Piniarneq aallaaniarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 34-mi, 13. juuni 2023-meersumi kingornalu allannguummi, § 2, imm. 3, § 4, imm. 2, § 13, imm. 6, § 15, imm. 1 aamma imm. 2, § 16, imm. 4, § 19, § 20, imm. 1, § 21, § 22, imm. 8, § 23, imm. 4, § 25, imm. 1, 2. pkt., imm. 5 aamma 7, § 26, imm. 1-4, § 28, § 29, imm. 1, aamma § 39 kiisalu qimmeqarneq qitsuuteqarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 18-imi, 30. oktober 1998-imeersumi § 3, imm. 2, naapertorlugit aalajangersarneqarpoq:

 

Kapitali 1

Atuuffik aamma nassuiaatit

 

Atuuffik

 

  § 1. Nalunaarut manna Kalaallit Nunaanni tuttut nujuartat (Rangifer tarandus) piniarneqarnissaannut illersorneqarnissaannullu atuuppoq.

 

Nassuiaatit

 

  § 2.  Nalunaarummi matumani uku imatut paasineqassapput:

1)  ”Tuttut”: tuttut aqutsiveqarfinni pineqartuni aallaqqaataanit pisut, tuttut Peary-t kiisalu tuttut ukiumik 1-mik sinnilimmik utoqqaassusillit nalunaaqutserneqanngitsut nunaminertaniit nujuitsunut tuttuuteqarfinniit aninikut.

2) ”Aqutsiveqarfiit”: Kalaallit Nunaanni nunap immikkoortuinut kommuneqarfinnullu aggorneqarnera pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 2 naapertorlugu kommunit killeqarfii.

3)  ”Assartuutit motoorillit”: assartuutit motoorillit suulluunniit nunakkut sikukkullu tuttunik piniarnermut atatillugu atorneqartartut imaluunniit piniarfimmut piniarfimmiilluunniit assartuutitut atorneqartartut.

4)  ”Akiliuteqarluni piniarneq”: Akiliuteqarluni tuttunniarneq akiliuteqartitsinikkut aallaaniarnermik aaqqissuussisartumit akuerisaasumit aaqqissorneqartoq.

 

Kapitali 2

Eqqissisimatitsineq

 

  § 3. Tuttut Kalaallit Nunaani tamani eqqissisimatitaapput, taamaattorli §§-ni 4-mi, 6-mi aamma 8-mi pineqartut pineqanngillat.

  Imm. 2.  Tuttut piaqqiorfiup nalaani piffissami 1. maaji-miit 31. maaji ilanngullugu ujartornissaat akornusersornissaallu inerteqqutaavoq.

  Imm. 3.  Uumassusilerinermik siunnersuineq aamma piniartut atuisullu ilisimasaat tunngavigalugu Naalakkersuisoq piniarnermut akisussaasuusoq nunaminertanik piffissanillu tuttunut mianerisassanik suliaqarfiusunillu killilersimaarfigineqarfiusussanik toqqaasinnaavoq.

 

Kapitali 3

Pisassiissutinik, piffissaliussanik piniarfiusussanik aamma piniarfissanik aalajangersaaneq

 

Pisassiissutinik aalajangersaaneq agguaassisarnerlu

 

  § 4. Uumassusilerinermik siunnersuisoqareernerup kingorna aamma piniartut atuisullu ilisimasaat tunngavigalugit Naalakkersuisoq piniarnermut akisussaasuusoq tuttoqatigiinnut ataasiakkaanut tuttunik piniarnissamut pisassiissutinik aalajangersaassaaq.

  Imm. 2. Pisassiissutit, imm. 1 takuuk, uumassusilerinermik tunngaveqartumik, piniarnikkut eqqarsaatigisassat pillugit imaluunniit tuttoqatigiit eqqarsaatigalugit, tassunga ilanngullugit silap pissusianut tunngassuteqartut kinguneri, tuttunut utoqqaassutsimikkut, suiaassutsimikkut aamma piniariaatsinut kulturimut tunngassuteqartunut aalajangersimasunut immikkoortinneqarlutik, soorlu assersuutigalugu qimussimik tuttunniarnermut, aalajangersarneqarsinnaapput.

  Imm. 3. Tuttoqatigiinnut uumassusilerinermik siunnersuisoqanngippat pisassiissutit Naalakkersuisoq piniarnermut akisussaasuusumit mianersornissaq tunngavigalugu aalajangersarneqassapput.

  Imm. 4. Naalakkersuisoq piniarnermut akisussaasuusoq pisassiissutinik imm. 1 malillugu aalajangersarneqartunik aqutsiveqarfinnut agguaassissaaq.

  Imm. 5. Piniarneq pillugu Siunnersuisoqatigiinni ilaasortat aamma inuussutissarsiutigalugu piniartut kattuffii/peqatigiiffii suliamut attuumassuteqartut pisassiissutinik aalajangersaasoqannginnerani tusarniarneqassapput, soorluttaaq tamanut ammasumik tusarniaasoqassasoq.

  Imm. 6. Tuttunik nunap immikkoortuata ataatsip killeqarfiata iluani pisassiissutit atunngitsuukkat pisassiissutinut tamarmiusunut nunap immikkoortuani pineqartumi ukiup pisassiiffiusup tullianut nuunneqarsinnaapput. Aqutsiveqarfikkaartumik aamma nuussisoqarsinnaavoq. Pisassiissutinik tamakkerneqanngitsoortunik periuseq tassaavoq ukiumiit ukiumut amerliartuutaanngitsumik nuussineq.

 

Kommunalbestyrelsip pisassiissutinik agguaanera

 

  § 5.  Kommunalbestyrelsip § 4, imm. 4, malillugu pisassiissutit agguaanneqartut aqutsiveqarfinni ataasiakkaani illoqarfinnut aamma inoqarfinnut agguarsinnaavai, taamaattoq imm. 2 takuuk.

  Imm. 2. Pisassiissutinik agguaassineq sioqqullugu aqutsiveqarfinni inuussutissarsiutigalugu piniartut kattuffiisa / peqatigiiffiisa tusarniarneri kommunalbestyrelsip ingerlattassavai, soorluttaaq aqutsiveqarfinnut tamanut ammasumik tusarniaaneq ingerlattassallugu.

  Imm. 3. Kommunalbestyreslip imm. 1 malillugu pisassiissutinik agguaassinermi angusat inerneri pillugit Piniarnermut Naalakkersuisoqarfimmut pisassiissutinik agguaassinerup kingorna kingusinnerpaamik sapaatip akunnera 1-mik qaangiunnerani allakkatigut nalunaaruteqassaaq.

 

Piffissaliussanik piniarfiusussanik aalajangersaaneq

 

  § 6. Uumassusilerinermik siunnersuuteqareernerup kingorna kiisalu piniartut atuisullu ilisimasaat tunngavigalugit Naalakkersuisoq piniarnermut akisussaasuusoq killilersukkamik tuttunniarnissamut aamma akiliuteqarluni tuttunniarnissamut piffissaliussanik aalajangersaassaaq.

  Imm. 2. Imm. 1-imi tuttunniarnissamut piffissaliussat 1. aggusti-miit 30. apriili-mut piffissap iluani taamaallaat aalajangersaaffigineqarsinnaapput.

  Imm. 3. Piniarneq pillugu Siunnersuisoqatigiinni ilaasortat aamma inuussutissarsiutigalugu kattuffiit/peqatigiiffiit piffissaliussanik piniarfiusussanik aalajangersaasoqannginnerani tusarniarneqassapput.

 

Kommunalbestyrelsip piniarnissamut piffissaliussanik aalajangersaanera

 

  § 7. Kommunalbestyrelsi § 6, imm. 1, malillugu tuttunniarnissamut piffissaliussat aalajangersarneqartunut sinaakkutit iluanni tuttoqatigiit ataasiakkaanut aqutsiveqarfiit ataasiakkaat iluani tuttunniarnissamut piffissaliussanik aalajangersaasinnaavoq, taamaattoq imm. 2 takuuk.

  Imm. 2. Kommunalbestyrelsip imm. 1 malillugu tuttoqatigiinnut ataasiakkaanut tuttunniarnissamut piffissaliussanik aalajangersaasoqannginnerani aqutsiveqarfimmi inuussutissarsiutigalugu piniartut kattuffii/peqatigiiffii tusarniartassavai, soorluttaaq tamanut ammasumik tusarniaaneq ingerlattassallugu.

  Imm. 3. Kommunalbestyrelsi tuttunniarnissamut piffissaliussat aalajangersarneqartut pillugit Piniarnermut Naalakkersuisoqarfimmut aalajangersaanerup kingorna kingusinnerpaamik sapaatip akunnerata 1-p qaangiunnerani allakkatigut nalunaaruteqassaaq.

 

Piniarfissanik aalajangersaaneq

 

  § 8. Uumassusilerinermik siunnersuuteqareernerup kingorna kiisalu piniartut atuisullu ilisimasaat tunngavigalugit Naalakkersuisoq piniarnermut akisussaasuusoq killilersukkamik tuttunniarnissamut piniarfissanik aalajangersaassaaq.

  Imm. 2. Piniarneq pillugu Siunnersuisoqatigiinni ilaasortat aamma inuussutissarsiutigalugu piniartut kattuffii/peqatigiiffii piniarfissanik aalajangersaasoqannginnerani tamanut ammasumik tusarniarneqassapput.

 

Kommunalbestyrelsip piniarfissanik aalajangersaanera

 

  § 9.  Kommunalbestyrelsip piniarfiit § 8, imm. 1, malillugu aalajangersarneqartut killilersinnaavai, taamaattoq imm. 2 takuuk.

  Imm. 2.  Kommunalbestyrelsip imm. 1 naapertorlugu piniarfissanik aalajangersaannginnerani aqutsiveqarfimmi pineqartumi inuussutissarsiutigalugu piniartut kattuffii/peqatigiiffii tusarniartassavai, soorluttaaq tamanut ammasumik tusarniaaneq ingerlattassallugu.

  Imm. 3. Kommunalbestyrelsi piniarfissat imm. 1 malillugu aalajangersarneqartut pillugit Piniarnermut Naalakkersuisoqarfimmut aalajangersaanerup kingorna kingusinnerpaamik sapaatip akunnera 1-p qaangiunnerani allakkatigut nalunaaruteqassaaq.

 

Kapitali 4

Killilikkanut tuttunniarnissamut akuersissutinik agguaassineq

 

Killilikkanut tuttunniarnissamut akuersissutinik tunniussineq

 

  § 10. Killilikkanut piniarnissamut akuersissutinik tunniussineq inuussutissarsiutigalugu piniartunut ataasiakkaanut taamatullu sunngiffimmi piniartunut ataasiakkaanut qinnuteqartitsinikkut pissaaq.

  Imm. 2.  Piniarnermut Naalakkersuisoqarfiup inunnut aqutsiveqarfinni allani najugaqartunut akuersissutit amerlassusaat killilersinnaavaa.

 

  § 11.  Kommunalbestyrelsi, §§ 4, 6 aamma 8 malillugit pisassiissutit, piniarfiit aamma piniarnissamut piffissaliussat iluanni, qinnuteqartunut atuuttumik piniarsinnaanermut allagartalinnut aamma aqutsiveqarfimmi inuit allattorsimaffianni najugalittut nalunaarsorsimasunut akuersissutinik agguaassisinnaavoq tunniussisinnaallunilu.

  Imm. 2.  Akuersissut qinnuteqartunut ukiup siuliani § 29, imm. 1, malillugu pisanik nalunaaruteqarsimasunut tunniunneqarsinnaavoq aamma qinnuteqartunut nutaanut imm. 1-mi aamma imm. 4-mi piumasaqaatinik naammassinnittunut tunniunneqarsinnaalluni.

  Imm. 3.  Naak imm. 1-imi aalajangersagaqaraluartoq, Piniarnermut Naalakkersuisoqarfiup inunnut aqutsiveqarfinni allani najugaqartunut aqutsiveqarfimmi piniarsinnaanissaat akuersissutigisinnaavaa, tamannalu aqutsiveqarfimmi pineqartumi killilerneqanngitsumik tuttunniarnissamut pisassiisoqartillugu aatsaat pisinnaalluni.

  Imm. 4.  Qinnuteqartut piffissami qinnuteqarfiusumi 15-inik ukioqalereersimassapput piniarnermullu allagartartik § 14, imm. 4-mi, piffissarititaasup iluani akilereersimassallugu.

 

Makitsinikkut akuersissutinik agguaassineq

 

  § 12.  Aqutsiveqarfimmi imaluunniit kommunimi qinnuteqartut akuersissutinit tunniunneqarsinnaasunit amerlaneruppata, agguaassineq makitsinikkut pissaaq.

  Imm. 2.  Akuersissutit sinneruttut aammattaaq makitsinikkut agguaanneqassapput.

  Imm. 3.  Makitsinermut atatillugu kommuni qinnuteqartut akuersissutinik tunineqanngitsunut utaqqisut allattorsimaffiannik pilersitsissaaq. Utaqqisut allattorsimaffiat akuersissutinik kingusinnerusukkut agguaassisoqaqqissappat atorneqassaaq, § 13, imm. 2, takuuk.

  Imm. 4.  Makitsineq tamanut ammasumik ingerlanneqassaaq. Kommunalbestyrelsi makitsinissaq kingusinnerpaamik ullorsiutit malillugit ullunik arfineq-marlunnik sioqqutsilluni, makitsinermut piffissaq sumiinnissaalu tamanut nalunaarutigissavaa.

  Imm. 5.  Aqutsiveqarfinni isorartuuni, piniarfissamut 100 kilometerit sinnerlugit immakkut nunakkulluunniit ingerlaarfiusariaqartut, piniartunut ataasiakkaanut tuttunniarneq imminut akilersinnaasunngortinniarlugu akuersissutinik arlalinnik tunniussisoqarsinnaavoq.

 

  § 13.  Kommuni pineqartoq akuersissutit tunniunneqartut qaqugu aaneqareersimanissaannik piffissarititaasumik aalajangiissaaq. Inuit akuersissummik tunineqarsimasut akuersissummilli atuisinnaanngitsut imaluunniit atuinianngitsut piaarnerpaamik akuersissut atorneqanngitsoq kommunimut utertissavaat.

  Imm. 2.  Akuersissutit aaneqanngitsut utertinneqarsimasullu kommunalbestyrelsemit ulloq aalajangersarneqartoq kingorna agguaateqqinneqassapput. Agguaasseqqinneq akuersissutinik utaqqisut allattorsimaffiat tamanut ammasoq naapertorlugu pissaaq, § 12, imm. 3 takuuk, akuersissutinillu utertitsisoqareernerup kingorna piaarnerpaamik pissalluni.

 

Kapitali 5

Killilikkamik piniarnissamut, tunisinissamut tuniniaanissamullu piumasaqaatit

 

Killilikkamik tuttunniarnissamut piumasaqaatit

 

  § 14. Inuit § 10 malillugu akuersissummik aamma piniarnermut atuuttumik allagartaqartut kisimik tuttunniaqqusaapput.

Imm. 2.  Akuersissut inummut atiatigut taasamut taamaallaat atuuppoq allanullu tunniunneqaraniluunniit tunineqaqqusaanani.

  Imm. 3.  Akuersissummi qassinik, piniarnissamut piffissaliussami sorlermi, piniarfimmi sorlermi kiisalu tuttut sorlernik piniartoqaqqusaanersoq allassimavoq.

  Imm. 4. Piniarnermut allagartaq ukiumi pineqartumi iluani 1. maaji sioqqullugu akilerneqareersimassaaq, taamaattoq § 34 takuuk.

 

Tunitsivimmut tunisineq nalinginnaasumillu tunisineq

 

  § 15. Inuussutissarsiutigalugu tuttunniarsinnaanermut akuersissummi piumasarineqarsinnaavoq tuttumik ilivitsumik ilaanilluunniit neqaarniarfimmut imaluunniit tunitsivimmut tunisinermi neqaarniarfimmut imaluunniit tunitsivimmut uumasut nakorsaqarfianiit akuerineqarsimasumut tunisisoqassasoq imaluunniit inuussutissarsiutigalugu piniartoq tunisinissamut akuersissummik attuuttumik peqassasoq.

  Imm. 2. ”Kalaalimineerniarfinni” tuttunik tunisineq aamma tuniniaaneq taamaallaat piffissaliussani piniarfiusuni aamma piffissaliussap piniarfiusup qaangiunneranit ullorsiutit malillugit sivisunerpaamik ulluni pingasuni akuerisaavoq.

 

Kapitali 6

Piniariaatsit aamma piniarnermi ileqqorissaarneq

 

Inuussutissarsiutigalugu aamma sunngiffimmi qoorortuumik piniarneq

 

  § 16. Inuussutissarsiutigalugu aamma sunngiffimmi tuttunniarnermi taamaallaat qoorortooq ataatsimik sullulik patruuninillu ataasiakkaanik immertartoq atoqqusaavoq, imm. 2-3 takukkit, taamaattoq § 17 takuuk.

Imm. 2. Qoorortuumik tuttunniarnermi sulloqqortussutsit akuerisaasut minnerpaaffiat .222 Rem-iuvoq. Qoorortuup imassaa qanoq ittuussanersoq nammineq toqqarneqarsinnaavoq.

  Imm. 3. Qoorortooq sunaluunniit tuttunniarnermut atorneqartoq nakersarneqarsimassaaq paarilluagaallunilu.

 

Inuussutissarsiutigalugu aamma sunngiffimmi pisissimik piniarneq

 

  § 17. Inuussutissarsiutigalugu aamma sunngiffimmi tuttunniarnermi pisisseq inunnit Piniarnermut Naalakkersuisoqarfimmit akuerisaasunit atoqqusaavoq. Pisissimik piniarnermut Danmarkimi imaluunniit nunami allami assingusumi misilitsinnermi angusaqarnermit takussutissartaqartillugu Piniarnermut Naalakkersuisoqarfik akuersissummik tunniussisinnaavoq.

  Imm. 2. Pisisseq atorlugu inuussutissarsiutigalugu aamma sunngiffimmi tuttunniarnermi piumasaqaatit tullinnguuttut naammassineqareersimassapput:

1)  Pisisseq Compound-iussaaq (katitigaq / nutaaliaasoq) aaqqinneqarsinnaasumik umerfilik / nalunaaqutalik. Qarsut naqqui aalajangersimasut atorneqartillugit nusutsisinnaassusaa minnerpaamik 45 pund-iussaaq (21 kg.), qarsullu naqqui mekanisk-iusut atorneqartillugit nusutsisinnaassusaa minnerpaamik 55 pund-iussalluni (25 kg.).

2)  Qarsut aalajangersimasumik naqqullit minnerpaamik 385 grains-inik (25 gr.-inik) oqimaassuseqassapput, qarsullu mekanisk-iusumik naqqullit minnerpaamik 425 grains-inik (28 gr.-inik) oqimaassuseqassallutik.

3)  Qarsut aalajangersimasumik imaluunniit mekanisk-iusumik naqqoqassapput.

 

Piniarnermi ileqqorissaarneq

 

  § 18. Piniarnermi tuttup pisarineqartup nerineqarsinnaasortai tamarmik nassarneqassapput.

  Imm. 2.  Piniarnermit pisap nerineqarsinnaanngitsortai pisaqarfiup qimalernerani nassarneqassapput imaluunniit tupeqarfiit, illuaraqarfiit imaluunniit piniarnermik ingerlatat allat ingerlanneqarnissaat akornusernagit inissinneqassallutik.

 

Tuttumik pissatamik toqutsineq

 

  § 19.  Tuttumik piniartup pisussaaffigaa tuttup eqqorneqarnermi kinguninnguagut toqusimanera nalornisiginagu qulakkiissallugu.

  Imm. 2.  Tuttunniarnerup nalaani tuttumik pissaasup uumasoq piaarnerpaamik toqussavaa.

  Imm. 3.  Tuttu pissanneqartoq nanineqarnanilu toqunneqanngippat, piniartoq piniarnerup naammassineqarnerata kinguninnguatigut Piniarnermut Naalakkersuisoqarfimmut imaluunniit piniarnermut nakkutilliisumut qaninnerpaamut pissutsit piviusut pillugit ilisimatitsissaaq.

 

  § 20.  Inuk tuttunniarnermut piffissap ingerlanerani tuttumik pissanneqarsimasumik takunnittup, piaarnerpaamik naalliutsitsinnginnerpaamillu tuttu toqussavaa. Tuttu nerineqarsinnaasutut nalilerneqarpat, tuttu tuttumik toqutsisup pissavaa.

  Imm. 2. Piffissap piniarfiusup avataani toqutsineq pisimappat tuttu toqutaq nikisinnagu qimanneqassaaq.

  Imm. 3. Tuttu toqungasoq siumorneqartoq nikisinnagu qimanneqassaaq.

  Imm. 4. Takunnittup pisussaaffigaa qanoq pisoqarnera, imm. 1-3 takukkit, piniariareernerup kingorna ullorsiutit malillugit kingusinnerpaamik ullut pingasut qaangiutsinnagit Piniarnermut Naalakkersuisoqarfimmut imaluunniit piniarnermut nakkutilliisumut nalunaarutigissallugu.

 

Kapitali 7

Akiliuteqarluni aallaaniarnermut immikkut piumasaqaatit pisanillu nalunaaruteqartarneq

 

Akiliuteqarluni piniarnermut immikkut piumasaqaatit

 

  § 21. Naalakkersuisoq piniarnermut akisussaasuusoq inuussutissarsiutigalugu aamma sunngiffimmi piniarnerup kiisalu akiliuteqarluni aallaaniarnerup akornanni pisassiissutinik agguaassinermik aalajangersaassaaq.

  Imm. 2. Akiliuteqarluni aallaaniarnermut pisassiissutit tuttunniarnissamut pisassiissutinit tamarmiusumit ilanngaatigineqassapput, § 4, imm. 1, takuuk. Naalakkersuisoq piniarnermut akisussaasuusup pisassiissutit tamarmiusut, imm. 1 takuuk, uumassusilerinermik siunnersuineq piffissaq pisassiiviusup tamakkiisup ingerlanerani allanngussagaluarpat, nalimmassarsinnaavaa.

  Imm. 3. Piniarnermut Naalakkersuisoq § 6, imm. 2, naapertorlugu tuttunik akiliuteqarluni aallaaniarnissamut piffissaliussanik 1-mik imaluunnit arlalinnik aalajangersaasinnaavoq.

Imm. 4. Kulavannik norrarnillu akiliuteqarluni piniarneq piffissami 1. januaarimiit 31. juuli ilanngullugu inerteqqutaavoq.

 

Akiliuteqarluni qoorortuumik aallaaniarneq

 

  § 22. Akiliuteqarluni aallaaniarnermi taamaallaat qoorortooq ataatsimik sullulik patruuninillu ataasiakkaanik immertartoq atoqqusaavoq, imm. 2-3 takukkit, taamaattoq § 23 takuuk.

  Imm. 2.  Qoorortuumik akiliuteqarluni tuttunniarnermi sulloqqortussutsit akuerisaasut minnerpaaffiat .243 Win-iuvoq. Qoorortuup imassaa qanoq ittuussanersoq nammineq toqqarneqarsinnaavoq.

  Imm. 3.  Qoorortooq sunaluunniit akiliuteqarluni tuttunniarnermut atorneqartoq nakersarneqarsimassaaq paarilluagaallunilu.

 

Akiliuteqarluni pisissimik qarsumillu aallaaniarneq

 

  § 23.  Piniarnermut Naalakkersuisoqarfimmiit akuersisoqareerneratigut pisisseq akiliuteqarluni aallaaniarnermi pisissimik piniarnermut misilitsinnermi takussutissartalimmik angusaqarsimasunit inunnit Danmarkimi imaluunniit nunami allami misilitsinnermi assingusuni angusaqarsimasunit atoqqusaavoq.

  Imm. 2. Pisisseq qarsorlu atorlugit akiliuteqarluni tuttunniarnermi piumasaqaatit tullinnguuttut naammassineqarsimassapput:

1)  Pisisseq Compound-iussaaq (katitigaq / nutaaliaasoq) aaqqinneqarsinnaasumik umerfilik / nalunaaqutalik. Qarsut naqqui aalajangersimasut atorneqartillugit nusutsisinnaassusaa minnerpaamik 45 pund-iussaaq (21 kg.), qarsullu naqqui mekanisk-iusut atorneqartillugit nusutsisinnaassusaa minnerpaamik 55 pund-iussalluni (25 kg.).

2)  Qarsut aalajangersimasumik naqqullit minnerpaamik 385 grains-inik (25 gr.-inik) oqimaassuseqassapput, qarsullu mekanisk-iusumik naqqullit minnerpaamik 425 grains-inik (28 gr.-inik) oqimaassuseqassallutik.

3)  Qarsut aalajangersimasumik imaluunniit mekanisk-iusumik naqqoqassapput.

 

Akiliuteqarluni aallaaniarnermi pisanik nalunaaruteqartarneq

 

  § 24. Akiliuteqarluni tuttunniarnermi pisat § 29-mi aalajangersagaqaraluartorluunniit quppersagaq PINIARNEQ imaluunniit www.sullissivik.gl aqqutigalugu nalunaarutigineqassapput.

  Imm. 2. Akiliuteqarluni piniartitsinermik aaqqissuisut akuersissutini pisanik immersuiffissat atorlugit Piniarnermut Naalakkersuisoqarfimmut nalunaaruteqassapput. Tamatuma kingorna paasissutissat ataatsimoortillugit quppersagaq PINIARNEQ imaluunniit

www.sullissivik.gl imaluunniit tutum@nanoq.gl aqqutigalugu nassiunneqassapput.

 

Kapitali 8

Tuttunniarnermi assartuutinik atuineq

 

Assartuutit motoorillit

 

  § 25. Assartuutit motoorillit tuttunik malersuinermi ungoorinermiluunniit atorneqaqqusaanngillat.

  Imm. 2. Assartuutinik motoorilinnik nunaannarmi ingerlaarnermi tuttut minnerpaamik 500 meter-inik ungasissuseqarluni qanillineqaqqusaapput.

 

Qimmit qimussillu

 

  § 26. Tuttunniarnermi qimmit nassaqqusaanngillat, taamaattorli imm. 2 takuuk.

  Imm. 2. Qimminik qimuttoqarfiusuni allorniusami kangimukaartup 44°W-p kangiatungaani avannamukaartullu 66°N-p avannaatungaani inissisimasuni qimussit assartuutitut atorneqaqqusaapput.

  Imm. 3. Piniarfimmi qimminik qimuttunik qimatsisoqaqqusaanngilaq.

  Imm. 4.  Qimmit pituussaarlutik qimaasut tigoqqinnerlu sapernartut aallaaneqassapput.

  Imm. 5.  Qimmit toqungasut timaat piniarfimmi qimanneqaqqusaanngillat.

  Imm. 6.  Kingusinnerpaamik piniariarnerup naammassinerata kingornatigut qimminik qimuttunik piginnittup qimmit qimaasut pillugit piniarnermik aalisarnermillu nakkutilliisoq qaninnerpaaq nalunaarfigissavaa.

 

Kapitali 9

Tuttunik tigusinerit nuussinerillu

 

  § 27. Naalakkersuisoq piniarnermut akisussaasuusoq qinnuteqartoqareerneratigut piniarnermik imaluunniit inuussutissarsiuteqarnermik siunertalinnut tuttoqatigiinnik pilersitsinissamut tuttunik tigusinissamut nuussinermullu akuersissummik tunniussisinnaavoq.

 

Kapitali 10

Kommunit ileqqoreqqusat

 

  § 28. Naalakkersuisup akuersereerneratigut kommunalbestyrelsi kommunimi ileqqoreqqusaliornikkut nalunaarummi matumani § 3-mi, § 4-mi, § 6-mi, § 8-mi aamma § 18-imi aalajangersakkanit akimmisaarnarnerusunik piumasaqaateqarsinnaavoq.

 

Kapitali 11

Digitaalikkut imaluunniit pisanik immersuiffissaq aqqutigalugu pisanik nalunaaruteqartarneq

 

  § 29. Tuttut pisat aamma pissatat tamarmik akuersissummik pigisaqartumit piniarnermut piffissaliussap naammassineqarnerata kingornatigut kingusinnerpaamik sapaatip akunnerisa marluk qaangiunneranni ima nalunaarutigineqassapput:

1) pisanik digitaalikkut nalunaaruteqarnissamut aaqqissuussaq aqqutigalugu, imaluunniit

2) pisanik nalunaaruteqarnissamut immersuiffissamik kommunimut utertitsinikkut.

  Imm. 2.  Imm. 1, nr. 2, malillugu nalunaarutigineqartut ataatsimoortillugit piniarnermut piffissaliussap naammassineqarnerata kingornatigut kingusinnerpaamik sapaatip akunnerisa sisamat qaangiunneranni kommunimit tutum@nanoq.gl aqqutigalugu Piniarnermut Naalakkersuisoqarfimmut nassiunneqassapput.

  Imm. 3. Akuersissutip tunuaniittoq pisanik nalunaaruteqarnissamut immersuiffissaq imaluunniit pisanik digitaalikkut sapinngisamik kingusinnerpaamik uumasup angallammut pisap assartorneqarnissaanut atugassamut ikinerani immersorneqareersimassaaq.

 

Kapitali 12

Sullissivik.gl imaluunniit PINIARNEQ aqqutigalugu pisanik nalunaarutiginnittarneq

 

  § 30. Tuttut pisat pissatallu tamarmik naak § 29-mi aalajangersagaqaraluartoq www.sullissivik.gl aqqutigalugu imaluunniit PINIARNEQ-mi ukiumoortumik immersuiffissaq atorlugu akuersissummik pigisaqartumit Piniarnermut Naalakkersuisoqarfimmut tutum@nanoq.gl aqqutigalugu nalunaarutigineqassapput.

  Imm. 2. Nalunaarutiginninneq ukiumi pineqartumi kingusinnerpaamik 15. oktobarimi pissaaq.

 

Kapitali 13

Nakkutilliineq

 

  § 31. Kinaluunniit piniarnermik nakkutilliisunit tuttunniarsinnaatitaanini uppernarsaqqullugu qinnuigineqartup akuersissut atuuttoq kiisalu piniarsinnaanermut allagartaq atuuttoq takutissavai.

 

Kapitali 14

Immikkut akuersissuteqartarneq

 

  § 32. Piniarnermut Naalakkersuisoqarfik nalunaarummi matumani aalajangersakkanit ilisimatusarnikkut aamma ilinniartitsinermut atatillugu immikkut akuersissummik tunniussisinnaavoq, tassunga ilanngullugu ilisimatusarnermik siunertalinnut tuttunik toqutsisinnaanermut allakkatigut akuersissummik tunniussisinnaalluni.

  Imm. 2.  Imm. 1 malillugu immikkut akuersissuteqartarnermi piumasarineqarpoq ilisimatusarnermik aamma ilinniartitsinermut atatillugu siunertat uumasunik illersuineq pillugu kiisalu uumasut peqqinnerat pillugu maleruagassat atuuttut malillugit ingerlanneqassasut.

  Imm. 3.  Imm. 1 malillugu immikkut akuersissuteqarnerit Naalakkersuisut quppersagaanni tamanut saqqummiunneqassapput.

 

§ 33. Tuttut navianartorsiortitsisut imaluunniit angallannermut atatillugu annertuumik akornusersuisut allakkatigut Piniarnermut Naalakkersuisoqarfimmut qinnuteqarnikkut qimaatinneqarsinnaasimanngippata toqunneqarsinnaapput. Sakkut imassallu § 16-imi piumasaqaatinut naapertuuttussaapput.

  Imm. 2. Tuttut imm. 1 naapertorlugu toqutat Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanut pigisussanngortinneqassapput.

  Imm. 3.  Tuttumik toqutsinermi akisussaasup ullorsiutit malillugit kingusinnerpaamik ullut pingasut qaangiutsinnagit toqutsinerup qanoq ingerlasimanera Piniarnermut Naalakkersuisoqarfimmut nalunaarutigissavaa.

  Imm. 4.  Tuttup imm. 1 malillugu toqunneqartup qanoq pineqarnissaa Naalakkersuisoqarfiup aalajangissavaa.

 

  § 34. Naak § 14-imi imm. 4-mi aalajangersagaqaraluartoq aqutsinermi pissutsit aallaavigalugit piniarnermut allagartap 1. maaji sioqqullugu akilerneqarsimanissaa pillugu piumasaqaatip tamanut atuuttumik atuutinneqannginnissaa Naalakkersuisup piniarnermut akisussaasup immikkut ittumik akuersissutigisinnaavaa.

 

Kapitali 15

Pineqaatissiissuteqartarneq

 

  § 35. Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermut inatsimmi malittarisassat malillugit makku akiliisitsinermik kinguneqarsinnaapput:

1) pissutsinik nalunaarutip imarisaanut attuumassuteqartunik pisortanut oqartussaasunut eqqunngitsunik paatsuungatitsisinnaasunilluunniit paasissutissiineq,

2) § 3 naapertorlugu eqqissisimatitsineq pillugu aalajangersakkanik imaluunniit § 4, imm. 1-4-mi, § 6, imm. 1-mi aamma 2-mi, imaluunniit § 9, imm. 1-mi, immikkut ilanngunneqanngitsunik unioqqutitsineq,

3) akuersissummi § 14 naapertorlugu tunniunneqartumi piumasaqaatinik unioqqutitsineq,

4) § 15 naapertorlugu tunisineq pillugu piumasaqaatinik unioqqutitsineq,

5) sakkunik imassanillu atuinissaq pillugu malittarisassanik unioqqutitsineq, §§ 16 aamma 22 takukkit,

6)  piniutit piniariaatsillu akuerisaasut pillugit malittarisassanik unioqqutitsineq, §§ 17 aamma 23 takukkit,

7) tuttup pisarineqartup ilaanik § 18-imut akerliusumik qimatsineq,

8) tuttumik pissanneqarsimasumik eqqortumik piaarnerpaamillu toqutsinissaq pillugu pisussaaffinnik naammassinninnginneq, imaluunniit tuttu pissanneqartoq nanineqanngippat oqartussaasunut attuumassutilinnut piniarnerup naammassineqarnerata kinguninnguatigut pissutsit piviusut pillugit ilisimatitsinnginneq, § 19, imm. 1-3, takuuk,

9) tuttumik pissanneqarsimasumik eqqortumik toqutsinissaq pillugu pisussaaffinnik naammassinninnginneq, piffissap piniarfiusup avataani tuttumik toqunneqarsimasumik angerlaassineq imaluunniit pisimasut pillugit oqartussaasunut attuumassutilinnut piffissaq eqqorlugu ilisimatitsinnginneq, § 20, imm. 1, 3 aamma 4, takukkit,

10) piniarnissamut piffissaliussap avataatigut tuttunik toqunneqarsimasunik inatsisinik unioqqutitsisumik angerlaassineq, § 20, imm. 2 takuuk,

11) tuttunik akiliuteqarluni aallaaniarnermi pisarineqartunik pisanik nalunaaruteqarnissamut periutsit aalajangerneqartut aqqutigalugit pisanik nalunaaruteqannginneq, § 24 takuuk,

12) assartuutinik motoorilinnik tuttunik piniarnissamut imaluunniit ungoorinissamut atuineq imaluunniit tuttunut uumasunut minnerpaamik 500 meter-inik ungasissuseqannginneq, § 25 takuuk,

13) § 27-mut akerliusumik tuttumik passussineq,

14) pisanik imaluunniit pissatanik paasissutissanik piumasarineqartunik piffissaliussap iluani nalunaaruteqannginneq imaluunniit malittarisassat atuuttut malillugit pisanik nalunaaruteqarnissamut immersuiffissamik immersuinnginneq, § 29, imm. 1 aamma 3, takuuk,

15) piffissaliussap iluani nalunaaruteqarnissamullu periutsit aalajangerneqartut atorlugit Piniarnermut Naalakkersuisoqarfimmut paasissutissanik piumasarineqartunik nalunaaruteqannginneq, § 30 takuuk,

16) § 31 malillugu peqqussummik nalunaarutigineqarsimasumik malinninnginneq, imaluunniit

17) nalunaarummi § 32 aamma § 33 naapertorlugu immikkut akuersissuteqarnermut imaluunniit akuersissummut piumasaqaatinik qangiinnaaneq.

 

  § 36.  Nalunaarummi matumani aalajangersakkanik unioqqutitsineq piniarneq aallaaniarnerlu pillugit inatsimmi §§ 41-46 naapertorlugit arsaarinninnermik kinguneqarsinnaavoq.

 

Kapitali 16

Atulersitsinermut atorunnaarsitsinermullu aalajangersakkat

 

  § 37. Nalunaarut manna atuutilerpoq ulloq 27. juuli 2025-mi.

  Imm. 2. Peqatigitillugu tuttut nujuartat illersugaanerat piniagaanerallu pillugit Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 7, 27. juuni 2013-imeersoq, atorunnaarsinneqarpoq.

 

 

 

Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 27. juuni 2025

 

 

 

Peter Borg (atsior.)

Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermut Imminullu Pilersornermut Naalakkersuisoq

 

 

 

/Emanuel Rosing (atsior.)