Meeqqat tapersersorneqarnissaannut Inatsisartut inatsisaanni nr. 20, 26. juni 2017-imeersumi § 32, imm. 4, § 34, imm. 2 aamma 3 aamma §57, imm. 4 aamma 6  naapertorlugit aalajangersarneqarput:

 

Kapitali 1
Nalinginnaasumik

Paaqqinniffiit immikkoortortaqarfiillu ilusaat

   § 1.  Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffiit pigineqarlutillu ingerlanneqarsinnaapput:
1) Naalakkersuisunit,
2) kommunalbestyrelsimit imaluunniit kommunalbestyrelsinit arlaqartunit ataatsimoorussamik, imaluunniit
3) suliffeqarfinnit imminut pigisunit.
  Imm.2.  Ulloq unnuarlu paaqqinniffik ingerlanneqarsinnaavoq:
1) isumannaallisagaanngitsutut,
2) isumannaallisagaanngitsutut ilaatigulli matoqqasumik initalittut, imaluunniit
3) isumannaallisakkatut.

  § 2.  Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi ini ilaatigut matoqqasoq tassaavoq, isumaginninnermik suliassaqarfimmi pissaanermik atuineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 6-imi piumasaqaatit naammassineqarsimatillugit, matut silarliit igalaallu parnaarlugit kiisalu timikkut aalajangerlugit il.il. piffissat ilaanni anitsaaliuilluni isersimatitsivik.

  § 3.  Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffik isumannaallisagaq tassaavoq ulloq unnuarlu paaqqinniffik isumannaallisakkamik minnerpaamik ataatsimik immikkoortortalik, immaqalu isumannaallisagaanngitsumik ataatsimik arlalinnilluunniit immikkoortortalik.
  Imm. 2.  Ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi isumannaallisagaasumi matut silarliit igalaallu parnaaqqatittuaannarneqarsinnaapput.
  Imm. 3.  Ulloq unnuarlu paaqqinniffiup isumannaallisagaasup silataani silaannarissarluni aneerfissanik isumannaallisagaasunik peqassaaq.

Katsorsaariaatsit pilersaarusiornerillu

  § 4.  Ulloq unnuarlu paaqqinniffik meeqqanut perorsaanermik, tarnip pissusaanik, tarnip nappaataanik imaluunniit ilaqutariittut katsorsaanermik neqerooruteqarsinnaavoq.
  Imm. 2.  Ulloq unnuarlu paaqqinniffik nittartagaliussaaq, tassani allassimassaaq, katsorsartinnerit qanoq ittut neqeroorutigineqarnersut, taakku ataanni qanoq iliorluni katsorsaasoqartarnersoq, katsorsaariaatsit suut toqqarneqarsimanersut aammalu qanoq naammassineqartarnersut.
  Imm. 3.  Ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi perorsaariaaseq meeqqat ataasiakkaat inerissimassusiat immaqalu piginnaasaasa apparsimanerat eqqarsaatigalugit aaqqissuunneqassaaq.
  Imm. 4.  Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffik meeqqat sapinngisamik nalinginnaanerpaamik inuuneqarsinnaanngorlugit aaqqissugaallunilu ingerlanneqassaaq.

Qitiusumik Inissiinissamut Innersuussisarfik

  § 5.  Naalakkersuisut qitiusumik inissiinissamut innersuussisarfimmik ingerlatsissapput.
  Imm. 2.  Inissiinissamut innersuussisarfimmut nalunaarsinnaassagaanni taassuminngalu atuisinnaassagaanni ulloq unnuarlu paaqqinniffittut akuerisaasimanissaq piumasaqaataavoq.
  Imm. 3.  Meeqqanik ataasiakkaanik inissiinissamik innersuussineq ulloq unnuarlu paaqqinniffiit ataasiakkaat aqutsisuinik oqaloqateqarnikkut pissaaq.
  Imm. 4.  Kommune nammineq pisaminik ingerlataminillu ulloq unnuarlu paaqqinniffimmik misissuissaguni, Qitiusumik Inissiinissamut Innersuussisarfimmut allakkatsigut paasissutissiissaaq. Paasissutissiineq imaqassaaq:
1) meeqqap aqqa,
2) meeqqap inuup-normua,
3) misissuinermut pissutaasoq
4) meeqqamut paasissutissat tunngasut tamarmiusut, aamma
5) meeqqamut iliuusissatut pilersaarut nutartigaq.

Najukkami maleruagassat

  § 6.  Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffiup najukkami maleruagassiamini piffissat ulloq unnuarlu paaqqinniffimmut pulaarfiusinnaasut killilersinnaavai. Killiliinerli taanna paaqqinniffiup iluani eqqissisimanissaq torersumillu pissusilersornissaq eqqarsaatigalugit pisariaqartumit ingasannerussanngilaq.
  Imm. 2.  Najukkami maleruagassat najugarisap siunertaanut naleqqussagaassapput, ulluinnarnilu ingerlanneqarsinnaaneranut akornutaassanatik.

Ulloq unnuarlu paaqqinniffiit aaqqissugaanerat pillugu aalajangersakkat

  § 7.  Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffik meeraq nammineq ineeraqartussanngorlugu aaqqissugaassaaq.
  Imm. 2.  Meeqqap ineeraa meeraq sapinngisamik peqatigalugu aaqqissuunneqassaaq, pisatsersugaaneralu meeqqap ukiuinut immaqalu immikkut pisariaqartitaannut naleqquttuussalluni.
  Imm. 3.  Meeqqat uffarfissaqassapput, perusuersartarfeqassallutik kiisalu ininik isersimaarfissaqassallutik.
  Imm. 4.  Ulloq unnuarlu paaqqinniffik meeqqat sunngiffimminni sammisaqarnissamut periarfissaqartillugit aaqqissugaassaaq.
  Imm. 5.  Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffik ataatsimoorussamik isersimaartarfeqassaaq, ini meeqqat immikkut pisariaqartitaannut naleqqussarlugu aammalu meeqqanit ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi inissinneqarsimasunit tamaginnit atorneqarsinnaasunngorlugu, ilusilersugaasumik.

  § 8.  Ulloq unnuarlu paaqqinniffik sinittussanik pigaartoqartarpat ini sulisut qasuerserfissaat sulisunut perusuersartarfittalik sulisunullu uffarfittalik aaqqissuunneqassaaq.

  § 9.  Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffiup aaqqissugaanera imaassaaq, sanaartornermut qatserisartoqarnermullu oqartussaasunit, uumasut nakorsaattut oqartussaasunit kiisalu sullivinnik nakkutilliisoqarfimmit qaqugukkulluunniit akuerineqarsinnaassalluni.

Kapitali 2
Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffiit Naalakkersuisunit pigineqarlutillu ingerlanneqartut

Ileqqoreqqusaq

  § 10.  Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffiit Naalakkersuisunit pigineqarlutillu ingerlanneqartut ileqqoreqqusaqassapput, imarissallugit:
1) Ateq, najugaq aamma siunertaq.
2) Perorsaanissap siunertaata allaaserineqarnera.
3) Sullinniakkat allaaserineqarnerat.
4) Aqutsisut suliassaasa allaaserineqarnerat.
5) Inummut pingajuusumut tunngatillugu akisussaaneq iliuuseqarsinnaatitaanerlu pillugit maleruagassat.
6) Missingersuusiortarneq, naatsorsuuserineq kukkunersiuinerlu pillugit maleruagassat.
7) Ileqqoreqqusat allanngortinneqassatillugit periaasissat.

Ulluinnarni aqutsineq

  § 11.  Naalakkersuisut meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffinni Naalakkersuisunit pigineqarlutillu ingerlanneqartuni pisortanik atorfinitsitsisarlutillu soraarsinnaapput.
  Imm. 2.  Pisortap ulloq unnuarlu paaqqinniffiup ulluinnarni ingerlanneqarnera isumagissavaa.
  Imm. 3.  Pisortap ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi sulisuusut allat, inatsisit isumaqatigiissutillu atuuttut naapertorlugit atorfinitsittarlugillu soraarsissinnaavai.

Kapitali 3
Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffiit kommunalbestyrelsimit imaluunniit kommunalbestyrelsinit peqatigiiffittut pigineqarlutillu ingerlanneqartut

Akuersisinnaanermut piginnaatitsineq piumasaqaatillu

  § 12.  §§ 13-16 naapertorlugit Naalakkersuisut meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffinnut, kommunalbestyrelsimit ataatsimit imaluunniit kommunalbestyrelsinit arlalinnit kattulluni ingerlanneqartunut, akuersissummik qinnuteqartoqarnerani, ulloq unnuarlu paaqqinniffiup akuerineqarnissamut piumasaqaatinik naammassinninneranik naliliineq tunngavigalugu aalajangiissapput.
  Imm. 2.  Imm. 1 naapertorlugu akuersissut tunngavilersugaasoq allakkatigut nalunaarutigineqassaaq, tassa­nilu nalunaarutigineqassapput ulloq unnuarlu paaqqinniffiup sullinniagai kikkuunersut, kiisalu qassinik inissaqartitsinersoq.
  Imm. 3.  Imm.1 naapertorlugu Naalakkersuisut akuersissuteqarnerminnut atatillugu, piumasaqaatinik akuer­sissut atuutiinnassappat eqquutsinneqartussanik aalajangersaasinnaapput.Naalakkersuisut piumasaqaatinut aalajangersarneqartunut piffissaliussanik ilanngussisinnaapput.
  Imm. 4.  Imm.1 naapertorlugu akuersissut, meeqqat tapersersorneqarnissaannut Inatsisartut inatsisaanni § 33, imm. 1 naapertorlugu meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffiup, kommunalbestyrelsimit ataatsimit imaluunniit kommunalbestyrelsinit arlalinnit kattulluni ingerlanneqartup, kommunit qitiusullu inissanik isumaginnittussaaneratulli isumaginninnissaa piumasaqaataavoq.

  § 13.  Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffik kommunalbestyrelsimit imaluunniit kommunalbestyrelsinit peqatigiinnit pigineqarlunilu ingerlanneqartoq akuerineqassappat, ulloq unnuarlu paaqqinniffiup ataatsimut nalileereernikkut pisariaqartumik pitsaas­suseqarnissaa piumasaqaataavoq.
  Imm. 2.  Ulloq unnuarlu paaqqinniffiup pitsaassusia tunngavissat makkua aallaavigalugit nalilerneqassaaq:
1) Ilinniagaq suliarlu.
2) Namminiissuseq aamma attuumassuteqarfiit.
3) Sullinniakkat, periaatsit angusallu. 
4) Aaqqissuussaaneq aqunneqarnerlu.
5) Piginnaasat.
6) Aningaasaqarneq.
7) Initigut periarfissat.

  § 14.  Ulloq unnuarlu paaqqinniffiup perorsaanermi periaatit aammalu ulloq unnuarlu paaqqinniffiup sullinniagaanut sanilliullugu perorsaanermi anguniagai Naalakkersuisunit § 12 naapertorlugu akuersissuteqarnermut atatillugu, akuerineqassapput.
  Imm. 2.  Perorsaanermi periaatsit sulinermi atussallugit illersorneqarsinnaasut, periaatsinit nunatsinni ulloq unnuarlu paaqqinniffinni taamaqqataani atugaasunit allaanerugaluartut, Naalakkersuisunit akuerineqarsinnaapput.
  Imm. 3.  Perorsaanermik periaaseq anguniagaasorlu akuersissummi allaqqassapput.

  § 15.  § 12 naapertorlugu sulisut tamarmiullutik inuttut suliamullu tunngatillugu piginnaasaat sullinniakkanut sanilliullugit Naalakkersuisut akuersineranni ilanngullugit akuerineqassapput.
  Imm. 2.  Naalakkersuisut akuersisarnermi oqartussaasutut sulisuusut pillugit paasissutissanik, matumani aamma ilinniagaannut tunngasunik aammalu pineqaatissinneqarsimanermut meeqqanillu pi­nerliisimannginnermut uppernarsaatinik, piniarsinnaapput.

  § 16.  Ulloq unnuarlu paaqqinniffiup initigut periarfissaasa siunnerfigineqartunut aammalu perorsaanikkut periaatsinut naleqquttuuneri Naalakkersuisunit § 12 naapertorlugu akuersissuteqarnermut atatillugu, akuerineqassapput.

  § 17. § 12 naapertorlugu ulloq unnuarlu paaqqinniffik akuerineqarnissamik qinnuteqarpat, naliliinissamut atorfissaqartinneqartut suliamut tunngasut, aaqqissuussaanermut aningaasaqarnermullu paasissutissat naalakkersuisunit piumasarineqarpata tunniutissavai.
  Imm. 2.  Ulloq unnuarlu paaqqinniffik nammineq ingerlatsinermut akuersinermi tunngaviusunik allannguuteqartitsissaguni Naalakkersuisunut nalunaarutigissavai.

Ileqqoreqqusaq

  § 18.  Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffiit kommunalbestyrelsimit imaluunniit kommunalbestyrelsinit pigineqartut ileqqoreqqusaqassapput, imarissallugit:
1) Ateq, najugaq aamma siunertaq.
2) Perorsaanissap siunertaata allaaserineqarnera.
3) Ulloq unnuarlu paaqqinniffiup sullinniagaasa allaaserineqarnerat.
4) Aqutsisut suliassaasa allaaserineqarnerat.
5) Inummut pingajuusumut tunngatillugu akisussaaneq iliuuseqarsinnaatitaanerlu pillugit maleruagassat.
6) Missingersuusiortarneq, naatsorsuuserineq kukkunersiuinerlu pillugit maleruagassat.
7) Ileqqoreqqusat allanngortinneqassatillugit periaasissat.
  Imm. 2.  Ileqqoreqqusat allannguutaat Naalakkersuisunit akuerineqassapput.

Akuersissummik atorunnaarsitsineq

  § 19. § 12 naapertorlugu meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffimmut, kommunalbestyrelsimit ataatsimit imaluunniit kommunalbestyrelsinit arlalinnit kattulluni ingerlanneqartumut, akuersissutip atorunnaarsinneqarnissaa Naalakkersuisut aalajangersinnaavaat, ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiup akuersissuteqarnissamut piumasaqaataasut eqquutsikkunnaarpagit.
  Imm. 2.  Imm. 1 naapertorlugu Naalakkersuisut akuersissutip atorunnaarsinneqarnissaa pillugu aalajangiinnginneranni ulloq unnuarlu paaqqinniffik Naalakkersuisunit oqaloqatigineqassaaq. Naalakkersuisut ulloq unnuarlu paaqqinniffik pissutsinik, akuersissummik atorunnaarsitsiniarnermut tunngaviusunik aaqqiiniarnissaanik periarfississavaat.
  Imm. 3.  Naalakkersuisut akuersissutip atorunnaarsinneqarnissaa aalajangerpassuk atorunnaarsitsinissamut piffissaq naammaginartumik sivisussusilik Naalakkersuisut aalajangersassavaat. Piffissaliussaq pissutsinik, atorunnaarsitsinissamik aalajangernermut pissutaasunik naliliineq tunngavigalu aalajangersarneqassaaq.

  § 20.  Naalakkersuisut § 19 apeqqutaatinnagu akuersissuteqarneq piaarnerpaamik atorunnaarsissinnaavaat, taamaaliornissaq pissutsit immikkut ittut, matumani aamma iliuutsinik pillarneqaataasinnaasunik pasitsaassaqartoqarnerata imaluunniit meeqqat ulloq unnuarlu paaqqinniffimmiittut isumannaatsuunissaasa peqqinnissaasalu ulorianartorsiortinneqaratarsinnaanerisa pisariaqalersippassuk.

  § 21.   §§ 19-20 naapertorlugit Naalakkersuisut kommunalbestyrelsit inissiisimasut akuersissutip utertinneqarnera pillugu ilisimatissavai.
  Imm. 2.  Akuersissutip utertinneqarnerani, takuuk §§ 19-20, kommunalbestyrelsit inissiisimasut meeqqat ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi inississimasamik, inisseqqinneqarnissaat akisussaaffigaat.

Akuersissuteqarnerup atorunnaartarnera

  § 22.  Ulloq unnuarlu paaqqinniffik siunertamut akuerisaasumut piffissami ataannartumi ukiunik marlunnik sivisussuseqartumi atorneqanngippat akuersissut siumut ilisimatitseqqeqqaarani atorunnaarsinneqassaaq.

Atuukkunnaarsitsineq

  § 23.  § 12 naapertorlugu akuersissuteqarneq malillugu pisussaaffiit annertuumik sumiginnarneqarsimappata, ulloq unnuarlu paaqqinniffiup kommunalbestyrelsimit ataatsimit imaluunniit kommunalbestyrelsinit arlalinnit kattulluni ingerlanneqartup ingerlanneqarnerata atuukkunnaarsinnissaanik aammalu ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi pineqartuni nammineq ingerlatsilernissamik Naalakkersuisut aalajangersinnaapput.
  Imm. 2.  Atuukkunnaarsitsinissaq pillugu aalajangerneq piffissamut erseqqinnerusumik aalajangersarneqartumut imaluunniit maannamuugallartoq aalajangiiffigineqarsinnaavoq.

  § 24.  Kommunalbestyrelsip, imaluunniit kommunalbestyrelsit kattullutik ulloq unnuarlu paaqqinniffimmik ingerlatsisut, aningaasartuutit § 23, imm. 1 naapertorlugu atuukkunnaarsitsinissaq pillugu aalajangernerup malitsigisai, Naalakkersuisunut akilissavaat.
  Imm. 2.  Kommunalbestyrelsi, imaluunniit kommunalbestyrelsit kattullutik ulloq unnuarlu paaqqinniffimmik ingerlatsisut, sulisut Naalakkersuisut ingerlatsinermik tigusineranni atorfeqartut, kiisalu atortorissaarutit atorneqartut Naalakkersuisunut atugassanngortissavaat. Sulisut, ilanngullugit kommunimi tjenestemandit, suliassat atuukkunnaarsitsinermi pineqartunut ilaasut isumagineqarnerannut ilaatillugu Naalakkersuisunit ilitsersorneqartussaapput.

  § 25.  Kommunalbestyrelsi, imaluunniit kommunalbestyrelsit kattullutik ulloq unnuarlu paaqqinniffimmik ingerlatsisut, paasissutissat ulloq unnuarlu paaqqinniffiup ingerlanneqarnerata ingerlateqqinnissaanut pisariaqartut Naalakkersuisunut nalunaarutiginissaat pisussaaffigaat.

Ulluinnarni aqutsineq

  § 26.  Kommunalbestyrelse ulloq unnuarlu paaqqinniffinni kommunalbestyrelsimit pigineqarlutillu ingerlanneqartuni pisortamik atorfinitsitsisartuullunilu soraarsitsisinnaavoq.
  Imm. 2.  Pisortap ulloq unnuarlu paaqqinniffiup ulluinnarni aqunneqarnera isumagissavaa.
  Imm. 3.  Pisortap ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi sulisuusut allat, inatsisit isumaqatigiissutillu atuuttut naapertorlugit atorfinitsittarlugillu soraarsissinnaavai.

Kapitali 4
Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffiit suliffeqarfittut imminut pigisutut ingerlanneqartut

Akuersisinnaanermut piginnaatitsineq piumasaqaatillu

  § 27.  §§ 28 – 41 naapertorlugit Naalakkersuisut meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffimmut, ulloq unnuarlu paaqqinniffittut imminut pigisutut ingerlanneqartumut, akuersissummik qinnuteqartoqarnerani, ulloq unnuarlu paaqqinniffiup akuerineqarnissamut piumasaqaatinik naammas­sinninneranik naliliineq tunngavigalugu aalajangiissapput.
  Imm. 2.  Imm. 1 naapertorlugu, akuersissut allaganngorlugu nalunaarutigineqassaaq tassanilu taaneqassallutik ulloq unnuarlu paaqqinniffiup kikkut sullinniarnerai, qassillu inissaqartinneqarnersut.
  Imm. 3.  Imm. 1 naapertorlugu Naalakkersuisut akuersissuteqarnerminnut atatillugu piumasaqaatinik akuer­sissut atuutiinnassappat eqquutsinneqartussanik aalajangersaasinnaapput. Naalakkersuisut piumasaqaatinut aalajangersarneqartunut piffissaliussanik ilanngussisinnaapput.
  Imm. 4.  Meeqqat tapersersorneqarnissaannut Inatsisartut inatsisissaat § 33 imm. 1 naapertorlugu imm. 1 malillugu meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiup nammineq pigisup akuerineqarnissaanut piumasaqaataassaaq ulloq unnuarlu paaqqinniffik kommunimi sumiiffimmilu ulloq unnuarlu paaqqinniffinnut inissiiffissanut ilaatinneqalissasoq.

Pitsaassutsimik naliliineq

  § 28.  Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffik imminut pigisoq akuerineqassappat, ulloq unnuarlu paaqqinniffiup ataatsimut nalileereernikkut pisariaqartumik pitsaas­suseqarnissaa piumasaqaataavoq.
  Imm. 2.  Ulloq unnuarlu paaqqinniffiup pitsaassusia tunngavissat makkua aallaavigalugit nalilerneqassaaq:
1) Ilinniagaq suliarlu.
2) Namminiissuseq aamma attuumassuteqarfiit.
3) Sullinniakkat, periaatsit angusallu.
4) Aaqqissuussaaneq aqunneqarnerlu.
5) Piginnaasat.
6) Aningaasaqarneq.
7) Initigut periarfissat.

  § 29.  Ulloq unnuarlu paaqqinniffiup perorsaanermi periaasii aammalu ulloq unnuarlu paaqqinniffiup sullinniagaanut sanilliullugu perorsaanermi anguniagai Naalakkersuisunit akuerineqassapput.
  Imm. 2.  Perorsaanermi periaatsit sulinermi atussallugit illersorneqarsinnaasut, periaatsinit nunatsinni ulloq unnuarlu paaqqinniffinni taamaqataani atugaasunit allaanerugaluartut Naalakkersuisunit akuerineqarsinnaapput.
  Imm. 3.  Perorsaanermik periaaseq anguniagaasorlu akuersissummi allaqqassapput.

  § 30.  Ulloq unnuarlu paaqqinniffiup aqutsisua sulisunik atorfinitsitsisarneq soraarsitsisarnerlu akisussaaffigaat.
  Imm. 2.  Sulisuusut tamarmiullutik inuttut suliamullu tunngatillugu piginnaasaat sullinniakkanut sanilliullugit Naalakkersuisunit akuerineqassapput.
  Imm. 3.  Naalakkersuisut akuersisarnermi oqartussaasutut sulisuusut pillugit paasissutissat, matumani aamma ilinniagaannut tunngasunik aammalu pineqaatissinneqarsimannginnermut meeqqanillu pi­nerliisimannginnermut uppernarsaataajunnartut piniarsinnaavaat.

  § 31. Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffimmik suliffeqarfittut imminut pigisutut ingerlanneqartumik akuerinninnissami piumasaqaataavoq, aqutsisut sulisuusullu akissarsiatigut atorfinitsitaanermilu atugarisaasa pisortani taamatut atorfillit atugarisaat assigissagaat.
  Imm. 2.  Ulloq unnuarlu paaqqinniffiup up­pernarsaatissat akuersissummik qinnuteqaatip nalilersorneqarnissaani atorneqartussat Naalakkersui­sunut saqqummiutissavai.

  § 32.  Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffiup, ulloq unnuarlu paaqqinniffittut imminut pigisutut ingerlanneqartup, initigut periarfissaasa siunertamut naleqquttuuneri Naalakkersuisunit akuerineqassapput.

Aaqqissuussaanerup akuerineqarnera

  § 33.  Ulloq unnuarlu paaqqinniffik imminut pigisoq ingerlatsiviussaaq inatsisit eqqarsaatigalugit namminersortoq aningaasaqarnerlu eqqarsaatigalugu namminersortoq.
  Imm. 2.  Naalakkersuisulli imm. 1-imi piumasaqaat avaqqussinnaavaat:
1)  ulloq unnuarlu paaqqinniffik meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffimmut Kalaallit Nunaanniittumut imminut pigisumut allamut, nalunaarut manna naapertorlugu akuerisaasumut ilannguppat, aamma
2)  tamanna suliaq eqqarsaatigalugu tunngavissaqarluarpat.

  § 34.  Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffinnut imminut pigisunut aningaasaateqarfittut pilersinneqarsimasunut, aningaasaateqarfiit peqatigiiffiillu ilaat pillugit inatsisip Kalaallit Nunaannut atuutilersinneqarnissaa pillugu peqqussummi aamma aningaasaateqarfiit inuussutissarsiutinik ingerlataqartut pillugit inatsisip atuutilersinneqarnissaa pillugu peqqussummi pineqartunut ilaanngitsunut tunngatillugu, akuersissummi allaqqassaaq, ulloq unnuar­lu paaqqinniffik aningaasaateqarfittut inatsisit malillugit pilersinneqarsimasoq.
  Imm. 2.  Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffiit aningaasaateqarfittut pilersinneqarsimasut ileqqoreqqusaat Naalakkersuisunit akuerineqassapput.
  Imm. 3.  Ileqqoreqqusat akuerineqarsinnaapput pilersitsisup aamma aningaasaateqarfiup aningaa­saqarneri immikkoortilluinnarneqarsimappata, aammalu Naalakkersuisut naliliippata aningaasaateqarfiup atorunnaarsinneqarnerani aningaasaataasa qanoq atorneqarnissaat pillugu ileqqoreqqusani maleruagassat aningaasaateqarfiup siunertaanut naapertuuttut.
  Imm. 4.  Aningaasaateqarfiup ileqqoreqqusaani allannguutit aamma aningaasaateqar­fimmik atorunnaarsitsineq Naalakkersuisunit akuerineqassapput.

   § 35.  Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffiup, ulloq unnuarlu paaqqinniffittut imminut pigisutut ingerlanneqartup, siulersuisuisa katitigaanerat Naalakkersuisut akuerissanngi­laat, taamaattorli takuuk imm. 2 aamma imm. 3.
  Imm. 2.  Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffiup imminut pigisup aqutsisua, taassuma aappaa, inuilluunniit inunnut taaneqartunut toqqaannartumik ilaqutaasut qatanngutaasulluunniit siulersuisuni amerlanerussuteqarsinnaanngillat. Siulersuisut ima katitigaassapput, inuk minnerpaamik ataaseq ulloq unnuarlu paaqqinniffiup aqutsisuanut attuumassuteqassanani aamma aqutsisoq siulersuisuni taaseqataasinnaassanani.

Missingersuutit naatsorsuutillu

  § 36.  Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffiit imminut pigisut akuersissummik qinnuteqartut akuerineqarsimasulluunniit ulloq unnuarlu paaqqinniffiup suliassaasa isumagineqarnissaat pillugu missingersuusiussapput.

  § 37.  Naalakkersuisut meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffiup, ulloq unnuarlu paaqqinniffittut imminut pigisutut ingerlanneqartup, missingersuutai akuerissavaat, sumiiffimmi ingerlataanut naapertuuttuuppata aammalu ulloq unnuarlu paaqqinniffiup, akigititat sumiiffiullu najugaqartinniagaanut sanilliullugu pitsaassusissaanik periarfissiippata. Missingersuutini killiliussat ataatsimut isigalugit akuerineqassapput.
  Imm. 2.  Illuutinik aalaakkaasunik attartornermut akiliutinut aningaasartuutit, illuutinik taamaaqataannik attartornermi aningaasartuutinit nalinginnaasunit annerussanngillat.
  Imm. 3.  Siulersuisuni ilaasortat akissarsiaat suliap suunera suliassallu annertussusiat malillugu nalinginnaasutut isigineqartunit amerlanerussanngillat.
  Imm. 4.  Ulloq unnuarlu paaqqinniffiup goodwillia missingersuutit akuerineqarneranni ilanngunneqarsinnaanngilaq.
  Imm. 5.  Paaqqinniffik imminut pigisoq, meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffimmik ingerlatsinerup saniatigut allanik ingerlataqarpat, ulloq unnuarlu paaqqinniffiup ingerlanneqarneranut saniatigullu ingerlatanut immikkoortitanik missingersuusiortoqassaaq.

  § 38.  Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffiit imminut pigisut, imminut pigisutut ingerlanneqartut, ukiumoortumik naatsorsuusiortarneq pillugu inatsimmi immikkoortoq 2-mi maleruagassat naapertorlugit ukiumoortumik naatsorsuusiussapput. Ulloq unnuarlu paaqqinniffiup oqimaaqatigiissaarinermi kisitsisaataasa katinnerisa, ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit kaaviiaartitaasa sulisuisalu agguaqatigiissillugit amerlassusiisa ukiumoortumik naatsorsuusiortarneq pillugu inatsimmi § 4-mi killiliunneqarsimasut sinnerpatigik, ukiumoortumik naatsorsuutit ukiumoortumik naatsorsuusiortarneq pillugu inatsimmi immikkoortoq 3 naapertorlugu suliarineqassapput.
  Imm. 2.  Naalakkersuisut ulloq unnuarlu paaqqinniffiit ataasiakkaat naatsorsuusiornissaat pillugu piumasaqaatinik allanik piumasaqaateqarsinnaapput, ulloq unnuarlu paaqqinniffiup aningaasaqarnerata paasiuminarluinnartuunissaa pisuni immikkut ittuni pisariaqartutut nalilerneqarpat, ilanngullugu ulloq unnuarlu paaqqinniffiup ingerlanneqarneranut immaqalu aamma saniatigut ingerlatanut immikkoortillugit naatsorsuinissamik piumasaqaateqarneq.

  § 39.  Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffiit imminut pigisut naatsorsuutaat kukkunersiuisumit akuerisaasumit kukkunersiorneqassapput.
  Imm. 2.  Naatsorsuutit eqqortuunersut, aningaasanik atuineq naatsorsiornermi pineqartoq aningaasaliissutitut nalunaarutigineqarsimasunut, inatsisinut malittarisassanullu allanut aammalu isumaqatigiissutaasimasunut periaaserineqartunullu naapertuunnersoq, kiisalu naammattusaarnissaq, naammassisaqarnissaq pitsaasumillu sulinissaq aningaasanik aqutsinermi aammalu neqeroorutinik ingerlatsinermi naatsorsuutini pineqartuni anguniarneqarsimanersut kukkunersiuinermi misissorneqas­sapput.
  Imm. 3.  Ulloq unnuarlu paaqqinniffiup kukkunersiuisuata Naalakkersuisunit qinnuigineqaruni pissutsit kukkunersiuinermi misissorneqarsimasut suuneri, aammalu akuersissummut atatillugu piuma­saqaatit eqquutsinneqarsimanerannik Naalakkersuisut naliliinissaanni pingaaruteqartut Naalakkersuisunut nalunaarutigissavai. Kukkunersiuisoq pissutsinik, akuersissummi piumasaqaatit eqquutsinneqarsimanerannik kukkunersiuisumik nalornilersitsisunik kukkunersiuinermini paasisaqaruni Naalakkersuisunut tamatuminnga nalunaaruteqassaaq.
  Imm. 4.  Kukkunersiuisoq kukkunersiuinerminut atatillugu ulloq unnuarlu paaqqinniffiup ingerlanneqarneranit sinneqartoorutaasimasinnaasut atorneqarnerannut nassuiaassaaq, aammalu illuartitat aamma immikkut ittumik aningaasaqarnikkut aalajangiinerit ulloq unnuarlu paaqqinniffiup siunertaata iluaniinnerat qulakkiissallugu. Pissutsinik aalajangiineq ulloq unnuarlu paaqqinniffiup siunertaata iluaniinnersoq nalornissuteqalernissamut kukkunersiuisumut pissutissaqalersitsisunik, paasisaqarnermi kukkunersiuisup Naalakkersuisut ilisimatissavai.

Nalunaartussaatitaaneq

  § 40.  § 27 naapertorlugu meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffiup imminut pigisup akuersissummik qinnuteqartup suliamut, aaqqissuussaanermut aningaasaqarnermullu tunngatillugu paasissutissat ulloq unnuarlu paaqqinniffimmut tunngasut Naalakkersuisut qinnutigisaat qinnuteqaatip nalilersorneqarnissaani atugassat Naalakkersuisunut tunniutissavai.
  Imm. 2.  Ulloq unnuarlu paaqqinniffiup pissutsit akuersissummut tunngavigineqartunut sanilliullutik annertuumik allannguuteqarpata tamanna peqquneqaqqaanngikkaluarluni Naalakkersuisunut paasissutissiissutigissavaa, ilanngullugu saniatigut ingerlatanik aallartitsineq.
  Imm. 3.  Naalakkersuisut ulloq unnuarlu paaqqinniffimmut suliffeqarfittut imminut pigisutut ingerlanneqartumut akuersissummik qinnuteqaammik suliaqarnerminnut atatillugu qinnuteqartoq qinnuigisinnaavaat, ulloq unnuarlu paaqqinniffiup ingerlataasa allat, ulloq unnuarlu paaqqinniffiup aningaasaataanik nuussinngikkaluarluni ingerlatiinnarnissaannut akissaqarnini uppernarsassagaa.

Ileqqoreqqusat

  § 41.  Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffiit imminnut pigisut ileqqoreqqusaqassapput, imarissallugit:
1) Ateq, sumiiffik aamma siunertaq.
2) Perorsaanissap siunertaata allaaserineqarnera.
3) Ulloq unnuarlu paaqqinniffiup sullitassaasa allaaserineqarnerat.
4) Pilersitsinermi nammineq aningaasaatit annertussusaa qanorlu akilerneqarsimanera.
5) Aqutsisut toqqarneqarnerat suliassaasalu allaaserineqarnerat.
6) Inummut pingajuusumut tunngatillugu akisussaaneq iliuuseqarsinnaatitaanerlu pillugit maleruagassat.
7) Akiitsunut akiliisussaatitaanermut maleruagassaq.
8) Missingersuusiortarneq, naatsorsuuserineq kukkunersiuinerlu pillugit maleruagassat.
9) Ileqqoreqqusat allanngortinneqassatillugit periaasissat.
10) Atorunnaarsitsinermi nammineq aningaasaliissutinik atuinissamut maleruagassat.
11) Siulersuisut katitigaanerinut maleruagassaq.
  Imm. 2.  Ileqqoreqqusanik allanngortitsinerit Naalakkersuisunit akuerineqassapput.

Akuersissutip atorunnaarsinneqarnera

  § 42.  § 27 naapertorlugu meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffiup suliffeqarfittut imminut pigisutut ingerlanneqartup akuersissummi piumasaqaataasut eqquutsikkunnaarpagit, akuersissummik atorunnaarsitsinissaq Naalakkersuisut aalajangersinnaavaat.
  Imm. 2.  Naalakkersuisut akuersissut, atorunnaarsitsinissaq sioqqullugu ulloq unnuarlu paaqqinniffimmut imminut pigisumut isumaqatigiinniarneq tun­ngavigalugu nalilersoqqissavaat.
  Imm. 3.  Ulloq unnuarlu paaqqinniffiup atorunnaarnera pillugu Naalakkersuisut kommunalbestyrelsit inissiisut pisariaqanngitsumik kinguarsaanertaqanngitsumik nalunaarfigissavaat.

Akuersissuteqarnerup atorunnaartarnera

  § 43.  Ulloq unnuarlu paaqqinniffik suliffeqarfittut imminut pigisutut ingerlanneqartoq piffissami ukiunik marlunnik sivisussuseqartumi siunertaminut akuerisaasumut atorneqarsimanngippat akuersissut atorunnaarsinneqassaaq.

Kapitali 5
Aningaasalersorneqarnera

  § 44.  Ulloq unnuarlu akigititaq, kommunalbestyrelsip inissiisup meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffinni, kapitali 2 malillugu Naalakkersuisunit pigineqartuni ingerlanneqartunilu inissiinermut akiligassaa, kommunit, imaluunniit kattuffiup kommunit ataasiakkaat toqqagaata, aamma Naalakkersuisut isumaqatiginninniarnerisigut aalajangersarneqassaaq, taamaalilluni ulloq unnuarlu paaqqinniffiup ingerlatsinermut aningaasartuutai akigititamik akiliutinit tamarmiusunit matussuserneqarsinnaassalluni.
  Imm. 2.  Ulloq unnuarlu akigititaq, kommunalbestyrelsip inissiisup meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffinni, kapitali 4 malillugu ulloq unnuarlu paaqqinniffittut imminut pigisutut ingerlanneqartunilu inissiinermut akiligassaa, ulloq unnuarlu paaqqinniffiit ataasiakkaat aamma kommunit, imaluunniit kattuffiup kommunit ataasiakkaat toqqagaata isumaqatiginninniarnerisigut aalajangersarneqassaaq, taamaalilluni ulloq unnuarlu paaqqinniffiup ingerlatsinermut aningaasartuutai akigititamik akiliutinit tamarmiusunit matussuserneqarsinnaassalluni.
  Imm. 3.  Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffiit kommuninit pigineqartut, ulloq unnuarlu paaqqinniffik meeqqanik kommuninit allanit tigusisarsimanngippat, aammalu ulloq unnuarlu paaqqinniffik meeqqanik kommuninit allanit tigusisinnaasoq akuersissummut ilaasimanngippat, kapitali 3 malillugu akuerineqartut imm. 1-imi aamma 2-imi akigititanik aalajangersarneqartuni pineqartunut ilaatinneqanngillat. Taamatut pisoqarsimappat akigititat imm. 1-imi aalajangersakkat naapertorlugit aalajangersarneqassapput.
  Imm. 4. imm. 1-3 naapertorlugit ulloq unnuarlu akigititami, kommunalbestyrelsip inissiisup meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffinni inissiinermut akiligassaani, nalinginnaasumik sulisoqarnermut, nerisaqarnermut, ineqarnermut, kiisalu najugaqartunut kaasarfimmiussanut atisassarsiutissanullu aningaasartuutit ilaatinneqarput.

  § 45.  Najugaqartup nappaataata imaluunniit pissusilersortarnerata annertuumik ajorseriarnerani kommunalbestyrelsip inissiisup akuersineratigut ulloq unnuarlu akigititaq qaffasinnerusoq akilersinneqarsinnaavoq. Ulloq unnuarlu akigititap qaffasinnerusup akuerineqarsinnaanissaanut tunngaviussaaq, najugaqartoq atugarissaarnerminut, peqqissutsiminut imaluunniit ineriartornerminut ilungersunartumik ajoqusiisinnaaneranik aarlerinaateqartumik pissusilersortartoq, imaluunniit taassuma imaluunniit allat inuunerat imaluunniit aalassarinnerat navianartorsiortinneqartut.
  Imm. 2.  Imm. 1 naapertorlugu ulloq unnuarlu akigititap qaffanneqarnera qaammatit 3-t angullugit akuerineqarsinnaavoq, tamatuma kingorna ulloq unnuarlu akigititap ukiumut aalajangersimasumik qaffanneqarnissaa qinnuteqaatigineqassalluni. Najugaqartumut iliuusissanut pilersaarutip, meeqqat tapersersorneqarnissaannut Inatsisartut inatsisaanni § 47 naapertorlugu, iluarsaanneqarnerani akigititamik aalajangersimasumik qaffasinnerusumik akiliisarnissamut suli tunngavissaqarnersoq aalajangiisoqassaaq.
  Imm. 3. Imm. 1 naapertorlugu kommunalbestyrelsip inissiisup akigititamik qaffasinnerusumik akiliisarnissaq, pillugu aalajangiineq Naalakkersuisut allakkatigut ilisimatissavai.

  § 46.  Meeraq inissinneqartoq iliuusissanut pilersaarut suliarineqartoq naapertorlugu piffissami ullut 14-it sinnerlugit angajoqqaaminiittassappat imaluunniit allaniittassappat, akigititamik akiliuteqarneq aningaasartat nalinginnaasut 85 %-iinut annikillisinneqarsinnaavoq. Akiliisarnerup iluarsineqarnera qaammatip tulliuttup naanerani pisassaaq.
  Imm. 2.  Meeraq ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi inissinneqartoq, sunngiffeqarneq, napparsimaneq assigisaaluunniit pissutaallutik sapaatit akunnerinit 2-nit sivisunerusumik paaqqinniffiup avataaniippat, paaqqinniffimmiittutut suli isigineqassaaq, kisianni piffissamut akigititamik akiliineq aningaasartat nalinginnaasut 85 %-iinut annikillisinneqarsinnaavoq.
  Imm. 3.  Kommunalbestyrelsi inissiisoq efterskolimiinnissaq imaluunniit allatut atuarfimmiinnissaq pillugu aalajangiippat, meeqqap atuarfimmiinnerata naammassinissaa tikillugu, ulloq unnuarlu paaqqinniffik meeqqamut piareersimanerminut akiliummik annikillisamik tigusaqartassaaq.
  Imm. 4.  Kommuni ulloq unnuarlu akigititamik annikillisamik akiliisarpat, akigititami kaasarfimmiussat atisassarsiutissallu ilaatinneqassanngillat.

  § 47.  Meeraq ullup unnuallu ilaannaani meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffimmiippat akiliutit ikilisat akiliutigitinneqassapput, akiliutillu taakku oqartussaasup akiliuteqartartup paaqqinniffiullu akoraanni ataasiakkaarlugit isumaqatigiinniutigineqartassapput.

  § 48.  Paaqqinniffik meeqqamik najugaqarallartussamik inissiivigineqarpat, najugaqarnerup nalaani ulloq unnuarlu akiliutit nalinginnaasut akiliutigitinneqartassapput.

  § 49.  Inuusuttut 18-inik ukiulinniit 23-t ilanngullugit ukiullit suliniuteqareernermi malitseqartitsilluni suliniuteqarfigineqartut, meeqqat tapersersorneqarnissaannut Inatsisartut inatsisaat § 42 naapertorlugu,  siusinaartumik pensionisiaqartoq pensionit tunniunneqartarneri pillugit malittarisassat aalajangersarneqarsimasut tunngavigalugit ineqarnerminut akiliuteqartinneqartassaaq.

  § 50.  Ulloq unnuarlu paaqqinniffik kommunalbestyrelsimut immikkut ittumik ikiorsiissuteqartaruni, kommuni isumaqatigalugu akiliisissinnaavaa.
  Imm. 2.  Imm. 1 malillugu akiliisoqassappat piumasaqaataavoq sioqqullugu immikkut ittumik ikiorsiissutit suunerinik akiinillu allakkatigut isumaqatigiissusiortoqassasoq.

  § 51.  Meeqqat meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffimmiinnerinut akiliutit qaammatikkaartumik kingumoortumik akilerneqartassapput.

Kapitali 6
Kaasarfimmiussat atisassarsiutissallu

  § 52.  Kaasarfimmiussat atisassarsiutissallu ulloq unnuarlu paaqqinniffimmut tunniunneqassapput ullormut unnuamullu ataatsimut akigitinneqartoq aalajangersimasoq Naalakkersuisunit aalajangersarneqartoq malillugu.

  § 53.  Meeqqat tapersersorneqarnissaannut Inatsisartut inatsisissaat § 46 naapertorlugu meeqqamut paarineqartumut iliuusissatut pilersaarummi, imaluunniit meeqqat tapersersorneqarnissaannut Inatsisartut inatsisissaat § 48 naapertorlugu katsorsarneqarnissamik pilersaarummi, allamik  allassimasoqanngippat ulloq unnuarlu paaqqinniffik meeraq peqatigalugu aalajangissavaat meeqqap aningaasat qanoq amerlatigisut imminut atortassanerai, qanoq akulikitsigisumik tunniunneqartassanersut kiisalu meeqqap aningaasartuutit suut nammineq akilertassanerai. Aningaasalli atorneqartussat minnerpaamik qaammammut ataasiarluni tunniunneqartassapput.
  Imm. 2.  Pisortap nalilerpagu meeraq perorsaanermik pissuteqartumik piffissap ilaani perorsaanermik siunertaqarneq aallaavigalugu aningaasanik tamakkiisumik tunineqassanngitsoq, aningaasat tunniunneqanngitsut meeqqap aqqa atorlugu aningaaserivimmi kontumi pilersinneqarsimasumut ikineqassapput.
  Imm. 3. Kaasarfimmiussat atisassarsiutissalluunniit meeqqap nammineq atugassaatut tunniunneqanngitsut meeqqap atisassaanik assigisaannilluunniit pisineranut atorneqassapput. Aningaasat sinnerisinnaasaat meeqqap aqqani kontumut ikineqassapput.
  Imm. 4. Aningaasat imm. 2-mi 3-milu taaneqartuni kontuniittut taamaallaat sulisumit meerarlu ataatsimoorlutik tiguneqarsinnaapput imaluunniit ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi sulisunit marlunnit ataatsimoortunik tiguneqarsinnaapput. Tigusinermut uppernarsaat ulloq unnuarlu paaqqinniffiup pisortaanut tunniunneqassaaq paaqqinniffimmilu toqqorneqassalluni.

Kapitali 7
Tikeraarluni angalanerit

  § 54.  Kommunalbestyrelsip inissiisimasup tikeraarluni angalanermut atatillugu aningaasartuutit tamaasa akilissavai, ilanngullugit ingiaqateqarnermut, nerisaqarnermut il.il. aningaasartuutit.

  § 55.  Meeraq ingiaqateqarani ulloq unnuarlu paaqqinniffimmit feeriarluni angalasinnaanngippat, meeraq angalanerani ingiaqateqartinneqassaaq.
  Imm. 2.  Pisuni ataasiakkaani tamanna pisariaqartoq naliliisoqarpat, ingiaqataasussat ataatsimit amerlanerusut akuerineqarsinnaapput.
  Imm. 3.  Meeqqap feeriarluni angalanissamini ingiaqatissaa nalinginnaasumik tassaassaaq meeqqap ikorfartortigalugulu immikkut attaveqarfigisartagaa imaluunniit allat meeqqap ulluinnarni attavigisartagai.

Kapitali 8
Atortuulerfia

  § 56.  Nalunaarut una 27. novembari 2017-imi atuutilerpoq.

Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 24. november 2017

Sara Olsvig

/

Julie Præst Wilche