Avatangiisit innarlitsaaliorneqarnissaannik Inatsisartut inatsisaanni nr. 9-mi, 22. november 2011-meersumi, § 10, imm. 1, nr. 12, 19 aamma 22, § 34, § 56, imm. 1, aamma § 66, imm. 3 naapertorlugit aalajangersarneqarput:

 

Kapitali 1

Atuuffii nassuiaatillu

 

  § 1.  Nalunaarummi matumani aalajangersarneqarput:
1)  Pitsaassutsikkut piumasaqaatit, imermut imerneqarsinnaasumut naammassineqarsimasussat.
2)  Misissugassat suunersut, taakkununnga imermi sukuluiagaanngitsumi imermilu imerneqarsinnaasumi misissugassanik tigusisarnerup misissueqqissaartarnerillu akulikissusissaat ilaatinneqarput.
3)  Qanoq iliorluni erngup imerneqartartussap imermillu pilersuiviup pitsaassusaanik nakkutilliisoqarlunilu misissuisoqartassanersoq.
4)  Piumasaqaatit suut, ilassutaasumik aalajangiisartunik misissueqqissaarnerni, nalunaarusiami matumani taaneqanngitsuni piumasaqaatigineqarsinnaanersut.

 

  § 2.  Nalunaarummi matumani imeq imerneqarsinnaasoq, imermik pilersuivinnit nalinginnaasuniit allaniillu pilersuutigineqartoq pineqarpoq.
  Imm. 2.  Atuuffiit tulliuttut imeq sukuluiagaanngitsoq- aamma imerneqarsinnaasoq nalunaarummut ilaatinneqanngillat, taakku inatsimmi allami ilaatinneqarmata: 
1)  Imeq sukuluiagaanngitsoq siunertanut, atuisut peqqissusaannut toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit sunniuteqartunut atorneqartoq, imaluunniit uumasunut imissatut atorneqartoq.
2)  Imeq sukuluiagaanngitsoq imerlu imerneqarsinnaasoq, nakorsaatitut atorneqartoq.
3)  Imeq imerneqarsinnaasoq, puiaasanut allanulluunniit poorlugu tuniniarneqartoq.
  Imm. 3.  Nalunaarummi imermut imigassamut piumasaqaatit imermut imaaneersumut imaluunniit imermut tarajoqanngitsumut, imermik imigassamik atuinissaq pillugu piumasaqaateqartoqarsimatinnagu, atuutinngillat.

 

  § 3.  Nalunaarummi matumani imatut paasineqassapput:
1)  Imeq imerneqarsinnaasoq: 
Erngit qanorluunniit ittut, suliarineqarsimasut suliarineqarsimanngitsullu, imertut imerneqarsinnaasut, nerisassiornermut atorneqarsinnaasut, nerisassanik piareersaanermut angerlarsimaffimmiluunniit siunertanut allanut atorneqarsinnaasut, erngup suminngaanneernera apeqqutaatinnagu.
2)  Imeq sukuluiagaanngitsoq: Imeq salinneqanngitsoq, pilerfimminit qanoq ittuunera apeqqutaatinnagu pinngoqqaarnerminiilli imermik imerneqartussamik pilersitsinermi atorneqarsinnaasoq, taakkununngalu imeq tatsineersoq, imeq nunap iluaneersoq, imeq tarajulik aamma sermersuup sermitaanit aassimasumeersoq ilaatinneqarput.
3)  Imermik tigooraaviit: Atortoq, imermik sukuluiarneqanngitsumik, imilerivimmi imermik sukuluiagassamik tigooraanermut atorneqartartoq. Imermik milluaanermut sukuluiaat assigiinngitsunik ilalinnik katitigaasimasinnaavoq, taakkununngalu qillerinerit, puilasuliat, sapusiat, erngup isaavia, imermik sukuluiagassamik milluaaviit aamma erngup sukuluiagassap aqqutai ilaapput.
4)  Imermik sukuluiaaviit: Sukuluiaavik, erngup imerneqarsinnaasutut atorneqarsinnaanissaa siunertaralugu erngup sukuluiagassap suliarineqartarfia. Imermik sukuluiaavik arlalinnik immikkoortoqarsinnaavoq, taakkununngalu imermut sukuluiagassamut tankit, silaannalersuisarfiit, nakkartitsiviit (kiversaavik), minguiaaviit, tappiorannartunik unerartitsiviit, uv-mik qinngortitsiviit, akuutissanik kemiskiusunik (klor, soda il.il.) akoorinermi uuttuiviit, imermut imerneqarsinnaasumut tankit, kuutsitsiviit, tarajuiaaviit aassiisarfiillu.
5)  Imermik pilersuiviit: Suliarinnittarfik ataatsimik arlalinnilluunniit matuma kinguliani taaneqartunik immikkoortortalik: Imermik milluaaviit, imermik sukuluiaaviit kiisalu erngup aqqutai pingaarnerit. Imermik pilersuiviit imermik milluaatinik arlalinnik sananeqaateqarsinnaavoq.
6)  Imermik pilersuiviit nalinginnaasut: Imermik pilersuiviit, illoqarfinni nunaqarfinniluunniit imaluunnniit pisortat suliaannut niuernermilluunniit tunngaveqarluni sulianut imermik imerneqarsinnaasumik pilersuisuusut, taakkununngalu suliffeqarfiit inuussutissanik avammut tunisassanik suliaqartut ilaatinneqarput.
7)  Imermik pilersuiviit allat: Imermik pilersuiviit, imermik pilersuiviit nalinginnaasunik taagorneqartut avataanniittut.
8)  Erngup aqqutai pingaarnerit: Erngup aqqutai, imermik imerneqarsinnaasumik imermik sukuluiaavinniit imertartarfinnut, qatserisartut imermut atassusiisarfiinut ikkuffinnullu pilersuisuusut.
9)  Erngup aqqutaanut ikkuffiit: Erngup aqqutai, erngup aqqutaanit pingaarnermiit illup imermut atortulersuutaanut atassusiisut.
10)  Illuni imermut atortulersuutit: Illup iluani silataaniluunniit atortulersuutit, imermik imerneqarsinnaasumik siaruarterinermut atorneqartartut, taakkununngalu imermut tankit, ruujorit, katiterissutit, ventiilit kuutsitsiviillu ilaatinneqarput.
11)  Ingerlatsinermik nakkutilliineq: Suliffeqarfiup iluani erngup pitsaassusaanik nakkutilliineq, akoorinermik nakkutilliineq nakkutilliinermilu suliniutit allat, ingerlatsisup sulisuisa kapitali 3-mit piumasaqaatit naapertorlugit isumagisaat.
12)  Ingerlatsinermi allattaaviit: Allattaaviit, ingerlatsisup ingerlatsineq pillugu paasissutissanik § 12-imi piumasarineqartunik ingerlaavartumik nalunaarsuiffigisai.
13)  Ingerlatsisoq: Inuk imaluunniit inatsisilerisoq, imermik pilersuiviup ingerlanneqarneranut akisussaasuusoq.
14)  Imermik imerneqarsinnaasumik isumannaallisaanissamut pilersaarutit: Pinaveersaartitsinermut pilersaarutit, imaluunniit suleriaatsit, imermik imerneqarsinnaasumik milluaanermi, sukuluiaanermi siaruarterinermilu ulorianartorsiorfiusinnaasunik suussusersinissamut annikillititsinissamullu siunertaqarfiusut.
15)  Nakkutilliinermi oqartussaasut: Avatangiisinut Naalakkersuisoqarfik.

 

Kapitali 2

Imermut sukuluiagassamut imerneqarsinnaasumullu piumasaqaatit

kiisalu atortut imermut attuumasut

 

  § 4.  Imermik sukuluiagassamik isumalluutit nutaat atorneqalernissaat sioqqullugu erngup sukuluiagassap pitsaassusia nakkutilliinermi oqartussaasunit akuerineqassaaq, ilanngullugu imermut sukuluiagassamut nutaamut misissugassat ilanngussaq 4-imi piumasarineqartut tunngavigalugit.
  Imm. 2.  Ingerlatsisup qinnuteqareerneratigut akuersissut tunniunneqassaaq, tassanilu erngup sukuluiagassap pisariaqanngitsumik peqqissutsimut pilersuinerulluunniit isumannaassusianut ulorianartorsiortitsiviunngitsumik imermik imigassamik, ilanngussat 1-miit 3-mut pitsaassusissamut piumasaqaatinik naammassinnittumik, tunisassiornermut atorneqarnissaanissamut naammannissaa piumasarineqarpoq.
  Imm. 3.  Akuersissuteqarnermut atatillugu nakkutilliinermi oqartussaasut imermik sukuluiagassamik isumalluuteqarfissatut siunnersuutigineqartumik nakkutilliinermi oqartussaasut pisariaqartutut isumaqarfigisaannik misissuinissamik piumasaqarsinnaapput, taakkununngalu imermik sukuluiagassamik isumalluuteqarfiup eqqaani imermik isumalluuteqarfiup nunataata nunap assiliornissaa ilaatinneqarpoq.
  Imm. 4.  Ingerlatsisoq allaluunniit imm. 1 aamma 2 naapertorlugu akuersissummut annertuumik isumalimmik, tassungalu imeqarfiup killeqarfiup pioreersup allanngortinneqarnissaa ilanngullugu allannguinissamut qinnuteqartillugu, nakkutilliinermi oqartussaasut pisariaqartutut isumaqarfigisaannik misissuinissamik piumasaqarsinnaapput, taakkununngalu imermik sukuluiagassamik isumalluuteqarfiup eqqaani imermik isumalluuteqarfiup nunataata nutaamik nunap assiliornissaa ilaatinneqarpoq. Nakkutilliinermi oqartussaasup taamatut allannguinissamik qinnuteqartoq peqqusinnaavaat, misissuinerit ingerlanneqarnissaannut aningaasartuutinik matussuseeqqullugu.

 

  § 5.  Imeq imerneqarsinnaasoq peqqissutsimut ulorianartorsiortitsisinnaasutut annertussusilinnik eqimassusilinnillu tappiorannartoqassanngilaq akuutissanillu kemiskiusunik akoqassanani, aammalu minnerpaamik tappiorannartunut akuutissanullu kemiskiusunut tunngavissat malillugit pitsaassuserititassatut piumasaqaatinik, ilanngussaq 1-miit 3-mut allassimasunik malinniffiussalluni.

 

  § 6.  Imermi imerneqarsinnaasumi sumiiffinni ukunani pitsaassusissamut piumasaqaatit, § 5-imi taaneqartut malinneqassapput:
1)  Imermik sukuluiaaviit, erngup aqqutaanni pingaarnerni, imertartarfinni tamanit atorneqartuni, biilini imermut tankilinni aamma umiarsuarni imermut tankilinni erngup aniaviini.
2)  Namminersortut pisortallu imermik kuutsitsiviini imertartarfinnilu allani erngup aniaviini.
3)  Suliffeqarfinni inuussutissaleriffiusuni sumiiffinni, suliffeqarfiup inuussutissanik tunisassiornerani imermik atuiffiusuni.

 

  § 7.  Atortut imermik imerneqarsinnaasumik suliaqarnermut siaruarterinermulluunniit atorneqartut, aammalu imermut imerneqarsinnaasumut attuumasut erngup pitsaassusiata ilanngussaq 1-miit 3-mut erngup pitsaassusianut piumasaqaatinut uniuuttumik ajorseriarneranik kinguneqassanngillat.
  Imm. 2. Atortut imm. 1-imi taaneqartut Danmarkimi imaluunniit EU-mi nunami allami suliffissuaqarnermi malitassat naleqquttut naapertorlugit imermut imerneqartussamut atuussinnaanissamut akuerineqarsimassapput uppernarsaaserneqarsimassallutilluunniit. Aamma nakkutilliinermut oqartussat atortut imm. 1-imi taaneqartut suliffissuaqarnermi malitassat naapertorlugit akuerineqarsinnaanersut uppernarsaaserneqarsinnaanersullu aalajangiiffigisinnaavaat.

 

  § 8.  Imermik pilersuivimmik ingerlatsisup ilanngussaq 1-miit 3-mut naapertorlugu imermik sukuluiaavinni, erngup aqqutaani pingaarnerni, imertartarfinni tamanit atorneqartuni, biilini imermut tankilinni aamma umiarsuarni imermut tankilinni imermik pilersuivimmik ingerlatsisoq nakkutiginnittuusoq erngup aniaviinut pitsaassusissamut piumasaqaatit malinneqarnissaannut qulakkeerinissaq akisussaaffigaa.
Imm. 2. Misissugassanik tigusiffiusumi pitsaassusissamut piumasaqaatit pissutsinik ingerlatsisumut tutsinneqarsinnaanngitsunik, tassungalu pissutsinik illumik piginnittup § 9 naapertorlugu piumasaqaatinik malinnissimannginnera ilanngullugu, peqquteqartut ingerlatsisup imermik pilersuiffimmik misissuinerit uppernarsarsinnaappagit, ingerlatsisup imm. 1 naapertorlugu pisussaaffini naammassisimassavai.

 

  § 9.  Illumik sukkulluunniit piginnittup illumi imermut atortulersuutit ikkuffiillu peqqussutit malillugit suliarineqarsimanissaat akisussaaffigaa. Tassunga ilanngullugu illumi imermut atortulersuutit ikkuffiilluunniit ilanngussaq 1-miit 3-mut erngup pitsaassusissaanut piumasaqaatit unioqqutillugit suliarineqarsimannginnissaannut qulakkeerinissamut illumik piginnittoq akisussaasuuvoq.

 

Kapitali 3

Ingerlatsinermik nakkutilliineq ingerlatsinermilu allattaaviit

 

  § 10.  Imermik pilersuivimmik nalinginnaasumik ingerlatsisoq erngup sukuluiagassap erngullu imerneqarsinnaasup pitsaassusaannik misissuisarnermi nakkutilliinermut pilersaarusiussaaq, tassungalu ilanngussaq 7-mi piumasaqaatit naapertorlugit ingerlaavartumik uuttuisarnermut pilersaarut ilaatinneqassaaq.
  Imm. 2. Ingerlatsinermik nakkutilliineq imermik sukuluiaanermut, kiisalu erngup sukuluiagassap erngullu imerneqarsinnaasup pitsaassusaanik misissuinerup inernerinut naleqqussarneqartassaaq.
  Imm. 3.  Imermik imerneqarsinnaasumik pinaveersaartitsilluni illersuinissaq qulakkeerniarlugu, imermik pilersuivinni ingerlatsisut imermik pilersuivinni ataasiakkaani erngup imerneqarsinnaasup isumannaassusaanut 2025 nallertinnagu pilersaarusiussapput. Ingerlatsisut pilersaarutit immikkoortillugit suliarineqarnissaat aalajangersinnaavaat, imaluunniit ingerlatsinermik nakkutilliinermut atatillugu allagaatinut pioreersunut ilanngussinnaallugit. Kiisalu ingerlatsisut pilersaarutit annertussusaat imaallu najukkani pissutsit naapertorlugit allanngorartissinnaavaat, taakkununngalu imileriviup ilusiligaanera pisariussusialu, inuttat amerlassusaat, erngup pilersuutigineqartup annertussusia, tak. ilanngussaq 5, aamma erngup sukuluiarneqanngitsup isumalluutaasup atorneqartup annertussusia ilaatinneqarput. Nakkutilliinermi oqartussaasut siumoortumik ingerlatsisumik Nakorsaaneqarfimmillu suliamut akuutitsilluni pilersaarutinut taakkununnga sukumiinerusunik maleruagassiorsinnaapput.
  Imm. 4. Imermik pilersuivimmik nalinginnaasumik ingerlatsisut aamma ilanngussaq 6 naapertorlugu erngup pitsaassusianut ingerlatsinermi nakkutilliinissamut pilersaarusioqqullugit nakkutilliinermi oqartussaasunit peqquneqarsinnaapput.
  Imm. 5.  Nakkutilliinermi oqartussaasut imermik pilersuivinnik allanik ingerlatsisut peqqusinnaavaat, ingerlatsinermi nakkutilliinermik, tunngavissanik erngup pitsaassusianut sunniuteqarsinnaasutut nakkutilliinermi oqartussaasut naliliiffigisaannik ilaqartinneqartunik pilersitseqqullugit.

 

  § 11.  Erngup imerneqarsinnaasup pitsaassusiani nalunaarummi matumani piumasaqaatit malinneqanngitsut ingerlatsisup paasiguniuk, imaluunniit paasissutissat pioreersut naapertorlugit tamanna ilimagineqarpat, ingerlatsisup erngerluni nakkutilliinermi oqartussaasunut ilisimatitsinissaq qulakkiissavaa.

 

  § 12.  Imermik pilersuivimmik nalinginnaasumik ingerlatsisoq ingerlatsinermi allattaavimmut allattuisassaaq. Uuttuinerit ilanngussaq 7-imi taaneqartut inerneri aamma ukununnga paasissutissat ingerlatsinermi allattaavimmut allanneqartassapput:
1)  soda-t chlor-it, akuutissat calcium-itallit uumasuaraajaatillu akuliunneqartut annertussusaat, 
2)  imermik pilersuivimmi misissuinerit, 
3)  imermik pilersuivimmi ajornartorsiutaasinnaasut, aamma 
4)  allat, erngup pitsaassusianut erngullu atuisunut suliffissuarnullu inuussutissalerivinnut siaruarterneqartup annertussusianut isumaqartut.
  Imm. 2.  Ingerlatsinermi allattaaviup naqitanngorlugu elektroniskinngorluguluunniit sivikinnerpaamik ukiuni tallimani pissarsiarineqarsinnaanissaa qulakkeerneqassaaq.
  Imm. 3.  Ingerlatsinermi allattaavimmut nalunaarsuinermi pappiaraq atorneqarpat, taanna ingerlatsisumit taassumaluunniit sinniisaanit atsiorneqassaaq. Ingerlatsinermi allattaavimmut nalunaarsuinermi atortut elektroniskiusut atorneqarpata, kikkut allattaavimmut naqiterisuunersut allanneqartassaaq, taamatullu allattaaviup naqinneqarnerani atsiortoqassalluni.
  Imm. 4.  Nakkutilliinermi oqartussaasut ingerlatsisoq akuutillugu ingerlatsinermut allattaavinnut piumasaqaatinut tapiliussanik aalajangersaasinnaapput.

 

  § 13.  Imermik pilersuivimmik nalinginnaasumik ingerlatsisup nakkutilliinermi oqartussaasut piumasaqarnerisigut saqqummiussinnaassavai: 
1)  Ingerlatsinermi allattaavik.
2)  Imermut aqquteqarfinnut naaffiusinnaasunulluunniit takussutissiaq, imermik misissugassamik tigusiffiusut pillugit paasissutissartalik.
3)  Ingerlatsinermut paasissutissat aamma teknikki atorlugu eqqiluisaarnermut paasissutissat, tappiorannartunik misissuinermi aallaaviusunik sumiissusersiornissamut isumaqartut.

 

Kapitali 4

Nakkutilliineq, misissugassanik tigusisarneq ulorianartorsiornernillu naliliisarneq

 

  § 14.  Nakkutilliinermi oqartussaasut imermik pilersuivinnik nalinginnaasunik nakkutilliisuupput. Nakkutilliinermi pineqarput:
1)  Erngup imerneqarsinnaasup tappiorannartunut killigititassanik ilanngussaq 1-imi taaneqartunik akoqarnera, ilanngussaq 5-imi imermik misissugassanik tigusisarnerit misissueqqissaartarnerillu akulikissusaannut naapertuuttumik.
2)  Erngup imerneqarsinnaasup kemiimut tunngasunut arrorsinnaasunut arrorsinnaanngitsunullu killissarititassanik ilanngussaq 2 aamma 3-mi taaneqartunik akoqarnera, ilanngussaq 5-imi imermik misissugassanik tigusisarnerit misissueqqissaartarnerillu akulikissusaannut naapertuuttumik, kiisalu ilanngussaq 7 naapertorlugu ingerlatsinermik nakkutilliineq tunngavigalugu.
3)  Imermik pilersuiviit, taakkununnga imeqarfiit ilusiligaaneri, atuuffii aserfallatsaaliugaanerisalu pitsaassusaat ilanngullugu.
  Imm. 2.  Nakkutilliinermi oqartussaasut aamma imermik pilersuivinnik allanik nakkutilliisinnaapput, tassungalu nakkutilliinermi oqartussaasut erngup imigassap ilanngussaq 1-miit 3 ilanngullugu pitsaassusissamut piumasaqaatinut naammassinninnginneranik isumaqarnissamut tunngavissaqarnerat ilaatinneqarpoq.
  Imm. 3.  Ingerlatsisup nakkutilliinermi oqartussaasut qinnuteqarnerisigut pissutsit imm. 1-imi taaneqartut pillugit paasissutissat, nakkutilliinerup naammassinissaanut pisariaqartinneqartut tamaasa tunniutissavai.

 

  § 15.  Nakorsaaneqarfik ilanngussaq 1-miit 3 ilanngullugu pitsaassusissamut piumasaqaatinut aamma ilanngussaq 4 aamma 5-imi misissuisarnerup akulikissusissaanut atatillugu, kiisalu § 19, imm. 3-4-mi ajutoorfiusinnaasunik naliliisarnermut aalajangersakkanik atuilluni nakkutilliinermi oqartussaasunut siunnersuisassaaq.

 

  § 16.  Ingerlatsisoq ilanngussaq 4-mi erngup sukuluiagassap aamma ilanngussaq 5-imi erngup imerneqarsinnaasup tappiorannartunik akoqarneranik killissarititaasunik taaneqartunik misissuisarnermi akulikissutsinut tunngavissat, ilanngussaq 1-imi taaneqartut naapertorlugit misissugassanik tigusisassaaq misissueqqissaartassallunilu. 
  Imm. 2.  Ingerlatsisoq ilanngussaq 4-mi erngup sukuluiagassap aamma ilanngussaq 5-imi erngup imerneqarsinnaasup kemiimut tunngasunut arrorsinnaasunut arrorsinnaanngitsunullu killissarititassanik, ilanngussaq 2 aamma 3-mi taaneqartunik akoqarneranik killissarititaasunik taaneqartunik misissuisarnermi akulikissutsinut tunngavissat naapertorlugit misissugassanik tigusisassaaq.
  Imm. 3.  Ingerlatsisup imermik misissugassatut tigusanik, imm. 1-imi aamma 2-mi taaneqartunik laboratoriamut, qitiusumik nakkutilliinermi oqartussaasunit misissuinissamut akuerisamut misissoqqissaagassanngorlugit nassiussinissaq akisussaaffigaa.
  Imm. 4.  Erngit misissugassat inunnit tamatumunnga ilitsersuunneqarsimasunit tiguneqartassapput.
  Imm. 5.  Imermik misissugassamik tigusisarneq ilanngussaq 4-mi ISO-mut pitsaassutissatut taaneqartunut piumasaqaatit naapertorlugit suliarineqartassaaq. Aamma imermik misissugassamik tigusisarnermi imermik misissugassamik tigusisarnermut ilitsersuutit, laboratoriamit suliaqartussamit suliarineqartut malinneqartassapput, tassanili taamaallaat imermik misissugassamit tigusat, periaatsit allat imm. 7-imi taaneqartut atorlugit misissoqqissaarneqartussat pineqanngillat.
  Imm. 6.  Imm. 1-5-imut imermit misissugassatut tigusanit misissoqqissaakkat uuttukkallu, imermik pilersuivimmi nalinginnaasumi ingerlatsisumit kapitali 3 naapertorlugu ingerlatsinermik nakkutilliinermut atatillugu suliarineqartut ilaatinneqanngillat. Kisiannili nakkutilliinermi oqartussaasut misissueqqissaarnernut uuttuinernullu taakkununnga, kiisalu ingerlatsisup ingerlatsinermik nakkutilliinerata pitsaassusissaannut sukkulluunniit piumasaqaateqarsinnaapput.
  Imm. 7.  Nakkutilliinermi oqartussaasut imermik misissugassanut imm. 1-imi aamma 2-mi taaneqartunut misissueqqissaareriaatsit allat, nakkutilliinermi oqartussaasunit akuersissuteqarfigineqartut atorlugit misissoqqissaarneqarnissaannut akuersissuteqarsinnaapput, tassungalu pissutsit ingerlasussanik piareersaanermi aqutsinermilu ajornartorsiuteqartoqarnera peqqutaalluni imermik misissugassat, ISO-mut pitsaassuserititassat ilanngussaq 8-mi taaneqartut atorlugit misissoqqissaarneqarnissaannut piffissarititaasut malinneqarsinnaasannginnerat ilaatinneqarpoq.
  Imm. 8.  Imm. 7 naapertorlugu akuersissuteqartoqassanersoq naliliinermi, misissueriaatsinik allanik atuinerup erngup imerneqarsinnaasup pitsaassusaanik ajorseriartitsinnginnissaa, tassungalu ilanngullugu misissuisarnerup annertusineqarnissaa imaluunniit tutsuiginarnerusumik misissuisoqartarnissaa pingaartinneqassaaq. Taamatuttaaq imermik pilersuivimmi pineqartumi erngup imerneqarsinnaasup isumannaassusissaanut pilersaarusiortoqarnissaa pingaartinneqartussaavoq.
  Imm. 9.  Imermik pilersuivimmut, imermik inuussutissanik suliffeqarfinnut avammut tuniniagaqartunut pilersuisunut imm. 7 naapertorlugu akuersissuteqartoqarsinnaanngilaq. Imermik pilersuivinni taakkunani periaatsit allat, imm. 7-imi taaneqartut taamaallaat imermik misissugassanik tapertaasunik, nalunaarummi matumani misissugassanik tigusisarnermi piumasaqaatit atuuttussat naammassiniarlugit tiguneqanngitsunik misissueqqissaarnermut atorneqarsinnaapput.
  Imm. 10.  Ingerlasussanik piareersaanikkut ajornartorsiuteqarnermi ISO-mut pitsaassuserititassani ilanngussaq 8-mi taaneqartuni piffissamut killissaliussat naammassineqarnissaat periarfissaqanngippat, tamanna misissueqqissaarnerup tutsuiginassusaanut sunniissasoq naliliisoqarsimanngippat, nakkutilliinermut oqartussaq piffissamut killiliussanik sivisunerusunik aalajangersaasinnaavoq. Piffissamut killiliussat sivisunerusut taamaattut imermik pilersuivinnut, inuussutissalerinermut suliffeqarfinnut avammut nioqquteqartartunut pilersuisunut, aalajangersarneqarsinnaanngillat.

 

  § 17.  Ingerlatsisoq nakkutilliinermi oqartussaasut piumasaqarnerini imermik pilersuivimmi imermik misissugassamik tigusiffiusut pillugit ilisimatitsissuteqassaaq.

 

  § 18.  Ingerlatsisup sukkulluunniit nakkutilliinermi oqartussaasut erngup pitsaassusaanik misissuinissamut imermik misissugassanik nalinginnaasunik taamatullu tapertaasunik tigusisinnaatissavai, kiisalu imeqarfimmut isersinnaatissallugit, taakkununngalu imeqarfiup ilusiligaaneranik ingerlanneqarnerinillu misissuisarnerit ilaapput.

 

  § 19.  Ingerlatsisup imermik misissugassamik tigusinissamut piffissat aalajangersassavai, taamaalilluni ukioq kaajallallugu, tassungalu ukiuunerani, upernaakkut nunap kuuffiani, aasaanerani aammalu ukiakkut sikunnginnerani erngup pitsaassusianik misissueqqissaarnerup inernerinik saqqummiussisoqarsinnaassalluni.
  Imm. 2.  Imermik misissugassamik tigusisarnerit sapinngisamik piffissaq sumiiffillu eqqarsaatigalugit assigiiaartumik agguarneqassapput. Taamaattumik misissuinerup ingerlanneqarnissaanut aqqusersuutini kaaviiaartumik tigusiffissat arlallit toqqarneqassapput.
  Imm. 3.  Nakkutilliinermi oqartussaasut ingerlatsisup qinnuteqarneratigut ilanngussaq 4-mi aamma 5-imi misissugassanik tigusisarnerup akulikissusiinik ikilisitsinissamik aalajangiisinnaapput. Kiisalu nakkutilliinermi oqartussaasut kemiimut tunngavissamik ilanngussaq 2-mi aamma 3-mi taaneqartumik ataatsimik amerlanerusunilluunniit missuinnginnissamik aalajangiisinnaapput.
  Imm. 4.  Imm. 3 naapertorlugu aalajangiinermi ilanngussaq 9-mi piumasaqaatit naapertorlugit ulorianartorsiorfinnik naliliinissaq pisariaqartinneqarpoq. Ulorianartorsiorfinnik naliliineq kommuninut pineqartunut imermullu imigassamut suleqatigiissitami § 33-mi taaneqartumi ilaasortanut allanut siumoortumik tusarniaassutigineqareernermini nakkutilliinermi oqartussaasunit akuerineqassaaq.
  Imm. 5.  Nakkutilliinermut oqartussap sioqqutsisumik ingerlatsisumut aamma Nunatsinni Nakorsaaneqarfimmut tusarniaareerluni, erngup imigassap pitsaassusaa qulakkeerniarlugu tamanna pisariaqartoq nakkutilliinermut oqartussaq naliliitillugu, ilanngussaq 4-mi aamma 5-imi misissuisarnerup akulikissusissai sivitsortissinnaavai.
  Imm. 6.  Najukkami imermik pilersuinermi pissutsini pisariaqartinneqarpat, nakkutilliinermi oqartussaasut ingerlatsisumut aamma Nunatsinni Nakorsaaneqarfimmut tusarniaareerluni, ilanngussaq 1-miit 3-mut killissarititaasut saniatigut tappiorannartunut kemiimullu killissarititaasut allattorsimaffiat annertusisinnaavaat, taakkununngalu ilaapput:
1)  Imermik sukuluiarneqanngitsumik misissuinerup inerneri.
2)  Akuutissanik kemiskiusunik imaluunniit tappiorannartunik, peqqissutsimut ulorianartorsiortitsisinnaasunik peqarnera ilimagineqarpat. 
3) Siornatigut misissuinerusimasut inerneri.
4) Imermik pilersuiviup immikkut ittumik mingutsinneqarnera, taakkununngalu atortut tunisassiallu imermut attuunnerini tuniluutsitsineq ilaavoq.
5) Pissutsit allat tamatumunnga tunngaviliippata.
  Imm. 7.  Misissugassanik tigusisarnerit akulikissusaannut tunngavissat, imm. 6 naapertorlugu ilaliunneqartut najukkani pissutsit tunngavigalugit aalajangersarneqartassapput.
  Imm. 8.  Imermik pilersuivinnik nalinginnaasunik ingerlatsisut nakkutilliinermi oqartussaasunit imermit kemiimut tunngasunik tappiorannartoqassutsinillu misissuiffigineqartussanik tigusisarnermi pilersaarusiornissamut peqquneqarsinnaapput. Nakkutilliinermi oqartussaasut misissugassanik tigusisarnermi pilersaarutit taakku imassaannut sukumiinerusunik piumasaqarsinnaapput, tassungalu ilanngullugu misissugassat tiguneqartussatut pilersaarutaasut amerlassusilerneqarnissaat, kiisalu ukiup qanoq ilinerani tigusisoqartarnissaa tigusiffiusussallu sumiinnissaanut piumasaqaateqartoqarsinnaavoq.
  Imm. 9.  Nakkutilliinermi oqartussaasut ingerlatsisumik suliffeqarfinnillu inuussutissaleriffiusunik avammut tuniniagaqartunik suleqataatitsillutik, ilanngussaq 1-miit 3-mut killissarititaasut tappiorannartunut kemiimullu killissarititaasut allattorsimaffiat annertusisinnaavaat, kiisalu inuussutissanik avammut tuniniagaqarnerup eqqarsaatigineqarnerani tamanna tunngavissaqarpat, ilanngussaq 1-miit 3 ilanngullugu killissarititaasunut taaneqartunut piumasaqaatit sakkortusisinnaallugit. Taamatut allannguisoqassappat, ingerlatsisoq annertuunik aningaasartuuteqartinneqannginnissaa pisariaqarpoq.

 

  § 20.  Ingerlatsisup imermik misissugassamik tigusinermut, laboratoriamut nassiussinermut aammalu tappiorannartunut killissarititaasunik § 16, imm. 1-imi taaneqartunik misissueqqissaarnermut aningaasartuutit akilissavai.

 

  § 21.  Laboratoriat, misissoqqissaagassat kemiimut tunngasut inerneri, erngup sukuluiagaanngitsup erngullu imerneqarsinnaasup pitsaassusianik naliliinissamut atugassat piareerpata, erngerluni nakkutilliinermi oqartussaasunut aamma ingerlatsisumut nalunaarutigissavaat. 
  Imm. 2.  Laboratoriat, misissoqqissaagassat tappiorannartoqassutsimut tunngasut inerneri, erngup sukuluiagaanngitsup erngullu imerneqarsinnaasup pitsaassusianik naliliinissamut atugassat piareerpata, erngerluni nakkutilliinermi oqartussaasunut, Kalaallit Nunaanni Nersutaateqarnermut Inuussutissalerinermullu Oqartussaasunut, ingerlatsisumut suliffeqarfinnullu inuussutissalerinermik suliaqartunut, avammut tuniniagaqartunut kalluarneqarsimasinnaasunut nalunaarutigissavaat. Aamma imermik, suliffeqarfinnut inuussutissalerinermik suliaqartunut, avammut tuniniagaqartunut pilersuutaasumik misissueqqissaarnerup inerneri Danmarkimi Inuussutissaqarnermut Aqutsisoqarfimmut nalunaarutigineqassapput.
  Imm. 3.  Aamma laboratoriat, misissueqqissaarnerup inerneri imm. 1-imi aamma 2-mi taaneqartut piareerpata, paasissutissanik katersuivimmut nakkutilliinermi oqartussaasut toqqagaannut naqiterlugit immiutissavaat. Inernerit naqitikkat Nakkutilliinermi oqartussaasunit akuerineqassapput.
  Imm. 4.  Misissueqqissaareriaatsit allat, § 16, imm. 7-imi taaneqartut atorneqassappata, misissueqqissaarnerup inerneri inummit, nakkutilliinermi oqartussaasut misissueqqissaarnernut akisussaasutut toqqagaannit nalunaarutigineqartassapput.

 

Kapitali 5

Nalunaaruteqartarneq

 

  § 22. Imermik pilersuivimmik nalinginnaasumik ingerlatsisoq ukiumut ataasiarluni imermik pilersuivimmi pineqartumi erngup imerneqarsinnaasup pitsaassusia pillugu nalunaarusiortassaaq. Nalunaarusiaq ukiumi ilivitsumi tullermi kingusinnerpaamik juunip ulluisa aallaqqaataanni nakkutilliinermi oqartussaasunut nassiunneqassaaq.
  Imm. 2.  Nalunaarusiaq uku pillugit paasissutissanik imaqassaaq:
1) erngup pitsaassusia, 
2) imermik pilersuiviup imermik pilersuutaasussap annertussusia eqqarsaatigalugu pisinnaasai,
3) erngup siaruarterneqartup annertussusia,
4) innuttaasut amerlassusaat,
5) §§ 34-37 naapertorlugit immikkut ittumik akuersissutit tunniunneqartut, aamma
6) imermik pilersuivimmi, nalunaarut manna naapertorlugu pitsaassusissamut piumasaqaammik ataatsimik amerlanerusunilluunniit naammassinniffiunngitsumi pitsaassusissanut piumasaqaatit malinniarlugit iliuusissatut pilersaarutigineqartut.

 

  § 23.  Nakkutilliinermi oqartussaasut ukiut tallimakkaarlugit ukiuni ilivitsuni qaangiuttuni tallimani erngup pitsaassusianut tunngatillugu eqikkaaffiusumik nalunaarusiortassapput. Nalunaarusiaq ukiup ilivitsup ingerlanerani, piffissap nalunaarusiorfissap atuuffigisaata naannginnerani tamanut ammasumik saqqummiunneqassaaq.

 

Kapitali 6

Peqqussuteqarnerit il.il.

 

  § 24.  Nakkutilliinermi oqartussaasut ingerlatsisoq peqqusinnaavaat, erngup pitsaassusianik aammalu pitsaassutsip apparneranut peqqutaasunik sukumiisumik misissueqqullugu:
1) ilanngussaq 1-miit 3-mut naapertorlugit erngup imerneqarsinnaasup pitsaassusissaannut piumasaqaatini ataaseq unioqqutinneqarsimappat, imaluunniit tamanna pillugu pasitsaassisoqarsimappat, aamma
2) erngup imerneqarsinnaasutut atorneqarnerani peqqissutsimut ulorianartorsiortitsisoqarsinnaasoq naliliisoqarpat.

 

  § 25.  Nakkutilliinermi oqartussaasut ingerlatsisunut peqqussuteqarsinnaapput, aammalu akuutissanik tappiorannartunillu misissuisarnermi pitsaassutsimut piumasaqaatinut tapiliussanik, nalunaarummut matumunnga ilanngussami aalajangersarneqanngitsunik aalajangersaasinnaallutik, akuutissat tappiorannartullu taamaattut peqqissutsimut ulorianartorsiorfiusinnaallutik amerlassuseqartut eqimassuseqartulluunniit naliliisoqarpat. 
  Imm. 2.  Nakkutilliinermi oqartussaasut pisariaqartitsisoqarneranik naliliinerminni, imermik misissugassamik tigusisarfinnik nutaanik aalajangersaasinnaapput aammalu imermik misissugassamik tigusisarfiit allanngortissinnaallugit.

 

  § 26.  Nakkutilliinermi oqartussaasut erngup imigassap pitsaassusaanut qulakkeerinissamut imaluunniit iluarseeqqinnissamut ukuninnga aallartitseqqullugit ingerlatsisunut peqqusisinnaapput:
1) Erngup imerneqarsinnaasup qulakkeernissaanut iliuuserigallagassat.
2) Erngup imerneqarsinnaasup pitsaassusiata piujuartussamik iluarseqqinnissaanut iliuutsit pitsannguiffiusut.
  Imm. 2.  Imm. 1 naapertorlugu peqqussutit tunniunneqarsinnaapput, erngup imerneqarsinnaasup pitsaassusissaanut ilanngussaq 1-miit 3-mut naapertorlugu piumasaqaatit malinneqarsimanngippata, kapitali 4 naapertorlugu nakkutilliinermi misissugassanilluunniit tigusinermi, imaluunniit § 10 naapertorlugu ingerlatsinermik nakkutilliinermi imermik imerneqarsinnaasumik atuineq peqqissutsimut ulorianaateqarsinnaasoq takussutissaqarpat, imaluunniit allanik peqquteqartumik erngup pitsaassusaata qulakkeernissaanut imaluunniit iluarseqqinnissaanut peqqusissuteqarnissaq pisariaqartoq naliliisoqarpat.
  Imm. 3.  Taamatuttaaq erngup imigassap pitsaassusaani ajornartorsiuteqalernissap pitsaaliornissaanut pisariaqartoq naliliisoqartillugu, nakkutilliinermut oqartussaq ingerlatsisumut peqqusissuteqarsinnaavoq.

 

  § 27.  Peqqussutit §§ 24-26-mi taaneqartut aamma illumik piginnittumut tunniunneqarsinnaapput, nakkutilliinermi oqartussaasut illup pineqartup imermut atortulersuutai ikkuffiiluunniit pisuullutik imermut imerneqarsinnaasumut piumasaqaat ataaseq amerlanerusulluunniit illumi malinneqarsinnaanngitsut qularinngippassuk.

 

  § 28.  Nakkutilliinermi oqartussaasut iluarsiissutissanik pisariaqartinneqartunik iliuuseqarnissap aallartinneqarnissaata tungaanut, imermik pilersuiviup imaluunniit illup imermut imerneqarsinnaasumut atortuinik atuinermik killiliisinnaapput, tassungalu ilanngullugu erngup atorneqarnera peqqissutsimut ulorianaateqarsinnaasoq naliliisoqarpat qalaassinissamik inassuteqarsinnaallutik.
  Imm. 2.  Imm. 1-ip atorneqarnerani eqqarsaatigineqassapput:
1) imermik imerneqarsinnaasumik atuinermik unitsitsinermut killilersuinermulluunniit atatillugu peqqissutsimut ulorianartorsiorsinnaaneq, tassunga ilanngullugu atuisut imermik imerneqarsinnaasumik qalaassinerannut atatillugu ulorianartorsiorfiusinnaasut,
2) atuisunut eqqorneqartunut ilitsersuinissaq paasititsinissarlu,
3) inerteqquteqarnerup killilersuinerulluunniit atuunnerani imermik imerneqarsinnaasumik pilersuinermik allamik pilersitsinissamut periarfissat,
4)  tappiorannartoqassutsimut imaluunniit kemiimut pitsaassusissatut piumasaqaat piumasaqaatilluunniit, atuinerup killilersorneqarneranut peqqutaasut, aamma
5)  qaangiinermut peqqutaasoq qanoq annertutiginersoq, tassungalu ilanngullugu ukiup qanoq ilinera apeqqutaatillugu imermik sukuluiagaanngitsumik isumalluuteqarfimmi bakteriat annikinnerusumik amerlinerat imaluunniit imermik errortuutikumik imermik pilersuivimmut annertunerusumik kuuttoqarnera. 
  Imm. 3.  Atuinermik killiliineq pillugu nalunaaruteqartoqarsinnaavoq, ilanngussaq 1-miit 3-mut naapertorlugu imermut imerneqarsinnaasumut pitsaassusissatut piumasaqaat malinneqarsimanngippat, imaluunniit kapitali 4 naapertorlugu nakkutilliineq misissugassanillu tigusineq imaluunniit § 10 naapertorlugu ingerlatsinermik nakkutilliineq imermik imerneqarsinnaasumik atuinerup peqqissutsimut ulorianaateqarsinnaaneranik tikkuussippata.
  Imm. 4.  Atuinermik killiliinissaq taamaallaat imermik imerneqarsinnaasumik imerneq peqqissutsimut ulorianaateqarsinnaasoq pillugu naliliineq tunngavigalugu aalajangerneqarsinnaavoq, nakkutilliinermilu oqartussaasut allamik aalajangiinngippata tamanna suliffeqarfiit inuussutissanik suliaqartut tunisassiornerminni imermik atuinerannut attuumassuteqanngilaq.

 

  § 29.  § 28 naapertorlugu atuinermik killiliinissamut aalajangiinerit Nakorsaaneqarfimmut tusarniaareernikkut pisassapput. Tusarniaaneq oqaasiinnaat atorlugit taamatullu allakkatigut pisinnaavoq, suliap nukingernartuunera apeqqutaatillugu. Oqaasiinnaat atorlugit tusarniaaneq sapinngisamik piaartumik allakkatigut uppernarsaammik malitseqartinneqassaaq.

 

  § 30. Nakorsaaneqarfiup nakkutilliinermi oqartussaasut peqqusinnaavai, imermik pilersuivinnik nalinginnaasunik allanillu immikkut ittumik misissueqqullugit, kiisalu ikkuffinnik illunilu imermut atortunik misissueqqullugit, imermik pilersuivinnit imaluunniit atortunit taakkunannga imermik atuineq peqqissutsimut tunngatillugu piaartumik iluarsisarialimmik ulorianaateqarsinnaasoq naliliisoqarpat.

 

Kapitali 7

Atuisunut paasissutissiisarneq

 

  § 31.  Nakkutilliinermi oqartussaasut atuinermik killilersuisoqassappat, tassunga ilanngullugu qalaassinissamik innersuussisoqassappat tusagassiorfinnut nalunaaruteqassapput.

 

  § 32.  Ingerlatsisup nakkutilliinermi oqartussaasut atuinermik killiliinerannik ingerlatsitseqqivigissallugit, taakkununngalu ilaapput qalaassinissamik inassuteqaateqarnerit, taamatullu paasissutissat assigisaat allat, nakkutilliinermut oqartussap ingerlateqqeqqullugit ingerlatsisumut piumasarisai. Taakkua ingerlateqqinneqarnerat qanoq ingerlanneqassanersoq nakkutilliinermut oqartussaq erseqqinnerusunik piumasaqaateqarsinnaapput.

 

Kapitali 8

Imermut imerneqarsinnaasumut suleqatigiissitaq

 

  § 33.  Nakkutilliinermi oqartussaasut imermut imigassamut suleqatigiissitamik pilersitsissapput.
  Imm. 2. Imermut imerneqarsinnaasumut suleqatigiissitaq ataatsimoorluni siunnersuisarfiuvoq, nakkutilliinermi oqartussaasunut siunnersuisarnermik siunertaqartoq.
  Imm. 3.  Suleqatigiisitaliap pisariaqartitsitillutik nakkutilliisut Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfimmit, Kalaallit Nunaanni Nersutaateqarnermi Inuussutissalerinermilu Oqartussaasunit, Nakorsaaneqarfimmit, imermik pilersuivinnik nalinginnaasunik ingerlatsisunit, kommuninit aamma suliffeqarfinnit inuussutissanik avammut tuniniagaqartunit ilaasortaatitaqartunut qaaqqusisinnaapput. Nakkutilliisuttaaq ataatsimiinnermut attuumassuteqartut allat aamma aggersarsinnaatitaavaat.
  Imm. 4.  Nakkutilliinermi oqartussaasut siulittaasuutitaqarneq allattoqarfeqarnerlu isumagissavaat.
  Imm. 5.  Nakkutilliinermi oqartussaasut ataatsimiinnerit amerlassusissaannik aalajangiisassapput. Ataatsimiinnernut peqataanissaq nammineerluni piumassutsimik tunngaveqassaaq.

 

Kapitali 9

Immikkut ittumik akuersissuteqartarneq

 

  § 34.  Nakkutilliinermi oqartussaasut imermik pilersuivimmik ingerlatsisup qinnuteqarneratigut arrorsinnaanngitsunut killissarititassatut pitsaassutsimut piumasaqaatit, ilanngussaq 2-mi aalajangersarneqartut saneqqunneqarnissaannut immikkut ittumik akuersissuteqarsinnaapput. Taamatut saneqqutsinissamut immikkut ittumik akuersissuteqarnissamut erngup pitsaassusiata ilanngussaq 2-mi piumasaqaatinut naapertuuttunngorlugu piaartumik iluarsiiniarluni iliuuseqartoqarnissaa piumasaqaatigineqarsinnaavoq.

 

  § 35.  § 34 naapertorlugu immikkut ittumik akuersissuteqartoqassappat, iluarsiiniarluni iliuusissat pisariaqartut isumaginissaannut pilersaarummik saqqummiussisoqarnissaa piumasarineqarpoq.
  Imm. 2.  Taamaallaat piffissamut, iluarsiiniarluni iliuusissat pisariaqartut suliarineqarnissaannut pisariaqartinneqartumut immikkut ittumik akuersissuteqartoqarsinnaavoq.
  Imm. 3.  Taamaallaat pitsaassutsimut piumasaqaatit allatut iliorluni naammaginartumik malinniarneqarsinnaanngippata, erngup akuisa qaffasinnerannut akuersissuteqartoqarsinnaavoq. Tassunga ilanngullugu imermik pilersuivimmi iluarsaassinernik assigisaannilluuniit suliaqarnermut atatillugu erngup akuisa qaffasinnerinut akuersissuteqartoqarsinnaavoq.
  Imm. 4.  Nakkutilliinermi oqartussaasut immikkut ittumik akuersissummik nalunaaruteqarnerminni, qaangiinissat immikkut ittumik akuersissuteqarnermi akuerineqartut qanoq annertutiginissaannut qaffasinnerpaaffiliisussaapput. Killissarititaasut taakku aalajangiiffigineqarnerini, immikkut ittumik akuersissutip peqqissutsimut ulorianartorsiortitsinnginnissaa isumagineqassaaq.
  Imm. 5.  Ingerlatsisup immikkut ittumik akuersissutip tiguneqarnerani erngerluni imermik pilersuivimmik atuisut immikkut ittumik akuersissuteqartoqarnera pillugu, aammalu tamatumani piumasaqaatit pillugit ilisimatissavai.
  Imm. 6.  Immikkut ittumik akuersissutit sivisunerpaamik ukiut pingasukkaarlugit atuuttussanngorlugit nalunaarutigineqarsinnaapput.

 

  § 36.  Immikkut ittumik akuersissuteqartoqarnissaanik qinnuteqaat paasissutissanik imaattunik imaqassaaq:
1) Immikkut ittumik akuersissuteqartoqarnermut peqqutaasut sivisussusissaallu.
2) Erngup pitsaassusissaanut piumasaqaatit atuuttut, siornatigut misissueqqissaarnerup inerneri attuumassuteqartut aamma erngup pitsaassusissaanut piumasaqaatit atuuttut saneqqunneqarnissaasa annertussusissaannut naatsorsuutigisat.
3) Nunami sumiiffik, imermut sukuluiarneqanngitsumut isumalluutit attuumassutillit, erngup ullormut pilersuutaasartup annertussusia, pilersuineq nalunaarsorlugit, innuttaasunut aamma suliffeqarfinnut inuussutissaleriffiusunut agguarlugit.
4) Erngup pitsaassusianik nakkutilliinermi misissuisarnissamut pilersaarut, nakkutilliinermi oqartussaasut suleqatigalugit suliarineqartoq, iliuusissanik piffissap immikkut ittumik akuersissuteqarfiusup atuunnerani aalajangiiffigineqartussanik imalik, tassungalu misissuisarnerup akulikinnerusinnaanera ilaatinneqarpoq.
5) Erngup pitsaassusianik qulakkeeriniarluni iluarseeqqinniarluniluunniit iliuusissat pitsannguutaasussat pisariaqartinneqartut aallartinnissaannut piffissamut suliassanullu pilersaarut.
6) Iliuusissanut pisariaqartinneqartunut suliassat eqikkarneqarnerat. 
  Imm. 2.  Qinnuteqartup nammineerluni paasissutissat attuumassutillit, nakkutilliinermi oqartussaasut suliamik suliaqarnerannut atugassat nassiutissavai.

 

  § 37.  Nakkutilliinermi oqartussaasut naliliinerat malillugu imermut imerneqarsinnaasumut pitsaassusissatut piumasaqaatinik qaangiineq ilanngussaq 2 naapertorlugu arrorsinnaanngitsunut, peqqissutsimik ulorianartorsiortitsinngitsunut killissarititassanut tunngasuuppat, aammalu iluarsiiniarluni iliuuseqarnikkut ajornartorsiut sivisunerpaamik ullut 90-it iluanni iluarsineqarsinnaappat, §§ 34-36 atunngikkaluarlugit immikkut ittumik akuersissuteqartoqarsinnaavoq.
  Imm. 2.  Imm. 1 naapertorlugu immikkut ittumik akuersissuteqarnermi allassimassapput:
1) qaangiinissap akuerineqartup annerpaaffissaa, aamma
2) ajornartorsiutip iluarsineqarnissaanut sivisunerpaamik ullunik 90-inik piffissaliineq.
  Imm. 3.  Pissutsit tunngavissaqartitsippata imm. 1 naapertorlugu immikkut ittumik akuersissuteqartoqarsinnaavoq, tassungalu imermik pilersuivimmi taarsersuingaatsiartoqartinnagu qaangiinissap sivikillisinneqarsinnaannginnera ilaatinneqarpoq.

 

Kapitali 10

Naammagittaalliorsinnaatitaaneq pineqaatissiinerlu

 

  § 38.  Nalunaarut manna naapertorlugu aalajangiinerit, avatangiisinik innarlitsaaliuinissaq pillugu Inatsisartut inatsisaanni kapitali 14-imi maleruagassat naapertorlugit suliassanngortinneqarsinnaapput.

 

 

Kapitali 11

Pineqaatissiisarnermut aalajangersakkat

 

  § 39.  Akiliisussanngorlugu eqqartuunneqarsinnaavoq: 
1)  § 4 naapertorlugu nakkutilliinermi oqartussaasunit tamatumunnga akuersissummik pissarsitinnani imermik sukuluiagassamik atuisoq.
2)  § 6-imi piumasarineqartutut imermi imerneqarsinnaasumi pitsaassutsimut piumasaqaatinik, § 5-imi taaneqartunik malinninnissamik qulakkeerinngitsoq.
3)  Atortut imermik pilersuivimmut ilaasut aammalu imermut attuumasut § 7-imi piumasaqaatinik naammassinniffiunissaannik qulakkeerinngitsoq
4)  § 9 naapertorlugu illup imermut atortuisa peqqussutit malillugit suliarineqarsimanissaannik qulakkeerinngitsoq.
5)  § 10 naapertorlugu ingerlatsinermik nakkutilliinissamut pilersaarummik pilersitsinngitsoq.
6)  § 11-mi piumasarineqartutut erngerluni nakkutilliinermi oqartussaasunut nalunaaruteqanngitsoq.
7)  § 12 naapertorlugu ingerlatsinermi nalunaarsuiffimmut nalunaarsuinngitsoq.
8)  Piumaffigineqarnermini paasissutissanik allagaatinillu § 13-imi taaneqartunik saqqummiussisinnaanngitsoq.
9)  § 16, imm. 2-mi aamma 3-mi imermik misissugassamik tigusiffissanut piumasaqaatinik malinninngitsoq.
10)  § 17 naapertorlugu imermik misissugassanik tigusiffiusunik paasissutissiinngitsoq.
11)  Nakkutilliinermi oqartussaasut § 18 naapertorlugu imermik misissugassanik tigusiniarlutik nakkutilliiniarlutillu iserniarnerini itigartitsisoq.
12)  § 21-mi piumasarineqartutut nalunaaruteqanngitsoortoq.
13)  § 22-mi piumasarineqartutut nalunaarusiunngitsoortoq. 
14) §§ 24-28 naapertorlugit inerteqqutinik, peqqussutinik aalajangiinernilluunniit allanik malinninngitsoortoq.
15) § 32-mi piumasarineqartutut atuinissamik killiliinernik, tassungalu ilanngullugu qalaassinissamik inassuteqarnermik ingerlatitseqqinngitsoortoq.
16) Kapitali 9 naapertorlugu immikkut ittumik akuersissuteqarnermi piumasaqaatinik unioqqutitsisoq.

 

Kapitali 12

Atortuulersitsineq ikaarsaariarnermilu aalajangersakkat

 

  § 40. Nalunaarut novembarip 15-ni 2021-imi atortuulissaaq.
Imm. 2 Peqatigisaanillu Erngup imigassap pitsaassusia aamma imermik pilersuiviit nakkutigineqarnerat pillugit Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 7, 17. marts 2008-imeersoq atorunnaarsinneqarpoq.

 

  § 41.  Maleruagassat maannamut atuuttuusimasut malillugit aalajangiinerit atuutiinnassapput, nalunaarut manna naapertorlugu nutaamik aalajangiisoqarnissaata tungaanut. Taamatut aalajangiinernik unioqqutitsinerit maleruagassat maannamut atuuttuusimasut malillugit pineqaatissiivigineqartassapput.
  Imm. 2.  Taamatuttaaq suliat, nalunaarutip matuma atuutilernerani suliarineqartut, maleruagassat maannamut atuuttuusimasut malillugit naammassineqassapput.

                                                    

 

 

Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 3. novemberi 2021

 

 

 

 

Kalistat Lund
Nunalerinermut, Imminut Pilersornermut, Nukissiutinut Avatangiisinullu Naalakkersuisoq

 

 

 

/ Mette Skarregaard Pedersen