Nappaatit tunillaassortut akiorniarlugit iliuutsit pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 31, 13. juni 2023-meersumi § 2, imm. 5 aamma § 45, imm. 1 naapertorlugit, aamma Nunatsinni

Nakorsaaneqarfimmit innersuussutit naapertorlugit uku aalajangersarneqarput:

Kapitali 1

Nappaatit ataasiakkaarlugit nalunaarsugassaatitaasut

Oqarasuaatikkut aamma allakkatigut nalunaarutiginninneq

  § 1.  Nakorsap nappaammik/nappaatinik § 2-mi taaneqartunik nappaatilimmik suliarinnittup ingerlaannartumik tamanna Nunatta Nakorsaarneqarfianut oqarasuaatikkut aamma allakkatigut nalunaarutigissavaa.

  Imm. 2. Allakkatigut nalunaaruteqarnissamut immersugassaq siunertamut tamatumunnga atugassatut Nunatta Nakorsaaneqarfianit suliarineqarsimasoq atorneqassaaq. Immersugassaq tamanit atorneqarsinnaanngorlugu Nunatta Nakorsaaneqarfiata nittartagaanut ilineqarsimavoq.

  Imm. 3. Immersugassami ataatsimi taamaallaat napparsimasoq ataaseq pillugu nalunaartoqarsinnaavoq.

  Imm. 4. Nappaat sakkukitsumik atorneqaraluartoq imaluunniit suli inerinneqanngikkaluartoq, (pissusissamisut ineriartorsimanngitsoq) nalunaarutigineqassaaq.

  Imm. 5. Nakorsaq unitsitsisoq nalunaaruteqarnissamut pisussaaffeqanngilaq.

  Imm. 6. Nunatta Nakorsaaneqarfia isumaqatigiissuteqarfigereerneratigut nalunaarutiginninneq § 1 imm. 2-mi immersugassaq taaneqartoq atornagu allatut nalunaaruteqartoqarsinnaavoq.

  § 2. Nappaatit makkua § 1-mi allaaserineqartutut oqarasuaatitigut aamma allakkatigut nalunaarutigineqartussaapput:

1)  Anthrax.

2)  Botulisme.

3)  Difteri.

4)  Timmissat nualluutaat inunni atuuttoq.

5)  Hæmmoragisk feber (Lassa, Marburg, Ebola).

6)  Kolera.

7)  Kupperneq.

8)  Meningokoksygdom..

9)  Pest.

10)  Plettyfus (tyfus exanthematicus).

11)  Poliorneq.

12) Perlerorneq.

13)  SARS (Svær Akut Respiratorisk Syndrom).

Allakkatigut imaluunniit immikkut pisuni oqarasuaatikkut nalunaaruteqarneq

  § 3.  Nakorsaq § 4-mi nappaatit taaneqartunik katsorsaasoq ingerlaannartumik Nunatta

Nakorsaaneqarfianut nalunaaruteqassaaq, tak. imm. 2.

  Imm. 2.  Allakkatigut nalunaaruteqarnissamut immersugassaq siunertamut tamatumunnga

atugassatut Nunatta Nakorsaaneqarfianit suliarineqarsimasoq atorneqassaaq. Immersugassaq

tamanit atorneqarsinnaanngorlugu Nunatta Nakorsaaneqarfiata nittartagaanut

ilineqarsimavoq.

  Imm. 3. Immersugassami ataatsimi taamaallaat napparsimaneq ataaseq

nalunaarsorneqassaaq.

Imm. 4.  Nappaat sakkukitsumik atorneqaraluarpalluunniit imaluunniit suli

inerinneqanngikkaluartoq (pissusissamisut ineriartorsimanngitsoq) nalunaarutigineqassaaq.

  Imm. 5.  Nakorsaq unitsitsisoq nalunaaruteqarnissamut pisussaaffeqanngilaq.

  § 4. § 3-mi allassimasut naapertorlugit nappaatit makkua inunnut ataasiakkaanut paasissutissanik ilallugit nalunaarutigineqassapput:

1)  HIV-mik tunillatsinneq.

2)  Hepatitis A-mik tassanngaannaq napparsimalertoqartillugu.

3)  Hepatitis B-mik tassanngaannaq napparsimalertoqartillugu.

4)  Hepatitis C-mik tassanngaannaq napparsimalertoqartillugu.

5)  Hæmolytisk uræmisk syndrom (HUS).

6)  Tunillatsinnerit makkuninnga pissuteqartut:

a)  Pneumokokkit.

b)  Haemophilus Influenzae type B (HIB).

c)  Hæmolytiske Streptokokker, eqimattat A aamma B.

7)  Legionella pneumoni.

8)  Lepra.

9)  Leptospirose.

10)  Nappaatit inuussutissanit pissarsiarineqarsimasut, tamatumani inuussutissat aqqutigalugit tuniluuttoqarsimaneranik pasitsaassisoqarsimatillugu.

11)  Morbilli.

12)  MRSA (Methicillinresistent Staphylococcus Aureus).

13)  Neuroborreliose.

14)  Ornitose.

15)  Paratyfus.

16) Parotitis epidemica.

17)  Naartunermi Rubella aamma inunnguuseralugu Rubella.

18)  Shigella dysenteri.

19)  Syfilis.

20)  Tetanus.

21) Sakialluut.

22) Tussis convulsiva (pertussis) meeqqani 2 inorlugit ukiulinni.

23)  Tyfus.

24)  Erngup aqqutaatigut tuniluussinnaanermik pasitsaassisoqartillugu nappaatit imeq aqqutigalugu pissarsiarineqarsimasut.

25)  Uumassusileeqqat tappiorannartut Verotoxiniliortut (VTEC, taakkununngalu ilaavoq E-coli 0157).

26)  Purulent meningitis (Qaratsap ameraasaatigut aseruuttoorneq).

  § 5. Nunatta nakorsaaneqarfia § 3, imm. 1 tunngavigalugu nappaatit § 4, nr. 10-mi imaluunniit § 4, nr. 24-mi allassimasut tunngavigalugit nalunaarutiginninnermik tigusaqaruni, inuussutissalerinermut oqartussaassusilinnut Naalakkersuisoqarfimmullu oqartussaasumut eqqortumut allakkatigut ilisimatitsissuteqassaaq.

Napparsimasut amerlivallaarnerini

  § 6.  §§ 2 aamma 4-mi nappaatit allaatigineqartut amerlivallaarpata Nunatta nakorsaaneqarfianut oqarasuaatikkut nalunaarutigineqassapput.

  Imm. 2.  Pinngortitami uumassuseqartunit peqquteqarsinnaasumik

nassuiarneqarsinnaanngitsumik napparsimanerit amerliartortillugit, peqqutaasoq

uppernarsarneqarsimanngikkaluartoq tamanna erngertumik oqarasuaatikkut allakkatigullu

Nunatta Nakorsaaneqarfianut nalunaarutigineqassaaq.

Kapitali 2

Laboratoriemit nalunaarutit:

  § 7.  Laboratoriat § 8 naapertorlugu nappaatinut pineqartunut misissuisartut ukiumut ataasiarlutik misissuinerit inernerinik Nunatta Nakorsaaneqarfianut nalunaaruteqartassapput imaluunniit Nunatta Nakorsaaneqarfianit qinnuigineqaraangamik nalunaaruteqartassallutik.

  Imm. 2.  Imm. 1 naapertorlugu nalunaaruteqarneq nappaatinut qulaani taakkartorneqartunut misissuinerit attuumassuteqartut tamarmik ilanngunneqassapput. Nalunaaruteqarneq qarasaasiakkut ingerlanneqassaaq.

  § 8. Laboratoriemit nalunaarutigineqartunit paasissutissat makku ilanngunneqassapputt:

1)  Ulloq misissuiffik.

2)  Napparsimasup inuup normua.

3)  Misissuinerup suussusaa.

4)  Inniminniisoq.

5)  Misissuinerit inerneri.

  Imm. 2.  Syfilis aamma pinartutut hepatitis b aamma c nalunaarutigineqarneri § 3 imm. 2-4 allassimasutut suleriuseq atorlugu nalunaarutigineqassapput (immersugassaq).

  § 9. Nappaatit makku misissorneqarnerisa inerneri nalunaarutigineqassapput, takuuk § 7:

1)  Okulo-genital Chlamydia.

2)  Clostridium Difficile, hypervirulente typer.

3)  Gonorré.

4)  Syfilis.

5)  Tingulluut, Hepatitis A.

6)  Tingulluut, Hepatitis B.

7)  Tingulluut, Hepatitis C.

8)  Hepatitis D aamma E.

9)  Nualluut.

10)  SARS-CoV-2.

11)  HIV.

12)  PCR atorlugu tuberkuloseqarnermik misissuineq.

13)  IGRA-mik misissuut atorlugu tuberkuloseqarnermik misissuineq.

14)  Helicobacter pylori.

Kapitali 3

Atuutilersitsinermut atorunnaarsitsinermullu aalajangersakkat

  § 10.  Nalunaarut 14. august 2023-mi atuutilissaaq.

  Imm. 2. Peqatigisaanik Immundefekt syndromimik (AIDS) nappaateqalersimaneq HIV-llu uumasuaraanik tunillatsissimasinnaanermik misissuinerit nassaarnerillu pillugit Peqqinnissakkut Nakkutilliisoqarfimmut nalunaaruteqartarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 4, 1. februar 1996-imeersoq atorunnaarsinneqarpoq.

Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 9. august 2023

Mimi Karlsen (atsior.)

Peqqissutsimut Naalakkersuisoq

/ Martin Pedersen (atsior.)