Piniarneq aallaaniarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 12, 29. oktober 1999-imeersumi, kingullermik Inatsisartut inatsisaata allanngortinnera pillugu Inatsisartut inatsisaatigut nr. 1, 16. maj 2008-imeersumi, § 2, imm. 4, § 8, § 9, imm. 2, § 12, § 13, § 15, imm. 4, § 17, imm. 2 aamma § 18, naapertorlugit aalajangersarneqarput:

 

Kapitali 1
Atuuffi

§ 1.  Kalaallit Nunaanni qilalukkanik qaqortanik (Delphinapterus leucas) aamma qilalukkanik qernertanik (Monodon monoceros) illersuineq piniarnerlu pillugit nalunaarut.

 

Kapitali 2
Eqqissisimatitsineq

§ 2.  Qilalukkat qaqortat qernertallu Kalaallit Nunaanni tamarmi eqqissisimatitaapput, § 4-5-imi taaneqartut kisiisa pinnagit.
Imm. 2.  Imm. 1 sassanut atuutinngilaq, § 19 naapertorlugu.

 

Kapitali 3
Pisassiissutinik piniarfinnillu aalajangersaaneq

§ 3.  Naalakkersuisut qilalukkanik qaqortanik qernertanillu piniakkamut ataatsimut immikkut ukiumut ataatsimut imaluunniit ukiunut arlalinnut pisassiissutinik aalajangersaassapput. Pisassiissutit aalajangersarneqassapput nunat tamalaat isumaqatigiissutaat, uumassusilinnik misissuisut siunnersuinerat, atuisut ilisimasaat kiisalu Piniarneq pillugu Siunnersuisoqatigiinnik tusarniaasimaneq tunngavigalugit.
Imm. 2.  Qilalukkanik qaqortanik qernertanillu piniarnermi ukioq pisassiiffik tassaavoq 1. januaarimiit – 31. decembarimut ullut taaneqartut ilanngullugit.
Imm. 3.  Nunap aggornikkaartumik piniakkat killeqarfeqarput, takukkit ilanngussat 1-2.
Imm. 4.  Nunap aggornerata killeqarfiusup iluani piniakkanut pisassiissutit, kommunikkaartumik, aqutsivikkaartumik aamma nunaqarfikkaartumik aalajangersaavigineqarsinnaapput.
Imm. 5.  Qilalukkanik qaqortanik imaluunniit qilalukkanik qernertanik nunap aggornerata ataatsip killeqarfiata iluani pisassiissutit atunngitsuukkat pisassiissutinut tamarmiusunut nunap aggornerani pineqartumi ukiup pisassiiffiusup tullianut nuunneqarsinnaapput.

Qilalukkanik qaqortanik pisassiissutinik aalajangersaaneq

§ 4.  Kalaallit Nunaata Kitaani qaqortanik qilalugaqatigiinnit immikkut pisassiissutit Naalakkersuisut nunap aggornerinut makkununnga aalajangersaassapput, ilanngussaq 1 takuuk.
1) Qaanaap aqutsiveqarfia nunaqarfik Savissivik ilanngullugu.
2) Kalaallit Nunaata Kitaata sinnera  Qaanaap aqutsiveqarfia ilanngunnagu.
Imm. 2.  Naalakkersuisut Qimusseriarsuarmi eqqissisimatitsivimmi Immikkoortortaq 2-mi immikkut qaqortanik pisassiissuteqarsinnaapput, ilanngussaq 1 takuuk.

 
Qilalukkanut qernertanut pisassiissutinik aalajangersaaneq

§ 5 .  Naalakkersuisut Kangerlussuarmi (Inglefield Bredning) qilalugaqatigiinnit qernertanit immikkut pisassiissutinik sumiiffinni makkunani aalajangersaassapput, takuuk ilanngussaq 2
1) Aqutsiveqarfik Qaanaaq Innaanganermi sumiissutsip 76°N; 67°V-ip avannaani, nunaqarfik Savissivik ilanngunnagu.
2) Kalaallit Nunaata Avannaani  Siggup kujataani sumiissutsimi 71,5°N; 55,5°V-imi, Kalaallit Nunaata Qeqqani aamma Kujataani sumiissutsip 59,8°N; 43,9°V-ip avannamut kitaani.
Imm. 2.  Naalakkersuisut Qimusseriarsuarmi qernertanit qilalugaqatigiinnit immikkut pisassiissutinik sumiiffinni makkunani aalajangersaassapput, takuuk ilanngussaq 2
1) Nunaqarfik Savissivik aamma aqutsiveqarfik Upernavik Innaangarnup kujataani sumiissutsimi 76°N; 67°V-imi aamma Sigguup avannaani sumiissutsimi 71,5°N; 55,5°V-imi.
2) Qimusseriarsuarmi eqqissisimatitsivimmi Immikkoortortaq 2-mi nunaqarfimmut Savissivimmut.
Imm. 3.  Naalakkersuisut Tunumi qernertanik qilalugatigiinnit immikkut pisassiissutinik sumiiffinni makkunani aalajangersaassapput, takuuk ilanngussaq 2
1) Tunumi aqutsiveqarfinni Ittoqqortoormiit aamma Ammassalik kiisalu
2) Aqutsiveqarfinni Kommune Kujallermi sumiissutsip 59,8°N; 43,9°V-ip avannamut kangiani.

 

Kapitali 4
Tusarniaaneq aamma pisassiissutinik agguaassineq

§ 6.  Nunap aggornerisa assigiinngitsut iluini piniakkanut pisassiissutinik agguaassinissaq kommunikkaartumik aamma aqutsiveqarfikkaartunut tunngassuteqartut annertussusiat Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisumit, Kalaallit Nunaanni Aalisartut Piniartullu Kattuffiannik, Tapertaralugu Piniartartut Aalisartartullu Kattuffiannik (TPAK) aamma KANUKOKA-mik tusarniaareernerup kingornatigut suliarineqassaaq.
Imm. 2.  Piniarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit pisassiissutinut sinaakkusiussat pillugit tusarniarneqassapput.

§ 7.  Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq ukiumi pisassiiffiusumi imaluunniit ukiumi pisassiiffiusumi tulliuttumi kommunimut pisassiissutinik appaasinnaavoq paasineqarpat, qilalukkanik qaqortanik imaluunniit qilalukkanik qernertanik  aqutsiveqarfimmi unioqqutitsisumik piniartoqartoq. Uiaq pisarineqartoq qilalukkamik qaqortamik qilalukkamilluunnit qernertamik inersimasumik ataatsimik amerlassusiliinertut atuuppoq.

§ 8.  Piniarnermi ukiumoortumik pisassiissutit tusagassiorfinnut nalunaarutit aamma Namminersorlutik Oqartussat nittartagaat (www.nanoq.gl) aqqutigalugit tamanut saqqummiunneqassapput.

 

Kapitali 5
Piniarsinnaatitaasut, akuersissutinik tunniussineq agguaassinerlu

§ 9.  Nunap aggornerini killiliussap iluani Naalakkersuisut pisassiissutinik aalajangersagaasa iluini, qinnuteqarnerup kingornatigut § 4-5-imi akuersissutinik normulersukkanik kommunalbestyrelsi tunniussissaaq.  
Imm. 2.  Akuersissutinik agguaassinermi peqataasinnaajumalluni piffissami qinnuteqaateqarfiusussami aamma piniarnerup nalaani qinnuteqartoq
1) Inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagartamik atuuttumik imaluunniit sunngiffimmi piniarsinnaanermut allagartamik atuuttumik peqassaaq aamma
2) Kommunimi akuersissutip tunniunneqarfigisaani najugaqartutut inuit nalunaarsorsimaffianni nalunaarsorsimassaaq.
Imm. 3.  Akuersissummik tunniussinerminut peqatigitillugu kommunalbestyrelsip nalunaarummi ilanngussap 3-ip assinga akuersissummik pissarsisumut tunniutissavaa.  

§ 10.  Nalunaarummi matumani aalajangersakkat pineqartut naapertorlugit inuit akuersissutinik pigisaqartut kisimik qilalukkanik qernertanik imaluunniit qilalukkanik qaqortanik pisaqarsinnaapput.
Imm. 2.  Akuersissut inummut atiatigut taasamut taamaallaat atuuppoq allanullu tunniunneqarsinnaanani imaluunnit tuniniarneqassanani.
Imm. 3.  Akuersissut ataaseq ukiumi pisassiiffiusumit ataatsimit akuersissutip tunniunneqarfiani, qilalugaqatigiinnit qilalukkamik ataatsimik pisaqarnissamut periarfissiivoq.

§ 11.  Kommunalbestyrelsi nunaqarfinni ataasiakkaani aqutsisut, najukkanilu aalisartut piniartullu peqatigiiffii isumasioqatigereerlugit kommunip aamma aqutsiveqarfiit qilalukkanik qaqortanik qernertanillu pisassiissutaannik inuussutissarsiutigalugu piniartunut aamma sunngiffimmi piniartartunut agguaassinissaq pillugu piumasaqaatinik, aalajangersaasinnaavoq.
Imm. 2.  Sunngiffimmi piniartartut aqutsiviup qilalukkanik qaqortanik qernertanillu pisassiissutaasa 0-10 % -iisa akornanni amerlassuseqartunik pisassinneqarsinnaapput.

§ 12 .  Kommunalbestyrelsi kommunimi ileqqoreqqusaliaq aqqutigalugu ataatsimoorluni piniarnissami pisassiissutit pillugit malittarisassanik aalajangersaasinnaavoq. Ataatsimoorluni piniarnermi pisassiissutinik sippuinnginnissaq qulakkeerneqassaaq, takuuk § 10, imm. 3.
Imm. 2.  Ataatsimoorluni piniarneq paasineqassaaq, piniartunit ataatsimoortunit ukunannga inunnit inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagartalinnit, imaluunniit inunnit sunngiffimmi piniarsinnaanermut allagartalinnit imaluunniit piniarsinnaatitaasunit taakkunannga marlunnit peqataaffigineqartumik aamma ataatsimoorluni piniarnissamut akuersissummik tunineqarsimasunit piniarneq ingerlanneqartoq.
Imm. 3.  Kommunalbestyrelsi pisassiissutigineqartunik peqqissaartumik nakkutilliissaaq.  Pisassiissutigineqartunik atuineq malittareqqissaarneqassaaq piniarnerlu ingerlaannartumik unitsinneqassalluni, kommunimut pisassiissutit imaluunniit aqutsivimmut pisassiissutit tamakkerneqarpata.
Imm. 4.  Kommunalbestyrelsip kommunimit pisassiissutigineqartut imaluunniit aqutsiveqarfimmut pisassiissutigineqartut tamakkerlugit pisarineqarpata, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmut allakkatigut saaffiginnissaaq.

§ 13.  Kommunalbestyrelsi pisaqarnissamut akuersissutit aaneqarnissaannut piffissamik killiliisinnaavoq.
Imm. 2.  Piniartut akuersissummik tunineqarsimasut akuersissummilli atuisinnaanngitsut imaluunniit atuerusunngitsut, piaarnerpaamik akuersissut atorneqanngitsoq akuersissutinik agguaassisussaatitaasumut utertissavaat.
Imm. 3.  Akuersissutit piffissaliussatut killiliussap iluani aaneqanngitsut, sumiiffimmi aqutsiviup iluani pisortatigoortumik utaqqisunut allattorsimaffik naapertorlugu agguaateqqinneqarsinnaapput.
Imm. 4.  Akuersissutit aaneqanngitsut aamma akuersissutit ukiumi akuersissuteqarfiusumi pisassiissutinit sinneruttunik agguaasseqqinnerup nalaani atorneqanngitsoortut, pissusissamisoortumik agguaasseqqinnermut atatillugu pisassiissutinut ilanngunneqassapput, tamatumalu kingornatigut siusinnerusukkut akuersissummik piginnittumit atorneqassanatik. Tamatuma kingornatigut taakku kommunip iluani immikkut piniakkanut pisassiissutit aamma kommunip ileqqoreqqusaliaanut tunngatillgu aalajangersakkat naapertorlugit agguaateqqinneqassapput. Agguaasseqqinnermut piffissaliussaq piffissap piniarfiusussap aallartinnginnerani kommunalbestyrelsip nalunaarutigissavaa aamma tamanna akuersissummi takuneqarsinnaassaaq.
Imm. 5.  Kommunini aamma sumiiffinni aqutsivinni pineqartuni najukkani aalisartut piniartullu peqatigiiffiinik tusarniaareernerup kingornatigut agguaasseqqinneq ingerlanneqassaaq.

 

Kapitali 6
Piniariaatsit

§ 14.  Qilalukkanik qaqortanik qernertanillu piniarnermi taamaallaat qoorortuut akuerisaasut minnerpaamik .30-06 (7,62x63 mm)-mik sulloqqortussusillit atorneqassapput. Qoorortuunik eqittaannartakkanik atuineq inunnut inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagartalinnut ajornartitaanngilaq.
Imm. 2.  Aallaasit eqqarasuartaatit, qaartartut, qamutillit tuukkartallit aamma timmiarsiutit atornissaat inerteqqutaavoq.
Imm. 3.  Ajornartinnagu qilalugaq qaqortaq qernertarluunniit toqussutissaanik nangillugu aallaaneqartinnagu naalillugu annaanaveerneqassaaq.
Imm. 4.  Qilalukkanik qaqortanik qernertanillu piniarnermut atatillugu taamaallaat ajornartitaanngilaq qassutinik nigartap tamakkerluni iluatungimigut nerutussusianik minnerpaamik 380 mm-inik atuinissaq, Qaanaap aqutsiveqarfiani kiisalu Tunumi sumiiffinni aqutsiveqarfinni. Qassutit atorneqartut piginnittup aqqanik nalunaaqutserneqarsimassapput, akuttunngitsunillu alakkarneqartarlutik piniarnermilu atorneqareernermik kingornatigut qaqinneqassallutik.
Imm. 5.  Aqutsiveqarfinni qilalukkanik qaqortanik imaluunniit qilalukkanik qernertanik piniarnermut atatillugu atorneqarfiini, kommunalbestyrelsi qassusersorluni piniarneq pillugu kommunimi ileqqoreqqusamik suliaqassaaq.
Imm. 6.  Qilalukkanik qaqortanik aamma qernertanik piniarneq Qimusseriarsuarmi eqqissisimatitami Immikkoortoq 2-mi qajaq atorlugu ingerlanneqassaaq. Qaqortat imaluunniit qernertat aallaaneqartinnagit naalinneqassapput.

§ 15.  Timmisartut, qulimiguullit qamutillu motoorinik ingerlatillit suugaluartulluunniit qilalukkanik qaqortanik qernertanillu piniarnermut atatillugu imaluunniit piniarfimmut tassanngaannillu angallatitut atoqqusaanngillat, taamaattoq takuuk § 19, imm. 5.

§ 16.  Taamaallaat angallatit, angallatip angissusianut uppernarsaat malillugu 14 meterinik takissuseq tamakkerlugu (t.t.) takitigisut taassuminngaluunniit mikinerusut, qilalukkanik qaqortanik qernertanilluunniit piniarnermut atatillugu atorneqassapput. Angallatini GR-normulinni 14 meterinik (t.t.) takissusillit taassuminngaluunniit mikinerusuni aalajangersimasumik inuttat angallammik piginnittoq sinnerlugu piniarsinnaapput.
Stk. 2.  Qilalukkanik qaqortanik qernertanilluunniit piniarnermut atatillugu angallatinik anaananik atuinissaq inerteqqutaavoq.
Imm. 3.  ”Angallatinik anaananik” paasineqassapput angallatit qanorluunniit angissuseqartut, kalittaatitut imaluunniit, imm. 1 malillugu angallatinit akuerisaasunit qilalukkanik qaqortanik qernertanilluunniit pisanut atatillugu assartuutitut atorneqartut.

Ungusineq

§ 17.  Ungusilluni piniarnerit tamarmik soorlu sinerissamut patugullugit aninaveersitsineq imaluunniit sinerissamut imaluunniit sikup sinaavanut tatisillugit assiinerit inerteqqutaapput.

 

Kapitali 7
Naalakkersuisoqarfimmit akuerineqareernerup kingornatigut toqutsineq

§ 18.  Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmit akuerineqareernikkut qilalukkanik qaqortanik qernertanilluunniit annertuumik ikilerneqarsimasunik, qilalukkanik qaqortanik qernertanilluunniit aalisarnermut atatillugu qassutinut imaluunniit aalisarnermut atortunut allanut nuiguussimasunik toqutsisoqarsinnaavoq.
Imm. 2.  Qilalukkamik qaqortamik qernertamilluunniit akuerisaasumik pisaqareernerup kingunerisaanik paasineqarpat pisaq nappaammik imaluunniit assigisaanik pissuteqartumik inunnut nerisassatut naleqquttuunngitsoq, tamatuma kingunerisaanik Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfiup pisap toqunneqartutut isigineqarnera akuerisinnaavaa. Akuersissut atorneqarsimappat taanna atuutiinnassaaq.
Imm. 3.  Imm. 1 naapertorlugu piniakkat toqunneqartut najukkami innuttaasunut agguaanneqarsinnaapput, pisaq nerisassatut naleqquppat. Saarngit aamma kigutit (tuugaaq) Naalakkersuisoqarfiup pigisarai, toqunneqarneratalu kingornatigut kingusinnerpaamik ullut 14-t qaangiunneranni uunga Postboks 269, 3900 Nuuk, nassiunneqassallutik.

 

Kapitali 8
Sassat

§ 19.  Sassanik naammattuuisoqarpat tamanna najukkami oqartussaasumit Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmut uppernarsarneqassaaq. Naalakkersuisoqarfik sassinerup aallartinneqarnissaanut akuersissaaq, Naalakkersuisoqarfiup nalilerpagu qilalukkat aniguisinnaanerat ilimananngitsoq. Akuersissut kommunalbestyrelsimut imaluunniit sumiiffimmi aqutsiviusumi najukkani oqartussaasunut nalunaarutigineqassaaq, tamatuma kinguninngua nunaqarfiit illoqarfiillu pineqartut ilisimatinneqassallutik.
Imm. 2.  Sassat ima paasineqassaput qilalukkat qaqortat qernertalluunniit sikumi ammalatami mattussaasimasut taamaalillutillu uumallutik nammineerlutik aniguisinnaanngitsut.
Imm. 3.  Kikkulluunniit inuussutissarsiutigalugu piniarnermut imaluunniit sunngiffimmi piniarsinnaanermut atuuttumik allagartallit sassinermi peqataasinnaapput. Sassinermi pisat piniartut ataasiakkaat qilalukkanik qaqortanik qernertanilluunniit pisassaannit imaluunniit sumiiffimmi aqutsiviusumi pisassanit ilaatinneqassanngillat.
Imm. 4.  Sassinermi pisat ima amerlatigisinnaapput kingusinnerpaamik sassinerup naammassinerata kingornatigut pisat tamakkerlutik qularnaatsumik qimussimik angallanneqarsinnaassallutik.
Imm. 5.  Taamaattorli pisuni immikkut ittuni silap sikullu pissusii pissutigalugit pisat tuaviortumik immikkullu ittumik angerlaassorneqartariaqalersillugit sassivimmiit qamuteralaat angerlaassuinermi atorneqarnissaannut kommunalbestyrelsi immikkut akuersissuteqarsinnaavoq.

§ 20.  Neqit, mattaat orsullu nalunaaqutsikkat qilalukkallu pitutat piginnittui akuersitinnagit nikisinneqassanngillat, kommunalbestyrelsi imaluunniit sumiiffimmi aqutsiviusumi najukkami oqartussaasut sila pissutigalugu pisat angerlaannissaannut tunngatillugu, piffissamik aalajangiisimanngippata piffissaliussarlu taanna eqqortinneqarsimanngippat.

 

Kapitali 9
Pilanneq

§ 21.  Qilalugaq nunamut sikumulluunniit qaqiinnavillugu pilanneq aallartinneqassaaq. Nerisassartai atorneqarsinnaasullu allat tamarmik angerlaanneqarlutilluunnit qimatulineqassapput. Pilaffiusimasoq perlukuiarneqarsimassaaq.
Imm. 2.  Iliveqqiviit najukkami piniarnermut aalisarnermullu nakkutilliisumut nalunaarutigineqassapput.
Imm. 3.  Taamaallaat angallatit, angallatip angissusianut tamakkiisumut uppernarsaat malillugu 14 meterinik t.t.-mik takissusillit taannaluunniit inorlugu angissusillit angallatip nammineq pisaanik pilaffigineqarsinnaapput.

 

Kapitali 10
Saniatigut pisat aamma pissaaneq

§ 22.  Qilalukkanik qaqortanik imaluunniit qilalukkanik qernertanik saniatigut pisat kommunip imaluunniit sumiiffiup aqutsiviusup pisassaanit ilanngaatigineqassapput.
Imm. 2.  Qilalukkanik qaqortanik qernertanilluunniit pissaasoqartillugu sapinngisamik piaarnerpaamik piniarnermik aalisarnermillu nakkutilliisoq tamanna pillugu attavigineqassaaq aamma pissaaneq kommunimi imaluunniit sumiiffimmi aqutsiviusumi pisassiissutinit ilanngaatigineqassaaq.  

 

Kapitali 11
Tunisinermi piumasaqaatit

§ 23.  Qilalukkat qaqortat qernertallu pisat tunineqassanngillat kommunimi imaluunniit nunaqarfimmi allaffik akuersissummik naqissusiinikkut ullulerlugu pisamik nalunaarsuereertinnagu, taamaattoq takuuk imm. 3.
Imm. 2.  Pisanik taakkualuunniit ilaannik tunisisoqassanngilaq pisisoqaraniluunniit akuersissummik piginnittoq imaluunniit akuersissummik piginnittut akuersissutip assilineranik naqissusiisitseqqaartinnagit, tunisinermut atatillugu qinnuiginninneq malillugu takutissinnaasaminnik. Assilinerani takuneqarsinnaassaaq pisap kommunimi oqartussaasumit nalunaarsorneqarsimanera.
Imm. 3.  Taamaattoq kommunip allaffia nunaqarfimmiluunniit allaffiup ammanerisa avataatigut tuniniaaneq aallartinneqarsinnaavoq, allaffik ammarniariartoq nalunaarsuisoqarsinnaappat.
Imm. 4.  Qilalukkat qaqortat qernertalluunniit unioqqutitsinikkut pisarineqarsimasut mattaannik, neqaannik aamma kigutaannik (tuugaavinik) pisineq imaluunniit pissarsineq inerteqqutaavoq. 

Tunisineq

§ 24.   Qilalukkat qaqortat qernertallu neqaannik, orsuinik mattaannillu tunitsivinnut tuniniaanermi angallatit atorneqassanngillat.
Imm. 2.  Tunitsivinnut akuerisaasunut inuussutissarsiutigalugu piniartut, inuussutissarsiutigalugu piniarnermut atuuttumik allagartallit akuersissumillu naqissusersimasumik takutitsisinnaasut kisimik pisanik tunisisinnaapput, takuuk § 23, imm. 1 aamma 2.
Imm. 3.  Naalakkersuisut kommuninut tunisinissamut pisassiissutit aalajangersakkat iluini pisassiissutinik aalajangersaasinnaapput, piniarnermut atatillugu kommuninut pisassiissutinik tunineqarsimasunut.
Imm. 4.  Tunisinissamut atatillugu pisassiissutinik aalajangersaasoqarsimatillugu, tunitsiviit ullormut tunisat annertussusiat pillugu paasissutissanik Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmut nassitsissapput, tunisinerup akuerisaanerata atuunnerani.
Imm. 5.  Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfiup kommunimi pineqartumi imaluunniit sumiiffimmi aqutsiviusumi tunitsivimmut tunisinerup qaqugu uninnissaa nalunaarutigissavaa.

Tuniniaaneq

§ 25.  Najukkami kalaalimineerniarfinni allatullu tuniniaanerni inuussutissarsiutigalugu piniartunit atuuttumik piniarnermut allagartalinnit pisaqarnissamullu akuersissummik naqissusikkamik peqartunit taamaallaat ingerlanneqarsinnaavoq, takuuk § 23, imm. 1 aamma 2, imaluunniit inunnit tamatumunnga piginnaatitaasunit piumasaqarneq naapertorlugu uppernarsaammik takutitsisinnaasunit.
Imm. 2.  Toqqaannartumik suliffinnut, suliffeqarfinnut neriniartarfinnulluunniit tunisineq inuussutissarsiutigalugu piniartunit atuuttumik inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagartalinnit pisaqarnissamullu akuersissummik naqissusikkamik peqartunit taamaallaat ingerlanneqarsinnaavoq, takuuk § 23, imm. 1 aamma  2, imaluunniit inunnit tamatumunnga piginnaatitaasunit piumasaqarneq naapertorlugu uppernarsaammik takutitsisinnaasunit.
Imm. 3.  Suliffiit, suliffeqarfiit neriniartarfiillu imm. 2-mi taaneqartut qilalukkap qaqortap qernertalluunniit neqaa, orsua mattaaluunniit inuussutissarsiutigalugu piniartunit atuuttumik piniarnermut allagartalinnit pisaqarnissamut akuersissummik naqissusikkamik peqartunit, pisiaasimanera uppernarsassavaat, takuuk § 23, imm. 1 aamma 2.
Imm. 4.  Imm. 3 naapertorlugu uppernarsaat pineqartoq tassaavoq, pisinermut uppernarsaat atsiorsimasoq inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagartap piniarsinnaanermullu akuersissutip naqissusikkap assilineranik ilalik.
Imm. 5.  Taamaallaat inuit inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagartamik atuuttumik aamma akuersissummik naqissusikkamik peqartut, takuuk § 23, imm. 1 aamma 2, qilalukkat qernertat tuugaavinik imaluunniit qilalukkap qaqortap kigutaanik tunisisinnaapput. Allagartaq akuersissutip normutalik tuugaarmut ilivitsumut allunaasartalerlugu ikkunneqassaaq.

 

Kapitali 12
Nalunaaruteqarneq nakkutilliinerlu

§ 26.  Qilalukkanik qaqortanik qernertanillu pisat, saniatigut pisat pissatallu sapinngisamik piaarnerpaamik kommunimut angerlarsimaffigisamut, illoqarfigisamut imaluunniit nunaqarfimmi allaffimmut nalunaarutigineqassapput. Nalunaaruteqarneq piniartumit pisaqartumit namminermit isumagineqassaaq, sassinermili pisat, inuussutissarsiutigalugu piniartut eqqarsaatigalugit najukkami Aalisartut Piniartullu Peqatigiiffiannit aamma sunngiffimmi piniartartut pineqartillugit kommunalbestyrelsimit/nunaqarfinni aqutsisunit nalunaarutigineqassallutik. Ataatsimoorluni piniarnermi pisat nalunaarutigineqassapput taamaallaat ataatsimoorluni piniarnermut atatillugu aqutsisussatut toqqarneqarsimasumit.
Imm. 2.  Nalunaaruteqarnermi immersugassaq nalunaarummut ilanngussap 3-ip assinga atorneqassaaq. Immersugassat kommunip allaffiani nunaqarfimmiluunniit kommunip allaffiani pineqarsinnaapput.  Immersugassat aamma aaneqarsinnaapput Namminersorlutik Oqartussat nittartagaanni uani: www.nanoq.gl. Qilalukkanut pisanut pissatanullu ataasiakkaanut tamanut immersuiffissaq ataaseq immersorneqassaaq, taamaattorli sassinermi pisat tamarmik immersuiffissami ataatsimi nalunaarutigineqassallutik. Akuersissutip kommunimut naqissusikkap assilinera pisanik nalunaarutiginninnermi ilanngunneqassaaq.
Imm. 3.  Aammattaaq qilalukkanik qaqortanik qernertanillu pisat tamarmik Piniarneq-mi pisanik nalunaarsuiffimmi nalunaarutigineqassapput.
Imm. 4.  Kommunalbestyrelsip nalunaarummi ilanngussami 3-mi immersuiffiit kiisalu § 23, imm. 1 naapertorlugu akuersissutit naqissusikkat assingi tiguneqarnerisa kinguninngua piaarnerpaamik Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmut nassiutissavai.

§ 27.  Inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagartaq atuuttoq imaluunniit sunngiffimmi piniarsinnaanermut allagartaq atuuttoq aamma akuersissut imaluunniit tunisisinnaanermut akuersissut sukkulluunniit politiit, piniarnermik aalisarnermillu nakkutilliisut tamatumunngalu piginnaatitaasut piumasaqarnerisigut tamatigut takutinneqartassaaq.

 

Kapitali 13
Misissugassat nalunaaqutsersuinerlu

§ 28.  Kinaluunniit qilalukkamik qaqortamik qernertamilluunniit pisaqarsimasoq, pisussaatitaasinnaavoq pisap mattaanik, neqaanik anginngitsumik imaluunniit kigutaata ilaanik misissugassanik kommunip allaffianut tunniussinissamik, tassani pisap suunera, ulloq sumilu pisarineqarsimanera pillugu ilisimatitsissutigalugu. Misissugassat Pinngortitaleriffiup plastikkimik puussarititamut tunniunneqarsimasumut asiunaveersaammik imerpalasortalimmut imaluunniit allakkap puuanut ikineqassapput.
Imm. 2.  Misissugassat paasissutissallu tunniunneqartut tigunerisa kingornatigut piaartumik kommunip allaffiata Pinngortitaleriffimmut, Box 570, 3900 Nuuk, nassiutissavai.

§ 29.  Misissugassanik tigusineq, nalunaaqutsersuineq suliallu allat qilalukkanik uumasunik attuumassuteqartut taamaallaat Pinngortitaleriffimmit ingerlanneqarsinnaapput. Allat Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmut akuersissuteqarnissamik qinnuteqaqqaassapput.

 

Kapitali 14
Immikkut akuersissuteqarneq

§ 30.  Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfik ilisimatusarnermut atugassanik nalunaarummi matumani aalajangersakkanik immikkut saneqqutsisoqarnissaanut akuersissuteqarsinnaavoq.

 

Kapitel 15
Pineqaatissiinerit

§ 31.  § 2-mik, § 10-mik, §§-inik 14-25 aamma § 27-imik unioqqutitsinerit akiliisitsinermik aamma pisamik arsaarinnissuteqarnermik Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermik inatsit malillugu pineqaatissiissutaasinnaapput.
Imm. 2.  Nalunaarut malillugu kommunimi ileqqoreqqusanik atortussanngortinneqarsimasunik unioqqutitsisoqartillugu akiliisitsinermik pisamillu arsaaarinnermik pineqaatissiisoqarsinnaavoq.

 

Kapitali 16
Atuutilernera

§ 32.  Nalunaarut 1. april 2011 atuutilerpoq. Peqatigitillugu Qilalukkanik qaqortanik qernertanillu piniarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 2,  12. februar 2004-imeersoq atorunnaarpoq. Taamaakkaluartoq kommunip ileqqoreqqusai nalunaarut malillugu atulersinneqartut allanngortinneqarnissamik atorunnaarsinneqarnissamilluunniit tungaannut atuutiinnarallassapput.
Imm. 2.  Akuersissutit ukiumut pisassiiffiusumut 2010-2011-imut atatillugu agguaassinermi tunniunneqartut Naalakkersuisoqarfiup imaluunniit kommunip imaluunniit aqutsiviusup akuersissutinik agguaateqqinneqarnissaasa imaluunniit atorunnaarsitsinissaasa tungaannut atuutiinnassapput.
Imm. 3.  Sassat pillugit Landsrådip ileqqoreqqusaa 18. januar 1958-imeersoq naapertorlugu kommunini ileqqoreqqusaliat atortussanngortinneqarsimasut imaluunniit allakkiat atuutiinnassapput piniarnermut piumasaqaatinik sukumiinerusunik imaqarunik, taamaattorli taakku kingusinnerpaamik ulloq  31. december 2012 atorunnaarsinneqassapput.
Imm. 4.  Ileqqoreqqusaliat allat atuutiinnassapput, piniarnermut atatillugu piumasaqaatit aalajangersakkat piumasaqaatinik sakkortuneruppata nutaap atuutilersinneqarnissaata tungaanut. Tamaattorli taakku atorunnaarsinneqassapput kalerriutigineqaqqaarnatik kingusinnerpaamik ulloq 31. december 2012.

Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 29. marts 2011

Ane Hansen

/

Jens K. Lyberth

---

Ilanngussaq 1

Ilanngussaq 2

Ilanngussaq 3