Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffinnik pilersitsineq ingerlatsinerlu pillugit Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat
Meeqqat tapersersorneqarnissaannut Inatsisartut inatsisaanni nr. 20, 26. juni 2017-imeersumi § 32, imm. 4, § 34, imm. 2 aamma 3 aamma § 57, imm. 4 aamma 6 naapertorlugit uku aalajangersarneqarput:
Kapitali 1
Tamanut tunngasut
Paaqqinniffiit immikkoortortaqarfiillu ilusaat
§ 1. Nalunaarut manna meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffinnut ataani allassimasunit pigineqarlutillu aqunneqartunit atuuppoq:
1) Naalakkersuisunit,
2) kommunalbestyrelsimit ataatsimit imaluunniit kommunalbestyrelsinit arlalinnit ataatsimoorussisunit, imaluunniit
3) suliffeqarfinnit imminut ingerlatittunit.
Imm. 2. Ulloq unnuarlu paaqqinniffik ingerlanneqarsinnaavoq:
1) isumannaallisagaanngitsutut,
2) isumannaallisagaanngitsutut ilaatigulli matoqqasumik initalittut, imaluunniit
3) isumannaallisakkatut.
§ 2. Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi ini ilaatigut matoqqasoq tassaavoq, isumaginninnermik suliassaqarfimmi pissaanermik atuineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 6-imi piumasaqaatit naammassineqarsimatillugit, piffissat ilaanni matunik silarlernik igalaanillu parnaartiterinikkut pissaanermillu atuinikkut anitsaaliuilluni isersimatitsivik.
§ 3. Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffik isumannaallisagaq tassaavoq ulloq unnuarlu paaqqinniffik isumannaallisakkamik minnerpaamik ataatsimik immikkoortortalik, immaqalu isumannaallisagaanngitsumik ataatsimik arlalinnilluunniit immikkoortortalik.
Imm. 2. Ulloq unnuarlu paaqqinniffiup isumannaallisakkap immikkoortortaani isumannaallisakkani matut silarliit igalaallu paarnaaqqatittuaannarnissaat akuerisaavoq.
Imm. 3. Ulloq unnuarlu paaqqinniffiup isumannaallisagaasup silataani silaannarissarluni aneerfissanik isumannaallisagaasunik peqassaaq.
Katsorsaanerit piareersaanerillu
§ 4. Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffik perorsaanikkut, tarnip pissusaanik tunngasunut, tarnip nappaataanik tunngasunut imaluunniit ilaqutariinnut peqqissaanermik neqerooruteqarsinnaavoq.
Imm. 2. Ulloq unnuarlu paaqqinniffik nittartagaliussaaq, tassani allassimassaaq, katsorsartinnerit qanoq ittut neqeroorutigineqarnersut, taakku ataanni qanoq iliorluni katsorsaasoqartarnersoq, katsorsaariaatsit suut toqqarneqarsimanersut aammalu qanoq naammassineqartarnersut.
Imm. 3. Ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi perorsaariaaseq meeqqat ataasiakkaat inerissimassusaat immaqalu piginnaasaasa apparsimanerat eqqarsaatigalugit aaqqissuunneqassaaq.
Imm. 4. Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffik meeqqat sapinngisamik nalinginnaanerpaamik inuuneqarsinnaanngorlugit aaqqissugaallunilu ingerlanneqassaaq.
Inissiinissamut innersuussisarneq
§ 5. Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik qitiusumik inissiinissamut innersuussisarfimmik (inissiinissamut innersuussisarfik) ingerlatsissaaq.
Imm. 2. Inissiinissamut innersuussisarfimmut nalunaarsinnaassagaanni taassuminngalu atuisinnaassagaanni ulloq unnuarlu paaqqinniffittut akuerisaasimanissaq piumasaqaataavoq.
Imm. 3. Meeqqanik ataasiakkaanik inissiinissamik innersuussineq ulloq unnuarlu paaqqinniffiit ataasiakkaat aqutsisuisa aamma inissiinissamik innersuussisarfiup oqaloqatiginerisigut pissaaq.
Najukkami maleruagassat
§ 6. Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffiup najukkami maleruagassat aalajangersarsinnaavai.
Imm. 2. Najukkami maleruagassat najugarisap siunertaanut perorsaanerullu tungaatigut anguniagaanut naleqqussagaassapput ulluinnarnilu ingerlanneqarsinnaaneranut akornutaassanatik.
Imm. 3. Ulloq unnuarlu paaqqinniffiit najukkami maleruagassiaminni piffissat ulloq unnuarlu paaqqinniffimmut pulaarfiusinnaasut killilersinnaavaat. Killiliinerli taanna paaqqinniffiup iluani eqqissisimanissaq torersumillu pissusilersornissaq eqqarsaatigalugit pisariaqartumit ingasannerussanngilaq.
Ulloq unnuarlu paaqqinniffiit aaqqissugaanerat pillugu aalajangersakkat
§ 7. Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffik meeraq nammineq ineeraqartussanngorlugu aaqqissugaassaaq, taamaattorli tak. imm. 2 aamma imm. 7.
Imm. 2. Meeqqat ataasiakkaat, matumani qatanngutigiit ineeqqami ineqatigiinnissaat meeqqamut pitsaanerusussatut nalilerneqarpat, aamma perorsaanermut atatillugu pisariaqartinneqartutut isumaqarfigineqarpat imm. 1 malillugu nammineq ineeraqartitsinissamut piumasaqaat avaqqunneqarsinnaavoq. Meeraq 12-it sinnerlugit ukioqarpat matumunnga akuersitinneqassaaq.
Imm. 3. Meeraq sapinngisamik peqatigalugu meeqqap ineeraa aaqqissuunneqassaaq, pisatsersugaaneralu meeqqap ukiuinut immaqalu immikkut pisariaqartitaanut naleqquttuussalluni.
Imm. 4. Meeqqat uffarfissaqassapput perusuersartarfeqassallutillu.
Imm. 5. Ulloq unnuarlu paaqqinniffik meeqqat sunngiffimminni nalinginnaasunik sammisaqarnissaannut periarfissaqartillugit aaqqissugaassaaq.
Imm. 6. Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffik ataatsimoorussamik isersimaartarfeqassaaq, ini meeqqat immikkut pisariaqartitaannut naleqqussarlugu aammalu meeqqanit ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi inissinneqarsimasunit tamaginnit atorneqarsinnaasunngorlugu aaqqissugaassaaq.
Imm. 7. Aaqqissugaanermut tunngatillugu piumasaqaatit imm. 1, 3 aamma 5-6-imiittut Isumaginninnermut Aqutsisoqarfiup akuersineratigut ulloq unnuarlu paaqqinniffinnit pioreersunit avaqqunneqarsinnaapput, inissiat pioreersut pissutigalugit piumasaqaatit taakkua naammassineqarsinnaanngippata. Akuersissut ukiut marluk tikillugit atuuttussatut sivitsornissaanullu periarfissaqartillugu nalunaarutigineqarsinnaavoq.
§ 8. Ulloq unnuarlu paaqqinniffik sinittussanik pigaartoqartarpat, ini sulisut qasuerserfissaat sulisunut aaqqissuunneqassaaq.
§ 9. Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffik sanaartornermut qatserisartoqarnermullu oqartussaasunit, uumasut nakorsaattut oqartussaasunit kiisalu sullivinnik nakkutilliisoqarfimmit qaqugukkulluunniit akuerineqarsinnaasunngorlugu aaqqissuunneqassaaq.
Kapitali 2
Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffiit Naalakkersuisunit pigineqartut
Pilersitsineq ingerlatsinerlu
§ 10. Ulloq unnuarlu paaqqinniffiit Naalakkersuisut pigisaat Isumaginninnermut Aqutsisoqarfimmit pilersinneqartarput ingerlanneqartarlutillu.
Ulloq unnuarlu neqeroorummik akuersineq
§ 11. Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffiit Naalakkersuisunit pigineqartut akuerineqarnissaannut Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik aalajangiissaaq.
Imm. 2. Imm. 1 malillugu akuersissut tunngavilersugaasoq allakkatigut nalunaarutigineqassaaq, tassanilu nalunaarutigineqassapput ulloq unnuarlu paaqqinniffiup sullinniagai kikkuunersut kiisalu qassinik inissaqartitsinersoq.
Imm. 3. Kapitali 3 malillugu ulloq unnuarlu paaqqinniffiit kommunalbestyrelsimit ataatsimit imaluunniit kommunalbestyrelsinit arlalinnit ataatsimoorussamik pigineqartunut ingerlanneqartunullu piumasaqaatigineqartut assingi ulloq unnuarlu paaqqinniffiup naammassissagai, Isumaginninnermut Aqutsisoqarfiup qulakkiissavaa.
Ileqqoreqqusat
§ 12. Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffiit Isumaginninnermut Aqutsisoqarfimmit pilersinneqarlutillu ingerlanneqartut ileqqoreqqusaqassapput, imarissallugit:
1) Ulloq unnuarlu paaqqinniffiup aqqa, sumiiffia aamma siunertaa.
2) Perorsaanissap siunertaata allaaserineqarnera.
3) Sullinniakkat allaaserineqarnerat.
4) Aqutsisut suliassaasa allaaserineqarnerat.
5) Inummut pingajuusumut tunngatillugu akisussaaneq iliuuseqarsinnaatitaanerlu pillugit maleruagassat.
6) Missingersuusiortarneq, naatsorsuuserineq kukkunersiuinerlu pillugit maleruagassat.
7) Ileqqoreqqusat allanngortinneqassatillugit periaasissat.
Akuersissummik atorunnaarsitsineq
§ 13. Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffimmut akuersissummik atorunnaarsitsinissamik Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfik aalajangiisinnaavoq, matumani § 11, imm. 1 malillugu meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffik akuerisaanissamut piumasaqaatinik naammassinnikkunnaarsimappat.
Imm. 2. Imm. 1 malillugu Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfiup akuersissummik atorunnaarsitsinissamik aalajangiinnginnerani Isumaginninnermut Aqutsisoqarfiup ulloq unnuarlu paaqqinniffik oqaloqatigissavaa kiisalu akuersissummik atorunnaarsitsiniarnermut tunngaviusunik ulloq unnuarlu paaqqinniffiup aaqqiiniarnissaanik periarfissillugu.
Imm. 3. Imm. 1 malillugu Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfiup akuersissutip atorunnaarsinneqarnissaa aalajangerpagu, Naalakkersuisoqarfiup atorunnaarsitsinissamut piffissaq naammaginartumik sivisussusilik aalajangersassavaa. Pissutsinik atorunnaarsitsinissamik aalajangernermut pissutaasunik naliliineq tunngavigalu piffissaliussaq aalajangersarneqassaaq.
§ 14. Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfiup § 13-imi imm. 2 aamma 3 apeqqutaatinnagit akuersissummik erngertumik atorunnaarsitsisinnaavoq, matumani ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi pillarneqaataasinnaasunik tassanngaannartumik pasitsaassaqarnerup imaluunniit meeqqat isumannaassusiisa peqqissusiisalu tassanngaannartumik ulorianartorsiortinneqarnerisa tamanna pisariaqartilerpagu.
§ 15. §§ 13-14 malillugit akuersissummik atorunnaarsitsineq pillugu Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfiup kommunalbestyrelsit inissiisimasut erngertumik ilisimatissavai.
Imm. 2. Akuersissummik atorunnaarsitsinermi kommunalbestyrelsit meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffimmut meeqqamik inissiisimasut inisseeqqinnissamik akisussaaffeqarput. Inisseeqqinnermi inissiinissamut innersuussisarfik suleqatigineqassaaq.
Ulluinnarni aqutsineq
§ 16. Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffinni Isumaginninnermut Aqutsisoqarfimmit pilersinneqarlutillu ingerlanneqartuni Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik pisortamik atorfinitsitsisinnaallunilu soraarsitsisinnaavoq.
Imm. 2. Ulloq unnuarlu paaqqinniffiup ulluinnarni aqunneqarnera pisortap akisussaaffigivaa.
Imm. 3. Pisortap ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi sulisuusut allat, inatsisit isumaqatigiissutillu atuuttut naapertorlugit atorfinitsittarlugillu soraarsissinnaavai.
Kapitali 3
Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffiit kommunalbestyrelsimit ataatsimit imaluunniit kommunalbestyrelsinit arlalinnit ataatsimoorussamik pigineqarlutillu ingerlanneqartut
Akuersisinnaanermut piginnaatitsineq piumasaqaatillu
§ 17. §§ 18-21 malillugit Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffinnut, kommunalbestyrelsimit ataatsimit imaluunniit kommunalbestyrelsinit arlalinnit ataatsimoorussamik pigineqartunut ingerlanneqartunullu, akuersissummik qinnuteqartoqarnerani, ulloq unnuarlu paaqqinniffiup akuerineqarnissamut piumasaqaatinik naammassinninneranik naliliineq tunngavigalugu aalajangiissaaq, taamaattorli imm. 2 takuuk.
Imm. 2. §§ 18-21 malillugit Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik akuersissummik piumasaqaatitalimmik nalunaaruteqarsinnaavoq, tamatumani akuerisaanissamut piumasaqaatinik naammassinninnissamut piffissaliussat aalajangiunneqassallutik. Immikkut akuersissut ukiut marluk tikillugit atuuttussanngorlugu ukiumillu ataatsimik sivitsorneqarnissaanut periarfissalerlugu nalunaarutigineqarsinnaavoq.
Imm. 3. Imm. 1-2 malillugit akuersineq tunngavilersorneqarsimasoq allakkatigut nalunaarutigineqassaaq, tassanilu ulloq unnuarlu paaqqinniffiup sullinniagai kikkuunersut, perorsaariaaseq kiisalu qassinik inissaqartitsinersoq nalunaarutigineqassapput.
Imm. 4. Meeqqat tapersersorneqarnissaannut Inatsisartut inatsisaanni § 33, imm. 1 malillugu imm. 1-2 malillugit akuersinissamut ulloq unnuarlu paaqqinniffiup ulloq unnuarlu paaqqinniffinnut inissiiffissanut ilaatinneqalernissaa piumasaqaataavoq.
Pitsaassutip nalilersorneqarnera
§ 18. § 17 malillugu akuerineqarnissamut ulloq unnuarlu paaqqinniffiup ataatsimut nalileereernikkut pisariaqartumik pitsaassuseqarnissaa piumasaqaataavoq.
Imm. 2. Ulloq unnuarlu paaqqinniffiup pitsaassusia tunngavissat makkua aallaavigalugit nalilerneqassaaq:
1) Meeqqat ilinniarnissamut sulinissamullu periarfissaat.
2) Meeqqat nammineersinnaalernissaminnut aamma ilaquttaminnut attaveqaatiminnullu atassuteqarnissaannut periarfissaat.
3) Ulloq unnuarlu paaqqinniffiup sullinniagai, matumani ulloq unnuarlu paaqqinniffiup sullinniakkaminut neqeroorutigisaata imarisai kiisalu meeqqat inuunerminnut sunniuteqaqataanerat.
4) Ulloq unnuarlu paaqqinniffiup periaasii angusaalu, matumani perorsaanikkut, tarnip pissusaanik ilisimatusarnikkut imaluunniit ilaqutariinnik katsorsaanikkut suleriaatsit.
5) Ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi aaqqissuussaaneq aqutsisullu.
6) Ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi sulisoqarnikkut piginnaasat.
7) Ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi aningaasaqarneq, matumani naatsorsuutit kukkunersiuisunit akuerineqarsimasumit kukkunersiorneqarsimasut.
8) Ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi inissatigut atugassarititat, matumani sullinniakkat pisariaqartitaannut aamma ulloq unnuarlu paaqqinniffiup periaasaanut naapertuunnersut.
§ 19. Ulloq unnuarlu paaqqinniffiup perorsaanermi periaasii aammalu ulloq unnuarlu paaqqinniffiup sullinniagaanut tunngatillugu perorsaanermi anguniagai Isumaginninnermut Aqutsisoqarfimmit § 17 malillugu akuersissuteqarnermut atatillugu akuerineqassapput.
Imm. 2. Perorsaanermi periaatsit sulinermi atussallugit illersorneqarsinnaasut, periaatsinit nunatsinni ulloq unnuarlu paaqqinniffinni taamaaqataani atugaasunit allaanerugaluartut Isumaginninnermut Aqutsisoqarfimmit akuerineqarsinnaapput.
§ 20. § 17 malillugu Isumaginninnermut Aqutsisoqarfiup akuersinermini sulisut tamarmik inuttut suliamullu tunngatillugu sullinniakkanut piginnaasaat ilanngullugit akuerissavai.
Imm. 2. § 17 malillugu ulloq unnuarlu paaqqinniffik akuerineqarnissamik qinnuteqartoq, naliliinissamut atortussanik sulisut pillugit paasissutissanik naleqquttunik Isumaginninnermut Aqutsisoqarfimmut tunniussissaaq, matumani ilinniagaannut tunngasunik aammalu pineqaatissinneqarsimanermut meeqqanillu pinerliisimannginnermut uppernarsaatit ilanngullugit.
Paasissutissiisussaatitaaneq
§ 21. § 17 malillugu ulloq unnuarlu paaqqinniffiup akuerineqarnissamik qinnuteqartup, aaqqissuussaanermut aningaasaqarnermullu paasissutissat suliamut tunngasut, naliliinissamut atorfissaqartinneqartut Isumaginninnermut Aqutsisoqarfimmit piumasarineqarpata tunniutissavai.
§ 22. Ulloq unnuarlu paaqqinniffiup nammineq ingerlatsinermini akuersinermut tunngaviusunik allannguuteqartitsissaguni Isumaginninnermut Aqutsisoqarfimmut paasissutissiissutigissavai.
Ileqqoreqqusat
§ 23. Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffiit kommunalbestyrelsimit ataatsimit imaluunniit kommunalbestyrelsinit arlalinnit ataatsimoorussamik pigineqartut ileqqoreqqusaqassapput, imarissallugit:
1) Ulloq unnuarlu paaqqinniffiup aqqa, sumiiffia aamma siunertaa.
2) Perorsaanissap siunertaata allaaserineqarnera.
3) Ulloq unnuarlu paaqqinniffiup sullitassaasa allaaserineqarnerat.
4) Aqutsisut suliassaasa allaaserineqarnerat.
5) Inummut pingajuusumut tunngatillugu akisussaaneq iliuuseqarsinnaatitaanerlu pillugit maleruagassat.
6) Missingersuusiortarneq, naatsorsuuserineq kukkunersiuinerlu pillugit maleruagassat.
7) Ileqqoreqqusat allanngortinneqassatillugit periaasissat.
Imm. 2. Ileqqoreqqusanik allanngortitsinerit Isumaginninnermut Aqutsisoqarfimmit akuerineqassapput.
Akuersissummik atorunnaarsitsineq
§ 24. Ulloq unnuarlu paaqqinniffik akuerisaanissamut piumasaqaatinik naammassinnikkunnaarsimappat Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfik § 17 malillugu akuersissummik atorunnaarsitsinissamik aalajangiisinnaavoq.
Imm. 2. Imm. 1. malillugu naalakkersuisoqarfik isumaginninnermut akisussaasuusoq akuersissummik atorunnaarsitsinissamik aalajangiinnginnerani Isumaginninnermut Aqutsisoqarfiup ulloq unnuarlu paaqqinniffik oqaloqatigissavaa kiisalu akuersissummik atorunnaarsitsiniarnermut tunngaviusunik ulloq unnuarlu paaqqinniffiup aaqqiiniarnissaanik periarfissillugu.
Imm. 3. Imm. 1 malillugu naalakkersuisoqarfik isumaginninnermut akisussaasuusoq akuersissutip atorunnaarsinneqarnissaa aalajangerpagu, Naalakkersuisoqarfiup atorunnaarsitsinissamut piffissaq naammaginartumik sivisussusilik aalajangersassavaa. Pissutsinik atorunnaarsitsinissamik aalajangernermut pissutaasunik naliliineq tunngavigalu piffissaliussaq aalajangersarneqassaaq.
§ 25. Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfiup § 24 apeqqutaatinnagu akuersissummik erngertumik atorunnaarsitsisinnaavoq, matumani ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi pillarneqaataasinnaasunik tassanngaannartumik pasitsaassaqarnerup imaluunniit meeqqat isumannaassusiisa peqqissusiisalu tassanngaannartumik ulorianartorsiortinneqarnerisa tamanna pisariaqartilerpagu.
§ 26. Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfiup akuersissummik atorunnaarsitsineq pillugu kommunalbestyrelsit inissiisimasut erngertumik ilisimatissavai, tak. §§ 24-25.
Imm. 2. Akuersissummik atorunnaarsitsinermi kommunalbestyrelsit meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffimmut meeqqamik inissiisimasut inisseeqqinnissamik akisussaaffeqarput. Inisseeqqinnermi inissiinissamut innersuussisarfik suleqatigineqassaaq.
Akuersissuteqarnerup atorunnaarsinnera
§ 27. Ulloq unnuarlu paaqqinniffik siunertamut akuerisaasumut piffissami ataannartumi ukiunik marlunnik sivisussuseqartumi atorneqanngippat § 17 malillugu akuersissut siumut ilisimatitsissutigineqarani atorunnaarsinneqassaaq.
Atuukkunnaarsitsineq
§ 28. § 17 malillugu akuersissuteqarneq malillugu pisussaaffiit annertuumik sumiginnarneqarsimappata, ulloq unnuarlu paaqqinniffiup kommunalbestyrelsimit ataatsimit imaluunniit kommunalbestyrelsinit arlalinnit ataatsimoorussamik ingerlanneqartup ingerlanneqarnerata atuukkunnaarsinnissaanik aammalu ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi pineqartumi Isumaginninnermut Aqutsisoqarfiup ingerlatsilernissaanik Isumaginninnermut Naalakkersuisoq aalajangersinnaavoq.
Imm. 2. Atuukkunnaarsitsinissaq pillugu aalajangerneq piffissamut erseqqinnerusumik aalajangersarneqartumut imaluunniit maannamuugallartoq aalajangiiffigineqarsinnaavoq.
§ 29. § 28, imm. 1. malillugu atuukkunnaarsitsinissaq pillugu aalajangernerup aningaasartuutit malitsigisai, kommunalbestyrelsip, imaluunniit kommunalbestyrelsit ataatsimoorussamik meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffimmik ingerlatsisut, Isumaginninnermut Aqutsisoqarfimmut akilissavaat.
Imm. 2. Isumaginninnermut Aqutsisoqarfiup ingerlatsinermik tigusineranni sulisut atorfeqartut, kiisalu atortorissaarutit atorneqartut kommunalbestyrelsip, imaluunniit kommunalbestyrelsit peqatigiillutik ulloq unnuarlu paaqqinniffimmik ingerlatsisut, Isumaginninnermut Aqutsisoqarfimmut atugassanngortissavaat. Sulisut, matumani kommunimi tjenestemandit ilanngullugit, atuukkunnaarsitsinermut atatillugu suliassanik isumaginninnissaannut Isumaginninnermut Aqutsisoqarfimmit ilitsersorneqartussaapput.
§ 30. Kommunalbestyrelsip, imaluunniit kommunalbestyrelsit ataatsimoorussamik meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffimmik ingerlatsisut, paasissutissat ulloq unnuarlu paaqqinniffiup ingerlanneqarnerata ingerlateqqinnissaanut pisariaqartut Isumaginninnermut Aqutsisoqarfimmut nalunaarutiginissaat pisussaaffigaat.
Ulluinnarni aqutsineq
§ 31. Kommunalbestyrelse ulloq unnuarlu paaqqinniffinni kommunalbestyrelsimit pigineqarlutillu ingerlanneqartuni pisortamik atorfinitsitsillunilu soraarsitsisinnaavoq.
Imm. 2. Ulloq unnuarlu paaqqinniffiup ulluinnarni aqunneqarnera pisortap akisussaaffigivaa.
Imm. 3. Pisortap ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi sulisuusut allat, inatsisit isumaqatigiissutillu atuuttut naapertorlugit atorfinitsittarlugillu soraarsissinnaavai.
Kapitali 4
Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffiit suliffeqarfittut imminnut pigisutut ingerlanneqartut
Akuersisinnaanermut piginnaatitsineq piumasaqaatillu
§ 32. §§ 33-43 naapertorlugit meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffimmut, ulloq unnuarlu paaqqinniffittut imminut pigisutut ingerlanneqartumut, akuersissummik qinnuteqartoqarnerani, ulloq unnuarlu paaqqinniffiup akuerineqarnissamut piumasaqaatinik naammassinninneranik naliliineq tunngavigalugu Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik aalajangiissaaq.
Imm. 2. §§ 33-44 malillugit Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik akuersissummik piumasaqaatitalimmik nalunaaruteqarsinnaavoq, tamatumani akuerisaanissamut piumasaqaatinik naammassinninnissamut piffissaliussat aalajangiunneqassallutik. Immikkut akuersissut ukiut marluk tikillugit atuuttussanngorlugu ukiumillu ataatsimik sivitsorneqarnissaanut periarfissalerlugu tunniunneqarsinnaavoq.
Imm. 3. Imm. 1 aamma imm. 2 malillugit akuersineq tunngavilersorneqarsimasoq allakkatigut nalunaarutigineqassaaq, tassanilu ulloq unnuarlu paaqqinniffiup sullinniagai kikkuunersut, perorsaariaaseq aammalu qassinik inissaqartitsinersoq nalunaarutigineqassapput.
Imm. 4. Meeqqat tapersersorneqarnissaannut Inatsisartut inatsisaanni § 33 imm. 1 malillugu imm. 1 imaluunniit 2 naapertorlugit akuerineqarnissamut, meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffiup imminut pigisutut ingerlanneqartup ulloq unnuarlu paaqqinniffinnut inissiiffissanut ilaatinneqalernissaa piumasaqaataavoq.
Pitsaassutsimik naliliineq
§ 33. Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffiup imminut pigisup akuerineqarnissaanut, ulloq unnuarlu paaqqinniffiup ataatsimut nalileereernikkut pisariaqartumik pitsaassuseqarnissaa piumasaqaataavoq.
Imm. 2. Ulloq unnuarlu paaqqinniffiup pitsaassusaa tunngavissat makkua aallaavigalugit nalilerneqassaaq:
1) Meeqqat ilinniarnissamut sulinissamullu periarfissaat.
2) Meeqqat nammineersinnaalernissaminnut aamma ilaquttaminnut attaveqaatiminnullu atassuteqarnissaannut periarfissaat.
3) Ulloq unnuarlu paaqqinniffiup sullinniagai, matumani ulloq unnuarlu paaqqinniffiup sullinniakkaminut neqeroorutigisaata imarisai ilanngullugit, kiisalu meeqqat immineq inuunerminnut sunniuteqaqataanerat.
4) Ulloq unnuarlu paaqqinniffiup periaasii angusaalu, matumani perorsaanikkut, tarnip pissusaanik ilisimatusarnikkut imaluunniit ilaqutariinnik katsorsaanikkut suleriaatsit.
5) Ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi aaqqissuussaaneq aqutsisullu.
6) Ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi sulisoqarnikkut piginnaasat.
7) Ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi aningaasaqarneq, matumani naatsorsuutit kukkunersiuisunit akuerineqarsimasumit kukkunersiorneqarsimasut.
8) Ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi inissatigut atugassarititat, matumani sullinniakkat pisariaqartitaannut aamma ulloq unnuarlu paaqqinniffiup periaasaanut naapertuunnersut.
§ 34. § 32 malillugu akuersissuteqarnermut atatillugu ulloq unnuarlu paaqqinniffiup perorsaanermi periaasii aammalu ulloq unnuarlu paaqqinniffiup sullinniagaanut tunngatillugu perorsaanermi anguniagai Isumaginninnermut Aqutsisoqarfimmit akuerineqassapput.
Imm. 2. Perorsaanermi periaatsit sulinermi atussallugit illersorneqarsinnaasut, periaatsinit nunatsinni ulloq unnuarlu paaqqinniffinni taamaaqataani atugaasunit allaanerugaluartut Isumaginninnermut Aqutsisoqarfimmit akuerineqarsinnaapput.
§ 35. Ulloq unnuarlu paaqqinniffiup aqutsisuata sulisunik atorfinitsitsisarneq soraarsitsisarnerlu akisussaaffigai.
Imm. 2. § 32 malillugu ulloq unnuarlu paaqqinniffik akuerineqarnissamik qinnuteqartoq, naliliinissamut atortussanik sulisut pillugit paasissutissanik naleqquttunik Isumaginninnermut Aqutsisoqarfimmut tunniussissaaq, matumani ilinniagaannut tunngasunik aammalu pineqaatissinneqarsimanermut meeqqanillu pinerliisimannginnermut uppernarsaatit ilanngullugit.
§ 36. Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffimmik suliffeqarfittut imminut pigisutut ingerlanneqartumik akuersissagaanni, aqutsisut sulisuusullu akissarsiatigut atorfinitsitaanermilu atugarisaasa pisortani taamatut atorfillit atugarisaat assigissagaat piumasaqaataavoq.
Imm. 2. Uppernarsaatissat akuersissummik qinnuteqaatip nalilersorneqarnissaanut atorneqartussat, ulloq unnuarlu paaqqinniffiup Isumaginninnermut Aqutsisoqarfimmut saqqummiutissavai.
Aaqqissuussaanerup akuerineqarnera
§ 37. Ulloq unnuarlu paaqqinniffik imminut pigisoq ingerlatsiviussaaq inatsisit eqqarsaatigalugit namminersortoq aningaasaqarnerlu eqqarsaatigalugu namminersortoq.
Imm. 2. Isumaginninnermut Aqutsisulli imm. 1-imi piumasaqaat avaqqussinnaavaa:
1) ulloq unnuarlu paaqqinniffik meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffimmut Kalaallit Nunaanniittumut imminut pigisumut allamut, nalunaarut manna malillugu akuerisaasumut ilaappat, aamma
2) tamanna suliaq eqqarsaatigalugu tunngavissaqarluarpat.
Missingersuutit naatsorsuutillu
§ 38. Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffiit imminut pigisut ulloq unnuarlu paaqqinniffittut suliassaminnik isumaginninnissaminnut ukiunut tulliuttunut naatsorsuusiorfiusunut missingersuusiussapput. Missingersuut kukkunersiuisumit akuerisamit akuerineqassaaq kiisalu kommunalbestyrelsimut Isumaginninnermullu Aqutsisoqarfimmut kingusinnerpaamik 1. oktobarimi tunniunneqassalluni, taamaattorli imm. 2 takuuk.
Imm. 2. Imm. 1 malillugu missingersuutissatut siunnersuut ukiup naatsorsuusiorfiusup siulianut sanilliullugu allannguutinik annertuunik imaqarpat, kommunalbestyrelsimut Isumaginninnermullu Aqutsisoqarfimmut kingusinnerpaamik 1. junimi tunniunneqassaaq. Allannguutit nassuiarneqassapput tunngavilersorneqarlutillu.
Imm. 3. Ulloq unnuarlu paaqqinniffik imminut pigisoq akiliisinnaassuseqarnermut missingersuummik piumasaqartoqartillugu inissiisimasunut, tassa kommunalbestyrelsinut Isumaginninnermullu Aqutsisoqarfimmut nassiussissaaq.
Imm. 4. Ulloq unnuarlu paaqqinniffik imminut pigisoq missingersuummi nassiunneqartumi nikingassutsit annertuut, ulloq unnuarlu paaqqinniffiup ingerlanneranut sunniuteqarsinnaasut pillugit inissiisimasunut, tassa kommunalbestyrelsinut Isumaginninnermullu Aqutsisoqarfimmut erngertumik ilisimatitsissaaq.
§ 39. Ulloq unnuarlu paaqqinniffiup imminut pigisup missingersuutaa ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi pitsaassutsip pisariaqartinneqartup qulakkeerneqarnissaanut naapertuutissaaq, aamma aki pitsaassuserlu naammaginartumik ataqatigiissapput kiisalu maleruagassat allat malinneqarlutik.
Imm. 2. Illuutinik aalaakkaasunik attartornermut akiliutinut aningaasartuutit, illut pisiarineqarnerinut aningaasartuutinut naleqqiullugu, illuutinik attartornermi aningaasartuutinit naleqquttunit annerussanngillat.
Imm. 3. Siulersuisuni ilaasortat akissarsiaat suliap suunera suliassallu annertussusiat malillugu nalinginnaasutut isigineqartunit amerlanerussanngillat.
Imm. 4. Ulloq unnuarlu paaqqinniffiup tutsuiginassusaa missingersuutit akuerineqarneranni ilanngunneqarsinnaanngilaq.
Imm. 5. Paaqqinniffik imminut pigisoq, meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffimmik ingerlatsinerup saniatigut allanik ingerlataqarpat, ulloq unnuarlu paaqqinniffiup ingerlanneqarneranut saniatigullu ingerlatanut immikkoortitanik missingersuusiortoqassaaq.
§ 40. Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffik imminut pigisoq, ukiumoortumik naatsorsuusiortarneq pillugu inatsisip Kalaallit Nunaanni atortuulersinneqarnissaanik peqqussummi immikkoortut aappaanni malittarisassat naapertorlugit, inatsimmi allami allatut aalajangersaasoqarsimanngippat ukiumoortumik naatsorsuusiussaaq. Ulloq unnuarlu paaqqinniffiup oqimaaqatigiissitsinerata inernerata, ilanngaaseereerluni kaaviiaartitaata imaluunniit sulisorisaasa amerlassusiisa killiliussat ukiumoortumik naatsorsuusiortarneq pillugu inatsisip Kalaallit Nunaanni atortuulersinneqarnissaanik peqqussummi § 4-mi aalajangersarneqarsimasut sinnerpagit, taava ukiumoortumik naatsorsuusiortarneq pillugu inatsisip Kalaallit Nunaanni atortuulersinneqarnissaanik peqqussummi immikkoortut pingajuat malillugu ukiumoortumik naatsorsuusiussaaq.
Imm. 2. Imm. 1 malillugu ulloq unnuarlu paaqqinniffiup imminut pigisup naatsorsuutini inissiisimasunut, tassa kommunalbestyrelsinut Isumaginninnermullu Aqutsisoqarfimmut, ilisimatitsissutitut nassiutissavaa. Naatsorsuutit kommunalbestyrelsinit inissiisimasunit Isumaginninnermullu Aqutsisoqarfimmit kingusinnerpaamik ullormi 1. junimi tiguneqareersimassapput.
Imm. 3. Ulloq unnuarlu paaqqinniffiup aningaasaqarnerata paasiuminarluinnartuunissaa pisuni immikkut ittuni pisariaqartutut nalilerneqarpat, inissiisimasut kommunalbestyrelsit aamma Isumaginninnermullu Aqutsisoqarfik ulloq unnuarlu paaqqinniffiit ataasiakkaat naatsorsuusiornissaanut allanik aamma piumasaqaateqarsinnaapput, matumani ulloq unnuarlu paaqqinniffiup ingerlanneqarneranut immaqalu aamma saniatigut ingerlatanut immikkut naatsorsuinissamik piumasaqaateqarneq ilanngullugit.
§ 41. Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffiit imminut pigisut naatsorsuutaat kukkunersiuisumit akuerisaasumit kukkunersiorneqassapput.
Imm. 2. Naatsorsuutit eqqortuunersut, aalajangiinerit naatsorsuutit saqqummiunneqarnerinut ilaasussat ilaanersut, inatsisinut malittarisassanullu allanut aammalu isumaqatigiissutaasimasut suleriaatsinullu nalinginnaasunut naapertuunnersut, kiisalu aningaasaliissutit ingerlanneqarneranni akiligassat eqqarsaatigineqarsimanersut, kukkunersiuinermi misilinneqassapput.
Imm. 3. Ulloq unnuarlu paaqqinniffiup kukkunersiuisua Isumaginninnermut Aqutsisoqarfimmit qinnuigineqaruni pissutsit kukkunersiuinermi misissorneqarsimasut suuneri pillugit nalunaaruteqassaaq, aammalu akuersissummut atatillugu piumasaqaatit eqquutsinneqarsimanerannik Isumaginninnermut Aqutsisoqarfiup naliliinissaani pingaaruteqartut Isumaginninnermut Aqutsisoqarfimmut nalunaarutigissavai.
Kukkunersiuisoq pissutsinik, akuersissummi piumasaqaatit eqquutsinneqarsimanerannik kukkunersiuisumik nalornilersitsisunik kukkunersiuinermini paasisaqaruni, Isumaginninnermut Aqutsisoqarfimmut tamatuminnga nalunaaruteqassaaq.
Imm. 4. Kukkunersiuisoq kukkunersiuinerminut atatillugu ulloq unnuarlu paaqqinniffiup ingerlanneqarneranit sinneqartoorutaasimasinnaasut atorneqarnerannut nassuiaassaaq, aammalu illuartitat aamma immikkut ittumik aningaasaqarnikkut aalajangiinerit ulloq unnuarlu paaqqinniffiup siunertaata iluaniinnerat qulakkiissallugu. Pissutsit, aalajangiinerup ulloq unnuarlu paaqqinniffiup siunertaanut ilaaneranik kukkunersiuisumut nalornilersitsisut paasineqarpata, kukkunersiuisup Isumaginninnermut Aqutsisoqarfimmut kalerriutigissavai.
Paasissutissiisussaatitaaneq
§ 42. § 32 malillugu meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffiup imminut pigisup akuersissummik qinnuteqartup suliamut, aaqqissuussaanermut aningaasaqarnermullu tunngatillugu paasissutissat ulloq unnuarlu paaqqinniffimmut tunngasut Isumaginninnermut Aqutsisoqarfiup qinnutigisai qinnuteqaatip nalilersorneqarnissaani atugassat Isumaginninnermut Aqutsisoqarfimmut tunniutissavai.
Imm. 2. Ulloq unnuarlu paaqqinniffiup ingerlataasa allat, ulloq unnuarlu paaqqinniffiup aningaasaataanik nuussinngikkaluarluni ingerlatiinnarnissaannut akissaqarnini uppernarsassagaa Isumaginninnermut Aqutsisoqarfiup ulloq unnuarlu paaqqinniffimmut suliffeqarfittut imminut pigisutut ingerlanneqartumut akuersissummik qinnuteqaammik suliaqarnerminut atatillugu qinnuteqartoq qinnuigisinnaavaa.
§ 43. Akuersinermut tunngaviusunik annertuumik allannguutit, matumani saniatigut ingerlatanik aallartitsinerit pillugit ulloq unnuarlu paaqqinniffik erngertumik namminerlu Isumaginninnermut Aqutsisoqarfimmut inissiisimasunullu tassa kommunalbestyrelsinut paasissutissiissutigissavai.
§ 44. Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffiit imminnut pigisut ileqqoreqqusaqassapput, imarissallugit:
1) Ulloq unnuarlu paaqqinniffiup aqqa, sumiiffia aamma siunertaa.
2) Perorsaanissap siunertaata allaaserineqarnera.
3) Ulloq unnuarlu paaqqinniffiup sullitassaasa allaaserineqarnerat.
4) Pilersitsinermi nammineq aningaasaatit annertussusaat qanorlu akilerneqarsimanerat.
5) Aqutsisut toqqarneqarnerat suliassaasalu allaaserineqarnerat.
6) Inummut pingajuusumut tunngatillugu akisussaaneq iliuuseqarsinnaatitaanerlu pillugit maleruagassat.
7) Akiitsunut akiliisussaatitaanermut maleruagassaq.
8) Missingersuusiortarneq, naatsorsuuserineq kukkunersiuinerlu pillugit maleruagassat.
9) Ileqqoreqqusat allanngortinneqassatillugit periaasissat.
10) Atorunnaarsitsinermi nammineq aningaasaliissutinik atuinissamut maleruagassat.
11) Siulersuisut katitigaanerinut maleruagassat.
Imm. 2. Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffiit suliffeqarfittut imminnut pigisutut ingerlanneqartut ileqqoreqqusaanik Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik akuerinnittuussaaq.
Imm. 3. Pilersitsisup aamma ulloq unnuarlu paaqqinniffiup aningaasaqarnerat ersarissumik immikkoortinneqarsimappata, matusinermilu ulloq unnuarlu paaqqinniffiup pisuussutaasa atorneqarnerinut ileqqoreqqusani maleruagassat, ulloq unnuarlu paaqqinniffiup siunertaanut naleqquttuusut Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik naliliippat, ileqqoreqqusat akuersissutigineqarsinnaapput.
Imm. 4. Ileqqoreqqusanik allanngortitsinerit Isumaginninnermut Aqutsisoqarfimmit akuerineqassapput.
Akuersissummik atorunnaarsitsineq
§ 45. § 32 malillugu ulloq unnuarlu paaqqinniffik akuerisaanissamut piumasaqaatinik naammassinnikkunnaarsimappat Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfik akuersissummik atorunnaarsitsinissamik aalajangiisinnaavoq.
Imm. 2. Imm. 1. malillugu Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfiup akuersissummik atorunnaarsitsinissamik aalajangiinnginnerani Isumaginninnermut Aqutsisoqarfiup ulloq unnuarlu paaqqinniffik oqaloqatigissavaa, kiisalu akuersissummik atorunnaarsitsiniarnermut tunngaviusunik ulloq unnuarlu paaqqinniffiup aaqqiiniarnissaanik periarfissillugu.
Imm. 3. Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfiup imm. 1 malillugu akuersissutip atorunnaarsinneqarnissaa aalajangerpagu, Naalakkersuisoqarfiup atorunnaarsitsinissamut piffissaq naammaginartumik sivisussusilik aalajangersassavaa. Pissutsinik atorunnaarsitsinissamik aalajangernermut pissutaasunik naliliineq tunngavigalu piffissaliussaq aalajangersarneqassaaq.
§ 46. § 45, imm. 2-3 apeqqutaatinnagu akuersissummik erngertumik naalakkersuisoqarfik isumaginninnermut akisussaasuusoq atorunnaarsitsisinnaavoq, matumani ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi pillarneqaataasinnaasunik tassanngaannartumik pasitsaassaqarnerup imaluunniit meeqqat isumannaassusiisa peqqissusiisalu tassanngaannartumik ulorianartorsiortinneqarnerisa tamanna pisariaqartilerpagu.
§ 47. §§ 45-46 malillugit akuersissummik atorunnaarsitsineq pillugu naalakkersuisoqarfik isumaginninnermut akisussaasuusoq kommunalbestyrelsit inissiisimasut erngertumik ilisimatissavai.
Imm. 2. Akuersissummik atorunnaarsitsinermi kommunalbestyrelsit meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffimmut meeqqamik inissiisimasut inisseeqqinnissamik akisussaaffeqarput. Inisseeqqinnermi inissiinissamut innersuussisarfik suleqatigineqassaaq.
Akuersissuteqarnerup atorunnaartarnera
§ 48. Ulloq unnuarlu paaqqinniffik siunertamut akuerisaasumut piffissami ataannartumi ukiunik marlunnik sivisussuseqartumi atorneqanngippat § 32 malillugu akuersissut siumut ilisimatitsissutigineqaqqaarani atorunnaarsinneqassaaq.
Kapitali 5
Aningaasalersugaaneq
§ 49. Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffimmut kapitali 2 malillugu Isumaginninnermut Aqutsisoqarfimmit pilersinneqarlunilu ingerlanneqartumut inissiinerminut ulloq unnuarlu akigititaq, kommunalbestyrelsip inissiisup akiligassaa, Naalakkersuisunit kommunalbestyrelsillu imaluunniit kommunit ataatsimoorussisut aallartitaata akornanni isumaqatiginninniarnikkut aalajangersarneqassaaq. Ulloq unnuarlu paaqqinniffiup ingerlatsinermut aningaasartuutai akigititamik akiliutinit tamarmiusunit matussuserneqarsinnaassussaapput.
Imm. 2. Ulloq unnuarlu akigititaq, kommunalbestyrelsip inissiisup meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffimmut kapitali 4 malillugu ulloq unnuarlu paaqqinniffittut imminut pigisutut ingerlanneqartumut inissiinerminut akiligassaa, ulloq unnuarlu paaqqinniffiit ataasiakkaat aamma kommunalbestyrelsip imaluunniit kommunit ataatsimoorlutik aallartitaata akornanni isumaqatiginninniarnikkut aalajangersarneqassaaq. Ulloq unnuarlu paaqqinniffiup ingerlatsinermut aningaasartuutai akigititamik akiliutinit tamarmiusunit matussuserneqarsinnaassapput.
Imm. 3. Ulloq unnuarlu paaqqinniffik meeqqanik kommuninit allanit tigusisanngippat, meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffiit kommuninit pigineqartut, kapitali 3 malillugu akuerineqartut imm. 1-imi aamma 2-mi akigititanik aalajangersarneqartuni pineqartunut ilaatinneqanngillat. Taamatut pisoqarsimappat akigititat imm. 1-imi aalajangersakkat naapertorlugit aalajangersarneqassapput.
Imm. 4. Ulloq unnuarlu akigititaq, imm. 1-3 naapertorlugit kommunalbestyrelsip inissiisup meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffimmut inissiinerminut akiligassaa, tassaavoq meeqqap ulloq unnuarlu paaqqinniffimmiinneranut atatillugu akiligassat tamarmiusut, matumani ukununnga aningaasartuutit:
1) sulisut nalinginnaasut,
2) nerisaqarneq ineqarnerlu
3) sullissisut, matumani tarnip pissusaanik ilisimasallit aamma tarnikkut nappaatinik katsorsaasartut
4) Kalaallit Nunaanni avataanilu angalaarnerit angalanerillu,
5) sunngiffimmi sammisassaqartitsinerit, aamma
6) meeqqamut kaasarfimmiussat atisarsiniutissallu.
Imm. 5. Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffiup ullormut unnuamullu akigititani nittartakkami saqqummiutissavai.
§ 50. Meeqqap nappaataata imaluunniit pissusilersortarnerata annertuumik ajorseriarnerani kommunalbestyrelsip inissiisup akuersineratigut ulloq unnuarlu akigititaq qaffasinnerusoq akilersinneqarsinnaavoq.
Meeraq atugarissaarnerminut, peqqissutsiminut imaluunniit ineriartornerminut ilungersunartumik ajoqusiisinnaaneranik aarlerinaateqartumik pissusilersortarpat, imaluunniit meeqqap imaluunniit allat inuunerat imaluunniit aalassarinnerat navianartorsiortinneqarpat ulloq unnuarlu akigititaq qaffasinnerusoq akuerineqarsinnaavoq.
Imm. 2. Imm.1 malillugu ulloq unnuarlu akigititap qaammatit pingasut tikillugit qaffanneqarnera akuerineqarsinnaavoq, tamatuma kingorna ulloq unnuarlu akigititap ukiumut aalajangersimasumik qaffanneqarnissaa qinnuteqaatigineqassalluni. Meeqqat tapersersorneqarnissaannut Inatsisartut inatsisaanni § 47 malillugu meeqqamut iliuusissatut pilersaarutip iluarsaanneqarnerani akigititamik aalajangersimasumik qaffasinnerusumik akiliisarnissamut suli tunngavissaqarnersoq aalajangiisoqassaaq.
Imm. 3. Kommunalbestyrelsip inissiisimasup meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffimmut kommunalbestyrelsimit ataatsimit imaluunniit kommunalbestyrelsinit arlalinnit ataatsimoorussamik ingerlanneqartumut paaqqinniffimmulluunniit imminut pigisumut imm. 1 malillugu ulloq unnuarlu akigititamik qaffaanissamik aalajangerneq pillugu allakkatigut Isumaginninnermut Aqutsisoqarfik ilisimatissavaa.
§ 51. Iliuusissatut pilersaarut suliarineqartoq malillugu meeraq inissinneqartoq piffissami ullut 14-it sinnerlugit angajoqqaaminiittassappat imaluunniit allaniittassappat, kommunalbestyrelsip inissiisimasup akigititap nalinginnaasup 85 %-ianut apparsinnaavaa. Akiliisarnerup iluarsineqarnera qaammatip tulliuttup naanerani pisassaaq.
Imm. 2. Meeqqap ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi inissinneqartup, feeriarnera, napparsimanera assigisaaluunniit pissutaallutik sapaatit akunnerini marlunnit amerlanerusuni paaqqinniffiup avataaniippat paaqqinniffimmiittutut suli isigineqassaaq, kisianni piffissamut akigititaq aningaasartat nalinginnaasut 85 %-iinut annikillisinneqarsinnaavoq.
Imm. 3. Kommunalbestyrelse inissiisoq meeqqap efterskolimiinnissaanik imaluunniit allatut atuarfimmiinnissaanik aalajangiippat, meeqqap atuarfimmiinnerata naammassinissaa tikillugu, ulloq unnuarlu paaqqinniffik meeqqamut piareersimanerminut akiliummik annikillisamik tigusaqartassaaq. Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfik ukiumut ataasiarluni akiliutip annikillisakkap annertussusissaa aalajangertassavaa tamanullu saqqummiullugu.
Imm. 4. Kommune ulloq unnuarlu akigititamik annikillisamik akiliisarpat, akigititami kaasarfimmiussat atisassarsiutissallu ilaatinneqassanngillat.
§ 52. Meeraq ullup unnuallu ilaannaani meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffimmiittarpat annikillisitamik akiliisitsisoqartassaaq, akiliutillu taakku oqartussaasup akiliuteqartartup paaqqinniffiullu akornanni ataasiakkaarlugit isumaqatigiinniutigineqartassapput.
§ 53. Paaqqinniffik meeqqamik najugaqarallartussamik inissiivigineqarpat, najugaqarnerup nalaani ulloq unnuarlu akiliutit nalinginnaasut akiliutigitinneqartassapput.
§ 54. Inuusuttut 18-inik ukiulinniit 23-t ilanngullugit ukiullit Meeqqat tapersersorneqarnissaannut Inatsisartut inatsisaat § 42 malillugu suliniuteqareernermi malitseqartitsilluni suliniuteqarfigineqartut siusinaartumillu pensionisiaqartut, pensionit tunniunneqartarneri pillugit malittarisassat aalajangersarneqarsimasut tunngavigalugit ineqarnerminnut akiliuteqartinneqartassapput.
§ 55. Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffik kommunalbestyrelsimut immikkut ittumik ikiorsiissuteqartaruni, ulloq unnuarlu paaqqinniffiup kommunalbestyrelsip isumaqatigiissuteqarfigineratigut akiliisissinnaavaa.
Imm. 2. Imm. 1 malillugu akiliisitsiniarnermi immikkut ittumik ikiorsiissutit suunerinik akiinillu allakkatigut isumaqatigiissusiortoqareersimanissaa piumasaqaataavoq.
§ 56. Meeqqat meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffimmiinnerinut akiliutit qaammatikkaartumik kingumoortumik akilerneqartassapput.
Kapitali 6
Kaasarfimmiussat atisassarsiutissallu
§ 57. Akigititat aalajangersimasut, Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfimmit ukiut tamaasa aalajangerneqartartut tamanullu saqqummiunneqartartut malillugit kaasarfimmiussat atisarsiutissallu ulloq unnuarlu paaqqinniffinnit §§ 11, 17 aamma 32 malillugu akuerineqarsimasunit tunniunneqartassapput.
§ 58. Meeqqat tapersersorneqarnissaannut Inatsisartut inatsisissaat § 46 malillugu meeqqamut paarineqartumut iliuusissatut pilersaarummi, imaluunniit meeqqat tapersersorneqarnissaannut Inatsisartut inatsisissaat § 48 malillugu katsorsarneqarnissamik pilersaarummi, allamik allassimasoqanngippat ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi pisortap meeraq peqatigalugu aalajangissavaa meeqqap aningaasat qanoq amerlatigisut imminut atortassanerai, qanoq akulikitsigisumik tunniunneqartassanersut kiisalu meeqqap aningaasartuutit suut nammineq akilertassanerai. Aningaasalli nammineq atorsinnaasat minnerpaamik qaammammut ataasiarluni tunniunneqartassapput.
Imm. 2. Meeraq perorsaanermik pissuteqartumik piffissap ilaani perorsaanermik siunertaqarneq aallaavigalugu aningaasanik tamakkiisumik tunineqassanngitsoq pisortap nalilerpagu, aningaasat tunniunneqanngitsut meeqqap aqqa atorlugu aningaaserivimmi kontumi pilersinneqarsimasumut ikineqassapput.
Imm. 3. Kaasarfimmiussat atisassarsiutissalluunniit meeqqap nammineq atugassaatut tunniunneqanngitsut meeqqap atisassaanik assigisaannilluunniit pisinermut atorneqassapput. Aningaasat sinnerisinnaasaat meeqqap aqqa atorlugu kontumut pilersinneqarsimasumut ikineqassapput.
Imm. 4. Aningaasat imm. 2-mi 3-milu taaneqartuni kontuniittut ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi sulisup meeqqallu ataatsimoorussamik imaluunniit ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi sulisut marluk ataatsimoorussamik taamaallaat tigusinnaavaat. Tigusinermut uppernarsaat ulloq unnuarlu paaqqinniffiup pisortaanut tunniunneqassaaq paaqqinniffimmilu toqqorneqassalluni.
Kapitali 7
Tikeraarluni angalanerit
§ 59. Kommunalbestyrelsip inissiisimasup Meeqqat tapersersorneqarnissaannut Inatsisartut inatsisaanni § 32 imm. 1 malillugu meeqqap tikeraarluni angalaneranut atatillugu aningaasartuutit kiisalu Meeqqat tapersersorneqarnissaannut Inatsisartut inatsisaanni § 32, imm. 2 malillugu angajoqqaatut oqartussaassusillip qanigisaasulluunniit allap tikeraarluni angalaneranut atatillugu aningaasartuutit tamaasa, matumani ingiaqateqarnermut, nerisaqarnermut aningaasartuutit akilissavai.
§ 60. Meeraq ingiaqateqarani ulloq unnuarlu paaqqinniffimmit feeriarluni angalasinnaanngippat, meeqqap angalanerani ataatsimik ingiaqateqartinneqassaaq.
Imm. 2. Pisuni aalajangersimasuni tamanna pisariaqartoq nalililerneqarpat, ingiaqataasussat ataatsimit amerlanerusut akuerineqarsinnaapput.
Imm. 3. Meeqqap feeriarluni angalanerani ingiaqatissaa nalinginnaasumik tassaassaaq meeqqap ikorfartortigalugulu immikkut attaveqarfigisartagaa imaluunniit allat meeqqap ulluinnarni attavigisartagai.
Kapitali 8
Maalaarut
§ 61. Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffimmik akuersilluni Isumaginninnermut Aqutsisoqarfiup aalajangiinera pisortatigut oqartussanut allanut naammagittaalliuutigineqarsinnaanngilaq.
Kapitali 9
Atortuulerfia
§ 62. Nalunaarut manna ullormi 1. februaari 2019-imi atuutilissaaq.
Imm. 2. Atuutilerneranullu atatillugu Meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffinnik pilersitsineq ingerlatsinerlu pillugit nalunaarut nr. 19, 24. novembari 2017-imeersoq atorunnaarsinneqassaaq.
Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 25. januaari 2019
Martha Abelsen
/
Julie Præst Wilche