Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 29, 23. maj 2024-meersumi § 6, imm. 3, § 7, imm. 1, § 12, imm. 1, § 14, imm. 1, § 15,  nr. 3-6 aamma 8, § 18, imm. 2, § 23, § 24, imm. 1, § 25, imm. 3, oqaaseqatigiit aappaat aamma § 68, imm. 2 naapertorlugit aalajangersarneqarput:

 

Kapitali 1

Atuuffia nassuiaatillu

 

Atuuffii

 

  § 1.  Nalunaarut manna atorneqassaaq inuussutissarsiutigalugu aalisarneq ukuninnga ingerlanneqartillugu:

1)  angallatit Kalaallit Nunaanni nalunaarsorsimasut,

2)  qimussit,

3)  angallatit nunanit allaneersut atorlugit Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani aalisarnermi, aamma

4)  angallatit nunanit allaneersut kalaallit pisassiissutaannik Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaata avataani aalisartut.

  Imm. 2.  Nalunaarut tamatuma saniatigut atorneqassaaq, saarullinnik inuussutissarsiutiginagu aalisarnermi tunisinissamut akuersissummik peqartunut, § 21 naapertorlugu.

 

Nassuiaatit

 

  § 2.  Nalunaarummi matumani uku imatut paasineqassapput:

1)  "Aalisarneq pillugu inatsit": Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat qaqugukkulluunniit atuuttoq.

2)  ”Tunngaviusumik killeqarfik”: Tunngaviusumik killeqarfiit, Kalaallit Nunaata kisimiilluni aningaasarsiornikkut oqartussaaffigisaa pillugu Statsministereqarfiup nalunaarutaani aalajangersakkat.

3)  Uuttuut ”BT”: Angallatip tamakkiisumik usitussusaanut uuttuutip allagartaa malillugu usit oqimaannerpaaffiat.

4)  Uuttuut ”a.t.t.”: Angallatip tamakkiisumik takissusaa, angallatip isorpiaaniit aqorpiaanut qeqqa atuarlugu uuttortarneqartoq (angallatip tamakkiisumik takissusaa).

5)  "Tunisisussaatitaaneq": Akuersissummut piumasaqaatit, pisat amerlassusaannik aalajangiisuusut, Kalaallit Nunaanni nunami suliffissuarmut suliareqqinneqarsimanatik tunineqartussat.

6)  ”Taamaaqataanik akuersissut”: Aalisagaqatigiinnut assigiinnut aalisariutinullu assigiinnut, avataani imaluunniit sinerissap qanittuani aalisartut, aalisarnissamut akuersissut.

7)  ”Umiatsiaaraq”: Aalisariutit suulluunniit 6 meteritut takitigisut naannerusulluunniit, aalisarnermi atorneqartut.

8)  ”Attartornissamik isumaqatigiissut”: Angallammik attartornissaq pillugu isumaqatigiissut, inuttaqartillugu (nalunaaquttap akunnikkaartumik attartorneq) imaluunniit inuttaqartinnagu (marloqiusamik nalunaarsukkamik attartorneq), piffissami aalajangersimasumi aalajangersimasumik aalisarnermut atugassaq.

9)  ”PNNP-mik aaqqissuussaq”: Aqutsiffik aalisarnermut inatsimmi kapitali 7-imi pineqartoq.

10)  ”Paggatassiineq”: Pisarineqarsinnaasunit tamarmiusunit (TAC) aalajangersaaffigineqarsimasunik aalisarneq, ingerlataqartunulli ataasiakkaanut pisassat amerlanerpaaffilerneqarsimanngitsut.

 

Kapitali 2

Akuersissut aamma piumasaqaatit

 

  § 3.  Inuussutissarsiutigalugu aalisarneq aamma inuussutissarsiutiginagu akuersissummik peqarnissamik piumasaqaatitaqarluni aalisarneq, taamaallaat Aalisarnermut Naalakkersuisumit tunniunneqarsimasumik akuersissummik peqarluni pisinnaavoq.

  Imm 2.  Akuersissut ingerlatsisunut aalisarnermut inatsimmi kapitali 2-mi aalisarsinnaanermut piumasaqaatinik eqquutsitsisunut taamaallaat tunniunneqarsinnaavoq.

  Imm. 3.  Akuersissut ingerlataqartumut aalajangersimasumut ataatsimut tunniunneqartarpoq kiisalu aalisarnermut aalajangersimasumik ataatsimik arlalinnilluunniit angallateqartumut, taamaattoq § 7, imm. 4 takuuk.

  Imm. 4.  Akuersissummik pigisaqartoq akuersissummut naapertuuttumik angallammik aalisarnermut atorneqartumik piginnittuussaaq. Taannali attartortitsinissamik isumaqatigiissuteqarnerni atuutissanngilaq, takuuk aalisarnermi inatsimmi § 11, imm. 2 aamma Nalunaarummi matumani kapitali 7.

  Imm 5.  Inuussutissarsiutigalugu aalisarnermi kiisalu inuussutissarsiutiginagu aalisarnermi, aalisarnerni akuersissuteqarfiusuni aalisarnermi taamaallaat Aalisarneq pillugu inatsimmi § 3, imm. 1, nr. 12 naapertorlugu angallatit pillugit nassuiaammi ilaatinneqartut kisiisa atorlugit aalisartoqarsinnaavoq.

 

  § 4.  Aalisarnermut Naalakkersuisoq akisussaasuusoq akuersissummik tunniussinermini inatsimmi aalajangersagaareersut saniatigut piumasaqaatinik atugassarititaasunillu allanik aalajangersaasinnaavoq, matumani tunisisussaatitaanermut aalajangersakkat ilanngullugit.

 

  § 5.  Aalisarnerup aallartinnissaa, nanginneqarnissaa ingerlateqqilernissaalu sioqqullugit akuersissummut tunngasunik allannguinerit tamakkerlutik Aalisarnermut Naalakkersuisumit akisussaasuusumit akuerineqassapput, matumani piginnittuunermut tunngasut allannguutaat aamma akuersissummut attuumassuteqartut angallatinik tamanik taarsiinerit ilanngullugit.

 

  § 6.  Akuersissummik pigisaqartup akuersissut taassumaluunniit nuutinnera, matumani nuutinnera qarasaasiakkoortoq ilanngullugu, aalisarnerup nalaani angallammiitissavaa.

 

Kapitali 3

Angallatinut piumasaqaatit

 

  § 7.  Angallat a.t.t. 9,4 meter-imit takinerusoq nalunaarsorneqareersimanngitsoq, inuussutissarsiutigalugu aalisarnermut atorneqartussatut kissaataasoq, aalisarnerup aallartinnissaa sioqqullugu siunertamut tassunga Aalisarnermut Naalakkersuisumit akisussaasumit akuerineqarsimassaaq.

  Imm. 2.  Angallammik, imm. 1 naapertorlugu akuersissuteqarnissaq pillugu apeqqummik suliarinninneq, allaganngorlugu qinnuteqarnikkut pissaaq.

  Imm. 3.  Aalisarnissamut periarfissiissutaasunut angallatip aalisarnermi piginnaasai naleqqussarneqarsimasutut nalilerneqareerpata, angallat aatsaat akuerineqarsinnaavoq.

  Imm. 4.  Aalisarnermut Naalakkersuisup akisussaasuusup akuersissummi nalunaarsorneqarsimasumiit angallammik allamik atuisoqarnissaa akuerigallarsinnaavaa, motooriiarnerup, amutsivimmi qaqitseqqanerup assingusumilluunniit pisup tamanna ajornartinngippagu aamma piumasaqaatit imm. 3-miittut imaluunniit kapitali 7-miittut eqquutsinneqarsimappata.

  Imm. 5.  Naalagaaffimmut atassuteqarnermut allagartap uuttuutaanullu allagartap nuutinneri qinnuteqaammut kakkiunneqassapput, taamaattoq § 10 takuuk.

  Imm. 6.  Angallat tamatuma kingorna uuttortaqqinneqarpat, motooria pingaarneq taarserneqarpat allatulluunniit annertuumik allanngortinneqarpat, uuttuutaa eqqortoq nutaaq nassiunneqassaaq. Uuttuummut allagartap tiguneraniit kingusinnerpaamik ullorsiutini ullut 14-it qaangiutsinnagit nassiussisoqassaaq.

 

  § 8.  Angallatip piginnittua, § 7 naapertorlugu, atia imaluunniit umiarsualivimmi sumiiffimmut attuumassutaanut normua akuersinerup kingorna allanngorpat, naalagaaffimmut atassuteqarnermut allagartap tiguneqarneranit ullut 14-it qaangiutsinnagit naalagaaffimmut attuumassuteqarnermut allagartaq eqqortoq nutaaq nassiunneqassaaq. Angallatip aalisarnerata nalaani, piginnittup allanngornera pisinnaanngilaq. Angallammik piginnittup akuersissutaani allannguut allanneqarsimatinnagu, angallat aalisarnermut atoqqusaassanngilaq.

 

  § 9.  Avataasiorluni sinerissalluunniit qanittuani atugaasup angallatip piginnittua allanngorpat, pisinermut isumaqatigiissut pisisumit tunisisumillu atsiorneqarsimasoq uppernarsaataagallartutut akuerineqassaaq, naalagaaffimmut attuumassuteqarnera pillugu uppernarsaatip nutaap tunniunneqarnissaata tungaanut.

 

 

Kapitali 4

Akuersissutit suussusaat

 

Piffissamut killilikkamut akuersissut, amerlanerpaanik pisaqarnissamut akuersissummik ilaqartoq

 

  § 10.  Piffissamut killilikkamut akuersissut, matumani amerlanerpaanik pisaqarnissamut akuersissummik ilaqartoq aamma § 12 naapertorlugu pisassiissutit niuerutigineqarsinnaasut nammineq pigisat pillugit aaqqissuussinermut ilaanngitsoq, tassaavoq inuussutissarsiutigalugu aalisarnermut tunngavissaatitaasoq, tulliuttut atorlugit ingerlanneqartumut:

1)  angallat 120 BT sinnerlugit angissusilik aamma angallat a.t.t. 24 meter-imit takinerusoq,

2)  uiluinniarnermi, angallatit angissusiat apeqqutaatinnagu,

3)  aalisarnikkut oqartussaaffiusuni, matumani nunat allat imaluunniit nunap immikkoortuini aalisarnermut suliniaqatigiiffiit aalisarnermik maleruagassiornissamut piginnaatitaaffigisaanni, Kalaallit Nunaanni angallatit nalunaarsorneqarsimasut atorlugit, aamma

4)  Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffiiniittut nunani allamiut angallataat atorlugit imaluunniit nunat allamiut kalaallit akuersissutaanik atuillutik Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffiata avataaniittut.

  Imm. 2.  Piffissaa killilerlugu aalisarsinnaanermut akuersissut, tassunga pisassat annertunerpaaffilerneqarsimatillugit, taamatuttaaq nunat tamalaat imartaanni malittarisassaqartitsiviunngitsuni inuussutissarsiutigalugu aalisarnissamut tunngavissaatitaavoq.

  Imm. 3.  Akuersissummik tunniussinermut tunngavigineqarput aalisagaqatigiit pillugit pisassiissutitut aalajangersarneqartut nalilerneqarnerat, qinnuteqartut akornanni piginnaasat annertussusiat aamma tunniussinermi piumasaqaatit Naalakkersuisunit aalajangersarneqartut, § 20, imm.1 naapertorlugu.

  Imm. 4.  Akuersissut ukiut pisassiiffiusut ataasiakkaarlugit tunniunneqartarpoq. Pisuni ilisimatuussutsikkut siunnersuineq ukiunut pisassiiffiusunut arlaqartunut atuuttuugaangat, ilutigisaanillu pisarineqarsinnaasunik tamarmiusunik ukiunut arlalinnoortumik aalajangersaasoqaraangat, ukiunut pisassiiffiusunut arlalinnut atuuttumik akuersissummik tunniussisoqarsinnaavoq.

 

Piffissamut killilikkamut akuersissut, amerlanerpaanik pisaqarnissamut akuersissutitaqanngitsoq

 

  § 11.  Piffissamut killeqartumut pisarineqarsinnaasut amerlanerpaaffilernagit ("paggatassiissutinik aalisarneq") akuersissut, tassaavoq ingerlataqarnissamut tunngavissaatitaasoq tulliuttunik:

1)  aalisagaqatigiinnik inuussutissarsiutigalugu aalisarnermut, matumani pisassiissutit aalisarneqartut Kalaallit Nunaanni angallatit nalunaarsorneqarsimasut ataatsimoorussarisaat,

2)  angallatinik a.t.t. 6 meter-inik naannerusunik atuilluni inuussutissarsiutigalugu sinerissap qanittuani aalisarneq, taamaattoq § 11, imm. 1, nr. 3  aamma § 13, imm. 1, nr. 4 aamma 5 naapertorlugit,

3)  pisuni immikkuullarissuni angallatinik Kalaallit Nunaanni nalunaarsorneqarsimasunik inuussutissarsiutigalugu aalisarneq, matumani ilisimatuussutsikkut siunnersuineq pisassiissutinik aalajangersaanissamut peqqutissaqartitsilinngippat, aamma

4)  Kalaallit Nunaata aalisarnermut oqartussaaffigisaani nunat allamiut angallataat atorlugit inuussutissarsiutigalugu aalisarneq.

  Imm. 2.  Imm. 1, nr. 1-3 naapertorlugit akuersissummik tunniussineq, § 13 - § 17-imi maleruagassat malillugit pisassaaq.

  Imm. 3.  Akuersissut ukiut ataasiakkaarlugit tunniunneqartassaaq. Pisuni ilisimatuussutsikkut siunnersuineq ukiunut pisassiiffiusunut arlaqartunut atuuttuugaangat, ilutigisaanillu pisarineqarsinnaasunik tamarmiusunik ukiunut arlalinnoortumik aalajangersaasoqaraangat, ukiunut pisassiiffiusunut arlalinnut atuuttumik akuersissummik tunniussisoqarsinnaavoq.

 

Pisassiissutinik niuerutigineqarsinnaasunik nammineq pigisaqarluni aalisarnermut akuersissut (PNNP-mik aaqqissuussineq)

 

  § 12.  PNNP-mik aalisarnissamut akuersissuteqarnissaq aalisarnissamut tunngavissaatitaavoq

1)  Kitaani Tunumilu raajarniarnermut, angallatip angissusia apeqqutaatinnagu

2)  Kitaani Tunumilu avataani qaleralinniarluni aalisarnermut,

3)  angallatit a.t.t. 6 meter-mit takinerusut atorlugit sinerissap qanittuani qaleralinniarluni aalisarnermut,

4)  angallatit a.t.t 6 meter-iusut imaluunniit tassannga naannerusut atorlugit aqutsiveqarfik 47-mi qaleralinniarluni aalisarnermut, ingerlatsisoq pisassiissutinik niuerutigineqarsinnaasunik nammineq pigisanik aaqqissuussinermik atuisuuppat, imaluunniit

5)  Kitaani saattuarniarluni aalisarnermut, angallatip angissusia apeqqutaatinnagu.

  Imm. 2.  Aqutsiveqarfimmi 47-mi sinerissap qanittuani qaleralinniarluni aalisarnermi, ingerlatsisut a.t.t 6 meter-iusut imaluunniit tassannga naannerusut atorlugit, pisassiissutinik niuerutigineqarsinnaasunik nammineq pigisanik aaqqissuussinermut ilaassanerluni imaluunniit paggatassiissutinik aalisarnermut ilaaginnassanerluni ingerlatsisup toqqarsinnaavaa, § 11 naapertorlugu.

  Imm. 3.  Piginnittup pisassiissutinit pisassai akuersissummut allanneqassapput aamma ingerlatsisumut pisassiissutinit pisassaasa attuumassutillit ukiunut qulinoortumik amerlassuserisassaat allanneqassapput, taakku atuuttussaapput pisassiissutinit pisassat tunniunneqarsimasut pissarsiarinerat ilanngaataallu ilanngullugit.

  Imm. 4.  Pisassiissutinik niuerutigineqarsinnaasunik nammineq pigisanik atuilluni aalisarsinnaanermut akuersissummut attuumassutilimmik, ukiut tamaasa ukiup pisassiiffiusup aallartinnissaa sioqqullugu ukiumoortumik pisassat pillugit nalunaarut, ukiumut pineqartumut amerlassutsimik nalunaarneqartumik aamma pigineqaratarsinnaasumik tunisassiorsinnaanermut akuersissummik kiisalu angallat atorneqartussaq pillugit paasissutissiinermik ilaqartoq tunniunneqassaaq.

 

Kapitali 5

Akuersissummik qinnuteqarneq

 

Piffissamut killilikkamut akuersissut, amerlanerpaanik pisaqarnissamut akuersissutitaqanngitsoq

 

  § 13.  Akuersissut, § 11, imm. 1, nr. 1 – 3 naapertorlugit, ukiup siuliani taamaaqataanik akuersissuteqarsimasumut eqquutsitsisumut akuersissut taamaallaat tunniunneqassaaq, kiisalu ingerlatsisunut imm. 2 naapertorlugu immikkut ittumik akuersissummik pissarsisimasumut imaluunniit piumasaqaatinut § 15 imaluunniit § 16-imiittunik eqquutsitsisimasunut. § 14 naapertorlugu qinnuteqaammik tunngavissinneqartumik akuersissut tunniunneqassaaq.

  Imm. 2.  Qinnuteqartoq, imm. 1 naapertorlugu qinnuteqarsimannginneq peqqutigalugu akuersissummik tunineqarnissamut pisinnaatitaaffimminik annaasaqarsimasoq, immikkut ittumik akuersinermik Naalakkersuisut nalunaaruteqarfigisinnaavaat, tamanna makkuninnga peqquteqarpat:

1)  qinikkatut suliaqarneq,

2)  inuussutissarsiorfiit kattuffiini siulersuisuni sulineq,

3)  Qinnuteqartup ilinniarnera imaluunniit ilinniartunngungajalernera,

4)  umiiaqqaneq,

5)  amutsivimmiinneq,

6)  sivitsortumik napparsimaneq,

7)  qinnuteqartup ilaquttatut qaniginerpaasaani toqusoqarnera imaluunniit pinartorujussuarmik napparsimasoqarnera, imaluunniit

8) tunitsivissanik amigaateqarneq.

  Imm. 3. Imm. 3 naapertorlugu immikkut ittumik akuersissuteqartoqassappat taava pisup pineqartup pisimaneranut peqqissaarussamik uppernarsaammik ilaqartumik qinnuteqaammik nassiussisoqarneratigut taamaallaat immikkut ittumik akuersissummik tunniussisoqarsinnaavoq.

 

  § 14.  Angallammik a.t.t. 6 meter-imik imaluunniit tassannga naannerusumik sinerissap qanittuani aalisarnissamut akuersissummik qinnuteqaat, qinnuteqartup najugaqarfittut kommuniani qinnuteqarnermut immersuiffissamik atuilluni kommunimut tunniunneqassaaq, siunertamut tassunga atugassiaq www.sullissivik.gl-imi nassaassaavoq.

  Imm. 2.  Angallammik a.t.t. 6 meter-i sinnerlugu takissusilimmik sinerissap qanittuani aalisarnissamut akuersissummik qinnuteqaat, qinnuteqarnermut immersuiffissamik atuilluni Aalisarnermut Naalakkersuisumut akisussaasuusumut tunniunneqassaaq, siunertamut tassunga atugassiaq www.sullissivik.gl-imi nassaassaavoq.

 

  § 15.  Atuisunut 18-inik ukioqalereersimasunut § 14, imm. 1-imi piumasaqaatinik naammassinnissimanngitsunut, aalisarnermut inatsimmi aalisarsinnaalernermut piumasaqaatinik eqquutsitsisunut akuersissut nalunaarutigineqassaaq. Tamatuma saniatigut qinnuteqartup piumasaqaatit tullinnguuttut naammassisimassavai:

1)  Imarsiornermi ilinniarnermik angusinikuuneq imaluunniit piginnaasat assinginik allatut iliorluni peqalernikuuneq, aamma

2)  angallammik kiisalu aalisarnermut atortunik, aalisarnermi atorneqartussanik pigisaqarneq.

  Imm. 2.  Assingusunik piginnaaneqarnissaq imm 1, nr 1 naapertorlugu qinnuteqartup aalisarnermik piginnaasai pillugit oqaaseqaateqartitsinikkut uppernarsaanikkut tulliuttunit pissarsianit:

1)  najugaqarfittut kommuni,

2)  najukkami aalisarnermut piniarnermullu peqatigiiffik,

3)  inuk aalisarnissamut akuersissummik pigisaqartoq, qinnuteqartullu aalisaqatigisimasaa, imaluunniit

4)  maanna sulisitsisorisaq siusinnerusukkulluunniit sulisitsisuusimasoq.

  Imm. 3. Qinnuteqartoq inuussutissarsiutigalugu piniarnermut imaluunniit inuussutissarsiutigalugu aalisarnermut akuersissutaateqarpat siornatigulluunniit akuersissutaateqarsimappat, qinnuteqartup assingusunik piginnaasaqarneranik nalilersuinermi imm. 2 naapertorlugu tamanna ilaassaaq.

  Imm. 4.  Naalakkersuisut akuersissutinik nutaanik tunniussisarneq unitsissinnaavaat, aalisarnermi pineqartumi pisuussutit aalisarsinnaassutsillu akornanni pissutsit tamanna pissutissaqartippassuk.

 

  § 16.  Qinnuteqartut, Qaanaami Tunumiluunniit najugaqartut, § 13, imm. 1 naapertorlugu ukiup siuliani akuersissummik peqarsimanissaannik piumasaqaammut kiisalu § 15, imm. 1-imi piumasaqaammut ilaanngillat.

 

  § 17.  Aalisarnermut Naalakkersuisoq akisussaasuusoq § 15 naapertorlugu nalilersuinermut atugassanik, qinnuteqartoq pillugu paasissutissanik pisariaqartumik ilassutaasussanik pissarsiniarsinnaavoq, ukunannga:
1)  angerlarsimaffittut kommuni,

2)  najukkami aalisartut piniartullu peqatigiiffiat, aamma

3)  siusinnerusukkut maannaluunniit sulisitsisorisaq.

 

  § 18.  Naalakkersuisut aalisarnernut ataasiakkaanut piumasaqaatinik immikkut ittunik aalajangersaasinnaapput, taakku qinnuteqartup akuersissummik tunineqassaguni aamma eqquutsissavai.

 

 

 

 

Piffissamut killilikkamut amerlanerpaanik pisaqarnissamik ilaqartumut akuersissummik, avataasiorluni aalisarnermut akuersissummik tunniussineq

 

  § 19.  Avataasiorluni aalisarnissamut akuersissummik qinnuteqaat, avataasiorluni aalisarnissamut qinnuteqarnermi immersuiffissiamik atuilluni Aalisarnermut Naalakkersuisumut akisussaasumut tunniunneqassaaq, taanna www.sullissivik.gl-imi nassaassaavoq.

  Imm 2.  Imm. 1 naapertorlugu Aalisarnermut akuersissummik qinnuteqaat, ukiup ullorsiuteqarfiusup akuersissummik qinnuteqarfiusup aallartinnissaa sioqqullugu, 1. november nallertinnagu Aalisarnermut Naalakkersuisumut akisussaasuusumut apuunneqareersimassaaq.

  Imm. 3.  Imm. 1-imi aalajangersagaq, aalisarnernut PNNP-mut aaqqissuussinermiittunut ilaanngilaq.

 

  § 20.  Aalisagaqatigiinnut pisassiissutit Naalakkersuisut agguaattarpaat tulliuttutut iliorlutik:

1)  Pisassiissutit agguaanneqassapput umiarsuaatileqatigiiffinnut, ukiup siuliani pisassiissutinik peqarsimasunut aamma aalisagaqatigiinnut ataasiakkaanut pisarineqarsinnaasut tamarmiusut ilaannit umiarsuaatileqatigiiffiit ataasiakkaat pigisaannit aallaaveqartumik, tassami umiarsuaatigiiffiup pisassiissutinit pisarisimasai piviusut mianerineqarsinnaammata.

2)  Nr. 1 malillugu agguaassinerup kingorna pisassiissutinit sinneruttoqarpat, pisassiissutit umiarsuaatileqatigiinnut pioreersunut imaluunniit Aalisarnermut Naalakkersuisup akisussaasuusup nalilersuinerata kingorna umiarsuaatileqatigiinnut nutaanut agguaanneqarsinnaapput. Naliliinermi ilaatigut umiarsuaatileqatigiiffiit immikkut pisassiissutinik pisariaqartitsisinnaanerat, aalisarnerup nunap ilaani ineriartornera, umiarsuaatileqatigiiffiit aningaasaqarnikkut patajaatsuunissaannik qulakkeerinninnissaq mianerineqarsinnaapput, matumani umiarsuaatileqatigiiffiit nutaat ukioq naallugu aningaasarsiornikkut patajaassusilimmik aalisarnissaat kiisalu inuiaqatigiit aningaasaqarnikkut pitsaanerpaamik iluanaaruteqarnissaat ilanngullugit.

  Imm 2.  Tamakkiisumik pisassiissutinik atuinissap qulakkeernissaa siunertaralugu, suliaqartunit akuusunit akuersissuteqarneq atorlugu Aalisarnermut Naalakkersuisoqarfik akisussaasuusoq, pisassiissutinik agguaasseqqissinnaavoq.

 

Inuussutissarsiutiginagu sinerissap qanittuani aalisarsinnaanermut akuersissummik tunniussineq

 

  § 21.  Inuussutissarsiutiginagu aalisartunut saarullinnik pisassiissutinik, tulaanneqartussanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput. Pisassiissutinit taakkuninnga aalisarnissaq, akuersissummik piumasaqaateqarpoq.

  Imm. 2 Saarullinnik tunisisinnaanermut akuersissut, qinnuteqartup angerlarsimaffittut kommunianit tunniunneqassaaq.

  Imm. 3. Inuussutissarsiutiginagu aalisartunut saarullinnik tulaassisinnaanerannut akuersissut, ingerlatsisunut akuersissut nalunaarutigineqassaaq, tulliuttunut:

1)  Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 9-mi pissarsisinnaanermut piumasaqaatinik eqquutsitsisunut,

2)  18-nik ukioqalereersimasut,

3) uppernarsaatinik nassiunneqartunik tamanik ersarissumik atuarneqarsinnaasumillu immersuisimasunut.

  Imm. 4.  Inuussutissarsiutiginagu aalisartoq saarullinnik tulaassisinnaanermut akuersissummik pigisaqartoq, akuersissut tunitsivimmut takutittassavaa.

  Imm. 5 Inuussutissarsiutiginagu saarullinnik tulaassinissamut akuersissuteqarluni aalisarnermi taamaallaat atorneqarsinnaapput aalisaatit, qissattaatit imaluunniit ningittakkat. Ningittakkanut qarsorsat amerlanerpaamik 50-it ikkunneqarsinnaapput.

 

Kapitali 6

Aalisarnerit ilaannut immikkut atuuttut

 

Sinerissap qanittuani qaleralinniarluni aalisarneq

 

  § 22.  Aalisarnermut Naalakkersuisoq akisussaasuusoq, sinerissap qanittuani qaleralinniarluni aalisarnermut akuersissutinik ima ittunik tunniussisinnaavoq:

1)  Aqutsiveqarfik 47-mi PNNP-mik aaqqissuussinermi, § 12 naapertorlugu aalisarnermut akuersissut.

2)  Aqutsiveqarfinni tamani angallatinut a.t.t. 6 meter-imik tassanngaluunniit naannerusunut § 11 naapertorlugu paggatassiilluni aalisarnermut akuersissutit.

  Imm. 2.  Aqutsiveqarfimmi 47-mi akuersissummik pigisaqartoq, tamatuma ilutigisaanik aqutsiveqarfinni allani qaleralinniarluni aalisarnissamut akuersissummik tunineqarsinnaanngilaq.

  Imm. 3.  Aqutsiveqarfiup 47-p avataaniittumi akuersissummik pigisaqartoq, tamatuma ilutigisaanik aqutsiveqarfimmi 47-mi qaleralinnik aalisarnissamut akuersissummik tunineqarsinnaanngilaq.

 

  § 23.  Aqutsiveqarfimmi 47-mi qaleralinniarluni aalisarnermut akuersissut Qeqertarsuup Tunuani, Uummannami Upernavimmilu (aqutsiveqarfiup immikkoortuini) atorneqarsinnaavoq.

  Imm. 2.  Aqutsiveqarfik 47-miunngitsumi aqutsiveqarfinnut allanut akuersissut, sinerissap qanittuani aqutsiveqarfinni allani atorneqarsinnaavoq, kisiannili aqutsiveqarfik 47-miunngitsoq.

  Imm. 3.  Ukiumi pineqartumi aqutsiveqarfimmi 47-mi aqutsiveqarfiup immikkoortuini pisassiissutit tamarmiusut aalisarneqarlutik nunguppata, ingerlatsisoq aqutsiveqarfiup immikkoortuani allami pisassiissutit aalisarneqarlutik nungunngiffianni aalisarnerminik nangitsisinnaavoq.

 

Nipisat

 

  § 24.  Aqutsiveqarfinni pingaarutilinni nipisannut pisassiissutinik ukiut tamaasa Naalakkersuisut aalajangersaasarput. 

  Imm. 2.  Ukiumi pisassiiffiusumi ataatsimi aqutsiveqarfinnut marlunnut akuersissummik qinnuteqartoqarsinnaavoq, qinnuteqartup angerlarsimaffeqarfigisaani aqutsiveqarfimmut qaninnerpaamut aamma aqutsiveqarfimmut saniliusumut.

 

  § 25.  Nipisannik arnarlunnik inuussutissarsiutigalugu aalisarneq piffissami aalisarfiusussami taamaallaat akuerisaavoq, tamanna Aalisarnermut Naalakkersuisumit akisussaasuusumit aalajangersarneqartarpoq.

 

  § 26.  Aqutsiveqarfinnut ataasiakkaanut tamanut pisassiissutit pillugit nalunaarutit, Aalisarnermut Naalakkersuisumit akisussaasuusumit tusagassiorfiit aamma Naalakkersuisut nittartagaat aqqutigalugit nalunaarutigineqartassapput. Taamatuttaaq pisassiissutit tamakkerlutik pisarineqarsimagaangata tamanna nalunaarutigineqartassaaq, § 45 naapertorlugu.

  Imm. 2.  Aqutsiveqarfimmi piffissap aalisarfiusussap qaangiunnerata kingorna, pisassiissutit tamakkerlugit pisarineqarsimanngikkaangata, Aalisarnermut Naalakkersuisup akisussaasuusup pisassiissutit pisarineqarsimanngitsut aqutsiveqarfimmut allamut nuussinnaavai.

  Imm. 3.  Aqutsiveqarfimmi pineqartumi nipisanniarluni aalisarnerup aallartinnissaa kingusinnerpaamik sapaatip akunneranik sioqqullugu, piffissat aalisarfiusussat Aalisarnermut Naalakkersuisup akisussaasuusup tamanut saqqummiuttarpai.

 

Kapisillit

 

  § 27.  Inuussutissarsiutigalugu kapisilinnik aalisarneq akuersissummik piumasaqaatitaqarpoq, taanna Aalisarnermut Naalakkersuisumit akisussaasuusumit qinnuteqarnerup kingorna tunniunneqartarpoq.

  Imm. 2.  Akuersissut qinnuteqartunut piumasaqaatinik tulliuttunik eqquutsitsisunut taamaallaat tunniunneqarsinnaavoq:

1)  Qinnuteqartoq nammineerluni kapisilinnut qassutinik angallammillu pigisaqassaaq.

2)  Qinnuteqartut siornaammat piffissami aalisarfiusumi akuersissummik peqarsimasut, siornaammat piffissami aalisarfiusumi nalunaaruteqarnissamut pisussaaffimmik eqquutsitsisimassapput.

 

  § 28.  Inuit inuussutissarsiutigalugu aalisarnermut akuersissummik pigisallit kisimik kapisilinnik tuniniaasinnaapput. Najukkami kalaalimineerniarfimmi najukkamilu suliffeqarfinnut taamaallaat kapisilinnik tuniniaasoqarsinnaavoq.

 

  § 29.  Inuussutissarsiutigalugu aalisarneq eqqarsaatigalugu Naalakkersuisut ukiut tamaasa kapisilittassanik aalajangersaassapput, kapisillit piujuartinnissaat amerliartornissaallu siunertaralugu nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutit mianeralugit.

 

  § 30.  Kapisillit pisarineqartut tamakkerlugit umiarsualivimmut tulannerup kingorna, erngertumik KANUAPNA-mut nalunaarutigineqartassapput.

  Imm. 2.  Aalisartut kapisilinnik inuussutissarsiutigalu aalisarnermut akuersissummik pigisallit kalaalimineerniarfimmi toqqaannartumik tuniniaanermi, kapisilinnik tulaassinerit tamaasa nalunaaruteqartassapput. Kapisillit pisarineqartut tamakkerlutik nalunaarummut ilaatinneqassapput. Pisat pillugit nalunaaruteqarneq, nalunaarummut uunga ilanngussaq 2 naapertorlugu paasissutissanik imaqassaaq.

 

  § 31.  Kapisilinnik aalisarnissamut akuersissummik pigisallit kapisilinniarlutik aalisarsimanngitsut, imm. 3 naapertorlugu tamanna nalunaarutigissavaat.

  Imm. 2.  Kapisilinnik aalisarnissamut akuersissummik pigisallit kapisilinniarlutik aalisarsimasut, kapisilinnilli pisaqarsimanngitsut, imm. 3 naapertorlugu tamanna nalunaarutigissavaat.

  Imm. 3.  Akuersissutinik atorneqanngitsunik imm.1 aamma imm. 2 naapertorlugit pisaqarsimannginneq pillugu nalunaarutiginninneq, nalunaarummut uunga ilanngussaq 2 malillugu imaluunniit Sullissivik.gl aqqutigalugu pissaaq. Nalunaaruteqarneq kapisilinniarluni aalisarnerup matuneqarnerata kingorna, kingusinnerpaamik ullut 14-it qaangiunneranni KANUAPNA-mut nassiunneqarsimassaaq.

 

  § 32.  Kapisillit kuuani kapisilinniarluni aalisarneq inuussutissarsiutiginagu aalisarnermut sukkulluunniit aalajangersakkat atuuttut aqqutigalugit maleruagassiorfigineqartarput.

 

Uiluiit

 

  § 33.  Aqutsiveqarfinnut tulliuttunut tamanut uiluinnik pisassiissutit ukiut tamaasa Naalakkersuisut aalajangersartarpaat:

1)  Nuuk.

2)  Aqajarua.

3)  Attu.

4)  Sisimiut-Kujataa (Saqqaq).

5)  Sisimiut-Avannaa (Kangaarsuk).

6)  Nassuttooq.

 

  § 34. § 33-mi aalajangersarneqarsimasuni aqutsiveqarfinni arfinilinni taakkunani inuussutissarsiutigalugu uiluinniarluni aalisarnermut akuersissutinik Aalisarnermut Naalakkersuisoq akisussaasuusoq tunniussisinnaavoq.

 

  § 35.  § 20 malillugu uiluinnik pisassiissutit agguaanneqartarput.

 

Kapitali 7

Angallatinik attartorneq

 

Tamanut tunngatillugu

 

  § 36.  Umiarsuaatileqatigiiffik § 7, imm. 3 apeqqutaatinnagu, pisuni immikkut ittuni qinnuteqartoqarnerata kingorna, inuussutissarsiutigalugu aalisarnerup ingerlannissaanut angallammik Kalaallit Nunaanni pigineqartumik utaqqiisaasumik attartornissamut Aalisarnermut Naalakkersuisumit akisussaasuusumit akuersissummik pissarsisoqarsinnaavoq. Pisut immikkut ittut tassunga atatillugu imaattutut isigineqarput:

1)  umiiarnikuuneq assigisaaluunniit, aamma

2)  Pisassiissutinit pisassanit akuersissutit angallammut aalajangersimasumut attuumanngippata aammalu aalisarnermut inatsimmi § 36, imm. 1-mi aamma § 37, imm. 1-milu taaneqartutut piffissaliussat qaangerneqarsimatinnagit.

  Imm. 2. Piffissaq attartorfiusussatut akuerisaasoq, pisuni ataasiakkaani qaammatinik pingasunik sivisunerussanngilaq. 

  Imm. 3.  Qinnuteqaat makkuninnga imaqassaaq:

1)  qinnuteqaammut tunngavilersuut,

2)  pisut immikkut ittut nassuiaataat, aamma

3)  attartornermut isumaqatigiissut atsiugaq, oqartussaasut akuersissutaannik, imm. 4 naapertorlugu taamaallaat piumasaqaateqartoq.

  Imm. 4.  Attartornissamut isumaqatigiissummi nalunaarneqassapput:

1)  illuatungiusoq attartortitsisoq aamma illuatungiusoq attartortoq,

2)  angallatip pineqartup aqqa ilanngullugu, radiokkut ilisarnaataa aamma nammineq illoqarfigisap umiarsualiviata ilisarnaatitut normua,

3)  akuersissutit kalluarneqartut, kiisalu

4)  piffissap attartorfiusup ulloq aallartiffia naaffialu.

 

  § 37. Inuussutissarsiutigalugu misileraalluni aalisarnissamut akuersissummik pigisalik, angallammik Kalaallit Nunaanneersumik attartorluni misileraalluni aalisarnerup ingerlannissaanut akuersissummik Aalisarnermut Naalakkersuisumut akisussaasumut qinnuteqarsinnaavoq.

  Imm. 2. Attartornissamik isumaqatigiissutip nuutinnera qinnuteqartup nassiutissavaa, tassani nalunaarneqassapput:

1)  illuatungiusoq attartortitsisoq aamma illuatungiusoq attartortoq,

2)  piffissap attartorfiup ulloq aallartiffia naaffialu,

3)  angallatip aqqa aamma siusinnerusukkut aqqa/aqqi,

4) angallatip piginnittuata aqqa najugaalu,

5)  angallatip IMO-normua, aamma

6)  angallatip naalagaaffimmut angerlarsimaffeqarneranut uppernarsaat, uuttuutinut allagartat kiisalu angallatip IMO-mi normumik peqarneranut uppernarsaat.

  Imm. 3.  Ulloq naaffiusussatut nalunaarutigisaq sioqqullugu attartornissamik isumaqatigiissut atorunnaarsinneqarsimassappat, qinnuteqartup tamanna Aalisarnermut Naalakkersuisumut akisussaasumut erngertumik nalunaarutigissavaa.

 

  § 38.  Qinnuteqartoq nunami tulaassivimmik ingerlataqartoq, angallammik tunitsivittut utaqqiisaasumik atorneqarsinnaasumik, Aalisarnermut Naalakkersuisumut akisussaasuusumut akuerineqarluni angallammik attartorsinnaavoq, umiarsuarnut tunitsivinnut nalunaarummi piumasaqaatinik angallat eqquutsitsisimappat.

  Imm. 2.  Qinnuteqaammut paasissutissat tulliuttut kakkiunneqassapput:

1)  Attartornissamik isumaqatigiissutip nuutinnera, tassani taaneqarsimassapput illuatungiusoq attartortitsisoq aamma illuatungiusoq attartortoq, attartornissamik isumaqatigiissutip sivisussusia ullumik aallartiffimmik unitsitsiffimmillu ilaqartoq, angallatip atia aamma siusinnerusukkut atia/atii, angallatip piginnittuata atia najugaalu, angallatip nuna erfalasoqarfia kiisalu IMO-mi normua.

2  Nunami sorlermi najugaqartuunermut uppernarsaatip nuutinnera

3)  Angallatip uuttuutaanut allagartap nuutinnera

4)  Angallat IMO-normumik peqarneranut uppernarsaat.

  Imm. 3.  Ulloq naaffiusussatut nalunaarutigisaq sioqqullugu attartornissamik isumaqatigiissut atorunnaarsinneqarsimassappat, qinnuteqartup tamanna Aalisarnermut Naalakkersuisumut akisussaasuusumut erngertumik nalunaarutigissavaa.

 

  § 39.  Angallatip Kalaallit Nunaanneersup attartornissamut isumaqatigiissummik ataasiinnarmik imaluunniit pisut ataasiakkaarlugit isumaqatigiissuteqarsinnaavoq.

 

  § 40.  Angallat attartornissamik isumaqatigiissummut ilaasoq, piffissami pineqartumi tassani akuersissutinut, akuersissummik pigisalinnut assigiinngitsunut, ilaasinnaanngilaq.

  Imm. 2.  Piffissami attartorfiusumi illuatungiusup attartortitsisup akuersissummit pigisaanit, piffissami pineqartumi angallat Aalisarnermut Naalakkersuisup akisussaasuusup atorunnaarsissavaa.

  Imm. 3.  Illuatungiusoq attartortitsisoq, piffissami attartortitsiffiusumi angallammik allamik attartoqqusaanngilaq.

 

  § 41.  Piffissaq attartorfiusoq  useqarani aallartissaaq naggaserneqarlunilu.

 

Angallammik nunani allamiut pigisaannik attartorneq

 

  § 42.  Aalisarnermut Naalakkersuisumit akisussaasumit akuerineqarluni qinnuteqartoq inuussutissarsiutigalugu aalisarnermik imaluunniit inuussutissarsiutigalugu misileraalluni aalisarnermik ingerlatsinissamut angallammik nunami allamiut pigisaannik attartorsinnaavoq. Akuersissut tunniunneqarsinnaavoq, angallatit Kalaallit Nunaanneersut piginnaasanik pisariaqartunik, atortunik pisariaqartunik imaluunniit teknologimik pisariaqartumik pigisaqanngikkaangata.

  Imm. 2.  Qinnuteqartup nassiutissavai:

1)  Attartornissamik isumaqatigiissutip nuutinnera, tassani nalunaarneqassapput:

a)  illuatungiusoq attartortitsisoq aamma illuatungiusoq attartortoq,

b)  piffissaq attartorfiusoq ullormik aallartiffimmik naaffimmillu ilaqartoq,

c)  angallatip aqqa aamma siusinnerusukkut aqqa/aqqi,

d) angallatip piginnittuata aqqa najugaalu,

e)  angallatip nuna erfalasoqarfia kiisalu IMO-mi normua.

2)  angallatip naalagaaffimmut angerlarsimaffeqarneranut uppernarsaataata nuutinnera, uuttuummut allagartaq kiisalu angallatip IMO normumik peqarneranut uppernarsaat.

3)  uppernarsaatit makku pillugit, angallatip VMS-imik atortoqarnera kiisalu arlaannaatigulluunniit IUU pillugu allattuiffimmiinnginnera, naalagaaffiup erfalasoqarfiusup aalisarnermut oqartussaatitaaniit attuumassuteqartumiit tamatuminnga uppernarsaammik qinnuteqartup pissarsineratigut.

4)  uppernarsaatit makku, angallat naalagaaffimmut erfalasoqarfiusumut uku arlaannut ilaasortaaneranut tunngasut:

a)  Atlantikup avannaani nunat killiit aalisarnikkut suliniaqatigiiffiat (NAFO),

b)  Atlantikup avannaani nunat kangilliit aalisarnikkut kommissioniat (NEAFC) imaluunniit c)  nunap immikkoortuani aalisarnikkut aqutsineq pillugu suleqatigiiffiat (RFMO), Naalagaaffiit suleqatigiissut inuussutissalerinermi aamma nunaateqarnermi suliniaqatigiiffiat (FAO) Umiarsualivittarnerit pillugit isumaqatigiissut (PSMA) pillugu isumaqatigiissummik atuutsitsisut kiisalu FAO-p Nunarsuarmioqatigiit aalisarnikkut unioqqutitsisumik nalunaaruteqartannginnerullu aalisarnerup ingerlanneqarnissaanut pinngitsoortinnissaanut pilersaarut (IUU) isumaqatigiissutaanik atuutsitsisut qinnuteqartup naalagaaffiup erfalasoqarfiusup aalisarnermut oqartussaatitaaniit attuumassuteqartumiit pissarsiarissavai.

  Imm. 3.  Nunami allamiut angallat pigisaat ukiumi pisassiiffiusumi ingerlasumi akuersissummi atorneqartareersimappat, qinnuteqartoq uppernarsaatinut piumasaqaatinut imm. 2-mi, nr. 3-4-miittunut ilaassanngilaq.

  Imm. 4.  Ulloq naaffiusussatut nalunaarutigisaq sioqqullugu attartornissamik isumaqatigiissut atorunnaarsinneqarsimassappat, qinnuteqartup tamanna Aalisarnermut Naalakkersuisumut akisussaasuusumut erngertumik nalunaarutigissavaa.

 

  § 43.  § 42 malillugu angallammik attartornermut akuersissut, aalisarnermut inatsisip § 1-anik aallaaveqartumik nalunaarutigineqassaaq.

  Imm. 2.  § 42 malillugu angallammik attartornissamut akuersissummut atatillugu, aalisarneq pillugu inatsimmi siunertat angunissaat pitsaanerpaamik qulakkeerumallugit, Aalisarnermut Naalakkersuisoq akisussaasuusoq piumasaqaatinik aalajangersaasinnaavoq.

 

  § 44. Kalaallit Nunaata aalisarnermut oqartussaaffigisaata avataani aalisarnissamut angallammik Kalaallit Nunaanneersumik nunat allamiut attartornerat, Aalisarnermut Naalakkersuisumut akisussaasumut qinnuteqarnerup kingorna akuerineqarsinnaavoq, piumasaqaatit tulliuttut malillugit:

1)  Imartami pineqartumi aalisarnermut isumaqatigiissummik tunngavissaqartoqarpat, aalisarnermut isumaqatigiissummi pingaarutilimmi tassani allatut aalajangersaasoqarsimanngippat, attartornermut isumaqatigiissummut ilaasumik angallat aalisaqqusaanngilaq.

2)  Piffissami tassani angallat akuersissummik Kalaallit Nunaanneersumik atueqqusaanngilaq.

3)  Angallat nunap allap imartaani, nunap immikkoortuani aalisarnermik aqutsinermi ingerlatsivimmit aqutsiveqartumit aalisagaqatigiinnik taamaallaat aalisarsinnaavoq, nuna pineqartoq illuatungerisaq isumaqatigiissuteqarfigineqarsimappat imaluunniit nunap immikkoortuani aalisarnermik aqutsinermi ingerlatsivimmi pingaarutilimmi suleqatigalugu illuatungerisatut isumaqatigiissuteqarfigineqarsimanngippat.

  Imm. 2.  Piffissami attartorfiusumi illuatungerisap attartortitsisup akuersissutaanit, angallat Imm. 1, nr. 2 naapertorlugu utaqqiisaasumik peerneqassaaq. Angallatit Kalaallit Nunaanneersut attartornissamik isumaqatigiissummut ilaasut pisarisaat, illuatungerisap attartortup nunagisaani aalisagartassatut pisassiissutinit ilanngaatigineqassapput.

 

Kapitali 8

Aalisarnerup unitsinnera

 

  § 45.  Pisassiissutit imaluunniit ukiumut pisassiissutit tamakkerlugit aalisarneqarpata imaluunniit piffissaq aalisarfiusussaq naappat, aalisarneq ingerlaannartumik unitsinneqassaaq aamma atortuutit tamarmik qaqinneqassapput.

  Imm. 2.  Angallatinut Kalaallit Nunaanneersunut ataatsimoorussamik pisassiissutinik aalisartunut unitsitsinermut piffissaliunneqartoq pillugu pisortat nalunaaruteqarnerisigut nalunaarfigineqassapput, matumani Naalakkersuisut nittartagaatigut aamma illuatungiusunut attuumassuteqartunut toqqaannartumik nalunaaruteqarnerit ilanngullugit.

  Imm. 3.  Angallatit nunanit allaneersut Kalaallit Nunaata aalisarnermut oqartussaaffigisaani aalisartut tamarmik, piffissaq aalisarunnaarfissaq pillugu angallammut pineqartumut toqqaannartumik nalunaaruteqartoqassaaq. Angallatinut EU-meersunut nalunaarutip taamaaqataa EU-Kommissionimut nassiunneqassaaq. Angallatinut Kalaallit Nunaanneersuunngitsunut allanut nalunaarutip taamaaqataa, nunap pineqartup aalisarnermut oqartussaasuanut nassiunneqassaaq.

  Imm 4.  Ingerlatsisut PNNP-mik aaqqissuussinermi aalisarnermut  peqataasut, piffissami imm. 1-mi taaneqartumi pisanik pisiortornernik tuniniaanernillu tamanik unitsitsissapput. 

 

Kapitali 9

Pineqaatissiissutit

 

  § 46.  § 3, imm. 1 aamma 5-imik, §§-inik 5 aamma 6-imik, § 7, imm. 1-imik, § 8-mik, § 25-mik, § 27-mik, § 28-mik, § 30-mik, § 31-mik,  § 39-mik, § 40, imm. 1 aamma 3-mik, § 41-mik, § 42, imm. 4-mik, aamma § 45, imm. 1 aamma 4-mik unioqqutititsinerit Kalaallit Nunaanni Pinerluttulerineq pillugu Inatsimmi malittarisassat naapertorlugit akiliisitsinermik arsaarinninnermilluunniit pineqaatissiissutaasinnaapput.

  Imm. 2.  Malitassanik, peqqussutinik aalajangiinernillu aamma atugassarititanik Naalakkersuisunit aalajangersarneqartunik unioqqutitsineq saneqqussinerilluunniit imaluunniit nalunaarummi uani § 4-mik, § 18-mik, § 34-mik, § 36, imm. 1, § 38, imm. 1, § 42, imm. 1, § 43, imm. 2 aamma § 44, imm. 1 kiisalu § 45, imm. 2 aamma 3 naapertorlugit paasissutissanik tunniussinnginnerit imaluunniit eqqunngitsunik imaluunniit paatsoorneqarsinnaasunik tunniussinerit Kalaallit Nunaanni Pinerluttulerineq pillugu inatsimmi malittarisassat malillugit akiliisitsilluni pineqaatissiissutaasinnaasut aalajangersarneqarsinnaapput.

 

Kapitali 10

Atuutilersitsinermut, atorunnaarsitsinermut ikaarsaariarnermilu aalajangersakkat

 

  § 47.  Nalunaarut ullormi 15. juuli 2026 atuutilissaaq.

  Imm. 2.  Tamanna ilutigalugu atorunnaarsinneqarput:

1)  Aalisarsinnaanermut akuersissutit pisassiissutillu pillugit Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 10, 4. februar 2025-meersoq.

2)  Kapisilinniarneq pillugu Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 59, 1. august  2025-meersoq.

 

 

 

Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 15. juuni 2026

 

 

 

Peter Borg (atsior.)

Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermut Imminullu Pilersornermut Naalakkersuisoq

 

 

 

/Emanuel Rosing (atsior.)