Assartuutit motoorinik ingerlatillit atorneqarneri pillugit Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 10, 10. oktobari 2013-imeersumi § 4, imm. 2 aamma § 6, imm. 5 imm. naapertorlugit aalajangersarneqarpoq:

 

Kapitali 1

Atuuffii

 

  § 1.  Qeqqata Kommuniani nunaannarmi qamutit motoorillit angallassissutiginissaat pillugu ileqqoreqqusaq.

  Imm. 2.  Ileqqoreqqusaq ukunani atorneqassanngilaq:

1)  Sermersuarmut serminullu sermersuarmiit iigarfiusartunut angalanermi

2)  Nunaminertamik atuisarneq aamma pilersaarusiorneq pillugit Inatsisartut inatsisaat atuuttoq naapertorlugu atuisussaatitaanermik nalunaaruteqartariaqartumik aqqusinerni, unittarfinni narsaatinilu il. il. angallanneq.

3) Inuussutissarsiutigalugu nersutaateqarnermik ingerlatsinermut atatillugu angallanneq

4)  Nakkutilliinermut oqartussaasut teknikkikkut atortuusivinnik, ilisimatusarnermut  atatillugu angallannerit assiliortuinissamullu misissuinernik nakkutilliinerannut kiisalu piniarnermik nakkutilliinermut atatillugu angallanneq.

5) Annaassiniarnernut, politiit paasiniaanerinut, sakkutuut suliaqarnerinut assingusunullu ajornartorsiornermi upalungaarsimanermut atatillugu angallannerit.

  Imm. 3.  Sumiiffinni, angallatit motoorinik ingerlatillit atorlugit angallannermut inatsisit allat aqqutigalugit maleruagassiuiffiusuni, maleruagassiat sukkulluunniit killilersuiffiunerusut atuutissapput.

 

Kapitali 2

Suunerinik nassuiaatit

 

  § 2.  Maleruaqqusami matumani makku imatut paasineqassapput:

1) Illoqarfiit nunaqarfiillu: Nunaminertat, kommuninut pilersaarummi illoqarfittut nunaqarfittullu siunertaqarfiusunut atugassanngortinneqartut.

2) Nunap timaa: Nunaminertat illoqarfiit nunaqarfiillu avataaniittut kiisalu kangerluit imartallu sikuunermik nalaani naatsorsuunneqassapput.

3) Motoorilinnik angallassissutit: Assartuutit tassaatinneqarput qamutit motoorillit suulluunniit larvefodillit assakaasunilluunniit ingerlatillit, sikumi, apummi, qaqqani kiisalu nunap ilusaani allani allanngortinneqanngitsuni atugassatut sanaat taakkunaniluuniit atorneqartartut.

4) Assartuinermut aqqutit: Aqqutit assartuinermut atatillugu taamaallaat atorneqartut.

5) Ukiuunerani ingerlavissiat: Immikkoortut angallannermut nalinginnaasumik aalajangersakkanit mianerinnittumik nunami suulluunniit angallassissutaasinnaasut.

6) Ukiuunerani assartuussinermut ingerlavissiat: Qeqqata Kommunia angalasinnaanermut akuersissuteqareeriarpat angallassissutinik motoorilinni ilanngussaq A-mi ukiuunerani angallassissutitut akuerisaasut. Ukiup qanoq ilinerani pissutsit Qeqqatalu Kommuniata nittartagaatigut sapaatip akunneranik sioqqutsilluni tamanut saqqummiussereernermi piffissaq ukiumiit ukiumut sivisussuseqarsinnaavoq.

7) Aasaanerani assartuussinermut ingerlavissat: Qeqqata Kommunia angalasinnaanermut akuersissuteqareeriarpat ilanngussaq A-mi angallassissutit motoorilittut taaneqartunik nunap assingani 5-imi takutinneqartumi ATV-nut aqqutitut aqqusinertulluunniit sioraasutut pilersitaasut. Ukiup qanoq ilinerani pissutsit Qeqqatalu Kommuniata nittartagaatigut sapaatip akunneranik sioqqutsilluni tamanut saqqummiussereernermi piffissaq ukiumiit ukiumut sivisussuseqarsinnaavoq.

8) Imeqarfiit killeqarfii: Erngup imerneqarsinnaasup imermik takkuttarfii aammalu avatangiisit innarlitsaaliorneqarnissaanik Inatsisartut inatsisaat nr. 9, 22. novembari 2011-meersumit illersugaasut.

9) Ukiuunerani piniartarfiit: Immikkoortut umimmanniarnermut tuttunniarnermullu atatillugu Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfimmit ukiumoortumik toqqarneqartartut.

10) Angallanneq inerteqqutaavoq: Immikkoortut ukiuunerani piniarnermut atatillugu nunap assinganut ilanngussaq 1-imi aamma 3-mi takutinneqartuni taamaallaat inuussutissarsiornermut tammajuitsussarsiornermullu piniarnermut siunertamut angallannerit akuerisaapput.

11) Ukiuunerani, aasaanerani ukiorlu kaajallallugu angallannerit: Ileqqoreqqusami matumani piffissap ingerlanerani atuuffituai. ”Ukioq kaajallallugu angallanneq” tassaavoq ukioq kaajallallugu angallaffiusinnaasoq. Piffissallu "aasaanerani ukiuuneranilu angallannerit" ukiup qanoq ilinerani pissutsit Qeqqata Kommuniata nittartagaatigut sapaatip akunneranik sioqqutsilluni tamanut saqqummiussereernermi piffissaq ukiumiit ukiumut sivisussuseqarsinnaasoq Qeqqata Kommunianit aalajangersarneqartarpoq.

 

Kapitali 3

Angallassissutit motoorilinnik atuinermut aalajangersakkat nalinginnaasut

 

  § 3.  Nunaannarmi assartuutinik motoorinik ingerlatilinnik atuinissaq inerteqqutaavoq, taamaattorli tak. imm. 2 aamma 3

  Imm. 2.  Assartuutinik motoorinik ingerlatillit, imm. 1-imiittut apeqqutaatinnagit, piffissami sumiiffinnilu ilanngussaq A-mi ilaatinneqartutigut atorneqarsinnaapput.

  Imm. 3.  Kommunalbestyrelse imm. 1-ip aamma 2-p malitsigisaasa saniatigut angallassissutinik motoorilinnik atuinissamut immikkut ittumik akuersissuteqarsinnaavoq.

 

Ukioq kaajallallugu angallassissutinik motoorilinnik atuineq

 

  § 4.  Ilanngussaq A-mi angallassissutinik motoorilinnik taaneqartunik nunaannarmi aqqusinerni sioraasuni ukioq kaajallallugu angallattoqarsinnaavoq.

 

Ukiuunerani assartuussinermut ukiuuneranilu angallavissiakkut angallassissutinik motoorilinnik atuineq

 

  § 5.  Ukiuunerani assartuussinermut ingerlavissiatigut ukiuuneranilu angallannermi killeqarfitsigut assartuutinik motoorilinnik angallanneq taamaallaat pisinnaavoq 15. oktobarip aamma 31. maajip akornanni. Ukiup qanoq ilinerani pissutsit Qeqqatalu Kommuniata nittartagaatigut sapaatip akunneranik sioqqutsilluni tamanut saqqummiussereernermi piffissaq ukiumiit ukiumut sivisussuseqarsinnaavoq.

  Imm. 2.  Tamatuma saniatigut angallanneq taamaallaat pisinnaavoq nunap naqqa 30 centimeterimik ititigisumik qerisimappat apummillu pukkinnerpaamik 20 centimeterimik qallerneqarsimappat

  Imm. 3.  Ukiuunerani assartuussinermut angallavissiat aammalu § 6 imm. 2-mi ATV-nut aqqutitut taaneqartoq taamaallaat ilanngussaq A-mi angallassissutinut motoorilinnik atorneqartussatut taaneqartumi atorneqarsinnaavoq.

  Imm. 4.  Ukiuunerani angallavissianut immikkoortut suussutsit pingasut immikkoortinneqarput, tassani angallassissutinik motoorilinnik tullinnguuttunik atuisoqarsinnaalluni:

1) Ukiuunerani angallavissiaq takuuk nunap assinga 1-4, ilanngussaq A-mi allanneqartutut ukiuunerani angallavissanut angallassissutinik motoorilinnik atuiffiusinnaasoq.

2) Sermini iigartartuni ukiuunerani angallavissiat takuuk nunap assingi 1-2 ilanngussaq A-mi allassimasumut taamaallaat angallassissutinik motoorilinnik atorneqarsinnaasoq.

3) Kangerlussuarmi ukiuunerani piniariartarfiit, ilanngussaq A-mi tassunga allassimasumut angallassissutinik motoorilinnik taamaallaat atorneqarsinnaasoq, aammalu taamaallaat piniarnissamut piffissani immikkoortunilu ukiuunerani piniarnissamut akuerissaasumit ingerlatsinissamut. Umimmannik tuttunillu ukiuunerani piniarneq taamaatiinnarneqassagaluarpat piniariartarfinni angallassissutinik motoorilinnik angallattoqassanngilaq.

 

Aasaanerani angallassissutinik motoorilinnik atuineq

 

  § 6.  Qeqqata Kommuniani angallanneq inerteqqutaannginneranik nalunaaruteqareeriarpat aasaanerani assartuussinermut angallassissutinik motoorilinnik angalasoqarsinnaalissaaq. Ukiumi pineqartumi ukiuunera qanoq apeqqutaalluni ukiumiit ukiumut piffissaq nikerarsinnaavoq.

  Imm. 2.  Ilanngussaq A-mi nunap assinganut ilanngussaq 5-imiittumi angallassissutinik motoorilinnik taaneqartunik assartuussinermut aqqutissatut immikkoortitat iluanni ATV-nik ingerlasoqarsinnaavoq. Uku akornanni ATV-nut aqqutinut tullinnguuttunut atuuppoq:

1) Sisimiut aamma Kangerlussuaq.

2) Sermersuarmut Russells gletsjerimullu aqquserngup sioraasup akornanni.

3) Sermersuarmut aammalu Keglen kangiani qorlortumut (Sugarloaf, Kangerlussuaq) aqquserngup sioraasup akornanni

4) Eqalugarniarfiup Tasia aamma Eqaluguniarfik (Oles lakse elv) akornanni

5) Imeqarfiup Tasersuullu akornanni

6) Eqalugaarsuit Kuuaniit Qaqqatoqqap tungaanut

 

Imeqarfiit killeqarfiini angallassissutinik motoorilinnik atuineq

 

  § 7. Imeqarfiup killeqarfia aqqusaarlugu angallassissutinik motoorilinnik angalanissaq inerteqqutaavoq.

  Imm. 2.  Imm. 1 apeqqutaatinnagu imeqarfiup killeqarfiata iluani angallassissutit ilaat atorneqarsinnaapput, piumasaqaatit tullinnguuttut malitsinneqarpata kommunillu akuersissutigisimappagu:

1) Sisimiut apisimanerani qamuteralannut aqqutissatut sungiusartarfittullu ilisarnaasikkap iluani qamuteralaat kiisalu ujakkaarnermut illinertut, qamuteralannut aqqutip sisorartarfimmiluunniit Alanngorsuarmik allassimasumi illinerit atuarlugit qamussuit atorneqarsinnaapput, Sisimiut eqqaanni imeqarfiup killeqarfilerneqarneranut immikkut ittumik maleruagassat pillugit Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 9, 30. april 2015-imeersoq innersuussutigalugu.

2) Takuuk nunap assinga 1 aamma 5 Kangerlussuup Sisimiullu akornanni oqartussanit ATV-nut aqqummik kiisalu aqqusinermut sioraasumi takuuk ilanngussaq A, taakkununnga tulluartuusunik angallasissutinik motoorilinnik aasaanerani ukiuuneranilu ingerlasoqarsinnaavoq, taakku Sisimiuniit Kangerluarsuk Tullermut aqqusinermut ASN-imik akuersissut.

3) Maniitsumi apisimatillugu illiniliuutit namminerlu qamuteralaat sisorartarfimmut ingerlanissamut atorneqarsinnaapput. Sivikitsumik uninnganeq nunami manissumi pissaaq, tatsiniit kuunniillu minnerpaamik 100 meterimi, Maniitsup eqqaani imeqarfiup killeqarfiani illiniliuutinik angallannermut immikkut akuersissut 26 februar 2016-iminngaaneersoq innersuussutigalugu.

 

  § 8.  Imeqarfiup killeqarfiata iluani akuutissat, kemikalia uulialu atorlugit tunisassiat kiisalu nassatat ulorianartut assartoqqusaanatillu paareqqusaanngillat. Soorluttaaq eqqagassanik qimatsisoqaqqusaanngitsoq.

  Imm. 2. Imm. 1 apeqqutaatinnagu imeqarfiup killeqarfiata iluani orsussanik assartuussineq pisinnaavoq, piumasaqaatit tullinnguuttut naammassineqarsimappata:

1) Orsussaq taamaallaat nammineq atugassanngorlugu nassarneqassasoq aammalu orsussaasivinnik annerpaamik 20 literimik imaqqortussusilimmi CE-mik ilisarnaasikkani assartorneqassaaq.

2) Orsussaasiviit napatinneqassapput, matulluaqqallutik aalajangersimallutillu aamma/imaluunniit angallassissutigisamit nakkarsinnaajunnaarlugit qajannaarneqarsimassapput.

3) Angallassissutip motoorillip orsussaasiviata imarisinnaasaatut orsussaq annerpaamik 100 liter sinnerlugu, piumasaqaatinik qulaaniittunik naammassinnittuusumik amerlassusillit orsussaasiviit taamaallaat nassarneqarsinnaapput.

4) Assartuineq nammineq atugassatut pissasoq, tankbilinnik angallassineq ilanngullugu orsussamik tuniniagassamik assartuussineq tamatigut inerteqqutaammat.

  Imm. 3.  Imm. 2-mi 3-milu aalajangersakkat apeqqutaatinnagit, majuartaateqarfimmut orsussaasivinni annerpaamik 250 literimik imaqqortussusilinnik CE-mik ilisarnaatilinni orsussamik assartuussineq pisinnaavoq aammalu uuliamik tunisassiat annerpaamik 800 liter nassarneqarsinnaapput. Sisimiuni Alanngorsuarmi sisorartarfimmi orsussap toqqortaatigineqarsinnaasup annerpaaffissaa 1.400 literiuvoq.

 

Kapitali 4

Angallannermut ataatsimut aalajangersakkat

 

  § 9.  Angallassissut motoorilik nunami ajutuussagaluarpat, naanerit nunalu ajoqusinnginnerani piginnittup piissavai. Kommunalbestyrelsimit peqquneqareernerup kingorna qamutit motoorillit peerneqanngippata, piginnittumut namminermut akiligassanngorlugu akisussaaffinngorlugulu kommunalbestyrelsip nuutsissinnaavai.

 

  § 10. Eqqakkat tamarmik tiguneqassapput pinngortitamullu qimanneqaqqusaanngillat.

 

  § 11.  Angallannermi naasoqassuseq uumasoqassuserlu mianerineqassapput, aamma nunamik innarlitsaaliuinermut imaanilu miluumasunik piniarnermut inatsisit qaqugukkulluunniit atuuttut eqqarsaatigineqassapput. Nujuartut ungasissusissaannut piumasaqaat atuuttoq malinneqassaaq.

  Imm. 2.  Qimuttoqarfinni assartuutit motoorillit aquttuata qimussit mianerisassavai qimussertunullu sapinngisamik qaninnerpaamik 10 meterinik ungasissuseqartassalluni.

 

Kapitali 5

Immikkoortunik immikkut mianernartunik toqqaaneq

 

  § 12.  Angallavioqqusaanngitsoqassappat imaluunniit Naalakkersuisut tikkuagaanni immikkoortuni immikkut mianerisassani angallannikkut nalimmassarfeqassappat, Qeqqata Kommuniata nittartagaatigut nalunaarutigineqassapput.

 

Kapitali 6

Immikkut akuersissutit

 

  § 13.  Kommunalbestyrelse immikkut pisuni angallavissiani ingerlavissianilu taaneqartuni nunap assingini 1-5 avataanni angallassissutinut motoorilinnut angalanissamut ukiumut ataatsimut immikkut akuersissuteqarsinnaavoq. Immikkut akuersissut angalanermi nassarneqartassaaq.

  Imm. 2.  Immikkut akuersissuteqartoqarnissaanut qinnuteqaat tunngavilersugaq angalanissaq pilersaarutaasoq kingusinnerpaamik sapaatit akunnerinik sisamanik sioqqullugu kommunalbestyrelsimit tiguneqarsimassaaq, aammalu nunaminertat imaluunniit aqqutissat nalunaarsorneqarnerinik imaqassalluni.

  Imm. 3.  Kommunalbestyrelsip immikkut akuersissuteqarnermini sukumiisumik naliliineq tunngavigalugu atugassarititaasunik pissusissamisoortutut isigineqartunik saqqummiussisinnaavoq. Atugassarititaasut makkuusinnaapput:

1) Piffissamik killiliisarneq.

2) Angallatit qanoq ittuunissaannut piumasaqaat.

3) Uumasunut naasoqassutsimullu mianerinninnissaq pillugu piumasaqaat.

4) Ujaasinermi atortut satellitsikkoortut atorneqarneri.

5) Allat soqutigisaanik akornusersuinaveersaarneq.

  Imm. 4. Immikkut akuersissutit imm. 1 malillugu nalunaarutigineqartut kommunalbestyrelsimit imaluunniit Naalakkersuisunit qaqugukkulluunniit allanngortinneqarsinnaapput imaluunniit utertinneqarsinnaapput. Matumani immikkut akuersissutini atugassarititaasut unioqqutinneqarpata imaluunniit kommunalbestyrelsip Naalakkersuisulluuniit naliliinerat malillugu pinngortitamik avatangiisinillu ajoqusiisoqarsimappat atuutissapput.

 

Kapitali 7

Nakkutilliineq

 

  § 14.  Kommunalbestyrelse nakkutilliinermi oqartussaasuuvoq peqqussutinillu nalunaaruteqartartuulluni imaluunniit ileqqoreqqusap matuma unioqqutinnerani inerteqquteqartitsisarluni.

  Imm. 2. Peqqussut tassaasinnaavoq angallaviit aalajangersimasut atorneqarnissaannik piumasaqaatit.

  Imm. 3.  Inerteqqutit tassaasinnaapput sumiiffinni aalajangersimasuni piffissami aalajangersimasumi angallannerup tamarmi unitsinneqarnissaanik piumasaqaatit.

 

Kapitali 8

Naammagittaalliutit

 

  § 15.  Ileqqoreqqusaq manna naapertorlugu aalajangiinerit tamarmik Avatangiisinik illersuinermut tunngatillugu Maalaaruteqartarfimmut naammagittaalliuutigineqarsinnaapput.

  Imm. 2. Maalaaruteqarsinnaatitaapput:

1) Aalajangiinermik nassitsivigineqartut.

2) Nunatsinni Nakorsaaneqarfik.

3) Kinaluunniit suliap qanoq naammassineqarnissaanut nammineq immikkut annertuumillu soqutigisaqartoq.

4) Peqatigiiffiit kattuffiillu, ileqqoreqqusatik naapertorlugit peqqissarfiullutik qasuersaarfiusartunik, avatangiisinik pinngortitamillu annertuumik soqutigisanik isumagisaqarnissamik siunertaqartut.

  Imm. 3.  Aalajangiinerup aalajangiinermi pineqartumut nalunaarutigineqarfianit ullormit sapaatip-akunneri arfinillit naammagittaalliornissamut piffissarititaapput.

  Imm. 4.  Naammagittaalliuuteqartarfiup suliami aalajangiinissaata tungaanut imaluunniit Naammagittaalliuuteqartarfiup allatut aalajangiinissaata tungaanut maalaaruteqarneq peqqusinermut imaluunniit inerteqqussummut kinguartitsisarpoq. Peqqussummik inerteqqummilluunniit aalajangiisoqarsimappat, immikkut tunngaveqartoqartillugu, peqqussuteqarnerup imaluunniit inerteqquteqarnerup saniatigut, qanorluunniit maalaaruteqartoqartillugu Kommuni aalajangiinerup malinneqarnissaanik aalajangiisinnaavoq. Akuersissutinut imaluunniit immikkut akuersissummut maalaarutit kinguartinneqarneq ajorput.

 

Kapitali 9

Kinguneqartitsinerit

 

  § 16.  § 3, imm. 1, § 5, imm. 1-4, kiisalu § 6, imm. 1 aamma 2 naapertorlugit unioqqutitsinerit akiliisitsissutaasinnaapput aamma/imaluunniit arsaarinnissutaasinnaapput.

  Imm. 2.  § 14, imm. 2 aamma 3 naapertorlugit peqqusinermik inerteqqummilluunniit unioqqutitsineq akiliisitsinermik kinguneqarsinnaavoq.

  Imm. 3.  Ileqqoreqqusami akiliisitsinissamik pineqaatissiinissaq tunngavissinneqarsimappat, akiligassiissut Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermut inatsimmi maleruagassat malillugit inuk inatsisilerisoq akiliisinneqarsinnaavoq.

  Imm. 4.  Imm 1-3 naapertorlugit akiliisitsissutit arsaarinnissutaasullu, Nunatta Karsianut nakkartinneqassapput.

 

Kapitali 10

Atortuulersitsineq

 

  § 17.  Ileqqoreqqusaq una nalunaarutiginninnerup kingorna qaammatisiutit ulluisa 30-t qaangiunneranni atuutilissaaq.

  Imm. 2. 2024-mi decembari 13-ani Qeqqata Kommuniata Kommunalbestyrelsianit akuersissutigineqarpoq.

 

 

Qeqqata Kommunia, ulloq 13. december 2024

 

 

Malik Berthelsen (atsior.)

Borgmesteri

 

 

/ Hans Christian Sværd