Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 18-imi, 31. oktober 1996-imeersumi, ilaatigut Inatsisartut inatsisaatigut nr. 5, 21. maj 2002-mi allanngortinneqartumi, kingullermillu Inatsisartut inatsisaatigut nr. 18, 3. juni 2015-imeersukkut allanngortinneqartumi, § 10 b, § 23, imm. 1, § 33, imm. 2, § 33, imm. 3, § 33, imm. 4 aamma § 34 naapertorlugit aalajangersarneqarpoq:

 

  § 1.  Nalunaarut Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani aalisariutinut Kalaallit Nunaanni  inuussutissarsiutigalugu aalisarnermi aalisariutinut Kalaallit Nunaanni nalunaarsorneqarsimasunut kiisalu aalisariutinut nunanit allaneersunut atuuppoq.
  Imm. 2.  Nalunaarut aamma Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani inuussutissarsiutigalugu aalisarnermi aalisariutinut nunanit allaneersunut Kalaallit Nunaanni pisassiissutit atorlugit aalisartunut atuuppoq.

Nassuiaatit

 

  § 2.  Nalunaarummi matumani "tunngaviusumik killeqarfiit" imatut paasineqassapput, killeqarfiit Kalaallit Nunaata imartaasa killeqarfii pillugit peqqussutikkut, kunngip peqqussutaatigut normu 1004-kkut, 15. oktober 2004-meersukkut allanngortinneqartukkut aalajangersarneqartut.
  Imm. 2.  ”Kalaallit Nunaata Kitaa” imatut paasineqassaaq, NAFO-p imartaata ilaa 1, Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaaniittoq. ”Tunu” imatut paasineqassaaq ICES-ip imartaasa ilai II, V, XII aamma XIV, Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaaniittut.
  Imm. 3.  Nalunaarummi sumiiffiit pineqartut imartat assinginut Kalaallit Nunaannut atuuttunut iluarsiissutitut allassimasutut WGS84 naapertorlugu nalunaarneqarput.
  Imm. 4.  Nalunaarummi matumani angallatip usitussutsimut killigititamik qaangiisimanermut ataassisimaneranulluunniit aalajangiisuussaaq usitussutsip angallatip uuttuutaanut uppernarsaammi (målebrev) allassimanera, uuttueriaatsit pillugit maleruagassat sorliit angissusaanut uuttuummik atulersitsinermut tunngaviliisuusimanersut apeqqutaatinnagit.

 

  § 3.  ”Aalisakkanit igitat” imatut paasineqassapput pisanik tunisassiornermi sinnikut imaluunniit angallammi tunisassiunnginnermi passussinermiluunniit ajoquserneqartut.
  Imm. 2.  ”Nigartaq arfinilinnik teqeqqulik” imatut paasineqassaaq, ilanngussaq II-mi takussutissiami 1-imi takutinneqartutut nigartaq, tassaasoq nigartat kipungasut assigiimmik takissusillit sisamat, taakkunani nigartut isui imminut teqeqqorissuullutik, isuata aappaa qassutit takinerata tungaanut sammiveqatigalugu, soorlu ilanngussaq II takussutissami 2-mi takutinneqartoq.
  Imm 3.  ”Nigartaq kipparissoq” imatut paasineqassaaq, nigartaq kipparissoq, tassaasoq nigartaq kipungasoq takeqatigiit sammiveqatigiit marluk, aappaata qassutit takinerannut teqeqqorissuulluni.
  Imm. 4.  ”Nigartaq T90” imatut paasineqassaaq nigartaq arfinilinnik teqeqqulik qassutinik qilikkanik sanaaq, tak. ilanngussaq II-mi takussutissiaq 1, imatut ikkussorneqarsimasoq, qassutip sammivia T qassutip takineranut sammiveqartillugu.

 

§ 4.  ”Qassut qiligaq” imatut paasineqassaaq, nigartap tamakkiisumik siaarnerani nigartami ataatsimi qilernerit illuatungeriit marluk akornanni iluata akuttussusaa takinerpaaq, tak. ilanngussaq I.
  Imm. 2.  ”Qassut qilerneqanngitsoq” imatut paasineqassaaq, nigartap takinerpaaffiani nigartap tamakkiisumik siaarnerani illuatungeriit marluk akornanni iluata tungaani akuttussusaa takinerpaaq, tak. ilanngussaq 1.
   Imm. 3.  ”Aalisarnermi atortut immap naqqanut attuuttartut” imatut paasineqassapput, nalinginnaasumik aalisarnermut atatillugu immap naqqanut atuuttartut attuussinnaasulluunniit.
  Imm. 4.  ”Aalisarnermi atortut uninngasut” imatut paasineqassapput aalisarnermi atortut suulluunniit, atorneqarneranni immakkut kalinneqarnissaat pisariaqanngitsoq, tassunga ilanngullugit hildingsgarnit, indfiltringsnetit, toggegarnit, qassutit kivisittakkat, bundgarnit, ningittakkat, pullatillu.
  Imm. 5.  ”Aalisarnermi atortut kalinneqarsinnaasut” imatut paasineqassapput, aalisarnermi atortut suulluunniit atorneqarneranni immakkut kalinneqartariaqartut, pingaartumik atortut kalinneqarsinnaasut, atortut sanianiittut, qalorsuit, qalorsuit kaajallakkiartortitat atortullu kalinneqarsinnaasut assigisaat.
  Imm. 6.  ”Aalisarnermi atortut” imaluunniit ”vager” imatut paasineqassapput, amitsukujooq atortut sumiissusaannik nalunaaqutsiinermi atorneqartartoq puttaqutilik puttaquteqanngitsorluunniit, tak. ilanngussaq IV.

Nigartat uuttuutaasa minnerpaaffissaat

 

  § 5.  Nalunaarummi matumani nigartaqqortussuseq najoqqutarineqartoq tassaavoq nigartap tamakkerluni iluatungimigut nerutussusiata uuttuutaa, taamaattorli saattussanut pullatit nigartat angissusiat uuttorneqassaaq nigartat affaannut uuttorlugit. Qalorsuarni nigartaqqortussuseq qalorsuit ilaannut tamanut atuuppoq. Nigartat sanerai sisamat tamarmik takeqqatigiilluinnartut sananeqaammik assigiimmik qilernernik sisamanik aalajangikkat kisimik atorneqarsinnaapput. Uanili pineqanngilaq ammassanniarneq tamatumani atorneqarsinnaammata, nigartat arfinilinnik takeqqatigiinnik sanerallit assigiimmik sananeqaatillit.

 

  § 6.  Aalisakkanik imm. 2-miit 11-mut taaneqanngitsunik aalisarnermi  nigartaqqortussutsimut 140 mm-it minnerpaaffissatut atuupput.
  Imm. 2.  Kinguppanniarnermi qaluni nigartaqqortussutsimut 40 mm-it minnerpaaffissatut atuupput.
  Imm. 3.  Eqalukkanik, putooruttunik, ammassannik, qaleruaqanngitsunillu aalisarnermi qassutini nigartaqqortussutsimut 16 mm-it minnerpaaffissatut atuupput.
  Imm. 4.  Ammassassuarnik makrelinillu aalisarnermi qassutini nigartaqqortussutsimut 32 mm-it minnerpaaffissatut atuupput.
  Imm. 5.  Saarullernanik aalisarnermi qassutini nigartaqqortussutsimut 35 mm-it minnerpaaffissatut atuupput.
  Imm. 6.  Pullasersorluni saattuarniarnermi nigartaqqortussutsimut 70 mm-it nigartat affaannut uuttorlugit minnerpaaffissatut atuupput.
  Imm. 7.  Qassusersorluni arnarlunniarnermi qassutini nigartaqqortussutsimut 260 mm-it minnerpaaffissatut atuupput.
  Imm. 8.  Qalorsuarnik ikerinnarsiutinik suluppaagarniarnermi qaluni nigartaqqortussutsimut 100 mm-it minnerpaaffissatut atuupput. Taamaattoq takuuk § 8, imm. 8.
  Imm. 9.  Qassusersorluni eqalunniarnermi qassutini nigartaqqortussutsimut 100 mm-it minnerpaaffissatut atuupput.
  Imm. 10.  Qassusersorluni qaleralinniarnermi qassutini nigartaqqortussutsimut 190 mm-it minnerpaaffissatut atuupput.
  Imm. 11.  Qassusersorluni saarullinniarnermi qassutini nigartaqqortussutsimut 160 mm-it minnerpaaffissatut atuupput.
  Imm. 12.  Qalorsuarsuit atorlugit qaleralinniarnermi qalorsuit taliisa ataatungai 100 mm-inik nigartaqqortussuseqassapput. Qalorsuit sinneri 140 mm-inik nigartaqqortussuseqassapput.
  Imm. 13.  Aalisarnermi atortut imm. 2-miit 12-imut naapertorlugit atorneqartunit nigartakinnerusut angallammiitinneqassanngillat qajannaarlugit aalajangerneqarsimanngikkunik imatullu qajannaarlugit qilersorneqarsimanngikkunik imaaliallaannaq tigullugit atorneqarsinnaajunnaarlugit.

Nigartaqqortussutsit uuttorneqartarnerat

 

  § 7.  Qassutini nigartaqqortussutsit nalunaarummut matumunnga ilanngussami 1-imi allassimasutut aalajangersarneqarput.

Atortut qassutinut/qalorsuarnut aalajangikkat

 

  § 8.  Raajarniarnermi immikkoortiterissutit atorneqassapput annerpaamillu paakkarutai 22 mm-inik akuttussusillit. Immikkoortiterissutit aalajangersimasumik iluseqassapput sananeqaataallu allanngujaatsuussalluni, aamma ima ikkunneqassallutik aalisakkanik saniatigut pisanik sapinngisamik pitsaanerpaamik immikkoortiterisoqarsinnaanngorlugit. Immikkoortiterissutini paakkarutit akuttussusissaat nalunaarummut matumunnga ilanngussami taaneqartutut aalajangersarneqarput.
  Imm. 2.  Nigartaqqortussutsit pillugit § 6-imi aalajangersakkat apeqqutaatinnagit atortulersuutit imm. 5-miit 7-mut taaneqartut qalorsuit qulaatungaannut taamatuttaaq ataatungaannut ikkunneqarsinnaapput nungullarsaaneq annikillilerniarlugu imaluunniit qalorsuit ninngunerulersinniarlugit.
  Imm. 3.  Raajanut qalorsuit assakaasorsuinik nikittartunik minnerpaamik 72 cm-inik kalunnernik nivinngaavilinnik ikkussiffigineqarsimassapput. Assakaasorsuit aalajangikkat inerteqqutaapput.
  Imm. 4.  Raajanut qalorsuarnut atatillugu bobbins-inik atuineq inerteqqutaavoq. Taamaattoq ajornartitaanngilaq qalorsuit ammanerisa saneraanni assakaasorsuarnik nikerarsinnaasunik sisannillu ujarattalinnik (stålbobbin) atuinermik aallarniinissaq naggasiinissarlu, soorluttaaq ajornartitaanngitsoq assakaasorsuit akornini takissutsini tamani ujarattamik sisammik (stålbobbin) ataatsimik ikkussisarnissaq. Ujarattat sisaat ikkutat qitermikkut sanimut napillugit silissutsimikkut uuttuutaat assakaasorsuit ikkutat diameterii assigissavaat. Affarmik ulamertat gummimik sanaat siakkilinut svirvilinullu illersuutit atorneqarsinnaapput.
  Imm. 5.  Atortup affaata tunuata tungaani qalussianik qajannaallisaatinik (aqajarua silarlermi) ataasiinnavinnik ikkussisoqarsinnaavoq. Qalussiat qajannaallisaatit nigartaat minnerpaamik (aqajaruani ilorliup) nigartaannit marloriaammik annertussuseqassapput. Qalussiat qajannaallisaatit kaajallallugit nigartussusiat aqajaruata ilorliup kaajallallugu nigartussusianit annerussaaq.
  Imm. 6.  Atortut suugaluartulluunniit (tingerlaatissiaq, allungiartorfissiat, qalussiat) qalorsuit ataannut affaani kingullermi nungullarnaveeqqutitut atorneqarsinnaapput. Nungullarnaveeqqutit sukkulluunniit qalorsuit kaajallallugit 50%-iat sinnerlugu qallersimassanngilaat.
  Imm. 7.  Pitsaanerusumik saniatigut pisaqannginnissaq siunertaralugu qalorsuillu aqajaruisa qaartuunnginnissaat pinaveersaartinniarlugu qassutit ikkussat issoqqaarissunik nigartallit aalisarnermi pineqartumi minnerpaamik nigartaqqortussusiisa assinginik nigartallit, tak. § 6, atorneqarsinnaapput qassutit.
  Imm. 8.  Qalorsuarnik saarullinniarnermi aalisakkanillunniit assigisaannik aalisarnermi saniatigullu pisaqannginnissaq anguniarlugu aalisakkallu mikivallaat immikkoortiterniarlugit nigartat T90 aalisarnermi pineqartumi minnerpaamik nigartaqqortussusiisa assinginik nigartallit, tak. § 6, atorneqarsinnaapput T90-ini qassutit  ikkussat imatut ikkunneqassapput qalorsuit sinnerini saniatigut pisaqarsinnaanerat annikillisinnagu.
  Imm. 9.  Qalorsuarnik ikerinnarsiutinik suluppaagarniarnermi rundstroppit qajannaallisaatitut qalorsuit ilaannut atorneqarpata taakkua qalorsuit kaajallallugit annerpaamik 40%-ianit naannerunngitsut atorneqarsinnaapput (uuttuut: nigartat amerlassusii nigartussutsimik amerlisarlugu). Rundstroppit taamaattut akornanni akuttussuseq minnerpaamik 1 meteriussaaq.  Rundstroppit taamatullu qalussiat qajannaallisaatit (aqajarua qalleq) ataatsikkut atorneqarpata rundstroppit aqajaruanut ilorlermut taamaallaat ikkuteqqasarsinnaapput. Rundstroppit qajannaallisaatitut qalorsuit ilaannut atorneqartut qalorsuit kaajallallugit 60 %-ianit naannerit atorneqartillugit nigartaqqortussutsimut 140 mm-inik minnerpaaffeqarnissaat piumasaqaataavoq.
  Imm. 10.  Atortussat imm. 5-miit 9-mut taaneqanngitsut atorneqaqqusaanngillat.

3 sømilit iluanni aalisarnissamut inerteqqutit 

 

  § 9.  Imartami sinerissap aamma tunngaviusumik titarnerit avataanni 3 sømilinik avasinnerusup akornanniittuni inerteqqutit makku atuupput:
1) Uiluinniarluni aalisarneq eqqaassanngikkaanni angallatinut angallatip uuttuutaanut uppernarsaat naapertorlugu 75 BRT/BT 120-mik angissusillit anginerusulluunniit atorlugit aalisarneq inerteqqutaavoq.
2) Taamaattoq nr. 1-imi kujataani Kap Farvelip avannaanilu Kap Møstingip akornanni imartami (63˚37'N) tamaani tunngaviusumik titarneq tikillugu aalisartoqarsinnaalluni. Imartami 61˚49,6'N-p aamma 62˚51,9'N-p akornanni (Timmiarmiut eqqaanni kangerliumanermi) aammattaaq tunngaviusumik titarnerup iluani aalisartoqarsinnaavoq.
3) Ungusiniutit qalorsuilluunniit atorlugit saarullinniarneq, suluppaagarniarneq, nataarnarniarneq, qaleralinniarneq qeerarniarnerlu angallatinut tamanut inerteqqutaavoq.
  Imm. 2.  Aalisarnermut Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq imm. 1, nr. 1-imi aalajangersakkat saneqqunneqarnissaannut akuersissuteqarsinnaavoq sinerissami imartanut angallatinik mikinerusunik aalisarfiunngitsunut aamma anginerusunik angallateqarluni aalisarneq tamaani sinerissamut qanittumi aalisarnerup ineriartortinneqarneranut ajoqutaasinnaassanngippat.

Sumiiffinni aalajangersimasuni aalisaqqusaannginneq

 

  § 10.  Sumiiffinni ukunani aalisarnermi atortut immap naqqanut attuuttartut atorlugit aalisarneq inerteqqutaavoq:
1) Kalaallit Nunaata kitaata kujataani 64° 10' N aamma 65°15' N  aamma sinerissamit tunngaviusumik killeqarfimmit 3 sømilimik avasinnersup akornanni.
2) Kalaallit Nunaata kitaata kujataani titarnernit 60˚22,9 N aamma 48˚25,5V, 60˚22,1 N aamma 48˚24,9 V, 60˚21,3 N aamma 48˚25,9 V, 60˚22,1 N aamma 48˚29,6 V killilikkani.
  Imm. 2.  Imm. 1-imi inerteqqut atortut kalinnermi atorneqarneq ajortut nunamut aalajangikkat atorlugit aalisarnermut atuutinngilaq.

Sumiiffinni nutaani immap naqqanut tuttartunik atortoqarluni aalisarneq

 

  § 11.  Kitaani sumiiffiup 74° N-p avannaani aamma 64° V-p kitaani aammalu Tunumi imartami avannarpasissutsip 71° N-p avannaani immap naqqanut tuttartunik atortoqarluni aalisarneq tamarmi sumiiffinni nutaani aalisarnertut isigineqassaaq.
  Imm. 2.  Imm. 1 naapertorlugu sumiiffinni nutaani aalisarnermi immap naqqani uumasunik naammattumik ilisimasalimmik nakkutilliisoqarnissaanik KANUAANA peqqusisinnaavoq.

Korallinik aamma immap pupiinik pisat

 

  § 12.  Korallinik uumasunik 60 kg.-nit amerlanerusunik aamma/imaluunniit immap pupiinik uumasunik 300 kg.-nit amerlanerusunik pisaqartoqassagaluarpat Kalaallit Nunaanni Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfimmut nalunaarutiginnittoqassaaq, aamma aalisarneq unitsinneqassaaq taavalu kingullermik sumiissutsimit qalorsuarnik kalinnerup sammivianit minnerpaamik 2 sømilinit ungasissusilimmi aalisarneq nuunneqassaaq, korallinik aamma immap pupiinik pisaqarnissamut minnerpaamik ilimaginngisamut.

Sumiiffinnik immap naqqanut tuttartunik atortoqarluni aalisarfiusunik matusineq

 

  § 13.  Koralinik aamma pupinnik uumasunik pisaqartarsimanermik paasisat tunngavigalugit Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisup nalilissavaa sumiiffik aalajangersimasoq imaani uumasoqatigiinnik mianernartunik uumaffiusutut isigineqassanersoq. Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisup aalajangiussinnaavaa sumiiffiit imaani uumasoqatigiinnik mianernartunik uumaffiusutut isigineqartut immap naqqatigut kilisaffigineqarnissaannut imaluunniit immap naqqanut attuuttartunik allanik atortoqarluni aalisarfigineqarnissaannut matussallugit.
  Imm. 2.  Tamanna pillugu tusagassiuutitigut, sumiiffimmi umiarsuarnut e-mailikkut aammalu kalaallit angallataannut angallatit pineqartut aalisariutaatileqatigiiffii aqqutigalugit e-mailikkut nalunaarutigineqartassapput. Angallatinut nunani EU-mi ilaasortaasuni nalunaarsorneqarsimasunut nalunaarut EU-kommissionimut, kalaallillu angallatiginngisaannut allanut nunat ataasiakkaat aalisarnermik oqartussaasuinut nassiunneqassaaq.

Aalisariaatsit ilaannik atuinissamik inerteqquteqarneq

 

  § 14.  Qaartiterutissat, toqunartut imaluunniit ilisimajunaartitsissutaasinnaasut kiisalu aallaasit aalisarnermi atoqqusaanngillat. Qupinnguallatsitsisarluni aalisartoqaqqusaanngilaq immikkut ittumik akuersissuteqartoqartinnagu.
  Imm. 2.  Qassutit kivisittakkat, qassutillu allat (hildingsgarn aamma toggergarn)-nik taagorneqartut, tunngaviusumik titarnernit killeqarfinnit 3 sømilit avataanni sumiiffinni immap itissusianit 200 meterinit itinerusuniittuni aalisarnerni atorneqassanngillat. Qassutit kivisittakkat qassutillu allat (hildingsgarn aamma toggergarn)-nik taagorneqartut annaaneqartut qassusertunit namminernit qaqinneqassapput.
  Imm. 3.  Kitaani 64°30'N aamma 68°N akornanni qalorsuarsorluni qaleralinniarneq inerteqqutaavoq.
  Imm. 4.  Qassutit tissukartittakkat atorneqarnissaat inerteqqutaavoq.

 

§ 15.  Angallatit 75 BRT/120 BT anginerusulluunniit atorlugit inuussutissarsiutigalugu saattuarniarnermi, aalisarnermi ataatsimi pullatit kalunnernik atassusikkat amerlanerpaamik 100-rujuusapput.
  Imm. 2.  Angallatit 75 BRT/120 BT-imik mikinerusut atorlugit inuussutissarsiutigalugu saattuarniarnermi, aalisarnermi ataatsimi pullatit kalunnernik atassusikkat amerlanerpaamik 50-iusapput.
  Imm. 3.  Pullatit kalunnernik atassuserneqassapput.

Atortut aalajangersimasut atorneqarnissaannik inerteqquteqarneq

 

  § 16.  Atortut angallammit aqunneqarsinnaasut atorneqarnissaat inerteqqutaavoq.
  Imm. 2.  Qalorsuarsorluni raajarniarnermi aalisakkat ilaannik igitsinissamut inerteqquteqarnermit immikkut akuersisoqarsimatillugu, saniatigut pisaasinnaasut suuneri amerlassusaallu naatsorneqassapput, igitsinnginnermilu logbogimut nalunaarsorneqassallutik.
  Imm. 3.  Bingetankinit kuuffiit annerpaamik 10 mm-inik akunneqartillugit imaluunniit 15 mm-inik diameterinik putoqartillugit ungalulinnik aalajangerlugit svejsikkanik ristilerneqassapput.
  Imm. 4.  Angallammi imermik immikkoortiterummi ungalut akuttussusiat annerpaamik 10 mm-iussaaq. Ungalut aalajangerlugit svejserneqassapput. Imermik immikkoortiterummi putut atorneqarpata, diameteriat annerpaamik 10 mm-eriussaaq. Imermik immikkoortiterutini sliskini putut annerpaamik 15 mm-erinik diametereqassapput.
  Imm. 5.  Pisat angissusaannik angallammi immikkoortiterinermut atortut inerteqqutaapput.

 

  § 17.  § 16, imm. 5-imi inerteqquteqarneq angallatinut pisaqareernerup kinguninngua pisanik qerititerisartunut atuutinngilaq. Pisat angissusaat malillugit immikkoortiterneqariarpata qeritinneqassapput.
  Imm. 2.  Aserorterivimmik pisanik tuggaasinnaasumik sequtserisinnaasumilluunniit atuinissaq inerteqqutaavoq. Angallatit aalisakkanit qajuusaasianik tunisassiorsinnaasut, tankip uninngatitsiviup aalisakkanillu qajuusaasiorfiup akornanni ikkutaammik aserorterummik atuisinnaapput.
  Imm. 3.  Aalisakkat igitassat angallammi tunisassiornermeersut kisimik aalisakkanit qajuusaasiatut tunisassiarineqarsinaapput.

Aalisarnermut atortunik nalunaaqutsersuineq

 

  § 18.  Aalisarnermut atortut piginnittup aqqanik aamma najugaanik imaluunniit angallatip aqqanik aamma umiarsualiviup ilisarnaataatut naqinnernik nalunaaqutserneqarsimassapput. Nalunaaqutsiussat imermit arrortinneqarsinnaassanngillat. Qassutini kivisittakkani nalunaaqutsiussat qimiaanut aalajangerneqassapput. Ningittakkanut nalunaaqutsiussat ningittakkanut namminernut aalajangerneqassapput. Qalorsuarnut nalunaaqutsiussat qimiarsuarmut qullermut aalajangerneqassapput. Uiluinniutini saattuarniutinilu nalunaaqutsiussat sinaakkutaannut qullernut aalajangerneqassapput. Aalisarnermut atortuni uninngasunit puttaqutit nalunaaqutsersuutit atorneqarsimasut taamatuttaaq nalunaaqutsersimassapput.
  Imm. 2.  Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani tunngaviusumik killeqarfimmiit 3 sømilip iluani aalisarnermi, aalisarnermi atortut uninngasut ilanngussaq III-imi aalajangersarneqartutut ninginneqassapput nalunaaqutserneqarlutillu.
  Imm. 3.  Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani tunngaviusumik killeqarfimmiit 3 sømilip iluani aalisarnermi, aalisarnermi atortut uninngasut ilanngussaq IV-imi aalajangersarneqartutut ninginneqassapput nalunaaqutserneqarlutillu.

 

Aalisarnermi atortut annaasat qimatallu

 

   § 19.  Angallatit aalisarnermi atortunik annaasanik qaqitsinermut atorneqarsinnaasunik nassartassapput.
  Imm. 2.  Angallatip aalisarnermi atortunik aalisarnermiluunniit atortut ilaannik annaasaqartup naalagaa atortunik sapinngisamik sukkanerpaamik qaqitsiniassaaq.
  Imm. 3.  Taamaallaat isumannaallisaanermik pissuteqarluni aalisarnermi atortut immap naqqaniittut qimanneqarsinnaapput.

 

  § 20.  Aalisarnermi atortut qaqinneqarsinnaanngippata angallatip naalagaata 24 tiimit iluanni Kalaallit Nunaanni Aalisarsinnaanermik Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfik nalunaarfigissavaa, ukuninngalu paasissutissiissalluni:
1) Angallatip aqqa radiukkullu ilisarnaataa.
2) Aalisarnermi atortut annaaneqartut suussusaat.
3) Aalisarnermi atortut annaaneqartut amerlassusaat annertussusaalluunniit.
4) Piffissaq annaasaqarfiusoq (ulloq nalunaaqutarlu).
5) Sumiiffik atortunik annaasaqarfiusoq.
6) Atortut qaqinniarlugit iliuuserineqartut.
  Imm. 2.  Atortut atortulluunniit ilaasa qaqinnerat iluatsippat, qaqitsinerup kingorna kingusinnerpaamik 24 tiimit qaangiunneranni Kalaallit Nunaanni Aalisarsinnaanermik Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfik ukuninga nalunaarfigineqassaaq:
1) Angallatip atortunik qaqitsisup aqqa radiukkullu ilisarnaataa.
2) Angallatip atortunik annaasaqartup aqqa radiukkullu ilisarnaataa.
3) Atortut qaqinneqartut suuneri.
4) Atortut qaqinneqartut amerlassusaat annertussusaalluunniit.
5) Piffissaq atortut qaqinneqarfiat (ulloq nalunaaqutarlu).
6) Sumiiffik atortunik qaqitsiviusoq.
  Imm. 3.  Aalisarnermi atortunik annaasaqarnermi aalisarnermik nakkutilliisoqarfiup naalagaaffik sinerialik imaluunniit Nunarsuup Immikkoortuani Aqutsinermi Suleqatigiiffik nalunaarfigisinnaavai.
  Imm. 4.  Tunngaviusumik killeqarfimmit 3 sm iluani atortut annaasat, annaasaqarfimmi kommunimut nalunaarutigineqassapput.

Pineqaatissiissutit

 

  § 21.  Nalunaarummi aalajangersakkanik § 6, § 8.§ 9, § 10 imm. 1 aamma imm. 2, § 11, imm. 2, § 12, § 13, imm. 1, § 14, § 15, § 16, § 17, § 18, imm. 1, 2 aamma 3, § 19, og § 20  unioqqutitsineq pillaammik akiliisitsinermik kinguneqarsinnaavoq.
  Imm. 2.  Aktieselskabi, anpartsselskabi, andelsselskabi imaluunniit piginneqatigiilluni aalisariutaatileqatigiiffik (partrederi) unioqqutitsisuuppat, suliffeqarfik pillaammik akiliisinneqarsinnaavoq.
  Imm. 3.  Angallammit unioqqutitsilluni aalisarnermi aalisarnermi atortut, angallatip pisaanik tamanik taakkualuunniit nalinginik arsaarinnittoqarsinnaavoq, kisiannili pisat unioqqutitsinani aalisarnermeernerannik uppernarsarneqartut pinnagit.
  Imm. 4.  Pillaammik akiliutit nunap karsianut akiliutigineqartassapput.

Atuutilersitsineq

 

  § 22.  Nalunaarut ulloq 31. marts 2017 atuutilersinneqarpoq.
  Imm. 2.  Tassunga peqatigitillugu Piujuartitsineq siunertaralugu aalisarnerup teknikikkut iluarsartuussivigineqarnera pillugu Namminerersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 12, 17. november 2011-meersoq atorunnaarsinneqarpoq.

 

 

Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 30. marts 2017.

 

 

Hans Enoksen

/

Jørgen Isak Olsen