Kapitali 1

Atuuffia

 

  § 1.  Inatsisartut inatsisaat erngup nukinganik isumalluutinik nukissiornermut atuinissamut, suliassanullu tamatumunnga attuumassutilinnut misissueqqaarnermut atuinermullu atorneqassaaq.

  Imm. 2.  Isumannaallisaaneq, peqqinnissaq, avatangiisit, isumalluutinik atuineq inuiaqatigiinnilu piujuartitsisumik atuinissaq eqqarsaatigalugit Inatsisartut inatsisaanni ilaatinneqartutut suliassat isumannaatsumik, kiisalu pissutsinut nunat tamalaat suleriaaseqarneranni akuerisaasunut naleqquttumik naapertuuttumillu suliarineqassapput.

 

Kapitali 2

Misissueqqaarnerit atuinerlu

 

  § 2.  Erngup nukinganik isumalluutit nukissiornermut atorneqarnissaannut misissueqqaarnernut atuinernullu Namminersorlutik Oqartussat kisermaassisuupput, taamaattorli takuuk § 3.

 

  § 3.  Erngup nukinganik isumalluutit nukissiornermut atorneqarnissaannut misissueqqaarnissamut imaluunniit atuinissamut Naalakkersuisut piumasaqaatinik immikkut ittunik aalajangersaasinnaapput. Misissueqqaarnissamut atuinissamullu akuersissutit immikkoortillugit tunniunneqarsinnaapput.

  Imm. 2.  Akuersissutit imm. 1-imi nalunaarutigineqartut malillugit suliaqarnerit Inatsisartut inatsisaat manna, tassunga atatillugu atugassarititaasussatut aalajangersarneqartut naapertorlugit ingerlanneqassapput.

  Imm. 3.  Qinnuteqartut ataasiakkaat erngup nukinganik isumalluutit pineqartut ilaannaanik atuisussatut naatsorsuutigineqarpata Naalakkersuisut qinnuteqartunut arlalinnut ataatsikkut imm. 1 malillugu akuersissutinik nalunaaruteqarsinnaapput.

 

  § 4.  Misissueqqaarnissamut akuersissutit erngup nukinganik isumalluutinut aalajangersimasunut, nunataanilu killeqarfiliussat iluanni atuuttussanngorlugit, aammalu atugassarititaasut Naalakkersuisunit aalajangersarneqarsimasut tunngavigalugit nalunaarutigineqartassapput.

  Imm. 2.  Misissueqqaarnissamut akuersissut kisermaassisuunissamut akuersissutitaqanngitsoq ukiut 5-it tikillugit tunniunneqassaaq. Annertunerusumik misissueqqaarnissaq siunertaralugu misissueqqaarnissamut akuersissutip sivitsorneqarnissaanik Naalakkersuisut nalunaaruteqarsinnaapput. Sivitsuinermi piffissap ukiunik 5-inik ilaqqinneqarnissaa akuerineqarsinnaavoq. Piffissaq misissueqqaarnissamut akuersissuteqarfiusoq ukiunit 10-t sivisunerusinnaanngilaq.

  Imm. 3.  Misissueqqaarnissamut akuersissuteqarfiusoq akuersissummi ilaasutut suliarisat pillugit Naalakkersuisunut minnerpaamik ukiumut ataasiarluni nalunaaruteqartassaaq. Nalunaaruteqarnermiissapput misissuinermi inerniliussat, kiisalu tamatumunnga tunngavigisatut paasissutissat.

  Imm. 4.  Imm. 3 malillugu pisinnaatitsissummik piginnittup nalunaarutit paasissutissallu nassiussai akuersissutip atorunnaarnerata kingornatigut ukiut 3-t tikillugit isertuussaassapput, aalajangersakkat allat imaluunniit akuersissutaasumi piumasaqaatini aalajangersaasoqarsimanngippat Inatsisartut inatsisaat manna malillugu.

  Imm. 5.  Nalunaaruteqartarneq pillugu atugassarititat, kiisalu tassunga atatillugu isertuusseqqusineq akuersissutini aalajangersarneqarput.

 

Atuineq

 

  § 5.  Erngup nukinganik isumalluutit nukissiornermut atorneqarnissaannut kisermaassisuunissamut akuersissutitaqanngitsoq tunniunneqartassaaq erngup nukinganik isumalluummut aalajangersimasumut nunataanilu killeqarfiliussat iluanni atuuttussanngorlugit, aammalu atugassarititaasut Naalakkersuisunit aalajangersarneqarsimasut tunngavigalugit nalunaarutigineqartassapput, taamaattorli takuuk imm. 2.

  Imm. 2.  Imm. 1 malillugu atuinissamut akuersissut imermik isumalluuteqarnissamut tunngasutut pissutsit tamatuminnga naleqqutsillugit kisermaassisinnaatitaaffilerlugu nalunaarutigineqarsinnaavoq.

  Imm. 3.  Atuinissamut akuersissutit piffissamut ukiut 40-t tikillugit nalunaarutigineqarsinnaapput, taamaattorli takuuk § 14, imm. 2-4.

  Imm. 4.  Atuinissamut akuersissummi makkununnga piumasaqaatit aalajangersarneqarsinnaapput:

1)  erngup atukkap minnerpaaffissaa imaluunniit annerpaaffissaa,

2) atuinissamut akuersissummi killeqarfilersukkatut nunami sumiiffiit iluini imermut atugassamut naleqqerfissat appasinnerpaat,

3)  nukissiornerup ukiumut minnerpaaffissaa.

  Imm. 5.  Naalakkersuisut immikkut ittumik piumasaqaatitigut piumasaqaatit aalajangerneqarsimasut imm. 4 naapertorlugu allanngortissinnaavaat.

 

  § 6. Atuinissamik akuersissutip nalunaarutiginerata kingornatigut kingusinnerpaamik ukiut 3-t qaangiuppata erngup nukinganik nukissiorfiliorneq aallartinneqarsimassaaq. Atuinissamut akuersissutip tunniunneqarneraniit kingusinnerpaamik ukiut 6-it qaangiuppata erngup nukinganik nukissiorfik ingerlanneqalersimassalluni.

Imm. 2.  Naalakkersuisut atuinissamut akuersissummi, takuuk § 11, imm. 5 atuinissamut akuersissummik tunniussamik utertitsisinnaapput imm. 1 malillugu piffissaliussat malinneqarsimanngippata.

  Imm. 3.  Naalakkersuisut pisuni immikkut ittuni imm. 1-imi piffissamik killigititaasut sivitsorsinnaavaat.

  § 7.  Pisinnaatitsissummik piginnittoq suliffik suliallu atuinissamut akuersissummi pineqartut, taakkulu inerneri pillugit minnerpaamik ukiumut 1-eriarluni nalunaarusianik nassiussisassaaq. Nalunaarusiaq imaqassaaq paasissutissanik aamma misissuinernit inernernik.

  Imm. 2. Inatsisartut inatsisaat manna naapertorlugu allanik aalajangersaasoqarsimanngippat imaluunniit akuersissummi piumasaqaateqartoqarsimanngippat nalunaarusiat, takuuk imm. 1, naapertorlugu pisinnaatitsissummik piginnittup Naalakkersuisunut nassiussai akuersissutip naaneranit isertuunneqartussaapput.

  Imm. 3.  Nalunaarusiornermut kiisalu tassunga atatillugu isertuussinissamut aalajangersakkat akuersissutini aalajangersarneqassapput.

 

Kapitali 3

Piumasaqaatit atugassarititaasullu

 

  § 8.  Atuinissamut akuersissut taamaallaat pisinnaatitsissummik piginnittumut ingerlatsivittut piginneqatigiiffittut imaluunniit ingerlatsivittut aktianik piginneqatigiiffittut imaluunniit namminersorlutik oqartussat pigisaattut aaqqissorneqarsimasumut tunniunneqarsinnaavoq. Pisinnaatitsissummik piginnittoq akuersissut malillugu suliassanut pisariaqartunik ilisimasaqassaaq, aningaasaqarnikkullu tunuliaqutaqassalluni. Pisinnaatitsissummik piginnittoq Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqassaaq. Piffissaq akuersissuteqarfiusoq tamakkerlugu pisinnaatitsissummik pigisaqartup piumasaqaataasut oqaaseqatigiinni 1-imit-3-mut taaneqartut naammassisimassavai, aammalu aningaasaatiminik atugassaqartitsissalluni.

  Imm. 2.  Atuinissamik akuersissummik tunineqartoq aammattaaq erngup nukinganik nukissiorfimmik, atortunillu tassunga atasunik tamanik piginnittuussaaq, taakkununngalu ilaapput sapusiat, ikerasaliat, sulluliat, tasinngortaliat, ruujorit, turbinit akuersissutitut nalunaarutigineqartoq naapertorlugu nukissiornermi atorneqartussat. Tassani pineqanngillat erngup nukinganik nukissiorfiit atortullu tassunga atasut Namminersorlutik Oqartussanit attartortinneqartut.

 

  § 9.  Nukissiornermut erngup nukinganik isumalluutit atorneqarnissaannut akuersissutinut aalajangersakkanik aamma piumasaqaatinik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput. Taakku ataanni Naalakkersuisut uku pillugit aalajangersagaqarsinnaapput akuersissutinullu atugassarititaliorsinnaallutik:

1)  misissueqqaarnermut iliuusissat aallartinneqartussat, piffissamik atuinissat aamma killiliussat ilusilerneri,

2)  tunisassiornermi piginnaasat atorneqartussamit sinneruttup ilaanik pisortat innaallagissamut aqqutaanut tunniussineq akigititaasussanillu aalajangiineq pillugit isumaqatigiissutinik atsiuineq,

3)  Nukissiorfiit aamma namminersortutut pisinnaatitsissummik piginnittut akornanni, aamma pisinnaatitsissummik piginnittuusut akornanni sillimmatitut tunisassiornermi piginnaasanut sillimmateqarnissaq ataatsimullu atuisinnaanissaq akigititaasussallu pillugit isumaqatigiissutinik atsiuinerit,

4)  pisinnaatitsissummik piginnittup aaqqissuussaanikkut teknikikkullu pisinnaasaanut uppernarsaaneq,

5)  nalunaarusiortussaatitaaneq aamma qularnaveeqqusiissuteqarnissamut piumasaqaatit,

6)  atuinerup naanerani pisinnaatitsissummik piginnittup sanaartortitaanik ingerlatsivinnik ilaalu ilanngullugit piiaanissamut, kiisalu sumiiffinni attugaasuni aamma saliinermik isumaginninnissamut pisinnaatitsissummik piginnittup pisussaaffii,

7)  pinngortitamik iluarseeqqinneq, nakkutilliineq taassumunngalu qularnaveeqqusiineq

8)  Naalakkersuisut pisinnaatitsissummillu piginnittup akornini isumaqatigiinngitsoqassagaluarpat eqqartuussisutigoortinnagu akunnermiliuttoqarnikkut aalajangiisoqarneq.

 

  § 10.  § 5 naapertorlugu akuersissummi aalajangersarneqassaaq pisinnaatitaaffimmik pigisaqartoq Namminersorlutik Oqartussanut akiligassanik qanoq annertutigisunik makkuninnga tunngaveqartunik akiliissasoq:

1)  akuersissummi ilaatinneqartutut erngup nukinganik isumalluutinut annertussusiliussaq (annertussutsimut akiliut),

2)  erngup nukinganik isumalluutinik atuineq aalajangersimasoq (atuinermut akiliut),

3)  nukissiut tunisassiarineqartoq (tunisassiornermut akiliut).

  Imm. 2.  Kiisalu suliffeqarfimmi akuersissuteqarfiusumi aningaasaqarnikkut iluanaarutissanit Namminersorlutik Oqartussanut akiliuteqarnissamut (iluanaarutinut akiliut) piumasaqaatinik aalajangersaasoqarsinnaavoq.

  Imm. 3.  Pisinnaatitsissummik pigisaqartup Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanut imm. 1 aamma 2 malillugit akiligassanik qanoq annertutigisunik akiliisarnissaanut aalajangiinermut atatillugu pisinnaatitsissummik pigisaqartoq nalunaarfigineqarsinnaavoq ingerlatsivik erngup nukinganik isumalluutinik nukissiornermut atuinissamut akuersissummut ilaasoq tamakkiisumik imaluunniit ilaannakortumik akileraaruteqartitsinnginnissamik.

Imm. 4.  Imm. 1 malillugu akileraaruteqartitsinnginnissamut akuersinissaq sioqqullugu aningaasanut inatsimmi oqaasertaliussamik ilanngussinikkut Naalakkersuisut piginnaatinneqassapput.

 

  § 11. Pisinnaatitaaffimmik pigisaqartup sulisartunik nunaqavissunik atuinissaa pillugu akuersissummut atugassarititaasunik aalajangersakkanillu Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

  Imm. 2. Taamaattoq suliffeqarfiup pisariaqartitsinera tunngavigalugu sulisussanik piginnaaneqartunik Kalaallit Nunaanni pissarsisoqarsinnaanngippat pisinnaatitaaffimmik pigisaqartoq sulisussanik Kalaallit Nunaata saniatigut nunanit allaaneersunik atuisinnaavoq.

  Imm. 3. Suliassani, pilersuinerni kiffartuussinernilu nunaqavissut suliffeqarfiutaannik pisinnaatitaaffimmik pigisaqartup atuinissaa pillugu Naalakkersuisut akuersissummut atugassarititaasunik aalajangersakkanilu aalajangersaasinnaapput. Taamaattoq nunaqavissut suliffeqarfiutaat teknikikkut niuernikkulluunniit unammillersinnaassuseqanngippata nunanit allanit suliffeqarfiit atorneqarsinnaapput.

  Imm. 4.  Pisinnaatitsissummik piginnittup pissutsinik teknikimut, avatangiisinut inuiaqatigiinnilu aningaasaqarnermut tunngasunik misissuisarnissaa naliliisarnissaalu pillugu akuersissuteqarnermut piumasaqaatinik aalajangersakkanillu Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

  Imm. 5.  Qanoq pisoqartillugu misissueqqaarnissamut erngullu nukinganik isumalluutinik nukissiornermut atuinissamut akuersissutit atorunnaarsinneqarnissaat, imaluunniit Naalakkersuisunit utertinneqarsinnaanissaat pillugit akuersissuteqarnermut piumasaqaatinik aalajangersakkanillu Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput. Akuersissummi aalajangersimasumi tassunga akuersissuteqarnissamut piumasaqaatit taaneqassapput, aammalu tamanna pillugu aalajangersagaasinnaasunut innersuussisoqassaaq.

 

  § 12.  Inatsisartut inatsisaat malillugu pisortanit suliaqarnermut atatillugu pisinnaatitsissummik piginnittoq allallu Inatsisartut inatsisaannut ilaasut aningaasartuutinik akiliissapput. Akiliutissaq akitsuutitut imaluunniit aningaasartuutinik taarsiinertut akileqquneqarsinnaavoq.

  Imm. 2. Akiliuteqarnerit aamma akitsuummik aningaasartuutillu taarsernissaannut aalajangiinissat pillugit Naalakkersuisut aalajangersakkanik erseqqinnerusunik aamma akuersissuteqarnermut atugassarisanik aalajangiisinnaapput.

 

  § 13.  Imermik isumalluutinut tunngasunit aamma aningaasaqarnermi sianigisassanit nunatamit ataatsimit nukissiornermut, erngup nukinganik nukissiorfinnut arlalinnut agguataakkamik imissarsiorsinnaasoqartitsisoqarpat erngup nukinganik nukissiornissamut piukkunnaataasup atornissaanut akuersissutit pisinnaatitsissummik piginnittunut 2-nut imaluunniit amerlanernut nalunaarutigineqarsinnaapput.

  Imm. 2. Ataatsimut aaqqitatut atuinissaq pillugu pisinnaatitsissummik piginnittunik isumaqatiginninniarnerup kingornatigut peqqussummik Naalakkersuisut nalunaaruteqarsinnaapput. Ataatsimut aaqqitatut atuinissamut atugassarititat pillugit isumaqatigiissummik pisinnaatitsissummik piginnittut atsiugaqanngippata tamanna pillugu ataatsimut aaqqitatut peqqussutaasumi atugassarisat Naalakkersuisut aalajangersarsinnaavaat.

  Imm. 3.  Imm. 2 malillugu ataatsimut aaqqitatut atuinissaq pillugu peqqussummi atuinerminut atatillugu pisinnaatitsissummik piginnittup allap ingerlataralugulu atugarisaanik sarfap aqqutaanik, ruujoreqarfimmik, ikerasalianik allanilluunniit ingerlatsivinnik akiliuteqarnermigut pisinnaatitsissummik piginnittup atuisinnaatitaaffeqarnissaa pillugu Naalakkersuisut atugassarititanik aalajangersaasinnaapput.

  Imm. 4.  Imm. 2 imaluunniit 3 malillugu ingerlatsivimmik ataatsimut aaqqitatut atuineq pillugu peqqussutip nalunaarutiginissaa pillugu Naalakkersuisut aalajangiissanngillat pisinnaatitsissummik piginnittoq ingerlatsivimmik ingerlataqartoq siunissamut ingerlatseqatigiiffiup piginnaasaanik tamakkiisumik atuinissamik siunissamut pilersaaruteqassappat, imaluunniit ingerlatsivimmik ataatsimut aaqqitamik atuinermi pisinnaatitsissummik piginnittup taassuma pilersaarutigisatut ingerlatsivimmik atuinera aamma akornusersorneqassappat, imaluunniit naammaginanngitsunik aningaasartuutinik imaluunniit ajoqutinik attuumassuteqartitaassappat.

 

Kapitali 4

Atuinissamik akuersissummik isumaqatiginninniuteqaqqinneq

 

  § 14.  Atuinissamik akuersissummut piffissarititap affaa ingerlareerpat akuersissummik piginnittoq aamma Naalakkersuisut atuinissamik akuersissutip atorunnaarnerata kingorna piffissaq pillugu isumaqatiginninniuteqarnerit aallartissinnaavaat.

  Imm. 2.  Aalajangersakkatut atugassarititat naapertorlugit atuinissamik akuersissummut piffissarititaq ukiut 20-t tikillugit sivitsorneqarsinnaasoq Naalakkersuisut nalunaarutigisinnaavaat.

  Imm. 3. Suliniutip piviusunngortinnissaanut sianigisassat pisariaqartissappassuk imm. 2-p nassatarisaanik sivitsuinermik nalunaarutaasup saniatigut tassunga aalajangersakkatut atugassarititat naapertorlugit atuinissamik akuersissummut piffissarititap suli ukiut 20-t tikillugit sivitsorneqarsinnaanissaanut pisinnaatitaaffigisaq pisinnaatitsissummik piginnittumut Naalakkersuisut nalunaarutigisinnaavaat.

  Imm. 4.  Atuinissamik akuersissummut tamakkiisutut piffissap akuersissuteqarfiusup ukiut 80-it sinnersinnaanngilai.

  Imm. 5.  Imm. 1 naapertorlugu isumaqatigiinniarnikkut isumaqatigiissuteqartoqarsinnaanngippat erngup nukinganik nukissiorfik atuinissamut akuersissutip naanerani Namminersorlutik Oqartussanit tiguneqarnissaanik Naalakkersuisut aalajangiisinnaapput, takuuk § 15, imm. 1.

 

Kapitali 5

Tigusisinnaatitaaneq

 

  § 15.  Piffissap atuinissamik akuersissuteqarfiusup naanerani atorunnaarneraniluunniit, erngup nukinganik nukissiorfik Namminersorlutik Oqartussanut tunniunneqassasoq Naalakkersuisut atuinissamut piumasaqaatini aalajangersinnaavaat imaluunniit aalajangiisinnaapput. Taamaattoqartillugu akuersissummik pigisaqartup erngup nukinganik nukissiorfik atortullu tassunga atasut, taakkununngalu sapusiat, ikerasaliat, sulluliat, tasinngortaliat, ruujorit, turbinit, pilersuinermi aqqusersuutit il. il. ilanngullugit, kiisalu inissiat atortullu erngup nukinganik nukissiorfiup ingerlanneqarnerani atorneqartut, Namminersorlutik Oqartussanut tamakkiisumik pigineqartussanngorlugit akeqanngitsumillu tunniutissavai.

  Imm. 2. Tigusisinnaatitaanermik akuersissummik tunniussinermi aalajangersaavigineqartoq, takuuk § 5, Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmi nalunaarsorneqassaaq.

  Imm. 3.  Tigusinissap aalajangiunneqarneranut atatillugu, takuuk imm. 1, Naalakkersuisut aalajangiisinnaapput erngup nukinganik nukissiorfik tamakkiisumik ingerlasinnaatillugu tunniunneqassasoq, tamatumani imaassimanngippat atugassarititaasut taamaattut atuinissamut akuersissummik pigisaqartumut naleqqutinngitsumik nammakkersuutaalissasut.

  Imm. 4.  Inatsisartut inatsisaat manna naapertorlugu erngup nukinganik nukissiorfiup Namminersorlutik Oqartussanut tunniunneqarnissaa ukiunik 3-nik sioqqullugu, Namminersorlutik Oqartussat tigusinissaannut pisariaqartunik piareersaateqarniarlutik, aammalu ataavartumik ingerlatsinerup ingerlaannarnissaa qulakkeerniarlugu tamakkiisumik akornusersorneqaratillu erngup nukinganik nukissiorfimmut atortuinullu tassunga atasunut Naalakkersuisut isersinnaatitaassapput. Atuinissamut akuersissummik pigisaqartumut annertuumik akornutaanngitsumik aningaasartuutaanngitsumillu tamanna pissaaq.

  Imm. 5.  Erngup nukinganik nukissiorfik Namminersorlutik Oqartussanut tunniunneqanngippat, atuinissamik akuersissummik pigisaqartup sulinini unitsissavaa, aammalu erngup nukinganik nukissiorfik, maleruagassanut Naalakkersuisut tamatumunnga aalajangersagaannut aammalu akuersissummi piumasaqaatinut aalajangersakkanut naapertuuttumik matusinissaq isumagissallugu.

  Imm. 6.  Tigusisinnaatitaanermut akuersissummi piumasaqaatinik aalajangersakkanillu ersarinnerusunik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput, tassungalu pissutsit imm. 1-5-imi taaneqartut ilaapput.

 

  § 16.  § 15, imm. 1 naapertorlugu erngup nukinganik nukissiorfik tiguneqarpat, akiligassat nammagassallu erngup nukinganik nukissiorfiup pisussaaffigisai tamarmik atorunnaassapput.

 

  § 17.  Erngup nukinganik nukissiorfimmik tiguneqartumik attartortitsinissamik Naalakkersuisut isumaqatigiissuteqarsinnaapput. Inatsisartut inatsisaanni matumani aalajangersakkat naapertorlugit attartortoq atuinissamut akuersissummik nalunaarfigineqassaaq.

 

Kapitali 6

Oqartussaasut suliarinnittarnerat

 

  § 18.  Erngup nukinganik isumalluutit nukissiornermut atorneqarnissaannut misissueqqaarnernut atuinernullu misissueqqaarnissamut atuinissamulluunniit akuersissummik qinnuteqaat, takuuk § 3, Naalakkersuisunut tunniunneqassaaq.

  Imm. 2.  Inatsisartut inatsisaat manna, tamatuma nassatarisaanik najoqqutassat aalajangiussat, kiisalu atuinissamut atugassarititat malillugit pisortat suliarinninnerannut pisarialittut Naalakkersuisut isigisaannik paasissutissat tamaasa pillugit Naalakkersuisut qinnuteqartunut aamma akuersissutinik piginnittunut qinnutigisinnaavaat.

  Imm. 3.  Paasissutissanik pissarsiorneq aamma nalunaaruteqarneq pillugu malittarisassianik Naalakkersuisut aalajangiisinnaapput, paasissutissat allagaatinik allanut oqaatigeqqunngisanik takunnissinnaatitaanermut maleruagassanut ilaatinneqannginnissaannut maleruagassat ilanngullugit.

 

  § 19.  Atuinissamik akuersissut pillugu qinnuteqaat nukissiornermut pilersaarummik, aamma tassunga ingerlatsivinnut pilersaarummik, titartakkat, nunap assingi imaluunniit assigisaat, kiisalu tunisassiorsinnaassutsimut naatsorsuinermik, kiisalu tassannga tunisassiornermut imermik atuinissamik misiligummik ilaqartumik ilanngussivigineqassaaq.

  Imm. 2.  Sanaartornermut suliariniakkat tunisassiornermut sanaartornermullu pilersaarutinik akuersissummik Naalakkersuisut nalunaaruteqarnerat sioqqullugu aallartisarneqarsinnaanngillat.

  Imm. 3.  Sanaartornerup aamma nukissiornerup isumannaallisaaneq, peqqissuseq, avatangiisinik illersuineq aamma inuiaqatigiinni piujuartitsineq eqqarsaatigalugit isumannaatsumik pisinnaanissaa, aammalu tunisassiorneq sapinngisamik pitsaanerpaamik imermik atugaqarnikkut pissasoq Naalakkersuisut akuersissutip nalunaarutiginera sioqqullugu nakkutigissavaat, takuuk § 1, imm. 2.

 

  § 20. Illoqarfiup avataani misissueqqaarnermut akuersissut, takuuk § 3, Inatsisartut inatsisaanni malittarisassiat malillugit nunaminertamik atugassinneqarnissaq pillugu piumasaqaatit naapertuutsinnissaannut qinnuteqartumut pinngitsoortitsivoq.

  Imm. 2.  Erngup nukinganik nukissiorfinnut, iluarsaassanullu tassunga atasunut, taakkununnga ilaallutik sapusiat, ikerasaliat, sulluliat, tasinngortaliat, ruujorit, turbinit, pilersuinermi aqqusersuutit, aqqusinniat, umiarsualiviliat, allatullu attuumassuteqartutut illut ingerlatsiviillu erngup nukinganik isumalluutit nukissiornermut atorneqarnissaannik akuersissummut ilaasut nunaminertamik atugassiissummik Naalakkersuisut nalunaaruteqassapput.

                                                                

  § 21.  Atuinissamut akuersissummik nalunaaruteqarneq sioqqullugu tusarniaatitsisoqassaaq tassungalu ilaassapput:

1)  Kikkut tamarmik, namminneq inuttut sammisap inernerisaanik annertuumik soqutigisaqartut.

2)  Sulisitsisut kattuffii aamma sulisartut kattuffii, kiisalu Kalaallit Nunaanni peqatigiiffiit aamma kattuffiit, ileqqoreqqusaminni inuiaqatigiinni piujuartitsinermut, avatangiisinik illersuinermut imaluunniit inuit pisinnaatitaaffiinut tunngassutilinnik annertuunik soqutigisarisanik isumaginninnissamik siunertaqartut.

3)  Kommunit aamma oqartussaaffiit eqqorneqartut.

  Imm. 2.  Tusarniaanermut akissuteqarnissamut sivikinnerpaamik sapaatit akunnerinik 6-inik piffissalikkamik Naalakkersuisut aalajangiissapput.

 

Kapitali 7

Nakkutilliineq

 

  § 22.  Inatsisartut inatsisaat manna naapertorlugu pisinnaatitaaffimmik pigisaqartup sulineranik Naalakkersuisut nakkutilliisuussapput, aammalu Inatsisartut inatsisaata kiisalu najoqqutassat piumasaqaatillu Inatsisartut inatsisaat tunngavigalugu aalajangersarneqartut malinneqarnissaannik peqqusisinnaallutik.

  Imm. 2.  Naalakkersuisut eqqartuussisup aalajangiineranik tunngaveqanngikkaluarlutik ilisarnaammik atorsinnaasumik takutitsinikkut suliap nakkutigineqarnissaanut pisariaqartitsineq tunngavigalugu suliffeqarfimmi immikkoortunut tamanut isersinnaatitaassapput.

  Imm. 3.  Akuersissummik pigisaqartup piffissaliussap naleqquttup iluani peqqussut naammassinngippagu, piginnittup nammineq aningaasartuutigisaanit ajutoorpallu akissussaaffigisaanik peqqussutaasoq Naalakkersuisunit naammassineqarsinnaavoq.

 

Kapitali 8

Nalunaarsuineq, sillimmasiineq aamma isersinnaanissamut qularnaarineq

 

  § 23.  Pisinnaatitaaffimmik pigisaqartup erngup nukinganik isumalluutit nukissiornermut atorneqarnissaannik akuersissutip nalunaarutigineqarnera Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmi nalunaarsorneqarnissaa isumagissavaa.

  Imm. 2.  Atuinissamut akuersissummik tunniussineq sunaluunniit, toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit pisoq, Naalakkersuisunit akuersissutigineqassaaq. Naalakkersuisut atugassarititaasut Naalakkersuisunit aalajangersarneqartut tunngavigalugit tunniussinissamut siumoortumik akuersissummik pisinnaatitsissummik piginnittoq nalunaarfigisinnaavaat.

  Imm. 3.  Imm. 2 malillugu erngup nukinganik isumalluutinik nukissiornermut atuinissamut akuersissutip tunniunneqarnissaanut akuersinermut atatillugu pilersaarusiorneq nunaminertanillu atuinerit pillugit Inatsisartut inatsisaat malillugu akuersissutit il. il. tunniunneqarnissaannut Naalakkersuisut aamma akuersissapput. Naalakkersuisut akuersinissamut piumasaqaatinik aalajangersaasinnaapput.

 

  § 24.  Pisinnaatitaaffimmik pigisaqartup taarsiisussaatitaanerata sillimmasiissummik allatulluunniit qularnaveeqqusiissummik matussuserneqarsimanissaa pillugu akuersissummi piumasaqaatini Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

  Imm. 2.  Inatsisartut inatsisaat manna naapertorlugu akuersissummut ilaatinneqartuni suliaqarnermi suliniummiluunniit kiffartuussinerit suliffeqarfiutillit, pilersuisut kiffartuussisullu ingerlataasa atorneqarneri naapertorlugit, taakku taarsiisussaatitaanerisa sillimmasiissummik allatulluunniit qularnaveeqqusiissummik matussuserneqarsimanissaat pillugu Naalakkersuisut aalajangersakkanik aalajangersaasinnaapput.

 

  § 25.  Susassaqanngitsut erngup nukinganik nukissiorfimmut sumiiffimmullu akuersissummut atasumut inunnit angalaarfigineqarnermikkut immikkut ulorianaateqarsinnaasumut isersinnaannginnissaat atuinissamik akuersissummik pigisaqartup qulakkiissavai.

 

Kapitali 9

Pigisanik aalaakkaasunik arsaarinnissuteqartarneq

 

  § 26.  Pigisanik aalaakkaasunik arsaarinnissuteqartarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu Naalakkersuisut pigisanik aalaakkaasunik aamma erngup nukinganik isumalluutinik misissueqqaarnermut nukissiornermullu atorneqarnissaannik pisinnaatitsissutinik pissarsisinnaapput.

 

Kapitali 10

Pineqaatissiissutaasinnaasut

 

  § 27.  § 2, § 3, imm. 2, § 7, § 19, imm. 2, § 24, aamma § 25-mik unioqqutitsinerit Kalaallit Nunaanni Pinerluttulerinermut Inatsimmi malittarisassiat malillugit akileeqqusissutitut ittumik pineqaatissiissutinik nassataqarsinnaapput.

  Imm. 2.  § 11-p malitsigisaanik najoqqutassanut atuutsinneqartunut Kalaallit Nunaanni Pinerluttulerinermut Inatsimmi malittarisassiat malillugit akileeqqusissutitut ittumik pineqaatissiissutinik nassataqartitsisoqarsinnaavoq.

  Imm. 3.  Inatsisartut inatsisaat malillugu Inatsisartut inatsisaat imaluunniit najoqqutassiat akileqqusissutip aalajangersaanissaanik tunngavissiiffiini akileqqusissut Kalaallit Nunaanni Pinerluttulerinermut Inatsimmi malittarisassat malillugit inatsisitigut inuttut naatsorsuussamut akileqqusassanngortinneqarsinnaavoq.

  Imm. 4.  Imm. 1-3 malillugit suliarisassanngortitat Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmi siullertut ingerlatsiviusutut suliarisassanngortinneqassaaq.

  Imm. 5.  Imm. 1-3-mi aalajangersakkatut akileeqqusissutit Nunatta Karsianut tussapput.

 

  § 28.  Inatsisartut inatsisaanni matumani malitaarisassanik imaluunniit inatsisartut inatsisaata matuma nassatarisaanik  aalajangersakkanik aamma akuersissummi atugassarititaasunik unioqqutitsineq aningaasaqarnikkut iluanaarutaasimappat, iluanaarutit Kalaallit Nunaanni Pinerluttulerinermut Inatsit naapertorlugu arsaarinnissutigineqassapput. Arsaarinnittoqarsinnaanngippat, akiliisitsissutissap annertussusilerneqarnerani tamanna immikkut isiginiarneqassaaq.

  Imm. 2.  Arsaarinnissutaasut Nunatta Karsianut iluaqutissanngortinneqassapput.

 

Kapitali 11

Atuutilersitsineq, atorunnaarsitsinermut aamma ikaarsaariarnermut aalajangersakkat

 

  § 29. Inatsisartut inatsisaat 1. januar 2019-imi atuutilissaaq.

  Imm. 2.  Tamatuma peqatigisaanik Erngup nukingata innaallagissiornermut atorneqartarnera pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 11 8. juuni 2014-imeersoq atorunnaarsinneqassaaq.

  Imm. 3.  Inatsisartut inatsisaata atuutilernerani erngup nukinganik isumalluutinik misissueqqaarnissamut atuilernissamulluunniit akuersissutaareersimasut, Inatsisartut inatsisaannut pineqartumut ilaasut, piffissami akuersissuteqarfiusumi atuutiinnassapput.

 

 

 

Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 27. november 2018

 

 

 

Kim Kielsen