Namminersornerullutik Oqartussat umimmaat piniagaanerat pillugu nalunaarutaat
Piniarneq aallaaniarnerlu pillugit inatsisartut inatsisaanni nr. 12, 29. Oktober 1999-imeersumi § 2, imm. 3-4, § 4, §§ 7-8, §§ 12-13, § 16, § 17, imm. 2 aamma § 18 malillugit aajangersarneqarput:
Atuuffii
§ 1. Una nalunaarut atuuppoq umimmaat (Ovibus moschatus) Kalaallit Nunaanni killilersukkamik piniagaanerannut.
Imm. 2. Eqqissisimatitsineq, inuussutissarsiornermut sunngiffimmilu piniartunut pisassiisarneq aammalu akiliilluni piniartitsinermut pisassiissutit, nunat piffissallu umimmanniarfiusussat aamma piniariaatsinut tunngasut Namminersornerullutik Oqartussat umimmaat eqqissisimatitaanerat pillugu nalunaarutaanni aalajangersakkat malippaat.
Imm. 3. Inuussutissarsiornermut naalakkersuisup imm. 2-mi nunat piffissallu piniarfissatut aalajangikkat agguataaqqissinnaavai. Nunanik piffisanillu piniarfissanik agguataareqqinneq pisinnaavoq Piniarneq Pillugu Siunnersuisoqatigiit aamma allat attuumassuteqartut isumasioreerlugit.
Imm. 4. Akiliisitsilluni umimmanniarnermi Namminersornerullutik Oqartussat akiliisitsilluni aallaaniarneq aalisarnerlu pillugit nalunaarutaanni aalajangersakkat malippai.
Pisassiissutinik agguaassineq
§ 2. Piniarneq Pillugu Siunnersuisoqatigiit inassuteqarneratigut Inuussutissarsiornermut naalakkersuisup Kangerlussuup eqqaani umimmattassatut aalajangikkat kommuninut sumiiffinnulluunniit kommunit aggornerisa avataaniittunut agguaatissavai.
Imm. 2. Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfiup Ivittuut kommuniani, Ittoqqortoormiit kommuniani aammalu Qaanaap kommuniani kommunalbestyrelsit inassuteqarneratigut pisassiissutigineqartut kommuneni pineqartuni inuussutissarsiutigalugu aamma sunngiffimmi piniartunut agguaatissavai. Ivittuut kommunianut tunngatillugu tassani kommunalbestyrelsi kommuninut aamma kommunit agguataarnerisa avataaniittunut, pisassiissutinik agguaassissaaq pineqartuni kommunalbestyrelsi bogerrådiluunniit isumasioreerlugu.
Imm. 3. Ukiumut pisassiissutit piumasaqaatillu taakkununnga tunngasut tusagassiuutitigut nunamut tamarmut annguttartutigut avammut tusarliunneqassapput umimmanniarnissaq sioqqullugu.
Akuersissutinik tunniussineq
§ 3. Kangerlussuup eqqaanut, Ittoqqortoormiit kommuniannut pisassiissutigineqartut piniarneqarnisaannut, tak. § 2, imm. 2-mi oqaaseqatigiit kingulliit, qinnuteqartunut atuuttumik piniarnermut allagartalinnut kommunimilu pineqartumi innuttaasutut nalunaarsorsimasunut kommunalbestyrelsi akuersissutinik tunniusissaaq.
Imm. 2. Sumiiffinni kommunit aggornerisa avataaniittuni qinnuteqartunut piniarnermut atuuttumik allagartalinnut tassanilu najugalittut nalunaarneqarsimasunut akuersissutinik najukkami borgerrådi tunniussissaaq, takuuk § 2 imm. 1.
Imm. 3. Ivittuut kommuniani Qaanaallu kommuniani qinnuteqartunut piniarnermut atuuttumik allagartalinnut aamma Ivittuuni Qaanaamiluunniit najugalittut nalunaarneqarsimasunut kommunalbestyrelsi akuersissutinik tunniussissaaq. Kommunit allat, sumiiffiilluunniit kommunit aggornerisa avataanniittut Ivittuunit kommunianit pisassinneqarsimappata, pineqartuni kommunalbestyrelsi borgerrådiluunnit isumasioreerlugit kommunalbestyrelsi imaluunniit borgerrådi akuersissutinik tunniussissaaq.
§ 4. Kommunimi inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagartalinnut qinnuteqartunut akuersissutinik tunniussinermi sapinngisamik qinnuteqartut akuersissutinik amerlaqatigiinnik pissarsinissaat anguniarneqartassaaq. Tamanna pisinnaanngippat akuersissutinik sinneruttunik agguaaneq makitsinikkut ingerlanneqassaaq.
Imm. 2. Sunngiffimmi piniarnermut allagartalinnut qinnuteqartunut akuersissutinik agguaassineq makitsinikkut pissaaq.
Imm. 3. Makitsinermut atatillugu akuersissutinik agguaassisussaatitaasup utaqqisut allattorsimaffiat tulleriiaarinertalik pilersissavaa, taannalu atuutilissaaq akuersissutinik agguaasseqqinnermi, takuuk § 5, imm. 2.
Imm. 4. Makitsineq ingerlanneqassaaq innuttaasunit kikkunilluunniit malinnaavigineqarsinnaasumik.
§ 5. Akuersissutinik agguaassisussaatitaasup akuersissutit tunniunneqartut kingusinnerpaamik qaqugu aaneqareersimanissaat killilissavaa. Inuit akuersissummik tunineqarsimasut akuersissummilli atuisinnaanngitsut imaluunnit atuerusunngitsut piaarnerpaamik akuersissut atorneqanngitsoq akuersissutinik agguaassisussaatitaasumut utertissaavaat.
Imm. 2. Akuersissutit atorneqanngitsoortut agguaateqqinneqassapput. Agguaasseqqinnerli piaarnerpaamik aatsaat pisinnaavoq umimmaniarnerup uninnissaa sap. ak. marlunnik sioqqullugu, akuersissutinik pinissamik utaqqisut tulleriiaakkat allattorsimanerat malillugu.
Piniarnissamut piumasaqaatit
§ 6. § 3 malillugu akuersissutinik inuit pisimasut kisimik umimmassinnaapput.
Imm. 2. Akuersissut inummut atiatigut taasamut taamaallaat atuuppoq allanullu tunniunneqaranilu tunineqarsinnaanani.
Imm. 3. Akuersissut ataaseq ataatsimik umimmannissamut periarfissiivoq.
§ 7. Inuussutissarsiutigalugu umimmanniarnermut akuersissummi allanneqarsinnaavoq umimmammik ilivitsumik, ilaanik, amianik, nassuinik il.il. tunisisoqarsinnaasoq uumasut nakorsaqarfianiit akuerineqarsimasumut neqileriffimmut imaluunniit tunitsivimmut.
§ 8. Aasaanerani ukiaanerani piniarnissamut akuersissutinik agguaanneqarnerannut peqataasinnaassagunik qinnuteqaateqartut allagartaq ukiumi pineqartumi kingusinnerpaamik majip aallaqqaataani akilereersimassavaat.
Imm. 2. Piumasaqaataavortaaq sunngiffimmi piniarnermut allagartalik akuersissummik qinnuteqartoq qinnuteqarnermini 16-inik ukioqalereersimanissaa.
Kommuunit ileqqoreqqusaat
§ 9. Kommunalbestsyrelsi nalunaarummi §§ 7-8-mut piumasaqaatinit sakkortunerusunik kommunip maleruagassiaatigut piumasaqaateqarsinnaavoq. Kommunip ileqqoreqqusaa Naalakkersuisunut ilaasortamit atortussanngortinneqassaaq.
Nakkutilliineq
§ 10. Inuit § 3 malillugu umimmanniarnissamut akuerineqarsimasut, akuersissummut ilanngullugit umimmammut ataatsimut ikkutassanik ataasiarlugit atugassanik marlunnik, assigiinnik normulikkanik, tunineqassapput kingusinnerusukkut umimmattamut uppernarsaatitut atugassanik.
Imm. 2. Umimmaap pisarineqarnerata kinguninnguatigut, kingusinnerpaamillu umimmak angallammut assartuissutissamut ikineqarpat, ataasiaannarlugit atugassat taakku quttoraanut qajannaatsumik erseqqissunngorlugillu ikkunneqassapput.
Imm. 3. Ataasiaannarlugit atugassat umimmammi ikkusimaannassapput tunineqarnissaata atorneqarnisaataluunnit tungaanut.
Imm. 4. Ataasiaannarlugit atugassat taakku tunniunneqartut atorneqanngitsoortulli piaarnerpaamik, kingusinnerpaamillu sap. ak. 3-t umimmanniarnerup uninnerata kinguninngua kommunimut utertinneqassapput. Taava kommunip piaarnerpaamik kingusinnerpaamilli sap. ak. 5-t umimmanniarnerup uninnerata kingorna ataasiaannarlugit atugassat atorneqanngitsoortut Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfimmut nassiutissavai.
Imm. 5. Pisassiissutinik umimmattat tamarmik Piniarneq-mi pisanik nalunaarsuiffikkut nalunaarutigineqassapput.
§ 11. Kinaluunniit politiinit, piniarnermik aallaaniarnermillu nakkutilliisunit allanilluunniit Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfimmit taamaaliornissaannut immikkut pisussaaffilerneqarsimasunit piumaffigineqaruni umimmanniarsinnaatitaanini uppernarsaqqullugu, taava piniarnermut allagartaq atuuttoq, umimmanniarnissamut akuersissut umimmattamullu nalunaaqutsiutassat takutissinnaasariaqarpai.
Pineqaatissiissutit
§ 12. §§ 6-7-mik, § 10, imm. 2-5 aamma § 11-mik unioqqutitsinerit akiliisitsinermik pineqaatissiissutaasinnaapput.
Imm. 2. Neqi, ameq allallu umimmammeersut § 6, imm. 1 aamma imm. 3 unioqqutillugu umimmattameersut arsaarinnissutigineqarsinnaapput Naalagaaffiup karsianut iluaqutissanngorlugit.
Imm. 3. § 7 malillugu kommunip ileqqoreqqusaani kommunalbestyrelsi aalajangiisinnaavoq maleruagassiamik unioqqutitsineq akiliisitsinermik kinguneqarsinnaasoq.
Atulersitsineq il.il.
§ 13. Nalunaarut una atuutilerpoq 15. februar 2001.
Imm. 2. Peqatigitillugu Namminersornerullutik Oqartussat umimmaat eqqissisimatitaanerat piniagaanerallu pillugu nalunaarutaat nr. 11, 26. juni 1999-imeersoq atorunnaarpoq.
Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 8. februar 2001.
Simon Olsen
/
Jørn Birk Olsen