Avatangiisit innarlitsaaliorneqarnissaanik Inatsisartut inatsisaat nr. 9, 22. november 2011-meersumi, Inatsisartut inatsisaat nr. 16, 1. december 2021-meersumi (avatangiisinut inatsit) allanngortinneqartumi § 36, imm. 3, § 39,imm. 1 aamma § 66, imm. 3 kiisalu Eqqakkat pillugit Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 3, 7. januar 2021-meersumi (eqqagassalerinermut nalunaarut) §§ 18-20 naapertorlugit aalajangersarneqarput:

 

Kapitali 1

Atuuffeqarfia

 

  § 1. Maleruaqqusami matumani Qeqqata Kommuniani angerlarsimaffinni inoqutigiinni tamani eqqakkanik katersisarnermut aaqqiissutinut, innersuussinissamut aaqqiissutinut aammalu tigussaasumik innersuussinermut malittarisassanik aalajangersaavoq.

  Imm. 2. Maleruaqqusami matumani piumasaqaatinut eqqagassaqalersitsisoq immikkut akuersissummik tunineqarsinnaanngilaq.

 

Kapitali 2

Siunertaa nassuiaatillu

 

  § 2. Torersumik eqqakkanik immikkoortiterinissap, mingutsitsinnginnissap aammalu mingutsitsinerit pinngitsoortsinnissaat kiisalu eqqakkanik atoqqiisoqarnissap aamma atoqqinneqarnissaannik siuarsaanissap qulakkeernissaa maleruaqqusatigut siunertaavoq.

 

  § 3.  Eqqakkat pillugit Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaanni qaqugukkulluunniit atuuttumi nassuiaatit maleruaqqusani matumani atuupput.

 

Kapitali 3

Eqqagassaqalersitsisup pisussaaffii

 

Atuisussaatitaaneq

 

  § 4. Eqqakkanik katersisarnermut aammalu innersuussinissamut aaqqiissutitut aalajangersakkanik atuinissamut eqqagassaqalersitsisoq pisussaaffeqarpoq.

  Imm. 2.  Eqqakkat maleruaqqusani allaaserineqanngitsut eqqarsaatigalugit inoqutigiit eqqagassaqalersitsisut kommunalbestyrelsimut saaffiginnissuteqassapput, taakkulu eqqakkat iginneqarnissaannut erseqqissumik innersuussuteqassallutik. Eqqagassaqalersitsisup eqqakkat iginneqarnissaannut innersuussutaasut atussavai tamatumunngalu atatillugu aningaasartuutit matussusernissaannut kommunip akigititatut aalajangersagai akilertassallugit.

  Imm. 3.  Eqqagassalerinermut aaqqiissut naapertorlugu eqqakkat immikkoortunut eqqortumik iginneqareernerisa kingorna, eqqagassaqalersitsisoq akisussaajunnaassaaq.

 

Immikkoortiterisussaatitaaneq

 

  § 5.  Eqqagassaqalersitsisup eqqakkat immikkoortuni katersisarnermut aammalu innersuussinissamut aaqqiissutini allaaserineqartut naapertorlugit immikkoortitissavai.

 

Nalunaartarnissamut pisussaaffeqarneq

 

  § 6.  Eqqagassaqalersitsisut kommunalbestyrelsip peqqusineratigut matumani malittarisassat naapertorlugit eqqagassat iginneqarneri pillugit paasissutissiisussaatitaapput.

  Imm. 2. Kommunalbestyrelsi eqqagassaqalersitsisumik akiliisitsinissamut pisinnaatitaaffeqarpoq kiisalu eqqakkat katitigaaneri pillugit, kommunalbestyrelsi eqqakkanik avatangiisitigut isumannaatsumik isumaginninnissaanik qulakkeerinninnissaanut pisariaqartunik paasissutissanik piumaffiginnissinnaalluni.

 

Toqqortarinnittussaatitaaneq eqqaasussaatitaanerlu

 

  § 7. Eqqakkat isumannaatsumik, immikkoortillugit matoqqatillugillu toqqortaritinnissaannut kiisalu eqqaaviit eqqiluisaarnissaannut eqqagasaqalersitsisoq pisussaaffeqarpoq.

  Imm. 2.  Kommunalbestyrelsi peqqusisinnaavoq eqqakkat toqqortaatit piaartumik peerneqassasut, matumani mingutitsisut, eqqiluisaartitsinngitsut, tipittut assigisaalluunniit ilanngullugit.

 

Kapitali 4

Aaqqissuussinerit assigiinngitsut

 

Piumasaqaatit nalinginnaasut

 

  § 8. Aaqqiissutaasuni immikkoortunut aalajangersakkat naapertorlugit eqqagassat immikkoortut iginneqareeraangata aatsaat eqqagassaqalersitsisup akisussaanera atorunnaarsinneqassaaq. Kommunimi sulisunut imaluunniit allamit ingerlatsisumut eqqagassanik tigusisumut eqqakkat annertussusaat imaluunniit suussusaat isumaginninnissamut imaluunniit suliffimmi avatangiisinut ajornartorsiortitsippata, igitsinissamut periarfissamut allamut innersuussinissamut imaluunniit aggorneqarlutik, poortorneqarlutik assingusumilluunniit suliarineqaqqaarnissaannik piumasaqaateqarnissamut kommunalbestyrelsi pisinnaatitaavoq.

  Imm. 2. Nunap timaani eqqagassat pilersinneqartut illoqarfimmut imaluunniit nunaqarfimmut assartorneqassapput aaqqiissutaasunilu immikkoortunut aalajangersakkat naapertorlugit tunniunneqassallutik.

  Imm. 3. Eqqakkanik maaniinnaq ikuallaaneq inerteqqutaavoq.

  Imm. 4. Nunaqarfinnut ataasiakkaanut erseqqissumik allatut innersuussisoqarsimanngippat, katersisarnermut aammalu innersuussinissamut aaqqiissutitut nassuiarneqartunut nunaqarfiit aallaavittut ilaapput.

 

Katersinermi aaqqissuussinerit

 

  § 9. Katersisarnermut aaqqissuussinermi kommunalbestyrelsimit innersuunneqartumut tunniussivimmut imaluunniit katersuivimmut eqqagassaqalersitsisup eqqagassaatiminik igitsinera pineqarpoq. Tamatuma kingorna eqqakkanik isumageqqiinissamut akisussaaffik kommunalbestyrelsimit tiguneqassaaq.

  Imm. 2. Katersisarnermut aaqqiissutip ingerlanneqarnissaa suliffeqarfimmut namminersortumut, igitsereernermi eqqakkat suliareqqinnissaannik akisussaaffimmik tigusiutigisussamut suliariumannittussarsiuunneqarsinnaavoq.

 

Innersuussinermi aaqqissuussinerit

 

  § 10.  Innersuussinermi aaqqissuussinerni kommunip tigooraaviani, ataatsimoorussamik kommunit eqqagassalerinermik ingerlatsiviani imaluunniit ingerlatsisumit allamit kommunip isumaqatigiissuteqarfigisaanit maleruagassami innersuussinerit naapertorlugit eqqakkat iginneqarnissaannut eqqagassaqalersitsisup akisussaaffigaa.

  Imm. 2. Niooqqaanissamut innersuussuteqartup innersuussutigisaa qaqugukkulluunniit eqqagassaqalersitsisumit malinneqassaaq.

  Imm. 3. Eqqakkat kukkusumik immikkoortitikkat, piumasaqaatinik naammassinninngitsut imaluunniit maleruagassami matumani aalajangersakkanik allatigut malinninngitsut itigartitsissutigineqarsinnaapput.

 

Ersarissumik innersuussineq

 

  § 11. Eqqagassat katersisarnermut innersuussisarnermullu aaqqissuussinernut atuutereersunut ilaanngippata eqqagassaqalersitsisoq kommunalbestyrelsimut, igitsinissamut periarfissamut ersarissumut innersuussisussamut saffiginnissaaq.

 

Kapitali 5

Katersisarnermut aaqqiissummut eqqagassat immikkoortut ilaapput

 

Eqqakkat uumasuneersut

  § 12. Eqqakkat immikkoortunut eqqakkat uumasuneersut, tassa qimmit uumasullu minnerit allat kiisalu pisanit sinnit, soorlu puisimit, arfermit aavermillu, aalisakkanit aammalu tuttunit umimmannilluunniit eqqagassat ilaapput.

Imm. 2. Eqqaavinnut containeriusunut tamanut atugassanngortinneqarsimasunut imaluunniit kommunip tigooraavianut eqqagassaqalersitsisoq eqqagassanik igitsissaaq. Tamanna sioqqullugu eqqakat piniarnermi puunut, anartarfiit puussiartaannut imaluunniit ilitsivik isumannaakkamut poorneqaqqaassapput.

 

Eqqakkat nalinginnaasut

 

  § 13.  Eqqakkat nalinginnaasut tassaapput illumi atortunik piiaareernermi eqqakkat sinneruttut, soorlu iggavimmit, nerisakunit, pappiliaq qeratasuunit, papplissanit, plastikkinit, nangikunit aamma nammineq atugassanit piniarnermi aalisarnermilu sinnikut eqqagassat. Eqqakkani nalinginnaasuni igalaamerngit, savimerngit, batteriit, kemikaliat imaluunniit avatangiisinut navianaatillit eqqagassat allat ilaanngillat.

  Imm. 2. Eqqakkanut nalinginnaasunut aaqqiissummut imaartittarnissamut amerlassusissanik pisariaqartinneqartunik nalunaarsorneqarnissaq eqqagassaqalersitsisumit qularnaarneqassaaq, taamaaliornikkut imaarneqarnerit marluk akornanni eqqaaviit ulikkaartoortassanatik. Imaartittarnissamut atorunnaarsitsinermullu nalunaarsorneqarneq kommunip nittartagaatigut, innuttaasunik kiffartuussivikkut imaluunniit nunaqarfimmi allaffimmut ingerlanneqassaaq.

  Imm. 3. INI-mi attartortunut atatillugu eqqiluisaarnissamut atatillugu sullissinermi INI, kommunip aamma Namminersorlutik oqartussat akornanni isumaqatigiissut malinneqassaaq.

 

  § 14. Eqqagassaqalersitsisoq nammineq akilikkaminik eqqakkanut nalinginnaasunut naammattunik eqqaavinnik pissarsissaaq, inissiinissaq aserfallatsaaliinissarlu pisussaaffigaa. Eqqagassaqalersitsisup tassunnga atatillugu aningaasartuutit suliarissavai.

  Imm. 2. Eqqaavinnut, puussiarsuarnut imaluunniit eqqaavinnut containeriusunut tullinnguuttut atuupput:

1)  eqqagassat nalinginnaasunut taamaallaat atorneqassasoq,

2) atortunik inngigissunik ipitsunilluuniit poortorsimanngitsunik imaqassanngillat,

3) eqqaavik akornutitaqanngitsumik ammarlugu imaarneqarsinnaasussaavoq,

4)  ingerlavimmut aputaajaanermulluunniit ajoqutaanngitsumut inissinneqassasoq,

5) eqqaavilerisut biiliinut ungasissuseq 50 m.-mik ungasissuseqassalluni kiisalu aqqutaa tamaat sinerlugu minnerpaamik 2,5 m.-mik portussuseqassalluni,

6) ukioq naallugu aqqusinermi appakaaffissami ingerlavigineqarsinnaasumut manissumullu inissinneqassasoq,

7) tipinik akornusersuinissaa minnerpaaffissaaniitinniarlugu inissinneqassasoq, aamma

8)  sumiiffiata eqqaa eqqiluisaartinneqassasoq.

 

  § 15.  Eqqagassat ikinnerpaamik sapaatip akunneranut ataasia iginneqartassapput, taamaaliornermi

tipi annikinnerpaasinniarlugu. Eqqakkat annertussusaat naapertorlugit sapaatip akunneranut imaartittarnissamut pisariaqartinneqartutut nalilerneqartutigut eqqagassalerinermut aaqqiissummut nalunaarnissaannik kommunalbestyrelsimit piumasarineqarsinnaavoq.

  Imm. 2.  Sisimiuni eqqakkat kommunip ikuallaavianut iginneqartassapput. Maniitsumi, Kangaamiuni, Atammimmi, Napasumi, Kangerlussuarmi, Sarfannguani aamma Itillimmi eqqakkat kommunip tigooqqaavianut iginneqartassapput.

 

Poortuutissat igalaamernit

 

  § 16.  Igalaamernit puukut tassaapput vinnip, marmeladip puukui aamma igalaamernit aserornikut.

  Imm. 2. Igalaamerngit eqqiarnikut containerinut tamanit anguneqarsinnaasunngorlugit igalaamerngimik ilisarnaaserlugit inissinneqarnikunut eqqagassaqalersitsisumit iginneqassapput.

 

Poortuutissat savimernit

 

  § 17.  Savimernit puukut tassaapput, qillertuusarmiu, imigassamut sodavandinullu qillertuusat.

  Imm. 2. Puukut savimerngiusut eqqiarnikut containerinut tamanit anguneqarsinnaasunngorlugit savimerngimik ilisarnaaserlugit inissinneqarnikunut eqqagassaqalersitsisumit iginneqassapput.

 

 

Eqqakkat angisuut

 

  § 18. Eqqakkat immikkoortuni pisattat annertunerusut pineqarput, assersuutigalugu pequtit, sisoraatit, sikkilit, savimerngit, saffiugassat, dunkit, madrassit kiisalu igaffimmi errorsisarfimmilu atortut tassaasut nillataartitsiviit, qerititsiviit, kissarsuutit, errorsiviit, erruiviit, microbølgeovnit il.il.   

  Imm. 2. Eqqakkat angisuut eqqakkanut angisuunut containerinut, tamanit anguneqarsinnaanngorlugit inissinneqarsimasunut eqqagassaqalersitsisumit iginneqassapput imaluunniit kommunalbestyrelsemit aaneqartussanngorlugit aqquserngup sinaanut inissinneqassapput imaluunniit kommunip tigooraavianut tunniunneqassapput.

 

Kapitali 6

Eqqakkat immikkoortut inniminniinermut aaqqiissummut ilaapput

 

Imassat aamma sakkut

 

  § 19. Imassat, aallaasit, qummoroortut, ajunaalerluni kalerrisaarutit qamutillit imassaat suugaluarpataluunniit eqqakkat immikkoortunut ilaapput.

  Imm. 2. Siumut nalunaarutigereerneratigut imassat atornikut kommunip tigooraavianut eqqagassaqalersitsisumit iginneqassapput. Imassat atorsinnaasut, aallaasit, qamutillit imassaat allallu politiinut tunniunneqassapput.

 

Betonngi aamma qarmakkat

 

  § 20. Beton allamik akoqanngitsoq betonimit ilitsivimmeersoq saviminertaqanngitsoq. Qammakkat ilagaat qammagassiat, marraat aamma multipladit.

  Imm. 2.  Betonngit saviminernik qajannaallisaataasa annerpaamik 2 cm.-imik anillanganerat, betonngit eqqakkat annerpaamik 200x100x50 cm.-imik annertussusilerlugit aserorterneqarsimanissaat siumut qulakkeeqqaarlugu, eqqakkat immikkoortut kommunip tigooraavianut eqqagassaqalersitsisoq igitsissaaq.

 

Eqqakkat toqqorneqarsinnaasut akuleriit

 

  § 21. Eqqagassat toqqorneqarsinnaasut eqqakkanut immikkoortunut allanut, atoqqissinnaanngitsunut imaluunniit ikuallassinnaanngitsunut eqqakkat ilaapput, ilaatigut marraasinnaapput, marriat, vinylit flise-llu.

  Imm. 2.  Eqqagassat annerpaamik 2 meterimik annertussusilerlugit aserorterneqarsimanissaat siumut eqqagassaqalersitsisumit qulakkeerneqariarlutik, kommunip tigooraavianut eqqakkat immikkoortut iginneqassapput.

 

Eqqagassat ikuallassinnaasut

 

  § 22. Eqqagassat ikuallatassat tassaapput eqqagassat ikuallassinnaasut navianaateqanngitsut, immikkoortiterneqarnissaannut, toqqortarineqarnissaannut imaluunniit immikkut isumagineqarnissaannut piumasaqaataasumut ilaanngitsut aammalu toqqaannartumik atoqqiinissamut naleqqutinngitsut. Ilaatigut puukut, plastikkit pequtillu aseqqukut pineqarput.

  Imm. 2.  Eqqagassaqalersitsisup eqqakkat ikuallariaannaat kommunip tigooraavianukaatissavai, tunniunnerani imerpalasoqassanngillat imaluunniit 1,5 meterimit takinerunatik.

  Imm. 3. Kommunalbestyrelsip eqqakkat ikuallajasut kommunip ikuallaavianut qanoq immikkoortissanersut piumasaqaaserlugit ingerlatitsisinnaavoq. 

 

Sanaartornermi atortut

 

  § 23. Sanaartornermi atortut eqqagassat nutarterinermit, nutaamik sanaartornermit imaluunniit isaterinermit pisuupput, ilaatigut qalissiaasinnaallutik, gipsiusinnaallutik imaluunniit kiffiutaasinnaallutik.

  Imm. 2.  Sanaartornermi eqqakkat eqqagassaqalersitsisumit kommunip tigooraavianut iginneqassapput, iginneqannginnerinilu assersuutigalugu kikissat qinnerillu piiarneqarsimanissaat qulakkeersimassallugu.

 

Toqqaannartumik atoqqiineq

 

  § 24. Atoqqiinerit tassaapput, pequtit assigisaallu suliareqqinneqaqqaaratik atorneqarsinnaasut.

  Imm. 2. Pequtit atoqqinneqarsinnaasut kommunip tigooraavianut imaluunniit toqqaannartumik atoqqinneqarsinnaasunut tamanit tikinneqarsinnaasunut containerinut eqqagassaqalersitsisumit peerneqassapput.

 

Assakaasut

 

  § 25.  Assakaasut tassaapput assakaasut qalequtai ilivitsut imaluunniit ilaannakui angallassissutinit assakaasulinnit tamaneersut.

  Imm. 2.  Assakaasut eqqakkat kommunip tigooraavianut imaluunniit kommunip isumaqatigiissuteqarfigisaanut ingerlatsisumut allamut eqqagassaqalersitsisumit tunniunneqassapput, tunniussinnginnermilu assakaasut saviminertaasa peerneqarsimanissaat qulakkeersimassallugu.

 

Eqqakkat navianartut

 

  § 26.  Eqqakkat ulorianaatillit ilagaat kemikaliat, eqqiaanermi akussat, uuliakoq, lpeerit, spraydåsit akkumulatorit, elektronikkit, batterit, lysstofrør, qalipaatikut, puut avatangiisinut ulorianaatilinnik imallit, atortorissaarutit angisuut, qisuit suliaralugit mattussakkat, eqqakkat asbestillit, eqqakkat PCB-it aamma eqqakkat savimerngit akuutissallit.

  Imm. 2. Eqqakkat angisuut igaffimmi errorsisarfimmilu atortorissaarutit eqqagassat angisuutut imaluunniit kommunip tigooraavianut eqqagassaqalersitsisumit tunniunneqarsinnaapput.

  Imm. 3.  Eqqagassat navianartut annikinnerusut kommunip avatangiisini eqqaaveqarfiinut, eqqakkanut avatangiisinut navianaatilimmik ilisarnaatilinnut katersuivinnut tamanit anguneqarsinnaasunngorlugit inissinneqarnikunut imaluunniit kommunip tigooraavianut eqqagassaqalersitsisumit tunniunneqarsinnaapput.

  Imm. 4.  Pisuni tamani eqqagassaqalersitsisup eqqagassat navianartut tulliuttutigut poortorsimanissaat qulakkiissavaa:

1) puut eqqiluitsut, ussittut matoqqasullu,

2) pooreqqaarisaa imaluunniit imarisaanik ersarissumik nalunaaqutsersimasoq, imaluunniit

3) eqqagassanut navianaatilinnut assigiinngitsunut assigiinngitsunik pooqartitsineq.

 

Savimernit saffiugassallu

 

  § 27. Savimernit saffiugassallu eqqagassat ilaatigut ukuusinnaapput sikkilip timitaa, ilisiviit saffiugassanit sanaat, ruujorit, inoqutigiit namminneq sanaartornermit aammalu nutarterinermit savimernit saffiugassallu piikkat, saviminernut aserorterivimmut savimernit mingunnikut aserortigassat, vaajari sisak imaluunniit kabelit akuleriit.

  Imm. 2.  Savimernit saffiugassallu kommunip tigooraavianut imaluunniit kommunip isumaqatigiissuteqarfigisimasaanut ingerlatsisumut allamut eqqagassaqalersitsisumit tunniunneqassapput. Tunniussinnginnermi eqqagassat aserorterneqarsimanissaannut annertunerusumik tigooraavimmit piumasaqaateqartoqarsinnaavoq.

 

Pequtit igalaamernit annertunerusut

 

   § 28. Pequtit annertunerusut tarrarsuutit igalaallu igalasserfeqanngitsut ilaapput.

  Imm. 2.  Eqqagassat kommunip tigooraavianut eqqagassaqalersitsisumit tunniunneqassapput.

 

Qalorsuit, qassutit aamma ningittakkat

 

  § 29. Eqqakkat immikkoortuni ilaatigut aalisakkanut qassutit, qassutit, ningittakkat qalorsuillu ilaapput.

  Imm. 2.  Puttaqutillit, kallussaannaveeqqutit, oqimaaluttat allunaasallu akuerineqarsinnaapput, aatsaat qassutini/ningittakkani/qalorsuarni/nettinilu aalajangersagaasimappata.

  Imm. 3. Qalorsuit, qassutit ningittakkallu immikkoortiterlugit kommunip tigooraavianut imaluunniit umiarsualivimmi containerinut inissinneqarsimasunut eqqagassaqalersitsisoq igitsissaaq, igitsinnginnermilu oqummersat peersimanissaat qulakkiissallugu.

 

Qisuit igitat

 

  § 30.  Qisuit igitat ilagaat sallilikkat issusuut, sallilikkat, paakkarutit, uigusaatit imaluunniit listit, qalipannikut akuutissanilluunniit tanitat, sanaartornermut atoqqiinermullu atoqqinneqarsinnaanngitsut.

  Imm. 2.  Qisuit eqqagassat kommunip tigooraavianut eqqagassaqalersitsisumit tunniunneqassapput, tunniunneqannginnerinilu betongitai, marraasersuinerit, kikissat, qinnerit, qalequt assigisaallu piiarsimanissaat kiisalu qalipaat aatsitassamik oqimaatsumik akoqannginnissaa qulakkeeqqaassallugit. Qisuit igitat tunniunneqarneranni 2 meterimit takinerutinneqassanngillat.

 

Imaatigut angallassissutit qamutillu motoorillit nutaanngilivallaarsimasut

 

  § 31. Eqqakkat immikkoortuni imaatigut assartuussinissamut angallatit, matumani umiatsiat, umiarsuit, umiatsiaaqqat aammalu umiaasaaqqat kiisalu nunakkut assartuussinissamut qamutit, matumani biilit, qamuteralaat ATV-llu pineqarput.

  Imm. 2.  Kommunip avatangiisinut ulorianaateqarsinnaanerinik misissuinermut-malittarisassaq malillugu tunniussinnginnermi imaatigut assartuussinissamut angallatit imaluunniit nunakkut assartuussinissamut qamutit avatangiisinut ulorianaateqarsinnaanerinik misissorneqarnissaat eqqagassaqalersitsisup qulakkiissavaa. Avatangiisinut ulorianaateqarsinnaanerinik misissuisoqarsimanngippat, kommunalbestyrelsip imaatigut nunakkulluunniit assartuussissutinik tigusinissaq itigartissinnaavaa imaluunniit avatangiisinut ulorianaateqarsinnaanerinik misissuisitsineq eqqagassaqalersitsisumut akiligassanngorlugu aalajangiilluni.

  Imm. 3.  Imaatigut angallassissutit imaluunniit qamutit avatangiisitigut piareersarneqarsimasut eqqagassaqalersitsisumit kommunip tigooraavianut tunniussissaaq, tassunnga atatillugu avatangiisinut ulorianaateqarsinnaanerinik misissorneqarsimanerat pillugu uppernarsaammik takutitsisoqassalluni. Nunaqarfinni illoqarfimmut qaninnerpaamut tigooraavimmut tunniussineq ingerlanneqassaaq. Annertunerusumik aserorterneqarnissaanut tigooraavimmit piumasaqaateqartoqarsinnaavoq. 

  Imm. 4. Imaatigut angallassissutinik imaluunniit qamutit nutaanngilivallaartut avatangiisinut navianartunik atortoqaraluarpata atortoqanngikkaluarpataluunniit, illoqarfimmi pinngortitamilu qimaannarneqarnissaat inerteqqutaavoq.

 

Kapitali 7

Eqqagassat immikkoortortat erseqqissumik innersuussinermut ilaapput

 

Issoq mingutsinneqarsimasoq

 

  § 32. Eqqakkat immikkoortuni issoq mingunnikoqavatangiisinut imaluunniit peqqissutsimut navianartunik akulik, avatangiisinik mingutsitsisinnaasutut imaluunniit innuttaasut peqqissusaannut aarlerinartortaqarneranik takussutissartalik ilaavoq.

  Imm. 2.  Issoq mingutsinneqarsimasup nuunneqarnera eqqagassaqalersitsisoq kommunalbestyrelsimut, igitsinissamik periusissamik innersuussuteqartumut nalunaarutiginnissaaq. Igitsinissamik periusissamik innersuussisoqartinnagu issoq mingutsinneqarsimasoq iginneqassanngilaq.

  Imm. 3.  Tunniussinnginnermi issoq ujaraajaqqaarneqassaaq.

  Imm. 4. Tigussaasumik itigartitsissut naapertorlugu eqqagassaqalersitsisup issoq mingunnikoq igissavaa. Akigititat atuuttut naapertorlugit eqqagassaqalersitsisoq issumik mingunnikumik tunniussinerminut akiliuteqassaaq.

 

Kapitali 8

Akitsuutit

 

  § 33.  Katersisarnermut aammalu innersuussinissamut aaqqiissutinut ataasiakkaanut eqqagassalerinermut atatillugu kommunimit aningaasartuutigineqartunik matussusiisussanik kommunalbestyrelsi akiliutissanik aalajangersaassaaq. Akiliutit ukiumut naleqqussarneqartarput eqqagassalerinermullu Qeqqata Kommuniani akigititanut allattorsimaffimmi, kommunip nittartagaani tamanit takuneqarsinnaasumiipput.

  Imm. 2. Eqqakkat illoqarfimmi, nunaqarfimmi nunap timaaniluunniit pilersinneqaraluarpata eqqagassaqalersitsisut tamarmik akiliuteqartassapput.

  Imm. 3. Eqqakkanut nalinginnaasunut tunngatillugu eqqagassaqalersitsisoq nuunnermi imaartittarnissamut nalunaassaaq aammalu nooqqinnermi aaqqiissutip atorunnaarsinnissaanut nalunaaqqissalluni. Kommunip nittartagaatigut nalunaartoqarlunilu atorunnaarsitsisoqassaaq. Nuunnermut atatillugu eqqagassaqalersitsisoq atorunnaarsitsisimanngikkuni, allap najugaqarfimmut nuunnermut atatillugu nalunaarnissaata tungaanut akiligassanik akiliisussaatitaavoq.

  Imm. 4.  Imaani nunakkullu assartuutit tunniussinermi avatangiisinut ulorianaateqarsinnaanerinik misissorneqarsimanngippata, misissuinissamut atatillugu akiligassiisoqassaaq.

 

Kapitali 9

Nakkutilliineq

 

  § 34. Qeqqata Kommuniani Teknikkimut Avatangiisinullu immikkoortortaqarfik nakkutilliisussaatitaasuuvoq.

  Imm. 2  Nakkutilliisussaatitaasoq avatangiisit pillugit inatsimmi § 47 naapertorlugu suliffeqarfimmik eqqagassalerisunik nakkutilliiartornissaq siunertaralugu suliffeqarfimmut appakaannissaminut, appakaannginnermi piffissaq sioqqullugu eqqagassaqalersitsisumik kalerrisaareqqaassaaq.

 

Kapitali 10

Naammagittaalliutit

 

  § 35.  Matumani maleruaqqusat naapertorlugit aalajangiinernut naammagittaalliutit uunga nassiunneqassapput Qeqqata Kommunia, Teknikkeqarnermut Avatangiisinullu immikkoortortaq qeqqata@qeqqata.gl-ikkut imaluunniit allakkatigut.

 

  § 36.  Kommunalbestyrelsip aalajangiineri avatangiisit pillugit inatsimmi kapitali 14 naapertorlugu Avatangiisinik illersuineq pillugu Naammagittaalliuuteqartarfimmut naammagittaalliuutigineqarsinnaapput.

 

 

Kapitali 11

Kinguneqartitsinerit

 

  § 37.  Kalaallit Nunaanni pinerluttulerineq pillugu inatsimmi malittarisassat naapertorlugit akiliisitsinikkut pineqaatissiisoqarsinnaavoq:

1) §§ 5 imaluunniit 7, imm. 1 malillugit eqqakkanik immikkoortiterisussaatitaaneq ilioraasussaatitaanerlu malinneqanngippata.

2) § 12, imm.2, § 14, imm. 1 aamma 2 § 15, imm. 2, § 16, imm. 2, § 17, imm. 2 imaluunniit § 18, imm. 2 malillugu piumasaqaatinik, naalakkiutinik inerteqqutinilluunniit sumiginnaasut.

3) Inatsimmi § 19, imm. 2, 1. imm., § 20, imm. 2, § 21, imm. 2, § 22, imm. 2, § 23, imm. 2, § 25, imm. 2, § 26 imm. 3 aamma 4, § 27, imm. 2, § 28, imm. 2, § 29 imm. 3, imaluunniit, § 30, imm. 2 unioqqutitsisoq.

4) § 32-mi imm. 2 - 4 imi eqqakkanik igitsinermut atatillugu periutsinik takutinneqartunik malinninnginneq.

 

Kapitali 12

Atuutilersitsinermut atorunnaarsitsinermullu aalajangersakkat

 

  § 38. Malittarisassat uku ulloq 1. september 2025 atuutilersinneqarput.

  Imm. 2. Tamatuma saniatigut Sisimiut Kommuniani igitassanik eqqaanermut maleruaqqusaq 6. februar 1996-imeersoq, Sisimiuni, Sarfannguani Itillimilu eqqagassalerinermut malittarisassiat 6. februar 1996-imeersoq aammalu Sisimiut Kommuniani uuliakunik akuutissanillu eqqakkat iginneqarnissaannut maleruaqqusaq 6. februar 1996-imeersoq atorunnaarsinneqassapput.

 

Taamaalilluni Qeqqata Kommuniani kommunalbestyrelsianit ulloq 26 .juuni .2025 akuerineqarpoq.

 

__________________

Malik Berthelsen (atsio.)

Borgmester

 

 

Angerlarsimaffinni inoqutigiinnit eqqakkanut Qeqqata Kommuniata maleruaqqusaa atuutilersinneqarpoq

 

Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 4. juuli2025

 

__________________

Bentiaraq Ottosen (atsio.)

Isumaginninnermut, Suliffeqarnermut, Nunamullu Namminermut Avatangiisinullu Naalakkersuisoq