Pinngortitamik illersuineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 29-imi, 18. december 2003-meersumi § 5, imm. 1, nr. 1-5-mut aamma § 60, imm. 2-mi, Piniarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit tusarniareerlugit, Piniarneq aallaaniarnerlu pillugit Inatsisartut Inatsisaanni nr. 12-mi, 29. oktober 1999-imeersumi, § 2, imm. 3-4-mut, § 4, §§-it 7-8, §§-it 11-13 aamma §§-it 16-18-mut, Inatsisartut inatsisaatigut nr. 11-kkut, 12. november 2001-imeersukkut aamma Inatsisartut inatsisaatigut nr. 9-kkut, 15. april 2003-imeersukkut allanngortinneqartumi naapertorlugit kiisalu Qimmit qimuttut kiisalu qimmeqarneq qitsuuteqarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 18-imi, 30. oktober 1998-imeersumi § 3, imm. 2, Inatsisartut inatsisaatigut nr. 23-kkut, 22. November 2011-imeersukkut allanngortinneqartumi, naapertorlugit aalajangersarneqarpoq:

Kapitali 1
Atuuffii

§ 1.  Nalunaarut manna Kalaallit Nunaanni umimmaat (Ovibos moschatus) illersorneqarnis-saat aamma piniagaanerat pillugu atuuppoq.

Kapitali 2
Eqqissisimatitsineq

§ 2.  Umimmaat nuna tamakkerlugu eqqissisimatitaapput, taamaattoq takukkit § 3 naapertorlugu piniarneqarsinnaaneri pillugit aalajangersakkat taaneqartut.
Imm. 2.  Akiliuteqarluni aallaaniarneq aalisarnerlu pillugit nalunaarummi akiliisitsilluni umimmanniarnermut piumasaqaatit immikkut malittarisassaqartitaapput.

Kapitali 3
Pisassiissutit, piffissat piniarfiusussat kiisalu piniarfiusussat

Pisassiissutinik aalajangersaaneq aamma agguaassineq

§ 3.  Uumassusilinnik misissuisunik siunnersuuteqareernerup kingorna Piniarnermut Naalakkersuisoq umimmannik piniarsinnaanermut pisassiissutinik aalajangersaassaaq.
Imm. 2. Piniarnermut Naalakkersuisoq nunap ilaanut pisassiissutinik aalajangersakkanik agguaassissaaq.
Imm. 3.  Piniarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit aamma Kattuffiit allat suliamut attuumassuteqartut apeqqutini imm. 1-mut 2-mullu tunngassuteqartuni tusarniarneqassapput.
Imm. 4.  Sumiiffinni umimmannik pisassiissutinik agguaassinermi aqutsiveqarfimmi pineqartumi Kattuffiit attuumassutillit tusarniarneri kommunimi oqartussat ingerlattarpaat.
Imm. 5.  Kommunimi oqartussat Piniarnermut Naalakkersuisoqarfimmut pisassiissutinik agguaassinermi angusat inerneri pillugit imm. 4 naapertorlugu allakkatigut nalunaaruteqassapput.

Piffissanik piniarfiusussanik aalajangersaaneq

§ 4.  Uumassusilinnik misissuisunik siunnersuuteqareernerup kingorna Piniarnermut Naalakkersuisoq pisassiissutinik piniarnissamut aamma akiliuteqartitsilluni umimman-niarnissamut piffissamik aalajangersaassaaq.
Imm. 2.  Imm. 1-imi piffissat piniarfiusussat taamaallaat piffissap 1. augustimip aamma 15. aprilip iluani aalajangersaaffigineqarsinnaapput.
Imm. 3.  Piniarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit aamma Kattuffiit allat suliamut attuumassuteqartut apeqqutini imm. 1-mi aamma 2-mi tunngassuteqartuni tusarniarneqassapput.
Imm. 4.  Sumiiffinni ataasiakkaani umimmanut  piffissanik piniarfiusussat aqutsiveqarfimmi pineqartumi Kattuffiit attuumassutillit tusarniarneri kommunimi oqartussat ingerlattarpaat.
Imm. 5.  Kommunimi oqartussat Piniarnermut Naalakkersuisoqarfimmut piffissat piniarfiusussat inerneri pillugit imm. 4 naapertorlugu allakkatigut nalunaaruteqassapput.

Piniarfiussussanik aalajangersaaneq

§ 5.  Uumassusilinnik misissuisunik siunnersuuteqareernerup kingorna Piniarnermut Naalakkersuisoq summiiffinnik umimmanniarfiusussanik killilersukkamik piniarfiusussanik aalajangersassaaq.
Imm. 2.  Piniarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit aamma Kattuffiit allat suliamut tunngassuteqartunut attuumassuteqartut apeqqutit imm. 1-mi pineqartuni tusarniarneqassapput.
Imm. 3.  Sumiiffinni ataasiakkaani umimmanut sumiiffinnik piniarfiusussat  aqutsiveqarfimmi pineqartumi Kattuffiit attuumassutillit tusarniarneri kommunimi oqartussat  ingerlattarpaat.
Imm. 4.  Kommunimi oqartussat Piniarnermut Naalakkersuisoqarfimmut sumiiffiit piniar-fiusussat aalajangersaaneri pillugit imm. 3 naapertorlugu allakkatigut nalunaaruteqassapput.

Kapitali 4
Pisassiissutinik piniarnermi piumasaqaatit

§ 6.  § 8 malillugu inuit akuersissutinik pisimasut aamma piniarsinnaanermut allagartamik atuuttumik pigisaqartut kisimik umimmanniarsinnaapput.
Imm. 2.  Akuersissut inummut atiatigut taasamut taamaallaat atuuppoq allanullu tunniunneqaranilu tunineqarsinnaanani.
Imm. 3.  Akuersissummi takuneqarsinnaavoq, sumi aamma qassinik umimmattoqarsinnaa-nersoq.
Imm. 4.  Piniarnermut allagartaq 1. maj nallertinnagu akilerneqarsimassaaq, taamaattoq § 25 takuuk.  

§ 7.  Inuussutissarsiutigalugu umimmanniarnermut akuersissummi allanneqarsinnaavoq umimmammik ilivitsumik, ilaanik, amianik, nassuinik il.il. nersutinik toqoraavimmut imaluunniit tunitsivimmut uumasut nakorsaqarfianiit akuerineqarsimasumut tunisisoqarsinnaasoq.
Imm. 2.  Kommunit ataasiakkaat sunngiffimmi aallaaniartartunut ”kalaalimineerniarfimmi” tunisineq tuniniaanerlu pillugit aalajangersaassapput.
Imm. 3.  ”Kalaalimineerniarfinni” umimmanik tunisineq tuniniaanerlu taamaallaat piffissani piniarfiusuni aamma piffissap piniarfiusup qaangiunneranit amerlanerpaamik ulluni pingasuni atuuppoq.

Kapitali 5
Piniakkanik killilersukkanik piniarnissamut akuersissutinik tunniussineq agguaassinerlu

§ 8.  Kommunit pineqartut qinnuteqartunut piniarnermut atuuttumik allagartaqartunut aamma sumiiffimmi aqutsiviusumi inuit nalunaarsorsimaffianni najugaqartutut nalunaarsorsima-sunut akuersissutinik tunniussissapput.
Imm. 2.  imm. 1-imi aalajangersagaqaraluartoq, Piniarnermut Naalakkersuisoqarfiup sumiiffimmi aqutsiviusumi najugaqartut  aqutsiviusuni allaninut piniarnissaat akuerisinnaava.
Imm. 3.  Akuersissutinik qinnuteqartut qinnuteqarnerminni 16-inik ukioqalereersimassapput.

§ 9.  Akuersissutinik tunniussineq ima pisassaaq, qinnuteqartut ataasiakkaat akuersissutinik sapinngisamik amerlaqatigiinnik pissarsinissaat sumiiffiup aqutsisviusup iluani anguneqartassalluni.
Imm. 2.  Akuersissutinit amerlanerusunik qinnuteqartoqarpat, agguaassineq makitsinikkut ingerlanneqassaaq. Akuersissutinik sinneruttunik agguaaneq aamma makitsinnikkut ingerlanneqassaaq.
Imm. 3.  Sumiiffinni aqutsiviusuni isorartuuni, piniartumut ataatsimut akuersissutit arlallit tunniunneqarsinnaapput pisat imminnut akilersinnaatinniarlugit.
Imm. 4.  Makitsinermut atatillugu akuersissutinik agguaassisussaatitaasup utaqqisut allattorsimaffiat tulleriiaarinertalik pilersissavaa, taannalu atuutilissaaq akuersissutinik agguaasseqqinnermi,  takuuk § 10, imm. 2.
Imm. 5.  Innuttaasut kikkulluunniit makitsinerup ingerlanneqarneranut malinnaasinnaatitaassapput. Akuersissutinik agguaassisussaatitaasup makitsinissaq, akuersissutinullu tunniunneqartussanut piffissaliussap aamma sumi pinissaa, kingusinnerpaamik sapaatip akunneramik sioqqutsilluni tamanut nalunaarutigissavaa.

§ 10.  Akuersissutinik agguaassisussaatitaasup akuersissutit tunniunneqartut aaneqarnissaannut piffissaliussaq aalajangissavaa. Inuit akuersissummik tunineqarsimasut akuersissummilli atuisinnaanngitsut imaluunniit atuerusunngitsut piaarnerpaamik akuersissut atorneqanngitsoq akuersissutinik agguaassisussaatitaasumut utertissavaat.
Imm. 2.  Akuersissutit atorneqanngitsoortut utertinneqartullu agguaateqqinneqassapput.  Umimmanniarnerup uninnissaa sapaatip akunnerinik sisamanik sioqqullugu, akuersissutinik pinissamik utaqqisut tulleriaakkat allattorsimanerat malillugu agguaasseqqinneq piaarnerpaamik aatsaat pisinnaavoq.

Kapitali 6
Piniariaatsit aamma piniarnermi ileqqorissaarneq

§ 11.  Umimmanniarnermi qoorortuut  pisissillu atorneqassapput.
Imm. 2.  Qoorortuut pisassiissutinik piniarnissamut atorneqarsinnaatitaasut sullukinnersaat 6,5 x 55 kaliberiuvoq (aqerlup diameteria 6,5 mm).
Imm. 3.  Qoorortuut eqittaannartakkat nutsuinnartakkallu umimmanniarnermi atorneqarnissaat inerteqqutaavoq.   
Imm. 4.  Aallaat sunaluunniit piniarnermut atorneqartussaq nakersarneqarsimassaaq pitsaasuussallunilu.
Imm. 5.  Pisisseq atorlugu piniarnissamut Kalaallit Nunaanni imaluunniit Qallunaat Nunaanni  taamatut misilitsinnermi angusisimasunut, pisisseq atorlugu akiliuteqarluni umimmanniarneq ingerlanneqarsinnaavoq.
Imm. 6.  Pisissimut, qarsumut qarsullu naqquanut piumasaqaatit:
1)  Pisisseq katitigaassaaq (nutaaliaasunik) pisisseq aaqqinneqarsinnaasumik umerfeqassaaq / nalunaaqqutaqassaaq 38 kg-nillu nusutsisinnaassuseqarluni.
2)  Qarsui 0.75 m (kulstofpile).
3)  Naqqui 8 g-mit, sisamanik saviusartallit.

§ 12.  Umimmaap pisarineqartup neqaa tamaat pisaqarfimmiit nassarneqassaaq. Pisap sinneri  sapinngisamik pisaqarfiup qimalernerani nassarneqassapput imaluunniit  tupeqarfiit, illuaqqat akiliuteqarluniluunniit aallaaniarnerup ingerlanneqarneranut akornusiinatik inissineqassallutik.

Kapitali 7
Akiliuteqarluni aallaaniarnermi immikkut piumasaqaatit

§ 13.  Piniarnermut Naalakkersuisoq pisassiissutinik piniarnissap aamma akiliuteqarluni aallaaniarnissap akornanni pisassiissutinik agguaassinissamut aalajangersaassaaq.
Imm. 2.  Akiliuteqarluni aallaaniarnissamut pisassiissutigineqartut, umimmanniarnissamut pisassiissutinit tamarmiusunit tiguneqassapput, takuuk § 3, imm. 1.
Imm. 3.  Naak § 4, imm. 2-mi aalajangersagaqaraluartoq, Piniarnermut Naalakkersuisoq akiliuteqarluni aallaaniarnermut ukioq kaajallallugu tigganniarnissamut piffissamik piniarfiusussamik aalajangersaasinnaavoq.
Imm. 4.  Arnavissamik piaqqamillu akiliuteqarluni aallaaniarneq piffissami 1. marts-miit - 31. julimut inerteqqutaavoq.
Imm. 5. Akiliuteqarluni aallaaniarnermi qoorortuut sullukinnersaat 7,62 x 63 kaliberiuvoq (aqerlup diameteria 7,62 mm) soorlu .30-06 aamma 308. Imassat nammineq qinerneqassapput.
Imm. 6.  Pisisseq atorlugu piniarnissamut Kalaallit Nunaanni imaluunniit Qallunaat Nunaanni  taamatut misilitsinnermi angusisimasunut, pisisseq atorlugu akiliuteqarluni umimmanniarneq ingerlanneqarsinnaavoq.
Imm. 7. Pisissimut, qarsumut qarsullu naqquanut piumasaqaatit:
1)  Pisisseq katitigaassaaq (nutaaliaasunik) pisisseq aaqqinneqarsinnaasumik umerfeqassaaq / nalunaaqqutaqassaaq 38 kg-nillu nusutsisinnaassuseqarluni.
2)  Qarsui 0.75 m (kulstofpile).
3)  Naqqui 8 g-mit, sisamanik saviusartallit.
Stk. 8.  § 21-imi aalajangersagaqaraluartoq akiliuteqarluni aallaaniarnermi umimmattat PINIARNEQ-mut nalunaarutigineqassapput. Akiliuteqarluni piniartitsinermik aaqqissuisut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmut nalunaarusiortassapput. Tamatuma kingornatigut paasissutissat katersorlugit PINIARNEQ-mut nassiunneqassapput.

Kapitali 8
Umimmanniarnermut atatillugu assartuutinik atuineq

§ 14.  Umimmannik malersuinermi ungusinermilu assartuutit atorneqassanngillat, § 15-nili takuuk.
Imm. 2.  Assartuutit taamaallaat atorneqarsinnaapput piniarfimmut piniarfimmiillu assartuinermut, aamma assartuutinik ingerlaarnermut atatillugu umimmannut uumasunut minnerpaamik 500 meterinik ungasissusissaq malinneqassaaq.
Imm. 3.  Umimmanniarnermi qimmit nassatareqqusaanngillat, taamaattoq imm. 4-5-mi pineqartut pineqanngillat.
Imm. 4.  Allorniusami kangimukartup 44^o W-mi avannamukartullu 66^o N-mi qimmeqarfinni qimmussit assartuutitut atorneqarsinnaapput.
Imm. 5.  Sumiiffimmi piniarfiusumi qimmit qimuttut qimaannaqqusaanngillat. Qimmit qimataasut tiguneqarsinnaanngitsullu sapinngisamik ajornanngippat aallaaneqassapput. Qimmip toqungasup timaa sumiiffimmi piniarfiusumi qimaannarneqassanngilaq. Kingusinnerpaamik piniarnerup naammassinerata kingornatigut qimmit qimmeersiutaasut politiinut nalunaarutigineqassapput.

Kapitali 9
Umimmannik ungusineq

§ 15.  Piniarnermut Naalakkersuisoqarfik § 14, imm. 1-imik immikkut makkuninnga tunngaveqartunik akuersissuteqarsinnaavoq:
1)  Allakkatigut qinnuteqaammik tigusaqarsimaneq,
2)  Qinnuteqaat peqataasussat allattorsimaffiannik, kiisalu piffissaq aamma ungusinissap sumiiffissaa pillugu paasissutissanik imaqassasoq,
3)  Ungusineq qamuteralaat, ATV imaluunniit qulimiguulik atorlugit ingerlanneqassasoq.
Imm. 2.  Immikkut akuersissummi piumasaqaatinik nalunaarummik Piniarnermut Naalakkersuisoqarfiup peqataasullu akornanni allatamik isumaqatigiissusiortoqassaaq.
Imm. 3.  Umimmannik ungusisinnaanermut immikkut akuersissut taamaallaat inunnut inuussutissarsiutigalugu piniarsinnaanermut allagartalinnut tunniunneqassaaq.

Kapitali 10
Umimmammik pissatamik toqutsineq

§ 16.  Piniartoq pisussaavoq umimmaap eqqorneqarnermi kinguninnguagut toqusimanera qularnaassallugu.
Imm. 2.  Piniarnermi umimmammik pissaasoq, umimmak pissatani sapinngisamik piaarnerpaamik toqussallugu pisussaavoq.
Imm. 3.  Umimmak pissataq nanineqanngippat toqunneqaranilu, piniarnerup naammassineqarneranut atatillugu pissutsit piviusut pillugit, piniartup Piniarnermut Naalakkersuisoqarfik imaluunniit Piniarnermut Aallaaniarnermut Aalisarnermullu Nakkutilliisumut ilisimatissavaa.
Imm. 4.  Umimmammik pissatamik sulilu uumasumik takunittup allap sapinngisamik ajornanngippat umimmak toqussavaa. Pisarinninneq piffissap piniarfiusup avataani pippat, umimmak summiffianut qimanneqassaaq. Pisarinnittup pisussaaffittut akisussaaffigaa, pisup qanoq ingerlasimanera pillugu Piniarnermut Naalakkersuisoqarfimmut imaluunniit Piniarnermut Aallaaniarnermut Aalisarnermullu Nakkutilliisumut nalunaarutigissavaa.
Imm. 5.  Umimmak toqungasoq takusaq takunniffimmut qimaannarneqassaaq.

Kapitali 11
Uumatillugit tigusinerit nuussinerillu

§ 17.  Piniarnermut Naalakkersuisoq akuersiteqqaarsimatinnagu umimmannik tigusineq imaluunniit nuussineq kiisalu soriarsinnaajunaarlugit ungalusat iluiniititsinissaq inerteqqutaapput.

Kapitali 12
Kommunimi ileqqoreqqusaq

§ 18.  Kommunimi ileqqoreqqusakkut kommunalbestyrelsi nalunaarut manna naapertorlugu, nalunaarummmi maani aalajangersakkanik § 3, imm. 2-3-mit, § 4, imm. 2-3-mit aamma § 14, imm. 2-mit, sakkortunerusunik piumasaqaateqarsinnaavoq.
Imm. 2.  Kommunimi ileqqoreqqusaq, Piniarnermut Naalakkersuisumit atulersinneqassaaq.

Kapitali 13
Najukkami aqutsineq

§ 19.  Piniarneq pillugu Siunnersuisoqatigiinnik aamma kattuffinnik allanik attuumassuteqartunik tusarniaareernikkut Piniarnermut Naalakkersuisup, nunap immikkoortuinik killilikkanik ilivitsunik taakkuluunniit ilaanik aqutsinissamut agguaassisinnaavoq.
Imm. 2.  Taakkununnga piumasaqaatit allaganngorlugit Piniarnermut Naalakkersuisup imaluunniit Naalakkersuisumit tamatumunnga toqqarneqarsimasumit aamma akuersissutinik ag-guaassisussaatitaasunit atuuttunit isumaqatigissutigineqassapput.

Kapitali 14
Pinngortitami uumassusilinnik misissuinermut nalunaaruteqartarneq

§ 20.  Pisanik nalunaaruteqarneq imaluunniit pisanut nalunaarsuutinik kommunimut tunniussineq piniarnerup naammassineqarnerata kingornatigut kingusinnerpaamik sapaatip akunneri-sa marluk qaangiunneranni pissaaq. Tamatuma kingornatigut paasissutissat ataatsimoortillugit piniarnerup naammassinerata kingornatigut kingusinnerpaamik sapaatip akunnerisa sisamat qaangiunneranni kommunimit Pinngortitaleriffimmut nassiunneqassapput.
Imm. 2. Pisanik nalunaaruteqarnermi immersuiffissiaq akuersissutip tunuaniittoq kingusinnerpaamik, pisap angallammut piniarnermut atatillugu assartuutaasumut ikineqarnerani immersorneqassaaq.

Kapitali 15
Nujuartanik pisanik nalunaarutiginninneq

§ 21.  Umimmannik pisat aamma pissatat tamarmik, naak § 20-imi aalajangersagaqaraluartoq, PINIARNEQ-mi ukiumoortumik immersuiffissiami nalunaarutigineqassapput.

Kapitali 16
Nakkutilliineq

§ 22.  Kinaluunniit politiinit imaluunniit piniarnermik aallaaniarnermillu nakkutilliisunit umimmanniarsinnaatitaanini uppernarsaqqullugu piumaffigineqaruni, akuersissut atuuttoq aamma piniarnermut allagartaq atuuttoq takutissavai.

Kapitali 17
Immikkut akuersissuteqartarneq

§ 23.  Siunertanut ilinniartitaanermik ilisimatusarnermillu siunertaqartunut nalunaarummi aalajangersakkat Piniarnermut Naalakkersuisoqarfimmit immikkut akuersissuteqarfigineqarsinnaapput, tassunga ilaalluni ilisimatusarnermut atatillugu umimmanniarsinnaanermut akuer-sineq.     

§ 24.  Umimmaat ulorianartorsiortitsisut imaluunniit angallannermut atatillugu annertuumik akornusersuisut qimaatinneqarsinnaanngippata toqunneqarsinnaapput.
Imm. 2.  Imm. 1 naapertorlugu umimmaat toqunneqartut Namminersorlutik Oqartussanut pigisassanngortinneqassapput. Piniarnermut Naalakkersuisoqarfimmut piniarnerup ingerlasimanera nalunaarutigissallugu umimmannik pisaqarnermi akisussaasup pisussaaffigaa. Naalakkersuisoqarfiup umimmaap toqutap qanoq pineqarnissaa aalajangiiffigissavaa.

§ 25.  § 6 imm. 4-mi aalajangersagaqaraluartoq aqutsinermi periaatsit aallaavigalugit piniar-nermut allagartap 1. maj nallertinnagu akilerneqarsimanissaanik piumasaqaammit immikkut akuersissuteqartoqarsinnaavoq.

Kapitali 18
Pineqaatissiissutit

§ 26.  Nalunaarummi matumani aalajangersakkanik unioqqutitsinermi akiliisitsineq pineqaa-tissiissutaasinnaavoq kiisalu sunngiffimmi aallaaniarsinnaanermut allagartaqarsinnaaneq imaluunniit inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagartaqarsinnaaneq arsaarinnissutaasinnaapput.
Imm. 2.  Nalunaarummi malittarisassanik unioqqutitsinermi umimmannit pisarineqartunit isertitat Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermi inatsisini malittarisassatigut aalajangersakkat naapertorlugit arsaarinnissutigineqarsinnaapput.
Imm. 3. § 18 naapertorlugu, kommunimi ileqqoreqqusaliani kommunalbestyrelsi aalajangersaasinnaavoq, ileqqoreqqusaliani aalajangersakkanik unioqqutitsinerit akiliisitsinermik Kalaallit Nunaannilu pinerluttulerinermi inatsisini malittarisassatigut aalajangersakkat naapertorlugit arsaarinnittoqarsinnaavoq.

Kapitali 19
Atuutilerfia il.il.

§ 27.  Nalunaarut manna atuutilerpoq ulloq 16. juli 2012.
Imm. 2.  Peqatigitillugu Namminersornerullutik Oqartussat umimmaat piniagaanerat pillugu nalunaarutaat nr. 7, 8. februar 2001-imeersoq, Namminersornerullutik Oqartussat nalunaaru-taat nr. 24, 9. september 2002-meersoq umimmaat piniagaanerat pillugu nalunaarutip nr. 7, 8. februar 2001-imeersup allannguutaatigut allanngortinneqartoq aamma Namminersornerullutik Oqartussat umimmaat illersugaanerat pillugu nalunaarutaat nr. 9, 8. februar 2001-imeersoq atorunnaarsinneqarput.

Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 11. juli 2012

Ane Hansen

/

Jens K. Lyberth