Qimmit qimuttut kiisalu qimmeqarneq qitsuuteqarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 18, 30. oktober 1998-imeersumi § 13-imi imm. 1 aamma § 28-mi imm. 2 aamma 4 naapertorlugit, Inatsisartut inatsisaatigut nr. 23-atigut, 22. novembari 2011-mi kingullertut allanngortinneqar-tumi aalajangerneqarpoq:

 

Kapitali 1
Aallaqqaasiut

§ 1.  Ileqqoreqqusaq Qeqqata Kommunianut atuuppoq.
Imm. 2.  Nunap immikkoortortaa qimminik qimuttoqarfiunersoq qimmuttoqarfiunnginnersorluunniit, Qimmit qimuttut kiisalu qimmeqarneq qitsuuteqarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaat atuuttoq naapertorlugu aalajangerneqartarpoq.

Kapitali 2
Qimminik qimuttoqarfiup iluani avataanilu ataatsimoortumik aalajangersakkat

§ 2.  Qeqqata Kommuniani kommunalbestyrelsi allakkatigut akuersissuteqaqqaartillugu Qeqqata Kommuniani qimmeqartoqarsinnaavoq.
Imm. 2.  Qimmeqarsinnaanermut akuersissummik qinnuteqaat, Qeqqata Kommuniani Teknikkimut Avatangiisinullu Immikkoortortamut nassiunneqassaaq.
Imm. 3.  Akuersissut tunineqartuinnarmut atuuppoq, allanullu tunniunneqarsinnaanani.
Imm. 4.  Ileqqoreqqusamik matuminnga annertuumik arlaleriarlutilluunniit unioqqutsitsisimasunut, qimmeqarsinnaanermut akuersissummik tunniussinnginnissaminik kommunalbestyrelsi aalajangiisinnaavoq.

§ 3.  Maleruagassat qaqugukkulluunniit atuuttut naapertorlugit qimmit akiuussutissamik kapineqarsimassapput.
Imm. 2.  Qimminik nakkutilliisup uppernarsaat, akiuussutissamik kapititsisimanermut immersorsimasaa imaluunniit akiuussutissamik kapitissimaneranut uumasut nakorsaata uppernarsaataa uppernarsaatitut atorneqassaaq.
Imm. 3.  Perlerorsinnaanermut akiuussutissamik kapitissimanermut uppernarsaammik takussutissartalimmik qimmit qungasequteqartinneqassapput.
Imm. 4.  § 3-mi imm. 3-mi taaneqarluni perlerorsinnaanermut akiuussutissamik kapitissimanermut uppernarsaatip tunuatungaani piginnittup oqarasuaataata normua kigartorlugu allanneqarsimassaaq.
Imm. 5.  Kigartuut qimminik nakkutilliisumut imaluunniit Teknikkimut Avatangiisinullu Immikkoortortap allatseqarfianut attarsiniarneqarsinnaavoq.

§ 4.  Qimmilivinnik inissiineq, aqqusinernut, suliffeqarfinnut il.il. ungasissusissatut aalajangersakkat, qaqugukkulluunniit qimmeqarnermi pilersaarutitigut tunngavissani atuuttut atuupput.
Imm. 2.  Illut tungaannut aqqutinut qimmit akornutaanngitsumik pitunneqarsimassapput.

§ 5.  Qimmit panertumik nallavissaqartinneqassapput, soorluttaaq imissaqartinneqar-tuassasut imaluunniit aputitugassaqassasut.

Kapitali 3
Qimminik qimuttoqarfiup avataani

§ 6.  Qimminik qimuttoqarfiup avataani qimmit kinguaassiortinneqaqqusaanngillat.
Imm. 2.  Qimmit arnavissat qimminik qimuttoqarfiup avataaniittut nakorsaatitortinneqarnerisigut pilatsinneqarnerisigulluunniit kinguaassiorsinnaajunnaarsinneqarsimassapput.
Imm. 3.  Sulitilluni qimmit kiisalu politiit qimmii piumasaqaammut tassunga ilaatinneqanngillat.
Imm. 4  Qimmip arnavissat kinguaassiorsinnaajunnaarsinneqarsimanera, qimmimik piginnittup imm. 2 naapertorlugu kommunimut uppernarsarsinnaassavaa.

§ 7.  Qimmit tamarmik pitussimatinneqassapput, mattusimatinneqassapput, ungalusaniisinneqassapput pituutaqartinneqassallutilluunniit.
Imm. 2.  Sulitilluni qimmit nakkutigisat, qimmit illoqarfiup killeqarfiata avataani sunngiffimmi sammisanut atatillugu nakkutigisamik atorneqartut kiisalu qeqertani qimmilivissatut akuerineqarsimasuni qimmit imm. 1-imi aalajangersakkamut ilaatinneqanngillat.

§ 8.  Qimmeqarsinnaanermut allakkatigut akuersissut piginnittumit tigummineqartassaaq, piumasarineqartillugulu takutinneqartassalluni.

§ 9.  Qimmit pitussimatittuarneqarnissaat inerteqqutaavoq.
Imm. 2.  Qimmeq pituutaqaruni, pituutaa minnerpaamik 5 meterinik takitigissaaq, qimmerlu qanoq ilisukkut qungasequtaatigut pituussaarneqarsinnaassalluni.
Imm. 3.  Qungasequtit qimissutaasinnaasut atorneqaqqusaanngillat.
Imm. 4.  Qungasequtit kapinartullit atorneqaqqusaanngillat.
Imm. 5.  Qimmip pituutaa minnerpaamik marlunnik qissaruteqartinneqassapput.
Imm. 6  Aputeqassuseq aallaavigalugu pituuttap takissusaa iluarsineqarsinnaassaaq.

Kapitali 4
Qimminik qimuttoqarfiup iluani

§ 10.  Qimmeqarneq pillugu kommunip pilersaarusiorfigineqarnerani tapiliussami sukkulluunniit atuuttumi qimmilivinni qimmeqartoqarsinnaavoq.
Imm. 2.  Nunatat ukiup ilaani tasinnguuttartut, tasinnguunnerini qimmilivigineqaqqusaanngillat.
Imm. 3.  Pilersaarutitigut tunngavitsigut qaqugukkulluunniit immikkoortinneqarsimallutik qeqertani qimmilivissatut akuerineqartuni, qimmit maajip aallaqqaataanit oktobarip aallaqqaataata tungaanut qeqertaniitinneqarsinnaapput.

§ 11.  § 2-mi imm. 1-imi, 2-mi 3-milu akuersissummut tapertaliullugu qimmilivissamut nunaminertamik atugassinneqarnissamik qinnuteqartoqassaaq.
Imm. 2.  Qimmilivissamut nunaminertamik atugassinneqarnissamik qinnuteqaat Qeqqata Kommuniani Teknikkimut Avatangiisinullu Immikkoortortamut nassiunneqassaaq.
Imm. 3.  Akuersissut tunineqartuinnarmut atuuppoq, allanullu tunniunneqarsinnaanani.
Imm. 4.  Qimmilivissatut nunaminertamik atugassiinerni nunaminertaq atugassiissutigineqartoq, matumani qimmit, quit qimmiliviillu ungalusat ilanngullugit pillugit nassuiaammik ilaqartinneqartarpoq.

§ 12.  Qimmini tamani, qimmeqatigiinniluunniit, qimmimik qimminilluunniit piginnittup aqqa oqarasuaataatalu normuanik allagartaqartinneqarnissaat qimmiutillip isumagissavaa. Teknikkimut Avatangiisinullu Immikkoortortamut saaffiginnissuteqarnikkut, allagartat tunniunneqartarput.
Imm. 2.  Qimmiutilik aallaqqappat pissarsiarineqarsinnaanngippalluunniit, attavigineqarsinnaasup aqqa oqarasuaataatalu normua allagartamut ilanngunneqarsimassapput.

§ 13.  Nunaminertat qimmilivissatut atugassiissutigineqarsimasut salinneqartassapput takujuminartuutinneqartuassallutillu.
Imm. 2.  Nunaminertat atugassiissutigineqarsimasut eqqiluinnissaat takujuminartuutinneqarnissaallu qimmiutillip pisussaaffigaa.

§ 14.  Qimmiaqqat arfinilinnik qaammateqalereersut tamarmik pitussimatinneqassapput, mattusimatinneqassapput, ungalusaniisinneqassapput pituutaqartinneqassallutilluunniit.
Imm. 2.  Sulitilluni qimmit nakkutigisat, qimmit illoqarfiup killeqarfiata avataani sunngiffimmi sammisanut atatillugu nakkutigisamik atorneqartut kiisalu qeqertani qimmilivissatut akuerineqarsimasuni qimmit imm. 1-imi aalajangersakkamut ilaatinneqanngillat.

§ 15.  Qimmip pitoqqasup pituutaa minnerpaamik 3 meterinik takitigissaaq, qimmerlu qanoq ilisukkut qungasequtaatigut pituussaarneqarsinnaassalluni.
Imm. 2.  Qungasequtit qimissutaasinnaasut atorneqaqqusaanngillat.
Imm. 3.  Qungasequtit kapinartullit atorneqaqqusaanngillat.
Imm. 4.  Qimmit pitoqqasut, pituutaq siaaqqatillugu imminnut minnerpaamik 1 meterimik ungasitsigissapput.
Imm. 5.  Qimmip pituutaa minnerpaamik marlunnik qissaruteqartinneqassapput.
Imm. 6.  Qimmit kisimiittut pituutaat, minnerpaamik 5 meterimik takitigissapput.
Imm. 7.  Qimmit kisimiittut pitussimatittuarneqarnissaat inerteqqutaavoq.
Imm. 8.  Aputeqassuseq aallaavigalugu pituuttap takissusaa iluarsineqarsinnaassaaq.
Imm. 9.  Qimmiaqqat qaammatinik arfinilinnik utoqqaatigilernissami tungaannut angalaannartinneqarsinnaapput, taamaakkaluartorli Teknikkimut Avatangiisinullu Immikkoortortami nalunaarsorneqarsimassallutik.

§ 16.  Qimmit naartusut milutsitsisullu sukkulluunniit akornutitaqanngitsumik illuaqqamut isersinnaatillugit inissinneqanngikkunik pitunneqassapput, soorluttaaq imissaqartinneqartuassasut imaluunniit aputitugassaqartinneqartuassasut.
Imm. 2.  Qimminut naartusunut milutsitsisunulluunniit qimmiaqqanullu illuaqqat, qimmilivilluunniit ungalusat qajannaatsuullutillu inissaqarluassapput. Illuaqqat anorimut, sialummut apummullu illersuutaasinnaassapput. Qimmit namminneq anillassinnaajunnaarlugit ungalut suliarineqassapput.

Kapitali 5
Qimminik nakkutilliisoq aamma qimmit angalaannartut, pigineqanngitsut kiisalu qimminik qimuttoqarfiup iluani avataanilu unioqqutitsisumik qimminik eqqussineq pillugu nalinginnaasumik aalajangersakkat

§ 17.  Tullinnguuttunik suliaqarnissamik akisussaasussanik qimminik nakkutilliisumik imaluunniit nakkutilliisunik kommunalbestyrelsi toqqaassaaq:
1)  qimminik piginnittunik nalunaarsuinerit,
2)  qimminik angalaannartunik pigineqanngitsunillu kiisalu unioqqutitsisumik eqqussanik toqutsinerit tigusinerilluunniit, takuuk § 18,
3)  qimminik akiuussutissamik kapuuinerit,
4)  akiuussutissamik kapuuinernik, kapuutillu uninngasuutit nalunaarsorneqarnerat kiisalu taakku uumasut nakorsaannut nalunaarutigineqartarnissaat, aammalu
5)  nunaminertani qimmilivissatut atugassiissutigineqartuni pitutsivissanik qillerinerit.

§ 18.  Qimmit angalaannartut aamma qimmit pigineqanngitsut kiisalu qimmit unioqqutitsisumik eqqussat qimminik nakkutilliisunut aatinneqartassapput.
Stk. 2.  Uumasunik imm. 1-imi taaneqartunik piginnittoq, pissutsinik iluarsiissuteqarnissaanut piffissalerlugu siumut ilisimatinneqassaaq. Ullunik pingasunik siumut ilimasaaruteqarneq naammattutut isigineqarpoq. Piffissaliunneqartup iluani pissutsit iluarsiivigineqarsimanngippata, siumut ilisimatitsinertaqanngitsumik piginnittumullu taarsiissutitaqanngitsumik qimmeq toqunneqassaaq.
Stk. 3.  Qimmeq angalaannartoq allanut ulorianartorsiortitsippat, piginnittumut taarsiissutitaqanngitsumik ingerlaannartumik toqunneqassaaq.
Stk. 4.  Qimmeq angalaannartoq qimminik nakkutilliisumit tiguneqarpat, qimminik piginnittoq aallersinnaatillugu qimmeq kommunip qimmiliviutaanut pitunneqassaaq. Qimminik nakkutilliisup qimmimik piginnittoq attavigissavaa, ullullu pingasut qaangiutsinnagit piginnittup qimmini aasimanngippagu, piginnittumut taarsiissutitaqanngitsumik qimmeq toqunneqassaaq. Patsisissaqarluarluni qimmeq aaneqarsinnaanngippat, qimmip aaneqarnissaanut piffissaliussap sivitsorneqarnissaanik qimminik nakkutilliisoq isumaqatiginiarneqassaaq.

Kapitali 6
Maalaaruteqarnerit

§ 19.  Qimmeqarnermut tunngatillugu maalaarutiginiakkat, kommunalbestyrelsimut nassiunneqartassapput. Malittarisassanut tunngatillugu maalaarutit politiinut nassiunneqartassapput.

Kapitali 7
Pineqaatissiissutaasinnaasut

§ 20.  Ileqqoreqqusamik matuminnga unioqqutitsisoqartillugu, Qimmit qimuttut kiisalu qimmeqarneq qitsuuteqarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaanni § 28-mi imm. 2 naapertorlugu akiligassiisoqarsinnaavoq.
Imm. 2.  Ileqqoreqqusamik matuminnga annertuumik arlaleriartumilluunniit unioqqutitsisoqartillugu, Qimmit qimuttut kiisalu qimmeqarneq qitsuuteqarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaanni § 28-mi imm. 2 naapertorlugu uumasuuteqaqqusaajunnaarsitsisoqarsinnaallunilu uumasunik passussisinnaajunnaarsitsisoqarsinnaavoq.

Kapitali 8
Atuutilerfia

§ 21.  Ileqqoreqqusaq qaammammi atuuttussanngortinneqarfiusumi atuutilerpoq.
Imm. 2.  Atuutilernera ilutigalugu Maniitsumi qimmeqarnermut qitsuuteqarnermullu ileqqoreqqusaq 2005-imi aggustip 17-ianeersoq atorunnaarsinneqarpoq.

Taamaalilluni 2014-imi aggustip 28-ani kommunalbestyrelsimit akuersissutigineqarpoq.

______________________________
Hermann Berthelsen
Borgmesteri

 

Matumuuna Qeqqata Kommuniani qimmeqarnermi ileqqoreqqusaq atuuttussanngortinneqarpoq.

 

Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 11. februar 2015

 

_____________________________
 Karl-Kristian Kruse
Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq