Aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnera pillugu Inatsisartut inatsisaat
(Sulisitsisup akiligaanik angalanerit akileraaruteqaataannginnissaat, nalikilliliisarneq pillugu maleruagassanik allannguinerit, amigartoorutit ukiuni tulliuttuni ilanngaatigineqarsinnaanerannik sivitsuineq, ingerlatseqatigiiffiit piginnittuusut iluminni nuussisarnerat pillugu maleruagassamik qasukkaaneq, erniat nunanut allanut akilikkat ilaasa akileraarutaannik atulersitsineq, kapitali 3 b nutaaq, ingerlatseqatigiiffiit iluanaarutisiarititaminnik ilanngaateqarsinnaannginnerannik, iluanaarutit ilaasa ilanngaatigineqarsinnaanerannik atorunnaarsitsinermik, iluanaarutit ilaasa akileraarutaannik appaanermik aamma ingerlatseqatigiiffiutigisap iluanaarutisiarititaasa ilaasa akileraarutaannik atorunnaarsitsinermik imaqartoq il. il.)
§ 1
Aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 12, 2. november 2006-imeersumi, ilaatigut Inatsisartut inatsisaatigut nr. 11, 15. november 2007-imeersukkut, Inatsisartut inatsisaatigut nr. 11, 1. december 2021-meersukkut, kingullermillu Inatsisartut inatsisaatigut nr. 30, 25. november 2022-meersukkut allanngortinneqartumi, makku allannguutigitinneqarput:
1. § 14, imm. 1, nr. 3-mi oqaaseqatigiit siulliit ima oqaasertaqarput:
”Aktianit piginneqataassutinillu, taamaattoq tak. § 86 aamma § 38 j, imm. 1, piginneqataanermut uppernarsaatinit pappiaqqanillu aningaasanik nalilinnit assingusunit iluanaarutitigut aningaasarsiat, taamaattorli tak. § 34, imm. 1, nr. 7.”
2. § 19 b atorunnaarsinneqarpoq, §19 c-milu oqaaseqatigiit siulliit ima oqaasertaqarput:
”Ukioq isertitaqarfimmit 2023 aallarnerfigalugu §19, imm. 2-4-mi, §19 a, imm. 2, nr. 1-2-mi aamma § 19 a, imm. 4-6-imit nalit procentimik aaqqiissummik nalimmassarneqarput.”
3. § 22-mi imm. 5 atorunnaarsinneqarpoq matuminngalu taarserneqarluni:
” Imm. 5. Pigisaq imm. 2, nr. 1-2-mi pineqartoq tunineqarpat akileraartussaasup iluanaarut ukiumi tunisiffiusumi aningaasarsiaminut akileraaruteqaataasussanut ilanngutinngissinnaavaa, ukiup tuni-siffiusup kingorna ukiup aningaasarsiorfiusup naanissaa kingusinnerpaamik sioqqullugu pigisap as-sigisaanik, atorneqarnerminilu siunertaatut atugassamik pisisoqarpat, tunisinermullu atatillugu ilua-naarut akileraaruteqaataasussaq pigisap pissarsiarinerata nalinganit nalikillilerneqarsinnaasumit ta-makkiisumik ilanngaatigineqarsinnaappat. Oqaaseqatigiinni siullerni taaneqartutut pisoqartillugu iluanaarut akileraaruteqaataasussaq pigisap pissarsiarineqartup nalinganit nalikillilerneqarsinnaasumit ilanngaatigineqassaaq. Oqaaseqatigiit 1-2 aatsaat atorneqassapput piseqqinnissaq akileraartussaasup ukiumut tunisiffiusumut tunngatillugu nammineerluni nalunaarsuiffimmi nalunaarutigisimappagu. Tamatuma saniatigut imm. 1-2 atorneqarnissaannut piumasaqataavoq akileraartussaasup ukiup tunisiffiusup kingorna ukiumi nammineerluni nalunaarsuiffiusumi akileraarutinut imaluunniit akitsuutinut kinguaattoorutinik 100.000 kr.-t sinnerlugit akiitsoqannginnissaa.
Imm. 6. Pigisap assinga pissarsiarineqartutut isigineqassaaq, pigisamik tunniussinissaq pillugu al-laganngorlugu isumaqatigiissut pituttuisoq piffissaliussap imm. 5-imi oqaaseqatigiinni siullerni al-lassimasup iluani atsiorneqarsimappat, pigisamillu tunniussinissaq ukiup tunisiffiusup kingorna uki-ut aningaasarsiorfiusut pingajuannit kingusinnerusumik pissanngippat. Pigisaq ukiumi aningaasarsi-orfiusumi ingerlatseqatigiiffiup nalikilliliilluni aallartiffigisinnaasaani tunniunneqartutut isigineqassaaq.
Imm. 7. Imm. 5-imi imaluunniit imm. 6-imi piffissaliussatut aalajangersakkat iluanni pigisap assi-gisaanik pissarsisoqanngippat, imaluunniit iluanaarut ukiumi pigisamik pissarsiffiusumi pigisap na-linganit nalikillilerneqarsinnaasumit ilanngaatigineqanngippat, iluanaarut ukiup aningaasarsiorfiu-sup iluanaaruteqarfiusup naaneraniit ukioq paasineqarfia tikillugu qaammatit aallartinneri tamaasa 1,0 procentimik tapeqartillugu, ukiumi aningaasarsiorfiusumi kingullertut taaneqartumi aningaasar-sianut akileraaruteqaataasussanut ilanngunneqassaaq.”
4. § 30, imm. 1-imi oqaaseqatigiit aappaata kingornanut ilanngunneqarpoq:
”Akileraartussaasunulli ukiup aningaasarsiorfiusup amigartooruteqarfiusup kingorna ukiut aningaa-sarsiorfiit 5-iat tikillugu ukiuni aningaasarsiorfiusuni tamani nammineerluni nalunaarsuiffimmik tunniussinissamut piffissaliussaq nallertinnagu tamanna pillugu akileraaruseriffimmut nalu-naaruteqartartunut aammalu amigartoorutit ilanngaatigineqarsinnaasut sinneruttut pillugit paasissu-tissanik nalunaaruteqartartunut, kiisalu akileraartussaasup naatsorsuutinut tunngasunik, amigartoo-rutinik naatsorsuinissamut atugassanik tamanik, amigartoorutit ilanngaatigineqarnerisa kingorna ukiut 2-t tikillugit toqqortarinninnissaanik nalunaaruteqartunut piffissaliussaq oqaaseqatigiinni siullerni taaneqartoq ukiunik 10-nik sivisussuseqarpoq. Oqaaseqatigiit 3-vi malillugit nalunaa-ruteqarnerit il.il. akileraaruseriffiup innersuussutigisaatut qarasaasiatigut pissapput. Naatsorsuutinut tunngasut qinnuigineqarnermiit kingusinnerpaamik ullut 60-it qaangiunneranni akileraaruseriffim-mut tunniunneqassapput. Paasissutissat suut nalunaarutigineqarnissaat, atortut suut akileraartussaa-sumit toqqortarineqarnissaat pillugit maleruagassanik erseqqinnerusunik, aamma immikkut ittunik pisoqartillugu piffissaliussamik qaangiinerup akuerineqarnissaa pillugu maleruagassanik Naalakker-suisut aalajangersaasinnaapput. ”
5. § 34, imm. 1, nr. 11, ima oqaasertaqarpoq:
”11) Iluanaarutit ingerlatseqatigiiffiit il.il. § 1, imm. 1, nr. 3, 4, 6, 7 aamma 9-mi taaneqartut, ingerlatseqatigiiffinni nunani allani angerlarsimaffeqartuni aktiaatiminnit piginneqataassuteqarnermiluunniit pissarsiaat. Tamannali aatsaat atuuppoq ingerlatseqatigiiffik iluanaarutinik pissarsisoq tassaappat piginneqatigiiffik pingaarnerusoq kapitali 3 b-mi pineqartunut ilaanngitsoq, tak. § 38 h, imm. 7, kapitali 3 b-mi ilaanngitsoq.”
6. § 34, imm. 1, nr. 15, ima oqaasertaqarpoq:
”15) Angalanerit nalingi
a) sulinermut atatillugu, kiisalu inunnut siulersuisuni, ataatsimiititaliani, isumalioqatigiissitani, si-unnersuisoqatigiinni, immikkut qinikkani allatulluunniit ataatsimoorfiusuni, tamatumani ilanngul-lugit Naalakkersuisunut, Inatsisartunut kommunalbestyrelsinullu ilaasortanut ikiortinulluunniit tun-niunneqartartut, imaluunniit
b) namminersortuni pisortaniluunniit atorfilinnut Kalaallit Nunaanni tjenestemandinut malerua-gassat malillugit atorfeqartunut angerlarsimaffimmut tunniunneqartartut. Akiliunneqarlunili anga-laneq akileraaruteqaataasussaanngitsoq litra taanna malillugu ukiumut ataasiinnaavoq.”
7. § 36 c, imm. 1, nr. 3-mi allassimasoq ”2:1” allanngortinneqarpoq ima ”4:1”.
8. § 36 d-p kingornanut ilanngunneqarpoq:
” § 36 e. Kinaluunniit ingerlatseqatigiiffinnut il.il. imm. 2-mi pineqartunut akiitsut erniaannik akiliinernut pisassanngortitsinernulluunniit tamanut atatillugu akiliisoq pisassanngortitsisorluunniit erniat tamarmiusut 25 procentiannik uninngatitsissaaq. Aningaasat unerartinneqartut taaneqarput ”ernianut akileraarutit”. Ernianut akileraarutinik uninngatitsisussaatitaapput ingerlatseqatigiiffiit il.il. § 1, imm. 1, nr. 3, 4, 6, 7 aamma 10-mi pineqartut. Ernianut akileraarutit unerartinneqartut § 81-imi maleruagassat naapertorlugit akilerneqartussanngussapput. § 76, imm. 3-mi aalajangersagaq taamatuttaaq atuutissaaq. Killilimmik akileraartussaasut § 2, imm. 1, nr. 10, 12, 14, 15, aamma § 2, imm. 2-mi 3-milu pineqartut aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni ernianut aningaasartuutinik ilanngaateqarsinnaassanngillat, erniat inummit oqaaseqatigiinni siullerni pineqartumit akilerneqarsimasuugunik ernianut akileraarutinik uninngatitsiffigineqarsimasussaagaluarpata.
Imm. 2. Aalajangersagaq atuuppoq inatsisit naapertorlugit inuttut isigineqarsinnaasunut imaluun-niit inunnut nunani allani angerlarsimaffeqartunut, Danmark Savalimmiulluunniit ilanngullugit, akiliinernut imm. 1-imi pineqartunut. Ima pisoqarnerani ernianut akileraarutinik akiliisoqassanngilaq:
1) Ernianik akileraarusiineq, marloriaammik akileraarnissaq pinngitsoorniarlugu Kalaallit Nunaata nunallu, ingerlatseqatigiiffiup il.il. tigusisup angerlarsimaffiata akornanni isumaqatigiissut naapertorlugu taamaatiinnarneqarpat appartinneqarpalluunniit.
2) Kalaallit Nunaanni piginneqatigiiffik pingaarnerusoq il. il., ingerlatseqatigiiffimmi tigusisumi, tak. § 36 a, imm. 1-2, piffissami atasuinnarmi sivikinnerpaamik ukiumi 1-imi nammineerluni toqqaannartumik toqqaannanngikkaluartumilluunniit aalajangiisinnaassuseqarluni sunniuteqarpat.
3) Ingerlatseqatigiiffik tigusisoq il. il., piginneqatigiiffimmi pingaarnerusumi il.il. Danmarkimi, Savalimmiuni nunamiluunniit Kalaallit Nunaata marloriaammik akileraarnissaq pinngitsoorniarlugu isumaqatigiissuteqarfigisaani angerlarsimaffeqartumi aalajangiisinnaassuseqarluni sunniuteqarpat, ingerlatseqatigiiffillu il.il. taanna Danmarkimi, Savalimmiuni nunamiluunniit tassani maleruagassat malillugit ernianut tunngatillugu, taamaaliornissamut piumasaqaatit eqquutsinneqarpata CFC-mik akileraartinneqarsinnaappat.
4) Erniat nunami allami minnerpaamik 15 procentimik akileraaruserneqarnerat, aammalu erniat nu-nami allami ingerlatseqatigiiffimmut il.il. allamut, erniat 15 procentimit minnerusumik akileraaruserneqarfissaannut ingerlateqqillugit akilerneqannginnerat ingerlatseqatigiiffiup tigusisup il.il., uppernarsarsinnaappagu.
5) Pineqartut tassaappata nunami allami, matumani aamma qallunaat savalimmiormiulluunniit naalagaaffimmi oqartussaasumit, naalagaaffiup ataani ingerlatsivimmit, imaluunniit nunat assigiinngitsut kattuffiannit il.il. taarsigassarsiat, taarsigassarsisitsineq niuernermi nalinginnaasumik atugassarititanik tunngaveqarluni pinngippat.
Imm. 3. Ingerlatseqatigiiffimmut il.il. nunami allami angerlarsimaffeqartumut akiitsut tamakkerlugit akilerneqarneranni tamani tamakkerlugit akiliisup pappiaranit nalilinnit iluanaarutit akileraaruteqaataasussat 25 procentiat unerartissavaa. Tassanili taamaallaat pineqarput pappiaranit nalilinnit iluanaarutit nunami maani pisassarisatigut, ima piumasaqaatitallit akiitsut tamakkerlugit akilerneqalerpata nali, piffissami pilersinneqarfianni nalingannit annertunerusoq siumut annertussusileriigaq tunngavigalugu akilerneqartussatigut pinngortut, akiligassalik tassaappat ingerlatseqatigiiffik imaluunniit peqatigiiffik il.il. § 1, imm. 1, nr. 3, 4, 6, 7 aamma 10-mi pineqartoq, imaluunniit aalajangersimasumik ingerlatsivik § 2, imm. 1, nr. 10, 12, 14, 15, aamma § 2, imm. 2 aamma 3-mi pineqartoq. Pappiaranit nalilinnit iluanaarutit akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqassapput, pisassarisap piffissami pilersinneqarami nalingata aamma tamakkerlugit akilerneqalerpata akiligassat isumaqatigiissutaasut nikingassutaattut. Akiliineq akilersuinikkut pippat ilanngunneqassaaq taassuma ilaa, illua´tungaani tamakkiisumik akilerneqartussat pisiarinerata akianik ilanngakkat illua´tungaanilu tamakkiisumik akilerneqartussat assigiinngissu-taannut naapertuuttoq. Imm. 1-imi 2-milu maleruagassat taamatuttaaq atuutissapput.”
9. § 38 g-p kingornanut ilanngunneqarpoq:
”Kapitali 3 b
Ingerlatseqatigiiffiit iluanaarutiminnik ilanngaateqarsinnaanngitsut
§ 38 h. Ingerlatseqatigiiffiit § 1, nr. 3 naapertorlugu akileraartussaasut, sulianillu imm. 2-3-mi pineqartunik ingerlataqartut kapitalimi matumani maleruagassani pineqartunut ilaanissartik toqqarsinnaavaat. Tamanna aamma ingerlatseqatigiiffinnut imm. 4-mi pineqartunut atuuppoq, tamanna pitinnagu Naalakkersuisut akuersisimappata.
Imm. 2. Imm. 1 atuuppoq akileraartussaasunut, akileraartussaasup kaaviiaartitaasa ikinnerpaamik 90 procentii Aatsitassat pillugit ingerlatallu tamatumunnga pingaarutillit pillugit Inatsisartut inatsi-saat naapertorlugu piiaanissamut, Erngup nukingata nukissiornermut atorneqartarnera pillugu Inat-sisartut inatsisaat naapertorlugu atuinissamut imaluunniit Sermip erngullu niuernikkut iluaqutigine-qarnissaat pillugu Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu atuinissamut akuersissuteqarfigineqarsimane-ri malillugit ingerlataneersuuppata. Akileraartussaasup ingerlataanut aamma ilaasinnaapput inger-latat imm. 3-mi oqaaseqatigiinni siullerni taaneqartut, akileraartussaasoq Erngup nukingata nukissi-ornermut atorneqartarnera pillugu Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu atuinissamut akuersissutigi-neqarsimappat.
Imm. 3. Imm. 1 aamma atuuppoq akileraartussaasunut, akileraartussaasup kaaviiaartitaasa ikinner-paamik 90 procentii innaallagiaq Kalaallit Nunaanni erngup nukinga atorlugu nukissiuutineersoq atorlugu suliffissuarmi innaallagissamik annertuumik atuisumi tunisassiornermik, nukissiornermi atortussanik tunisassiornermik, serverit nakkutigineqarfiinik imaluunniit paasissutissat toqqaannar-tumik toqqorterneqarfiinik isumaginnilluni ingerlataneersuuppata. Akileraartussaasoq ingerlatseqatigiiffimmut ingerlatseqatigiiffiutigisaassaaq imm. 2-mi pineqartumit, akuersissummillu akileraartussaasup ingerlataanut tunngavissiisumik pigisaqartumit pigineqartoq, imaluunniit akileraartussaasoq ingerlatseqatigiiffik taanna peqatigalugu suliffeqarfissuarmut immikkoortortalimmut atasuussaaq, tak. § 36 a, imm. 4.
Imm. 4. § 1, nr. 3 naapertorlugu akileraartussaasoq piginneqatigiiffimmit imm. 1-3-mut pineqartumi ingerlatseqatigiiffiutigisaaguni, imaluunniit taanna peqatigalugu suliffissuarmut ataguni kapitalimi matumani pineqartunut ilaasinnaavoq, akileraartussaasup suliai ingerlatanut imm. 1-3-mi pineqartunut qanimut attuumassuteqarpata, assersuutigalugu umiarsualivinni atortorissaarutinik, usingiaanermi, usilersuinermi aserfallatsaaliuinermilu atortorissaarutinik ingerlatsinikkut, tunisassiornermi atortussanik pisiortorlunilu tuniniaanermik ingerlatsinikkut. Innaallagissamik imaluunniit nukissiornermi atortussanik Kalaallit Nunaanni tunisassiarineqartunik tuniniaaneq eqqaassanngikkaanni, ingerlataq Kalaallit Nunaanni atuisunut nioqqutissanik sullissinernillu tuniniaanissamik siunertaqassanngilaq. Ingerlatseqatigiiffiuttaaq ingerlatai ingerlatseqatigiiffinnut Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartunut toqqaannartumik unammillertuussanngillat.
Imm. 5. Ingerlatseqatigiiffiit, imm. 1-4-mi piumasaqaatinik naammassinnittut, ukioq aningaasarsiorfiusoq piumasaqaatinik naammassinniffiusoq siulleq aallarnerfigalugu kapitalimi matumani maleruagassani pineqartunut ilaanissaq toqqarsinnaavaat. Ingerlatseqatigiiffinnut imm. 4-mi pineqartunut tunngatillugu tamanna pitinnagu Naalakkersuisut akuerseqqaarsimassapput, tak. imm. 1. Toqqaaneq akileraaruseriffiup innersuussinera malillugu ukiup aningaasarsiorfiusup aallartinnissaa kingusinnerpaamik qaammammik ataatsimik sioqqullugu akileraaruseriffimmut nalunaarutigineqassaaq. Oqaaseqatigiit siulliit malillugit toqqaaneq ingerlatseqatigiiffimmut piffissami sivikinnerpaamik ukiuni aningaasarsiorfiusuni 5-ini pituttuisuuvoq, taamaattorli tak. imm. 6. Kinaluunniit ingerlatseqatigiiffiup imm. 1-4-mi aalajangersakkani pineqartunut ilaasinnaanera pillugu ilisimannittariaqartutut isigineqassanersoq, siumut akuersissummik allanngortinneqarsinnaanngitsumik akileraaruseriffimmut qinnuteqarsinnaavoq. Siumulli akuersissummik allanngortinneqarsinnaanngitsumik qinnuteqaat ingerlatseqatigiiffimmut imm. 4-mi pineqartumut tunngasuuppat siumut akuersissut Naalakkersuisunit akuerineqassaaq.
Imm. 6. Akileraaruseriffiup kapitali manna naapertorlugu akileraartinneqarnissamut ilaalernerup ilaajunnaarnerullu qanoq pinissaat aalajangersassavaa, tassungalu ilanngullugu atugassarititaasunik aalajangersaasinnaalluni. Akileraartussaasoq imm. 1-4-mi piumasaqaatinik ukiumi aningaasarsior-fiusumi naammassinnikkunnaarpat, ingerlatseqatigiiffiup kingusinnerpaamik ukiup akileraarusiiffiup kingorna ukiup aningaasarsiorfiusup tulliuttup aallartinneraniit kapitali manna naapertorlugu akileraartinneqarnermut ilaajunnaarnissaa akileraaruseriffiup aalajangiiffigissavaa atugassarititaasullu aalajangersassallugit. Saneqqutsinerilli immikkut ittunik pissuteqarpata, imaluunniit saneqqutsinerit soqutaanngippata qaangiuttussaappataluunniit akileraaruseriffik immikkut akuersissuteqarsinnaavoq.
Imm. 7. Ingerlatseqatigiiffik pingaarnertut isigineqarpoq ingerlatseqatigiiffiit, ingerlatseqatigiiffimmi iluanaarutisiaqartitsisumi, ingerlatseqatigiiffiutigisami aktiatigut piginneqataassuteqarluniluunniit aningaasaatit minnerpaamik 25 procentiinik, piffissami atasuinnarmi sivikinnerpaamik ukiumik 1-imik sivisussuseqartumi, taassumalu iluani iluanaarutinik agguaassiffiusussami, pigisaqartut.
Imm. 8. Piginneqatigiiffiutigisap iluanaarutisiarititai tassaapput ingerlatseqatigiiffiup ingerlatseqatigiiffimmi pigisami aktiaateqarluni piginneqataassuteqarluniluunniit aningaasaatit minnerpaamik 25 procentiinik, piffissami atasuinnarmi sivikinnerpaamik ukiumik ataatsimik sivisussuseqartumi, taassumalu iluani iluanaarutinik agguaassiffiusussami pigisaqartup, iluanaarutai.
§ 38 i. Ingerlatseqatigiiffiit § 38 h, imm. 1-5-imi taaneqartut, kapitalimi matumani maleruagassani pineqartunut ilaasut aningaasarsiaat akileraaruteqaataasussat inatsimmi maleruagassat nalinginnaasut, aalajangersagaq una malillugu allannguuteqartut malillugit naatsorsorneqassapput.
Imm. 2. Aningaasarsianut akileraaruteqaataasussanut ilanngunneqassanngillat piginneqatigiiffiutigisami iluanaarutit, tak. § 38 h, imm. 8, imaluunniit iluanaarutit, iluanaarut akileraarutaannik § 86 malillugu inaarutaasumik uninngatitsiffigineqartoq. Oqaaseqatigiilli siulliit taamaallaat atuupput iluanaarutisianut, taamaattorli tak. § 86, ingerlatseqatigiiffiup iluanaarutisiaqartitsisup aningaasarsiaasa akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni iluanaarutinik agguaanneqartunik ilanngaatigisimanngisaanut atuupput. Oqaaseqatigiinni siullermi aalajangersagaq aamma atuutinngilaq iluanaarutisianut, iluanaarutit agguaanneqartut ingerlatseqatigiiffiutigisap annikinnerusumik pigineqartutut ilanngaatigippagit, ilanngaallu iluanaarutit agguaanneqartut akunnattumik annertussusilimmik akileraaruserneqarnerannik illua´tungilerneqanngippat.
Imm. 3. Ingerlatseqatigiiffiit kapitalimi matumani maleruagassani pineqartut iluanaarutit agguaassaat, § 27 apeqqutaatinnagu, sukkulluunniit ilanngaatigineqarsinnaanngillat.
§ 38 j. Ingerlatseqatigiiffiit § 38 h, imm. 1-4-mi pineqartut, kapitalimi matumani maleruagassani pineqartut § 86, imm. 1 aamma 2 apeqqutaatinnagit, iluanaarutinik tunniussinerminni iluanaarutinit akileraarutit 24 procentiusut uninngatissavaat, taamaattorli tak. imm. 2. Aningaasat uninngatinneqartut iluanaarutinit akileraarutinik taaguuteqartinneqarput, inaarutaasumillu akileraarutaallutik. Uninngatitsineq iluanaarutinit piumasarineqartunit allanit, matumani aamma aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffiup piginneqataassuteqarluni ingerlatseqatigiiffiulluunniit piumasarisaanit, salliutinneqassaaq. Uninngatitsineq akileraaruseriffimmullu il.il. nalunaaruteqarneq § 88-imi maleruagassat naapertorlugit pissaaq.
Imm. 2. Pisunili imm. 1-imi taaneqartuni iluanaarutinit akileraarutit annertussusii 14,67 procent-iussapput, akileraaruseriffik ingerlatseqatigiiffiup iluanaarutinik tunniussisup kommunitut akileraarfigippagu, tak. § 68, imm. 2.
Imm. 3. Iluanaarutinilli akileraarutit annertussusii 0 procentiussapput, pissarsisoq ingerlatseqatigiiffiuppat alla kapitali 3 b-mi pineqartoq. Oqaaseqatigiit siulliit atuutissanngillat iluanaarutit ingerlatseqatigiiffimmit Kalaallit Nunaanneersumeersut, ingerlatseqatigiiffiup taassuma ingerlatseqatigiiffiutigisat nunami allami angerlarsimaffeqartumi aktiaatiminit toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit pissarsiaanik agguaasseqqinnermit pisuuppata, ingerlatseqatigiiffillu Kalaallit Nunaanneersoq iluanaarutinik pissarsiarineqartunik piginnittuiusimanngippat.”
10. § 75, imm. 1, nr. 4-mi oqaaseqatigiit siulliit ima oqaasertaqarput:
”Ajunngitsorsiat § 19, imm. 2-4-mi aamma § 19 a-mi pineqartut, atorfeqarnermi atugassiissutigi-neqartut nalingi.”
11. § 101, imm. 6-imi oqaaseqatigiit aappaanni ”30 procent” allanngortinneqarpoq ima: ”1/3”.
§ 2
Inatsisartut inatsisaat 1. januar 2024-mi atuutilissaaq, ukiorlu aningaasarsiorfiusoq 2024 aallar-nerfigalugu atuutissalluni.
Imm. 2. Amigartoorutit akileraaruteqaataasussat ilanngaatigineqanngitsut taamaallaat § 1, nr. 4 malillugu ukiut aningaasarsiorfiusut tallimaat qaangerlugu ilanngaatigineqarsinnaapput, ukiumi ani-ngaasarsiorfiusumi ulloq 1. januar 2018-imi kingusinnerusumiluunniit pinngortuugunik.
Imm. 3. § 1, nr. 8 akiitsunit ernianut iluanaarutinulluunniit ulloq 1. januar 2024 sioqqullugu pilersimasunut, atuutinngilaq. Tamannali erniat iluanaarutillu, § 1 imaluunniit § 2 Aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu, akileraartussaasup inatsisit naapertorlugit inuttut isigineqarsinnaasunut § 36 a, imm. 1-2-mi taaneqartunut, akiitsuinut (nakkutigisaasumik akiitsut) tunngasuuppata, atuutissanngilaq.
Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 20. novembari 2023
Múte Bourup Egede (atsior.)
Naalakkersuisut Siulittaasuat
-
PDF (0.43MB)
-
PDF (0.08MB)