atuarfiini pujortartarnerup inerteqqutigineqalernissaa siunnersuutigineqarpoq 2003-milu ukiakkut ataatsimiinnermi aalajangerneqarpoq siunnersuummik tamatumunnga naapertuuttumik Naalakkersuisut saqqummiussissasut.

Tupatortarnerup kingunipilorisartagai eqqarsaatigalugit tupanik atuinerup tuniniaanerullu killilersimaarneqarnissaannik Naalakkersuisut anguniagaat pisariaqartumik alloriarnerusut ataatsimiititaliaq isumaqarpoq. Misissuinerit nutaat takutippaat tupatornerup kingunerisaanik napparsimalersartut nunatsinni napparsimmaveqarfimmut 300 millionit missaannik aningaasartuutaasartut.

Taamaattumik ataatsimiititaliaq isumaqarpoq pineqartumi sukaterisoqarnissaa pisariaqartoq siunnersuullu ilassilluarlugu.

Siunnersuutip imarisai

Inatsisartut Inatsisissatut Nalilersuisarfiata allakkiaanik ataatsimiititaliaq tigusaqarpoq. Allakkiaq isumaliutissiissummut uunga ilanngussatut ilanngunneqarpoq.

Kiisalu siuliani taaneqartut tunngavigalugit Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Naalakkersuisoq Asii C. Narup siunnersuummik ataatsimiititaliap suliaqarneranut atatillugu ataatsimiititaliami isumasioqatigalugu ataatsimeeqatigineqarpoq.

Isumasioqatigiilluni ataatsimiinnissamut aggersaassut Naalakkersuisunilu ilaasortap oqaasissaasa allattorsimaffiat isumaliutissiissummut matumunnga ilanngussatut ilanngunneqarput.

Isumasioqatigiilluni ataatsimiinermi saqqummiunneqartut saniatigut Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut allanik apeqqutissaqaratillu oqaaseqaatissaqanngillat, amerlanerussuteqartullu tassaasut Siumumeersut, Inuit Ataqatigiinneersut Atassummeersullu paassissutissat tusaatissatut tiguaat.

Tamanna tunngavigalugu ataatsimiititaliami aamerlanerussuteqartut siuliani taaneqartut siunnersuutip saqqummiunneqarnermisut iluseqarluni akuersissutigineqarnissaa inassutigaat.

Ataatsimiititaliami ikinnerussuteqartut tassaasut demokraatit siunnersuut pillugu ima oqaaseqaateqarumapput:

Tamanna tunngavigalugu ikinnerussuteqartut siuliani taaneqartut allakkiami oqaaseqaatigineqartunut matuma kinguliani taaneqartunut naapertuuttumik allannguutissatut siunnersuummik Naalakkersuisunut ilaasortaq saqqummiusseqqullugu kaammattussavaat:

Ingerlatseqatigiiffinni Namminersornerullutik Oqartussat pigisaanni avatangiisit pujortarfiunngitsut pillugit maleruagassat atuutilersinneqarsimappata maleruagassallu unioqqutinneqarpata ingerlatseqatigiiffik akiliisussanngorlugu pineqaatissinneqarsinnaavoq. Tamanna §§ 8 – 13 malillugu.

Inatsimmissaaq allassimavoq inatsimmi §§ 1 –7 unioqqutinneqarsimatillugit akiliisitsilluni pineqaatissiisoqarsinnaanngitsoq.

Sulisitsisup pissusissamisoorsoriguniuk allaffimmini pujortarsinnaavoq sulisorisarluunniit inatsimmik unioquutitsippat uparuanngissinnaallugu. Tamatumunnga pissutaavoq inatsimmi iliuusaasinnaasunik periarfissiisoqannginnera.

Pujortartarfiit sulivinni avatangiisinik nakkutilliisutut oqartussaasunit aamma nakkutigineqarsinnaasut demokraatit isumaqarput, soorlu immikkoortunut allanut tunngatillugu sullivinnik nakkutilliisut uparuaasinnaasut.

Inatsisissatut siunnersuummut isummernissamut tunngavissiamut atatillugu tupa pillugu peqqussutip qanoq annertutigisumik sukateriffigineqarnissaa oqallisaasimavoq. Malunnaatilimmik iliuuserineqarsinnaasunik periarfissiisoqanngippat annertuumik sukaterisoqassanngitsoq Demokraatit isumaqarput.

Taama oqaaseqarluni Inatsisartut Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliaata siunnersuut aappassaaniigassanngortippaa.

 

	Enos Lyberth, Siumut, siulittaasoq
Agathe Fontain Siulittaasup tullia		Doris Jakobsen
Godmand Rasmussen		Astrid Fleischer Rex

 

Ilanngussaq 1

Ilanngussaq 2

Ilanngussaq 3 (Qarasaasiatigut pigineqanngilaq)