Kapitali 1
Atuuffia

§ 1.  Inatsisartut inatsisaat erngup nukinganik isumalluutinik innaallagissiornermut atuinissamut, suliassanullu tamatumunnga attuumassutilinnut misissueqqaarnermut atuinermullu atorneqassaaq.
Imm. 2.  Isumannaallisaaneq, peqqinnissaq, avatangiisit, isumalluutinik atuineq inuiaqatigiinnilu nungusaataanngitsumik atuinissaq eqqarsaatigalugit suliassat, inatsimmut ilaatinneqartut isumannaatsumik, kiisalu pissutsinut nunat tamalaat suleriaaseqarneranni akurisaasunut naleqquttumik naapertuuttumillu suliarineqarnissaat Inatsisartut inatsisaatigut anguniarneqarpoq.

§ 2.  Inatsisartut inatsisaat erngup nukinganik isumalluutinut, ukiumut 1 megawatt (MW) taannaluunniit sinnerlugu pilersuisinnaasutut nalilerneqartunut atorneqassaaq.
Imm. 2.  Erngup nukinganik innaallagissiorfik qinnutigineqartoq annerpaamik 1 MW tikillugu innaallagissiorsinnaappat, erngup nukinganik isumalluutinik misissueqqaarnissamut atuinissamulluunniit qinnuteqaat nukimmik pilersuineq pillugu Inatsisartut peqqussutaat suliarineqassanersoq Naalakkersuisut aalajangiisinnaapput.

Kapitali 2
Misissueqqaarnerit atuinerlu

§ 3.  Erngup nukinganik isumalluutit innaallagissiornermut atorneqarnissaannut misissueqqaarnernut atuinernullu Namminersorlutik Oqartussat kisermaassisinnaatitaapput.

§ 4.  Erngup nukinganik isumalluutit innaallagissiornermut atorneqarnissaannut misissueqqaarnissamut imaluunniit atuinissamut Naalakkersuisut piumasaqaatinik immikkut ittunik aalajangersaasinnaapput. Misissueqqaarnissamut atuinissamullu akuersissutit immikkoortillugit tunniunneqarsinnaapput.
Imm. 2.  Atortussiassanik aatsitassanit pisunik atuinermut atatillugu nukissamik tunisassiornissamut erngup nukinganik isumalluutinik misissueqqaarnissamut atuinissamullu akuersissutit, suliani taamaattuni oqartussaasut suliaqarnerinut tamarmiusumut atasutut Naalakkersuisunit nalunaarutigineqassapput. Taamaattorli erngup nukinganik isumalluutinik atuinissamut akuersissut aalajangersimasoq Inatsisartut inatsisaat manna malillugu suliarineqassaaq.
Imm. 3.  Misissueqqaarnissamut imaluunniit atuinissamut akuersissutit malillugit suliaqarnerit Inatsisartut inatsisaat manna, tassunga atatillugu atugassarititaasussatut aalajangersarneqartut aammalu inatsisit allat sukkulluunniit atuuttut naapertorlugit ingerlanneqassapput.
Imm. 4.  Qinnuteqartut ataasiakkaat erngup nukinganik isumalluutit pineqartut ilaannaanik atuisussatut naatsorsuutigineqarpata, qinnuteqartunut arlalinnut ataatsikkut imm. 1 malillugu akuersissutinik Naalakkersuisut nalunaaruteqarsinnaapput.

§ 5.  Misissueqqaarnissamut akuersissutit erngup nukinganik isumalluutinut aalajangersimasunut, nunataanilu killeqarfiliussat iluanni atuuttussanngorlugit, aammalu atugassarititaasut Naalakkersuisunit aalajangersarneqarsimasut tunngavigalugit nalunaarutigineqartassapput.
Imm. 2.  Misissueqqaarnissamut akuersissutit ukiut pingasut tikillugit kisermaassisinnaatitaaffinngorlugit tunniunneqassapput. Annertunerusumik misissueqqaarnissaq siunertaralugu misissueqqaarnissamut akuersissutip sivitsorneqarnissaanik Naalakkersuisut nalunaaruteqarsinnaapput. Sivitsuinermi piffissap ukiunik pingasunik ilaqqinneqarnissaa akuerineqarsinnaavoq. Piffissaq misissueqqaarnissamut akuersissuteqarfiusoq ukiunit arfinilinnit sivisunerussanngilaq.
Imm. 3.  Pisinnaatitaaffimmik pigisaqartoq misissueqqaarnissamut akuersissut tunngavigalugu piiaanissamut akuersissummik tunineqarsinnaatitaavoq, piumasaqaatit uku tamarmik naammassineqarsimappata:
1)  Pisinnaatitaaffimmik pigisaqartup misissueqqaarnissamut akuersissut malillugu misissueqqaarneq naammassisimasussaavaa, aammalu atuinissamut akuersissummik tunineqarnissamut qinnuteqaammi allaaserineqartutut suliassaq naammassisinnaassallugu,
2)  Pisinnaatitaaffimmik pigisaqartup misissueqqaarnissamut akuersissummi piumasaqaatit naammassisimasussaavai, taakkununngalu misissueqqaarnissamut akuersissut tunngavigalugu atuinissamut akuersissutip nalunaarutigineqarnissaanut piumasaqaatit ilaatinneqarput, aamma
3)  Misissueqqaarnissamut akuersissutip naannginnerani pisinnaatitaaffimmik pigisaqartoq atuinissamut akuersissummik tunineqarnissamut qinnuteqassaaq.
Imm. 4.  Akuersissut ingerlatseqatigiiffimmut, pisinnaatitaaffimmik pigisaqartup toqqagaanut tunniunneqarsinnaavoq, tamanna pillugu tak. § 8, imm. 1.

§ 6.  Pisinnaatitaaffimmik pigisaqartoq suliffik suliallu akuersissummi pineqartut, taakkulu inerneri, taakkununngalu misissuinerup inerneri pillugit nalunaarusianik akuttoqatigiinnik Naalakkersuisunut nassiussisassaaq.
Imm. 2.  Nalunaarusiat paasissutissallu, imm. 1 naapertorlugu pisinnaatitaaffimmik pigisaqartup Naalakkersuisunut nassiussai akuersissutip naaneraniit  ukiut pingasut tikillugit isertuunneqartussaapput, Inatsisartut inatsisaat manna naapertorlugu allanik aalajangersaasoqarsimanngippat imaluunniit akuersissummi piumasaqaateqartoqarsimanngippat.
Imm. 3.  Nalunaarusiornermut kiisalu nalunaarusiamut tassunga atatillugu isertuussinissamut aalajangersakkanik imaluunniit akuersissummi piumasaqaatinik sukumiisunik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

§ 7.  Atuinissamut akuersissutit erngup nukinganik isumalluutinut aalajangersimasunut, nunataanilu killeqarfiliussat iluanni atuuttussanngorlugit, aammalu atugassarititaasut allat Naalakkersuisunit aalajangersarneqarsimasut tunngavigalugit nalunaarutigineqartassapput.
Imm. 2.  Piumasaqaatit, tassungalu nukissiornerup minnerpaaffissaanut annerpaaffissaanullu aammalu erngup piiarneqartussap minnerpaaffissaanut annerpaaffissaanullu tunngasut ilanngullugit, tunngavigalugit atuinissamut akuersissutit nalunaarutigineqarsinnaapput.
Imm. 3.  Atuinissamut akuersissutit kisermaassisinnaatitaaffiusumik, aammalu ukiut 40-it tikillugit piffissaliiffigineqarlutik tunniunneqartassapput, taamaattorli takuuk § 13, imm. 2.
Imm. 4.  Imm. 3 malillugu atuinissamut akuersissutip piffissaq atuuffissaa, qinnuteqartup piffissaq eqqarsaatigalugu pisariaqartitatut uppernarsagai aallaavigalugit aalajangerneqassaaq.

Kapitali 3
Piumasaqaatit atugassarititaasullu

§ 8.  Atuinissamut akuersissutit taamaallaat piginneqatigiiffinnut imaluunniit aktianik piginneqatigiiffinnut, kiisalu ingerlatseqatigiiffeqariaatsinut assingusunut tunniunneqarsinnaavoq. Suliffeqarfik suliffeqarfimmi akuersissullu malillugu suliassanut pisariaqartunik ilisimasaqassaaq aningaasaqarnikkullu tunuliaqutaqassalluni. Ingerlatseqatigiiffik Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqassaaq. Piffissaq akuersissuteqarfiusoq tamakkerlugu suliffeqarfiup imm. 1.-3-mi piumasaqaataasut naammassisimassavai, aammalu aningaasaatiminik atugassaqartitsissalluni, tassungalu ilanngullugu akiliisarnerminik unitsitsisimassanngilaq, akiliisinnaajunnaarsimassanngilaq imaluunniit pissutsinik tassunga sanilliunneqarsinnaasunik atugaqassanngilaq.
Imm. 2.  Atuinissamik akuersissummik tunineqartoq aammattaaq erngup nukinganik innaallagissiorfimmik, atortunillu tassunga atasunik tamanik piginnittuussaaq, taakkununngalu ilaapput sapusiat, ikerasaliat, sulluliat, tasinngortaliat, ruujorit, turbinit, pilersuinermi aqqusersuutit il.il., akuersissutitut nalunaarutigineqartoq naapertorlugu innaallagissiornermi atorneqartussat. Tassani pineqanngillat erngup nukinganik innaallagissiorfiit atortullu tassunga atasut Namminersorlutik Oqartussanit attartortinneqartut.

§ 9.  Misissueqqaarneq atuinissarlu, taakkulu siunertaralugit iliuusissat aallartinneqartussat aallartinneqannginnerini, suliffeqarfimmut pilersaarut Naalakkersuisunit akuerineqassaaq.

§ 10.  Suliffeqarfik, atuinissamut akuersissummik nalunaarfigineqartoq taamaallaat suliffeqarfimmik erngup nukinganut innaallagissiorfilimmik pilersitsisinnaavoq ingerlatsisinnaallunilu, taamaattorli takuuk imm. 2.
Imm. 2. Naalakkersuisut suliffeqarfiup, atuinissamut akuersissuteqarfigineqartup aamma suliffeqarfimmik attuumassuteqartumik allamik ingerlatsisinnaanissaanut akuersissummik nalunaaruteqarsinnaapput. Suliffeqarfiup attuumassuteqartup pilersinneqarnissaanut ingerlanneqarnissaanullu akuersissut, atuinissamut akuersissutip, tassanilu aalajangersakkat akuersissuteqarnissamullu atugassarititaasussatut aalajangersarneqartut ilaattut aalajangersarneqassaaq.

§ 11.  Erngup nukinganik isumalluutit innaallagissiornermut atorneqarnissaannut misissueqqaarnissamut atuinissamullu akuersinissamut piumasaqaatit pillugit Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput. Naalakkersuisut ilaatigut makku pillugit aalajangersakkanik aamma akuersissutinut atugassarititaasussanik aalajangersaasinnaapput:
1) innaallagissiaq atorneqartussamit sinneruttoq kiisalu innaallagissiap ilaa pisortat innaallagissamut aqqusersuutaat imaluunniit suleqataasut namminersortut aqqutigalugit pilersuinermut atorneqartoq.
2) akuersissummi piumasaqaatitut aalajangersarneqartut naammassineqarsimanersut pillugu Naalakkersuisut pisinnaatitaaffimmillu pigisaqartup akornanni aaqqiagiinngissutit isumaqatigiissitsiniartarnernut eqqartuussivimmut suliakkiissutigineqassasut, taassumalu aalajangiinera inaarutaasussaavoq,
3) misissueqqaarnermi suliassamik ilusilersuineq piffissamullu pilersaarut,
4) pisinnaatitaaffimmik pigisaqartup aaqqissuussaanikkut teknikkikkullu pisinnaasaanut uppernarsaaneq,
5) nalunaarusiortussaatitaaneq aamma qularnaveeqqusiissuteqarnissamut piumasaqaatit, aamma
6) avatangiisinik iluarseeqqinnissaq tamatumunngalu qularnaveeqqusiinissaq.
Imm. 2.  Erngup nukinganik innaallagissiorfimmik, innaallagissiorfiup innaallagissiaata annersaa aatsitassarsiornermut atatillugu atorneqassappat, sananissamut ingerlatsinermullu akuersissut aatsitassarsiornermut sulianullu tamatumunnga tunngassuteqartunut Inatsisartut Inatsisaat (aatsitassarsiornermut inatsit) naapertorlugu Naalakkersuisunit nalunaarutigineqassaaq. Erngup nukinganik isumalluutinik atuinissamut akuersissut Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 4, imm. 2 naapertorlugu aatsaat tunniunneqarsimappat, akuersissut taamaattoq nalunaarutigineqarsinnaavoq. Aalajangersakkat imaluunniit akuersissuteqarnissamut piumasaqaatit, imm. 1 imaluunniit Inatsisartut inatsisaanni maleruagassat allat naapertorlugit aalajangersarneqarsimasut aatsitassanik misissueqqaarnermut, misissuinermut atuinermullu, kiisalu tamatumunnga atatillugu erngup nukinganik innaallagissiorfimmik sananermut ingerlatsinermullu atatillugu Naalakkersuisunit saneqqunneqarsinnaapput.
Imm. 3.  Pisinnaatitaaffimmik pigisaqartoq allallu, Inatsisartut inatsisaanni ilaatinneqartut, inatsit atuuttoq malillugu oqartussaasut suliaqarnerinut sunulluunniit atatillugu aningaasartuutinik akiliissapput. Akiligassat akitsuutitut imaluunniit aningaasartuutinut utertitsinertut akilersinneqarsinnaapput. Sulianik suliaqarnermut imaluunniit oqartussaasut suliaqarnerinut atatillugu aningaasartuutaasut eqqarsaatigalugit akitsuutit aalajangerneqassapput, taakkununngalu nakkutilliinermut aammalu avataaniit siunnersorteqarnermut ikiorteqarnermullu aningaasartuutit ilaatinneqassapput.
Imm. 4.  Pisinnaatitaaffimmik pigisaqartoq akiligassanik qanoq annertussusilinnik Namminersorlutik Oqartussanut akiliisassanersoq atuinissamut akuersissummi aalajangersarneqartassaaq. Tassunga ilanngullugu akiligassaq, erngup nukinganik isumalluutinut annertussusiliussaq, akuersissummi ilaatinneqartoq (annertussutsimut akiliutit) tunngavigalugu, erngup nukinganik isumalluutinik atuineq aalajangersimasoq (atuinermut akiliutit) tunngavigalugu imaluunniit innaallagissiaq tunisassiarineqartoq (tunisassiornermut akiliutit) tunngavigalugu naatsorsorneqartoq akilersinneqartoq aalajangersarneqarsinnaavoq. Kiisalu suliffeqarfimmi akuersissuteqarfiusumi aningaasaqarnikkut iluanaarutissanit (iluanaarutissanit akiliutit) Namminersorlutik Oqartussanut akiliuteqarnissamut piumasaqaatinik aalajangersaasoqarsinnaavoq.
Imm. 5.  Pisinnaatitaaffimmik pigisaqartup sulisartunik nunaqavissunik atuinissaa pillugu akuersissummut atugassarititaasunik aalajangersakkanillu Naalakkersuisut aalajangersaassapput. Taamaattoq suliffeqarfiup pisariaqartitsinera tunngavigalugu sulisussanik piginnaaneqartunik Kalaallit Nunaanni pissaqartoqartinnagu, pisinnaatitaaffimmik pigisaqartoq sulisussanik, Kalaallit Nunaata saniatigut sumiiffinnit allaaneersunik atuisinnaavoq. Suliassani, pilersuinerni kiffartuussinernilu nunaqavissut suliffeqarfiutaannik pisinnaatitaaffimmik pigisaqartup atuinissaa pillugu Naalakkersuisut akuersissummut atugassarititaasunik aalajangersakkanilu aalajangersaassapput. Taamaattoq nunaqavissut suliffeqarfiutaat teknikkikkut niuernikkulluunniit unammillersinnaassuseqanngippata suliffeqarfiit allat atorneqarsinnaapput.
Imm. 6.  Pisinnaatitaaffimmik pigisaqartup pissutsinik teknikkimut, avatangiisinut isumaginninnermilu aningaasaqarnermut tunngasunik misissuisarnissaa naliliisarnissaalu pillugu akuersissuteqarnermut piumasaqaatinik aalajangersakkanillu Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput, ilanngullugit inuiaqatigiinni piujuartussamik iluaqutaasumik sunniuteqartitsinissaq, tamanna pillugu nassuiaatinik suliaqartarnissaq.
Imm. 7.  Qanoq pisoqartillugu misissueqqaarnissamut atuinissamullu akuersissutit atorunnaarsinneqassanersut, imaluunniit Naalakkersuisunit utertinneqarsinnaanersut pillugu akuersissuteqarnermut piumasaqaatinik aalajangersakkanillu Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput. Akuersissummi aalajangersimasumi tamanna pillugu akuersissuteqarnissamut piumasaqaatit allanneqassapput, aammalu tamanna pillugu aalajangersagaasinnaasunut innersuussisoqassaaq.

§ 12.  § 11, imm. 4 malillugu Namminersorlutik Oqartussanut pisinnaatitsissummik pigisaqartup akiliuteqarnissaanut aalajangersaanermut ataqatigiissillugu, pisinnaatitsissummik pigisaqartoq suliaqarnermut akuersissummi pineqartumut ilaasumut akileraaruteqartitsinnginnissamik nalunaarfigineqarsinnaavoq.
Imm. 2.  Imm. 1 malillugu akileraaruteqartitsinnginnissamut akuersinissaq sioqqullugu, § 4, imm. 3 malillugu akuersissummut tunniunneqarsimasumut piffissaliussamut, aningaasanut inatsimmi oqaasertaliussamik ilanngussinikkut Naalakkersuisut piginnaatinneqassapput.

Kapitali 4
Atuinissamut akuersissutip isumaqatiginninniutigineqaqqittarnera

§ 13.  Atuinissamik akuersissummut piffissaliussap affaata ingerlareernerani akuersissummik pigisaqartoq aamma Naalakkersuisut piffissap atuinissamik akuersissuteqarfiusup naanerata kingorna piffissaq atorneqartussaq pillugu isumaqatiginninniarnernik aallartitsissapput. Taamaattorli akuersissutip atorunnaarnissaanut ukiut qulit sinnerunneranni aatsaat isumaqatiginninniarnerit aallartinneqartariaqarput.
Imm. 2.  Atuinissamik akuersissutip ukiut 20-t tikillugit sivitsoqqinnissaanik Naalakkersuisut akuersissuteqarsinnaapput. Piumasaqaatitut aalajangersarneqartut naammassineqarsimappata, piffissaq akuersissuteqarfiusup ukiut 20-t tikillugit ilaqqinneqarsinnaavoq. Piumasaqaatitut aalajangersarneqartut naammassineqarsimappata, pisinnaatitaaffimmik pigisaqartup piffissap akuersissuteqarfiusup ukiut 20-t tikillugit sivitsorneqarsinnaaneranut pisinnaatitaaffeqarnera atuinissamut akuersissummi Naalakkersuisut nalunaarutigisinnaavaat.
Imm. 3. Suliassap piviusunngortinnissaanut mianerisassat immikkorluinnaq ittut pisariaqartilerpassuk, Naalakkersuisut imm. 2 naapertorlugu sivitsuinerup saniatigut atugassarititaasussatut aalajangersarneqartut naammassineqarsimappata piffissaq akuersissuteqarfiusoq ukiunik 20-nik sivitsoqqissinnaavaat.
Imm. 4.  Atuinissamut akuersissutip piffissaq atuuffissaa tamarmiusoq ukiunit 80-init sivisunerussanngilaq.
Imm. 5.  Atuinissamut akuersissutip naanerata kingorna piffissaq pillugu isumaqatigiissuteqartoqarsinnaanngippat, § 15, imm. 1 naapertorlugu erngup nukinganik innaallagissiorfik Namminersorlutik Oqartussat tigussagaat Naalakkersuisut aalajangersinnaavaat.

§ 14.  Piffissap atuinissamut akuersissuteqarfiusup naanissaa sioqqullugu erngup nukinganik innaallagissiorfiup Namminersorlutik Oqartussanut akeqanngitsumik tunniunneqarnissaa pillugu Naalakkersuisut aamma atuinissamut akuersissummik pigisaqartoq isumaqatigiissuteqarsinnaapput.

Kapitali 5
Tigusisinnaatitaaneq

§ 15.  Piffissap atuinissamik akuersissuteqarfiusup naanerani atorunnaarneraniluunniit, erngup nukinganik innaallagissiorfik Namminersorlutik Oqartussanut tunniunneqassasoq Naalakkersuisut atuinissamut piumasaqaatini aalajangersinnaavaat imaluunniit aalajangiisinnaapput. Taamaattoqartillugu akuersissummik pigisaqartup erngup nukinganik innaallagissiorfik atortullu tassunga atasut, taakkununngalu sapusiat, ikerasaliat, sulluliat, tasinngortaliat, ruujorit, turbinit, pilersuinermi aqqusersuutit il.il. ilanngullugit, kiisalu inissiat atortullu erngup nukinganik innaallagissiorfiup ingerlanneqarnerani atorneqartut, Namminersorlutik Oqartussanut tamakkiisumik pigineqartussanngorlugit akeqanngitsumillu tunniutissavai.
Imm. 2. § 7 naapertorlugu tigusisinnaatitaaneq, akuersissummik tunniussinermi aalajangersaavigineqartoq Kalaallit Nunaanni  Eqqartuussivimmi nalunaarsorneqassaaq.
Imm. 3.  Imm. 1 naapertorlugu tigusinissap aalajangiunneqarneranut atatillugu Naalakkersuisut aalajangiisinnaapput, erngup nukinganik innaallagissiorfik tamakkiisumik ingerlasinnaatillugu tunniunneqassasoq, tamatumani imaassimanngippat atugassarititaasut taamaattut atuinissamut akuersissummik pigisaqartumut naleqqutinngitsumik nammakkersuutaalissasut.
Imm. 4.  Inatsisartut inatsisaat manna naapertorlugu erngup nukinganik innaallagissiorfiup Namminersorlutik Oqartussanut tunniunneqarnissaa ukiunik pingasunik sioqqullugu, Namminersorlutik Oqartussat tigusinissaannut pisariaqartunik piareersaateqarniarlutik, aammalu ataavartumik ingerlatsinerup ingerlaannarnissaa qulakkeerniarlugu tamakkiisumik akornusersorneqaratillu erngup nukinganik innaallagissiorfimmut atortuinullu tassunga atasunut Naalakkersuisut isersinnaatitaassapput. Atuinissamut akuersissummik pigisaqartumut annertuumik akornutaanngitsumik aningaasartuutaanngitsumillu tamanna pissaaq.
Imm. 5.  Erngup nukinganik innaallagissiorfik Namminersorlutik Oqartussanut tunniunneqanngippat, atuinissamik akuersissummik pigisaqartup sulinini unitsissavaa, aammalu erngup nukinganik innaallagissiorfik, maleruagassanut Naalakkersuisut tamatumunnga aalajangersagaannut aammalu akuersissummi piumasaqaatinut aalajangersakkanut naapertuuttumik matusinissaq isumagissallugu.
Imm. 6.  Tigusisinnaatitaanermut akuersissummi piumasaqaatinik aalajangersakkanillu ersarinnerusunik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput, tassungalu pissutsit imm. 1-5-imi taaneqartut ilaapput.

§ 16.  § 15, imm. 1 naapertorlugu erngup nukinganik innaallagissiorfik tiguneqarpat, akiligassat nammagassallu erngup nukinganik innaallagissiorfiup pisussaaffigisai tamarmik atorunnaassapput.

§ 17.  Erngup nukinganik innaallagissiorfimmik tiguneqartumik attartortitsinissamik Naalakkersuisut isumaqatigiissuteqarsinnaapput. Inatsisartut inatsisaanni matumani aalajangersakkat naapertorlugit attartortoq atuinissamut akuersissummik nalunaarfigineqassaaq.

Kapitali 6
Oqartussaasut suliarinnittarnerat

§ 18.  Misissueqqaarnissamut atuinissamulluunniit akuersissummik qinnuteqaat Naalakkersuisunut tunniunneqassaaq.
Imm. 2.  Suliaq Inatsisartut inatsisaanni matumani pineqartunut ilaasoq oqartussaasumit ataatsimit ingerlanneqassasoq Naalakkersuisut aalajangersinnaavaat, aammalu ingerlatsinerup ingerlanneqarnissaa pillugu Inatsisartut inatsisaanni matumani killissarititaasut iluanni sukumiinerusunik maleruagassiorsinnaallutik.
Imm. 3.  Inatsisit oqartussaasut allat piginnaatitaaffiisa ataanni inissisimasut ataqqillugit, sumiiffiit akuersissummut ilaatinneqartut iluini avataannilu suliffeqarfinnik suliassanillu, Inatsisartut inatsisaat manna naapertorlugu ilaatinneqartunik ingerlatsinissamut aalajangersakkanik akuersissuteqarnissamullu piumasaqaatinik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

§ 19.  Misissueqqaarnissamut imaluunniit atuinissamut akuersissuteqartoqannginnerani tusarniaasoqarsimassaaq. Tusarniaanermi ilaatinneqassapput:
1) Kikkulluunniit suliap inernissaanut ataasiakkaarlutik annertuumillu soqutigisaqartut.
2) Sulisitsisut kattuffii aamma sulisartut kattuffii, kiisalu Kalaallit Nunaanni peqatigiiffiit kattuffiillu, malittarisassatik malillugit inuiaqatigiinni piujuartitsisussamik iluaqutaasumik sunniuteqartitsinissamut, avatangiisinik illersuinissamut imaluunniit inuit pisinnaatitaaffiinut tunngatillugu annertuunik soqutigisaqartut.
3) Kommunit oqartussaasullu kalluarneqartussat.
Imm. 2.  Naalakkersuisut sivikinnerpaamik sapaatit akunnerini arfinilinni tusarniaanermi akissuteqarnissamut piffissaqartitsinissamik aalajangersaassapput.

§ 20.  Akuersissummik qinnuteqartut aamma akuersissummik pigisaqartut paasissutissat, Inatsisartut inatsisaat, maleruagassat taanna tunngavigalugu aalajangersarneqartut aammalu akuersissuteqarnermi piumasaqaatit naapertorlugit oqartussaasutut suliaqarnerminni Naalakkersuisut pisariaqartinneqartutut isumaqarfigisaat tamaasa Naalakkersuisunut nalunaarutigisussaavaat.
Imm. 2.  Paasissutissanik nalunaaruteqartarnissamut maleruagassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput, taakkununngalu paasissutissat allagaatinik takunnissinnaatitaanermut maleruagassanut ilaatinneqannginnissaannut maleruagassat ilaatinneqarput.

Kapitali 7
Nakkutilliineq

§ 21.  Inatsisartut inatsisaat manna naapertorlugu pisinnaatitaaffimmik pigisaqartup sulineranik Naalakkersuisut nakkutilliisuussapput, aammalu Inatsisartut inatsisaata kiisalu maleruagassat piumasaqaatillu Inatsisartut inatsisaat tunngavigalugu aalajangersarneqartut malinneqarnissaannik peqqusisinnaallutik.
Imm. 2.  Naalakkersuisut eqqartuussisup aalajangiineranik tunngaveqanngikkaluarlutik ilisarnaammik atorsinnaasumik takutitsinikkut suliap nakkutigineqarnissaanut pisariaqartitsineq tunngavigalugu suliffeqarfimmi immikkoortunut tamanut isersinnaatitaassapput.
Imm. 3.  Akuersissummik pigisaqartup piffissaliussap naleqquttup iluani  peqqussut naammassinngippagu, piginnittup akiligaanik annaasaqaatigisinnaasaanillu peqqussutaasoq Naalakkersuisunit naammassineqarsinnaavoq.

Kapitali 8
Aalajangersakkat allat

§ 22.  Misissueqqaarnissamut imaluunniit atuinissamut akuersissut Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmi nalunaarsorneqassaaq.
Imm. 2.  Misissueqqaarnissamut imaluunniit atuinissamut akuersissummik allamut tunniussineq sunaluunniit, toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit pisoq, Naalakkersuisunit akuersissutigineqassaaq. Naalakkersuisut atugassarititaasut Naalakkersuisunit aalajangersarneqartut tunngavigalugit tunniussinissamut siumoortumik akuersissummik pisinnaatitaaffimmik pigisaqartoq nalunaarfigisinnaavaat.
Imm. 3.  Imm. 2 naapertorlugu erngup nukinganut akuersissutip tunniunneqarnissaanut akuersinermut atatillugu, aamma nunaminertanut sanaartugassanullu il.il., erngup nukinganut akuersissummut ilaatinneqartunut, pilersaarusiornermut nunaminertanillu atuinermut inatsit naapertorlugu akuersissutit tunniunneqarnissaannut Naalakkersuisut akuersissapput. Naalakkersuisut akuersinissamut piumasaqaatinik aalajangersaasinnaapput.

§ 23.  Pisinnaatitaaffimmik pigisaqartoq ajoqusikkanut, suliffeqarfimmi sulianiluunniit akuersissummi pineqartuni piliarineqartunut taarsiinissamut maleruagassat nalinginnaasut malillugit taarsiisussaatitaavoq, inatsisini allani akisussaaffiup ingerlaqqinnissaa allassimanngippat.
Imm. 2.  Pisinnaatitaaffimmik pigisaqartup taarsiisussaatitaanerata sillimmasiissummik allatulluunniit qularnaveeqqusiissummik matussuserneqarsimanissaa pillugu akuersissummi piumasaqaatini Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.
Imm. 3.  Entreprenųrit, pilersuisut kiffartuussisullu kiffartuussinerat suliffeqarfimmi suliamiluunniit, Inatsisartut inatsisaat manna naapertorlugu akuersissummut ilaatinneqartuni atorneqarnerat naapertorlugu,taarsiisussaatitaanerisa sillimmasiissummik allatulluunniit qularnaveeqqusiissummik matussuserneqarsimanissaat pillugu aalajangersakkanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

§ 24.  Susassaqanngitsut erngup nukinganik innaallagissiorfimmut sumiiffimmullu akuersissummut atasumut inunnit angalaarfigineqarnissaa immikkut ulorianaateqarsinnaasumut isersinnaanissaat pinngitsoorniarlugu iliuusissat pisariaqartut, atuinissamik akuersissummik pigisaqartup isumagissavai.

Kapitali 9
Pinngitsaaliissummik taarsiinertalimmik pigisanik piginnikkunnaarsitsineq

§ 25.  Erngup nukinganik isumalluutinik misissueqqaarnerup atuinerullu naammassinissaanut pisariaqartutut isigineqarpat, Naalakkersuisut pinngitsaaliissummik taarsiinertalimmik pigisanik piginnikkunnaarsitsisinnaapput. Pinngitsaaliissummik taarsiissutitalimmik pigisanik piginnikkunnaarsitsineq, pinngitsaaliissummik taarsiissutitalimmik pigisanik piginnikkunnaarsitsineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni maleruagassat malillugit pissaaq.

Kapitali 10
Pineqaatissiissutaasinnaasut

§ 26.  Pinerluttulerinermut inatsimmi pineqaatissiissutaasinnaasut malillugit pineqaatissiisoqarsinnaavoq,
1)  akuersissummik pigisaqarani suliassanik § 1-imi ilaasunik ingerlatsisunut,
2)  Inatsisartut inatsisaanni maleruagassanik unioqqutitsisunut,
3)  Inatsisartut inatsisaat imaluunniit aalajangersakkat Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu aalajangersarneqartut naapertorlugit piumasaqaatinik nalunaarutigineqartunik unioqqutitsisunut,
4)  § 21, naapertorlugu, aalajangersakkat Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu aalajangersarneqartut naapertorlugit, imaluunniit akuersissuteqarnermut piumasaqaatit naapertorlugit peqqussutinik malinninngitsoortunut, imaluunniit
5)  paasissutissanik eqqunngitsunik salloqittaalluniluunniit tunniussisunut, imaluunniit paasissutissanik § 6, imm. 1, § 20, imm. 1 naapertorlugu imaluunniit inatsisartut inatsisaat tunngavigalugu aalajangersakkat aalajangersarneqarsimasut akuersissuteqarnermulluunniit piumasaqaatit naapertorlugit oqartussaasup piumasarisaanik nipangiussisunut.
Imm. 2.  Unioqqutitsisoq suliffeqarfiuppat, tamakkiisumik ilaannaasumilluunniit Namminersorlutik Oqartussanit, kommunimit imaluunniit kommunit suleqatigiiffiannit, aktianik piginneqatigiiffimmit, pigisaqaqatigiiffimmit, piginneqatigiiffimmit, assigisaannilluunniit pigineqartoq, suliffeqarfik il.il. taamatut akisussaatinneqarsinnaavoq. Taamatuttaaq unioqqutitsisut tassaappata Namminersorlutik Oqartussat, kommunit imaluunniit kommunit suleqatigiiffiat, aamma tamanna atuutissaaq.
Imm. 3.  Aalajangersakkani Inatsisartut inatsisaat manna naapertorlugu aalajangersarneqartuni maleruagassanik unioqqutitsinerit pinerluttulerinermut inatsimmi maleruagassat naapertorlugit pineqaatissiinermik imaluunniit akiliisussanngortitsinermik kinguneqarsinnaasoq aalajangersarneqarsinnaavoq.
Imm. 4.  Maleruagassanik, Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu aalajangersarneqartunik unioqqutitsineq suliffeqarfimmit, tamakkiisumik ilaannaasumilluunniit Namminersorlutik Oqartussanit, kommunimit imaluunniit kommunit suleqatigiiffiannit, aktianik piginneqatigiiffimmit, pigisaqaqatigiiffimmit, piginneqatigiiffimmit assigisaannilluunniit pigineqartumit piliarineqarpat, tamanna pinerluttulerinermut inatsit naapertorlugu pineqaatissiisoqarsinnaanera aalajangersarneqarsinnaavoq, tassungalu akiliisussanngortitsisarneq arsaarinnittarnerlu ilaatinneqarput. Taamatuttaaq pinerluttulerinermut inatsit naapertorlugu pineqaatissiisinnaaneq pillugu maleruagassanik aalajangersaasoqarsinnaavoq, tassunga ilaallutik unioqqutitsinerup Namminersorlutik Oqartussanit, kommunimit imaluunniit kommunit suleqatigiiffiannit piliarineqarnerani akiliisussanngortitsisarneq arsaarinnittarnerlu.
Imm. 5.  Akileeqqusissutit Nunap Karsianut tutsinneqassapput.

§ 27.  Unioqqutitsineq aningaasaqarnikkut iluanaarutaasimappat, iluanaarutit Kalaallit Nunaanni Pinerluttulerinermut Inatsit naapertorlugu arsaarinnissutigineqassapput. Arsaarinnittoqarsinnaanngippat, akiliisitsissutissap annertussusilerneqarnerani tamanna immikkut isiginiarneqassaaq.
Imm. 2.  Arsaarinnissutit Nunap Karsianut iluaqutissanngortinneqassapput.

Kapitali 11
Atuutilersitsineq il.il.

§ 28. Inatsisartut inatsisaat 1. august 2014-imi atuutilissaaq. Tamatuma peqatigisaanik Erngup nukingata innaallagissiornermut atorneqartarnera pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 12, 1. december 2009-imeersoq atorunnaarsinneqassaaq.
Imm. 2.  Inatsisartut inatsisaata atuutilernerani erngup nukinganik isumalluutinik misissueqqaarnissamut atuilernissamulluunniit akuersissutaareersimasut, Inatsisartut inatsisaannut pineqartumut ilaasut, piffissami akuersissuteqarfiusumi atuutiinnassapput. Taakkua manna tikillugu inatsit atuuttoq naapertorlugu maleruagassaqartinneqaannassapput.

Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 8. juni 2014

Aleqa Hammond